KKO:1985-II-51
Dokumentin versiot
Vahingonkorvaus - A. Sopimussuhteesta johtuva korvausvelvollisuus VI. Erinäiset sopimukset
Vahingonkorvauslaki - I. Lain soveltamisala - II. Vahingon aiheuttajan korvausvastuu (2.luku)
Diaarinumero: S84/170
Esittelypäivä: 8.10.1984
Antopäivä: 25.3.1985
Taltio: 3176/84
Teollisuushallin suunnittelijan sopimusrikkomuksen johdosta rakennuttajalle tuomittavaa vahingonkorvausta soviteltiin vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta soveltaen.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
VAATIMUKSET, VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMI
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Lahden raastuvanoikeudessa
Höyryvarustin Oy on kertonut rakennuttaneensa vuosien 1979 -1980 aikana teollisuushallin tontille n:o 1 Espoon kaupungin Olarinluoman kaupunginosan korttelissa n:o 22005. Rakennusinsinööri Risto Tapani Toxxxxinen oli sitoutunut suorittamaan hallin rakennesuunnittelun 8.000 markan kiinteästä kokonaishinnasta ja oli myös laatinut suunnitelmat. Rakennustyön aikana olivat pääurakoitsija ja rakennuttaja kuitenkin huomanneet suunnitelmissa virheellisyyksiä ja puutteita. Rakennusvalvontavirasto oli edellyttänyt suunnitelmien perinpohjaista tarkastamista ja korjaamista siten, että ne olivat normien ja viranomaisten ohjeiden mukaisia ja muodostivat hyväksyttävän rakenteellisen kokonaisuuden. Paikalla valetun osan suunnitelma oli sisältänyt normaalista rakennesuunnittelusta perustelemattomasti poikkeavia ratkaisuja siinä määrin, että rakennus tämän suunnitelman mukaisesti toteutettuna olisi ollut kelvoton ajateltuun tarkoitukseen ja mahdollisesti muodostunut uhkaksi käyttäjälleen. Osa elementtipiirustuksista oli puuttunut ja tehdyissäkin piirustuksissa oli ollut merkittäviä virheitä ja puutteita. Elementtisuunnitteluun oleellisena osana kuuluva elementtien kiinnityssuunnittelu oli puuttunut käytännöllisesti katsoen kokonaan.
Suunnitelmien kelvottoman laatimisen johdosta oli yhtiölle syntynyt vahinkoa seuraavasti:
1) Rakennesuunnitelmat jouduttiin teettämään kokonaan uudestaan, mistä yhtiö oli maksanut palkkioksi Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle 40.000 markkaa.
2) Sovintoneuvottelujen jälkeen yhtiö oli joutunut maksamaan pääurakoitsijalle Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle rakennesuunnitelmien muuttumisesta aiheutuneista lisä- ja muutostöistä 202.060 markkaa.
3) Sovintoneuvotteluihin osallistumisesta ja lausunnoista yhtiö oli maksanut sitä avustaneelle Asianajotoimisto Roschier-Holmberg & Waselius -nimiselle avoimelle yhtiölle 6.888 markkaa.
4) Toxxxxiselle yhtiö oli ehtinyt maksaa palkkiota 6.924 markkaa.
5) Suunnitelmien muuttumisen johdosta oli rakennuksen valmistuminen myöhästynyt noin puoli vuotta, miltä ajalta yhtiö oli maksanut vuokraa entisistä tiloistaan.
6) Yhtiön johto oli joutunut käymään lukuisia neuvotteluja asian johdosta ja käyttänyt muutoinkin huomattavasti aikaa asian selvittelyyn.
