Konsultin vastuu valvonta ym. suorituksen virheistä?

Rakennusalan konsultit ovat alansa ammattilaisia ja toimivat rakennushankkeen onnistumisen kannalta keskeisessä tehtävissä. Heidän toimia arvioidaan korostuneen huolellisuuden perusteella. Konsultilla on näyttötaakka siitä, että tehtävä on hoidettu huolellisesti. Huolellisuutta verrataan muiden vastaavien ammattilaisten toimiin vastaavissa tehtävissä. On selvää että tällaisten riitojen käsittely tuomioistuimissa on tapauskohtaista ja ennakoimatonta. Alla käräjäoikeus hylkäsi kantajan vaatimukset konsulttia vastaan mutta hovioikeus päätyi päinvastaiseen arviointiin ja velvoitti konsultin korvaamaan osan kantajille aiheutuneista valvonta ym. virheistä ja vahingoista. Vahinkomäärän arviointi on vaikeaa. Miten pitäisi arvioida se, että rakennus, vaikka tuli kalliimmaksi oli myös arvokkaampi. Syntyikö tästä vahinkoa ollenkaan? Käräjäoikeus katsoi ettei syntynyt mutta hovioikeus katsoi ettei arvon nousulla ole merkitystä vahingon määrän arvioinnissa.

Kyseessä oli asuinrakennuksen ja autokatoksen suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontatehtävät ja työmaan vastaavan työnjohtajan lakisääteiset tehtävät. Sopimukseen sovellettiin konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995.

Hovioikeus totesi muun ohella:

Louhintakustannukset

Louhintakustannusten ylittyminen 130.000 markalla on ollut taloudellinen virhe. R ei ole näyttänyt, että virhe kustannusarviossa louhintakustannusten osalta olisi johtunut muusta syystä kuin yhtiön tuottamuksesta. Hovioikeus katsoo, että louhittava määrä ja louhintakustannukset olisivat olleet helposti asiantuntijan oikein arvioitavissa, jos arvion suorittaja olisi käynyt rakennuspaikalla maastoa havainnoimassa. Maaperän pohjatutkimuksella ei ole ollut tässä suhteessa merkitystä, koska rakennuspaikalla ollut avokallio on ollut silmin havaittavissa. Kun arvio on suoritettu edes käymättä rakennuspaikallakaan, louhintakustannusarvion virheellisyys on johtunut Rn törkeästä tuottamuksesta.

Taloudellinen valvonta

Sopimuksen mukaan Rn velvollisuutena oli ollut urakkavalvonta tilaajan edustajana sisältäen taloudellisen valvonnan. V on kertonut kirjanneensa toteutuneet rakennuskustannukset kuukausittain Excel-taulukkoon. Laatimansa taulukot hän oli antanut Alle olettaen, että A seuraa rakennuskustannuksia. M on kertonut, että taloudellisella valvonnalla tarkoitettiin urakkalaskujen muodostumisen seuraamista käytännössä siten, että laskuja verrattiin urakkasopimuksiin ja tarkastettiin, olivatko urakkalaskut laskutuskelpoisia eli oliko se urakkasuoritus tehty, jota maksuerä koski. Osana taloudellista valvontaa Rn olisi tullut myös laajemmassa mielessä seurata kulujen kertymää kaikkien kohteen hankintojen osalta ja raportoida siitä tilaajalle. Käytännössä kustannusseuranta oli siirtynyt Tlle ja Vlle, koska heillä oli ollut paljon omia kalustehankintoja, joista laskut oli toimitettu suoraan heille. Kaikki laskut eivät olleet kulkeneet Rn kautta joten kustannusten muodostumisen seuranta oli ollut vaikeaa. Tieto kustannuksista oli tullut Rlle Excel-taulukoiden muodossa. L on kertonut,että rakennuttajakonsultin tehtävänä oli hankkeen kustannusten pitäminen kontrollissa. Laskentaohjelmien avulla konsultin oli mahdollista seurata kustannusten kehittymistä reaaliaikaisesti, jolloin ohjelma hälytti, mikäli kustannukset ylittyivät.

Konsulttisopimuksen ehtojen sekä Vn, Mn ja Ln kertomusten perusteella hovioikeus katsoo, toisin kuin käräjäoikeus, että talouden valvonta on kuulunut Rn tehtäviin. Tn ja Vn omien hankintojen osalta Rlle oli toimitettu tieto Excel-taulukon muodossa, minkä avulla Rn olisi tullut valvoa kokonaiskustannusten kertymistä ja niiden ylittäessä kustannusarvion, puuttua asiaan.

Hovioikeus toteaa, että louhintakustannusten ylittymistä on pidettävä huomattavana ja, että Rn laatima kustannusarvio on louhintakustannusten osalta ollut virheellinen. Tlä ja Vlla ei ole rakennushankkeen tuossa vaiheessa käytännössä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä suoritettu louhintatyö ja maksaa louhintaurakoitsijan lasku. Näin ollen sillä, että T ja V olivat selvityksen jälkeen hyväksyneet louhintatyön, ei ole merkitystä harkittaessa Rn suorituksen sopimuksenmukaisuutta.Louhintakustannusten ylittyminen 130.000 markalla on ollut taloudellinen virhe. R ei ole näyttänyt, että virhe kustannusarviossa louhintakustannusten osalta olisi johtunut muusta syystä kuin yhtiön tuottamuksesta. Hovioikeus katsoo, että louhittava määrä ja louhintakustannukset olisivat olleet helposti asiantuntijan oikein arvioitavissa, jos arvion suorittaja olisi käynyt rakennuspaikalla maastoa havainnoimassa. Maaperän pohjatutkimuksella ei ole ollut tässä suhteessa merkitystä, koska rakennuspaikalla ollut avokallio on ollut silmin havaittavissa. Kun arvio on suoritettu edes käymättä rakennuspaikallakaan, louhintakustannusarvion virheellisyys on johtunut Rn törkeästä tuottamuksesta.

Oikeuskäytännössä (mm. KKO 1999:80) on arvioitu konsulttina toimivan asiantuntijan vastuuta siten, että kun konsultti antaa asiakkaalleen neuvoja oman alansa asiantuntijana konsultin on täyttääkseen toimeksiannon huolellisesti, vannotuttava siitä, että hänen toimeksiannon täyttämistä varten saamansa tiedot ovat täsmälliset ja oikeat. Konsultti ei voi luottaa ainoastaan asiakkaan omaan asiantuntemukseen, koska asiakkaalla ei välttämättä ole tietoa ja kykyä harkita erityistietämystä vaativien seikkojen merkitystä. Tn ja Vn kertomuksilla on selvitetty että he olivat tuoneet esille epävarmuutensa sen suhteen kykenisivätkö he suorittamaan heidän osakseen kaavailtuja töitä. A oli vakuuttanut heille, että suunnitelma oli realistinen tältä osin ja että he kykenisivät itse tekemään nämä työt. Ottaen kuitenkin huomioon Tn ja Vn kokemattomuuden ja ammattitaidottomuuden rakennustoimintaan liittyen sekä heidän ajankäyttöönsä liittyvät tosiasialliset mahdollisuutensa työskennellä rakennustyömaalla, hovioikeus katsoo että R on arvioinut Tn ja Vn oman työn osuuden liian suureksi. Näin ollen vaikka T ja V olivat myöhemmin rakennushankkeen edetessä alunperin sovitun vastaisesti ilmoittaneet, että he eivät teekään kaikkia heidän tekemikseen suunniteltuja töitä, ei heidän ole katsottava tietoisesti hyväksyneen kustannusarvion ylittymistä.

Asiassa esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että merkittävänä syynä, louhintakustannusarvion ylittymisen lisäksi, kustannusarvion ylittymiseen on ollut muun muassa se, että hankkeen aloittaminen oli toteutettu keskeneräisillä suunnitelmilla. Tästä oli seurannut lisä- ja muutostöitä, jotka oli jouduttu toteuttamaan kiireluonteisina lasukutyö- ja yksikköhintaurakoina. Ylimääräisten tuntitöiden teettäminen oli puolestaan johtunut osaksi siitäkin suunnitelman virheellisyydestä, mikä oli perustunut Tn ja Vn tekemiksi suunniteltujen töiden osuuteen. Hovioikeus katsoo, että R ei ole näyttänyt selvittäneensä huolellisesti Tn ja Vn tosiasiallista kykyä ja mahdollisuutta tehdä itse työmaalla niitä tehtäviä, jotka heidän tehtävikseen on rakennussuunnitelmassa sovittu. Rn on täytynyt ymmärtää että Tltä ja Vlta on puuttunut kyky ja muutenkin mahdollisuudet Rn esittämässä laajuudessa rahoittaa rakentamis3ta omalla työllään.

Asiantuntijan vastuu

Oikeuskirjallisuudessa (mm. Mika Hemmo, Sopimus ja delikti, Helsinki 1998, s. 40) on todettu että tuottamusvastuun ankaroituminen ilmenee varsinkin eräiden erityisalojen ammattilaisten vastuussa. Huolellisuusarvioinnin perusteena käytetään tällöin erityisasiantuntijalta vaadittavia tietoja ja riskinarviointikykyä. Vaatimukset ovat tämän vuoksi korkeammat kuin kvalifioimatonta ihmisryhmää koskevissa arviointitilanteissa. Nimenomaan elinkeinonharjoittajarooli, ja tämän vahvempana muotona erityisasiantuntijan asema on vastuun tiukentamisperuste. Oikeuskäytännössä vakiintuneen periaatteen mukaan tiedonantovelvollisuus ja vastuu annetuista tiedoista ovat erityisen korostuneita silloin, kun sopimuksen olennaisena sisältönä on asiantuntijapalveluiden tarjoaminen. Ratkaisussa KKO 2001:128 on katsottu, että palvelujen ammattimaisella tarjoajalla on asiantuntijana asiakkaisiinsa nähden toimeksiannon puitteissa laaja tiedonantovelvollisuus sellaisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti asiakkaan etuihin. Myös sopimusoikeudellinen lojaliteettivelvollisuus edellyttää sopijapuolelta tietynasteista sopimuskumppanin tärkeiden intressien huomioon ottamista. Lojaliteettivelvollisuus voi perustaa muun muassa velvollisuuden tietynlaisten huomautusten tekemiseen.

Tn ja Vn kertomuksilla on selvitetty, että Rn suorituksessa on ilmennyt lukuisia laiminlyöntejä ja virheitä:

R on laiminlyönyt laatia tehtäväkseen kuuluneet ehdotuspiirustukset samoin kuin parvekkeen kaiteen piirustukset. T ja Vn kertomus, että he olivat joutuneet tekemään itse parvekkeen kaiteen piirustukset, on uskottava.

R on suunnitellut parvekkeen lattian väärin.

R on laiminlyönyt laatia huonekohtaiset työselitykset sisältävät huonekortit. Tästä on aiheutunut kodinhoitohuoneen tarpeeton tasoitustyö ja epäselvyyksistä ajanhukkaa.
Rakennepiirustukset eivät olleet valmistuneet rakennustöiden alkuun mennessä eikä Tllä ja Vlla sen vuoksi ole ollut mahdollisuutta niiden tarkastamiseen ennen niiden hyväksyttämistä rakennustarkastuksessa.
Ikkuna- ja oviluettelossa on ulkovaraston oven kätisyys ollut väärin merkitty. Luettelo on kuulunut Rn tehtävänä olleisiin suunnitelmiin. Tn ja Vn on ovea tilatessaan tullut voida luottaa oviluettelon merkintöihin.
Porrasaukon palkki on Rn toimesta suunniteltu väärin,mistä on aiheutunut korjaustyötä ja materiaalihukkaa.
R on laiminlyönyt laatia autokatoksen piirustukset. Tästä on aiheutunut lisätyötä ja ylimääräisiä materiaalihankintoja. Sitä varten hankittuja puupalkkeja ei ole voitu käyttää alkuperäiseen
tarkoitukseensa.
R on laiminlyönyt huolehtia rakennukseen suunniteltujen betonisten sisäportaiden oikea-aikaisesta asentamisesta. Vesikaton asentamisen jälkeen betonisia lisäportaita ei enää ole voitu
nostaa paikalleen ja portaat on jouduttu tekemään puupalkeista,jotka oli hankittu autokatosta varten ja jotka huonosti soveltuivat portaiden tekemiseen. Niistä rakennetut portaat oli jouduttu purkamaan ja uudelleen rakentamisenkin jälkeen jouduttu useampaan kertaan laatoittamaan.
R on merkinnyt yläkerran wc:n kalusteet suunnitelmiin virheellisesti. Virheestä on aiheutunut ylimääräistä työtä ja materiaalihukkaa, kun viemäriä on pitänyt siirtää.
Tn uskottavan kertomuksen perusteella on näytetty, että Rn toimesta ulkokeskuksen johto on tilattu liian lyhyenä.
Rn laiminlyönnistä johtuen suunnitelmista on puuttunut sadevesikaivon uimurikytkin.
R on laiminlyönyt suunnitella halogeenilamppujen asentamisen niin, että asennus olisi voitu suorittaa kattoon uppoasennuksena. Sen vuoksi kattoon on jouduttu asentamaan levytys, johon uppoasennus on voitu tehdä.
R on laiminlyönyt huolehtia siitä, että vaatehuoneeseen olisi tehty tavanmukainen ilmanvaihto, että makuuhuoneeseen olisi asennettu termostaatti ja että ilmanvaihtolaitteen käyttökytkintä varten olisi asennettu johtimet. Yksi olohuoneen yläikkunoista on jätetty toteuttamatta.

Riidatonta on, että T ja V olivat saaneet urakoitsijoilta hyvityksinä urakoissa ilmenneiden virheiden perusteella yhteensä 103.588 markkaa. Hovioikeus katsoo että virheiden suuri määrä sellaisenaan osoittaa, että R on merkittävästi osaksi laiminlyönyt rakennustyön sopimuksen mukaisen valvonnan.

Hyvitystenkin jälkeen Rn suorituksessa on ollut taloudellinen virhe, koska Rn laatimassa 19.1.1999 päivätyssä kustannusarviossa rakennushankkeen kokonaiskustannukseksi oli arvioitu noin 1.548.000 markkaa ja kohteen toteutuneet kustannukset olivat kuitenkin olleet noin kaksi miljoonaa markkaa.
Hovioikeus katsoo, että kustannusarvion huomattava ylittyminen, louhintakustannusten väärin arvioiminen erityisesti sekä edellä mainitut muut Rn suorituksessa ilmenneet puutteet ja laiminlyönnit osoittavat, että R on olennaisilta osin laiminlyönyt noudattaa sellaista huolellisuutta, jota siltä alansa asiantuntijana kohtuudella on voitu edellyttää. R ei ole näyttänyt että kustannusarvion virheellisyys pääosin olisi aiheutunut muusta syystä kuin sen tuottamuksesta.

Hovioikeus katsoo, että kustannusarvion ylittäneitä kustannuksia ei sinänsä ole näytetty tarpeettomiksi eikä johtuneeksi Rn menettelystä. Sen vuoksi niitä korkokustannuksia, jotka Tlle ja Vlle ovat aiheutuneet kustannusarvion ylittävien kustannusten rahoittamisesta, ei voida pitää Rn korvattavana vahinkona.

Edellä mainituista muista Rn laiminlyönneistä aiheutuneen vahingon määrästä ei ole vaikeuksitta esitettävissä näyttöä. Sen vuoksi hovioikeus oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla arvioi vahingon määrän. Vahingon määrää arvioitaessa ei ole merkitystä sillä käräjäoikeuden mainitsemalla seikalla, että rakennuksen arvo sen valmistuessa olisi ollut suurempi kuin sen rakentamiseen käytetty rahamäärä. Tämän lisäksi hovioikeus katsoo, että Rn laiminlyöntien johdosta konsulttisopimuksessa sovittu Rn palkkio on tullut osaksi perusteettomaksi. Hovioikeus katsoo, että R on velvollinen osaksi vahingonkorvauksena, osaksi perusteettomana palkkiona suorittamaan Tlle ja Vlle näiden konsulttipalkkiona maksamaa 86.544 markkaa vastaavat 14.555,66 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Tuomiolauselma

T ja V ovat voittaneet asian osaksi. Kohtuullisena korvattavina oikeudenkäyntikulujen määrinä on pidettävä käräjäoikeuden osalta 25.000 euroa ja hovioikeuden osalta 10.000 euroa.












RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Espoon käräjäoikeus 2.4 os. 18.2.2005 nro xxx (iiitteenä)


ASIA Vahingonkorvaus ym.



VALITTAJAT

OT PV


VASTAPUOLI Insinööritoimisto R Oy


ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Pääkäsittely on toimitettu 6.- 7.6.2007.


Valitus

OT ja PV ovat toistaneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteensa 1 ja 3-5 kohdan osalta ja vaatineet, että Insinööritoimisto R Oy velvoitetaan suorittamaan heille konsulttisopimukseen perustuneiden velvollisuuksien laiminlyönneistä sekä suorituksen virheistä aiheutuneina kustannuksina sekä vahingonkorvauksena 77.765 euroa korkoineen 12.3.2002 lukien, lisärahoituksen hankkimisesta aiheutuneina kuluina 9.891 euroa korkoineen 12.3.2002 lukien, 3.255,78 euroa korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, 2.443,65 euroa korkoineen 1.1.2004 lukien ja 1.940 euroa korkoineen 1.1.2005 lukien sekä ennen hovioikeuden tuomiota maksetut korkokulut, korvauksena ylimääräisestä työstä 4.894,27 euroa korkoineen 12.3.2002 lukien ja 1.766 euroa korkoineen asian vireille tulosta lukien sekä joka tapauksessa viivästyskorkoa käräjäoikeuden tuomitsemalle 4.820 eurolle.

T ja V olivat hankkineet Rltä omakotitalon suunnittelutyön, kustannusarvion ja projektin valvonnan. Yhtiön suorittama palvelus oli ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla virheellinen. Kustannusarvio oli laadittu ammattitaidottomasti ja projektin valvonta oli suoritettu huonosti tai laiminlyöty kokonaan. Virheistä ja laiminlyönneistä oli aiheutunut Tlle ja Vlle vahinkoa, jonka R oli velvollinen korvaamaan. R ei ollut toiminut asiantuntevasti, ammattimaisesti ja huolellisesti eikä ollut täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan. Rn laatimaa 26.1.1999 päivättyä asiakirjaa oli pidettävä kustannusarviona. T ja V olivat huomauttaneet riittävän ajoissa Rlle sopimuksenmukaisten velvoitteiden virheistä ja laiminlyönneistä sekä kustannusarvion huomattavasta ylittymisestä.

Kustannusarvion 26.1.1999 mukaan rakennushankkeen kokonaiskustannukseksi oli arvioitu 1.260.794 markkaa. Kustannusarvio oli ylittynyt 700.000 markalla, mitä oli pidettävä huomattavana ylityksenä. Esimerkkinä yksittäisestä kustannusarvion virheestä olivat louhintakustannukset, jotka oli arvioitu 22.860 markaksi,kun toteutuneet louhintakustannukset olivat ylittäneet arvioidun määrän 130.000 markalla. Rakennuskustannukset eivät olleet nousseet kustannusarvion ja urakkasopimusten laatimisen välisenä aikana. Jos Rn tiedossa oli rakennusaikana ollut kustannusten nouseminen Tstä ja Vsta johtuvista syistä, yhtiön olisi tullut todisteellisesti huomauttaa heille asiasta sekä osoittaa Tstä ja Vsta johtuvat syyt kustannusten kohoamiseen.

Asiassa oli sovellettava kuluttajansuojalakia. Kuluttajavalituslautakunta oli 27.9.2001 päätöksellä suosittanut, että R palauttaa Tlle ja Vlle jo maksetun palkkion 86.544 markkaa. R ei ollut noudattanut kuluttajavalituslautakunnan päätöstä. Kuluttajansuojalain perusteella todistustaakka suorituksensa huolellisesta ja ammattitaitoisesta hoitamisesta oli Rllä. Vaikka asiassa sovellettaisiin yleisiä sopimusoikeudellisia vahingonkorvausperiaatteita, näyttötaakka asiassa oli Rllä. Asiantuntijapalveluissa palvelunsuorittajan on näytettävä suorittaneensa tehtävä asiantuntevasti ja huolellisesti välttääkseen vahingonkorvausvastuun. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tiedonantovelvollisuus ja vastuu annetuista tiedoista ovat erityisen korostuneita silloin, kun sopimuksen olennaisena sisältönä on asiantuntijapalvelun tarjoaminen. Sopimusoikeudellisen lojaliteettivelvollisuuden mukaan sopijapuolelta vaaditaan tietynasteista sopimuskumppanin tärkeiden intressien huomioon ottamista. Lojaliteettiperiaatteen mukaisesti Rn olisi pitänyt varmistua siitä, että T ja V kykenevät suorittamaan itse tiettyjä töitä ja ottaa huomioon maallikolta kuluva pidempi aika töiden tekemiseen. R oli rikkonut lojaliteettiperiaatetta muun muassa sopiessaan sähköurakasta, johon ei kuulunut valaisimia.

Käräjäoikeuden tuomitsemalle vahingonkorvaukselle on tuomittava viivästyskorkoa kuten kanteessa oli vaadittu.

Palkkion palauttamista koskeva toissijainen vaatimus oli esitetty käräjäoikeudelle annetussa lausumassa 23.4.2004. Käräjäoikeudessa oli tapahtunut käsittelyvirhe, kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kantaa toissijaiseen vaatimukseen. Koska asian palauttaminen käräjäoikeuteen lisäisi oikeudenkäyntikulujen määrää, T ja V pyytävät, että hovioikeus käsittelee toissijaisen vaatimuksen.

Vastaus

Tn ja Vn kannalta oleellista oli ollut se, että hankkeen kokonaishinta olisi pysynyt kustannussuunnitelman mukaisena. Maallikoina heillä ei ollut ollut mahdollisuutta eritellä rakennuskustannuksia eikä sitä voinut heiltä edellyttää. Merkitystä ei ollut sillä, että T ja V olivat maksaneet Rn hyväksymät maksut ja olleet mukana loppuselvityksissä. Näin tehdessään T ja V olivat toimineet Rn ohjeiden mukaan.

Pankkilaina hinta-arvion ylittäneen osan maksamiseksi oli otettu maksuvalmiuden turvaamiseksi ja pyritty siten rajoittamaan vahinkoa, joten lainan korkoja oli pidettävä välittömänä vahinkona. Koska kuluttajansuojalain perusteella tulevat korvattaviksi myös tuottamuksella aiheutetut välilliset vahingot, lainan koroista aiheutunut vahinko oli korvattava, vaikka sitä pidettäisiin välillisenä vahinkona.

Tarvittaessa oikeuden on arvioitava aiheutuneen vahingon määrä.

Kustannustason ylittyminen oli ollut havaittavissa rakennusalan ammattilaiselle vasta syksyllä 1999 eikä voida edellyttää, että T ja V olisivat olleet asiasta selvillä aiemmin. V oli sähköpostiviesteissään 9.12.1999 ja 14.1.2000 ilmaissut huolensa hankkeen kustannuksista. Lisäksi T ja V olivat lähettäneet asiasta kirjeen Rlle 17.4.2000.

Insinööritoimisto R Oy on myöntäen valituksen oikeaksi käräjäoikeuden tuomitsemalle vahingonkorvaukselle vaaditun viivästyskoron osalta vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta 14.555,66 euron palkkion palauttamista koskevalta osalta, että valitus hylätään muilta osin ja että OT ja PV velvoitetaan korvaamaan Insinööritoimisto R Oy:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 17.247 eurolla ja todistajanpalkkioina 1.667,42 euroa, kaikki määrät korkoineen.

R oli toiminut sopimuksen mukaisesti ja huolellisesti eikä Tlle ja Vlle ollut Rn menettelystä aiheutunut korvattavaa vahinkoa enempää kuin käräjäoikeus oli tuominnut. Siltä osin kuin vahinkoa oli syntynyt, vahingon syntyminen oli aiheutunut pääosin Tn ja Vn omasta toiminnasta. T ja V olivat tietoisesti hyväksyneet kustannusarvion ylittymisen tilaamalla suunnitelmasta poiketen kalliimpia koneita ja materiaaleja sekä jättämällä tekemättä heidän tehtävikseen suunniteltuja töitä. He olivat joka tapauksessa omalla toiminnallaan myötävaikuttaneet vahinkojen syntymiseen. Toisaalta he olivat jo saaneet korvauksen vahingoista urakkahintojen hyvityksinä. T ja V eivät olleet asianmukaisesti yksilöineet eivätkä näyttäneet, että Rn toiminnasta olisi aiheutunut heille korvattavaa vahinkoa enempää kuin käräjäoikeus oli tuominnut. Kysymyksessä oli vahingonkorvausoikeudenkäynti, jossa vahingonkorvausta vaativien oli kyettävä yksilöimään ja toteennäyttämään sopimusrikkomus, johon vahingonkorvausvaatimus perustui sekä kysymyksessä olevasta sopimusrikkomuksesta aiheutunut vahinko. T ja V olisi tullut osoittaa, että kanteessa vaadittu määrä olisi Rn väitetyn sopimusrikkomuksen aiheuttamia ylimääräisiä, turhia tai tarpeettomia rakentamiskustannuksia.

Asiassa ei ole sovellettava kuluttajansuojalain 8 ja 9 lukuja. Kuluttajansuojalain soveltamisalaa koskevat säännökset rajaavat yksiselitteisesti riidan kohteena olevan kaltaiset sopimukset lain soveltamisalan ulkopuolelle. Lainsäätäjä on nimenomaisesti todennut, että ainoastaan mainituissa luvuissa tarkoitetut sopimustyypit muodostavat niin yhtenäisen ryhmän, että niitä koskevat sopimusoikeudelliset kysymykset voidaan ratkaista yhteisin säännöksin.

Laskelma, joka oli päivätty 26.1.1999, ei ollut ollut kustannusarvio, jonka perusteella olisi ollut mahdollista rakentaa toteutunut hanke 1.260.794 markalla, vaan laskelma siitä, kuinka rakennushankkeessa voitaisiin säästää muun muassa Tn ja Vn itse tekemien töiden avulla. Rakennushankkeen toteuttamisesta Tn ja Vn toivomalla tavalla aiheutuneet välttämättömät tai tarpeelliset rakennuskustannukset eivät olleet sama asia kuin korvattava vahinko. Rakentamisen kustannusten nouseminen yli kustannusarvion oli johtunut Rstä riippumattomista syistä.

Kustannusarvio oli vain arvio kustannuksista eli ajatuksellinen apuväline arvioitaessa, mitä jokin rakennushanke tietyillä lähtötiedoilla voisi tulla maksamaan. Kysymyksessä ei ollut sitoumus tai lupaus siitä, että rakennushanke tulisi toteutumaan arviossa esitetyillä kustannuksilla.

Tn ja Vn palkkaama rakennustekninen asiantuntija EL oli arvioinut, että kysymyksessä olevan hankkeen kustannus olisi pitänyt olla vähintään noin 1.688.000 markkaa. Tästä huolimatta T ja V ovat väittäneet, että rakennus olisi pitänyt kyetä rakentamaan 1.260.794 markalla ja vaatineet Rtä suorittamaan heille vahingonkorvausta tämän ylittävältä osalta.

T ja V eivät olleet esittäneet käräjäoikeudessa vaatimusta Rlle maksamansa palkkion 14.555,66 euron palauttamisesta, joten vaatimus tuli jättää tutkimatta vasta hovioikeudessa esitettynä. T ja V ovat vasta hovioikeudessa laajentaneet perustelunsa koskemaan myös kuluttajansuojalain 8 ja 9 lukujen virhevastuuta koskevia säännöksiä, mikä on katsottava oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n vastaiseksi uuteen seikkaan vetoamiseksi.

Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.

Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa Ttä ja Vta sekä todistajina ELaa, JLtä, ELia, KTtä, JMtä, BItä, JLtä, SKta ja JAta. LKn käräjäoikeudessa antama todistajankertomus on kirjoitettu tallenteelta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU


Käsittelyratkaisu

Pääasiaratkaisu

Palkkion palauttamista koskeva vaatimus

T ja V ovat 23.4.2004 päivätyssä lausumassaan käräjäoikeudelle vaatineet toissijaisesti Rlle maksetun palkkion palauttamista tehtävien laiminlyönnin perusteella. Koska palkkion palauttamista koskeva vaatimus on esitetty käräjäoikeudessa asian kirjallisessa valmistelussa, hovioikeus hylkää Insinööritoimisto R Oy:n väitteen palkkion palauttamista koskevan vaatimuksen tutkimatta jättämisestä ja on ottanut asian myös tältä osin tutkittavaksi.

