Omakotitalon tuuletusputken väärä asennus ja vahingonkorvaus?


Alla oli kysymys väärän asennuksen virheistä ja korvauksista. Lisäksi kysymys oli reklamoinnista. Käräjäoikeus hyväksyi kanteen eikä hovioikeus myöntänyt siihen jatkokäsittelylupaa.

Käräjäoikeuden perusteluista:

"Käräjäoikeus toteaa, ettei kantajien ole pitänyt havaita pelkän talossa vallinneen ummehtuneen hajun vuoksi sitä, että haju on johtunut kosteus- ja mikrobivauriosta, jonka on nimenomaan aiheuttanut vastaajan ullakolla asentaman viemärin tuuletusputken liitos. Sisätiloista vauriota ei ole voitu havaita ennenkuin katto on pullistunut ja osaksi tippunut alas. Mainittuja johtopäätöksiä on tukenut muun muassa todistaja Kven kertomus siitä, että ullakolla kosteutta oli havaittu vain vaurioputken kohdalla, muttei laajempaa pintakosteutta.

Sanotun johdosta asiassa on näytetty, että virhe on voitu havaita ensi kerran 25.4.2016 olohuoneen sisäkaton tippuessa osittain alas. Virheen aiheuttaja eli se, että vastaajan palveluksessa mahdollisesti on virhe, on todettu tavarantarkastuksessa kesäkuussa 2016. Tätä koskeva tavarantarkastuskertomus on valmistunut heinäkuun lopussa 2016. Siten virheestä on reklamoitu kohtuullisessa ajassa nostamalla kanne käräjäoikeudessa 18.8.2016."

Itse virheestä todetaan:

"Käräjäoikeus toteaa johtopäätöksinään, että objektiivisten ja kohdetalossa paikalla havaintoja tehneiden todistajien Lsen ja Kven kertomuksin on tullut näytetyksi, että talon välipohjan vesi- ja mikrobivaurio oli syntynyt talon ullakolla olleen viemärin tuuletusputken liitoskohdan vuodettua, jolloin kosteus on joutunut talon välipohjaan ja lopulta aiheuttanut olohuoneen sisäkaton pintamateriaalien tippumisen osittain alas. Vuodon syynä on todettu ainakin olleen putkien puutteellinen tuenta, jolloin ne ovat saattaneet liikkua toisiinsa nähden. Tätä johtopäätöstä tukee myös kantajien yhdensuuntainen ja uskottava kertomus siitä, ettei ullakolla ollut useinkaan käyty, eikä tuuletusputkeeli ole heidän tietäen osunut mitään isompaa liikuttavaa tekijää.

Mainittuihin johtopäätöksiin nähden asiassa on jäänyt näyttämättä, että vesivahinko ja mikrobivauriot välipohjassa olisivat aiheutuneet vastaajayhtiön esittämin tavoin viemärin tuuletusputken katon läpiviennin vuotamisesta.

Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että vastaajayhtiö olisi toiminut huolellisesti asentaessaan viemärin tuuletusputken liitoksen alunperin vuonna 2011.

Kyseessä ei ole ollut sellainen rakenne, jota kantajien olisi pitänyt ymmärtää valvoa tai huoltaa. Tähän nähden viemärin tuuletusputken liitos ei ole kestävyydeltään ja muutoinkaan vastannut sitä, mitä kantajilla on yleensä ollut aihetta sanotunkaltaisen palveluksen yhteydessä olettaa.

Mainituilla perusteilla palveluksessa on ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettu virhe, jolloin kantajilla on kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n nojalla oikeus korvaukseen vahingosta, jonka he ovat kärsineet palveluksessa olleen virheen vuoksi.

Vaadittujen korjauskulujen määrä on ollut riidaton, minkä vuoksi vastaaja tuomitaan suorittamaan kantajille vaaditun mukainen määrä."

Vahingoista on todettu:

"Liitännäisvaatimusten (vuokrakulut, kontaminoitunut irtaimisto) menestyminen?

Vastaaja on pitänyt kantajien vaatimuksia sijaisasunnon vuokrakuluista sekä pilalle menneistä huonekaluista ja tekstiileistä ja huonekalujen pesusta välillisiä vahinkoja koskevina vaatimuksina.

Kuten edellä on todettu, kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään 1) tulon menetystä, joka tilaajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;
2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; ja 3) kohde-esineen käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Käräjäoikeus toteaa, ettei kantajien talossa mikrobivaurion vuoksi pilalle mennyt irtaimisto ja sen korjauskulut ole olleet lain tarkoittamaa välillistä vahinkoa vaan palveluksessa olleen virheen vuoksi aiheutunutta esinevahinkoa, joka tulee korvattavaksi suoraan kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n nojalla.

