Alla olevassa tapauksessa raudoitusalan yritys menetteli törkeän huolimattomasti kun toimitti tilauksen vastaisesti vajaasti raudoitettua tuotetta. Tilaajalla oli oikeus vaatia korvauksia vaikka ei ollut tarkastanut tavaraa sitä vastaanotettaessa ja huomannut virhettä vaikka se olisi ollut huomattavissa. Toimittajan törkeää huolimattomuutta perusteltiin toimittajan ammattitietoisuudella teräksen murtolujuuden merkityksestä toimituksessa, joka korostaa huolellisuusvelvoitetta KKO perustelujen mukaan.
Myös tilaajan korvausoikeutta soviteltiin tarkastusvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

KKO:1983-II-178

Irtaimen kauppa - VIII Kaupan kohteen virheellisyys
Diaarinumero:
S83/279
Esittelypäivä:
5.9.1983
Antopäivä:
19.12.1983
Taltio:
3259
Myyjä oli toimittanut tilaajalle betonipalkkien raudoituksia, jotka murtolujuudeltaan eivät täyttäneet sopimuksen ehtoja. Tilaajan olisi ennen palkkien valamista pitänyt tarkastaa raudoitukset ja tällöin havaita niiden virheellisyys. Koska myyjällä raudoitusalalla toimivana ja teräksen murtolujuuden merkityksestä tietoisena oli erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että raudoitukset olivat tilausasiakirjojen mukaisia, ja kun hän laiminlyömällä tämän velvollisuutensa oli raudoituksia valmistaessaan toiminut törkeän huolimattomasti, tilaaja ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota tavaran virheeseen. Vahingonkorvausta soviteltiin tilaajan myötävaikutuksen vuoksi.

II-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A oli B Oy:lle toimituttamansa haasteen nojalla Piikkiön KO:ssa lausunut, että hän oli yhtiön tilauksen mukaisesti toimittanut betonipalkkien raudoituksia ja että yhtiö oli jättänyt toimituksen johdosta sille lähetyt laskut maksamatta. Sen vuoksi A oli vaatinut, että yhtiö velvoitettaisiin suorittamaan hänelle 27.10.1980 päivätyn laskun mukaan 13 108 markkaa 85 ja 30.10.1980 päivätyn laskun mukaan 10 924 markkaa 35 penniä eli yhteensä 24 033 markkaa 20 penniä korkoineen.
B Oy oli A:lle tiedoksi annetun vastahaasteen nojalla puolestaan lausunut, että A oli toimittanut yhtiölle erillisten rakennepiirustusten ja näihin liittyvien katkaisulistojen mukaisesti betonipalkkien raudoituksia siten, että raudoituksissa käytettyjen teräsrakenteiden tuli olla murtolujuudeltaan osaksi laatua A 400 H ja osaksi sitä huomattavasti vahvempaa laatua A 600 H. Kun 11 kappaletta mainittuja betonipalkkeja oli valettu yhtiön elementtitehtaalla, oli havaittu, että koko A:n raidoitustoimitus käsitti vain teräslaatua A 400 H. Betonipalkit eivät näin olleet vastanneet asetettuja lujuusvaatimuksia ja ne olivat puutteellisen raudoituksen vuoksi olleet yhtiölle käyttökelvottomia. Sen vuoksi ja kun yhtiölle oli aiheutunut kustannuksia 11 betonipalkin muotti- ja valutöistä sekä käytetyistä betonimäärästä ja ansaista ja kun A oli ennen palkkien valamista vakuuttanut toimituksessa olleiden rautojen lujuudeltaan vastaavan tilausta. B Oy oli vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan sille korvauksena virheellisten raudoitusten toimituksella aiheutetusta vahingosta 34 504 markkaa korkoineen.
A:n vastustettua B Oy:n kannetta KO p. 29.9.1981 oli tutkinut jutun.
Mitä ensin tuli A:n kanteeseen KO oli lausunut selvitetyksi, että B Oy oli jättänyt suorittamatta A:lta tilaamansa betoniraudoitustyöstä 27.10.1981 päivätyn laskun mukaiset 13 108,85 markkaa ja 30.10.1980 päivätyn laskun mukaiset 10 924,35 markka eli yhteensä 24 033,20 markkaa, jonka määrän yhtiö oli myöntänyt määrältään ja perusteeltaan oikeaksi.
Mitä sitten tuli B:n kanteeseen, KO oli lausunut selvitetyksi, että yhtiö oli tilannut raudoitusliikettä harjoittavalta A:lta erillisten rakennepiirustusten ja niihin liittyvien katkaisulistojen mukaisesti valettaviin kahteentoista sokkelipalkkielementtiin raudoituksia siten, että niissä käytettävien terästen tuli olla murtolujuudeltaan osittain laatua A 400 H ja osittain A 600 H, joista teräslaaduista viimeksi mainittu oli murtolujuudeltaan puolitoistakertainen ensinmainittuun verrattuna, että A oli toimittanut mainitut raudoitukset virheellisesti siten, että raudoituksissa oli käytetty A 600 H teräksen asemesta A 400 H terästä, että edellä mainitut teräkset oli silmämääräisesti tarkastellen toisistaan erotettavissa sillä perusteella, että A 400 H teräs oli vinoharjaista ja A 600 H poikkiharjaista, että yhtiön, suorittaessaan betonielementtien valmistajana Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisesti terästen tarkastusta ennen elementtien betonointia todetakseen, että raudoitus oli suunnitelmien mukaisen, olisi pitänyt havaita edellä mainittu virheellisyys, sekä että yhtiön harjoittamassa elementtitehtaassa ei aikaisemmin ollut käytetty A 600 h terästä, eikä näin ollen yhtiön puolesta raudoitusta silmämääräisesti tarkastettaessa ollut havaittu raudoituksen virheellisyyttä ennen kuin kahdestoista elementeistä oli valettu, jotka elementit raudoituksen osoittauduttua virheelliseksi olivat jääneet käyttökelvottomiksi, josta yhtiölle oli aiheutunut 34 504 markan vahinko hukkaan menneiden aineiden ja työpalkkojen menetyksinä.
Elementteihin menneen raudoituksen A oli korvannut toimittamalla oikeanlaatuiset raudoitukset.
Sen vuoksi ja kun päävastuu virheellisten elementtien valmistuksesta aiheutuneesta vahingosta oli katsottava olevan B Oy:llä ja kun raudoittajana toimineen A( oli katsottava olevan vastuussa edellä mainitusta vahingosta oikeuden harkinnan mukaan 10 000 markan määrästä, KO oli , hyläten B Oy:n kanteen enemmälti, vahingonkorvauslain säännösten nojalla velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle raudoituksesta myönnetyt 24 833,20 markkaa, josta määrästä kuitenkin oli vähennettävä A:n yhtiölle aiheuttama vahinko 10 000 markkaa, jolloin A:lle suoritettavaksi määräksi jäi 14 033,20 markkaa, joka oli suoritettava 5 prosentin vuotuisine korkoineen 13.1.1981 lukien.