Asian taustaa

Konsulttisopimus

OTn ja PVn sekä Insinööritoimisto R Oy:n välillä 30.10.1998 allekirjoitetun konsulttisopimuksen mukaan työn kohteena oli asuinrakennuksen ja autokatoksen suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontatehtävät osoitteessa Ptie 5 B. Työn sisältönä oli kohteen arkkitehtisuunnitteu, rakennesuunnittelu, hankesuunnittelu , suunnittelun koordinointi, rakentamisen valmistelu ja rakennustyön valvonta. Sopimuksen mukaan konsulttityö alkoi sopimuksen allekirjoittamisella ja päättyi, kun loppukatselmus oli pidetty ja urakkasuoritukset otettu vastaan urakoitsijoilta. Konsulttipalkkioksi oli sovittu kokonaisuudessaan 88.800 markkaa lisättynä 22 prosentin arvonlisäverolla. Rakennushanke oli sovittu toteutettavaksi kokonaisurakkana 1-3 eri urakoit­ sijalla. Sopimuksen mukaan konsulttitehtävässä noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995.

Konsulttisopimuksen mukaan Rn vastuulle on kuulunut rakennustyön valvonta, mikä on käsittänyt muun muassa työmaan vastaavan työnjohtajan lakisääteiset tehtävät. Tapahtuma-aikana voimassaolleen rakennusasetuksen (26.6.1959/266) 8 luvun 68 §:n 1 momentissa säädetään, että jokaisessa rakennustyössä tulee olla maistraatin hyväksymä henkilö, joka jatkuvasti johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta.

Sopimuksessa vastaavaksi työnjohtajaksi oli nimetty KA,joka ei kuitenkaan muiden työtehtäviensä vuoksi toiminut kohteen vastaavana työnjohtajana. Vastaavina työnjohtajina rakennus­ työssä ovat toimineet JL 15.4. - 14.7.1999 ja 26.7. - 30.8.1999,OS 15.7- 25.7.1999 ja JM 9.9.1999 alkaen.
Kuluttajansuojalain säännösten soveltuvuus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun. Kysymyksessä ei ole kuluttajasuojalain 8 luvun l §:ssä tarkoitettu irtaimeen esineeseen rakennukseen muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus eikä myöskään lain 9 luvun 1 §:ssä tarkoitettu urakkasopimus.

Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot

Hovioikeus katsoo, että asianosaisten välisessä sopimussuhteessa tulee noudattaa konsulttisopimuksen sopimusehtoina olleita konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995.
Yleisten sopimusehtojen mukaan konsultti on vastuussa sopimuksessa ja sopimusehdoissa määritellyllä tavalla tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrätään sopimuksessa. Jos tällainen määräys puuttuu, vahingonkorvaus on enintään sopijapuolen kokonaispalkkion suuruinen. Rajoitukset eivät koske tapauksia, joissa on kyseessä tahallisuus tai törkeä tuottamus.

Asianosaisten välisessä konsulttisopimuksessa ei ole määräystä vahingonkorvauksen ylärajasta.

Yleisten sopimusehtojen mukaan tilaajan on ilmoitettava korvausvaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viipymättä ja viimeistään yhden vuoden kuluessa siitä lukien, kun on ilmennyt, että virhe on konsultin tekemä, uhalla, että tilaaja menettää oikeutensa korvaukseen. Lopullinen korvausvaatimus on esitettävä kirjallisena yhden vuoden kuluessa konsultin vastuuajan päättymisestä.

Reklamaatio

OT ja PV ovat hovioikeudessa kertoneet, että he olivat ainakin lokakuusta 1999 alkaen huomauttaneet Rlle yhtiön toiminnan huolimattomuudesta ja laiminlyönneistä. T ja V olivat kutsuneet Rn edustajat kriisipalaveriin 2.11.1999. Palaverissa T ja V olivat ilmaisseet huolensa holtittomasti kasvavista kustannuksista ja tavasta, jolla R oli hoitanut projektia. Myös KA on hovioikeudessa kertonut, että Tllä ja Vlla oli ollut huoli kustannusten kasvamisesta. T ja V olivat 11.1.2000 päivätyssä reklamaatiossa kirjallisesti huomauttaneet Rlle kustannusarvion huomattavasta ylityksestä, minkä lisäksi he olivat 17.4.2000 esittäneet Rlle kirjallisen korvausvaatimuksen.

Hovioikeus katsoo, toisin kuin käräjäoikeus, että T ja V ovat konsulttitoiminnan yleisissä sopimusehdoissa määrätyssä ajassa reklamoineet Rlle konsulttisopimukseen perustuneesta suorituksen virheellisyydestä.

Asiantuntijan käyttäminen

T ja V ovat kertoneet,etteivät he olleet koulutuksensa tai kokemuksensa puolesta perehtyneet rakentamiseen, eivätkä he olleet käyttäneet apunaan muita asiantuntijoita. Käyttämällä apunaan Rtä rakennusalan ammattilaisena rakennustyön suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa T ja V olivat pyrkineet varmistamaan rakennustyön riittävän huolellisen ja asianmukaisen suunnittelun, rakentamisen korkeatasoisen laadun, kustannusten toteutumisen kustannusarvion mukaisina ja suunnitellussa aikataulussa pysymisen. T ja V olivat kääntyneet Rn puoleen tarkoituksenaan siirtää kaikki rakennuttajan tehtävät Rlle. R oli esiintynyt rakennusalan asiantuntijana tarjoten ja markkinoiden julkisesti muun muassa internetissä ammattimaisia palvelujaan rakennusteknisenä asiantuntijana.

Hovioikeus katsoo, että asianosaisten välisellä sopimuksella R on ottanut vastatakseen kaikista rakennuttamiseen kuuluvista suunnittelu- ja valvontatehtävistä.

Väitetyt sopimusrikkomukset

Kustannusarvio ja sen ylitys

Kirjallisena todisteina esitetyistä 22.9.1998 päivättyjen Rn internetsivujen tulosteista ilmenee, että yhtiö on markkinoinut erityisosaamistaan muun muassa pientalorakentamiseen liitty­ vien luotettavien ja pitävien kustannusarvioiden laatimisessa.

T on hovioikeudessa kertonut olevansa ammatiltaan tutkimusinsinööri. Ammattinsa puolesta hän ei ollut ollut tekemisissä rakentamisen kanssa. Tarkan laskemisen jälkeen T ja V olivat päätyneet siihen, että heillä oli kokonaisuudessaan käytettävissään rakentamiseen enintään 1,2 miljoonaa markkaa. Varsinaisen 19.1.1999 päivätyn kustannuslaskelman johdosta he olivat selkeästi ilmoittaneet Rlle, ettei heillä ollut varaa käyttää 1,5 miljoonaa markkaa talon hankintaan. Rn rakennushankkeen silloinen projektivastaava KA oli vakuuttanut heille onnistuvansa löytämään keinot, kuinka kustannukset saadaan rajoittumaan enintään 1,2 miljoonaan markkaan. A oli todennut, että vaikka urakkatarjoukset ylittivät kustannusarvion, loppuselvityksessä voitiin saada alennettua urakkahintaa osoittamalla urakoitsijan virheitä. A ei kuitenkaan ollut ollut paikalla loppuselvityksissä, vaan hän oli ilmoittanut Tlle ja Vlle, ettei hän enää hoitanut projektia.

V on hovioikeudessa kertonut valmistuneensa kauppakorkeakoulusta vuonna 1988. Perheellä ei ollut ollut kokemusta rakentamisesta, eikä myöskään käytettävissään apuvoimia rakentamiseen. Rakennustyömaan asiat olivat olleet pääasiassa Tn vastuulla. Työmaakokouksissa T ja V olivat käyneet molemmat. V oli tehnyt tarjousvertailua ja myös tarvikehankinnat olivat kuuluneet Tlle ja Vlle. Urakkatarjousten vertailu oli kuulunut Rlle.

An ehdotettua kustannusten karsimista lisäämällä oman työn osuutta T ja V olivat tiedustelleet Alta, oliko se varmasti realistista. A oli luvannut opastaa Tyä ja vakuuttanut, että T ja V kykenevät tekemään rakennustyömaalla monia töitä itse.

Rakennustyöt olivat alkaneet keväällä 1999 ja sisätyöt olivat käynnistyneet saman vuoden lokakuussa. Ei-ammattilaiselle ei ollut ollut mahdollista havaita rakennuskustannusten kasvamista ennen lokakuuta 1999. Vähitellen T ja V olivat huolestuneet kustannusten noususta ja kutsuneet koolle kriisipalaveiin 2.11.1999. He olivat ilmaisseet Alle huolensa holtittomasti nousseista kustannuksista ja tavasta, jolla R oli hoitanut projektia sekä vastaavana työnjohtajana syyskuusta 1999 alkaen toimineen JMn laiminlyönneistä. Tuolloin A oli myöntänyt puutteet Mn ammattitaidossa.

ELn mukaan 26.1.1999 päivätty kustannusarvio oli muuttunut 19.1.1999 laadittuun kustannusarvioon verrattuna vain siten, että joitakin tiettyjä töitä oli jätetty pois, vaikka suunnitelmia sinänsä ei ollut muutettu. Vaikka tilaajat olivat palkanneet konsultin hoitamaan rakennuttajan tehtäviä, hanke oli toteutettu tilaajilta enemmän osaamista ja työtunteja vaativana osaurakkana, jossa työt oli pilkottu pieniin osiin. Aputöitä ja siivousta T ja V olisivat voineet tehdä työmaalla itse mutta ammattitaitoa vaativia tehtäviä ei voinut jättää amatöörin tehtäväksi. Oli ollut epärealistista laskea Tn ja Vn tehtäväksi jäävien töiden osuudeksi 300.000 markkaa.

EL on hovioikeudessa todennut, että jos kustannusarviota halutaan pienentää talon kokoakin tulee pienentää, laatutasoa laskea tai rakenteita muuttaa. Suunnitelmassa 26.1.1999 kustannusarviota oli pienennetty vähentämällä kustannuksia sieltä täältä ja lisätty tilaajan omatoimisuusastetta . Myös laatutasoa oli pudotettu jonkin verran, mutta talon kokoa ei ollut kuitenkaan muutettu. Ammattitaitoisen rakennuttajakonsultin tuli huomauttaa rakennuttajalle heti, ellei suunniteltu kustannusarvio ollut realistinen. Kun rakennuksen perustukset olivat valmiit, siihen asti aiheutuneita laskuja tuli verrata kustannusarvioon ja arvioida, oltiinko arviossa pysytty. Mikäli kustannusarviossa ei pysytty, asiakkaalle oli perusteltava, miksi kustannusarvioon oli tullut yllätyksiä. Omakotitalon rakentamisessa hyväksyttävä kustannusarvion ylitys oli noin 10-15 prosenttia. Osoitti ammattitaidottomuutta, jos kustannusarvio ylittyi jo projektin alussa. Työmaalle ei ollut ollut hyväksi, että siellä oli rakentamisen aikana ollut neljä eri vastaavaa mestaria.

JL on kertonut laatineensa syksyllä 1998 Tlle ja Vlle RAKU-pikakustannusarvion asiakkaan täyttämän kyselykaavakkeen perusteella. L ei ollut käynyt rakennuspaikalla. Kustannusarvio oli ollut alkuvaiheen kustannusarvio, joka oli ollut vain suuntaa-antava . Lopullinen hinta talolle määräytyi aina vasta urakkatarjouskilpailun jälkeen. Llla ei ollut tietoa talon korkeusasemasta ja hän oli ollut siinä uskossa, ettei louhosta olisi kuljetettu pois tontilta. Aluksi talo oli suunniteltu 172 neliömetrin suuruiseksi, mutta myöhemmin sisäpinta-alaa oli vähennetty 168 neliömetriin. Laskelmassa 26.1.1999 oli tehty muun muassa seuraavia vähennyksiä: kaikki yleiseen raivaukseen liittyvät työtunnit, poiskuljetukset, pintamaan poiskuljetus ja sala­ ojat. Myös muun muassa selektiivi-ikkunalasit, astianpesukone, mikroaaltouuni ja ulkorappaus oli jätetty pois kustannuslaskelmasta. Rakennuskustannukset olivat nousseet rakennusaikana poikke­ uksellisen paljon. Maaperätutkimusta ei yleensä vaadittu alkuvaiheen suunnitelmissa, mutta varsinkin louhintasuunnitelma olisi ollut tärkeä. Kustannusarvio oli ylittynyt louhinnan takia. Myös lisätöiden teettäminen tuntitöinä oli nostanut kustannuksia.

L oli veloittanut kustannusarvion laatimisesta 2.000 markkaa. Normaali veloitusperuste oli tuolloin ollut 6.000 markkaa. Alempi veloitus ei kuitenkaan ollut vaikuttanut arvion tekemiseen tai sen laatuun.

JM on kertonut, että ennen toimimistaan vastaavana työnjohtajana T-projektissa hän oli toiminut työnjohtajan tehtävissä rakennustyömailla Helsingissä, Vantaalla ja Sipoossa. Teknisellä valvonnalla tarkoitettiin valvontaa sen osalta, vastaako suoritus suunnitelma-asiakirjoja ja voimassa olevia normeja sekä oliko rakennussuoritus hyvän rakentamistavan mukainen. Jos ha­ vaittiin ettei suoritus vastannut sopimusta tai hyvää rakentamistapaa, asiasta tehtiin kirjaus valvontapöytäkirjaan sekä tarvittaessa huomautettiin virheestä urakoitsijaa tai reklamaation yhteydessä pyydettiin korjaamaan virhe.

Rlle oli kuulunut kustannusseuranta siltä osin kuin urakkalaskuja oli toimitettu Rlle. Kalustemittojen ottaminen oli kuulunut joko kalusteiden tilaajille tai toimittajille, mutta ei Rlle. Kohteessa oli pidetty työmaapäiväkirjaa.

JA on kertonut, että urakkamuodoksi oli valittu jaettu urakka, koska kokonaisurakoitsijaa oli ollut vaikea löytää. Kustannussäästöjen saamiseksi pientalourakoissa käytettiin usein pienurakoitsijoita.

Kun rakennushankkeen hinta oli muodostunut melko korkeaksi, A oli yhdessä T ja Vn kanssa pyrkinyt löytämään sellaisia töitä joita nämä voisivat itse tehdä rakennustyömaalla. Omana työnä tehtäviksi töiksi määriteltiin mesimerkiksi raivaus- ja purkutyöt, siivoustyöt, styroxlevyjen asentaminen, laudoituksen asennus, sisäpuolen laatoitukset sekä sisustustyöt. T oli ilmoittanut laatoittaneensa ennenkin.

Laskelma 26.1.1999 oli ollut apuväline, jonka avulla oli kartoitettu töitä, joita T ja V olivat voineet tehdä itse. Rakennushankkeen budjetti ei ollut riittänyt siihen, että kaikki työt olisi teetetty urakoitsijoilla. Kustannussäästön vuoksi myös ulkorappaus oli jätetty myöhempään ajankohtaan. Tiettyjen kodinkoneiden, kuten astianpesukoneen ja mikroaaltouunin osalta oli sovittu että T ja V käyttävät vanhoja koneitaan. T ja V eivät kuitenkaan olleet suorittaneet niitä töitä, joita heidän oli sovittu tekevän. Lisätöinä teetetyt työt olivat lisänneet kustan­ nuksia. Syynä kustannusarvion ylittymiseen olivat omien töiden muuttuminen toisten tekemiksi ja joiltakin osin materiaalivalinnat.

Taloudellinen valvonta

Sopimuksen mukaan Rn velvollisuutena oli ollut urakkavalvonta tilaajan edustajana sisältäen taloudellisen valvonnan. V on kertonut kirjanneensa toteutuneet rakennuskustannukset kuukausittain Excel-taulukkoon. Laatimansa taulukot hän oli antanut Alle olettaen, että A seuraa rakennuskustannuksia. M on kertonut, että taloudellisella valvonnalla tarkoitettiin urakkalaskujen muodostumisen seuraamista käytännössä siten, että laskuja verrattiin urakkasopimuksiin ja tarkastettiin, olivatko urakkalaskut laskutuskelpoisia eli oliko se urakkasuoritus tehty, jota maksuerä koski. Osana taloudellista valvontaa Rn olisi tullut myös laajemmassa mielessä seurata kulujen kertymää kaikkien kohteen hankintojen osalta ja raportoida siitä ti­ laajalle. Käytännössä kustannusseuranta oli siirtynyt Tlle ja Vlle, koska heillä oli ollut paljon omia kalustehankintoja, joista laskut oli toimitettu suoraan heille. Kaikki laskut eivät olleet kulkeneet Rn kautta joten kustannusten muodostumisen seuranta oli ollut vaikeaa. Tieto kustannuksista oli tullut Rlle Excel-taulukoiden muodossa. L on kertonut,että rakennuttajakonsultin tehtävänä oli hankkeen kustannusten pitäminen kontrollissa. Laskentaohjelmien avulla konsultin oli mahdollista seurata kustannusten kehittymistä reaaliaikaisesti, jol­ loin ohjelma hälytti, mikäli kustannukset ylittyivät.

Konsulttisopimuksen ehtojen sekä Vn, Mn ja Ln kertomusten perusteella hovioikeus katsoo, toisin kuin käräjäoikeus, että talouden valvonta on kuulunut Rn tehtäviin. Tn ja Vn omien hankintojen osalta Rlle oli toimitettu tieto Excel-taulukon muodossa, minkä avulla Rn olisi tullut valvoa kokonaiskustannusten kertymistä ja niiden ylittäessä kustannusarvion, puuttua asiaan.

Louhinta

R oli 19.1.1999 päivätyssä kustannusarviossa arvioinut hankkeen louhintakustannuksiksi 31.810 markkaa. Toteutuneet louhintakustannukset ovat kuitenkin olleet 158.252,30 markkaa. Rn mukaan louhintakustannusten ylittyminen oli johtunut Tn ja Vn laiminlyönnistä teettää maaperän pohjatutkimus. JL joka oli laatinut 19.1.1999 päivätyn kustannusarvion ja on hovioikeudessa kertonut, ettei hän ollut koskaan käynyt kiinteistöllä. T on kertonut An ilmoittaneen, ettei maaperätutkimus ollut tarpeellinen , koska rakennuspaikka oli avokalliota. Le, L ja louhinnan suorittanut SK ovat myös kertoneet, ettei pohjatutkimus louhintasuunnitelmaa varten ollut avokalliokohteessa tarpeellinen. K on kertonut, että louhintaurakan loppuselvityksessä oli rakennuskohteen vastaavan työnjohtajan JLn kanssa verrattu louhittuja kuormamääriä tuntimääriin ja nämä olivat täsmänneet. Syntynyttä louhetta ei olisi voinut sijoittaa käyttötarkoitukseen tontille. JL on kertonut, että louhittu määrä oli vastannut todellista tilannetta. Tlle ja Vlle oli esitetty selvitys louhinnasta urakan loppuselvityksessä, minkä jälkeen he olivat hyväksyneet louhintatyön. Myös L on todennut, että louhinnan määrää olisi voitu vähentää vain talon paikkaa siirtämällä.

T ja V ovat kertoneet, että An suosituksesta he olivat hyväksyneet louhintatyön ja maksaneet louhintaa koskevan laskun. Vn mukaan A oli myöntänyt, että louhintakustannusten arvioinnissa Rllä oli tapahtunut virhe laskutoimituksessa, mutta A oli luvannut neuvotella hyvityksistä urakoitsijoiden kanssa ja vakuuttanut, ettei kokonaiskustannusarvio tule ylittymään.

Johtopäätökset kustannusarviosta louhinnan osalta
Todistelun perusteella hovioikeus katsoo selvitetyksi, että louhintaa oli sinänsä suoritettu oikea määrä. Kustannusarvio oli ylittynyt heti rakentamisen alussa, kun laskelman mukaiset louhintakustannukset olivat ylittyneet 126.442,30 markalla. R on esiintynytrakentamiseen liittyvien asioiden asiantuntijana,jolloin Tlle ja Vlle on syntynyt oikeus luottaa Rn eri- tyisosaamiseen. Tn ja Vn kertomusten perusteella on tullut selvitetyksi, että he olivat selkeästi ilmoittaneet Rlle, että heillä oli käytettävissään rakennusprojektiin enintään 1,2
miljoonaa markkaa. R on markkinoinnissaan korostanut yhtiön laatimien kustannusarvioiden asianmukaisuutta ja pysyvyyttä. Toisaalta A on louhintakustannusten ylityttyä vakuuttanut Tlle ja Vlle, että louhintakustannusten ylittymisestä huolimatta hankkeen kokonaiskustannusarvio tulee pysymään kustannuslaskelman mukaisena.

Hovioikeus toteaa, että louhintakustannusten ylittymistä on pidettävä huomattavana ja, että Rn laatima kustannusarvio on louhintakustannusten osalta ollut virheellinen. Tlä ja Vlla ei ole rakennushankkeen tuossa vaiheessa käytännössä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä suoritettu louhintatyö ja maksaa louhintaurakoitsijan lasku. Näin ollen sillä, että T ja V olivat selvityksen jälkeen hyväksyneet louhintatyön, ei ole merkitystä harkittaessa Rn suorituksen sopimuksenmukaisuutta.Louhintakustannusten ylittyminen 130.000 markalla on ollut taloudellinen virhe. R ei ole näyttänyt, että virhe kustannusarviossa louhintakustannusten osalta olisi johtunut muusta syystä kuin yhtiön tuottamuksesta. Hovioikeus katsoo, että louhittava määrä ja louhintakustannukset olisivat olleet helposti asiantuntijan oikein arvioitavissa, jos arvion suorittaja olisi käynyt rakennuspaikalla maastoa havainnoimassa. Maaperän pohjatutkimuksella ei ole ollut tässä suhteessa merkitystä, koska rakennuspaikalla ollut avokallio on ollut silmin havaittavissa. Kun arvio on suoritettu edes käymättä rakennuspaikallakaan, louhintakustannus­ arvion virheellisyys on johtunut Rn törkeästä tuottamuksesta.

Johtopäätökset kustannusarviosta muilta osin

Hovioikeus katsoo, kuten käräjäoikeuskin, että 26.1.1999 päivätty asiakirja ei ole ollut kustannusarvio, vaan laskelma. Laskelma oli laadittu tarkoituksena selvittää, missä kohdin 19.1.1999 laaditusta kustannusarviosta voitaisiin säästää muun muassa siten, että T ja V tekisivät osan töistä itse. Rakennushanketta koskevia varsinaisia suunnitelmia ei ole väitetty muutetun 19.1.1999 laaditun kustannusarvion jälkeen. Näin ollen toteutuneita rakennuskustannuksia ei voida verrata 26.1.1999 laadittuun laskelmaan, vaan lähtökohdaksi on otettava 19.1.1999 laadittu kustannusarvio, jossa hankkeen kokonaiskustannuksiksi oli arvioitu noin 1.548.000 markkaa.
A oli pitänyt realistisena, että T ja V voisivat tehdä itse monia töitä rakennuskohteessa. A oli vakuuttanut Tlle ja Vlle, että pienen neuvonnan jälkeen he kykenisivät tekemään monia töitä itse. Laskelmassa 26.1.1999 projektin kokonaiskustannusarviota oli pienetty laskemalla T ja Vn oman työn osuudeksi 300.000 markkaa. Rakennusprojektin edetessä T ja V olivat ilmoittaneet, etteivät he tee töitä, jotka laskelmassa 26.1.1999 oli suunniteltu heidän itsensä tekemiksi.

T ja V ovat kertoneet, ettei heillä kummallakaan ollut ollut kokemusta rakennustyöstä, minkä lisäksi he olivat molemmat käyneet kokopäiväisesti ansiotyössä. T ja V olivat irtisanoneet vuokra-asuntonsa vuokrasopimuksen päättymään suunnitellun rakennusaikataulun mukaisesti siten, että he muuttaisivat uuteen taloon jouluksi 1999. L on todennut, että T ja V olisivat voineet työmaalla tehdä itse aputöitä ja siivousta, mutta ammattitaitoa vaativia tehtäviä ei voinut jättää amatöörin tehtäväksi. Kun kustannusarviossa tilaajien oman työn osuudeksi oli arvioitu 300.000 markkaa, Tn ja Vn olisi tullut työskennellä rakennuksella täysipäiväisesti, jotta rakennusaikataulussa olisi pysytty.

Oikeuskäytännössä (mm. KKO 1999:80) on arvioitu konsulttina toimivan asiantuntijan vastuuta siten, että kun konsultti antaa asiakkaalleen neuvoja oman alansa asiantuntijana konsultin on täyttääkseen toimeksiannon huolellisesti, vannotuttava siitä, että hänen toimeksiannon täyttämistä varten saamansa tiedot ovat täsmälliset ja oikeat. Konsultti ei voi luottaa ainoastaan asiakkaan omaan asiantuntemukseen, koska asiakkaalla ei välttämättä ole tietoa ja kykyä harkita erityistietämystä vaativien seikkojen merkitystä. Tn ja Vn kertomuksilla on selvitetty että he olivat tuoneet esille epävarmuutensa sen suhteen kykenisivätkö he suorittamaan heidän osakseen kaavailtuja töitä. A oli vakuuttanut heille, että suunnitelma oli realistinen tältä osin ja että he kykenisivät itse tekemään nämä työt. Ottaen kuitenkin huomioon Tn ja Vn kokemattomuuden ja ammattitaidottomuuden rakennustoimintaan liittyen sekä heidän ajankäyttöönsä liittyvät tosiasialliset mahdollisuutensa työskennellä rakennustyömaalla, hovioikeus katsoo että R on arvioinut Tn ja Vn oman työn osuuden liian suureksi. Näin ollen vaikka T ja V olivat myöhemmin rakennushankkeen edetessä alunperin sovitun vastaisesti ilmoittaneet, että he eivät teekään kaikkia heidän tekemikseen suunniteltuja töitä, ei heidän ole katsottava tietoisesti hyväksyneen kustannusarvion ylittymistä.

Asiassa esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että merkittävänä syynä, louhintakustannusarvion ylittymisen lisäksi, kustannusarvion ylittymiseen on ollut muun muassa se, että hankkeen aloittaminen oli toteutettu keskeneräisillä suunnitelmilla. Tästä oli seurannut lisä- ja muutostöitä, jotka oli jouduttu toteuttamaan kiireluonteisina lasukutyö- ja yksikköhintaurakoina. Ylimääräisten tuntitöiden teettäminen oli puolestaan johtunut osaksi siitäkin suunnitelman virheellisyydestä, mikä oli perustunut Tn ja Vn tekemiksi suunniteltujen töiden osuuteen. Hovioikeus katsoo, että R ei ole näyttänyt selvittäneensä huolellisesti Tn ja Vn tosiasiallista kykyä ja mahdollisuutta tehdä itse työmaalla niitä tehtäviä, jotka heidän tehtävikseen on rakennussuunnitelmassa sovittu. Rn on täytynyt ymmärtää että Tltä ja Vlta on puuttunut kyky ja muutenkin mahdollisuudet Rn esittämässä laajuudessa rahoittaa rakentamis3ta omalla työllään.

Rn aiheuttamat vahingot

Asiantuntijan vastuu

Oikeuskirjallisuudessa (mm. Mika Hemmo, Sopimus ja delik ti, Helsinki 1998, s. 40) on todettu että tuottamusvastuun ankaroituminen ilmenee varsinkin eräiden erityisalojen ammattilaisten vastuussa. Huolellisuusarvioinnin perusteena käytetään tällöin erityisasiantuntijalta vaadittavia tietoja ja riskinarviointikykyä. Vaatimukset ovat tämän vuoksi korkeammat kuin kvalifioimatonta ihmisryhmää koskevissa arviointitilanteissa. Nimenomaan elinkeinonharjoittajarooli, ja tämän vahvempana muotona erityisasiantuntijan asema on vastuun tiukentamisperuste. Oikeuskäytännössä vakiintuneen periaatteen mukaan tiedonantovelvollisuus ja vastuu annetuista tiedoista ovat erityisen korostuneita silloin, kun sopimuksen olennaisena sisältönä on asiantuntijapalveluiden tarjoaminen. Ratkaisussa KKO 2001:128 on katsottu, että palvelujen ammattimaisella tarjoajalla on asiantuntijana asiakkaisiinsa nähden toimeksiannon puitteissa laaja tiedonantovelvollisuus sellaisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti asiakkaan etuihin. Myös sopimusoikeudellinen lojaliteettivelvollisuus edellyttää sopijapuolelta tietynasteista sopimuskumppanin tärkeiden intressien huomioon ottamista. Lojaliteettivelvollisuus voi perustaa muun muassa velvollisuuden tietynlaisten huomautusten tekemiseen.