Sijaisasunnon vuokrakulut ovat aiheutuneet siitä, ettei talossa ole voinut asua vaurioiden korjauksen aikana. Käräjäoikeus toteaa, että tästä on kantajille aiheutunut suoranainen taloudellinen vahinko. Siten nämäkään kulut eivät ole kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua välillistä vahinkoa.

Joka tapauksessa asiassa on edellä kerrotuin tavoin näytetty huolimattomuus vastaajan palveluksessa, joten mainitut vahingot tulisivat välillisinäkin vahinkoina kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3momentin perusteella vastaajan korvattavaksi. Mainitut vaatimukset ovat olleet määriltään riidattomia."




Vaasan hovioikeus Päätös

Antamispäivä 17.10.2017

Nro 382

Diaarinumero S 17/567



Ratkaisu, josta on valitettu

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 8.5.2017 nro 7140 (liitteenä)

Asia Vahingonkorvaus

Valittaja Keski-Suomen LVI-M Oy

Vastapuolet Heidi A Ville O

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Valitus

Keski-Suomen LVI-M Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja että Heidi A ja Ville O velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudesta korkoineen.

Vastaus

Vastausta ei ole pyydetty.

Jatkokäsittelyluparatkaisu

Perustelut

Valittaja tarvitsee tässä asiassa jatkokäsittelyluvan.

Hovioikeus on tutkinut jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytykset. Käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen ja muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Asiassa ei ole myöskään valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella ilmennyt perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeudessa suoritetun näytön arvioinnin oikeellisuutta. Jatkokäsittelylupaa ei ole tärkeä myöntää myöskään lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa eikä luvan myöntämiseen ole muuta painavaa syytä.



Päätöslauselma

Jatkokäsittelylupaa ei myönnetä. Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Lainkohdat:
Oikeudenkäymiskaari 25 a luku 5 §
Oikeudenkäymiskaari 25 a luku 11 §



Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 18.12.2017.

Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos Tuula K
hovioikeudenneuvos Ulla Maija H hovioikeudenneuvos Eerika H


Ratkaisu on yksimielinen.


KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS
Jyväskylän kanslia

1
TUOMIO 1717140
julistettu istunnossa

8.5.2017 L 16/11722


Kantajat Heidi ja Ville


Vastaaja Keski-Suomen LVI-M Oy


Asia Vireille

Vahingonkorvaus
18.8.2016

KYSYMYKSENASETTELU

Asiassa on kysymys vahingonkorvausvaatimuksesta, jonka yksityiset henkilöt ovat esittäneet elinkeinonharjoittajalle.

Kanteessa väitetyn mukaisesti elinkeinonharjoittaja oli tehnyt viemärin tuuletusputken liitännän väärin, mistä on aiheutunut vesivahinko.

Kysymykseen sovelletaan kuluttajansuojalain 8 luvun säännöksiä.


RIIDATTOMAT SEIKAT

Keski-Suomen LVI-M Oy eli vastaaja oli vuonna 2011 tehnyt kantajien omakotitaloon osoitteessa V, korjaustyötä, jolloin vastaaja oli liittänyt viemärin muovisen tuuletusputken rakennuksen yläkerran ullakkotilassa ulosmenevään valurautaiseen putkeen.

Vaurion korjauskulut sekä asumisesta, pilalle menneistä huonekaluista ja tekstiileistä sekä homepesusta aiheutuneet kulut ovat määriltään riidattomat.

KANNE

Vaatimukset Kantajat Heidi A ja Ville O ovat vaatineet, että vastaaja

Keski-Suomen LVI-M Oy velvoitetaan suorittamaan heille vahingonkorvauksena

- vaurion korjauskulut 25.000,01 euroa
- vuokra-asunnon kuluina 3.070,12 euroa
- pilalle menneistä huonekaluista ja tekstiileistä 2.442,01 euroa
- huonekalujen homepesusta 530,72 euroa

yhteensä 31.042,86 euroa laillisine viivästyskorkoineen 1.7.2016 lukien.

Lisäksi kantajat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 9.805,50 euroa ja selvittelykulunsa (tavarantarkastus 2.870,75 euroa ja mikrobitutkimuskulut 405,48 euroa) yhteensä 3.276,23 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomiosta lukien. Edelleen Ville O on vaatinut asianosaiskuluina 850 euroa ja Heidi A asianosaiskuluina 200 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomiosta lukien.

Toissijaisesti selvittelykulut 3.276,23 euroa vaaditaan vahingonkorvauksena korkoineen.


Perusteet

Käännetty todistustaakka

Kysymys on sopimusrikkomukseen perustuvasta vastuusta eli ekskulpaatiovastuusta, jolloin vahingonkorvausta vaativan ei tarvitse esittää tuottamuksesta näyttöä. Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n 4 momentin mukaan vastaajan tulee vastuusta vapautuakseen osoittaa toimineensa huolellisesti.

