Viivästyssakko vahingonkorvauksen ylärajana?
Tapauksessa on katsottu että viivästysakko on välillisestä vahingosta vahingonkorvauksen yläraja ellei sopimuksessa ole muuta sovittu.
KKO:1982-II-52
Dokumentin versiot
Vahingonkorvaus
Oikeustoimi
Oikeustoimen tulkinta
Sopimussakko
Diaarinumero: S81/335
Esittelypäivä: 7.10.1981
Antopäivä: 30.4.1982
Taltio: 3842
Sopimukseen, joka koski teollisuuslaitoksen koneeseen tarvittavan erikoislaitteen suunnittelua ja valmistamista ja joka oli tehty tilaajan määrittelemin ehdoin, oli otettu toimituksen viivästymistä koskeva sopimussakkoehto. Laitteen valmistuksen epäonnistuttua sopimus oli purettu. Asiassa ilmenneet seikat ja alalla tavallinen sopimuskäytäntö huomioon ottaen sopimusta tulkittiin siten, ettei valmistaja, joka ei ollut erikseen sitoutunut vastuuseen laitteen toimittamatta jäämisestä aiheutuvasta liiketulon menetyksestä, ollut sopimuksen rikkomisen johdosta velvollinen suorittamaan korvausta välillisestä vahingosta yli viivästyssakon määrän.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A oli oy B:lle toimitetun haasteen nojalla Pirkkalan KO:ssa lausunut, että oy B oli 7.9.1977 päivätyn laskun mukaan maksamassa oy A:lle tilaamastaan muotista 21 813 markkaa 34 penniä, minkä vuoksi ja kun oy B oli 11.10.1977 ainoastaan lyhentänyt velkaansa 5 000 markalla, oy A oli vaatinut, että oy B velvoitettaisiin suorittamaan sille tuo velka vähentämällä siitä mainitut 5 000 markkaa eli 16 813 markkaa 34 penniä laskuun merkityn maksuehdon mukaisesti 16 prosentin viivästyskorkoineen 21.9.1977 lukien, sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Oy A:n kanteesta kuultuna oy B oli vastustanut sitä ja oy A:lle toimituttamansa vastahaasteen nojalla lausunut, että oy B oli 3.6.1977 päivätyllä tilauksellaan tilannut oy A:lta lankarullien valmistamista palvelevan, Boy 30 ruiskupuristuskoneeseensa tarkoitetun ruiskupuristusmuotin toimitettavaksi 1. vaiheen osalta 34. viikolla 1977 hintaan 18 700 markkaa lisättynä liikevaihtoverolla ja toisen vaiheen osalta saman vuoden 39. viikolla hintaan 8 900 markkaa lisättynä liikevaihtoverolla maksuehdolla 14 päivää netto, ja että tuota tilausta oli seurannut liite, jossa oli määritelty muotin edellytetyt ominaisuudet sekä viivästyskoron suuruus toimituksen myöhästymisen varalta. 15.6.1977 päivätyllä kirjallisella tilausvahvistuksellaan oy A oli vahvistanut sanotun tilauksen. Oy A oli toimittanut ruiskupuristusmuotin ensimmäisen vaiheen oy B:n tehtaalle Lempäälään 8.9.1977, ja saman syyskuun 13 päivänä siellä oli suoritettu muotin kokeilu oy A:n edustajan läsnäollessa, jolloin muotti oli osoittautunut tilausta vastaamattomaksi ja täysin epätyydyttäväksi. 