Tn ja Vn kertomuksilla on selvitetty, että Rn suorituksessa on ilmennyt lukuisia laiminlyöntejä ja virheitä:

R on laiminlyönyt laatia tehtäväkseen kuuluneet ehdotuspiirustukset samoin kuin parvekkeen kaiteen piirustukset. T ja Vn kertomus, että he olivat joutuneet tekemään itse parvekkeen kaiteen piirustukset, on uskottava.

R on suunnitellut parvekkeen lattian väärin.

R on laiminlyönyt laatia huonekohtaiset työselitykset sisältävät huonekortit. Tästä on aiheutunut kodinhoitohuoneen tarpeeton tasoitustyö ja epäselvyyksistä ajanhukkaa.
Rakennepiirustukset eivät olleet valmistuneet rakennustöiden alkuun mennessä eikä Tllä ja Vlla sen vuoksi ole ollut mahdollisuutta niiden tarkastamiseen ennen niiden hyväksyttämistä rakennustarkastuksessa.
Ikkuna- ja oviluettelossa on ulkovaraston oven kätisyys ollut väärin merkitty. Luettelo on kuulunut Rn tehtävänä olleisiin suunnitelmiin. Tn ja Vn on ovea tilatessaan tullut voida luottaa oviluettelon merkintöihin.
Porrasaukon palkki on Rn toimesta suunniteltu väärin,mistä on aiheutunut korjaustyötä ja materiaalihukkaa.
R on laiminlyönyt laatia autokatoksen piirustukset. Tästä on aiheutunut lisätyötä ja ylimääräisiä materiaalihankintoja. Sitä varten hankittuja puupalkkeja ei ole voitu käyttää alkuperäiseen
tarkoitukseensa.
R on laiminlyönyt huolehtia rakennukseen suunniteltujen betonisten sisäportaiden oikea-aikaisesta asentamisesta. Vesikaton asentamisen jälkeen betonisia lisäportaita ei enää ole voitu
nostaa paikalleen ja portaat on jouduttu tekemään puupalkeista,jotka oli hankittu autokatosta varten ja jotka huonosti soveltuivat portaiden tekemiseen. Niistä rakennetut portaat oli jouduttu purkamaan ja uudelleen rakentamisenkin jälkeen jouduttu useampaan kertaan laatoittamaan.
R on merkinnyt yläkerran wc:n kalusteet suunnitelmiin virheellisesti. Virheestä on aiheutunut ylimääräistä työtä ja materiaalihukkaa, kun viemäriä on pitänyt siirtää.
Tn uskottavan kertomuksen perusteella on näytetty, että Rn toimesta ulkokeskuksen johto on tilattu liian lyhyenä.
Rn laiminlyönnistä johtuen suunnitelmista on puuttunut sadevesikaivon uimurikytkin.
R on laiminlyönyt suunnitella halogeenilamppujen asentamisen niin, että asennus olisi voitu suorittaa kattoon uppoasennuksena. Sen vuoksi kattoon on jouduttu asentamaan levytys, johon uppoasennus on voitu tehdä.
R on laiminlyönyt huolehtia siitä, että vaatehuoneeseen olisi tehty tavanmukainen ilmanvaihto, että makuuhuoneeseen olisi asennettu termostaatti ja että ilmanvaihtolaitteen käyttökytkintä varten olisi asennettu johtimet. Yksi olohuoneen yläikkunoista on jätetty toteuttamatta.

Riidatonta on, että T ja V olivat saaneet urakoitsijoilta hyvityksinä urakoissa ilmenneiden virheiden perusteella yhteensä 103.588 markkaa. Hovioikeus katsoo että virheiden suuri määrä sellaisenaan osoittaa, että R on merkittävästi osaksi laiminlyönyt rakennustyön sopimuksen mukaisen valvonnan.

Hyvitystenkin jälkeen Rn suorituksessa on ollut taloudellinen virhe, koska Rn laatimassa 19.1.1999 päivätyssä kustannusarviossa rakennushankkeen kokonaiskustannukseksi oli arvioitu noin 1.548.000 markkaa ja kohteen toteutuneet kustannukset olivat kuitenkin olleet noin kaksi miljoonaa markkaa.
Hovioikeus katsoo, että kustannusarvion huomattava ylittyminen, louhintakustannusten väärin arvioiminen erityisesti sekä edellä mainitut muut Rn suorituksessa ilmenneet puutteet ja
laiminlyönnit osoittavat, että R on olennaisilta osin laiminlyönyt noudattaa sellaista huolellisuutta, jota siltä alansa asiantuntijana kohtuudella on voitu edellyttää. R ei ole näyt­
tänyt että kustannusarvion virheellisyys pääosin olisi aiheutunut muusta syystä kuin sen tuottamuksesta.

Hovioikeus katsoo, että kustannusarvion ylittäneitä kustannuksia ei sinänsä ole näytetty tarpeettomiksi eikä johtuneeksi Rn menettelystä. Sen vuoksi niitä korkokustannuksia, jotka Tlle ja Vlle ovat aiheutuneet kustannusarvion ylittävien kustannusten rahoittamisesta, ei voida pitää Rn korvattavana vahinkona.

Edellä mainituista muista Rn laiminlyönneistä aiheutuneen vahingon määrästä ei ole vaikeuksitta esitettävissä näyttöä. Sen vuoksi hovioikeus oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla arvioi vahingon määrän. Vahingon määrää arvioitaessa ei ole merkitystä sillä käräjäoikeuden mainitsemalla seikalla, että rakennuksen arvo sen valmistuessa olisi ollut suurempi kuin sen rakentamiseen käytetty rahamäärä. Tämän lisäksi hovioikeus katsoo, että Rn laiminlyöntien johdosta konsulttisopimuksessa sovittu Rn palkkio on tullut osaksi perusteettomaksi. Hovioikeus katsoo, että R on velvollinen osaksi vahingonkorvauksena, osaksi perusteettomana palkkiona suorittamaan Tlle ja Vlle näiden konsulttipalkkiona maksamaa 86.544 markkaa vastaavat 14.555,66 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Tuomiolauselma

T ja V ovat voittaneet asian osaksi. Kohtuullisena korvattavina oikeudenkäyntikulujen määrinä on pidettävä käräjäoikeuden osalta 25.000 euroa ja hovioikeuden osalta 10.000 euroa.

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:


Pääasia

Insinööritoimisto R Oy:n OTlle ja PVlle yhteisesti vahingonkorvauksena ja konsulttipalkkion palautuksena suoritettava määrä korotetaan 14.555,66 euroksi. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 12.3.2002 lukien.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei pääasian osalta muuteta.

Oikeudenkäyntikulut

OT ja PV vapautetaan korvaamasta Insinööritoimisto R Oy:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 30.569,14 euroa korkoineen.

Insinööritoimisto R Oy velvoitetaan korvaamaan Tn ja Vn yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa 35.000 eurolla sekä asianosaiskuluina Tlle 400 euroa ja Vlle 200 euroa. Korvauksille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä.


MUUTOKSENHAKU

Asian ovat ratkaisseet:

Esittelijä:
Ratkaisu on yksimielinen

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.6.2008

Helsingin hovioikeuden puolesta:

hovioikeudenlaamanni IK hovioikeudenneuvos JP hovioikeudenneuvos VH

viskaali PA



ESPOON KÄRÄJÄOlKEUS 2.4.0SASTO
Vitikka I
02630 Espoo

TUOMIO


Annettu kansliassa 18.2.2005 kello 12.00


Käräjätuomari SK

Kantajat
OT
PV


Vastaaja
Insinööritoimisto R Oy

Kuultavat

Asia Vireille

KM

Vahingonkorvaus ym. 7.3.2003


RIIDATTOMAT TAUSTATIEDOT

KANNE

PV ja OT työn tilaajina ja R Oy konsulttina ovat allekirjoittaneet 30.10.1998 sopimuksen. Sopimus käsitti osoitteessa Ptie 5 A, Espoo, toteutettavaksi suunnitellun asuimakennuksen ja autokatoksen arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun, hankesuunnittelun, suunnittelun koordinoinnin, rakentamisen valmistelun ja rakennustyön valvonnan. Rn tehtäviin, rakentamisen valmistelun osana, kuului myös kohteen kustannusarvion laatiminen.

Vaatimukset
Kantaja vaatii, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajille ensijaisesti:

- konsulttisopimukseen perustuvien velvollisuuksien laiminlyönneistä sekä suorituksen virheistä aiheutuneina kustannuksina sekä vahingonkorvauksena 77.765 euroa (462.368 markkaa) korkolain 4 §:n mukaisine vuotuisine
1 )viivästyskorkoineen 12.3.2002 lukien tai
2) toissijaisesti vahingonkorvauksena suoranaisesta kustannusvaikutuksesta aiheutuneista vahingoista, sekä esteettisestä- ja toiminnallisesta haitasta yhteensä 489.542,00 markkaa
3) kustannusarvion ylittymisen seurauksena kantajille lisärahoituksen hankkimisesta aiheutunut kulut 9.891 euroa (2.065 + 7.826) korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 12.3.2002 lukien sekä ylimääräisen lainan korkokulut ajalta 1.1.2002-31.12.2002 3.255,78 euroa laillisine viivästyskorkoineen 7.3.2003 lukien ja ajalta 1.1.2003-31.12.2003 2.4436 euroa laillisine viivästyskorkoineen 1.1.2004 lukien ja ajalta 1.1.2004-31.12.2004 1940 euroa laillisine viivästyskorkoineen 1.1.2005 lukien.
4) korvausta näiden ylimääräisestä työstä aiheutuneena korvauksena 194 tunnilta a 150 mk/tunti eli yhteensä 4.894,27 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 12.3.2002 lukien sekä tämän jälkeen tehdyn oman työn korvauksena 70 tunnilta a 150 mk/tunti eli yhteensä 1.766 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 7.3.2003 alkaen.
5) oikeudenkäyntikuluina 34.952,33 euroa sekä muut oikeudenkäynnin aikana syntyvät asianosaiskulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua oikeuden päätöspäivästä.


PERUSTEET
Rn virheet ja laiminlyönnit
Kustannusarvio
Ensimmäinen kustannusarvio kohteesta on laadittu 19.1.1999 ja rakennushankkeen kustannusarvioksi on arvioitu noin 1.548.000 markkaa. Kohde on ollut tarkoitus toteuttaa paikalla rakentamalla niin sanottuna pääurakkana.
Koska kantajilla ei ollut varaa niin kalliin talon rakentamiseen, R laati uuden kustannusarvion 26.1.1999, jossa päädyttiin alhaisempaan summaan 1.260.794 markkaa. Kustannusarvion aleneminen johtui siitä, että osa työstä siirrettiin kantajien itsensä tehtäväksi ja rappaus jätettiin pois. Hanke on toteutettu niiden suunnitelmien, olosuhdetekijöiden ja laatutason mukaisena, jotka oli kustannusarvion 26.1.1999 pohjana olleen suunnitelman mukaisena, mitään ei muutettu tai lisätty hankkeeseen sen jälkeen, kun kustannusarvio on laadittu.Vertailtaessa toteutuneita kustannuksia kustannusarvioon, tulee kustannusarvioon lisätä arvioitujen rappauskulujen määrä 74.000 mk, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia.
Kustannusarvio on ylittynyt 50 %:lla 26.1.1999 laadittuun kustannusarvioon nähden. Kustannusarvion ylitys on kummatkin kustannusarviot huomioiden kohtuuton. Kun tähän vielä lisätään kustannusarvion ylittymisestä johtuneen lisärahoituksen hankkimisesta tilaajalle aiheutuneet kulut, tehty kustannusarvio ylittyi kokonaisuutena arvioiden huomattavasti.

Korvausvaatimuksen 1. kohta perustuu 26.1.1999 päivätyn kustannusarvion ylittymiseen ja siinä on otettu huomioon vaatimusta pienentävänä tekijänä se, että kantajat katsovat arvion ylityksen olevan hyväksyttävää 15 %:n osuudelta. Koska kysymyksessä on ollut kustannusarvio, kantajat eivät edellytä, että arviossa esitetyt hinnat toteutuvat sellaisenaan. Kantajilla oli kuitenkin oikeus luottaa Rn asiantuntemukseen ja siihen, ettei annettu arvio olennaisesti poikkeaisi siitä, millaisiksi syntyvät kustannukset huolellisesti laaditun arvion mukaan olisi voitu ennakoida. Koska kustannukset tässä tapauksessa ylittivät kustannusarvion 50 %:lla, kustannukset olivat oleellisesti arvioitua suuremmat ja kantajilla on oikeus korvaukseen.

Kustannusarvion ylitykset johtuvat useista tekijöistä rakentamisen valmistelun, rakennustyön, rakentamisen valvonnan ja projektin johtamisen laiminlyönneistä sekä osaltaan huonosti suoritetusta suunnittelusta. Näistä sopimukseen perustuvien velvollisuuksien laiminlyönneistä johtuen kantajan omakotitalon valmistuminen on lisäksi viivästynyt kohtuuttomasti.

R vastaa konsulttisopimuksen mukaan kustannusarviosta annettujen lähtötietojen puitteissa Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 mukaisesti. Koska kantajat ovat luonnollisia henkilöitä eivätkä he ole tilanneet Rn palveluja elinkeinotoiminnan harjoittamista varten, konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot eivät sido kantajia siltä osin kuin ne ovat kuluttajansuojalain vastaisia.

Kuluttajansuojalain ja erityisesti sen 8 luvun periaatteiden mukaan kantajilla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen, jos R ei ole kustannusarviota laatiessaan menetellyt huolellisesti ja kantajille aiheutuneet kustannukset muodostuvat tästä syystä olennaisesti arvioitua suuremmiksi. Kohtuullisena korvauksena on tässä tapauksessa pidettävä toteutuneiden kustannusten ja arvioitujen kustannusten erotusta huomioon ottaen se, että 15 %:n ylitys on vielä hyväksyttävissä.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 11 §:n mukaan korkokulut sisältyvät korvattaviin vahinkoihin.


Suunnittelutyö

Kohteen suunnitteluvaiheen virheet ovat osaltaan heijastuneet kustannusarvion ylittymiseen. Silloin kun rakentaminen aloitetaan keskeneräisillä ja puutteellisilla suunnitelmilla, lisä- ja muutostöiden todennäköisyys kasvaa. Tämä aiheuttaa sen, että koko hankkeen kustannusennusteet eivät pidä paikkaansa ja työn valmistuminen viivästyy. Kysymyksessä on Rn vastuulla oleva seikka, sillä R laati aikataulun, ohjasi hankkeen toteutusta ja aloitti hankkeen toteuttamisen keskeneräisillä suunnitelmilla.

Arkkitehtisuunnittelussa ei kantajien toivomuksesta huolimatta tehty laisinkaan ehdotuspiirustuksia, vaan laadittiin suoraan Ll-luonnokset. Lisäksi piirustuksissa oli virheitä, jotka aiheutuivat mitoituksen virheellisyydestä. Huonekortit puuttuivat, josta aiheutui epäselvyyksiä sisustustöiden käynnistämisessä, työn viivästymistä ja ylimääräisiä kustannuksia. Pihasuunnitelmaa ei tehty lainkaan, vaan oli piirretty puhtaaksi kantajien aiheesta esittämä luonnostelma. ·

Rakennepiirustukset eivät olleet valmiit rakennustöiden alkaessa, vaan ne tehtiin vähitellen ja näin ollen kantajilla ei ollut mahdollisuutta niiden tarkastamiseen ennen niiden hyväksyttämistä rakennustarkastuksessa. Mm. välipohjaa kannatteleva palkki porrasaukossa, parvekkeen lattia sekä autokatoksen katto olivat väärin suunniteltuja. Parvekkeen kaiteen suunni­ telma puuttui täysin. Piirustus toimitettiin vasta kantajien vaatimuksesta useiden viikkojen odottelun jälkeen. Tällöinkin piirustus oli virheellinen ja vastoin alkuperäistä arkkitehtipiirustusta. Kantajat joutuivat lopulta laatimaan kyseisen piirustuksen itse.

LVI- ja sähkösuunnitelmat oIi tarkastettu huolimattomasti tai niiden tarkastaminen oli kokonaan laiminlyöty. Suunnitelmissa on jälkikäteen havaittu useita virheellisyyksiä. Esim. päämakuuhuoneesta puuttuu huonekohtainen 4 lämmönsäätötermostaatti, vaikka huoneessa on oma lämmityspiiri. Termostaattien paikkoja ei ole merkitty suunnitelmiin, jonka takia ne on sijoitettu minne sattuu. Alakerran vaatehuoneesta puuttuu kokonaan ilmanvaihto.

Suunnittelusopimukset olivat Rn laatimia, mutta ne tehtiin karit jien nimiin. R neuvotteli suunnittelusopimukset ja vastasi suunnitelmien tarkastamisesta.

Rakennuttamistehtävät

Kohteen urakkasopimukset oli vastaajan toimesta laadittu huolimattomasti, niissä oli epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Runkourakasta puuttuivat mm. autokatoksen sisäkatto, parvekkeen kaide ja pääoven porrastaso, joista urakoitsija oli veloittanut runsaasti lisätunteja. Tämän lisäksi urakkakilpailutus oli laiminlyöty tai se oli toteutettu piittaamattomasti.

Rakennuttajan tehtävien koordinointi oli puutteellista. Hankinta-aikataulua ei tehty, vaan hankinnat jouduttiin suorittamaan pienissä erissä, viime tingassa ja kustannuksista välittämättä. Vastaavasti mm. takka, pääulko-ovi ja räystäskourut hankittiin konsultin ehdottamana ajankohtana, joka oli kuukausia liian aikaisin ja siten tavarat lojuivat turhaan työmaalla ja haittasivat työskentelyä.

Rakennustyön valvonta

Rakennustyön valvonta laiminlyötiin useilta osiltaan täysin. Tekninen valvonta oli erittäin puutteellista ja huolimatonta. Taloudellinen valvonta ja aikatauluvalvonta on laiminlyöty täysin. Rakennustyön aikana ei työmaapäväkirjaa pidetty lainkaan.Työmaakokousten järjestäminen, urakoitsijoille reklamoiminen ja vastaanottotarkastusten pitäminen on hankkeen loppuvai­ heessa laiminlyöty lähes kokonaan.
Rakennuttajan vastuualueeseen kuuluvien tehtävien, kuten lisä- ja muutostöistä päättämisen organisoiminen laiminlyötiin täysin, mikä aiheutti runsaasti epäselviä tilanteita ja ylimääräisiä kustannuksia kantajille. Kohteen vastaava työnjohtaja vaihtui muutamaan otteeseen kesken rakentamisprojektin. Sopimuksessa vastaavaksi työnjohtajaksi on nimetty KA.
Hän ei ole kuitenkaan koskaan toiminut vastaavana työnjohtajana, vaikka muutoin hoitikin Rn puolesta alkuvaiheessa tehtäviä. Muutoin KA toimi projektin vetäjänä koko hankkeen ajan. Hänen
vastuullaan oli mm. kustannusseuranta ja aikataulun suunnittelu. Rn Espoon rakennusvalvonnan nimeäminä vastaavina työnjohtajina ovat toimineet JL 15.4.1999-14.7.1999 ja 26.7.1999- 30.8.1999, OS 15.7.1999-25.7.1999 ja JM 9.9.1999 alkaen - edelleen.

Em. kuvaa hyvin Rin toimintatapaa. Suhteellisen pienessä projektissa on käytetty useita eri henkilöitä, vaikka tehtävä olisi ollut helposti järjestettävissä hoidettavaksi vain yhden henkilön toimesta. R onkin ilmeisesti käyttänyt työmaata vain työntekijöidensä työtilanteen paikkaamiseen. Tällöin kukaan ei ole huolellisesti ja tosissaan viitsinyt paneutua projektiin.

Todettakoon, että JM oli projektin aikana vielä opiskelija. M on valmistunut diplomi-insinööriksi vasta huhtikuussa 2001. Vaadittavaan ammattipätevyyden lisäksi Mlta puuttui lisäksi mitä ilmeisimmin rakennushankkeen läpiviemiseen tuolloin voimassa olleen rakennusasetuksen 68 §:n perusteella vaadittava käytännön kokemus ja kelpoisuus tehtäväänsä.

Kantajat ovatkin joutuneet itse saattamaan loppuun useita Rltä kesken jääneitä sopimuksen perusteella Rn vastuulle kuuluneita tehtäviä.

Rn aiheuttamat vahingot

Huonekorttien laatimisen laiminlyönti:
-turhat kattolistat (työ+ materiaali+ telinevuokra) 4.000 mk
-turha tasoitustyö KHH:ssa (työ + materiaali) 1.000 mk
-selvittelyä ja odotusta sisustustöissä 5.000 mk. Huonekortteja ei ollut käytettävissä, jonka vuoksi oli epäselvyyttä, mitä pitää tehdä. Kattolistoja ei ollut suunnitelmissa ja kustannusarvioissa.
M oli määrännyt kodinhoitohuoneen seinän pintatasoitettavaksi, koska kuvitteli, että se maalataan. Tämä oli turha tasoitus, koska seinä laatoitettiin.

Oviluettelossa väärä ovityyppi:
-oven korjaustyö 500 mk
Ulkovaraston oven kätisyys oli merkitty väärin ja oli ristiriitainen arkkitehtisuunnitelman kanssa. Se ei sopinut paikkaan, mihin se oli tarkoitettu.
Timpurin piti työstää ja kääntää karmia niin, että ovi saatiin sopimaan karmiin. Timpurin työn tuntihinnasta on laskettu arvio (200 mk/t).

Ehdotuspiirustusten laiminlyönti: 1.000 mk
Ehdotuspiirustuksia ei olla saatu, vaikka ne on kuitenkin laskutettu.

Pihasuunnitelma oli ylimalkainen eikä täyttänyt tarkoitustaan:
- teetetty uusi suunnitelma (osakustannus) 1.000 mk. Seppäseltä tiedusteltiin, tekisikö hän pihasuunnitelman. Arkkitehti ei suunnitellut pihaa, vaan piirsi kantajan tekemän suunnitelman puhtaaksi.
Louhinnan suunnittelun virheet (louhittu liikaa):
- louhintatyö ja louheen kuljetus 126.442 mk
- pihakaivo jätetty louhimatta, korjaustyö 2.000 mk
Louhintakustannukset ylittivät kustannusarvion. Louhintatyö oli Rn suunnittelema ja valvoma työ. Aittolan mukaan on louhittu enemmän kuin oli tarpeen, 90 autokuormallista kuljetettiin pois. Lisäksi pihakaivo puuttui ja se on jouduttu laittamaan keinotekoiseen paikkaan, joka on aiheuttanut LVI-urakoitsijalle ylimääräistä ja tarpeetonta työtä.
Porrasaukon palkki suunniteltu väärin:
- hukkaan mennyt betonipalkki (työ+ materiaali) 2.000 mk
- korjaustyö 3.000 mk
- materiaalit, tarvikkeet ja konevuokrat 1.000 mk. Palkki oli suunniteltu väärin, joka aiheutti hukkaan menneen betonin ja muiden materiaalien sekä konevuokrien takia lisäkustannuksia.
Parvekkeen kaiteen piirostukset puuttuivat: 500 mk
Piirustusten puuttumisesta johtuen työmiehet eivät tienneet, mitä pitää tehdä. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä, kun selvitettiin asiaa. Lopulta piirustukset tehtiin itse.
Parvekkeen lattia suunniteltu väärin: 2.600 mk. Alunperin oli tarkoitus tehdä umpinainen betonilattia. Suunnitteluvirheen takia lattia toteutettiin harvalaudoituksena, joka ei toimi kattona alapuolen terassille. Tämän seurauksena terassiin jouduttiin laittamaan myös kattolaudoitus. R on myöntänyt suunnitteluvirheen ja kertonut, että korvauksista sovitaan. Autokatoksen katon piirustukset puuttuivat:
- turhaa työtä 1.500 mk
- turhia ja kalliita materiaaleja 3.000 mk. Piirustusten puuttumisen johdosta aiheutui ylimääräisiä materiaalihankintoja ja lisätyötä. Tähän tarkoitukseen tilattuja puupalkkeja ei kuitenkaan käytetty.
Sisäportaat suunniteltu väärin:
- korjaustyö 10.000 mk
- hukkaan mennyt materiaali 5.000 mk
Alkuperäisen suunnitelman mukaan portaat oli suunniteltu betonista (liitteet 27 ja 28), jotka ovat rakenteeltaan lipattomat (suora reuna) ja laattapäällysteiset. Vesikaton asennuksen jälkeen portaita ei oltu vielä rakennettu ja kysyttäessä mitä tehdään portaiden kanssa, A oli sanonut, että tässä vaiheessa ei enää voi teräsrunkoa asentaa. Piirustusten mukaan tehdyt portaat olivat liian kapeat ja vialliset, ja ne purettiin, tehtiin ja laatoitettiin uudelleen. Muutaman viikon jälkeen laatat halkeilivat ja ne jouduttiin laatoittamaan kolmeen kertaan. Tästä on aiheutunut kustannuksia hukkaan menneiden laastin, liiman ym. materiaalien takia. Jokaisessa vaiheessa Rltä on varmistettu, että kyseinen toimintatapa on oikein.

Yläkerran WC:n kalusteet väärin suunnitelmissa: 2.500 mk. Allaskaapiksi oli valittu vähän tavallista leveämpi malli. R oli kuitenkin laittanut LVI-piirustukseen standardin mukaisen kapean kaapin, josta johtui, että WC-istuin ei mahtunut suunniteltuun paikkaan. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä ja materiaalihukkaa, kun viemäriä piti siirtää ja lattiaa piikata.
Tuulikaappiin piti tehdä alaslasku, jotta sähköjohdot mahtuisivat:
- työ 500 mk
- materiaalit 200 mk
- komeroiden madaltaminen 1.000 mk
Tuulikaapin minimikorkeuden piti olla 2,5 metriä. Sähköjohdoille ei oltu varattu tilaa,josta johtuen sähköjohdot jouduttiin tuomaan kattoa pitkin ja katto madaltui ja huonekorkeus pieneni. Vaatekomero oli 10 cm korkeampi kuin huone, joten kaappia jouduttiin madaltamaan, mutta säleistä koostuvaa liukuovea oli vaikea madaltaa ja ovi oli hajonnut.
Ulkokeskuksen johto liian lyhyt 1.350 mk. A tilasi sähkölaitokselta ulkokeskuksen kaapin, mutta johto oli liian lyhyt eikä ylettynyt suunniteltuun paikkaan. Tämä aiheutti korjauskustan­ nuksia ja ajanhukkaa.

Sadevesikaivon lakisääteinen uimurikytkin puuttui suunnitelmista: 550 mk uimurin kytkintä ei oltu suunniteltu. Suunnitteluvirheen takia sähköasentaja joutui sen asentamaan, josta johtui ylimääräinen laskutettava työ.

Urakkasopimukset tehty huolimattomasti: 5.000 mk suunnitteluvirheen takia sopimuksessa ei oltu selkeästi ilmoitettu, kuka tekee ja mitä. Keskusteluissa jouduttiin pohtimaan, kenelle mikäkin työ kuuluu.

Rakennuttajan tehtävien koordinointi laiminlyöty:
-Urakoitsijoiden vaatimukset työmaan kulun hankaluudesta
-tavaroiden siirtelyä ja järjestelyä (tuntityönä)
-alakerran halogeenien asennuksen koordinoinnin laiminlyönti, 2000mk ja 6.000 mk
-lisätyötä 1.000 mk
-alakerran kattojen levytys (työ+ materiaali) 10.000 mk
-kaappien madaltaminen 1.000 mk

Työmaa eteni "takapuoli edellä puuhun" -systeemillä. Asioita ei suunniteltu ja työt tehtiin hankalimman kautta. Täyttömaalajien ym. tontilla olleiden esteiden takia urakoitsijat vaativat lisäkorvauksia, koska joutuivat kantamaan tavaroita vaikeakulkuisessa maastossa. Tilausten aikataulun suunnittelu oli Rn vastuulla. Aikataulut eivät kuitenkaan onnistuneet ja muun muassa pääulko-ovi tuli liian aikaisin ja jouduttiin kiinnittämään telineille ja takkaa jouduttiin siirtelemään huoneesta toiseen, koska ei voitu heti asentaa. Halogeenilamput oli tarkoitus asentaa uppoasennuksena, mutta A ei tätä tiennyt. Asennusvaiheessa halogeenit oli kuitenkin myöhäistä asentaa ja jouduttiin laittamaan erillinen levy, mihin ne asennettiin. Kattolamput oli suunniteltu vääriin kohtiin ja jouduttiin tekemään kattoon uudet paikat lampuille. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä ja materiaalikustannuksia. Sisustustyö tehtiin tuntityönä vastoin alkuperäistä suunnitelmaa.