Koska yhtiön taloudellinen menetys oli johtunut Toxxxxisen huonosti suorittamasta suunnittelutehtävästä, yhtiö on vaatinut, että Toxxxxinen velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 230.000 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Vastaus
Toxxxxinen on vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä sekä yhtiön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Toxxxxinen on todennut, että Espoon rakennusvalvontavirasto oli hyväksynyt suunnitelmat paikalla ennen keskeytystä jo toteutettujen rakennelmien osalta. Suunnitelmat olivat sisältäneet täysin normaaleja rakennuskäytännössä ja nimenomaan elementtihalleissa käytettyjä ratkaisuja. Toxxxxinen on kuitenkin myöntänyt, että Höyryvarustin Oy:n kiireen takia oli syntynyt eräiden sokkelielementtien osalta mittavirheitä, jotka hän oli kuitenkin tarjoutunut välittömästi korjaamaan. Virheet havaittuaan Höyryvarustin Oy ei kuitenkaan ollut suostunut jatkamaan toimeksiantoa, vaan oli vaihtanut rakennuksen suunnittelijaa. Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:n suunnitelmat olivat poikenneet ratkaisevasti Toxxxxisen suunnitelmista. Rakennuttajalle ei olisi aiheutunut huomattavia lisäkustannuksia, mikäli rakennushanke olisi toteutettu Toxxxxisen alkuperäisten suunnitelmien pohjalta niissä esiintyneet pienehköt virheet korjaten. Toxxxxinen on katsonut, ettei hän ollut vastuussa miltään osin niistä kustannuksista, jotka olivat aiheutuneet siitä, että rakennuttaja oli toteuttanut rakennushankkeen täysin uudelta pohjalta, antamatta hänelle mahdollisuutta korjata suunnitelmissa ilmenneitä kokonaisuuden kannalta vähäisiä puutteellisuuksia. Korvattaviksi vaadituista vahinkoeristä Toxxxxinen on kuitenkin myöntänyt maksetuiksi omasta palkkiostaan 6.924 markkaa, johon hän on katsonut korvausvastuunsa joka tapauksessa rajoittuvan, Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:n suunnittelupalkkion 40.000 markkaa ja Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle lisä- ja muutostöistä maksetun korvauksen 202.060 markkaa.
Raastuvanoikeuden päätös 25.5.1981
Höyryvarustin Oy:n 19.2.1979 tekemän tarjouspyynnön perusteella Risto Toxxxxinen oli 21.2.1979 tarjoutunut suorittamaan yhtiön Espoon kaupungin Olarinluoman kaupunginosan korttelin n:o 2205 tontille n:o 1 rakennettavan teollisuushallin rakennesuunnittelun kiinteään 8.000 markan kokonaishintaan. Hintaan oli sisältynyt rakennepiirustusten ja laskelmien sekä elementtipiirustusten laatiminen, suunnitelmien vahvistuttaminen rakennustarkastusvirastossa sekä osallistuminen neljään työmaakokoukseen. Höyryvarustin Oy oli hyväksynyt Toxxxxisen tarjouksen ja suorittanut hänelle myöhemmin kokonaishinnasta 6.924 markkaa.
Toxxxxisen laatimien suunnitelmien mukaiset rakennustyöt oli aloitettu kesällä 1979 ennen rakennustyömaiden lomia ja töitä oli jatkettu lomien jälkeen. Tällöin oli todettu perus- ja sokkelipalkeissa mitoitusvirheitä niin, että palkit eivät olleet ylettyneet paaluanturoiden tuille anturoiden ollessa alamittaiset ja sokkelipalkkien tukipintojen riittämättömät. Rakennustyöt oli aloitettu hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti, mutta työn edistyessä rakennustyömaalle ei ollut saatu hyväksyttyjä lisäpiirustuksia, mikä olisi ollut työn jatkamisen edellytys. Havaittujen virheiden korjaamiseksi Toxxxxinen ei ollut myöskään toimittanut työmaalle rakennustarkastusviranomaisten hyväksymiä korjaussuunnitelmia.
Suunnitelmissa todettujen virheiden ja hyväksyttyjen virheiden ja hyväksyttyjen suunnitelmien puuttumisen vuoksi oli Höyryvarustin Oy syys-lokakuussa 1979 vaihtanut suunnittelijaa antaen tehtävän Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle. Uusien suunnitelmien ja jo tehtyjen rakennelmien korjaussuunnitelmien laatimisesta oli Höyryvarustin Oy suorittanut Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle palkkiona 40.000 markkaa. Uusien suunnitelmien ja jo tehtyjen rakennustöiden korjausten vuoksi Höyryvarustin Oy oli suorittanut rakennuksen pääurakoitsijalle Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle alkuperäisen urakkahinnan lisäksi 202.060 markkaa. Oikeudessa todistajina kuultujen Lauri Kallion ja Matti Terhon arvioiden mukaan alkuperäinen urakkahinta olisi ollut 35.000-50.000 markkaa korkeampi, jos urakkahintaa laskettaessa olisi ollut käytettävissä hyväksyttävät piirustukset ja suunnitelmat.