Virhe ja siitä aiheutuneet vauriot

Vastaaja oli vuonna 2011 tehdyn remontin yhteydessä tehnyt viemärin putken liitännän virheellisesti. Virheen seurauksena tuuletusputkeen kondensoitunut vesi on sadeveden lisäksi päässyt valumaan epätiiviistä putken liitoksesta rakennuksen välipohjarakenteisiin ja eristeisiin.

Virhe ja sen aiheuttama vahinko paljastuivat huhtikuussa 2016, kun kantajat havaitsivat alakerran sisäkattorakenteen pullistuneen alaspäin ja lopulta osa kattolevytyksestä oli pudonnut alas. Syynä levytyksen putoamiseen oli ollut kastunut ja lahonnut välipohjarakenne.

Tässä yhteydessä oli selvinnyt syy sille, miksi kantajien asunnossa oli haissut ummehtuneelle. Välipohjan eristeiden mikrobivaurion vuoksi epäpuhdas ilma levisi rakenteiden läpi kaikkiin asuintiloihin.


Oikeustosiseikat

Elinkeinonharjoittajana toiminut vastaaja on tehdessään viemärinputken liitoksen toiminut ammattitaidottomasti ja huolimattomasti, minkä seurauksena virhe on aiheutunut. Kysymys on sopimusrikkomuksesta, jonka perusteella vastaaja on velvollinen korvaamaan virheestä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti. Myös kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka aiheutuu palveluksessa olevan virheen vuoksi ja toimeksisaaja on velvollinen korvaamaan myös välillisen vahingon, jos virhe tai puute johtuu toimeksisaajan huolimattomuudesta.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Toimeksisaaja vastaa myös palveluksen suorittamiseen tarvittavasta materiaalista.

Huolimattomuus ja hyvän rakennustavan vastainen liitoksen tekeminen on ilmennyt siten, että kun muoviputki on liitetty valurautaputkeen
- valurautaisen putken tuenta on ollut puutteellinen
- putkien liitoskohdan ja alhaalta tulleen muoviputken tuenta on ollut puutteellinen
-liitettävät putket eivät ole olleet suorassa linjassa toisiinsa nähden, eivätkä ole täysin vastakkain
- putkien katkaisukohdassa on ollut 25 mm rako ja lisäksi putkien pystysuorassa linjassa on ollut noin 15 mm poikkeama,
- valurautainen putki on ollut halkaisijaltaan noin 3 mm suurempi kuin muoviputki ja
- pantaliitin malliltaan Duo 100 on putkien rako 25 mm huomioiden ollut liian kapea.

Liitokseen olisi ollut mahdollista käyttää nimenomaan kyseiseen tarkoitukseen tarkoitettua muunnosliitintä eli leveämpää liitosholkkia ja mieluiten ns. toleranssipantaa (K1N1, s. 15).

Virheen ja vaurioiden korjaaminen

Vaurioiden korjaamiseksi välipohjarakenne on purettu ja rakennettu uudelleen. Mikrobien aiheuttaman epäpuhtaan sisäilman ja sisäkaton romahtamisen vuoksi asunto on ollut asumiskelvoton huhtikuusta syyskuun loppuun, jolloin korjaukset saatiin valmiiksi.

Vaaditut vahingonkorvaukset

Vaaditut korvaukset muodostuvat vahingon korjaamisesta aiheutuneista kuluista, muualla asumisesta aiheutuneista kuluista, epäpuhtaan sisäilman vaurioittaneiden huonekalujen ja tekstiilien puhdistamisesta aiheutuneista kuluista.

Oikeudenkäyntikuluista

Lisäksi virheen selvittämisestä on aiheutunut kuluja. (K4)

VASTAUS

Vaatimukset Vastaaja Keski-Suomen LVI-M Oy on kiistänyt vaatimukset kokonaan ja vaatinut niitä hylättäviksi.

Lisäksi vastaaja on vaatinut, että kantajat velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.330 euroa (alv 0, sis. todistelukulut) laillisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomiosta lukien. Edelleen vastaajan edustajista Hnen on vaatinut asianosaiskuluina 500 euroa ja Nnen 400 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomiosta lukien.


Perusteet

Virheilmoitus

KSL:n 8 luvun 16 §:n mukaan virheilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaitaan tai se olisi pitänyt havaita.

Kantaja on myöntänyt asunnossa haisseen ummehtuneelle. Tilaan, jossa liitos on, on ovi ja vastaajan tiedon mukaan kantajat ovat käyttäneet tilaa varastona, minkä vuoksi heidän on tullut havaita mahdollinen vesivahinko jo aiemmin.

Tästä syystä kantajien olisi tullut havaita virhe aiemmin ja tehdä virheilmoitus kohtuullisessa ajassa.

Virheestä

Työn suorituksessa ei ole ollut virhettä.