Peltityöt tilattu pienissä erissä:
- ylimääräiset kustannukset 1.000 mk
M tilasi ikkunapellit ynnä muut miten sattuu aikataululla, kun sai peltimiehen ja teetti vain sen, mistä sillä hetkellä oli puhetta. Jokaisen työn aikana jouduttiin tilaamaan peltieriä uu-
destaan.

Määrälaskennassa tehdyt virheet: 6000 mk
R suoritti määrälaskennan ja materiaalia jäi paljon yli. Olisi voinut arvioida tarkemmin. Tästä aiheutui materiaali- ja rahtikuluja.
R laiminlöi valvonnan, muun muassa muurausjälki oli mitä sattuu ja koneet eivät tulleet samalla kertaa vaan aina piti tilata uudestaan. Pääulko - oven aukossa oli useamman sentin poikkeama ylä- ja alareunan suhteen eikä ovea saatu asennettua. Siinä vaiheessa seinät oli tasoitettu ja maalattu. Ne jouduttiin piikkaamaan. Myös ikkunoiden asentaminen oli hankalaa ja vaati timpurilta enemmän kuin normaalisti. Kattopellit vääntyivät, kun kiinnitysnosturi petti ja pellit putosivat alas. R on laiminlyönyt neuvottelut vastuusta urakoitsijan kanssa ja vaurioituneet pellit on asennettu katolle, jossa paikkamaalauksia. Ei ole takeita, kestääkö pellit sadetta samalla tavalla kuin ehjät pellit.Takkahuoneen seinän muurauspaikassa 5 cm:n mittavirhe. Korjauksesta aiheutui ylimääräisiä materiaalikustannuksia; levyistä, rimoista, nauloista ym. sekä lisätyötä. Myös takkahuoneen seinä on tasoitettu kieroon ja maalattu ja on jouduttu tasoittamaan ja maalaamaan uudestaan. Olohuoneen lattiaan on jouduttu tekemään ylimääräinen tasoitus koska parketin asentajat eivät voineet asentaa parkettia lattian epätasaisuuden vuoksi. Keittiön kalkkihiekkatiiliseinä on muurattu vinoon. Kalkkiseinän ja jääkaappi-pakastimen väliin jäi kiilamainen aukko. Keittiökaapit jouduttiin ottamaan irti ja laittamaan uudestaan. Laatoitustyö on viivästynyt, kun laattamiehet eivät ole päässeet laatoittamaan, koska muurausjäljen epätasaisuus on estänyt laatoituksen ja ulkorappaus on jouduttu tekemään uudestaan. Runkourakoitsijalta on saatu tästä korvaukseksi könttäsumma ja LVI urakoitsijalta saatu pieni hinnanalennus.
Aikatauluvalvonnan laiminlyönti:
-työmaakoppi hankittu kiireellä, ylihinta 1.000 mk
-ylimääräinen lämmittimen vuokra 2.500 mk
-ylimääräisiä maansiirtokuluja 5.000 mk
-ylimääräisiä teline- ja konevuokria 5.000 mk
-ylimääräisiä rahtikuluja 2.500 mk
-jouduttu käyttämään kalliimpia materiaaleja kiireen takia 5.000 mk. Aikatauluvalvontaa ei ole tehty. An piti kertoa, mistä saataisiin työmaakoppi, mutta mitään ei tapahtunut. Työmaakoppi jouduttiin hankkimaan, mistä satuttiin saamaan. Tästä aiheutui 1.000 mk:n kustannus. Lisäksi jouduttiin maksamaan ylimääräisiä vuokria käyttämättömistä lämmittimistä. Myös maansiirtotöitä on tehty ja koneita otettu suunnittelemattomasti, josta johtuen on jouduttu maksamaan kova hinta. Ylimääräisiä rakennustelineitä oli pitkiä aikoja pihassa käyttämättömänä. Koneita on tuotu erissä eikä ole suunniteltu, josta johtuen on tullut ylimääräisiä rahtikuluja. Kiireen takia on jouduttu käyttämään kalliimpia materiaaleja.
Reklamaatioiden laatiminen laiminlyöty:
-saamatta jääneet hyvitykset 25.000 mk
Aiheen ilmaantuessa on laiminlyöty reklamoida. Kantajat eivät pysty yksilöimään, mistä summa muodostuu. Virheet ovat kuitenkin näkyvissä eikä urakoitsijalta ole vaadittu hyvitystä.
Tasoitustyön vastaanottotarkastus laiminlyöty:
-ikkunasmyygien ylimääräinen maalauskustannus 2.500 mk
Sähköpiirustusten kadottaminen: 500 mk. Sähköpiirustukset ovat olleet Rllä, jossa ne ovat kuitenkin kadonneet.
Yhteensä 289.542 mk

Laiminlyöntien aiheuttamat esteettiset ja toiminnalliset haitat

- pesuhuoneen katto on liian matalalla ja siihen on jouduttu tekemään ylimääräinen epäsiisti kotelointi
- alakerran katto on liian matalalla
- khh katto on liian matalalla
- tuulikaapin katto on liian matalalla
- ullakon luukku on väärässä kohdassa
- olohuoneen yläikkunoista piti yksi jättää toteuttamatta
- takan hormi ei osu samaan linjaan eteisen seinän kanssa
- porrasaskelmat on jouduttu tekemään lipallisina vastoin alkuperäistä suunnitelmaa
- portaiden kaide ei osu samaan linjaan eteisen seinän kanssa
- seinät ovat vinoja ja kieroja
- ovi- ja ikkuna-aukot ovat vinoja ja kieroja
- laatoitus on epätasaista kaikkialla
- khh:n seinät ovat niin vinoja, että laatikosto ei mahdu kunnolla aukeamaan
- huonetermostaatti keskellä takkahuoneen seinää hankaloittaa sisustusta
- pesuhuoneen ilmanvaihto ei toimi kunnolla, koska oviaukko on liian ahdas
- ylä-WC:n lasitiilet jäävät osittain seinän sisään
- ylimääräisiä turhia sähkökytkimiä
- yläkerran mh:stä puuttuu termostaatti
- ilmanvaihtoventtiilit paikoitellen liian lähellä kattovalaisinta
- parketti notkuu ja on eri korkeudella kuin viereinen laatoitus
- parvekkeen harvalaudoitettu lattia ei toimi sadekatoksena khh:n sisäänkäynnille niin kuin oli tarkoitus
- khh:n kaappien alareunat eivät osu samaan linjaan
- ilmanvaihdon lämmöntalteenoton käyttökytkin ei toimi, koska sille ei ollut suunnitelmassa varattu riittävästi johtimia
- keittiön kahi-seinän tasoitus on jäänyt vajaaksi. Tasoitetun alueen ruma reuna jää näkyviin
- kattopeltien reunalistat on asennettu väärin päin. Sadevesi pääsee valumaan räystään reunaa pitkin ja aiheuttaa likaisia valumajälkiä
- katolle on asennettu vaurioituneet kattopellit, joiden kestävyydestä ei ole takeita
- ala-WC:n viemäri tulee liian lähelle kalusteen etureunaaja on pitänyt peittää ylimääräisellä levyllä
- alakerran vaatehuoneesta puuttuu ilmanvaihto
Yhteensä 200.000 mk

Aiheutuneiden vahinkojen määrä
Rn virheistä ja laiminlyönneistä aiheutuneet kustannukset
Korvausvelvollisuuden perusteena on R Oy:n taholta sopimuksen toteutumisen ja konsultointiurakassa ilmenneisiin laiminlyönteihin syynä ollut tahallisuus tai törkeä tuottamus.
Rn laiminlyötyä konsulttisopimukseen perustuvat velvollisuutensa on kantajille aiheutunut kustannuksia suorittamistaan ylimääräisistä,rakentamisen loppuun viemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
R Oy:n konsulttisopimuksen laiminlyönneistä on aiheutunut vahinkoa tähän mennessä 77.765 euroa.Tämä määrä koostuu toteutuneiden rakennuskustannuksienja kustannusarvion välisestä erotuksesta.
Kustannusarvion ylittymisestä johtunut lisärahoitus
Kustannusarvion ylittymisen seurauksena kantajat ovat joutuneet hankkimaan lisärahoitusta saadakseen rakennushankkeensa päätökseen. Lisärahoituksen hankkimisesta on aiheutunut 12.275 markan eli 2.065 euron määräinen vahinko. Määrä koostuu pankin myöntämän lisälainoituksen kuluista,työsuhdeoptioiden nostokuluista sekä osakkeiden myyntikuluista.
Ylimääräiset korkokustannukset hankitusta lisälainasta ovat 31.12.2001 mennessä 46.531 markkaa eli 7.826 euroa.
Yhteensä lisärahoituksesta aiheutuneita kuluja on aiheutunut 31.12.2001 mennessä 58.806 markkaa eli 9.890 euroa. Summalle tulee maksaa korko­lain mukaista viivästyskorkoa. Vuoden 2002 ylimääräiset korkokulut olivat 3.255,78 euroa.
Lisäksi lisärahoitus aiheuttaa Tlle ja Vlle jatkuvasti ylimääräisiä korkokuluja.

Korvaus laiminlyönneistä aiheutuneista kantajan omista toimenpiteistä

Kantajille on aiheutunut 16.1.2002 mennessä Rn virheistä ja laiminlyönneistä johtuen ainakin 264 tunnin ylimääräinen työ rakennustöiden loppuun saattamisessa ja asian selvittelyssä. Nämä tunnit jakaantuvat koko projektin ajalle seuraavasti; r

1. Arkkitehtisuunnittelu 8h
2. Rakennesuunnittelu 8h
3. Suunnittelun koordinointi 12h
4. Rakentamisen valmistelu 28h
5. Rakennustyön valvonta 65h
6. Muut 15h
7. Lisäksi reklamaatiosta ROy:lle johtuneet 58 tuntia.
Yhteensä 194 tuntia.
Vuoden 2002 aikana kantajat ovat lisäksi käyttäneet asian selvittelyyn yhteensä 70 tuntia, joten kantajille on aiheutunut ylimääräistä työtä ainakin 264 tuntia.
Kantajat vaativat R velvoittamista suorittamaan sopimuksen laiminlyönneistä aiheutuneen työmäärän. Korvausvaatimuksen määrä on yhteensä 6.660 euroa (39.600 mk= 264 x 150) viivästyskorkoineen.

VASTAAJAN VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt kantajien kanteen ja vaatii, että käräjäoikeus hylkää kanteen; velvoittaa kantajat korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 32.399,14 euroa asiassa täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kustannusarvio

Vastaajat kiistävät, että rakennushanke olisi toteutettu 26.1.1999 laaditun kustannusarvion pohjalta. Kysymyksessä ei ole kustannusarvio, vaan laskelma, jossa tiettyjen töiden oletettiin tulevan tehdyiksi kantajien toimesta. Kantajat eivät ole tehneet yhtään mainituista töistä itse. Kaikki työ on teetetty ulkopuolisilla tekijöillä. Kun työt on kesken rakennushankkeen päätettykin teettää ulkopuolisilla tekijöillä, on ne jouduttu teettämään kiireluonteisina yksikköhinta- ja laskutyöurakalla. Niiden teettäminen on tullut maksamaan mainituista syistä jopa enemmän kun alkuperäisessä 19.1.1999 päivätyssä kustannusarviossa on arvioitu.

Kuluttajansuojalain 9 luku ei sovellu käsillä olevaan tapaukseen.

Rakennushanke ja kustannuksien ylittyminen

Kustannusarvion on tullut muutoksia jo heti rakennushankkeen aikana. Kantajien velvollisuuksiin on sopimuksen mukaan kuulunut pohjatutkimuksen teettäminen kiinteistöstä. He eivät ole kuitenkaan teettäneet mainittua tutkimusta,joka seikka on mainittu myös kustannusarvion lähtötiedoissa.
Kun sitten maa- ja pohjarakentamiseen on ryhdytty, on voitu todeta, että kiinteistöllä jouduttaisiin suorittamaan huomattavasti arvioitua enemmän louhintatyötä. Louhinta on kilpailutettu muuttuneilla lähtötiedoilla ja siitä on tehty yksikköhintoihin perustuva urakkasopimus. Louhiminen on tullut maksamaan kustannusarviossa esitetyn 31.810 markan sijaan 158.252,30
markkaa eli noin 126.442,30 markkaa kustannusarviossa esitettyä enemmän.
Tämä kustannusylitys heti hankkeen alkuvaiheessa ei ole kuitenkaan aiheuttanut kantajien puolelta mitään vaatimuksia jäljellä olevien kustannusten karsimiseksi tai suunnitelmien muuttamiseksi. Kantajat ovat maksaneet louhintaa koskevat laskut reklamoimatta millään tavoin vastaajalle tai urakoitsijalle kustannusten ylittymisestä.
Myös LVI-urakka on ylittänyt kustannusarvion. LVI-urakka on kilpailutettu normaalisti ja saatu tarjoushinta on ollut 162.600 markkaa. Kustannusarviossa LVI-urakkaan on varattu 135.225 mk.
Kantajat eivät kuitenkaan ole millään tavoin reklamoineet mainittua hintaa vastaan, vaan ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen sellaisenaan ja maksaneet urakkasopimuksen mukaiset laskut.
Jos he olisivat halunneet säästää urakkahinnassa, olisi urakka voitu heidän pyynnöstään kilpailuttaa uudestaan. He olisivat voineet myös karsia jotain urakasta pois, jotta kustannusarvion mukainen hintataso olisi saavutettu. Näin ei ole kuitenkaan toimittu. Päinvastoin kustannusarviossa on kylpyhuonekalusteiden osalta arvioitu asennettavaksi ainoastaan LVI-urakan perusta­ soa olevat kalusteet.
Kantajien todistekuiteista voidaan kuitenkin todeta, että kylpyhuonekalusteita on hankittu lisää 11.515 markan arvosta. Niiden asentamisesta on aiheutunut 3.220,80 markan työkustannus. LVI-urakkaan on siis teetettyjen lisätöiden ja tehtyjen lisähankintojen johdosta kulunut ainakin 14 .735.80 markkaa enemmän rahaa, koska kantajat ovat senkin osalta nostaneet kohteen laatutasoa.

Jo kohta hankkeen aloittamisen jälkeen on lisäksi ilmennyt, että kantajilla oli taipumus muuttaa rakennussuunnitelmia lähes jatkuvasti. Suunnitelmien jatkuvasta muuttamisesta on aiheutunut ongelmia työmaalla. Töitä on jouduttu tekemään useampaan kertaan, kun kukaan hankkeeseen osallistuja ei ole tahtonut pysyä kantajien muutosvaatimusvauhdissa mukana.

Töiden useaan kertaan tekemistä on aiheutunut muun muassa kantajien muutettua sähkösuunnitelmia ilman, että rakennusurakoitsijalle on kerrottu siitä mitään: valmis keittiön katto on jouduttu purkamaan, koska kantajien muutettua sähkösuunnitelmien mukaisia johdotuksia ei oltu kaikilta osin vielä tehty ennen katon rakentamista.

Erään kerran valokuitu on osunut suunnitelmissa kattopaneelin ponti kohdalle, jolloin T on kieltänyt urakoitsijaa jatkamasta työn suorittamista, kunnes hän saapuu paikalle kertomaan, siirretäänkö valokuitua kaksi senttimetriä oikealle vai vasemmalle. Urakoitsijan työmiehet ovat odottaneet työmaalla "tumput suorina" Tn saapumista useampia tunteja. \

Muutoinkin kantajien tekemät muutokset ovat aiheuttaneet hämmennystä työmaalla. He ovat usein iltaisin käyneet tekemässä viimehetken muutoksia, kuten valaisimen siirtoja. Sitten he ovat käskyttäneet niistä suoraan työntekijöitä. Muutoksista ei kuitenkaan ole muistettu ilmoittaa vastaajalle mitään. Vastaaja on saanut tiedon muutoksista työmiehiltä. 1
Käytännön työnjohto on monelta osin siirtynyt kantajille , joka on aiheuttanut rakentamisen epäjärjestyneisyyttä.

Kantajat ovat muuttaneet suunnitelmia myös sähköurakan osalta. Kustannusarviossa sähköurakkaan on varattu yhteensä 58.000 markkaa. Koska kantajat ovat halunneet taloon hälytysjärjestelmän, on urakkasumma noussut 63.000 markkaan.

Kantajien haastehakemuksen liitteenä olevista tositteista ja kuiteista voidaan lisäksi päätellä, että he ovat teettäneet sähköurakan lisätöitä yhteensä 32.072,34 markalla. Kyse on ollut lähes yksinomaan valaistuksen laatutason parantamisesta johtuvista kustannuksista.

Sähkötyöt ovat tulleet maksamaan 95.072,34 markkaa eli noin 54 % enemmän kuin kustannusarviossa on varauduttu. Kustannusten ylitys johtuu yksinomaan kantajien omien toiveidensa toteuttamisesta. Lisäksi kantajat ovat halunneet välttämättä sellaiset valaisimet, joita ei ole voitu asentaa suoraan ontelolaattaan. Mainitusta syystä taloon on monin paikoin jouduttu rakentamaan alaslasketut katot, jotta valaisimet saataisiin asennettua.

Muutoksista on luonnollisesti aiheutunut rakennusurakan kustannusten lisääntymistä.

Koska kantajat ovat alun perin ilmoittaneet tekevänsä työt itse, ei töitä ole alun perin lainkaan kilpailutettu.

Nyt kun he yllättäen ovatkin ilmoittaneet, etteivät tee mainittuja töitä, on työt jouduttu teettämään kiireluonteisina yksikköhinta- ja laskutyöurakalla. Kustannus on noussut huomattavasti siitä, mitä sen on alun perin arvioitu olevan. Kyseiset työt edustavat suurta osaa rakennushankkeen kaikista töistä. Kantajien ilmoitus ei siis ole palauttanut tilannetta 19. l.1999 tehtyä kustannusarviota vastaavaksi, vaan aiheuttanut lisäksi perusteen alkuperäisen kustannusarvion ylittymiseen. Kantajilla ei ole ollut koko rakennushankkeen aikana mitään pyrkimystä karsia kohteen rakentamiskustannuksia - päinvastoin. Esimerkkeinä kantajien kustannusarvion ylittävistä hankinnoista voidaan mainita seuraavat:
- kodinkonehankintoihin on kustannusarviossa budjetoitu 14.420 mk. Kantajien tekemien hankintojen hinnaksi on tullut 20.900 mk. Samoin khh-koneiden hankintaan on kustannusarviossa varattu 3.680 mk, mutta toteutuma on 8.400 mk. Mainittakoon, että 26.1.2001 päivätyssä laskelmassa kuivausrummun hinta oli säästösyistä vähennetty kokonaan, mutta sellainen on lopulta kuitenkin hankittu.
Ulko-oven hankinnalle on budjetoitu kustannusarviossa 3.606 mk ja ovi on kantajien toimesta hankittu 8.000 mk:lla.
Takan ja hormin kustannuksiin on arviossa varattu 21.580 mk. Kantajien hankkiman takan kustannus on ollut 31.400 mk. Samoin kiukaan hankinta kustannus on yli kaksinkertaistunut 2.536 mk:aan.
Parketteihin ja asennuksiin on kustannusarviossa varauksena 23.152 mk. Kantajien hankkiman parkettien kustannus on ollut 36.307 mk. Keittiökalusteiden ja KHH-kalusteiden kustannusarviossa esitetty budjetti on ollut 38.164 mk. Kantajien hankinnat ovat yhteensä kalusteista 57.300 mkja asennustyöstä 8.000 mk.
Eteiskaapistoille kustannusarvion varaus on ollut 13.680 mk. Kantajien tavarahankinnan ja asennuksen kokonaiskustannus on ollut 20.900 mk.
Selektiivilasilla varustetut ikkunat on merkitty korvattaviksi tavallisilla laseilla (vähennystä 7.000 mk); lähetyslistan mukaan ainakin osa ikkunoista (suuret ikkunat ainakin) ovat selektiivilasilla varustettuja. Kantajien itse aiheuttama kustannuslisä on noin 3.000 mk.
Metallikaiteisiin on käytetty 3.196,40 mk, vaikka kustannusarviossa kaiteet on merkitty puurakenteiseksi ja itse tehtäväksi.
Lasikuitutapetin hankintaa ei ole huomioitu kustannusarviossa, koska siinä seinänkäsittelyksi on varattu 2-kerrosmaalaus. Lasikuitutapetin hankinta­ hinta on ollut 3.983 mk.
Pihakiviä ja muurikiviä ei ole laskettu mukaan kustannusarvioon, vaan kyseessä on tilaajan hankinta. Kustannusarviossa taso on ylitetty 5.664 mk:lla.

Edellä mainittujen lisäkustannusten määrä on yhteensä 90.144,47 mk. Kustannustason nousun syntymiseen vastaaja ei ole mitenkään voinut vaikuttaa. Kantajat ovat sen itse omalla toiminnallaan aiheuttaneet.
Vastaaja on koko rakennushankkeen ajan pyrkinyt kaikin käytettävissä ollein keinoin hoitamaan rakennuttamiseen liittyvät tehtävät asianmukaisesti ja hyvin. Kustannusten ylittyminen on siis vastoin kantajien väittämää ollut seurausta heidän toiminnastaan.Kantajat eivät ole kertaakaan rakennushankkeen aikana reklamoineet siitä,että kustannusarvio on ylittymässä.Syy-yhteys vastaajan toiminnan ja lisääntyneiden rakennuskustannusten välillä puuttuu. Väitetyt suoritusvirheet ja niiden aiheuttamat suoranaiset vahingot ja huonekorttien laatimisen laiminlyönti.
Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
Huonekorttien laatimisen yksi pääasiallinen tarkoitus tarjouspyyntövaiheessa on toimia urakkalaskennan perusteena urakoitsijalle.
Koska kantajat ovat ilmoittaneet tekevänsä itse tasoitus-, maalaus- ja laatoitustöistä valtaosan, ei huonekorttien laatimisella tarjouspyyntövaiheessa ole ollut kiire.
Lisäksi kantajat ovat halunneet vielä miettiä, minkälaisia materiaaleja, värejä jne. kuhunkin huoneeseen tulee. Ennen mainittujen tietojen saamista huonekorttien laatiminen ei olisi ollut edes mahdollista.

Kun sitten kantajat ovatkin yllättäen ilmoittaneet, etteivät he teekään itse niitä töitä, jotka he ovat ilmoittaneet tekevänsä, on huonekorttien laatiminen muuttunut jälleen ajankohtaiseksi: huonekorttien tarkoitus urakan toteutusvaiheessa on toimia ohjeena urakoitsijoille siitä, mitä mihinkin huoneeseen tulee.

Huonekortit on niiden muututtua jälleen tarpeellisiksi laadittu ja toimitettu heti, kun siihen on ollut tarve ja mahdollisuus.

Vastaaja ei ole laiminlyönyt sopimuksen mukaisia velvollisuuksia. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Siltäkin osin, kun huonekortit ovat mahdollisesti viivästyneet tai puuttuneet, on syy ollut yksinomaan kantajien, koska he eivät ole tehneet lopullisia päätöksiä siitä, miten kukin huone tullaan sisustamaan.

Huonekorttien puuttumisesta tai viivästymisestä ei ole aiheutunut turhia työvaiheita tai odotusta, lukuun ottamatta kodinhoitohuoneen yhden seinän ylimääräistä tasoittamista.

Mitä tulee kantajien väitteeseen turhasta kattolistoituksesta, todettakoon, ettei se ole ollut turha. Siltä osin, kun rakennuskohteessa on jouduttu tekemään alaslasketut katot kantajien vaatimien halogeenivalojen asentamiseksi, on toteutus vaatinut myös kattolistoituksen asentamisen.
Lisäksi, vaikka kattolistat olisikin jouduttu asentamaan katon rajaan kantajien väittämällä tavalla "turhaan", on vähintään sama määrä vastaavasti säästetty siinä, ettei katon rajan tasoituksia ole jouduttu viimeistelemään.

Kantajille ei siis ole aiheutunut mitään korvattavaa vahinkoa. Kantajien vaatimus on myös määrällisesti täysin ylimitoitettu.Oviluettelossa väärä ovityyppi vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
Oviluettelossa ei ole ollut vääränkätistä ovea ja jos vaikka olisikin ollut, ovat kantajat joka tapauksessa itse tilanneet "vääränkätisen" oven ja täten itse aiheuttaneet "vahinko( Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.
Ehdotuspiirustusten laiminlyönti
Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
Vastaaja on laatinut arkkitehtisuunnitelmat siinä laajuudessa, kuin mitä kohteen suunnittelutarve on edellyttänyt. On sangen tyypillistä, ettei ehdotuspiirustusvaiheita edes eritellä luonnossuunnittelusta, jos asiakas hyväksyy suunnitteluratkaisun.
Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajat eivät ole edes väittäneet, että heille olisi syntynyt jotain vahinkoa.
Jos he katsovat vahingoksi sen, että ovat maksaneet vastaajalle myös ehdotuspiirustuksien laadinnasta jotain, vaikka sellaista ei olisi tehtykään,pyydetään muistuttaa, että kantajat ovat jättäneet maksamatta vastaajan konsulttisopimuksen mukaisen konsulttipalkkion 108.336 markan määrästä 21.792 markkaa. Vastaaja katsoo joka tapauksessa, että ehdotuspiirustuksien laatimisen osuus kokonaispalkkiosta - 1.000 markkaa - sisältyy maksamatta jätettyyn määrään, joten mitään "vahinkoa " ei ole syntynyt tälläkään perusteella.

Pihasuunnitelma oli ylimalkainen eikä, täyttänyt tarkoitustaan

Osapuolten välisen sopimuksen mukaan vastaajan suoritusvelvollisuuden sisältönä on ollut laatia "pihasuunnitelma kovien materiaalien osalta (aluekartta 1:200), ei sisällä viherrakennussuunnitelmaa ja pihavalaistus­ suunnitelmaa".
Vastaaja on laatinut pihasuunnitelman sopimuksen mukaisesti.
Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aihetunut korvattavaa vahinkoa.
Jos he ovat halunneet laatia tarkemman pihasuunnitelman, kuin mitä vastaajalla on osapuolten välisen sopimuksen mukaan ollut velvollisuus laatia, kuuluu tästä aiheutunut kustannus yksin kantajien vastattavaksi.

Louhinnan suunnittelun virheet (louhittu liikaa)

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.Louhintaa on suoritettu juuri sellainen määrä, joka on ollut tarpeen talon rakentamiseksi. Louhintaa ei ole suoritettu liikaa. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.
Lisäksi on huomionarvoista, että kantajat ovat itse allekirjoittaneet louhintaa koskevan urakkasopimuksen.

Jos vaikka jotain "vahinkoa" olisi vastoin vastaajan käsitystä syntynytkin, olisivat kantajat itse siitä vastuussa hyväksyttyään vahingon ja myötävaikutettuaan sen syntymiseen urakkasopimuksen tekemisellä.

Lisäksi on huomionarvoista, että kantajat ovat väittäneet, että lähes koko louhintakustannus olisi ollut tarpeeton.

Vaatimus on siis myös määrällisesti täysin ylimitoitettu. Kantajat ovat seuraavaksi väittäneet, että pihakaivon louhimatta jättämisen korjaustyöstä olisi aiheutunut heille korvattavaa vahinkoa 2.000 markkaa.Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
Pihakaivon paikkaa ei ole louhittu alun perin, koska sen paikka on muuttunut. Pihakaivo on siirretty sellaiseen paikkaan, johon se on voitu sijoittaa ilman lou hintaa. Todellisuudessa pihakaivon paikan muuttamisesta ei siis ole,aiheutunut ylimääräistä kustannusta, vaan kustannuksien säästymistä, koska kallista louhintaa ei ole jouduttu sen osalta suorittamaan lainkaan.
Vastaajan käsityksen mukaan mitään ylimääräistä kustannusta tai korvattavaa vahinkoa ei ole syntynyt. On täysin normaalia,kuten vielä jäljempänä erikseen esitetään,että suunni­ 1
telmia joudutaan rakennustyön edetessä muuttamaan.Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimus rikkomukseen.

Porrasaukon palkki suunniteltu väärin

Vastaaja myöntää, että sen suunnitelmissa on ollut kantajien väittämä virhe: porrasaukon palkki on suunniteltu virheellisesti.
Määrän osalta myönnetään yhteensä 2.500 markkaa, joka määrä muodostuu seuraavasti :
-purkutyöt
-uusi palkki asentamisineen ja muine kuluineen 1.000 markkaa ja 1.500 markkaa

Kantajien vaatimus kuitenkin kiistetään siltä osin, kun he ovat vaatineet korvausta sekä alkuperäisen palkin rakentamisesta että uuden palkin tekemisestä (korjaamisesta). Eiväthän kantajat voi vaatia saman palkin osalta vahinkonsa korvaamista kahteen kertaan.