Rakennuksen alkuperäinen valmistumisaika oli ollut 1.4.1980. Rakennus oli valmistunut rakennusteknisten töiden osalta 25.4.1980 ja LVI- ja sähkötöiden osalta toukokuussa 1980. Työ oli viivästynyt osaksi töiden pysähdyttyä suunnitelmien puuttumisen ja muuttumisen vuoksi joksikin aikaa lokakuussa 1979 ja osaksi kevättalvella 1980 olleen putkialan työntekijöiden lakon vuoksi.
Höyryvarustin Oy oli suorittanut Asianajotoimisto RoschierHolmberg P Waselius -nimiselle avoimelle yhtiölle asiaan liittyvistä neuvotteluista ja selvityksistä yhteensä 6.888 markkaa.
Toxxxxisen laatimien suunnitelmien virheellisyydestä ja suunnitelmien laatimatta jättämisestä oli Höyryvarustin Oy:lle syntynyt vahinkoa. Raastuvanoikeudelle ei ollut esitetty selvitystä siitä, mikä osa Toxxxxisen saamasta suunnittelupalkkiosta oli palkkiota hänen laatimistaan hyväksytyistä ja rakentamisessa käytetyistä piirustuksista. Selvitys puuttui myös siitä, mikä osa Höyryvarustin Oy:n Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle maksamasta palkkiosta oli korjaussuunnitelmien osuutta ja mikä osa suunnitelmien loppuun saattamisen osuutta. Raastuvanoikeus on katsonut, ettei Toxxxxinen ollut velvollinen palauttamaan vahingonkorvauksen muodossa sitä osaa saamastaan palkkiosta, joka koski hänen laatimiaan hyväksyttyjä piirustuksia. Toxxxxinen ei myöskään ollut velvollinen suorittamaan Höyryvarustin Oy:lle vahingonkorvauksena sitä osaa Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:n palkkiosta, joka koski suunnitelmien loppuun saattamista. Koska Toxxxxisen Höyryvarustin Oy:lle aiheuttaman vahingon määrästä ei ollut saatavissa tarkkaa näyttöä, raastuvanoikeus on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla harkinnut vahingon määräksi 150.000 markkaa.
Ottaen huomioon Toxxxxisen suunnittelutehtävästä saama palkkio, jota ei ollut pidettävä vahingonkorvauksen ylärajana, verrattuna syntyneen vahingon määrään, kantajan ja vastaajan taloudelliset olosuhteet ja ettei Toxxxxinen ollut tahallisesti aiheuttanut syntynyttä vahinkoa, raastuvanoikeus on katsonut, että vahingonkorvauksen tuomitseminen täysimääräisesti muodostuisi Toxxxxiselle kohtuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa säädettyä kohtuullistamisperiaatetta soveltaen harkinnut kohtuulliseksi alentaa Toxxxxisen maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta.
Raastuvanoikeus on velvoittanut Toxxxxisen suorittamaan Höyryvarustin Oy:lle vahingonkorvauksena 100.000 markkaa 5 prosentin korkoineen 9.3.1981 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4.065 markkaa. Muut asiassa tehdyt vaatimukset raastuvanoikeus on hylännyt.