19.9.1977 oy A oli toimittanut muottiin erinäisiä uusi osia, minkä jälkeen oli suoritettu muotin uusi koeajo, johon oy A ei ollut suistunut lähettämään edustajaansa ja joka oli osoittautunut jälleen epätyydyttäväksi. Muotti oli palautettu korjauksia varten oy A:lle 27.9.1977 ja samalla oli esitetty oy A:lle koeajoista laaditut muistiot, joissa esitetyt oy B:n huomautukset oy A:n edustajat olivat todenneet asiallisiksi ja ilmoittaneet korjaavansa muotissa ja sen käynnissä havaitut viat. Muotti oli palautettu oy B:lle 4.10.1977, jolloin jälleen oli suoritettu koeajo entisin epätyydyttävin tuloksin. Kun tämän jälkeen asian johdosta käydyt neuvottelut eivät olleet johtaneet tuloksiin, oy B oli 16.11.1977 ilmoittanut oy A:lle purkavansa toimitusta koskevan sopimuksen sillä perusteella, että muotin valmistaminen oli kohtuuttomasti viivästynyt sopimuksen mukaisesta toimitusajankohdasta, että muotin valmistaminen oli toteutettu heikosti eikä sitä ollut kyetty valmistajan toimesta saattamaan asianmukaiseen kuntoon korjausyrityksistä huolimatta, että valmistaja oli suhtautunut täysin epäasiallisesti oy B:n reklamaatioihin ja pyyntöihin muotin kokeilusta ja korjaamisesta, sekä että oy B:n tietoon tulleet asianhaarat osoittivat, että valmistaja ei kyennyt toteuttamaan myöskään sopimuksen mukaista toista työvaihetta. Samalla oy B oli ilmoittanut tulevansa esittämään oy A:ta vastaan kaikki ne korvaus- ja hyvitysvaatimukset, joihin asia antoi aihetta. Sen vuoksi oy B oli puolestaan vaatinut vahvistettavaksi, että edellä mainitun ruiskupuristusmuotin toimittamista koskeva sopimus oli tullut puretuksi ja että oy B oli vapautunut sopimuksen sille asettamista velvoituksista, sekä että oy A velvoitettaisiin suorittamaan oy B:lle sen 11.10.1977 suorittama ennakkomaksu 5 000 markkaa 6 prosentin korkoineen sanotusta maksupäivästä lukien, kulut muotin ulostyöntölevyn palautusjousen vaihdosta 100 markkaa, kulut opastuskäynnistä oy A:n tehtaalla 27.9.1977 1 126 markkaa ja kulut muotin tarkastamisesta ja palauttamisesta 1 900 markkaa eli yhteensä 3 126 markkaa laillisine korkoineen ynnä korvaukseksi vahingosta, joka oy B:lle aiheutunut lankarullatilauksen menetyksestä siitä syystä, ettei muottia ollut saatu vahvistetun tilauksen mukaisena eikä tilauksen edellyttämässä ajassa oy B:n käyttöön, 120 000 markkaa laillisine korkoineen, minkä lisäksi oy B oli vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Oy A oli vastustanut oy B:n kannetta sekä perusteeltaan että määrältään muutoin, paitsi että oy A oli myöntänyt määrältään kohtuulliseksi korvaukseksi ulostyöntölevyn palautusjousen vaihdosta 25 markkaa ja muotin palauttamisesta 50 - 100 markkaa.