Todettakoon kuitenkin vielä selvyyden vuoksi, että on sangen normaalia rakennustyömaalla, etteivät suunnitelmat ole sellaisenaan täysin toteuttamiskelpoisia, vaan niitä joudutaan korjaamaan ja täydentämään töiden edetessä. Vastaajan "tuottamuksen" aste on toisin sanoen lievä.

Parvekkeen kaiteen piirustukset puuttuivat

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Vastaaja on toimittanut parvekkeen kaiteen piirustukset, eikä siis ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut heidän väittämäänsä vahinkoa.

Parvekkeen lattia suunniteltu väärin

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.Ensiksikin on todettava, etteivät kantajat ole tuoneet vastaajan tietoon lainkaan sitä, että he haluaisivat umpinaisen lattian.

Vastaaja on suunnitellut parvekkeen lattian yleisimmin käytettyä suunnittelutapaa noudattaen harvalaudoitteiseksi.

Suunnitteluratkaisun yhtenä kriteerinä on lisäksi ollut kustannussäästön aikaansaaminen kantajille: umpinainen parvekkeen lattia vedenpoistojärjestelmineen olisi ollut huomattavasti kalliimpi, kuin toteutettu harvalaudoitus.

Jos vastaaja olisi suunnitellut parvekkeen lattian umpinaiseksi, vaatisivat kantajat mitä todennäköisimmin vahingonkorvausta liian kalliista suunnitteluratkaisusta ja kustannusarvion ylittymisestä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa. Lisäksi on huomionarvoista, että kantajat ovat jo etukäteen saaneet suunnitelmat tutustuttavakseen. He eivät ole millään tavoin reklamoineet valittua suunnitteluratkaisua vastaan.
Jos vaikka jotain vahinkoa olisi vastoin vastaajan käsitystä syntynytkin, olisivat kantajat itse siitä vastuussa hyväksyttyään vahingon ja myötävaikutettuaan sen syntymiseen laiminlyötyään huomauttaa vastaajalle valitusta suunnitteluratkaisusta.

Autokatoksen katon piirustukset puuttuivat

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.Autokatoksen piirustukset on toimitettu sopimuksen mukaisesti. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.
Vastaaja kiistää, että autokatoksen osalta olisi tehty myöskään turhaa työtä tai tilattu turhia ja liian kalliita materiaaleja.
Kantajille ei siis heidän oman käsityksensä mukaankaan ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa.

Sisäportaat suunniteltu väärin

Vastaaja kiistää, että sisäportaan suunnittelussa olisi ollut kantajien väittämää virhettä. Sisäportaan suunnitteluratkaisu sinänsä on ollut virheetön: puupäällysteisenä
portaassa ei olisi ollut mitään vikaa.
Ongelma on syntynyt vasta, kun kantajat ovat päättäneet laatoittaa portaat 300 mm x 300 mm kokoisilla laatoilla. Valittu laattatyyppi ei ole sopinut puuportaan kanssa yhteen, koska iso laatta ei ole kestänyt puuportaan joustoa. Lisäksi urakoitsija on käyttänyt laattojen kiinnityslaastina ensimmäisellä kerralla joustamatonta ja kovaa kiinnityslaastia, joka on edesauttanut laattojen halkeamista.
Vastaajan käsityksen mukaan urakoitsija on omalla kustannuksellaan korjannut portaan laatoituksen käyttäen toisella asennuskerralla elastista kiinnityslaastia.

Ongelmana on, etteivät laatat ole kestäneet puuportaassa ehjinä edes elastisella laastilla kiinnitettyinä.

Vastaaja myöntää, että sen olisi pitänyt arvata mainittu seikka ja ilmoittaa siitä kantajille.

Vastaaja siis myöntää "osasyyllisyytensä" siihen, ettei porrasratkaisusta ole tullut toimivaa.

Vastaaja myöntää mainitun "osasyyllisyytensä" johdosta vahingonkorvauksen määränä 1.000 markkaa, joka vastaa yhden laatoituskerran materiaalien osuutta (5 m2 laattoja x 160 markkaa/m2 + laastit 200 markkaa= 1.000 markkaa).

Todettakoon kuitenkin vielä selvyyden vuoksi, että on sangen normaalia rakennustyömaalla, etteivät suunnitelmat ole sellaisenaan täysin toteuttamiskelpoisia, vaan niitä joudutaan täydentämään ja korjaamaan rakennustyön edetessä. Vastaajan "tuottamuksen" aste on toisin sanoen lievä.

Yläkerran WC:n kalusteet väärin suunnitelmissa

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.

Ensiksikin on todettava, että kantajat ovat itse tilanneet suunnitelmista poikkeavan levyisen allaskaapin, eivätkä ole ilmoittaneet mainitusta seikasta vastaajalle. Vastaaja on laatinut suunnitelmat käyttäen suunnitelmien perusteena standardikalusteita.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopirnusrikkomukseen. Toiseksi on todettava, ettei kantajille ole aiheutunut mittavirheenjohdosta mitään ylimääräisiä kustannuksia. Asia on saatu neuvoteltua LVI-urakoitsijan kanssa siten, että urakoitsija on kärsinyt ylimääräiset kustannukset vahinkonaan. Kantajille ei toisin sanoen ole aiheutunut mitään korvattavaa vahinkoa. Tuulikaappiin piti tehdä alaslasku, jotta sähköjohdot mahtuisivat.Vaatimuus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Sähköjohtojen kuljettaminen alaslasketussa katossa on täysin normaali ja hyväksytty ratkaisu. Se on ollut välttämätöntä tehdä, jotta sähköjohdot saataisiin kuljetettua sähkökaapille. Kyse ei ole suunnitteluvirheestä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.Kantajat ovat seuraavaksi vaatineet vahingonkorvauksena komeroiden madaltamisesta 1.000 markkaa.Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
OT on itse ottanut "säästösyistä" kalustemitat työmaalla. Hän ei ole huomioinut mittoja ottaessaan ja kalustetoimittajalle ilmoittaessaan katon alaslaskun aiheuttamaa mitan muuttumista. Kalustetoimittaja ei ole "säästösyistä" suorittanut tarkemittauksia ennen kalusteiden toimittamista.
Komeroiden madaltamisen tarve ja siitä aiheutunut "vahinko" ovat siten seurausta kantajien omasta toiminnasta.Jos siis vaikka jotain vahinkoa olisi vastoin vastaajan käsitystä syntynytkin,
olisivat kantajat itse siitä vastuussa myötävaikutettuaan sen syntymiseen väärien mittojen ilmoittamisella kalustetoimittajalle.

Ulkokeskuksen johto liian lyhyt (A tilannut)

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
Kantajat ovat itse tilanneet sähköjohdon. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Sadevesikaivon lakisääteinen uimurikytkin puuttui suunnitelmista
Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.
Jos uimurikytkin olisi ollut suunnitelmissa jo alun perin, olisi sen asentamisen kustannus sisällytetty urakkasopimukseen. Nyt kun sitä ei ole ollut suunnitelmissa, on siitä veloitettu erikseen lisätyönä. Kustannus olisi siis joka tapauksessa tullut kantajien maksettavaksi. "Virheen" kustannusvaikutus on toisin sanoen +/- 0 markkaa. Kantajille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa.

Urakkasopimukset tehty huolimattomasti

Tämän vaatimuksen osalta voitaneen kai todeta, etteivät kantajat ole vieläkään täyttäneet asianmukaisesti väittämistaakkaansa. Mitkä urakkasopimukset on tehty huolimattomasti?
Mitä lisätöitä urakkasopimuksien huolimattomasta tekemisestä on aiheutunut?
Vaatimus kiistetään joka tapauksessa perusteeltaan ja määrältään. Urakkasopimukset on tehty huolellisesti ja ammattitaitoisesti.Lisätöitä ei ole aiheutunut. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Rakennuttajan tehtävien koordinointi laiminlyöty

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Ensiksikin on todettava, että vastaaja kiistää laiminlyöneensä töiden koordinoinnin miltään osin. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Toiseksi on todettava, että runkourakoitsija on todellakin vaatinut työmaan kulun hankaluudesta lisää korvausta, mutta mainittu vaatimus on vastaajan toimesta tyrmätty. Kantajat eivät ole maksaneet väittämäänsä 2.000 markkaa, joten heille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa. Kolmanneksi on todettava, että tavaroiden siirteleminen työmaalla on osa jokapäiväistä toimintaa. Kantajien rakennustyömaalla ei ole siirrelty tavaroita normaalista poikkeavalla tavalla tai normaalia enemmän. Neljänneksi on todettava, että halogeenivalaisimien asennuksesta mahdollisesti aiheutuneet kustannukset ovat täysin kantajien omaa aikaansaannosta. Kantajat eivät ole suostuneet vaihtamaan valaisimia, vaikka heille on ennen niiden asennusta ilmoitettu, että siitä aiheutuu lisää kustannuksia. Vastaaja ei ole tämänkään vaatimuskohdan osalta syyllistynyt sopimusrikkomukseen, eikä kantajille ole aiheutunut mitään vahinkoa.

Peltityöt tilattu pienissä erissä

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään.Peltitöitä on teetetty normaalilla tavalla. On sangen tavallista, ettei kaikkia peltitöitä ole mahdollista teettää samaan aikaan. Räystäspellit, kynnyspellit, ikkunapellit jne. tulevat yleensäkin tehtäväksi eri aikoina. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Määrälaskennassa tehdyt virheet

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Ensisijaisesti kiistetään, että rakennusmateriaaleja ja -tavaroita olisi tilattu liikaa tai liian pienissä erissä, kuten kantajat väittävät.
Toissijaisesti on todettava, että on täysin normaalia, ettei rakennusmateriaaleja ja -tavaroita onnistuta tilaamaan juuri sitä määrää, joka kohteeseen menee. Jos vaikka joltain osin olisikin tilattu liikaa materiaaleja tai "liian pienissä erissä", ei kyse olisi vastaajan sopimusrikkomuksesta. Huomionarvoista asiaa arvioitaessa on, että rakentamisen maksettua noin
2.000.000 markkaa, edustaa kantajien vaatima määrä vain noin 0,3 %:a koko kohteen rakentamiskustannuksista. Sinänsä mainittu määräkin kiistetään täysin tekaistuna ja ylimitoitettuna.
Vastaaja on onnistunut määrälaskennassa hyvin. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Tekninen valvonta laiminlyöty

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Vastaajan asemasta ensiksikin on todettava, ettei vastaaja ole toiminut kohteessa urakoitsijana, vaan rakennuttajakonsulttina.
Ensisijainen vastuu mahdollisesta virheellisestä työn teknisestä toteuttamisesta on urakoitsijalla. Tästä seuraa se, ettei vastaaja voi olla vastuussa urakoitsijoiden kantajille aiheuttamista vahingoista kuin siinä tapauksessa, etteivät kantajat saisi perittyä urakoitsijoiltaan korvausta näin mahdollisesti aiheuttamista virheistä ja lisäksi, että rakennustöiden virheet olisivat seurausta vastaajan huolimattomasta toiminnasta. Vastaaja kiistää, että väitetyt virheet rakennustyön teknisessä toteuttamisessa - joiden olemassaolokin sinänsä kiistetään - olisivat seurausta vastaajan huolimattomasta toiminnasta. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Kantajien jo saamat hyvitykset ja alennukset urakkahinnoista

Kantajat ovat ilmoittaneet haastehakemuksen liitteessä 6, että he ovat saaneet esimerkiksi huonon työn takia hyvityksinä ja alennuksina urakkahintoihin yhteensä 103.588 markkaa. Vastaajan käsityksen mukaan määrä voi olla jopa suurempi. Vastaajan käsityksen mukaan mahdolliset virheet rakennustyön teknisessä toteuttamisessa ovat siis jo tulleet kompensoiduiksi urakkahinnan
alennuksina ja hyvityksinä. Kantajille ei toisin sanoen ole aiheutunut mitään vahinkoa asiassa.

Ovi- ja ikkuna-aukkojen vinous (korjaus+ lisätyöt)/ 10.000 markkaa

Ovi- ja ikkuna-aukkojen vinous ei ole johtunut vastaajan sopimusrikkomuksesta tai huolimattomasta toiminnasta. Urakoitsija on antanut kantajille hyvityksen ovi- ja ikkuna-aukkojen vinoudesta. Vastaaja kiistää, että kantajille olisi aiheutunut ylimääräisiä tai tarpeettomia kustannuksia. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Vaurioituneiden kattopeltien tarkastuksen laiminlyönti / 10.000 markka. Vastaaja ei ole vaurioittanut kattopeltejä. Vastaaja on tarkastanut, että kattopellit ovat vaurioitumattomat.
Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Takkahuoneen seinä muurattu väärään paikkaan, levytys / 2.500 markkaa. Vastaaja ei ole muurannut seinää väärään paikkaan, eikä aiheuttanut sen väärään paikkaan muuraamista huolimattomalla toiminnallaan. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Takan viereisen seinän avaus ja oikaisu / 1.500 markkaa

Vastaaja ei ole muurannut seinää väärään paikkaan, eikä aiheuttanut sen väärään paikkaan muuraamista huolimattomalla toiminnallaan. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Takan viereisen seinän avaus ja oikaisu / 1.500 markkaa

Vastaaja ei ole muurannut seinää väärään paikkaan, eikä aiheuttanut sen väärään paikkaan muuraamista huolimattomalla toiminnallaan. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Olohuoneen lattian ylimääräinen tasoitus / 2.000 markkaa

Kyse ei ole ollut ylimääräisestä tai tarpeettomasta työstä: jos parketti on haluttu asentaa, on asennuspohja pitänyt tasoittaa. On samantekevää, onko työn suorittanut parkettiasentaja vai joku muu urakoitsija: työstä olisi jouduttu joka tapauksessa maksamaan sen aiheuttama kustannus. Vastaaja kiistää, että kantajille olisi aiheutunut ylimääräisiä tai tarpeettomia kustannuksia. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Keittiön kahi-seinän oikaisu / 1.5 00 markkaa

Kyse ei ole ollut ylimääräisestä tai tarpeettomasta työstä: kahi-seinien tasoittaminen on täysin normaalia toimintaa rakennustyömaalla. Vastaaja kiistää, että kantajille olisi aiheutunut ylimääräisiä tai tarpeettomia kustannuksia. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Jos vaikka kahi-seinän tasoittaminen katsottaisiinkin ylimääräiseksi ja tarpeettomaksi työksi, ei vastaaja olisi siltikään velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneita kustannuksia, koska vastaaja ei ole aiheuttanut työn tarvetta huolimattomalla toiminnallaan. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Laatoitustyön viivästyminen/ 1.000 markkaa Vastaaja kiistää, että laatoitustyö olisi viivästynyt. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että laatoitustyö olisi viivästynyt ainakaan siitä riippuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Ylimääräinen tasoitusrarumuskerros / 5,000 markkaa

Vastaaja kiistää, että kohteessa olisi jouduttu tekemään ylimääräisiä tasoitusrappauskerroksia. Vastaaja kiistää, että kantajille olisi aiheutunut ylimääräisiä tai tarpeettomia kustannuksia. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että ylimääräisiä tasoitusrappauskerroksia olisi jouduttu ainakaan tekemään siitä riippuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Aikatauluvalvonnan laiminlyönti

Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Vastaaja kiistää yleisesti, että olisi laiminlyönyt aikatauluvalvonnan miltään osin. Vastaajan käsityksen mukaan rakennustyö on edennyt jotakuinkin aikataulussa. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Kantajien oma toiminta

Ainoa seikka, joka on aiheuttanut aikataulupaineita, on ollut kantajien oma toiminta. Jo aiemmissa kirjallisissa lausumissa on tuotu esille kantajien toiminta, joka on aiheuttanut töiden epäjärjestyneisyyttä ja viivästymisen uhkaa. Erityisesti se, että kantajat ovat kesken projektin ilmoittaneet, etteivät he teekään niitä töitä, joita ovat ilmoittaneet tekevänsä, on aiheuttanut suuren riskin kohteen viivästymisestä. Vastaaja on kuitenkin omalla toiminnallaan saanut kohteen valmistumaan aikataulussa.

Vastaaja on suoriutunut aikatauluvalvonnasta poikkeuksellisen hyvin, ottaen huomioon kantajien oma toiminta asiassa. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Jos vaikka jotain vahinkoa kantajille olisikin aiheutunut, olisi se ollut seurausta kantajien omasta toiminnasta.

Työmaakoppi hankittu kiireellä, ylihinta/ 1.000 markkaa

Vastaaja kiistää, että työmaakoppi olisi hankittu erityisellä kiireellä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Vastaaja kiistää, että työmaakopista olisi jouduttu maksamaan ylihintaa. Kantajille ei ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa.

Ylimääräinen lämmittimen vuokra/ 2.500 markkaa

Vastaaja kiistää, että rakennuskohteeseen olisi pitänyt hankkia ylimääräisiä lämmittimiä. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että ylimääräisiä lämmittimiä olisi ainakaan pitänyt hankkia siitä johtuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Ylimääräisiä maansiirtokuluja / 5.000 markkaa

Vastaaja kiistää, että rakennuskohteessa olisi syntynyt ylimääräisiä maansiirtokuluja. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että ylimääräisiä maansiirtokuluja olisi syntynyt ainakaan siitä johtuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Ylimääräisiä teline- ja konevuokria / 5.000 markkaa

Vastaaja kiistää, että rakennuskohteessa olisi syntynyt ylimääräisiä teline- ja konevuokria. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että ylimääräisiä teline- ja konevuokria olisi syntynyt ainakaan siitä johtuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Ylimääräisiä rahtikuluja / 2.500 markkaa

Vastaaja kiistää, että rakennuskohteessa olisi syntynyt ylimääräisiä rahtikuluja. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että ylimääräisiä rahtikuluja olisi syntynyt ainakaan siitä johtuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Jouduttu käyttämään kalliimpia materiaaleja kiireen takia/ 5.000 markkaa Vastaaja kiistää, että rakennuskohteessa olisi jouduttu käyttämään kalliimpia materiaaleja. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Vastaaja kiistää, että kalliimpia materiaaleja olisi jouduttu käyttämään ainakaan siitä johtuvista syistä. Jos kalliimpia materiaaleja on joltain osin jouduttukin käyttämään, on se ollut seurausta yksinomaan kantajien omasta toiminnasta.

Reklamaatioiden laatiminen laiminlyöty

Kantajat ovat seuraavaksi väittäneet, että vastaaja olisi laiminlyönyt reklamaatioiden suorittamisen, josta johtuen heiltä olisi jäänyt saamatta 25.000 markan suuruiset hyvitykset.
Kuten jo edellä on esitetty, ovat kantajat toisaalta ilmoittaneet, että he ovat saaneet urakoitsijoilta hyvityksiä yhteensä 103.588 markkaa. Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään, sekä tässä vaiheessa lisäksi täysin yksilöimättömänä. Vastaaja ei ole laiminlyönyt reklamaatioiden suorittamista. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Hyvityksiä ei ole jäänyt saamatta. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Tasoitustyön vastaanottotarkastus laiminlyöty

Kantajat ovat seuraavaksi väittäneet, että ikkunasmyygien maalauksesta olisi aiheutunut ylimääräinen maalauskustannus 2.500 markkaa ja vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan se heille vahingonkorvauksena. Vaatimus kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Kantajille ei ole aiheutunut ylimääräistä maalauskustannusta. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa. Ylimääräistä maalauskustannusta ei ole ainakaan syntynyt vastaajasta johtuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Lisäksi on huomionarvoista jälleen, ettei vastaaja ole tehnyt tasoitetöitä ikkunasmyygien osalta. Ne on tehnyt tasoiteurakoitsija. Jos vaikka ikkunasmyygit ovatkin olleet vinot, ei se ole johtunut vastaajan huolimattomuudesta, vaan urakoitsijasta. Vastaajan käsityksen mukaan urakoitsija on siksi toisekseen hyvittänyt tämänkin "vahingon" kantajille.

Sähköpiirustusten kadottaminen

Seuraavaksi kantajat ovat vaatineet sähköpiirustuksien kadottamisen aiheuttaman selvittely- ja kopiointikustannuksista muodostuvan vahinkonsa korvaamista 500 markalla. Vastaaja kiistää, että se olisi hukannut sähköpiirustuksia. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Muuta / lopuksi

Kantajien vahingonkorvausvaatimukset ovat suurelta osiltaan täysin keksittyjä, vailla perusteita ja määriltään tuulesta temmattuja. Näyttäisi siltä, että kantajat ovat ensin ankkuroineet vaatimuksiensa määrän kustannusarvion ylittymisargumentaatioon ja pyrkinyt mainitun argumentaatiolinjan osoittauduttua kestämättömäksi, keksimään vastaavan määrän "todellisia" vahinkoja. Yritys on epäonnistunut pahasti. Osaksi kantajat ovat vaatineet vastaajalta vahingonkorvausta sellaisten seikkojen nojalla, jotka ovat osa normaalia rakennustyömaan elämää.
On aivan normaalia rakennustoiminnassa, että suunnitelmat täsmentyvät rakennustyön edetessä. Suomesta ei löydy yhtään sellaista rakennusta, jossa suunnitelmat olisivat olleet täydellisiä siinä vaiheessa, kun ne lähtevät suunnittelijoiden pöydältä.
On aivan normaalia, että jotain rakennustyösuorituksia joudutaan "paikkailemaan ja korjailemaan" sillä perustein, ettei suoritus ensimmäisellä yrityksellä tuota toivottua lopputulosta. Suomesta ei löydy yhtään rakennusta, jossa rakennustyö olisi alusta loppuun saakka suoritettu virheettömästi.
On aivan normaalia, että samaa rakennusmateriaalia joudutaan tilaamaan ja hakemaan useita kertoja tai että jotain rakennusmateriaalia jää yli. Suomesta ei löydy yhtään rakennusta, jossa materiaalia olisi tilattu ja noudettu aina ja joka kerta juuri oikea määrä.
Kantajat ovat näyttäneet kannettaan rakentaessaan unohtaneen, että rakentamisessa on kyse poikkeuksellisen vaikean suorituskokonaisuuden tekemisestä, joka aiheuttaa aina väistämättä tietynlaista "soveltamista" rakennustyön edetessä.
Kyse on kuitenkin aivan normaalista ja tavallisesta arkipäivästä rakennustyömaalla.

Kustannusten seuranta

Kantajat ovat aluksi toimittaneet urakoitsijan laskuja vastaajan hyväksyttäväksi. Jossain vaiheessa kantajat ovat kuitenkin lakanneet toimittamasta laskuja vastaajalle. Kulujen seuranta on kantajien oman toiminnan johdosta ollut mahdotonta.

Urakkamuodon vaikutus rakennuskustannuksiin

Kustannusarvion laskemisen perusteena on ollut, että rakennushanke toteutetaan vähäisin kustannusriskein 1-3 urakoitsijalla kokonaishintaurakalla. Projektin edetessä tilaaja on päättänyt toteuttaa monet työsuoritukset joko yksikköhintaurakalla tai laskutyöurakalla vastoin vastaajan varoittelua. Mainituissa urakkamuodoissa määräriski siirtyy tilaajalle. Lisäksi kantajien itsensä alunperin tekemiksi aikomat työt on niin ikään lopulta teetetty ulkopuolisella urakoitsijalla joko yksikköhintaurakalla tai laskutyö urakalla.

Rakennuskustannuksien nousu hankkeen aikana

Kustannuksien ylittymisen on ainakin osaksi aiheuttanut myös rakennuskustannuksien voimakas nousu hankkeen aikana. Rakentamisen tarjoushinnat ovat nousseet tammikuun 1999 pisteluvusta 65 noin 73:een mainitun vuoden loppuun mennessä. Kustannusten nousu on siis ollut yli kymmenen prosenttia. Kantajat vastaavat itse valitun urakkamuodon ja rakennuskustannuksien nousun aiheuttamasta kustannusarvion ylittymisestä.

Kantajien tarvehankintatehtävät

Hankkeen aikana kantajat ovat päättäneet ottaa omaksi tehtäväkseen rakennustarvikkeiden hankkimisen työmaalle. Kantajat eivät kuitenkaan ole suoriutuneet mainitusta tehtävästä erityisen hyvin. On voitu suhteellisen nopeasti havaita, että tarvikkeiden määrälaskentaan ja hankintojen huonoon ajoittamiseen liittyvät virheet ovat aiheuttaneet turhia odotusaikoja työmaalla.
Kantajat vastaavat kustannusarvion ylittymisestä myös siltä osin, kun se on ollut seurausta heidän tarvehankintatehtäviensä epäonnistumisen aiheuttamista odotusajoista.

Rakennuttamistehtävät

Vastaajat kiistävät syyllistyneensä mihinkään laiminlyönteihin rakekennuttamistehtävien osalta.

Rakennustyön valvonta

Vastaajat kiistävät, että rakennustyön valvonta olisi laiminlyöty kokonaan. Työmaapäiväkirjaa on pidetty. Vastaanottotarkastuksen pitämistä ei ole laiminlyöty. Vastaajat kiistävät, että Mlla ei olisi ollut tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta vastaavan työnjohtajan tehtävään. Mlla on ollut riittävä ammattitaito ja -kokemus, jonka Espoon kaupungin rakennusvalvontavi­ rasto on todennut hyväksyessään hänet kohteen vastaavaksi työnjohtajaksi. M on ollut gradua vaille valmis diplomi-insinööri, jos pätevyys ei rakennusasetuksen 68 §:n 1 momentin mukaan täyty, on se ainakin 68 §:n 2 momentin mukaan täyttynyt.

Vahingonkorvauksen määrä

Vastaajan käsityksen mukaan kantajien rakennuskustannukset eivät ole osaksikaan korvattavaa vahinkoa. Rakennushankkeeseen käytetyt varat ovat tulleet heidän itsensä hyväksi. Kantajat ovat menettäneet oikeuden vaatia vahingonkorvausta laiminlyötyään suorittaa reklamaatio oikeassa ajassa. Kantajien vaatimuskohdassa 2. esittämät velanhoitokulut ovat välillistä vahinkoa, josta vastaaja ei osapuolten välisen sopimuksen mukaan ole vastuussa. Vastaajan vahingonkorvauksen enimmäismäärä voi olla enintään 88.800 markkaa, koska sen osalta ei missään tapauksessa ole tahallisuutta tai törkeää tuottamusta. Siltä varalta, että vastaaja katsottaisiin vahingonkorvausvelvolliseksi, tulee korvauksen määrää joka tapauksessa kohtuullistaa.