Puheena oleva putken liitos on tehty alalla hyväksytyllä ja normaalilla tavalla. Kyseessä ei ole ollut väärä liitos:
- putkien tuennalla ei ole ollut merkitystä asiassa
- valurautaputki on tuettu
- putkien asentoa vastaajan suorittaman työn jälkeen ei voida enää arvioida, kun liitoskohtaa on avattu tarkastuksissa, ja
- on tavanomaista, että putket ovat liitoskohdassa eri paksuisia, paksuuden erot eivät ole epätavanomaisen suuret ja liitosholkki on ollut alalla yleisesti käytössä.

Kantajien mukaan ongelma on ilmennyt noin viisi vuotta vastaajan toimenpiteiden jälkeen. Vastaaja ei vastaa siitä, mitä kantajat ovat väliajalla rakennukselle tehneet.

Vastaajan edustajat ehdottivat työn aikana, että läpivienti katolle tehdään uudestaan ja samalla vaihdetaan valurautaputki muoviputkeksi. Kantajat kieltäytyivät tästä. Vastaajan näkemyksen mukaan katon läpivienti vanhassa muodossaan on riskirakenne ja on saattanut aiheuttaa vesivahingon.



Vesivahingon aiheutumisen syy

Vesivahinko ei ole aiheutunut väitetystä putken liitoksesta.

Kesällä tehty vuotokoe ei vastaa todellisuutta. Pienikin vuoto talvella on voinut aiheuttaa putken liitoskohdan jäätymisen ja sitä myötä ongelman synnyn.

Tavarantarkastaja Lnen ei omassa lausunnossaan kerro, mistä vahingon aiheuttanut vesi on tullut, minkä vuoksi asia jää epäselväksi. Kantajat esittävät, että vesi on joko kondenssivettä tai sadevettä, mutta eivät kerro tarkkaan kosteusvaurion syytä.

Korvausvaatimuksista

Asumisesta, pilalle menneistä huonekaluista ja tekstiileistä sekä homepesusta aiheutuneet kulut ovat määriltään riidattomat. Kuitenkin mainitut kulut ovat välillisiä vahinkoja, joista vastaaja ei KSL 8 luvun 20 §:n nojalla vastaa.


Todistustaakasta

Työsuoritus on tehty huolellisesti, jolloin vastaajalla ei ole todistustaakkaa asiassa.


KANTAJAN LAUSUMA


Virheilmoituksesta

Vastaaja on tehnyt väitteen virheilmoituksen viivästymisestä vasta riita-asian valmisteluistunnossa. Vastaaja on tosiasiallisesti luopunut vetoamasta myöhään tehtyyn virheilmoitukseen.

Virhe on lopullisesti ilmennyt vasta tavarantarkastuskertomuksen valmistuttua ja kuten ratkaisussa KKO: 2005:127 on todettu, että virhevastuulle säädetty aika alkaa tarkastuksen valmistumisesta. Siten virheestä ei ole ilmoitettu liian myöhään.

Virhe on havaittu 23.4.2016. 27.4.2016 vakuutusyhtiön puolesta L&T on tehnyt vahinkotarkastuksen. 25.5.2016 on reklamoitu kirjeellä vastapuolelle. 15.-16.6.2016 on tehty tavarantarkastus.

Vesivuoto ei ole ollut havaittavissa, koska tilassa ei ole useinkaan käyty. Putkessa ei ole myöskään ollut jatkuvaa kosteutta, joka olisi ollut havaittavissa.


Kantajien toimet rakennuksessa tai muu väitetty vahingon syy

Kantajat eivät ole väliajalla tehneet liitokselle mitään. Liitosta ei ole täytynyt mitenkään huoltaa.

Vastaajalla on näyttötaakka väitteestään, että kantajat olisivat aiheuttaneet vesivahingon tai se olisi aiheutunut muusta syystä kuin väitetystä virheellisestä liitoksesta. Tällaiset väitteet on esitetty ensimmäisen kerran vastauksessa käräjäoikeudelle. Niiden paikkaansa pitävyyttä ei voida enää tutkia, kun talo on vahingon jälkeen jo korjattu.

Urakoitsija ei ole ilmoittanut korjausvaiheessa kantajille, että rakenne olisi jollakin tavalla virheellinen tai riskirakenne.

Putken tuennasta

Putken tuenta on olennainen osa liitosta, koska jos putki pääsee liikkumaan, voi se aiheuttaa liitoksen vuodon.

Hyvästä rakennustavasta

Hyvää rakennustapaa ei ole lainsäädännössä määritelty. Tavarantarkastuskertomuksen (K1N1) kohdan 4.1.1. mukaan liitos on RakM D1 vastainen.

Putkien asento vastaajan asennuksen jälkeen

L&T Oyj:n tarkastuksessa (K1N1 liite) on putkien asennon virheellisyys toisiinsa nähden todettu.