KO p. 9.8.1979 oli lausunut selvitetyksi, että asianosaiset olivat kirjallisesti oy B:n kanteessa kerrotuin tavoin sopineet mainitun muotin toimittamisesta muun muassa ehdoin, että oy A takasi muotin automaattisen toiminnan, että muotti rakennettiin Strack-Norma kiilarunkoon sekä DME:n sulakanavistolle, että lankarullien raaka-aineena tuli olemaan polypropeeni, että oy A takasi tuotteen (lankarullan) mitat oy B:n piirustuksen mukaisina paitsi päätyjen kutistuman ennakoinnin ( bombeeraus), että ensimmäinen vaihe alkoi tilauksen vahvistamisesta ja päättyi 33. viikolla 1977, jolloin suoritettiin ensimmäinen koepuristus ja jolloin muotti oli kaksipesäinen ja ilman bombeerauksia, mutta vaiheessa 2. oli muutettavissa nelipesäiseksi, että jäähdytyskanavisto oli lopullisessa muodossaan ja että oy A:n edustaja saapui koepuristustilaisuuteen sekä että toinen vaihe alkoi, kun ensimmäisen vaiheen ehdot olivat toteutuneet ja oy B:n asiakas oli hyväksynyt koepuristeet, että muotti valmistettiin nelipesäiseksi, että ensimmäisen tai toisen vaiheen toteuttamisen myöhästyessä sovituista toimitusajoista oy A suoritti viivästymissakkona yhden prosentin muotin hinnasta alkavalta viikolta, ja että oy B:n luovuttama luonnos oy A:n käyttöön oli käsitettävä ehdotukseksi eikä sen noudattaminen vähentänyt oy A:n vastuuta, mitä tuli muotin toimintaan, kestoikään ja puristeen laatuun. Sen lisäksi asianosaiset olivat toukokuussa 1977 suullisesti sopineet siitä, että muotin ulostyöntölevyyn rakennettiin vesijäähdytys ja että keernat tuli rakentaa siten, että keernan sisällä kiertävä vesi jäähdytti sen.
Oy A:ssa oli muottia suunniteltaessa käsitetty, että Strack-Norma kiilarungolla oli tarkoitettu tunnuksella BN 2016 varustettua runkoa, ja yhtiön tiedossa oli ollut, ottaen huomioon oy B:n alussa mainitussa tilauksessa sitä koskevan maininnankin, että työkalulla tultaisiin suorittamaan noin miljoona puristusta.
Oy A, joka 12.8.1977 päivätyllä kirjeellään oli ilmoittanut, että muotin toimittaminen saattoi siirtyä sovitusta ajasta 35. viikolle DME-osien sijoitteluvaikeuden vuoksi, oli toimittanut muotin ensimmäisen vaiheen oy B:lle 8.9.1977, vaikka se sopimuksen mukaan olisi pitänyt toimittaa 34. viikolla eli viimeistään edeltäneen elokuun 28 päivänä. Muotilla 13.9.1977 oy B:n tehtaalla suoritetussa koeajossa, jota ennen muotista oli havaittu puuttuvan eräitä osia, joita oy A:ssa ei ollut ehditty vielä tehdä, ja jossa myös oy A:n edustaja oli ollut läsnä, ei ollut saatu valmistetuksi lankarullia. Toinen koeajo oli suoritettu 19.9.1977 sen jälkeen, kun muottiin oli asennettu oy A:sta toimitetut uudet tuurnat, ilman oy A:n edustajaa, vaikka yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus saada tietää koeajon aika ja lähettää siihen edustajansa. Toisen koeajon jälkeen havaittujen virheiden ja puutteellisuuksien vuoksi oy B:n palveluksessa olleet tuotantopäällikkö ja suunnittelija olivat vieneet muotin 27.9.1977 oy A:n tehtaalle Kuhmoisiin ja samalla tuon tehtaan johtajan kanssa asiasta ensin puhelimessa keskusteltuaan käyneet läpi noita muotissa havaittuja virheitä ja puutteellisuuksia sen 23.9.1977 päivätyn muistion perusteella, jonka sanottu suunnittelija oli muotin toisen koeajon jälkeen tarkastettuaan laatinut, minkä jälkeen nuo virheet ja puutteellisuudet olli luvattu korjata oy A:n toimesta. Kun muotti 4.10.1977 oli oy A:lta uudelleen toimitettu oy B:n tehtaalle ja siellä samana päivänä suoritettu koeajo, se oli, sen jälkeen kun puristuksien välistä aikaa oli jouduttu muotin lämpiämisen vuoksi riittävän jäähdytyksen aikaansaamiseksi jatkuvasti pidentämään, täytynyt