Sopimusehtojen kohtuullistaminen vastuunrajoituksen osalta, takuuaika ja ei-törkeä tuottamus


Rakennusalan sopimusehtojen mukaan ja yleisten sopimusoppien perusteella vastuunrajoitukset eivät päde, jos kysymys on törkeästä tuottamuksesta. Mutta jos tuottamus on törkeää lievempää kuten alla olevassa, sitä voidaan joissain tilanteissa sovitella, jos tilanne johtaisi muuten kohtuuttomaan lopputulokseen. Kysymys oli siitä, että asunto-osakeyhtiö oli tilannut kaksi pientaloa ja ikkuna-asennus oli virheellinen.

KKO:1982-II-195

Vahingonkorvaus
Oikeustoimi
Oikeustoimen kohtuullistaminen
Rakennusurakka (työvirhe)
Asunto-osakeyhtiö
Diaarinumero:
R79/6
Esittelypäivä:
4.8.1982
Antopäivä:
28.12.1982
Taltio:
3192
Hankintasopimuksen mukaan asunto-osakeyhtiölle rakennetussa talossa takuuajan jälkeen ilmenneet virheet, joita ei ollut voitu vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana havaita, osoittivat, ettei hankkijan työsuoritus tältä osin täyttänyt sille hankintasopimuksen mukaan asetettavia vaatimuksia. Hankintasopimukseen sisällytetty rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukainen hankkijan vastuun rajoittaminen törkeänä laiminlyöntinä pidettävään menettelyyn oli tällaisessa tilanteessa rakennustyön suorittamiseen puuttumattoman sopimuskumppanin kannalta ilmeisen kohtuuton eikä sitä niin ollen ollut sovellettava. Ään