Muutoksenhakemukset hovioikeudessa
Höyryvarustin Oy on kertonut, että yhtiö oli maksanut Toxxxxisen sijaan rakennesuunnittelijaksi tulleelle Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle 40.000 markkaa. Kun tähän lisättiin Toxxxxiselle maksettu palkkio 6.924 markkaa ja vähennettiin Toxxxxisen sopimuksen mukainen palkkio 8.000 markkaa, saatiin tulokseksi yhtiölle aiheutunut vahinko 38.924 markkaa. Pääurakoitsijan Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:n vahinko oli yhteensä 275.588 markkaa. Sopimusneuvotteluiden jälkeen pääurakoitsija oli kuitenkin luopunut työn keskeytymisestä aiheutuneiden kustannusten korvausvaatimuksesta määrältään 73.528 markkaa. Tämän jälkeen Höyryvarustin Oy oli suorittanut Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle rakennesuunnitelmien muuttumisesta aiheutuneista lisä- ja muutostöistä 202.060 markkaa. Tähän määrään sisältyi noin 40.000 markkaa materiaalikustannuksia, jotka olisi pitänyt sisällyttää jo alkuperäiseen urakkahintaan mutta joita puutteellisten rakennepiirustusten vuoksi ei ollut siinä otettu huomioon. Pääurakoitsijan korvausvaatimuksen alentuminen oli johtunut osittain Asianajotoimisto Roschier-Holmberg & Waseliuksen lausunnoista ja neuvotteluista, joista johtuvan asianajotoimistolle maksetun laskun määrän 6.888 markkaa Toxxxxinen oli velvollinen korvaamaan Höyryvarustin Oy:lle. Rakennuksen valmistuminen oli viivästynyt, minkä vuoksi yhtiön oli pitänyt maksaa entisistä tiloistaan yhden kuukauden vuokra 6.472 markkaa. Höyryvarustin Oy:n asiassa käyminen lukuisten neuvotteluiden kohtuullinen korvaus oli ainakin 5.000 markkaa. Edellä kerrotun perusteella Höyryvarustin Oy on vaatinut, että Toxxxxisen yhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotetaan 220.000 markaksi ja että Toxxxxinen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa.
Toxxxxinen on vaatinut, että raastuvanoikeuden päätös kumotaan ja kanne hylätään ja hänen kulunsa jutussa korvataan.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 14.12.1983
Hovioikeus on lausunut, että Höyryvarustin Oy ei ollut yrittänyt tarkemmin esittää näyttöä sille Toxxxxisen menettelystä koituneen vahingon laadusta ja määrästä, vaikka sanotunlaista näyttöä oli katsottava olleen hankittavissa. Sen vuoksi ja koskei oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:ssä oleva säännös vahingon määrän arvioimisesta siten ollut sovellettavissa, hovioikeus on katsonut vahingon määräksi ainoastaan Toxxxxisen myöntämät 6.924 markkaa. Tämän vuoksi hovioikeus on alentanut Toxxxxisen Höyryvarustin Oy:lle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 6.924 markkaan raastuvanoikeuden määräämine korkoineen. Muilta osin raastuvanoikeuden päätös jäi voimaan. Asian laadun vuoksi Toxxxxinen sai pitää kulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.
VAATIMUKSET, VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMI
Höyryvarustin Oy on pyytänyt valituslupaa ja uudistanut hovioikeudessa esitetyn vaatimuksen, että Toxxxxisen yhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotetaan 220.000 markaksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Toxxxxinen velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut kaikissa asteissa. Valituslupa on myönnetty 5.3.1984. Toxxxxinen on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että Höyryvarustin Oy ja Toxxxxinen ovat tehneet raastuvanoikeuden päätöksessä selostetun sopimuksen rakennesuunnittelusta ja että Toxxxxinen on raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin laiminlyönyt sopimuksen täyttämisen.