keskeyttää etupäässä keernojen, mutta osaksi myös ulostyöntölevyn puutteellisesta jäähdytyksestä aiheutuneen muotin liiallisen lämpenemisen vuoksi. Muotti ja viimeksi mainitusta koeajosta laadittu muistio oli 11.10.1977 lähetetty oy A:lle, joka 18.10.1977 päivätyssä, oy B:lle osoitetussa kirjeessään oli katsonut työkalun vastaavan tilauksessa asetettuja vaatimuksia sekä ilmoittanut odottavansa, että erääntynyt työkalua koskeva lasku suoritettiin ennen työkalun toimittamista. Vielä oy A oli 24.10.1977 päivätyllä kirjeellään muun muassa ilmoittanut olevansa valmis suorittamaan koeajon tehtaallaan oy B:n edustajien läsnäollessa ja kieltäytyvänsä luovuttamasta työkalua ennen kuin se oli täysin maksettu. Oy B oli 16.11.1977 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut purkavansa puheena olevan sopimuksen ja samalla kieltäytyvänsä ottamasta muottia vastaan niistä syistä, jotka sen vastakanteessa oli mainittu, sekä tulevansa esittämään ne vaatimukset, jotka vastakanteessa oli mainittu.
Oy A oli marraskuussa 1977 palauttanut asianomaiselle maahantuojalle kaksi toisen vaiheen toteuttamiseen tarkoitettua tuurnaa.
Puheena olevassa muotissa oli silloin, kun se oli viimeksi palautettu oy A:lle, ollut ainakin seuraavia virheellisyyksiä: oy A ei ollut rakentanut muottia edellä mainittuun BN 2016 kiilarunkoon, vaan tunnuksella BS 2016 varustettuun, ensiksi mainittua halvempaan runkoon, joka oli käsittänyt vain ensiksi mainittuun runkoon sisältyvän kiilamekanismin ja josta siten oli puuttunut muut ensiksi mainittuun runkoon kuuluvat osat, joista oli valmistettu oy A:n tehtaalla ainakin kiinnityslevyt, tukilevyt, ulostyöntölevyt, tukipilarit ja ohjausholkit, katsoen KO, etteivät nuo viimeksi mainitut osat voineet vastata laadultaan ja toimintavarmuudeltaan muottiin alunperin kuuluvia osia. Muotissa olevaan ulostyöntölevyyn, jonka tehtävänä oli puristuksen jälkeen työntää muovimassasta valmistettu lankarulla pois keernan ympäriltä, ei ollut rakennettu vesijäähdytystä, koska ulostyöntölevy oli valmistettu niin, ettei siihen voinutkaan rakentaa vesijäähdytystä, eikä keernoihin, joiden ympärille lankarulla jäähtyessään kiristyi, ja jotka siis tekivät lankarullan keskelle reiän, ollut rakennettu asianmukaisesti toimivaa jäähdytystä, mistä oli ollut seurauksena, että riittävän jäähdytyksen puuttuessa lankarulla ei vielä mainitussa poistyöntövaiheessa ollut ollut täysin kovettunut, mistä taas oli aiheutunut, että lankarulla tuossa vaiheessa oli menettänyt muotoaan ja että lankarullan päätyyn reiän ympärille muovin kutistumisen johdosta syntyvää vajoamaa ei ollut voinut ennakoida, sekä että bombeerausta eli siis sitä, että ulostyöntölevystä olisi keernan ympäriltä poistettu metallia lankarullassa ollutta painumaa vastaava määrä, ei ollut voitu suorittaa. Lisäksi tuurna, jonka tehtävänä oli ollut ruiskutuksen jälkeen sulkea ruiskutusaukko, oli ollut virheellisessä asennossa niin, että se oli työntynyt liian syvälle ruiskutuspisteeseen, mistä oli aiheutunut ruiskutuspisteen pullistuminen. Kun tuota pullistumaa oli oy A:n tehtaalla yritetty viilaamalla korjata, ruiskutuspiste oli suurentunut ja tullut soikeaksi, mistä oli aiheutunut se, että lankarullan päätyyn oli jäänyt pistemäinen kohoutuma, joka oli ollut suurempi, kuin kohtuuden mukaan voitiin hyväksyä ja joka siten oli ollut omiaan haittaamaan rullan päätyyn koneellisesti painettavaa tekstiä ja muutenkin rullien automaattista käsittelyä. Selostetuilla puutteellisuuksilla ja virheellisyyksillä oli katsottava olevan oleellinen merkitys kysymyksessä olevan muotin toiminnan ja tuotteen laadun kannalta.