I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Asunto Oy A oli rakennustoimistolle B Oy:lle 27.3.1975 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla Helsingin RO:ssa lausunut, että rakennustoimisto oli 3.3.1970 tehdyn hankintasopimuksen mukaisesti sitoutunut rakentamaan asunto-osakeyhtiön siltä tilaamat kaksi Esa-tyyppistä pientaloa asunto-osakeyhtiön omistamalle tontille täysin valmiiksi saman vuoden elokuun 30 päivään mennessä. Kevättalvella 1974 olivat eräät hankintaan kuuluneista, rakennustoimiston rakennuksiin asentamista Polarpane-eristyslaseista sumentuneet. Asunto-osakeyhtiön mukaan sumentuminen oli johtunut siitä, että eristyslasielementit oli kiinnitetty niiden valmistajan sitä varten antamien ohjeiden vastaisesti. Tästä virheellisestä kiinnitystavasta oli ollut seurauksena kosteusvuotoja ikkunaelementeissä, mitkä puolestaan olivat aiheuttaneet eristyslasien sumentumisen. Asunto-osakeyhtiö oli joutunut uusimaan neljä kerrotuin tavoin sumentunutta ikkunaelementtiä, mistä sille oli aiheutunut kustannuksia yhteensä 3 968 markkaa 80 penniä. Koska rakennustoimisto, joka oli kieltäytynyt ikkunoiden uusimistöistä, oli vastuussa asunto-osakeyhtiölle näin aiheutuneesta vahingosta, asunto-osakeyhtiö oli vaatinut rakennustoimiston velvoittamista suorittamaan sille vahingonkorvauksena sanotun määrän korkoineen.
Rakennustoimisto oli vastustanut kannetta paitsi väittämällä, että ikkunaelementtejä kiinnitettäessä oli noudatettu niiden valmistajan antamia, rakennusaikana voimassa olleita ohjeita, myös nojautumalla hankintasopimukseen sisältyneeseen, rakennustoimiston työlleen antamaa takuuta ja rakennustoimiston vastuuta takuuajan jälkeen rajoittavaan ehtoon. Koska eristyslasien kiinnitystapa oli ollut rakennuksia vastaanotettaessa havaittavissa ja kun ne olivat sumentuneet vasta takuuajan umpeenkuluttua eikä ollut näytetty sen aiheutuneen rakennustoimiston törkeästä laiminlyönnistä eristyslasien kiinnitystöissä, joka sanotun sopimusehdon mukaan oli korvausvastuun edellytyksenä, rakennustoimisto oli katsonut, ettei se ollut vastuussa asunto-osakeyhtiölle ilmoitetuin tavoin aiheutuneesta vahingosta.
RO p. 22.9.1975 oli lausunut selvitetyksi, että rakennustoimisto oli mainitun hankintasopimuksen nojalla rakentanut asunto-osakeyhtiölle kaksi selostetuntyyppistä rakennusta hankintaan kuuluvine töineen, joihin oli muun ohessa sisältynyt Polarpane-eristyslasielementtien asentaminen. Suorituksensa kelvollisuudesta rakennustoimisto oli antanut vuoden takuun sekä sitoutunut vastaamaan takuuajan jälkeen vain törkeästä laiminlyönnistä, jota kohtuudella ei ollut voitu vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana havaita. Takuuajan jälkeen oli eräissä rakennustoimiston asentamissa ikkunaelementeissä, ilmennyt kosteusvuotoja, mitkä esitetyn selvityksen mukaan olivat johtuneet lasien kiinnityksestä Lahden Lasitehtaan antamien kiinnitysohjeiden vastaisesti siten, että kittitilaa ei ollut ollut tarpeeksi ja että oli käytetty kittiä, mikä oli täysin kovettunut.
Sen vuoksi ja koska rakennustoimiston viaksi jäävää ohjeiden vastaista menettelyä oli pidettävä törkeänä ja kun vika kohtuudella ei ollut ollut vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana havaittavissa, RO oli velvoittanut rakennustoimiston suorittamaan asunto-osaketiölle korvaukseksi ikkunaelementtien uusimisesta rakennustoimiston määrältään oikeaksi myöntämät 3 968 markkaa 80 penniä 5 prosentin korkoineen 27.3.1975 lukien ja oikeudenkäyntikuluista 2 000 markkaa.
Helsingin HO, jonka tutkittavaksi rakennustoimisto oli saattanut jutun ja jossa asunto-osakeyhtiö oli vastineen lisäksi antanut lausunnon rakennustoimiston sinne oikeudenkäymiskaaren 27 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti vielä määräajan jälkeen toimittamasta eräästä lisäselvityksestä, t. 1.11.1978 oli jättänyt asian RO:n päätöksen varaan. Rakennustoimisto velvoitettiin suorittamaan asunto-osakeyhtiölle korvaukseksi sillä HO:ssa olleista kuluista 650 markkaa.
Rakennustoimisto pyysi lupaa hakea muutosta HO:n tuomioon ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen. Asunto-osakeyhtiö vastasi hakemukseen.
KKO t. myönsi muutoksenhakuluvan,tutki jutun ja totesi, että rakennustoimiston rakennuksiin asentamat, toimiston valitsemat eristyslasit olivat ikkunaelementeissä ilmenneiden kosteusvuotojen takia jo noin kolmen ja puolen vuoden kuluttua rakennusten sopimuksenmukaisesta valmistumisajankohdasta lukien siten sumentuneet, että eräät niistä oli jouduttu asunto-osakeyhtiön toimesta uusimaan. Rakennustoimisto ei ollut näyttänyt, että asianosaisten tekemässä hankintasopimuksessa olisi eristyslasien kohdalla tarkoitettu poiketa rakennusten toimivuudelle vastaavissa sopimussuhteissa yleensä asetettavista vaatimuksista eikä sitä, että sumentuminen olisi johtunut eristyslasielementtien tavanomaisen huollon laiminlyömisestä. Ottaen huomioon rakennusten valmistusajankohdan ja eristyslasien sumentumisen välillä kuluneen lyhyehkön ajan, ei rakennustoimiston työsuoritus niiden osalta ollut täyttänyt sille hankintasopimuksen mukaan asetettavia vaatimuksia. Ne virheet, jotka olivat olleet syynä eristyslasielementtien sumentumisen, olivat myös olleet laadultaan sellaisia, ettei niitä ollut voitu vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana havaita. Sen vuoksi ja kun hankintasopimukseen sisällytetty rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukainen takuuajan jälkeinen hankkijan vastuun rajoittaminen törkeänä laiminlyöntinä pidettävään menettelyyn oli tämänlaatuisessa tilanteessa hankintasopimuksella rakennuksen tilanneen ja siten rakennustyön suorittamiseen kokonaan puuttumattoman sopimuskumppanin kannalta ilmeisen kohtuuton eikä sitä näin ollen ollut sovellettava, KKO katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n tuomion lopputulosta. Rakennustoimisto velvoitettiin suorittamaan asunto-osakeyhtiölle sillä vastauksen antamisesta KKO:ssa olleista kuluista 650 markkaa.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Ylimääräinen oikeusneuvos Heikkilä: en myönnä muutoksenhakulupaa. Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan muutoksenhakemuksestakin katson, ettei ole esitetty syytä muuttaa HO:n tuomiota, jonka siis jätän pysyväksi. Velvoitan, kuten enemmistökin, rakennustoimiston suorittamaan asunto-osayhtiölle korvauksena sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 650 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Saarni-Rytkölä, Portin ja Nybergh sekä ylimääräinen oikeusneuvos Karetie