Asumiskulujen peruste

Vaatimukset perustuvat sopimusperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen ja kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:ään. Tällöin myös välilliset vahingot tulevat korvattaviksi.

Vuokrakulut ovat syy-yhteydessä vahinkoon, joka aiheutti talon asumiskelvottomuuden epäpuhtaan sisäilman ja katon tippumisen johdosta.

RATKAISTAVAT KYSYMYKSET

1. Reklamaatioväitteen tutkiminen? Onko reklamoitu ajallaan?
2. Onko viemärin tuuletusputken asennus ollut virheellinen? Onko siis palvelus suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti?
3. Onko tästä aiheutunut väitetty kosteus- ja mikrobivaurio?
4. Liitännäisvaatimusten (vuokrakulut, kontaminoitunut irtaimisto) menestyminen?
5. Oikeudenkäyntikulut?

TODISTEET


Kirjalliset todisteet


Henkilötodistelu

Kantaja

K1. HTT Seppo Ln tarkastuskertomus 15.6.2016 liitteineen (käydään läpi Ln kuulemisen yhteydessä)
K2. Esite liitoskohtaan soveltuvasta muunnosliittimestä K3 JA K4. luovuttu

Vastaaja

V1. (sama kuin K1) HTT Seppo Lsen tarkastuskertomus 15.6.2016 liitteineen


Kantaja

- Kantaja Heidi A todistelutarkoituksessa

7
- Kantaja Ville O todistelutarkoituksessa
- Todistaja HTT Seppo L
- Todistaja RI Markku K

Vastaaja

- Vastaajan edustaja TJ Jarkko N todistelutarkoituksessa
- Vastaajan edustaja, hall.pj, Simo H todistelutarkoituksessa
- Todistaja Ari N

RATKAISU

Perustelut

1. Reklamaatioväitteen tutkiminen? - Onko reklamoitu ajallaan?

Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:ssä säädetään pääsääntönä, että tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Lainkohdan esitöissä on todettu (HE 360/1992 vp., s. 92) että arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai milloin se olisi pitänyt havaita, ratkaiseva merkitys olisi ajankohdalla, jona tilaaja on käsittänyt tai hänen olisi pitänyt käsittää, että palveluksessa on jotakin vikaa. Asiaan ei vaikuttaisi se, onko virheen aiheuttanut seikka kenties ollut ulkonaisesti havaittavissa jo aiemmin, mikäli tilaaja ei vielä tuolloin ole ymmärtänyt eikä hänen olisi pitänytkään ymmärtää, että palvelus kyseisen seikan johdosta on virheellinen.

Puheena olevassa asiassa kantajat ovat yhdenmukaisesti kertoneet käräjäoikeudessa, että talossa oli tuntunut ummehtunutta hajua jo aiemmin, mutta he olivat uskoneet sen johtuvan tuuletuksen puutteesta.

Sitten Heidi An kertoman mukaan talon olohuoneen katto oli pullistunut sisäänpäin ja tippunut osittain alas. Viikon kuluessa olivat tulleet vakuutusyhtiön nimeämät vahinkotarkastajat.

Kirjallisena todisteena K1N1, liite 4 esitetyn tarkastusraportin mukaan virhe oli havaittu 25.4.2016 (katon tippuessa alas) ja 27.4.2016 vakuutusyhtiön puolesta L&T oli tehnyt vahinkotarkastuksen.

15.-16.6.2016 oli tehty tavarantarkastus, josta oli 28.7.2016 laadittu tavarantarkastuskertomus. Tavarantarkastuksessa vastaajayhtiön edustaja oli ollut läsnä. Kanne on tullut vireille 18.8.2016.

Käräjäoikeus toteaa, ettei kantajien ole pitänyt havaita pelkän talossa vallinneen ummehtuneen hajun vuoksi sitä, että haju on johtunut kosteus- ja mikrobivauriosta, jonka on nimenomaan aiheuttanut vastaajan ullakolla asentaman viemärin tuuletusputken liitos. Sisätiloista vauriota ei ole voitu havaita ennenkuin katto on pullistunut ja osaksi tippunut alas. Mainittuja johtopäätöksiä on tukenut muun muassa todistaja Kven kertomus siitä, että ullakolla kosteutta oli havaittu vain vaurioputken kohdalla, muttei laajempaa pintakosteutta.

Sanotun johdosta asiassa on näytetty, että virhe on voitu havaita ensi kerran 25.4.2016 olohuoneen sisäkaton tippuessa osittain alas. Virheen aiheuttaja eli se, että vastaajan palveluksessa mahdollisesti on virhe, on todettu tavarantarkastuksessa kesäkuussa 2016. Tätä koskeva tavarantarkastuskertomus on valmistunut heinäkuun lopussa 2016. Siten virheestä on reklamoitu kohtuullisessa ajassa nostamalla kanne käräjäoikeudessa 18.8.2016.