ASIASSA ESITETTY TODISTELU
Kiljalliset todisteet

Kantaja
Kl) Konsulttisopimus 30.10.1998
K2) Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995
K3) Kustannusarvio 19.1.1999 (R)
K4) Kustannusarvio 26.1.1999 (R)
KS) Vastaajan kirje 5.12.2001
K6) Esimerkkejä R Oy:n markkinoinnista
K7) Rakennuskustannusindeksin kehittyminen 1965 - 2001 (Lähde: tilastokeskus)
K8) Valokuvia kohteesta
K9) Tositemateriaali
KlO) Taloprojekti 15.10.1998
Kl1) Talosuunnitelma 19.10.1998
K12) Rakennusasiantuntijan lausunto 15.4.2004 (EL)
K13) Lausunto 16.6.2004 (EIL)
Kl4) Asuntojen hintatilastoja
Kl5) Kmaailman lausunto
Kl6) Taloudelliset loppuselvitykset
Kl7) Pikakustannusarvio 2.12.1998 saatteineen ja kyselykaavakkeineen
Kl8) HK Oy Lkv:n arviokirja 29.11.1999
K19) Kuluttajavalituslautakunnan päätös 27.9.2001 nro 00/80/1105 K20) Vastaajan kantajille toimittamat sisäurakoitsijan tuntikortit
K2l) Kantajien muistiinpanot 2.6. ja 9.6.1999
K22) Louhintaurakkasopimuksen 12.3.1999 viimeinen sivu
K23) LVI töiden tarjousvertailu 11.3.1999
K24) LVI urakkasopimus 28.4.1999 (V18)
K25) Sähkötöiden tarjousvertailu 11.3.1999
K26) Sähkötöiden urakkasopimus 28.4.1999 (Vl 7)
K27) Ikkunoidenja ovien tarjousvertailu 10.6.1999
K28) Kantajien muistiinpanot neuvottelusta 2.11.1999 An ja Mn kanssa
K29) Kantajien sähköposti 18 ja 22.11.1999
K30) Kantajien sähköposti 1.12.1999
K31) Kantajien sähköposti 14.1.2000
K32) Kantajien laskelma rahatilanteesta 1.11.1999, joka on annettu Alle 2.11.1999
K33) Ikkuna- ja oviluettelo 27.4.1999
K34) Louhintapiirros 1:200
K35) Leikkaus C ja B-B
K36) Kantajan kirje AD Oy:lle 28.6.2000
K37) Sähköurakan vastaanottotarkastuspöytäkirja 24.3.2000
K38) Kantajan muistiinpanot neuvottelusta vastaajan kanssa 4.12.1998
K39) Arkkitehtipiirrustus julkisivumateriaaleista
K40) Kantajan muistiinpanot neuvottelusta vastaajan kanssa 9.6.1999
K41) Kantajan muistiinpanot neuvottelusta vastaajan kanssa 13.7.1999
K42) Kantajan muistiinpanot neuvottelusta vastaajan kanssa 12.8.1999
K43) Kantajan viesti vastaajalle 18.10.1999
K44) Kantajien koontiyhteenveto säästöistä suhteessa kustannusarvioon
K45) Kantajien laatima yhteenveto vastaajan väittämistä tasonnostoista

Vastaaja
VI) Konsulttisopimus 30.I0.1998 (=Kl)
V2) Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995 (=K2) V3) Kustannusarvio 19.1.1999 (=K3)
V4) Laskelma 26.1.1999 (=K4)
V5) Reklamaatio 11.1.2000
V6) Kantajien korvausvaatimus 12.2.2002 V7) Tositemateriaali (=K9)
V8) Pikakustannusarvio 2.12.1998
V9) Rakentamisen tarjoushinnat syksyllä 2002- tuloste Vl0) Korvausvaade 17.4.2000
V 11) HK Oy Lkv:n arviokirja 29.11.1999 V12) Espoon käräjäoikeus; todistus annetusta lainhuudosta
Vl3) Louhintatyön vastaanottotarkastuspöytäkirja 28.6.1999 V14) Runkourakan urakkasopimus 30.3.1999
Vl 5) Runkourakan vastaanotto tarkastuksen pöytäkirja 8.10.1999 V16) Runkourakan taloudellisen loppuselvityksen muistio
VI 7) Sähköurakan urakkasopimus 28.4.1999 Vl8) LVI-urakan urakkasopimus 28.4.1999
V19) LVI-urakan vastaanottotarkastuksen pöytäkirja 1.3.2000 V20) Runkourakan aloituskokouksen pöytäkirja 28.5.1999 V21) Työmaakokouksen nro l pöytäkirja 9.6.1999
V22) Sähköurakan aloituskokouksen pöytäkirja 17.6.1999 V23) Työmaakokouksen nro 2 pöytäkirja 23.6.1999
V24) LVI-urakan aloituskokouksen pöytäkirja 23.6.1999 V25) Työmaakokouksen nro 3 pöytäkirja 8.7.1999
V26) Työmaakokouksen nro 4 pöytäkirja 27.7.1999
V27) Työmaakokouksen nro 5 pöytäkirja 12.8.1999
V28) Työmaakokouksen nro 6 pöytäkirja 25.8.1999
V29) Työmaakokouksen nro 7 pöytäkirja 9.9.1999
V30) Työmaakokouksen nro 8 pöytäkirja 23.9.1999
V31) Työmaakokouksen nro 9 pöytäkirja 1.10.1999 V32) Ote asemapiirroksesta, josta ilmenee suoritetut viranomaiskatselmukset
V33) Pöytäkirja osaloppukatselmuksesta 16.12.1999
V34) Tarkastuspöytäkirja sähköasennuksen käyttöönotosta 9.12.1999
V35) Tarkastuspöytäkirja kaukolämpölaitteiden käyttöönotosta 17.12.1999 V36) Tarkastuspöytäkirja vesi- ja viemärilaitteiden käyttöönotosta 15.12.1999

Henkilötodistelu
Kantaja 1) OT asianosaisena todistelutarkoituksessa
2) PV asianosaisena todistelutarkoituksessa
3) EL
4) EIL
5) LK
6) KT

Vastaaja
1) KA
2) JL
3) JM
4) JL
5) SK
6) KT
7) BI

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 8 ja 9 luvun säännöksien soveltaminen PV ja OT työntilaajinaja R Oy konsulttina ovat allekirjoittaneet kohteesta Ptie 5 konsulttisopimuksen 30.10.1998. Kohteen toteutuneet kustannukset ovat tähän mennessä 1.997.381 markkaa. Kustannukset ovat ylittäneet Rn 26.1.1999 laatiman kustannusarvion 662.587 markalla ja 19.1.1999 laaditun kustan­ nusarvion/laskelman 449.381 markalla. Kantajat ovat väittäneet, että kuluttajansuojalain ja erityisesti sen 8 luvun periaatteiden mukaan kantajilla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen vastaajilta, jos R ei ole kustannusarviota laatiessaan menetellyt huolellisesti ja kantajille aiheutuneet kustannukset ovat muodostuneet tästä syystä olennaisesti arvioitua suuremmaksi.
Kantajat ovat perustaneet väitteensä siihen, että kysymyksessä on kuluttajan ja ammattirakennuttajan välinen sopimussuhde. Kuluttajavalituslautakunnan päätös 27.9.2001 nro 00/80/1105 (K19) osoittaa kuluttajansuojalain 9 luvun 22 §:n soveltuvan tapaukseen.
Vastaaja on kiistänyt, että kyseessä olevaan tapaukseen olisi sovellettava kuluttajansuojalakia ja että kantajan esittämällä todisteella ei ole merkitystä asiassa.

Kuluttajansuojalaki 8 luku
Kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §:n mukaan tämän luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen tai muuhun rakennehnaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. Tietyistä urakkasopimuksista säädetään kuitenkin jäljem­ pänä 9 luvussa.
Lain esitöiden mukaan (HE 360/1992 s. 77-) tämän luvun säännökset koskisivat 1 momentin mukaan ensinnäkin sopimuksia irtaimeen esineeseen kohdistuvasta työstä. Tämä käsittää muun muassa erilaiset korjaus- ja huoltopalvelukset, joiden tavallisina kohteina on moottoriajoneuvot, veneet, kodinkoneet sekä erilaiset viihde-elektroniikan laitteet ja vapaa-ajan välineet. Myös tekstiilien puhdistuspalvelut kuuluisivat luvun sääännösten piiriin samoin kuin tekstiilien, turkkien ja jalkineiden korjauspalvelut. Lain säännöksiä sovellettaisiin niinikään esimerkiksi valokuvausfilmien kehityspalveluihin. Luvun säännökset koskisivat myös erilaisia eläinten hoitoon liittyviä palveluksia, kuten eläinlääkärien palveluksia sekä lemmikkieläinten trimmaus- ym. hoitolaitosten palveluksia, edellyttäen että palveluksia tarjoava henkilö on elinkeinonharjoittaja.
Toiseksi luvun säännöksiä sovellettaisiin rakennukseen kohdistuvaa työtä koskeviin sopimuksiin. Asunnossa tehtävät korjaus- ja huolto- ja muut vastaavat työt kuuluisivat luvun soveltamisalaan riippumatta asunnon oikeudellisesta hallintamuodosta. Luvun säännösten soveltamisen kannalta olisi näin ollen vailla merkitystä, onko esimerkiksi korjauspalvelujen kohteena tilaajan omistama pientalo, asunto-osakehuoneisto vai vuokrahuoneisto.
Luvun säännöksiä sovellettaisiin myös työhön, joka kohdistuu sellaiseen maalla tai vedessä olevaan rakennelmaan, joka ei ole rakennus. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi leikkimökki, kevyt varastorakennelma, autokatos tai muu vastaava aita, veranta tai laituri.
Kolmanneksi myös sellaiset kiinteää omaisuutta koskevat työsuoritukset, joiden kohteena ei ole rakennus, kuuluisivat luvun säännösten soveltamisalaan.
Säännöksessä puhutaan tietynlaiseen omaisuuteen kohdistuvasta työstä tai muusta suorituksesta. Luvun säännöksissä tarkoitetut palvelut käsittävät hyvin usein myös materiaalien toimittamista. Työn osuus on kuitenkin suorituksille leimaa antava. Näin ollen nimitystä "työ tai muu suoritus" on yksinkertaisuuden vuoksi käytetty säännöksessä kuvaamaan kyseessä olevaa
sopimustyyppiä.
Käräjäoikeuden johtopäätös on, että kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §:n eikä sen esitöistä (HE 360/1992, s 77-78) saa tukea kantajan käsitykselle, että kuluttajansuojalain 8 luvun 24 § soveltuisi tapaukseen.

Kuluttajansuojalaki 9 luku
Kuluttajansuojalain 9 luvun 1 § koskee luvun soveltamisalaa. Tämän luvun säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan (toimeksisaaja) ja kuluttajan (tilaaja) välisiä sopimuksia:
1)joiden sisältönä on rakennusta tai sen yhteyteen kuuluvaa kiinteää rakennelmaa varten mitoitettujen asennusvalmiiden rakennusosien (elementtien) muodostaman kokonaisuuden toimitus;
2)joiden mukaan elinkeinonharjoittajan suoritusvelvollisuus käsittää 1 kohdassa tarkoitetun elementtien toimituksen ohella elementtien paikoilleen asennuksen tai osan siihen kuuluvista toimenpiteistä; tai
3)joissa elinkeinonharjoittajan suoritusvelvollisuuden sisältönä on rakennuksen tai sen yhteyteen kuuluvan kiinteän rakennelman rakentaminen tai korjausrakentaminen, tällaiseen hankkeeseen liittyvä taloudelliselta merkitykseltään huomattava osaurakka taikka taloudelliselta merkitykseltään huomattava asuinhuoneiston peruskorjaus tai-parannus (urakka).
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten ohella toimittaa kuluttajalle muita tavaroita rakennusta tai rakennelmaa varten taikka suorittaa kuluttajalle muita rakennus- tai korjaushankkeeseen liittyviä palveluksia. Mitä jäljempänä säädetään elementeistä koskee vastaavasti tässä tarkoitettuja muita tavaroita.
Lain esitöiden mukaan (HE 360/1992 s. 110-) jos elinkeinonharjoittaja 1 momentissa tarkoitetun elementin toimituksen tai urakkasuorituksen ohella toimittaa kuluttajalle muita tavaroita hankkeen kohteena olevaa rakennusta tai rakennelmaa varten taikka suorittaa kuluttajalle muita hankkeeseen liittyviä palveluksia, luvun säännöksiä sovellettaisiin 2 momentin mukaan sopimukseen kokonaisuudessaan Käytännössä on tavallista, että taloelementtien kauppaan kuuluu runkoelementtien ja niitä täydentävien rakennusosien lisäksi myös koko rakennuksen perustukset. Tällöin myyjän suoritus sisältää ainakin asuinrakennusta varten tarvittavan arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun (muun muassa lujuuslaskelmat ja valmistus- Ja asennuspiirustukset) ja työohjeet sekä elementtien pystytystä että rakennuksen valmiiksi saattamista varten. Lisäksi on tavallista, että myyjä avustaa ostajaa myös rakennusluvan hankkimisessa.

Käräjäoikeuden johtopäätös on, että kuluttajansuojalain 9 luvun eikä sen esitöidenkään perusteella saa tukea kantajan käsitykselle, että kuluttajansuojalain 9 luku soveltuisi käsillä olevaan tapaukseen, sillä vastaajayhtiön suoritusvelvollisuuteen ei ole konsulttisopimuksen perusteella miltään osin kuulunut olla kokonaisurakoitsijana eli konkreettisen työn suorittajana kohteessa.
Kuluttajansuojalain 9 luvun 22 § kustannusarvion virheellisyydestä johtuva korvausvelvollisuus soveltuu tapauksiin, jossa on kysymys taloelementtien kaupasta, jossa toimeksisaaja taloelementin toimituksen ohella laatii tilaajalle kustannusarvion siitä mitä rakennushanke kokonaisuudessaan tulee maksamaan. Koska vastaajayhtiö ei konsulttisopimuksen perusteella ole ollut betoni- tai puutaloelementtien toimittajana kantajalle, ei edellä oleva § sovellu tapaukseen.
Myöskään kuluttajavalituslautakunnan päätöksestä 27.9.2001 nro 00/80/1105 (Kl 9) ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että kuluttajansuojalaki soveltuisi kannevaatimuksen 1. kohtaan.

Yleiset sopimusoikeudelliset vahingonkorvausperiaatteet

Koska kuluttajansuojalaki ei sovellu käsillä olevaan tapaukseen on asia ratkaistava yleisten sopimusoikeudellisten vahingonkorvausperiaatteiden mukaisesti, onko vastaaja syyllistynyt sopimusrikkomukseen, toisin sanoen onko vastaajan toiminnasta aiheutunut vahinkoa kantajalle, syy-yhteydessä oleva vahinko.
Asianosaisten välillä 30.10.1998 solmitun konsulttisopimuksen (KlNl) mukaan Insinööritoimisto R Oy:n työn sisältönä on ollut arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, hankesuunnittelu, suunnittelun koordinointi, rakentamisen valmistelu ja rakennustyön valvonta. Sopimusehdon mukaan konsulttitehtävässä noudatetaan Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995 ( K2N2).

Kantajalla on näyttötaakka asiassa.

Kustannusarvio ja sen ylitys
Kantajat ovat väittäneet, että rakennushanke olisi toteutettu 26.1.1999 (K4N4) laaditun kustannusarvion pohjalta ja että kustannusarvio olisi ylittynyt 50 %:lla. Vastaaja on kiistänyt, että rakennushanke olisi toteutettu 26.1.1999 laaditun kustannusarvion pohjalta. Kysymyksessä ei ole kustannusarvio, vaan laskelma, jossa tiettyjen töiden on oletettu tulevan tehdyiksi kantajan itsensä toimesta.
Riidatonta on, että rakennushankkeesta on laadittu 2.12.1998 päivätty pikakustannusarvio (Kl 7N8), jonka mukaan rakennushankkeen kokonaiskustannukset olisivat 1.565.000 mk.
Niin ikään riidatonta on, että 19.1.1999 laaditun kustannusarvion (K3N3) rakennushankkeen kokonaiskustannukset on 1.548.000 mk.

Näyttö:
Asianosaisena kuullut OT ja PV ovat samansuuntaisesti kertoneet, että kantajilla oli oma talosuunnitelma (K10 ja Kl 1) siitä minkälainen talon tulisi olla, mikä oli suunnittelun pohjana. Kantajilla oli käytettävissä n. 1,0 - 1,2 milj. mk talohankkeeseen. Pikakustannusarvion 2.12.1998 (Kl 7) jälkeen tingittiin vaatimuksista, taloa pienennettiin. Koska 19.1.1999 laadittu kustannusarvio oli edelleen kallis, etsittiin Rn projektinvetäjän KAn kanssa keinoja, miten kustannuksia säästetään.
Päätettiin tehdä ulkorappaus myöhemmin, sen lisäksi A oli tehnyt leikkauksia kohtiin, jotka voitiin omaa työtä tekemällä säästää, sen lisäksi joitakin summia oli pienennetty, joitakin työkustannuksia pienemmäksi (kustannusarvio K4N 4). Kantajat olivat luottavaisia, että rahat riittää.
Sisustusurakka tuli kuitenkin huomattavasti kalliimmaksi kuin kustannusarvio, jossa arvio oli noin 20.000-30.000 lopulta huomattavasti yli 100.000 markan, tuntipohjaisena työnä. LVI-urakka ylitti kustannusarvion työvaiheessa 30.000 markkaa, tarjouksia 1 tai 2. Sähköurakkaan saatiin 2 tarjousta, joista toinen 30.000 mk kalliimpi kuin toinen, halvempi otettiin. Kaikki mahdolliset keinot käytettiin kustannusten rajoittamiseksi alunperin ajateltiin itse tehdä aputöitä ja säästää kustannuksia, hankintoja kilpailutettiin itse, ikkunat ja ovet tilattiin isona eränä yhdeltä toimittajalta, kodinkoneet kilpailutettiin, laattoja vertailtiin monessa liikkeessä, noutivat itse lautaa ym. h-autolla ja peräkärryllä. Harkoissa saavutettiin huomattava säästö, parketti saatiin halvemmalla, itse kilpailuttamalla saatiin säästöjä 48.000 mk. Kylpyhuonekalusteissa ei ole lisäystä 11.515 markan arvosta, ne ovat talosuunnitelmaan alusta lähtien kuuluneita kalusteita, kantajat ovat eläneet suunnitellusti talosuunnitelman (Kl 1) mukaan eivät ole muuttaneet rakennussuunnitelmia jatkuvasti, sähköurakka ei ole muutettu, hälytysjärjestelmä oli ajatuksena mukana alusta lähtien, on vedetty johdot itse, hälytysjärjestelmä kuitenkin jätettiin asentamatta, sähköurakan lisäys 32.073 mk riittämätön valaistus korjattu riittävälle tasolle, kodinkonehankinnat on kilpailutettu huolellisesti, on otettu halvimmalta mahdollisesta toimittajalta, tuon halvemmalla ei saatu, hankittu vähän kalliimpi näyttävämpi ulko-ovi. Hankittiin takka ja hormi Takkamestareilta, tilaan sopiva halvin takka, hormi normaali lecahormi, saunankiuas on vähän isompi kuin oli tarpeen, saunan tilavuus 11 m3, ei riittänyt normaali peruskiuas, parketit ja asennukset. Vastaajan arvion mukaan 36.000 mk, todellisuudessa maksanut yli 19.000 mk, keittiökalusteet normaalia keskitason kalustetta talosuunnitelman mukaan toimittu, mukana tavaran hinta ja asennustyö, eteiskaapistot liukuovelliset kaapit, selektiivilasit oli alkuperäisessä suunnitelmassa mukana, luovuttiin kustan­ nussyistä, olohuoneessa kaksi isoa ikkunaa, metallikaiteita ei ole itse asennettu, ainoastaan näkyy arkkitehtisuunnitelmissa, lasikuitutapetti näkyy talosuunnitelmassa (Kl Oja Kl 1), piha- ja muurikivet olisi pitänyt sisältyä pihasuunnitelmaan, näkyy talosuunnitelmassa.
Asianosaisena kuultu PV on sen lisäksi mitä OT on kertonut, että arkkitehtisuunnittelu sinänsä oli onnistunut. Kantajien asema rakennuttamisessa oli olla laskujen maksaja ja suunnitelmien hyväksyjä. Rappausurakka joka toteutettiin vuonna 2001 toteutui kustannusarvion mukaisena. Kantajat huolehtivat itse niiden laskujen maksamisesta, jotka hankkivat itse. Louhinnan jälkeen A oli vakuuttanut, että louhinnan ylitys ei vaikuta kokonaiskustannuksiin, lokakuun loppupuolella 1999, alkoivat itse arvioimaan mitä nämä kokonaiskustannukset ovat.
Kantajan todistajana kuultu rakennusinsinööri EIL on kertonut suorittaneensa oman yrityksensä puitteissa paljon kustannuskonsultointia, hänen yrityksensä liikevaihdosta puolet tulee kustannuskonsultoinnista.
L on vahvistanut antamansa lausunnon (Kl3) sisällön oikeaksi. Ln kertoman mukaan lausunto perustuu kantajien hänelle antamiin asiakirjoihin. L ei kertomansa mukaan ole konkreettisesti seurannut rakennushankkeen edistymistä. Ln kertoman mukaan 19.1.1999 päivätyssä kustannusarviossa on määrävirhe louhintatöissä, ei ole vaikea arvioida louhintatöiden kustannusta avokalliotontilla, johon tulee maanalainen louhintakerros, kertaluokkana aika iso virhe, sen lisäksi kustannusarviosta puuttuu Rn omia konsulttisopimuksen mukaisia palkkioita n. 15.000 mk, kun 19.1.1999 laadittuun kustannusarvioon lisätään n. 145.000 markkaa, kustannusarvio on n. 1,7 milj. mk. Koska tilaajan rahat eivät ole riittäneet, on kustannusarviota 26.1.1999 muutettu omituisilla perusteilla, syitä todistaja ei ole tiennyt, mitään työtä ei saa jättää pois, mikä on välttämätöntä. Rakennuskustannukset olivat ylittäneet marraskuun alussa hankkeeseen varatun 1,2 milj. mk. Ln kertoman mukaan kustannusseuranta kuului jo sopimuksenkin perusteella Rn tehtäviin.
Kantajilta saatujen suunnitelmien mukaan Ln mukaan tällaisen hankkeen tavoitehinta 1/99 tilaajan laatutoivomuksilla ja näillä louhintamäärillä kustannus olisi pitänyt olla 1.688.000 mk, pinta-ala ohjelmalla Scala 1:100 eli 164 m2 joka tekee 10.323 mk/m2. Ln käsityksen mukaan 26.1.1999 (K4) laskelma perustuu kantajan talosuunnitelmaan (Kl 0 ja Kl 1) 26.1.1999 ja siinä on aivan virheellisellä perusteella päädytty 1.264.000 markkaan. Syitä miksi siellä tiettyjä töitä ei ole, ei ole tiedossa, ei tekisi itse missään tilanteessa kikkailua. Sen lisäksi hintakerroin 6 % sekä materiaalien ja hankinnan hintakerroin 5 % on poistettu perusteetta. Tilaaja oli kertonut konsultin kanssa sopineen, että hanke on 1,2 milj. mk. Ln mukaan kustannusarviota voidaan pienentää siten, että rakennetaan kauhean paljon pienempi talo, louhitaan vähemmän, hankitaan rahaa tai siirretään hankintoja. Kustannuksia ei voi häivyttää muuttamatta suunnitelmia. Viimekätinen päätösvalta on tietenkin tilaajalla.
Vastaajan todistajana kuultu rakennusarkkitehti JL on kertonut valmistuneensa vuonna 1978 rakennusarkkitehdiksi ja on ollut Rn palveluksessa vuodesta 1997 lähtien ja on laatinut arviolta n. 1.000 kpl kustannusarvioita. Kustannusarviot on yleensä pitäneet hyvin, tämä on ensimmäinen tapaus, josta on jälkipuintia. L on kertonut laatineensa Raku-pika laskelman mukaisesti pikakustannusarvion 2.12.1998 1.565.000 mk Raku -2 ohjelmalla 19.1.1999 päivätyn kustannusarvio (K3/V3) 1.548.000 mk, mikä on viimeisin hänen kohteesta laatimansa kustannusarvio. Louhinnassa lähtötietoina oli arkkitehtisuunnitelma, asemapiirros, kyselykaavake (pikakustannusarvion K17:n liitteenä). Kantajien omaa talosuunnitelmaa (KI0 ja KJ 1) todistaja ei ollut nähnyt. Suunnitelman pääasiallinen funktio on antaa alustavaa tietoa. Kantajien omasta talosuunnitelmasta kuvastuu, että kantajilla on ollut väärä hintakuva jo alussa. Kustannusarviossa 19.1.1999 oman työn osuutta ei ole arvioitu. 26.1.1999 (K4/V4) ei ole kustannusarvio, sillä oman työn osuudeksi arvioitua summaa ei pelkästään voi käyttää loppusummaa vähentävänä, nonnaalissa kustannusarviossa on tietyt kertoimet, joita nyt ei ole huomioitu, materiaalin hankintoihin pyöristystä ylöspäin, 5 % luokkaa, kerrointa ei ainakaan näy, kustannusarviota ei voi muuttaa, ilman että suunnitelmia muutetaan, todistajan mielestä ei ole muutettu suunnitelmia. Ei ole mahdollista samoilla suunnitelmilla, omat työt, jonkun verran vähennetty summia sellaisia töitä jotka mahdollisesti tehdään itse, näissä on aina se, että kustannusarviossa peruste on ammattimiehen työnä, jos mahdollisesti tehdään omana työnä, ei enää päde samat työmenekit, oman työn osuus kuuluu rahoituspuolelle. Excel- taulukon tarkoitus on, että sivulle kirjoitetaan seurantalaskema, sitä mukaa kun ne toteutuu, taulukkoa (K4N 4) ei ole käytetty siinä muodossa, kuin se on tarkoitettu käytettäväksi. Ln kertoman mukaan kustannusarvio on ylittynyt siksi, että kantajilla on ollut alunperin väärä hintatieto, louhinnan osuus olisi pitänyt päivittää, sähkö - ja lvi-suunnitelmat, onko ollut kiire, kustannustason nousu ko. vuonna on ollut poikkeuksellisen suuri, pintamateriaalit keskitasoa, oletettavasti parempaakin tasoa monessa paikkaa, jos ajateltu, että omana töinä, sitten on tehtykin ylityönä ja kiireellä tuntityönä, silloin kustannukset karkaa. Haahtelan (V9), yleinen rakennuskustannusindeksi, koskee koko Suomea, rakentamisen tarjoushintojen indeksi muuttuvapaineinen tarjoushintaindeksi pääkaupunkiseudulla 1/1999- 1/2000 nousua 11 % vuodessa, nousu on ollut aika epänormaali. Taloudellinen valvonta tarkoittaa sitä, että laskut tarkistetaan, onko asianmukaisia, vastaako tehty työ työn määrää.

Vastaajan todistajana kuultu rakennushankkeen silloinen projektivastaava KA on puolestaan kertonut, että 26.1.1999 kustannusarvioksi esitetty todiste ei ole kustannusarvio vaan laskelma siitä, minkä töiden osalta voidaan hakea säästöä, jos kantajat tekevät osan töistä itse, jolloin päästiin 1,2 milj. markkaan. A oli käynyt keskustelua kantajien kanssa töistä, mitä he pystyvät itse tekemään. Tehtiin suunnitelma, että tehdään runkourakka pinnoitusta vaille valmiiksi. Tarkoitus oli, että siihen kuntoon, että pääsevät muuttamaan sisään, kantajat tekevät asian loppuun. Itse tehtäväksi määritellyt työt suurin osa sellaisia, että pienellä valmennuksella kuka tahansa osaa ne tehdä. Kustannusarvio 19.1.1999 (K3/V4) oli niin suuri, ettei R ollut valmis projektiin. Hankkeen aikana puhuttiin muutamaan otteeseen, että kustannusarvio ylittyy, ei muista yksityiskohtaisia keskusteluja. Louhintatyön ylitys ei vaikuttanut vielä hälyttävältä, keskusteli vastaava mestari Ln kanssa, ettei kustannusarvio nouse oleellisesti.
Alla ei ole ollut muistikuvaa siitä, etsittiinkö kantajien kanssa säästöjä. Ykkösaiheena oli keskusteltu työn laadusta ja aikataulusta. Vastaajayhtiö seurasi vain urakoitsijoiden laskuja ja jälkilaskenta kuului vastaajayhtiölle ainoastaan urakkalaskujen osalta, ei kantajien itse hankkimien hankintojen osalta. Kustannusarvio ylittyi sen vuoksi, koska lopputyöt jouduttiin teettämään tuntitöinä ja tavaraa ei saatu ajoissa paikalle.
Kantajan todistajana kuultu rakennusmestari EL on kertonut kirjoittaneensa kohteesta 15.4.2004 päivätyn asiantuntijalausunnon ( K12).
Ln kertoman mukaan kustannusarvio on epärealistinen, koska konsultin on ilmoitettava, jos kustannusarvio ei voi toteutua (K4/V4). 26.1.1999 päivätty kustannusarvio on epärealistinen siksi, että kantajan hankesuunnittelu (K10 ja Kl 1) oli pohjana ja kustannusarvio antoi rajat missä liikutaan. Ammattitaitoisen konsultin on kerrottava, onko kustannusarvio realistinen vai onko hankesuunnitelmaa muutettava. Kaikkia kustannuksia ei ollut otettu huomioon, kalliolouhinnat on karannut heti käsistä pitää paikan päällä käydä katsomassa, maaperätutkimusten tekeminen on
hyvää konsultille. Jos on nähtävissä että avokallio, silloin maaperätutkimus ei ole tarpeen. Vaaituksella on merkitystä louhinnan määrää arvioitaessa.
Tiedon kulku alkuvaiheessa on erittäin tärkeä, taloudellinen seurantavastuu on Rllä, jonka on pitänyt informoida asiakasta kustannusarvion ylityksestä.