Edelleen KO oli lausunut selvitetyksi, että Ruotsin Göteborgista oleva ab X oli 30.3.1977 tehnyt oy B:lle kirjallisen tarjouksen 3 - 5 miljoonan 11-silver lankarullan ostamisesta muun muassa ehdoin, että tavara tuli toimittaa vapaasti tullattuna Göteborgiin asiakkaan varastoon, ja että oy B:n tuli ensi tilassa toimittaa lankarullista näytteet ab X:n tarkastamista ja hyväksymistä varten ennen valmistuksen aloittamista, sekä että ab X oli 17.11.1977 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut, että sen ja oy B:n sopimuksen mukaan näyte-erä oli pitänyt toimittaa elo - syyskuussa 1977 sekä hankinta kolme viikkoa rullien hyväksymisen jälkeen ja että, koska ab X ei vielä ollut saanut mitään näytettä rullista n:o 11 eikä se siten ollut voinut saada toimituksia, kuten oli arvioitu, sen oli pakko siirtää tuo hanke tulevaisuuteen, mistä oy B:lle, jonka oli näytetty tarkoittaneen valmistaa puheena olevalla muotilla ab X:lle sen tarvitsemat lankarullat, oli katsottava aiheutuneen vahinkoa neljän miljoonan lankarullan tilauksen menetyksen johdosta saamatta jäänyt liikevoitto.
Edellä kerrotun vuoksi ja koska oy A ei ollut noudattanut muotin valmistuksessa kaikkea sitä huolellisuutta, jota siltä asianosaisten sopimuksen nojalla oli voitu vaatia, ottaen huomioon senkin, että oy A oli taannut muotin automaattisen toiminnan ja että yhtiö, jonka toimialana oli muun muassa metalli- ja muun teollisuuden tarvitsemien työkalujen ja koneiden valmistus, ei voinut viitata siihen, että sopimuksen mukaista BN 2016 runkoa käyttäen oli vaikeaa rakentaa kysymyksessä olevaa muottia, sen vuoksi, että yhtiön jo sopimusta päätettäessä oli pitänyt ottaa tuo seikka lukuun, koska se ei edes korjaamalla ollut voinut saattaa muotin ensimmäistä vaihetta sellaiseen sopimuksessa edellytettyä käyttötarkoitusta vastaavaan kuntoon, kuin kohtuudella voitiin vaatia, koska selostettua muotin ensimmäisenkään vaiheen toimittamisen viivästystä ei voitu pitää vähäisenä, ottaen huomioon senkin, että oli näytetty oy A:n elokuussa 1977 saaneen tietää oy B:lle olevan tärkeätä saada muotti käyttöönsä asiakkaalleen valmistettavia tuotteita varten mahdollisimman pian, koska muotin toinen vaihe tuli sopimuksen mukaan toimittaa 39. viikolla eli viimeistään 2.10.1977 ja oy A oli saman vuoden marraskuussa eli toisen vaiheen toimituksenkin jo ollessa viivästynyt palauttanut sanotut kaksi toisen vaiheen toteuttamiseen tarkoitettua tuurnaa sekä koska oy A oli sopimuksen vastaisesti edellä selostetuin tavoin muotin kummankin vaiheen toimituksen jo viivästyttyä kieltäytynyt luovuttamasta muottia, kun ei ollut väitettykään, ettei oy B olisi asianmukaisesti täyttänyt ilmoitusvelvollisuuta kysymyksessä olevien virheiden ja viivästyksien vuoksi, kun kaupan kohde oli jäänyt oy A:n käyttöön, ja koskei se seikka, oliko kysymyksessä olevalla muotilla