Toxxxxisen virheellisestä ja puutteellisesta suorituksesta on Höyryvarustin Oy:lle aiheutunut yhtiön hovioikeudelle erittelemä 220.000 markan vahinko. Tähän Korkein oikeus on päätynyt esitetyn näytön perusteella ja koska Höyryvarustin Oy on jutussa vaatinut ylimääräisistä vuokrakustannuksistaan korvausta vain siltä osin kuin ne Korkeimman oikeuden arvion mukaan ovat johtuneet Toxxxxisen sopimusrikkomuksesta, eikä Toxxxxinen ole saattanut todennäköiseksi, että yhtiön urakoitsijalle maksama 202.060 markan lisäkorvaus johtuisi muista kuin Toxxxxisen tekeminen rakennesuunnitelmien virheiden ja puutteellisuuksien korjaamiseksi välttämättömistä lisä- ja muutostöistä.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentista ilmenevää kohtuusharkintaa noudattaen Korkein oikeus raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla sovittelee vahingonkorvausta.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
Toxxxxinen velvoitetaan maksamaan Höyryvarustin Oy:lle vahingonkorvauksena 120.000 markkaa vaadittuine viiden prosentin korkoineen 9.3.1981 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4.065 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Saarni-Rytkölä, Riihelä, Aro ja Roos
Dokumentin versiot
Vahingonkorvaus - A. Sopimussuhteesta johtuva korvausvelvollisuus VI. Erinäiset sopimukset
Vahingonkorvauslaki - I. Lain soveltamisala - II. Vahingon aiheuttajan korvausvastuu (2.luku)
Diaarinumero: S84/170
Esittelypäivä: 8.10.1984
Antopäivä: 25.3.1985
Taltio: 3176/84
Teollisuushallin suunnittelijan sopimusrikkomuksen johdosta rakennuttajalle tuomittavaa vahingonkorvausta soviteltiin vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta soveltaen.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
VAATIMUKSET, VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMI
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Lahden raastuvanoikeudessa
Höyryvarustin Oy on kertonut rakennuttaneensa vuosien 1979 -1980 aikana teollisuushallin tontille n:o 1 Espoon kaupungin Olarinluoman kaupunginosan korttelissa n:o 22005. Rakennusinsinööri Risto Tapani Toxxxxinen oli sitoutunut suorittamaan hallin rakennesuunnittelun 8.000 markan kiinteästä kokonaishinnasta ja oli myös laatinut suunnitelmat. Rakennustyön aikana olivat pääurakoitsija ja rakennuttaja kuitenkin huomanneet suunnitelmissa virheellisyyksiä ja puutteita. Rakennusvalvontavirasto oli edellyttänyt suunnitelmien perinpohjaista tarkastamista ja korjaamista siten, että ne olivat normien ja viranomaisten ohjeiden mukaisia ja muodostivat hyväksyttävän rakenteellisen kokonaisuuden. Paikalla valetun osan suunnitelma oli sisältänyt normaalista rakennesuunnittelusta perustelemattomasti poikkeavia ratkaisuja siinä määrin, että rakennus tämän suunnitelman mukaisesti toteutettuna olisi ollut kelvoton ajateltuun tarkoitukseen ja mahdollisesti muodostunut uhkaksi käyttäjälleen. Osa elementtipiirustuksista oli puuttunut ja tehdyissäkin piirustuksissa oli ollut merkittäviä virheitä ja puutteita. Elementtisuunnitteluun oleellisena osana kuuluva elementtien kiinnityssuunnittelu oli puuttunut käytännöllisesti katsoen kokonaan.
Suunnitelmien kelvottoman laatimisen johdosta oli yhtiölle syntynyt vahinkoa seuraavasti:
1) Rakennesuunnitelmat jouduttiin teettämään kokonaan uudestaan, mistä yhtiö oli maksanut palkkioksi Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle 40.000 markkaa.
2) Sovintoneuvottelujen jälkeen yhtiö oli joutunut maksamaan pääurakoitsijalle Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle rakennesuunnitelmien muuttumisesta aiheutuneista lisä- ja muutostöistä 202.060 markkaa.
3) Sovintoneuvotteluihin osallistumisesta ja lausunnoista yhtiö oli maksanut sitä avustaneelle Asianajotoimisto Roschier-Holmberg & Waselius -nimiselle avoimelle yhtiölle 6.888 markkaa.
4) Toxxxxiselle yhtiö oli ehtinyt maksaa palkkiota 6.924 markkaa.
5) Suunnitelmien muuttumisen johdosta oli rakennuksen valmistuminen myöhästynyt noin puoli vuotta, miltä ajalta yhtiö oli maksanut vuokraa entisistä tiloistaan.
6) Yhtiön johto oli joutunut käymään lukuisia neuvotteluja asian johdosta ja käyttänyt muutoinkin huomattavasti aikaa asian selvittelyyn.