Todistajana kuultu vastaavana työnjohtajana syyskuusta 1999 alkaen ollut JM on kertonut, koska alunperin oli suunniteltu, että tilaaja tekee osan töistä itse, mutta sitten ilmoittikin, ettei tee töitä, sisustusurakan kilpailuttamiselle ei jäänyt aikaa. Varmastikin olisi saatu järkevä urakka muodostettua, olisi ollut varmasti kilpailutettavissa, mutta aikataulupaineista johtuen vaihtoehdoksi jäi yksikköhintaurakka tai seisauttaa työmaa. Kantajat olivat pitäneet aikataulusta kiinni viimeiseen saakka, näin ollen urakka tuli todennäköisesti kalliimmaksi. Mn kertoman mukaan kantajat eivät hakeneet säästökohteita, taso oli koko ajan suunnitelmiin nähden korkeampi kuten sähkötyöt, lähinnä valaisimet, lvi-kalusteet, keittiökalusteet, muut kalusteet, ehkä listat jne. Kantajien päähuolenaiheena oli aikataulu, kustannuksista kyllä keskusteltiin loppuvaiheessa, missään vaiheessa kantajat eivät reklamoineet kustannusarvion ylityksestä. Kustannuksista lähes piittaamatta lisättiin työvoimaa, jotta olisi aikataulussa pysytty. Sen lisäksi Mn kertoman mukaan pääkaupunkiseudun tarjoushinnat nousivat indeksin
mukaisesti vuonna 1999 5-10 %. Mn kertoman mukaan Haahtelan hintaindeksi on yleisesti tunnustettu rakennusalalla.

Johtopäätökset:
Käräjäoikeuden johtopäätös on, että kantajien kustannusarvioksi nimeämä 26.1.1999 (K4N 4) esitetty todiste ei ole kustannusarvio vaan laskelma.
Johtopäätös perustuu siihen, että KAn kertoman mukaan kysymyksessä on laskelma siitä, minkä töiden osalta voidaan hakea säästöä, jos kantajat tekevät osan töistä itse, jolloin päästään 1,2 milj. markkaan.
Ln kertomus tukee A kertomusta, ettei 26.1.1999 (K4N4) ole kustannusarvio, sillä normaalissa kustannusarviossa on tietyt kertoimet, joita nyt ei ole huomioitu, materiaalin hankintoihin pyöristystä ylöspäin, 5 % luokkaa, kerrointa ei ainakaan näy, kustannusarviota ei voi muuttaa, ilman että suunnitelmia muutetaan ja Ln kertomus sekä hänen antamansa lausuma ( Kl 3 s. 6-7) tukee Ln kertomusta. Kustannuksia ei voi häivyttää muuttamatta suunnitelmia. Suunnitelmia ei ole väitetty eikä näytetty muutetun 19.1.1999 laaditun kustannusarvion jälkeen. Kysymyksessä näin ollen on ollut täsmälleen sama kohde. Edelleen Ln kertomuksen mukaan on osoitettu, että (K4/V4) ei anna oikeaa ja luotettavaa kuvaa todellisista rakennuskustannuksista. Kysymyksessä ei näin ollen ole kustannusarvio vaan laskelma.

Kantajien kanneperusteena esittämä K4N 4 ei osoita todellista vahingon määrää.

Todistajana kuullun ELn kertomuksella ja hänen antamallaan lausumalla (K12) ei ole näyttöarvoa asiassa.

Todelliset rakennuskustannukset:
Ln kertoman mukaan 19.1.1999 päivätystä kustannusarviosta puuttuu Rn omia konsulttisopimuksen mukaisia palkkioita n. 15.000 mk ja louhintakustannuksiin lisätään noin 130.000 markkaa, kun 19.1.1999 laadittuun kustannusarvioon lisätään n. 145.000 markkaa, kustannusarvio on n. 1,7 milj. mk. Edelleen Ln mukaan kantajilta saatujen suunnitelmien mukaan tällaisen hankkeen tavoitehinta l/99 tilaajan laatutoivomuksillaja näillä louhintamäärillä kustannus olisi pitänyt olla 1.688.000 mk, pinta-ala ohjelmalla Scala 1:100 eli 164 m2 joka tekee l0.323 mk/m2. Näin ollen todelliset rakennuskustannukset ovat olleet n. 1,7 milj. markkaa.

Kustannusarvion ylityksen syyt:
Kantajat ovat väittäneet, että kustannusarvion ylitys on johtunut mm. siitä että vastaaja on laiminlyönyt taloudellisen valvonnan.

Taloudellinen valvonta
Konsulttisopimuksen mukaan rakennustyön valvontaan on kuulunut osana taloudellinen valvonta (= urakkalaskujen tarkastaminen). An kertoman mukaan, että taloudellinen valvonta käsitti kustannusseurantaa urakkalaskujen puolelta.
Vastaajien todistajien vastaavien työnjohtajien JLn ja JMn kertoman mukaan taloudellinen valvonta oli laskujen tarkastusta, että urakkasuoritukset on urakkasopimusten maksuerien mukaisia, maksukelpoisia. Sen jälkeen laskut lähetettiin Alle maksettavaksi. Mn osalta taloudelliseen valvontaan kuului myös tuntikirjanpidon oikeellisuuden valvominen, koska osa urakoista oli tuntiveloitusperiaatteella.
Mn kertoman mukaan taloudellista valvontaa ei suoritettu tilaajien omista hankinnoista. Taloudellisen valvonnan suorittaminen oli loppuvaiheessa mahdotonta, koska kaikki urakoitsijoiden laskut ei kiertänyt vastaajan kautta.
PT on kertonut pitäneensä kustannusseurantaa toteutuneista kustannuksista alkuvaiheessa kerran kuukaudessa, myöhemmin useammin. Toteutuneita kustannuksia verrattiin kustannusarvioon. Todistajana kuultu JM on kertonut olleensa tietoinen siitä, että kantajat suorittivat koko ajan kustannusseurantaa.
An, Mn ja Ln kertomien perusteella on osoitettu, että vastaajayhtiö ei ole laiminlyönyt konsulttisopimuksen sanamuodon mukaista taloudellista valvontaa kohteessa. Kustannusseurannan seuraaminen ei ole kuulunut vastaajayhtiön tehtäviin.

Todelliset ylitykset syyt:
Riidatonta on, että louhintakustannukset ovat ylittyneet heti hankkeen alussa n. 10.000 markkaa. Laitisen kertoman mukaan louhinnassa lähtötietoina :
arkkitehtisuunnitelma, asemapiirros, kyselykaavake (pikakustannusarvion K17:n liitteenä). Kantajien omaa talosuunnitelmaa (K10 ja K11) todistaja ei ollut nähnyt. Llla on näin ollen ollut väärät lähtötiedot kustannusarviota laatiessaan. Kn ja Ln kertomuksin on osoitettu jäljempänä ilmenevästi, että louhintaa on suoritettu oikea määrä. Siitä, että louhintakustannukset ovat ylittyneet, ei vielä voi vetää johtopäätöstä, että kustannusarvio tulee ylittymään olennaisesti. Käräjäoikeuden johtopäätös on, että kustannusarvion ylittävät syyt johtuvat enimmäkseen siitä, mitä louhinnan jälkeen rakennushankkeessa on tapahtunut.

Sisustusurakka on tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin kustannusarviossa johtuen siitä, että se on suoritettu tuntipohjaisena työnä. Myös LVI-urakka on ylittänyt kustannusarvion työvaiheessa 30.000 markkaa. Kuitenkin kantajien kertomukset, ja sitä tukevat kirjallisena todisteena esitetyt lvi-urakka ja sähköurakkasopimukset (VI 7 ja V18) osoittavat, että kantajat ovat hyväksyneet urakkasopimukset, samoin kirjallisena todisteena esitetyt vastaanottotarkastuksen pöytäkirja (V19) osoittaa, että kantajat ovat saaneet hyvitystä urakoista. Näyttämättä on jäänyt, että kantajat olisivat reklamoineet urakkatarjouksista. Samoin näyttämättä on jäänyt, että kantajat olisivat vaatineet edellä mainittujen urakkapyyntöjen uudelleen kilpailuttamista. [
Mn kertoman mukaan on osoitettu, että kantajien päähuolenaihe oli aikataulu, kustannuksista lähes piittaamatta lisättiin työvoimaa, jotta aikataulussa olisi pysytty. Niinikään Mn kertoman mukaan on osoitettu, että kantajat eivät hakeneet säästökohteita, taso oli koko ajan suunnitelmiin nähden korkeampi kuten sähkötyöt, lähinnä valaisimet, lvi-kalusteet, keittiökalusteet, muut kalusteet, ehkä listat jne. An kertomus on samansuuntainen kustannusarvio ylittyi sen vuoksi, koska lopputyöt jouduttiin teettämään tuntitöinä ja tavaraa ei saatu ajoissa paikalle. Tn kertomuksin on osoitettu, että kantajat huolehtivat pääosan tavaroiden hankinnasta, näin ollen tavaroiden hankinta aikataulun mukaisesti on kuulunut kantajien vastuulle. Ln kertomus tukee välillisesti An ja Mn kertomusta. Sen lisäksi Ln kertomuksen perusteella on osoitettu, että kantajilla on ollut väärä hintakuva jo alussa, kustannustason nousu ko. vuonna on ollut poikkeuksellisen suuri, rakennuskustannukset ovat nousseet ajankohtana, jolloin R on pyytänyt tarjouspyyntöjä sisustusurakasta. Rakennuskustannusten nousu on havaittavissa myös Mn kertomuksesta. Ln ja Mn kertomusta rakennuskustannusten noususta tukee kirjallisena todisteena esitetty Haahtelan hintaindeksi (V9). Rakennuskustannusten nousu on todennäköisesti vaikuttanut myös materiaalihankintoihin, joita on hankittu koko ajan. Jo kantajien omankin kertoman perusteella on pääteltävissä, että he ovat alusta lähtien eläneet suunnitellun talosuunnitelmansa mukaisesti (Kl Oja Kl 1 ), eli kantajilla on ollut väärä hintatieto alusta lähtien. Kantajat ovat hankkineet niitä tavaroita joita he alunperin olivat suunnitelleet ottamatta huomioon, että kustannusarviossa 19.1.1999 kalusteet on määrittely hintaryhmä 3:n mukaan ja tästä johtuen mm. kylpyhuonekalusteiden hinta on ylittynyt noin 10.000 markalla, myös sähköurakan lisätöistä johtuva kustannusten lisäys 32.073 markkaa ja hälytysjärjestelmän hankkiminen ja näistä johtuva kustannusten ylitys on johtunut yksinomaan kantajien omien toiveiden toteutumisesta. Kantajat ovat hankkineet kalliimman ja näyttävämmän ulko-oven kuin kustannusarviossa, saunankiuas on ollut isompi. OTn kertoman mukaan kodinkonehankinnat kilpailutettiin huolellisesti, otettiin halvimmalta mahdollisesta toimittajalta, tuon halvemmalla niitä ei saatu. Kaiken edellä kerrotun perusteella on osoitettu, että kustannusarvion ylitys johtuu kantajista itsestään.

Syy-yhteys vastaajan toiminnan ja lisääntyneiden rakennuskustannusten välillä puuttuu.

Rn aiheuttamat vahingot

Kantajat ovat väittäneet, että Rn toimesta aiheutettu seuraavat vahingot:
Huonekorttien laatimisen laiminlyönti:
- turhat kattolistat (työ+ materiaali+ telinevuokra) 4.000 mk
- turha tasoitustyö KHH:ssa (työ+ materiaali) 1.000 mk
- selvittelyä ja odotusta sisustustöissä 5.000 mk Huonekortteja ei ollut käytettävissä, jonka vuoksi oli epäselvyyttä, mitä pitää tehdä. Kattolistoja ei ollut suunnitelmissa ja kustannusarvioissa.
M oli määrännyt kodinhoitohuoneen seinän pintatasoitettavaksi, koska kuvitteli, että se maalataan. Tämä oli turha tasoitus, koska seinä laatoitettiin.
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Johtopäätös:
Vastaajan todistajan vastaavan mestari JMn kertoman mukaan huonekortit oli myöhässä siitä syystä, että kantajat eivät aikoneetkaan tehdä niitä töitä, joita olivat alunperin ilmoittaneet. Koska kysymyksessä on kivitalo, kattolistat eivät olleet turhia. Tasoitustyö on ollut turha ja sen kustannus on ollut 15 euroa/m2, eli yhteensä 300 euroa. Kantajien väittämää selvittelyä ja odotusta sisustustöissä ei ole ollut. Näin ollen Rn vahingoksi jää 300 euroa, muilta osin sopimusrikkomusta ei ole näytetty toteen.

Oviluettelossa väärä ovityyppi:
- oven korjaustyö 500 mk
Ulkovaraston oven kätisyys oli merkitty väärin ja oli ristiriitainen arkkitehtisuunnitelman kanssa. Se ei sopinut paikkaan, mihin se oli tarkoitettu. Timpurin piti työstää ja kääntää karmia niin, että ovi saatiin sopimaan karmiin. Timpurin työn tuntihinnasta on laskettu arvio (200 mk/t).

Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään .

Johtopäätös:
Mn kertoman mukaan on osoitettu, että oven tilaus on kuulunut kantajan vastuulle. Kantajan kirjallisena todisteena esittämän ikkuna- ja oviluettelon (K33) mukaan luettelo on alustava vain urakkalaskentaa varten. Määrät ja mitat tarkistettava ennen tilausta. Kantajien on näin ollen tullut varmistautua ennen tilausta, että kysymyksessä on oikea ovityyppi. Kantajat ovat näin ollen aiheuttaneet itse vahinkonsa. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. ·

Ehdotuspiirustusten laiminlyönti:
Ehdotuspiirustuksia ei olla saatu, vaikka ne on kuitenkin laskutettu. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.
Johtopäätös:
Kantajat ovat jättäneet maksamatta vastaajan konsulttisopimuksen mukaisen konsulttipalkkion 108.336 markan määrästä 21.792 markkaa. Ehdotuspiirustusten laatimisen osuus kokonaispalkkiosta -1.000 markkaa sisältyy maksamatta jätettyyn määrään, joten mitään vahinkoa ei ole syntynyt kantajille.

Pihasuunnitelma oli ylimalkainen eikä täyttänyt tarkoitustaan:
- teetetty uusi suunnitelma (osakustannus) 1.000 mk

Sltä tiedusteltiin, tekisikö hän pihasuunnitelman. Arkkitehti ei suunnitellut pihaa, vaan piirsi kantajan tekemän suunnitelman puhtaaksi.
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Johtopäätös:
Osapuolten välisen konsulttisopimuksen (KlNl) mukaan vastaajan suoritusvelvollisuuden sisältönä on ollut laatia "pihasuunnitelma kovien materiaalien osalta" (aluekartta 1:200), joka ei sisällä viherrakennussuunnitelmaaja pihavalaistussuunnitelmaa. Vastaaja on laatinut pihasuunnitelman sopimuksen mukaisesti. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa.

Louhinnan suunnittelun virheet (louhittu liikaa):
- louhintatyö ja louheen kuljetus 126.442 mk
- pihakaivo jätetty louhimatta, korjaustyö 2.000 mk Louhintakustannukset ylittivät kustannusarvion. Louhintatyö oli Rn suunnittelema ja valvoma työ. An mukaan on louhittu enemmän kuin oli tarpeen, 90 autokuormallista kuljetettiin pois. Lisäksi pihakaivo puuttui ja se on jouduttu laittamaan keinotekoiseen paikkaan, joka on aiheuttanut LVI- urakoitsijalle ylimääräistä ja tarpeetonta työtä.
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.
Riidatonta on, että rakennushankkeen louhintakustannukset on heti hankkeen alussa ylittynyt n. 130.000 markkaa oletetusta.

Näyttö:
Kustannusarvion 19.1.1 999 laatinut todistaja JL kertoman mukaan arvio ei ole ollut lähtötietojen perusteella virheellinen, Llla ei ole ollut selvää kuvaa siitä, että tontti on täysin kokonaan kalliota, tontti on hirmu kapea, oletus on ollut, ettei louhosta tarvitse viedä pois. L ei ollut käynyt tontilla, ei valmista asemapiirrosta eikä louhintapiirustuksia ole ollut käytössä. Ln mukaan yleensä louhinta suoritetaan yksikköhinnoin. Vastaajan todistajana kuultu kohteessa louhinnan suorittanut ylipanostaja SKn kertoman mukaan hän oli louhintasuunnitelman
perusteella tehnyt yksikköhintatarjouksen, mikä on tyypillinen louhintatöissä, noin 90 % on yksikköhintaurakoita, koska ei tiedetä tarkkaan kalliomääriä. Kysymyksessä oli normaali urakkasopimus. Todistaja hoiti katselmukset ja viranomaisluvat. Kilon alue on tärinäherkkää aluetta, siinä oli ikäänkuin enemmän työtä kuin normaalikohteessa. Saatuaan suorituksen valmiiksi pidettiin louhintatyön vastaanottotarkastuspöytäkirja (V13), jossa työnmäärä todennettiin, louhintamäärät todennettiin suoraan kuvista vastaavan työnjohtaja Ln kanssa yhdessä, että riittävästi irrotettu. Jälkilaskenta suoritetaan normaalikaavan mukaan pintakoroke, pohjakoroke.
Todistajan mukaan louhintaa on suoritettu oikea määrä. Espoon rakennusvalvonnan vaatimus oli, että monttu tyhjäksi, jotta näkee, onko vesipesiä, sen jälkeen päälle sepeliä. Kuvia muutettiin turhan kanaalilouhinnan välttämiseksi etupihan viemärilinjoja kanaalilouhinnan vähentämiseksi. Avolouhinnan hinta on 130 mk m2/m3 ja kanaalilouhinnan 230 mk m2/m3. Louhinnan määrää l00 kuormaa ei voitu varastoida tontille. Sadevesikaivoja on 2 kpl etupihalla ja takapihalla, sen lisäksi perusvesikaivo on mukana.

Vastaajan todistajana kuultu kohteen alkuvaiheessa vastaavana työnjohtajana toiminut rakennusmestari JLn kertomana louhintaa oli pakko ampua sen verran, jos talo tehdään niille sijoituksille mihin rakennuslupa on haettu. Ylimääräistä louhintaa ei ole tehty. Louhinnasta tehtiin laskelma, koska määrä ylitti arvion (V13 louhintatyön vastaanottopöytäkirjan liitteenä). Kantajat ovat allekirjoittaneet pöytäkirjan, joten olleet vastaanottotarkastuksessa mukana. Todistaja ei yleensä päästä asiakkaita yksin, jos todetaan, että urakoitsija laskuttaa liikaa, pöytäkirjassa pitää näkyä syy.

Johtopäätös:
Todistajien Ln ja Kn kertomuksin on osoitettu, että louhintaa on suoritettu oikea määrä. Louhintakustannusten huomattava ylitys kustannusarviossa johtuu osaksi siitä, että todistaja Llla on ollut väärät lähtötiedot louhinnasta kustannusarviota laatiessaan. Sen lisäksi yleensäkin louhintakustannuksia on etukäteen vaikea määritellä. Kantajat ovat allekirjoittaneet vastaanottopöytäkirjan (V13). Pöytäkirjjasta ei ilmene, että reklamointia ei louhintakustannusten ylityksestä olisi tehty. Kantajat ovat siten hyväksyneet louhintatyön vastaanotetuksi.

Kantajat eivät ole esittäneet riittävää näyttöä, että pihakaivon paikka oli louhittu alun perin väärin.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Porrasaukon palkki suunniteltu väärin:
-hukkaan mennyt betonipalkki (työ+ materiaali) 2.000 mk
-korjaustyö 3.000 mk
-materiaalit, tarvikkeet ja konevuokrat 1.000 mk. Palkki oli suunniteltu väärin, joka aiheutti hukkaan menneen betonin ja muiden materiaalien sekä konevuokrien takia lisäkustannuksia.

Vastaaja on myöntänyt, että sen suunnitelmissa on ollut kantajien väittämä virhe: porrasaukon palkki on suunniteltu virheellisesti. Vastaaja on myöntänyt määrän osalta yhteensä 2500 markkaa, joka määrä muodostuu seuraavasti:

-purkutyöt 1000
-uusi palkki asentamisineen ja muine kuluineen 1500.

Todistaja Mn kertoman mukaan yhden palkin kustannus on 1000 euroa ja korjaustyö vie yhdeltä mieheltä 1-2 päivää a' 30 euroa.

Johtopäätös:
Vastaajan tuottamus on lievä ja käräjäoikeus arvio tällä perusteella oikeaksi määräksi 770 euroa.

Parvekkeen kaiteen piirustukset puuttuivat: 500 mk.
Piirustusten puuttumisesta johtuen työmiehet eivät tienneet,mitä pitää tehdä. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä, kun selvitettiin asiaa. Lopulta piirustukset tehtiin itse. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Johtopäätös:
Mn kertoman perusteella on pidettävä selvitettynä, että piirustukset on tehty ja että kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Parvekkeen lattia suunniteltu väärin: 2.600
Alunperin oli tarkoitus tehdä umpinainen betonilattia. Suunnitteluvirheen takia lattia toteutettiin harvalaudoituksena, joka ei toimi kattona alapuolen terassille. Tämän seurauksena terassiin jouduttiin laittamaan myös kattolaudoitus. R on myöntänyt suunnitteluvirheen ja kertonut, että korvauksista sovitaan.

Johtopäätös:
An kertomuksin on osoitettu, että terassin katto on selkeä virhe. Rn tuottamus on lievää. R on velvollinen korvaamaan kantajille heidän vaatimansa 2600 markkaa (440 euroa).

Autokatoksen katon piirustukset puuttuivat:
-turhaa työtä 1.500 mk
-turhia ja kalliita materiaaleja 3.000 mk
Piirustusten puuttumisen johdosta aiheutui ylimääräisiä materiaalihankintoja ja lisätyötä. Tähän tarkoitukseen tilattuja puupalkkeja ei kuitenkaan käytetty. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.

Johtopäätös:
OT on valmisteluistunnossa kertonut, että alunperin autokatosta varten tilatut kestopuupalkit (arvo n. 3.000 markkaa) on kyetty hyödyntämään sisäportaiden tekemisessä. Näin ollen kantajille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.


Sisäportaat suunniteltu väärin:
-korjaustyö 10.000 mk
-hukkaan mennyt materiaali 5.000 mk
Alkuperäisen suunnitelman mukaan portaat oli suunniteltu betonista (liitteet 27 ja 28), jotka ovat rakenteeltaan lipattomat (suora reuna) ja laattapäällysteiset. Vesikaton asennuksen jälkeen portaita ei oltu vielä rakennettu ja kysyttäessä mitä tehdään portaiden kanssa, A oli sanonut, että tässä vaiheessa ei enää voi teräsrunkoa asentaa. Piirustusten mukaan tehdyt portaat olivat liian kapeat ja vialliset, ja ne purettiin, tehtiin ja laatoitettiin uudelleen. Muutaman viikon jälkeen laatat halkeilivat ja ne jouduttiin laatoittamaan kolmeen kertaan. Tästä on aiheutunut kustannuksia hukkaan menneiden laastin, liiman ym. materiaalien takia. Jokaisessa vaiheessa Rltä on varmistettu, että kyseinen toimintatapa on oikein.

Johtopäätös:
An ja Mn kertomusten perusteella on osoitettu, että sisäportaat on suunniteltu väärin. Mn kertoman mukaan korjaustyö asianmukaisesti suoritettuna vie kahden päivän työn a' 30 euroa ja materiaalin ja laatat, 30 euroa/m2, pinta-ala on 5 m2. Näin ollen R on velvollinen korvaamaan kantajille 310 euroa.

Yläkerran WC:n kalusteet väärin suunnitelmissa: 2.500 mk
Allaskaapiksi oli valittu vähän tavallista leveämpi malli. R oli kuitenkin laittanut LVI-piirustukseen standardin mukaisen kapean kaapin, josta johtui, että WC-istuin ei mahtunut suunniteltuun paikkaan. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä ja materiaalihukkaa, kun viemäriä piti siirtää ja lattiaa piikata.
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Johtopäätös:
Mn kertoman mukaan kalusteet on ollut oikein suunnitelmissa, tilaajat ovat tilanneet erityyppiset kalusteet. Todistajana kuullun LVI-urakan suorittaneen BIn kertoman mukaan viemärit ja WC oli tehty pohjakuvien mukaan,jokin kalustemuutos oli tullut ja WC-kaappija WC-putki oli jouduttu siirtämään sivuun. In kertoman mukaan kantajia on hyvitetty arvonalennuksena 8.000 markkaa tekemättömistä töistä ja viivästyksistä sen lisäksi lisätyölasku 1531,95 ja keskusimurin erotus 2159,40 on sovittu aiheettomaksi. In kertomusta tukee vastaajan kirjallinen todiste (V19 kohta 7).

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Kantajille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Tuulikaappiin piti tehdä alaslasku, jotta sähköjohdot mahtuisivat:
-työ 500 mk
-materiaalit 200 mk
-komeroiden madaltaminen 1.000 mk
Tuulikaapin minimikorkeuden piti olla 2,5 metriä. Sähköjohdoille ei oltu varattu tilaa, josta johtuen sähköjohdot jouduttiin tuomaan kattoa pitkin ja katto madaltui ja huonekorkeus pieneni. Vaatekomero oli 10 cm korkeampi kuin huone, joten kaappia jouduttiin madaltamaan, mutta säleistä koostuvaa liukuovea oli vaikea madaltaa ja ovi oli hajonnut.

Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.

Johtopäätös:
Mn kertoman perusteella on osoitettu, että alaslasku ei ole poikkeuksellista. Yleensä eteisessä on aina alaslasku johdolle. Kysymyksessä ei ole suunnitteluvirhe.

Kantajat ovat vaatineet korvausta komeroiden madaltamisesta 1.000 mk.
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.

Johtopäätös:
Kantajien vastuulle on kuulunut tuulikaappien kalustemittojen ottaminen työmaalla (K4(V4). Edellä kerrottu alaslasku on jäänyt huomioimatta. Kantajat ovat itse myötävaikuttaneet väärien kalustemittojen ilmoittamiseen tavarantoimittajalle.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Ulkokeskuksenjohto liian lyhyt 1.350 mk A tilasi sähkölaitokselta ulkokeskuksen kaapin, mutta johto oli liian lyhyt eikä ylettynyt suunniteltuun paikkaan. Tämä aiheutti korjauskustannuksia ja ajanhukkaa. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.
Johtopäätös:
Pelkkä kantajan väite ei ole riittävä, koska vastaaja on kiistänyt väitteen ja ilmoittanut, että kantaja on itse tilannut sähköjohdon. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Sadevesikaivon lakisääteinen uimurikytkin puuttui suunnitelmista: 550 mk
Uimurin kytkintä ei oltu suunniteltu. Suunnitteluvirheen takia sähköasentaja joutui sen asentamaan, josta johtui ylimääräinen laskutettava työ. l
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.

Johtopäätös:
Mn kertoman mukaan jos uimurikytkin olisi ollut suunnitelmissa, olisi kuulunut alkuperäiseen urakkaan. Kantajalle ei ole aiheutunut lisäkustannuksia.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Urakkasopimukset tehty huolimattomasti: 5.000 mk Suunnitteluvirheen takia sopimuksessa ei oltu selkeästi ilmoitettu, kuka tekee ja mitä. Keskusteluissa jouduttiin pohtimaan, kenelle mikäkin työ kuuluu.

Näyttö:
An kertoman mukaan urakkasopimukset eivät olleet normaalista poikkeavia, putki- sähkö- ja lvi-urakasta oli kustakin oma urakka, urakoitsijat eivät voi tehdä samoja töitä.

Marttisen kertomus on samansuuntainen urakkasopimukset; oli tehty huolellisesti.

Todistaja KTn kertoman mukaan kysymyksessä oli normaali omakotitalon sähköistys, urakkasopimus oli selkeä.

Todistaja BI kertoman mukaan urakkasopimukset eivätkä urakkarajat ole yleensä hämäriä lvi-puolella.

-Johtopäätökset:
Todistajien An ja Mn kertoman mukaan urakkasopimukset on tehty huolellisesti. Todistajien In ja Tn kertomukset tukee An ja Mn kertomuksia.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.


Rakennuttajan tehtävien koordinointi laiminlyöty:
-Urakoitsijoiden vaatimukset työmaan kulun hankaluudesta 2.000 mk
-tavaroiden siirtelyä ja järjestelyä (tuntityönä) 6.000 mk
-alakerran halogeenien asennuksen koordinoinnin laiminlyönti lisätyönä 1.000 mk
-alakerran kattojen levytys (työ+ materiaali) 10.000 mk
-kaappien madaltaminen 1.000 mk
Työmaa eteni "takapuoli edellä puuhun" -systeemillä. Asioita ei suunniteltu ja työt tehtiin hankalimman kautta. Täyttömaalajien ym. tontilla olleiden esteiden takia urakoitsijat vaativat lisäkorvauksia, koska joutuivat kantamaan tavaroita vaikeakulkuisessa maastossa. Tilausten aikataulun suunnittelu oli Rn vastuulla. Aikataulut eivät kuitenkaan onnistuneet ja muun muassa pääulko-ovi tuli liian aikaisin ja jouduttiin kiinnittämään telineille ja takkaa jouduttiin siirtelemään huoneesta toiseen, koska ei voitu heti asentaa. Halogeenilamput oli tarkoitus asentaa uppoasennuksena, mutta A ei tätä tiennyt. Asennusvaiheessa halogeenit oli kuitenkin myöhäistä asentaa ja jouduttiin laittamaan erillinen levy, mihin ne asennettiin. Kattolamput oli suunniteltu vääriin kohtiin ja jouduttiin tekemään kattoon uudet paikat lampuille. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä ja materiaalikustannuksia . Sisustustyö tehtiin tuntityönä vastoin alkuperäistä suunnitelmaa.
Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.