2. Pääasiaa koskeva lainsäädännöllinen tausta

Kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §:n mukaan luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja ) suorittaa kuluttajalle (tilaaja ) ja joiden sisältönä on muun muassa rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. Tietyistä urakkasopimuksista säädetään kuitenkin jäljempänä 9 luvussa.

Osapuolet ovat asian valmistelun kuluessa nimenomaan todenneet yksimielisesti kuluttajansuojalain 8 luvun soveltuvan asiaan.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia. Jos toimeksisaajan on hankittava palveluksen suorittamisessa tarvittavaa materiaalia eikä toisin ole sovittu, materiaalin tulee olla kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua. Jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1-3 momentissa säädetään, siinä on virhe.
Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta (21 §:ssä materiaalin aiheuttamat vahingot, joista nyt ei ole kyse). Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.

Mainitun lain 10 §:n mukaan 3 ja 4 momentin mukaan tilaajalle aiheutuvan välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Välillisenä vahinkona pidetään 1) tulon menetystä, joka tilaajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi; 2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; ja 3) kohde-esineen käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen. Jos 3 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua vahinkoa aiheutuu muunlaisen vahingon rajoittamisesta, sitä ei kuitenkaan tältä osin pidetä välillisenä vahinkona.

2-3. Onko viemärin tuuletusputken asennus ollut virheellinen, onko asennus suoritettu huolellisesti ja onko virheestä aiheutunut väitetty kosteus- ja mikrobivahinko?

Asiassa on näyttönä esitetty kantajien On ja An kertomukset sekä vastaajayhtiön edustajien Jarkko Nsen ja Simo Hsen kertomukset. Sekä kantajilta että vastaajayhtiöltä oli ollut edustaja läsnä tavarantarkastusta (K1N1) tehtäessä 15.6.2016 ja 16.6.2016.

Asiassa on kantajien nimeäminä todistajina kuulusteltu HTT Seppo Lsta, joka oli tehnyt tavarantarkastuksen (K1N1) sekä rakennusinsinööri Markku Kilpeä, joka oli tehnyt vakuutusyhtiön tilaamana L&T:n tarkastusraportin (K1N1, liite 4). Vastaajan nimeämä todistaja Ari Nousiainen ei ollut ollut tavarantarkastuksessa läsnä, eikä hän ollut tehnyt suoria havaintoja todistelun kohteena olleesta viemärin tuuletusputkesta.

Kirjallisesta todisteesta K2 on ilmennyt liitoskohtaan soveltuvan pannan kuva, jolla kuvalla käräjäoikeuden näkemyksen mukaan ei ole juurikaan merkitystä asian ratkaisemiselle.

Kantajat A ja O ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että he olivat teettäneet talossaan putkiremontin, jonka vastaajayhtiö oli tehnyt vuonna 2011. Ullakolla kantajat olivat käyneet noin kerran vuodessa ja siellä oli säilytetty joitakin tavaroita. Kyseessä on kylmä ullakkotila. A oli ollut kotona, kun olohuoneen sisäkaton levytys oli tippunut alas.
Samantien asiaa oli ryhdytty selvittämään vakuutusyhtiön kanssa. Nyt vahingon tapahduttua ja sen tultua korjatuksi, ullakolla viemärin tuuletusputken liitin on vaihdettu, mutta katon läpivientikohdalle ei ole tehty mitään. A ja O ovat kertoneet käyvänsä nyt ullakolla usein putkea vahtimassa, mutta mitään kosteutta ei ole enää havaittu.

Vastaajayhtiön edustajat Nnen ja Hnen ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että puheena olevan kaltaisia liitoksia tehdään päivittäin, eikä liitos ole voinut vuotaa. Putket työnnetään tiiviisti, eikä muoviputken tuennassa ole ollut vikaa. Heidän näkemyksensä on ollut se, että talon välitilaan oli tullut kosteutta tuuletusputken läpiviennin kohdalta ulkoa, talon katolta. Yhtiö oli esittänyt kantajille jo vuonna 2011 tehdyn remontin yhteydessä, että rautaputki katolle olisi vaihdettu, mutta kantajat eivät olleet tähän suostuneet. Edelleen Nnen ja Hnen ovat ihmetelleet, miksei tavarantarkastuskertomukseen ollut kirjattu sitä, että ämpäritestin johdosta muutamia pisaroita vettä oli tullut sisälle. Toisaalta kumpikaan ei ollut vaatinut uusintatutkimusta.