Koska yhtiön taloudellinen menetys oli johtunut Toxxxxisen huonosti suorittamasta suunnittelutehtävästä, yhtiö on vaatinut, että Toxxxxinen velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 230.000 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Vastaus
Toxxxxinen on vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä sekä yhtiön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Toxxxxinen on todennut, että Espoon rakennusvalvontavirasto oli hyväksynyt suunnitelmat paikalla ennen keskeytystä jo toteutettujen rakennelmien osalta. Suunnitelmat olivat sisältäneet täysin normaaleja rakennuskäytännössä ja nimenomaan elementtihalleissa käytettyjä ratkaisuja. Toxxxxinen on kuitenkin myöntänyt, että Höyryvarustin Oy:n kiireen takia oli syntynyt eräiden sokkelielementtien osalta mittavirheitä, jotka hän oli kuitenkin tarjoutunut välittömästi korjaamaan. Virheet havaittuaan Höyryvarustin Oy ei kuitenkaan ollut suostunut jatkamaan toimeksiantoa, vaan oli vaihtanut rakennuksen suunnittelijaa. Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:n suunnitelmat olivat poikenneet ratkaisevasti Toxxxxisen suunnitelmista. Rakennuttajalle ei olisi aiheutunut huomattavia lisäkustannuksia, mikäli rakennushanke olisi toteutettu Toxxxxisen alkuperäisten suunnitelmien pohjalta niissä esiintyneet pienehköt virheet korjaten. Toxxxxinen on katsonut, ettei hän ollut vastuussa miltään osin niistä kustannuksista, jotka olivat aiheutuneet siitä, että rakennuttaja oli toteuttanut rakennushankkeen täysin uudelta pohjalta, antamatta hänelle mahdollisuutta korjata suunnitelmissa ilmenneitä kokonaisuuden kannalta vähäisiä puutteellisuuksia. Korvattaviksi vaadituista vahinkoeristä Toxxxxinen on kuitenkin myöntänyt maksetuiksi omasta palkkiostaan 6.924 markkaa, johon hän on katsonut korvausvastuunsa joka tapauksessa rajoittuvan, Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:n suunnittelupalkkion 40.000 markkaa ja Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle lisä- ja muutostöistä maksetun korvauksen 202.060 markkaa.
Raastuvanoikeuden päätös 25.5.1981
Höyryvarustin Oy:n 19.2.1979 tekemän tarjouspyynnön perusteella Risto Toxxxxinen oli 21.2.1979 tarjoutunut suorittamaan yhtiön Espoon kaupungin Olarinluoman kaupunginosan korttelin n:o 2205 tontille n:o 1 rakennettavan teollisuushallin rakennesuunnittelun kiinteään 8.000 markan kokonaishintaan. Hintaan oli sisältynyt rakennepiirustusten ja laskelmien sekä elementtipiirustusten laatiminen, suunnitelmien vahvistuttaminen rakennustarkastusvirastossa sekä osallistuminen neljään työmaakokoukseen. Höyryvarustin Oy oli hyväksynyt Toxxxxisen tarjouksen ja suorittanut hänelle myöhemmin kokonaishinnasta 6.924 markkaa.
Toxxxxisen laatimien suunnitelmien mukaiset rakennustyöt oli aloitettu kesällä 1979 ennen rakennustyömaiden lomia ja töitä oli jatkettu lomien jälkeen. Tällöin oli todettu perus- ja sokkelipalkeissa mitoitusvirheitä niin, että palkit eivät olleet ylettyneet paaluanturoiden tuille anturoiden ollessa alamittaiset ja sokkelipalkkien tukipintojen riittämättömät. Rakennustyöt oli aloitettu hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti, mutta työn edistyessä rakennustyömaalle ei ollut saatu hyväksyttyjä lisäpiirustuksia, mikä olisi ollut työn jatkamisen edellytys. Havaittujen virheiden korjaamiseksi Toxxxxinen ei ollut myöskään toimittanut työmaalle rakennustarkastusviranomaisten hyväksymiä korjaussuunnitelmia.
Suunnitelmissa todettujen virheiden ja hyväksyttyjen virheiden ja hyväksyttyjen suunnitelmien puuttumisen vuoksi oli Höyryvarustin Oy syys-lokakuussa 1979 vaihtanut suunnittelijaa antaen tehtävän Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle. Uusien suunnitelmien ja jo tehtyjen rakennelmien korjaussuunnitelmien laatimisesta oli Höyryvarustin Oy suorittanut Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle palkkiona 40.000 markkaa. Uusien suunnitelmien ja jo tehtyjen rakennustöiden korjausten vuoksi Höyryvarustin Oy oli suorittanut rakennuksen pääurakoitsijalle Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle alkuperäisen urakkahinnan lisäksi 202.060 markkaa. Oikeudessa todistajina kuultujen Lauri Kallion ja Matti Terhon arvioiden mukaan alkuperäinen urakkahinta olisi ollut 35.000-50.000 markkaa korkeampi, jos urakkahintaa laskettaessa olisi ollut käytettävissä hyväksyttävät piirustukset ja suunnitelmat.