Turun HO, jonka tutkittavaksi asianosaiset olivat saattaneet jutun, t. 7.1.1983 oli lausunut seuraavaa:
B Oy oli tilannut A:lta betonipalkkien raudoituksia. Tilaukseen liitettyjen rakennepiirustusten ja katkaisulistojen mukaan raudoitusten tuli olla murtolujuudeltaan osaksi laatua A 400 H ja osaksi sitä vahvempaa laatua A 600 H. Nämä lujuusluokat oli ollut mahdollista erottaa toisistaan silmämääräisesti niissä olleiden lujuusluokan tunnusten perusteella. A oli kuitenkin toimittanut yhtiölle vain laatua A 400 H. Vasta kun 11 betonipalkkia oli ehditty valaa, oli raudoituksissa oleva virhe havaittu. A oli tämän jälkeen toimittanut yhtiölle sovitun määrän A 600 H laatua olevia raudoituksia. Edellä mainittuja 11 palkkia ei ollut voinut käyttää. Niiden valusta oli yhtiölle aiheutunut vahinkoa kanteessa mainitut 34 504 markkaa. A ja yhtiö olivat molemmat raudoitusalalla asiantuntijoita. Raudoitukset olivat olleet ennen valua silmämääräisesti tarkastettavissa.
Hankintakaupassa myyjä oli velvollinen korvaamaan ostajalle kaupan kohteen virheellisyydestä aiheutuneen vahingon. Liikekaupassa ostaja oli velvollinen suorittamaan kaupan kohteen suhteen sellaisen tarkastuksen kuin hänen ammattitaitonsa ja hyvä kauppatapa edellyttävät. Jos vahinkoa kärsinyt osapuoli oli omalla laiminlyönnillään myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, vahingonkorvausta soviteltiin.
HO oli katsonut, että A oli vastuussa raudoitusten virheellisyydestä yhtiölle aiheutuneesta vahingosta ja että yhtiö, jonka olisi tavanmukaista huolellisuutta noudattaen pitänyt havaita raudoitusten virheellisyys, oli myötävaikuttanut vahingon syntymiseen sekä, että yhtiön oman myötävaikutuksen määrä oli puolet sille aiheutuneesta vahingosta.
Edellä lausumillaan perusteilla HO oli jättänyt asian KO:n päätöksen varaan muutoin paitsi, että B Oy:n vahingonkorvaussaatava A:lta korotettiin 17 252 markaksi. Yhtiön oli niin ollen maksettava A:lle 6 781 markkaa 20 penniä 5 prosentin korkoineen 13.1.1981 lukien.

Pyytäen valituslupaa A haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin. B Oy antoi siltä vaaditun vastauksen.
KKO t. tutki jutun ja katsoi, että B Oy:n olisi tullut tarkastaa puheena olevat A:n valmistavat raudoitukset ennen betonipalkkien valamista ja tällöin, niin kuin HO oli todennut, havaita niiden virheellisyys. A:lla oli kuitenkin raudoitusalalla toimivana ja teräksen murtolujuuden merkityksestä tietoisena ollut erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että raudoitukset olivat sen vahvuisia kuin rakennuspiirustuksissa ja katkaisulistoissa oli mainittu. Kun A oli raudoituksia valmistaessaan laiminlyönyt tämän velvollisuutensa, hän oli syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen, mistä oli aiheutunut yhtiölle 34 504 markan suuruinen vahinko. Tämän vuoksi yhtiö ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota tavaran virheeseen. Yhtiön myötävaikutus sille aiheutuneen vahingon syntymiseen ei ollut HO:n arvioimaa määrää suurempi.
Näillä perusteilla KKO katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n tuomion lopputulosta. B Oy sai asian laadun vuoksi pitää vahinkonaan sillä vastauksen antamisesta ollet kulut.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Leivonen, Nikkarinen ja Lindholm sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Setälä ja Heikkilä