Sekä Lsen että Kven keskeisimpänä havaintona (mikä ilmenee myös todisteesta K1N1) on ollut, että rakenteisiin ja välipohjaan oli tullut kosteutta ullakolla olleen viemärin tuuletusputken liitoskohdasta.
Molemmat ovat selittäneet liitoskohdan alapuolella olleen ruosteisia vuotojälkiä, mikä on viitannut putken vuotamiseen nimenomaan liitoksesta eikä esimerkiksi katon läpiviennistä vastaajan edustajien väittämällä tavalla. Edelleen Lnen on todennut katon
läpivientikohtaa testatun ämpäritestillä, jossa avustaja oli talon katolla kaatanut ämpäristä vettä läpiviennin kohdalla. Tuolloin oli enintään yksittäinen tippa vettä havaittu sisäpuolella. Lsen mukaan katon läpiviennin kohdalla valumajälkiä ei sen sijaan ollut havaittu. Edelleen Lnen on todennut, että tavanomaisesti nimenomaan viemärin tuuletusputken sisällä on merkittävä määrä kosteutta. Lnen on arvioinut kosteuden löytöpaikan (välipohja) ja edellä mainittujen valumajälkien sekä ämpäritestin perusteella, ettei vesivahinko ole voinut aiheutua katon läpiviennin vuotamisesta vaan viemärin tuuletusputken liitoksen vuotamisesta.

Edelleen toinen keskeinen johtopäätös, jonka sekä Lnen että K ovat todenneet, on ollut se, että tuuletusputken tuenta on ollut virheellinen, mistä syystä putki on saattanut liikkua. Lnen on todennut, ettei muoviputkea ollut kannakoitu eli se olisi tullut tukea paremmin liikkumisen estämiseksi. K on todennut, että L&T:n putkimies, joka oli vauriota ensiksi havainnut ja ilmeisesti liitoksen avannut, oli todennut liitoksen olleen epätiivis. Kven mukaan jokin olisi voinut tönäistä putken pois paikoiltaan, mutta näin ei olisi pitänyt tapahtua, jos se olisi alunperin tuettu oikein.

Sen sijaan molemmat Lnen ja K ovat todenneet, että viemärin tuuletusputken liitoskohta oli vauriotutkimuksissa todennäköisesti avattu (Kven mukaan L&T:n putkimiehen toimesta) ennen kuin kumpikaan heistä oli käynyt paikalla. Käräjäoikeus toteaa, että sanotusta syystä putkien sijainnilla sivu- tai pystysuunnassa toisiinsa nähden ei siten ole merkitystä asian ratkaisemiselle. Liitoksen avauksessa, ennen Lsen tai Kven havaintoja, putket ovat voineet joutua eri asentoon kuin asennettaessa vuonna 2011.

Vastaajan nimeämä todistaja Ari Nousiainen on kertonut, että yleensä kyseisenlaista liitintä käytetään. Todisteen K1, s. 8 kuvaa katsomalla Nousiainen on todennut kuvan otetun väärästä suunnasta. Kuvan perusteella Nousiaisen mielestä kannakointi oli tehty oikein. Nousiaisen mukaan yleensä vuodot aiheutuvat sulamisvesien aikaan läpivienneistä, eivät putken liitoksen vuotamisesta. Nousiainen on todennut, että vaikka hän oli jossain vaiheessa käynyt kohdetalossa, hän ei ole käynyt ullakolla havainnoimassa vahinkokohtaa tai viemärin tuuletusputken liitintä eikä myöskään talon katolla.

Käräjäoikeus toteaa johtopäätöksinään, että objektiivisten ja kohdetalossa paikalla havaintoja tehneiden todistajien Lsen ja Kven kertomuksin on tullut näytetyksi, että talon välipohjan vesi- ja mikrobivaurio oli syntynyt talon ullakolla olleen viemärin tuuletusputken liitoskohdan vuodettua, jolloin kosteus on joutunut talon välipohjaan ja lopulta aiheuttanut olohuoneen sisäkaton pintamateriaalien tippumisen osittain alas. Vuodon syynä on todettu ainakin olleen putkien puutteellinen tuenta, jolloin ne ovat saattaneet liikkua toisiinsa nähden. Tätä johtopäätöstä tukee myös kantajien yhdensuuntainen ja uskottava kertomus siitä, ettei ullakolla ollut useinkaan käyty, eikä tuuletusputkeeli ole heidän tietäen osunut mitään isompaa liikuttavaa tekijää.

Mainittuihin johtopäätöksiin nähden asiassa on jäänyt näyttämättä, että vesivahinko ja mikrobivauriot välipohjassa olisivat aiheutuneet vastaajayhtiön esittämin tavoin viemärin tuuletusputken katon läpiviennin vuotamisesta.

Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että vastaajayhtiö olisi toiminut huolellisesti asentaessaan viemärin tuuletusputken liitoksen alunperin vuonna 2011.

Kyseessä ei ole ollut sellainen rakenne, jota kantajien olisi pitänyt ymmärtää valvoa tai huoltaa. Tähän nähden viemärin tuuletusputken liitos ei ole kestävyydeltään ja muutoinkaan vastannut sitä, mitä kantajilla on yleensä ollut aihetta sanotunkaltaisen palveluksen yhteydessä olettaa.