Rakennuksen alkuperäinen valmistumisaika oli ollut 1.4.1980. Rakennus oli valmistunut rakennusteknisten töiden osalta 25.4.1980 ja LVI- ja sähkötöiden osalta toukokuussa 1980. Työ oli viivästynyt osaksi töiden pysähdyttyä suunnitelmien puuttumisen ja muuttumisen vuoksi joksikin aikaa lokakuussa 1979 ja osaksi kevättalvella 1980 olleen putkialan työntekijöiden lakon vuoksi.
Höyryvarustin Oy oli suorittanut Asianajotoimisto RoschierHolmberg P Waselius -nimiselle avoimelle yhtiölle asiaan liittyvistä neuvotteluista ja selvityksistä yhteensä 6.888 markkaa.
Toxxxxisen laatimien suunnitelmien virheellisyydestä ja suunnitelmien laatimatta jättämisestä oli Höyryvarustin Oy:lle syntynyt vahinkoa. Raastuvanoikeudelle ei ollut esitetty selvitystä siitä, mikä osa Toxxxxisen saamasta suunnittelupalkkiosta oli palkkiota hänen laatimistaan hyväksytyistä ja rakentamisessa käytetyistä piirustuksista. Selvitys puuttui myös siitä, mikä osa Höyryvarustin Oy:n Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle maksamasta palkkiosta oli korjaussuunnitelmien osuutta ja mikä osa suunnitelmien loppuun saattamisen osuutta. Raastuvanoikeus on katsonut, ettei Toxxxxinen ollut velvollinen palauttamaan vahingonkorvauksen muodossa sitä osaa saamastaan palkkiosta, joka koski hänen laatimiaan hyväksyttyjä piirustuksia. Toxxxxinen ei myöskään ollut velvollinen suorittamaan Höyryvarustin Oy:lle vahingonkorvauksena sitä osaa Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:n palkkiosta, joka koski suunnitelmien loppuun saattamista. Koska Toxxxxisen Höyryvarustin Oy:lle aiheuttaman vahingon määrästä ei ollut saatavissa tarkkaa näyttöä, raastuvanoikeus on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla harkinnut vahingon määräksi 150.000 markkaa.
Ottaen huomioon Toxxxxisen suunnittelutehtävästä saama palkkio, jota ei ollut pidettävä vahingonkorvauksen ylärajana, verrattuna syntyneen vahingon määrään, kantajan ja vastaajan taloudelliset olosuhteet ja ettei Toxxxxinen ollut tahallisesti aiheuttanut syntynyttä vahinkoa, raastuvanoikeus on katsonut, että vahingonkorvauksen tuomitseminen täysimääräisesti muodostuisi Toxxxxiselle kohtuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa säädettyä kohtuullistamisperiaatetta soveltaen harkinnut kohtuulliseksi alentaa Toxxxxisen maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta.
Raastuvanoikeus on velvoittanut Toxxxxisen suorittamaan Höyryvarustin Oy:lle vahingonkorvauksena 100.000 markkaa 5 prosentin korkoineen 9.3.1981 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4.065 markkaa. Muut asiassa tehdyt vaatimukset raastuvanoikeus on hylännyt.