Johtopäätös:
Mn kertoman perusteella on osoitettu, että runkourakoitsija esitti laskun, mutta lasku hylättiin perusteettomana. Kantajille ei ole aiheutunut väittämäänsä 2.000 markan vahinkoa.

Tavaroiden siirtely ja järjestely on normaalia työmaalla. Kantajat eivät ole näyttäneet, että tavaroiden siirtely ja järjestely olisi ollut normaalista poikkeavaa.

Alakerran halogeenien asennuksen koordinoinnin laiminlyönti:
Mn kertoman perusteella on osoitettu, että kantajat ohjeisti suoraan työntekijöitä. Kantajille tarjottiin vaihtoehtona valaisimien vaihtoa. Sähköurakoitsijana toimineen KTn kertoman mukaan halogeenivalaisimien sijoittelussa kattoon ongelmana on upottaa ne ontelolaattaan, kantajat halusi reiät kattoon, ne oli hankala tehdä, ajan kanssa muuttui alakatoksi, jolloin halogeenivalaisimet oli helpompi laittaa. Näin ollen halogeenivalojen asennuksesta aiheutuneet kulut ovat kantajien omaa aikaansaannosta.

M kertoman mukaan kalusteiden mittauksen hoiti tilaajat. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Peltityöt tilattu pienissä erissä:
- ylimääräiset kustannukset 1.000 mk
M tilasi ikkunapellit ynnä muut miten sattuu aikataululla, kun sai peltimiehenja teetti vain sen, mistä sillä hetkellä oli puhetta. Jokaisen työn aikana jouduttiin tilaamaan peltimies uudestaan.

Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.
Johtopäätös:
M kertoman perusteella on osoitettu, että peltityöt yleensä pitää tilata pienissä erissä. Kantajille ei ole aiheutunut lisäkustannuksia. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.
Määrälaskennassa tehdyt virheet:6.000 mk R suoritti määrälaskennan ja materiaalia jäi paljon yli. Olisi voinut arvioida tarkemmin. Tästä aiheutui materiaali- ja rahtikuluja.

Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Johtopäätökset:
Mn kertoman perusteella on osoitettu, että joka työmaalla jää materiaalia.

Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen .

Tekninen valvonta laiminlyöty:
- ovi- ja ikkuna-aukkojen vinous (korjaus+ lisätyö) 10.000 mk
- vaurioituneiden kattopeltien tarkastuksen laiminlyönti 10.000 mk
- takkahuoneen seinä muurattu väärään paikkaan, levytys 2.500 mk
- takan viereisen seinän avaus ja oikaisu 1.500 mk
- olohuoneen lattian ylimääräinen tasoitus 2.000 mk
- keittiön kahiseinän oikaisu 1.500 mk
- laatoitustyön viivästyminen 1.000 mk
- ylimääräinen tasoitusrappauskerros 5.000 mk
R laiminlöi valvonnan, muun muassa muurausjälki oli mitä sattuu ja koneet eivät tulleet samalla kertaa, vaan aina piti tilata uudestaan. Pääulko-oven aukossa oli useamman sentin poikkeama ylä- ja alareunan suhteen, eikä ovea saatu asennettua. Siinä vaiheessa seinät oli tasoitettu ja maalattu, ja ne jouduttiin piikkaamaan. Myös ikkunoiden asentaminen oli hankalaa ja vaati timpurilta enemmän kuin normaalisti. Kattopellit vääntyivät, kun kiinnitysnosturi petti, ja pellit putosivat alas. R on laiminlyönyt neuvottelut vastuusta urakoitsijan kanssa ja vaurioituneet pellit on asennettu katolle, jossa paikkamaalauksia. Ei ole takeita, kestääkö pellit sadetta samalla tavalla kuin ehjät pellit. Takkahuoneen seinän muurauspaikassa 5 cm:n mittavirhe. Korjauksesta aiheutui ylimääräisiä materiaalikustannuksia levyistä, rimoista, nauloista ym. sekä lisätyötä. Myös takkahuoneen seinä on tasoitettu kieroon ja maalattu, on jouduttu tasoittamaan ja maalaamaan uudestaan. Olohuoneen lattiaan on jouduttu tekemään ylimääräinen tasoitus, koska parketin asentajat eivät voineet asentaa parkettia lattian epätasaisuu­ den vuoksi. Keittiön kalkkihiekkatiiliseinä on muurattu vinoon. Kahiseinän ja jääkaappipakastimen väliin jäi kiilamainen aukko. Keittiökaapit jouduttiin ottamaan irti ja laittamaan uudestaan. Laatoitustyö on viivästynyt, kun laattamiehet eivät ole päässeet laatoittamaan, koska muurausjäljen epätasaisuus on estänyt laatoituksen ja ulkorappaus on jouduttu tekemään uudestaan. Runkourakoitsijalta on saatu tästä korvaukseksi könttäsumma ja LVI-urakoitsijalta saatu pieni hinnanalennus.
Vastaaja on kiistänyt vaatimukset sekä perusteeltaan että määrältään. Johtopäätös:
Vastaaja ei ole toiminut kohteessa urakoitsijana, vaan rakennuttajakonsulttina. Mn kertoman mukaan kaikki ovat samaan kategoriaan kuuluvia, jotka on tullut ottaa esille viimeistään vastaanottotarkastuksessa. Hyvitystä on vaadittava urakoitsijalta, joka joko korjaa virheet tai hyvittää laskussa. Kantajat ovat sopineet hyvityksistä. Kantajat ovat itsekin myöntäneet saaneensa esimerkiksi huonon työn takia hyvityksinä ja alennuksina urakka­ hintoihin yhteensä 103.588 markkaa (ks. haastehakemuksen liite 6). Näin ollen kaikki mahdolliset virheet rakennustyön teknisessä toteuttamisessa ovat tulleet kompensoiduksi jo urakkahinnan alennuksena ja hyvityksenä.

Laatoitustyön viivästyminen, vastaaja on kiistänyt, että laatoitustyö olisi viivästynyt ainakaan vastaajasta johtuvasta syystä. Näyttämättä on jäänyt että laatoitustyön viivästyminen olisi johtunut vastaajasta johtuvasta syystä.

Ylimääräinen tasoitusrappauskerros, vastaaja on kiistänyt, että ylimääräisiä tasoitusrappauskerroksia olisi jouduttu ainakaan tekemään siitä riippuvista syistä. Näyttämättä on jäänyt, että laatoitustyön viivästyminen olisi johtunut vastaajasta johtuvasta syystä.

Kantajille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa asiassa. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Aikatauluva/vonnan laiminlyönti:
- työmaakoppi hankittu kiireellä, ylihinta 1.000 mk
- ylimääräinen lämmittimen vuokra 2.500 mk
- ylimääräisiä maansiittokuluja 5.000 mk
- ylimääräisiä teline- ja konevuokria 5.000 mk
- ylimääräisiä rahtikuluja 2.500 mk
- jouduttu käyttämään kalliimpia materiaaleja kiireen takia 5.000 mk
Aikatauluvalvontaa ei ole tehty. An piti kertoa, mistä saataisiin työmaakoppi, mutta mitään ei tapahtunut. Työmaakoppi jouduttiin hankkimaan, mistä satuttiin saamaan. Tästä aiheutui 1.000 mk:n kustannus. Lisäksi jouduttiin maksamaan ylimääräisiä vuokria käyttämättömistä lämmittimista Myös maansiirtotöitä on tehty ja koneita otettu suunnittelemattomasti, josta johtuen on jouduttu maksamaan kova hinta. Ylimääräisiä rakennustelineitä oli pitkiä aikoja pihassa käyttämättömänä. Koneita on tuotu erissä eikä ole suunniteltu, josta johtuen on tullut ylimääräisiä rahtikuluja. Kiireen takia jouduttu käyttämään kalliimpia materiaaleja. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.
Johtopäätös:
OTn kertoman mukaan kantajat ovat päässeet muuttamaan taloon 2 1 viikkoa myöhässä. Mn ja An kertoman mukaan aikataulupaineita on aiheuttanut kantajien oma toiminta, kantajat eivät ole tehneetkään niitä töitä, joita he olivat alunperin suunnitelleet tekevänsä. Edellä olevan perusteella on näytetty, että aikatauluvalvonnan myöhästyminen on johtunut kantajista johtuvista syistä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Vastaaja on kiistänyt, että siitä johtuvasta syystä olisi jouduttu hankkimaan vaatimuskohdassa mainittuja kalustoa tai ylimääräisiä maansiirto kuluja ym. On osoitettu Mn ja An kertomuksin, että kalliimpien materiaalien hankinta on johtunut kantajista johtuvasta syystä.

Reklamaatioiden laatiminen laiminlyöty:
- saamatta jääneet hyvitykset 25.000 mk. Aiheen ilmaantuessa on laiminlyöty reklamoida. Kantajat eivät pysty yksilöimään, mistä summa muodostuu. Virheet ovat kuitenkin näkyvissä eikä urakoitsijalta ole vaadittu hyvitystä. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.
Johtopäätös:
Mn kertoman mukaan kantajat ovat saaneet hyvityksen kaikista virheistä. Virheistä on reklamoitu. Kantajat eivät ole näyttäneet mistä virheistä on kysymys ja mistä on jätetty reklamoimatta. Ei ole väitetty eikä näytetty, että vastaaja olisi myötävaikuttanut virheiden syntymiseen.
Näyttöä vastaajan sopimusrikkomuksesta ei ole.

Tasoitustyön vastaanottotarkastus laiminlyöty
- ikkunasmyygien ylimääräinen maalauskustannus 2.500 mk. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.
Johtopäätös:
Vastaaja ei ole tehnyt tasoitetyötä ikkunasmyygien osalta, ne on tehnyt tasoiteurakoitsija. Ylimääräisiä maalauskustannuksia ei ole ainakaan syntynyt vastaajasta johtuvasta syystä. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Sähköpiirustusten kadottaminen: 500 mk. Sähköpiirustukset ovat olleet Rllä, jossa ne ovat kuitenkin kadonneet. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Johtopäätös:
Mn kertoman mukaan sähköpiirustukset eivät ole kadonneet. Vastaaja ei ole syyllistynyt sopimus rikkomukseen .

Laiminlyöntien aiheuttamat esteettiset ja toiminnalliset haitat

- Pesuhuoneen katto on liian matalalla ja siihen on jouduttu tekemään ylimääräinen epäsiisti kotelointi
- Alakerran katto on liian matalalla
- Kodinhoitohuoneen katto on liian matalalla
- Tuulikaapin katto on liian matalalla
- Ullakon luukku on väärässä kohdassa
- Olohuoneen yläikkunoista piti yksi jättää toteuttamatta
- Takan hormi ei osu samaan linjaan eteisen seinän kanssa
- Porrasaskelmat on jouduttu tekemään lipallisina vastoin alkuperäistä suunnitelmaa
- Portaiden kaide ei osu samaan linjaan eteisen seinän kanssa
- Seinät ovat vinoja ja kieroja
- Ovi- ja ikkuna-aukot ovat vinoja ja kieroja
- Laatoitus on epätasaista kaikkialla
- Kodinhoitohuoneen seinät ovat niin vinoja, että laatikosto ei mahdu kunnolla aukeamaan
- Huonetermostaatti keskellä takkahuoneen seinää hankaloittaa sisustusta
- Pesuhuoneen ilmanvaihto ei toimi kunnolla, koska oviaukko on liian ahdas
- Ylä-WC:n lasitiilet jäävät osittain seinän sisään
- Ylimääräisiä turhia sähkökytkimiä
- Yläkerran makuuhuoneesta puuttuu termostaatti
- Ilmanvaihtoventtiilit paikoitellen liian lähellä kattovalaisinta
- Parketti notkuu ja on eri korkeudella kuin viereinen laatoitus
- Parvekkeen harvalaudoitettu lattia ei toimi sadekatoksena khh:n sisäänkäynnille niin kuin oli tarkoitus
- Khh:n kaappien alareunat eivät osu samaan linjaan
- Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton käyttökytkin ei toimi, koska sille ei ollut suunnitelmassa varattu riittävästi johtimia
- Keittiön kahiseinän tasoitus on jäänyt vajaaksi. Tasoitetun alueen ruma reuna jää näkyviin
- Kattopeltien reunalistat on asennettu väärin päin, sadevesi pääsee valumaan räystään reunaa pitkin ja aiheuttaa likaisia valumajälkiä
- Katolle on asennettu vaurioituneet kattopellit, joiden kestävyydestä ei ole takeita
- Ala-WC :n viemäri tulee liian lähelle kalusteen etureunaa ja on pitänyt peittää ylimääräisellä levyllä
- Alakerran vaatehuoneesta puuttuu ilmanvaihto

Yhteensä 200.000 mk

Näyttö:
Kantajat ovat myöntäneet saaneensa esimerkiksi huonon työn takia hyvityksinä ja alennuksina urakkahintoihin yhteensä 103.588 markkaa (ks. haaste. hakemuksen liite 6).
Todistajana kuultu JM on kertonut, että kantajat ovat saaneet puhtaasti rahallisia hyvityksiä runko-, lvi-, sähkö- ja sisustusurakasta.
Kantajat eivät suostuneet virheen korjauksiin aikataulullisista syistä, halusivat hyvityksen. Yleensä esteettiset haitat korvataan hyvityksinä.

Kirjallisena todisteena esitetystä taloudellisesta loppuselvityksestä (V16) ilmenee, että hormin muurauksesta S hyväksyi 8 h eli 1435, kaide ei ole kuulunut urakkaan, ikkuna-aukkojen ja seinien mitat, paikat ja suoruudet tarkistetaan. S hyväksyi korvaamaan hinnanalennusta 20.000 markkaa, osan laattatöistä S suostui korjaamaan ja lopuista hyvitys arvonalennuksena, ja että lasitiilien saumat korjataan ja kattopeltien tarkastus siirrettiin vuositakuuseen. Samoin kirjallisena todisteena esitetyn 3.2.2000 päivätyn sopimuksen (Kl 6) mukaan on osoitettu, että urakoitsija Invest Oy sitoutuu korjaamaan 30.6.2000 mennessä WC:n lasitiilet ja urakoitsija Invest/AS sitoutuu 30.6.2000 mennessä korjaamaan laatoituksen ja reunalistan korjaamisen siten, että niiden väliin ei jää pykälää.

Todistajana kuullun LVI-urakoitsijan BIn kertomuksen ja sitä tukevan kirjallisen todisteen (V19) sovittiin arvonalennuksesta, hyvitettiin 8.000 markkaa, yleensä korjataan jos on helposti korjattavia, esteettiset haitat hyvitetään.

Todistajana kuullun myyntineuvottelija LKn kertoman mukaan esteettisellä vialla ei ole merkitystä myyntihintaa määriteltäessä.

Todistajana kuultu EL on kertonut käyneensä kerran kohteessa ja Ln kertoman mukaan pesuhuoneen, alakerran ja kodinhoitohuoneen katot pitää korjata, jos on pysyvä haitta ja huoneen korkeus on määräysten vastainen. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kytkin ei toimi, tämä on suunnitteluvirhe ja kustannus on 1.000 euroa. Sen lisäksi kattopeltien reunalistat on asennettu väärin ja niiden kustannus on 2.000 euroa. L on arvioinut parketin harvalaudoituksen lattian arvoksi 8000 euroa, L ei kuitenkaan ole osannut kysyttäessä vastata, onko harvalaudoitettu lattia määräysten vastainen vai ei.

Johtopäätös:
Kantajan vaatimus on vain arvio ja kantajat ovat myöntäneet saaneensa korvauksia hinnanalennuksenaja hyvityksenä 103 .588 markkaa. Mn ja In kertomus sekä kirjalliset todisteet tukevat sitä (V16, K16 ja V9), että kantajat ovat saaneet hyvityksiä erilaisista virheistä ja esteettisistä haitoista. Suurin osa kantajan luettelemista esteettisistä ja toiminnallista haitoista on sellaisia, joista kantaja on jo saanut hyvitystä. Kantaja ei ole myöskään osoittanut, että luettelossa mainituista virheistä olisi haittaa.
Tämän johdosta kantajalla ei ensinnäkään ole oikeutta korvaukseen ja toisekseen vastaaja ei ole toiminut kohteessa rakennuttajana vaan konsulttina. Mitä tulee pesuhuoneen katon, alakerran, kodinhoitohuoneen mataluuteen, johtopäätös on, koska mitään mittauksia ei ole otettu eikä Ln kertoman perusteella ole pidettävä osoitettuna, että kattojen mataluudesta aiheutuisi toiminnallista haittaa, niitä ei ole korvattava. Näyttämättä on myös jäänyt aiheutuuko siitä toiminnallista haittaa, että vaatehuoneesta puuttuu ilmanvaihto. Tämän vuoksi tämäkin vaatimus hylätään näyttämättömänä. KA on myöntänyt, että parvekkeen harvalaudoitus on suunnitteluvirhe ja koska R on velvoitettu korvaamaan tästä aiheutunut vahinko, esteettisestä haitasta ei enää korvausta suoriteta. Kuten kirjallisesta todisteesta (Vl6) ilmenee, katolle asennetut vaurioituneet kattopellit on asetettu takuuseen.

Käräjäoikeus on Ln kertoman perusteella päätynyt siihen, että koska ilmanvaihdon käyttökytkin ei toimi, tästä vastaajan on korvattava kantajalle suunnitteluvirheenä 1.000 euroa. Edelleen kattopeltien reunalistojen väärin asennuksesta on korvattava 2.000 euroa eli yhteensä 3.000 euroa.

Rakennustyön valvonta
Riidatonta on, että vastaavat työnjohtajat ovat vaihtuneet tiheästi kohteessa. Syynä tähän on se, että runkovaiheeseen asti vastaavana työnjohtajana toiminut JL on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen elo-syyskuussa 1999. Hänen tilalleen on tullut JM.

Kantajat ovat väittäneet, ettei kohteessa vastaavana työnjohtajana ollut JM ole ollut kelpoinen tehtävään. M, joka on valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 2001, on kertonut, että diplomityö oli siinä vaiheessa tehty, mutta ei hyväksytty ja muutama viimeinen kurssi oli suorittamatta. Sen lisäksi M oli toiminut rakennusalalla vuodesta 1985 lähtien. Ensin Hlla kirvesmiehenä, sen jälkeen itsenäisenä yrittäjänä 6- 7 vuotta. Ilmailulaitoksella rakennuttamistehtävissä vuosina 1998-1999 lähinnä projektinsuunnittelussa urakkasopimuksissa ja maksuliikenteen taloudellisessa valvonnassa. Vastaajayhtiön palvelukseen hän oli tullut vuonna 1999. Käräjäoikeuden johtopäätös on, että M on täyttänyt silloin voimassa olleen rakennusasetuksen (26.6.1979/266) 68 §:n 2 momentin pätevyysvaatimukset.

Kantajien ja Mn kertomuksin on osoitettu, että syksyllä 1999 on käytännön työnjohto siirtynyt kantajille ja tämä on vaikeuttanut töiden edistymistä työmaalla. Kuitenkin näyttämättä on jäänyt, että vastaaja olisi myötävaikuttanut vahinkojen syntymiseen.

Tekninen valvonta
Todistajana kuultu vastaavana työnjohtajana kohteessa työn runkovaiheeseen ollut JL on kertonut, että hänelle kuului konsulttisopimuksen (K1N 1) kohdassa 6 rakennustyön valvonta, lakisääteiset tehtävät, tekninen valvonta, aikatauluvalvonta, olla läsnä työmaakokouksissa sekä taloudellinen valvonta (urakkalaskujen tarkastaminen). Ln kertoman mukaan hän suoritti kohteessa teknistä valvontaa runkovaiheeseen asti siten kuin oli kohteessa mukana, siten, että kävi työmaalla kaksi kertaa viikossa, koska siellä oli erillinen urakoitsija, urakoitsijan työtehtävien suorittamista piti valvoa.

Vastaajan todistajana kuultu JM on kertonut olleensa kohteessa vastaavana työnjohtajana syyskuusta 1999 eteenpäin. Konsulttisopimuksen 30.10.1998 perusteella hänen tehtäviin kuului kohdassa 6 rakennustyön valvonta ja siitä vastaavan työnjohtajan lakisääteiset tehtävät ja valvontatetävät. Lakisääteisiin tehtäviin kuului kaikkien viranomaismääräysten toteutus, tilataan asianmukaiset katselmukset ja että ne pidetään.

Mn kertoman perusteella tekninen valvonta tarkoittaa laadunvalvontaa, käydään kohteessa päivittäin, verrataan urakoitsijoiden työsuorituksia voimassa oleviin määräyksiin ja laatuvaatimuksiin. Koska urakoitsijoiden suorituksissa oli laatuvirheitä, reklamoitiin virheestä kun se oli havaittu.
Neuvoteltiin urakoitsijoiden kanssa korjaako virheet vai sovitaanko hyvityksistä. Mn kertoman mukaan hyvityksiä saatiin runko-, lvi-, sähkö- ja sisustusurakkaan.

Ln ja Mn kertomuksin on osoitettu, että vastaajayhtiö on suorittanut konsulttisopimuksen edellyttämän teknisen valvonnan.

Riidatonta on, että lopputarkastus Rn toimesta on jäänyt pitämättä. Vastaajan kirjalliset todisteet VlS, V16, Vl 7, Vl8, Vl9, V20, V21, V22, V23, V24, V25, V26, V27, V28, V29, V30, V31 ,V32, V33, V34,V35 ja V36 tukevat Ln ja Mn kertomuksia, että vastaaja on täyttänyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa taloudellisen ja teknisen valvonnan kohteessa muilta osin.

Onko reklamaatio suoritettu ajoissa
Riidatonta on, että kantajat ovat reklamoineet vastaajalle 11.1.2000 päivätyllä reklamaatiokirjeellä. Kantajat ovat 17.4.2000 päivätyssä kirjeessä vaatineet vastaajalta konsulttipalkkion määrää takaisin. Edelleen kantajat ovat 12.2.2002 asiamiehensä välityksin esittäneet vastaajalle yksilöidyn korvausvaatimuksen.

Vastaaja on katsonut, että kantajat ovat menettäneet oikeuden vaatia vahingonkorvausta, koska reklamaatiota ei tehty kohtuullisessa ajassa.

Oikeuskäytännön mukaan reklamaatio on suoritettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun siihen vetoava on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Kantajat ovat muuttaneet kohteeseen joulukuun puolivälissä 1999. PTn kertomuksin on osoitettu, että kantajat ovat pitäneet koko projektin ajan tarkkaa kirjanpitoa kustannuksista. Kantajat ovat viimeistään lokakuun loppupuolella 1999 arvioineet, että kustannusarvio ylittyy. Marttisen kertomuksin on osoitettu, että kantajien päähuolenaiheena oli aikataulu, kustannuksista kyllä keskusteltiin loppuvaiheessa, missään vaiheessa kantajat eivät reklamoineet kustannusarvion ylityksestä. Kustannuksista lähes piittaamatta lisättiin työvoimaa, jotta olisi aikataulussa pysytty.
Edellä kantajien ja Mn kertomuksin on osoitettu, että kantajat ovat tulleet tietoiseksi kustannusarvion ylityksistä viimeistään lokakuun loppupuolella 1999. Siitä huolimatta kirjallinen reklamaatio on tehty vasta 11.1.2000, reilun kahden kuukauden jälkeen siitä kun he ovat havainneet tai heidän olisi pitänyt havaita kustannusarvion ylitys. Näin ollen reklamaatiota ei ole tehty kohtuullisessa ajassa.

Aiheutettu vahinko

Vastaajan kirjallisena todisteena esittämän (V12) Espoon käräjäoikeuden 29.9.1998 antamasta todistuksesta annetusta lainhuudosta ilmenee, että kantajien ostaman määräalan kauppahinta on ollut 400.000 markkaa.
Kirjallisena todisteena esitetyn HKn 29.1 1.1999 päivätyn arviokirjan mukaan kohteen käypä arvo vapaana ja velattomana on 2.500.000 mk +/-5 %.
HKn arvion mukaan hankintahetkellä rakennuksen toteutuneet kustannukset ovat olleet noin 1,9 milj. markkaa.

Kantajan todistajana kuultu tradenomi, myyntineuvottelija LK on kertonut olleensa kiinteistöalalla 3 vuotta, josta Kn palveluksessa l v 8 kk. K on kertonut laatineensa arviolausuman (Kl 5) kantajan antamien tietojen, kirjallisten materiaalien sekä todistajan ottamien valokuvien perusteella. Hinta 440.000 euroa+/- 5 % perustuu kauppahinta­ tilastoihin samalla alueella myytyihin omakotitaloihin. Talon laatutaso on hyvä, ehkä se ei vastaa hyvää rakennustapaa. Todistaja on kertonut myyneensä vastaavankaltaista kohteita suunnilleen 5 kpl. Espoosta on vähän vertailutietoa vuodelta 1999 hintatilanteesta. Kohteen neliöhinta on 2250 euroa/m2, vanhoja omakotitalojen vuosien 1956, 1959, 1962 rakennettujen talojen keskihinta on otettu tämän kohteen perustaksi neliöhinta oli silloin 2235 euroa/m2.

Johtopäätökset:
Hankkeen arvo valmistumishetkellä on ollut suurempi kuin rakennuskustan­ nuksiin käytetty rahan määrä. Huoneistokeskuksen arviokirja osoittaa, että kantajille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa. Kantajien vastanäyttönä esittä­ män todistajana kuullun Lilja Kuntun arvio perustuu virheelliseen arviointiin, sillä vuonna 2000 valmistuneen talon hinta-arviota ei voi perustaa yli neljä­ kymmentä vuotta vanhojen talojen keskihintaan.

Kanneperuste
Kantajan vaatimuskohdassa 3. esittämät velanhoitokulut ovat välillistä vahinkoa, koska näyttämättä on jäänyt, että vastaajayhtiö olisi menetellyt törkeän huolimattomasti, kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen.

Näytön arviointi:
Asianosaiset ovat kertoneet omassa asiassaan, heidän kertomustensa uskottavuutta on heikentänyt se, ettei heillä ole ollut esittää kertomuksiaan tukevaa ulkopuolista näyttöä. Todistajat L ja LI eivät ole olleet rakennushankkeen aikana missään tehtävissä taloprojektissa. Heidän lausuntonsa perustuu kantajien heille esittämiin asiakirjoihin ja kertomuksiin. Samoin todistaja Kn lausunto perustuu kantajien heille antamiin tietoihin.
Vastaajan todistajien kertomusten ja kirjallisten todisteiden näyttöarvo on näin ollen vahvempi.

Kantajan esittämillä kirjallisilla todisteilla K2 l, K28, K3 l, K38, K 40, K4 I K42 ja K45 ei ole näyttöarvoa asiassa. '
Kaiken edellä kerrotun perusteella kanne on hylättävä enemmälti. R on velvollinen korvaamaan kantajille vahingonkorvauksena 4820 euroa.

Oikeudenkäyntikulut
Kanne on pääosin hylätty. Kantaja on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun I §:n perusteella velvollinen korvaamaan kaikki vastaajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on 32.399, 14 euroa. Kantajalla ei ole ollut muuta huomautettavaa laskusta kuin, että C Oy:n lasku lausunnosta 1 830, euroa on aiheeton.

Koska kantajien hyväkseen saama vahingonkorvaus on vain 5 % korvausvaatimuksesta, perustetta ottaa tämä huomioon oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa ei ole. Koska selvitystä C Oy:n laskusta ei ole esitetty, laskun määrä 1830 euroa jää vastaajan vastattavaksi, näin kantajien korvattavaksi jää 30.569,14 euroa.

TUOMIOLAUSELMA

Kanne on pääosin hylätty.

Insinööritoimisto R Oy velvoitetaan suorittamaan PVlle ja OTlle vahingonkorvauksena 4820 euroa.

PV ja OT velvoitetaan suorittamaan Insinööritoimisto R Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 30.569,14 euroa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä
lukien.
LAINKOHDAT
Kuluttajansuojalaki 8 luku ja 9 luku
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 §.