Mainituilla perusteilla palveluksessa on ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettu virhe, jolloin kantajilla on kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n nojalla oikeus korvaukseen vahingosta, jonka he ovat kärsineet palveluksessa olleen virheen vuoksi.

Vaadittujen korjauskulujen määrä on ollut riidaton, minkä vuoksi vastaaja tuomitaan suorittamaan kantajille vaaditun mukainen määrä.



4. Liitännäisvaatimusten (vuokrakulut, kontaminoitunut irtaimisto) menestyminen?

Vastaaja on pitänyt kantajien vaatimuksia sijaisasunnon vuokrakuluista sekä pilalle menneistä huonekaluista ja tekstiileistä ja huonekalujen pesusta välillisiä vahinkoja koskevina vaatimuksina.

Kuten edellä on todettu, kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään 1) tulon menetystä, joka tilaajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;
2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; ja 3) kohde-esineen käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Käräjäoikeus toteaa, ettei kantajien talossa mikrobivaurion vuoksi pilalle mennyt irtaimisto ja sen korjauskulut ole olleet lain tarkoittamaa välillistä vahinkoa vaan palveluksessa olleen virheen vuoksi aiheutunutta esinevahinkoa, joka tulee korvattavaksi suoraan kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n nojalla.

Sijaisasunnon vuokrakulut ovat aiheutuneet siitä, ettei talossa ole voinut asua vaurioiden korjauksen aikana. Käräjäoikeus toteaa, että tästä on kantajille aiheutunut suoranainen taloudellinen vahinko. Siten nämäkään kulut eivät ole kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua välillistä vahinkoa.

Joka tapauksessa asiassa on edellä kerrotuin tavoin näytetty huolimattomuus vastaajan palveluksessa, joten mainitut vahingot tulisivat välillisinäkin vahinkoina kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3momentin perusteella vastaajan korvattavaksi. Mainitut vaatimukset ovat olleet määriltään riidattomia.



5. Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Vastaajayhtiö on hävinnyt asian. Oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen ollessa määriltään riidattomat, vastaajayhtiö velvoitetaan korvaamaan ne kantajille.

An vaatima asianosaiskulu on ollut määrältään riidaton.

O on ilmoittanut työskentelevänsä kaivinkoneyrittäjänä ja yksi työtilaisuus oli menetetty pääkäsittelyn vuoksi. Käräjäoikeus pitää Ojosen ilmoitusta uskottavana ja vaadittua ansionmenetystä todellisena ja kohtuullisena.


Tuomiolauselma

Keski-Suomen LVI-M Oy velvoitetaan suorittamaan Heidi Alle ja Ville Ojlle vahingonkorvauksena

- vaurion korjauskulut 25.000,01 euroa
- vuokra-asunnon kuluina 3.070,12 euroa
- pilalle menneistä huonekaluista ja tekstiileistä 2.442,01 euroa
- huonekalujen homepesusta 530,72 euroa

yhteensä 31.042,86 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen 1.7.2016 lukien.

Keski-Suomen LVI-M Oy velvoitetaan suorittamaan Heidi Alle ja Ville Ojlle heidän oikeudenkäyntikuluinaan 9.805,50 euroa ja selvittelykuluinaan 3.276,23 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.6.2017 lukien.

Edelleen Keski-Suomen LVI-M Oy velvoitetaan suorittamaan Heidi Alle asianosaiskuluja 200 euroa ja Ville Olle asianosaiskuluja 850 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen 8.6.2017 lukien.


Lainkohdat Kuluttajansuojalaki 8 luku 1 §, 10 § 3 ja 4 momentit, 12 §, 16 § ja 20 §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 §

MUUTOKSENHAKU Tuomioon tyytymätön saa valittaa Vaasan hovioikeudelle tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalle oikeudelle, jos korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava
Keski-Suomen käräjäoikeudelle viikon kuluessa ratkaisun antamisesta ja valitus ajettava perille 30 päivässä ratkaisun antamisesta.

Valittajan vastapuolella on mahdollisuus vastavalitukseen
tyytymättömyyttä ilmoittamatta oikeudenkäymiskaaressa säädetyllä tavalla (oikeudenkäymiskaari 25 luku 14 a § ja 30 A luku 5 §).

Liitteenä muutoksenhakuohje.

Määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle: 15.5.2017 Määräaika valitukselle: 7.6.2017
Määräaika vastavalitukselle: 21.6.2017

TYYTYMÄTTÖMYYDEN ILMOITTAMINEN

Keski-Suomen LVI-M Oy on tuomion julistamisen päättyessä ilmoittanut hyväksytysti tyytymättömyyttä koko tuomioon.


ALLEKIRJOITUS JA ASIAN RATKAISIJA