Muutoksenhakemukset hovioikeudessa
Höyryvarustin Oy on kertonut, että yhtiö oli maksanut Toxxxxisen sijaan rakennesuunnittelijaksi tulleelle Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:lle 40.000 markkaa. Kun tähän lisättiin Toxxxxiselle maksettu palkkio 6.924 markkaa ja vähennettiin Toxxxxisen sopimuksen mukainen palkkio 8.000 markkaa, saatiin tulokseksi yhtiölle aiheutunut vahinko 38.924 markkaa. Pääurakoitsijan Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:n vahinko oli yhteensä 275.588 markkaa. Sopimusneuvotteluiden jälkeen pääurakoitsija oli kuitenkin luopunut työn keskeytymisestä aiheutuneiden kustannusten korvausvaatimuksesta määrältään 73.528 markkaa. Tämän jälkeen Höyryvarustin Oy oli suorittanut Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy:lle rakennesuunnitelmien muuttumisesta aiheutuneista lisä- ja muutostöistä 202.060 markkaa. Tähän määrään sisältyi noin 40.000 markkaa materiaalikustannuksia, jotka olisi pitänyt sisällyttää jo alkuperäiseen urakkahintaan mutta joita puutteellisten rakennepiirustusten vuoksi ei ollut siinä otettu huomioon. Pääurakoitsijan korvausvaatimuksen alentuminen oli johtunut osittain Asianajotoimisto Roschier-Holmberg & Waseliuksen lausunnoista ja neuvotteluista, joista johtuvan asianajotoimistolle maksetun laskun määrän 6.888 markkaa Toxxxxinen oli velvollinen korvaamaan Höyryvarustin Oy:lle. Rakennuksen valmistuminen oli viivästynyt, minkä vuoksi yhtiön oli pitänyt maksaa entisistä tiloistaan yhden kuukauden vuokra 6.472 markkaa. Höyryvarustin Oy:n asiassa käyminen lukuisten neuvotteluiden kohtuullinen korvaus oli ainakin 5.000 markkaa. Edellä kerrotun perusteella Höyryvarustin Oy on vaatinut, että Toxxxxisen yhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotetaan 220.000 markaksi ja että Toxxxxinen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa.
Toxxxxinen on vaatinut, että raastuvanoikeuden päätös kumotaan ja kanne hylätään ja hänen kulunsa jutussa korvataan.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 14.12.1983
Hovioikeus on lausunut, että Höyryvarustin Oy ei ollut yrittänyt tarkemmin esittää näyttöä sille Toxxxxisen menettelystä koituneen vahingon laadusta ja määrästä, vaikka sanotunlaista näyttöä oli katsottava olleen hankittavissa. Sen vuoksi ja koskei oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:ssä oleva säännös vahingon määrän arvioimisesta siten ollut sovellettavissa, hovioikeus on katsonut vahingon määräksi ainoastaan Toxxxxisen myöntämät 6.924 markkaa. Tämän vuoksi hovioikeus on alentanut Toxxxxisen Höyryvarustin Oy:lle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 6.924 markkaan raastuvanoikeuden määräämine korkoineen. Muilta osin raastuvanoikeuden päätös jäi voimaan. Asian laadun vuoksi Toxxxxinen sai pitää kulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.
VAATIMUKSET, VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMI
Höyryvarustin Oy on pyytänyt valituslupaa ja uudistanut hovioikeudessa esitetyn vaatimuksen, että Toxxxxisen yhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotetaan 220.000 markaksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Toxxxxinen velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut kaikissa asteissa. Valituslupa on myönnetty 5.3.1984. Toxxxxinen on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että Höyryvarustin Oy ja Toxxxxinen ovat tehneet raastuvanoikeuden päätöksessä selostetun sopimuksen rakennesuunnittelusta ja että Toxxxxinen on raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin laiminlyönyt sopimuksen täyttämisen.
Toxxxxisen virheellisestä ja puutteellisesta suorituksesta on Höyryvarustin Oy:lle aiheutunut yhtiön hovioikeudelle erittelemä 220.000 markan vahinko. Tähän Korkein oikeus on päätynyt esitetyn näytön perusteella ja koska Höyryvarustin Oy on jutussa vaatinut ylimääräisistä vuokrakustannuksistaan korvausta vain siltä osin kuin ne Korkeimman oikeuden arvion mukaan ovat johtuneet Toxxxxisen sopimusrikkomuksesta, eikä Toxxxxinen ole saattanut todennäköiseksi, että yhtiön urakoitsijalle maksama 202.060 markan lisäkorvaus johtuisi muista kuin Toxxxxisen tekeminen rakennesuunnitelmien virheiden ja puutteellisuuksien korjaamiseksi välttämättömistä lisä- ja muutostöistä.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentista ilmenevää kohtuusharkintaa noudattaen Korkein oikeus raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla sovittelee vahingonkorvausta.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
Toxxxxinen velvoitetaan maksamaan Höyryvarustin Oy:lle vahingonkorvauksena 120.000 markkaa vaadittuine viiden prosentin korkoineen 9.3.1981 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4.065 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Saarni-Rytkölä, Riihelä, Aro ja Roos