saatu valmistetuksi lankarullia muualla suoritetuissa koeajoissa noin puoli vuotta ja puolitoista vuotta sen jälkeen, kun oy B oli ilmoittanut purkavansa puheena olevan sopimuksen, voinut vaikuttaa tämän asian ratkaisemiseen, KO oli, hyläten oy A:n kanteen, julistanut kysymyksessä olevalla sopimuksella tehdyn kaupan puretuksi sekä velvoittanut oy A:n suorittamaan oy B:lle sen muotista jo maksamat 5 000 markkaa 6 prosentin korkoineen 11.10.1977 lukien, koska oy A vastiketta puolestaan antamatta oli siitä lähtien saanut käyttää tuota summaa hyväkseen sekä korvaukseksi ulostyöntölevyn palautusjousen vaihdosta 25 markkaa, korvaukseksi opastuskäynnistä oy A:n tehtaalla 27.9.1977, koska tuo käynti oli ollut myös oy A:lle hyödyksi, oikeuden kohtuulliseksi harkitseman määrän yhteensä 600 markkaa, korvaukseksi muotin tarkastamisesta 23.9.1977 oikeuden kohtuulliseksi harkitseman määrän 1 000 markkaa ja korvaukseksi menetetystä liikevoitosta, jota asianosaisten sopima viivästyssakko ei riittänyt peittämään, esitetyn selvityksen mukaisesti 3 markkaa sadalta lankarullalta eli yhteensä 120 000 markkaa vähennettynä niillä rahti-, huolinta-, vakuutus- ja välittäjäkustannuksilla, jotka oy B:n olisi tullut suorittaa ja jotka oikeuden harkinnan mukaan olisivat olleet yhteensä 20 000 markkaa, eli 100 000 markkaa, ja siis vahingonkorvausta yhteensä 101 625 markkaa 5 prosentin korkoineen haastepäivästä 13.2.1978 lukien ja korvaamaan oy B:lle sillä olleet oikeudenkäyntikulut oikeuden kohtuullisiksi harkitsemilla 20 000 markalla.
Turun HO, jonka tutkittavaksi oy A oli saattanut jutun, t. 13.2.1981 oli katsonut, että oy A:lla olisi ollut oikeus käyttää runkoa BS 2016, mutta ainoastaan sillä edellytyksellä että ruiskupuristusmuotti olisi saatu kohtuullisessa ajassa asianmukaiseen kuntoon, mitä ei ollut tapahtunut. Oy B:n menetettyä liikevoittoa koskevan vaatimuksen osalta HO oli katsonut näytetyksi, että oy B:n tilatessa 3.6.1977 oy A:lta ruiskupuristusmuotin ab X oli jo tehnyt oy B:n lankarullien ostamista koskevan tarjouksensa. Oy B:n mainittua tilausta oli KO:n mainitsemin tavoin seurannut liite, jossa toimituksen myöhästymisen varalta oli määrätty viivästyssakko, jonka suuruus oli yksi prosentti muotin hinnasta jokaista alkanutta viikkoa kohti. Hyväksyessään tilauksen 15.6.1977 oy A oli vahvistanut sanotun sopimussakkoehdon. Sen johdosta ja ottaen huomioon ne seikat, jotka KO:n mainitsemin tavoin olivat aiheuttaneet viivästymisen ja sopimuksen purun, HO oli katsonut, ettei oy B ollut esittänyt sellaisia seikkoja, että se olisi oikeutettu saamaan viivästyssakon ohella eri korvausta viivästyksen takia menettämästään liikevoitosta. Koska asianosaisten sopimuksen mukaan muotin ensimmäisen vaiheen viimeinen toimituspäivä oli 26.8.1977 ja toisen vaiheen viimeinen toimituspäivä 30.9.1977 ja viivästymisen voitiin katsoa päättyneen oy B:n taholta 16.11.1977 tapahtuneeseen kaupan purkuun, viivästyssakko oli ensimmäisen vaiheen osalta 12 prosenttia 21 748 markan 10 pennin hinnasta eli 2 609 markkaa 75 penniä ja toisen vaiheen osalta 7 prosenttia 10 350 markan 70 pennin hinnasta eli 724 markkaa 55 penniä eli siis yhteensä 3 334 markkaa 30 penniä. Sen vuoksi HO oli katsonut, ettei ollut syytä muulla tavoin muuttaa KO:n päätöksen lopputulosta kuin että A velvoitettiin suorittamaan oy B:lle KO:n määräämään 100 000 markan korvauksen sijasta 3 334 markkaa 30 penniä eli siis korvausta yhteensä 4 959 markkaa 30 penniä KO:n määräämine korkoineen.
Pyytäen valituslupaa oy B haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja oy A antoi siltä pyydetyn vastauksen.
KKO t. tutki jutun ja totesi, että kysymyksessä olevan ruiskupuristusmuotin valmistamista koskeneen sopimuksen ehdot oli alkuaan määritelty oy B:n 3.6.1977 päivätyssä tilauskirjeessä, mitkä ehdot oy A oli kirjallisesti vahvistanut 15.6.1977. Ehtoihin oli sisältynyt HO:n tuomiossa tarkoitettu sopimussakkoehto, joka koski toimituksen viivästymisen johdosta maksettavaa "viivästymissakkoa". Ab X oli jo ennen tuon sopimuksen tekemistä antanut oy B:lle tarjouksen noin 3 - 5 miljoonan lankarullan ostamisesta ja oy B:n tarkoituksena oli käyttää edellä mainittua muottia näiden rullien valmistamisessa. Oy B ei kuitenkaan muotin valmistussopimusta tehtäessä ollut ottanut erikseen huomioon niitä vahinkoja, jotka sille ehkä aiheutuvat muotin jäämisestä toimittamatta. Oy A:n ei ollut näytetty puolestaan olleen selvillä ab X:n tilauksesta ja sen taloudellisesta merkityksestä oy B:lle, joskin oy A oli voinut ottaa huomioon, että oy B muotin valmistuttua ilmeisesti tulisi käyttämään sitä välittömästi teollisessa toiminnassaan. Tilatun muotin hinta oli ollut pieni siihen hyötyyn verrattuna, joka oy B:llä esitetyn laskelmansa mukaan oli ollut saavutettavissa tilattuja lankarullia valmistamalla. Koneiden ja laitteiden toimittamista koskevissa sopimuksissa oli tapana rajoittaa valmistajan vastuuta sopimuksen täyttämisestä siten, että valmistaja ei ottanut korvattavakseen toimituksen viivästymisestä tai suorittamatta jättämisestä aiheutuneita välillisiä vahinkoja tai että hän vastasi niistä vain rajoitetusti. Ottaen huomioon myös muotin suunnitteluun ja valmistamiseen liittyneet riskit KKO näin ollen katsoi, ettei Oy A ilman nimenomaista sitoutumista ollut vastuussa oy B:n liiketulon menetyksestä yli viivästymissakon määrän.
Mainituilla perusteilla KKO katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n tuomion lopputulosta. Asian laatuun nähden oy A sai pitää vahinkonaan sillä vastauksen antamisesta KKO:ssa olleet kulut.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Mälkki, Riihelä ja af Hällström sekä ylimääräinen oikeusneuvos Rosokivi
RAKENNUSRIIDAT