Urakka- vai tuntityö?
Tyypillinen rakennusriita on riita siitä, onko sovittu urakka- vai tuntityöstä. Riitaa ei voi syntyä, jos sopimuksessa asia määritellään selvästi, mitkä ovat urakkaan kuuluvia töitä, mitkä eivät ja urakan aikana tehdään selvä ero mikä työ kuuluu urakkaan ja mikä tuntityöhön. Ja urakoitsijan velvollisuus on hyväksyttää työt ja tunnit urakan aikana.
Riitaista alla olevassa asiassa on ensinnäkin se, ovat osapuolet sopineet laskutuksen perustuvan kokonaisurakkaan vai tuntilaskutukseen. Riitaista on myös se, onko asuntoyhtiön valitsema valvoja hyväksynyt kaikki urakoitsijan tekemät työt vai osan töistä.
Alla tilaaja asunto-osakeyhtiö hävisi riidan pääosin koska sopimuksissa oli sovittu urakkatyöstä eikä asunto-osakeyhtiö voinut näyttää toteen urakoitsijan työssä virheitä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista jotka tilaaja tuomittiin maksamaan kokonaisuudessaan koska urakoitsijan perimistä saatavista vain vähäinen osa hylättiin. Lisäksi hovioikeudessa oikaistiin oikeudenkäyntikulujen arvonlisävero, joka poistettiin koska urakoitsija on arvonlisäverovelvollinen.
Asia
Urakkasopimus
Hakusanat
Urakka,sopimus,tuntityö,alv,näyttö,näyttötaakka,asunto-osakeyhtiö
Helsingin hovioikeus Päätös Nro 665
Antamispäivä 1.6.2017
Diaarinumero S 16/1608
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Espoon käräjäoikeus 20.5.2016 nro 7657 (liitteenä)
Asia Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Valittajat ja vastapuolet
Alxxx Oy
Asunto Oy Haxxx XX
Asian käsittely hovioikeudessa
Alxxx Oy:lle ja Asunto Oy Haxxx XX:lle on 3.10.2016 myönnetty jatkokäsittelylupa.
Valitukset
Alxxx Oy on vaatinut, että Asunto Oy Haxxx XX:n maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen korvaus korotetaan 8.900 euroksi korkoineen (alv. 0 %). Lisäksi Alxxx Oy on vaatinut, että Asunto Oy Haxxx XX velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 850 eurolla.
Asunto Oy Haxxx XX on velvollinen korvaamaan Alxxx Oy:n oikeudenkäyntikulujen arvonlisäverottoman osan kokonaan, koska Alxxx Oy oli pääosin voittanut asian. Yhtiön vaatimus oli hylätty vain vähäisiltä osin ja niillä seikoilla, joiden johdosta vaatimusta ei ollut kokonaan hyväksytty, oli ollut vähäinen merkitys asiassa. Asunto-osakeyhtiö oli käräjäoikeudessa määrältään hyväksynyt Alxxx Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
Asunto Oy Haxxx XX on vaatinut, että sen Alxxx Oy:lle maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta alennetaan arvonlisäveron osuutta vastaavalla 1.080 eurolla.
Alxxx Oy oli Suomessa arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittava yhtiö ja sen vuoksi oikeutettu vähentämään oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän arvonlisäveron omassa verotuksessaan. Arvonlisäveron osuus ei siten ollut Alxxx Oy:lle korvattavaa oikeudenkäyntikulua.
Vastaukset
Alxxx Oy on hyväksynyt Asunto Oy Haxxx XX:n vaatimuksen.
Asunto Oy Haxxx XX on vaatinut, että Alxxx Oy:n valitus hylätään.
Käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut perustunut pelkästään jutun lopputulokseen. Alxxx Oy:n vaatimus oli oikeudenkäynnin aikana vaihdellut ollen ylimmillään 21.990,83 euroa ja alimmillaan haastehakemuksen mukainen 17.046,33 euroa. Alxxx Oy oli lisäksi luopunut vaatimuksistaan 824,95 euron osalta. Siltä osin kuin Alxxx Oy:n vaatimukset oli hylätty kysymys ei ollut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta harkinnanvaraisesta seikasta.
Hovioikeuden ratkaisu
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.
Alxxx Oy on käräjäoikeudessa vaatinut, että Asunto Oy Haxxx XX velvoitetaan suorittamaan korjausrakentamista koskevaan urakkasopimukseen perustuvia saatavia yhteensä 21.082,18 euroa korkoineen. Vaatimus on koostunut kuudesta eri laskusta. Käräjäoikeuden tuomion mukaan asunto-osakeyhtiö oli myöntänyt vaatimuksista osan määrältään, mutta kiistänyt maksuvelvollisuutensa vedoten sopimuksen mukaiseen oikeuteensa pidättäytyä urakkahinnan maksamisesta, koska Alxxx Oy:n suorituksessa oli virhe.
Käräjäoikeiden tuomiosta ilmenee, että suurin yksittäinen riitakysymys on koskenut Alxxx Oy:n oikeutta laskuttaa kaivinkoneen vuokrasta 6.200 euroa. Lisäksi riitaa on ollut kaivinkoneen kuljetuskustannuksista ja veloitettujen työtuntien määrästä.
Käräjäoikeus on hyväksynyt kanteen pääosin ja velvoittanut Asunto Oy Haxxx XX:n suorittamaan Alxxx Oy:lle 19.876,28 euroa korkoineen. Hylätyt vaatimukset ovat olleet yhteensä 1.205,90 euroa ja ne ovat koskeneet kaivinkoneen kuljetuskustannuksia 446,40 euroa ja osaa työtunneista. Käräjäoikeus on hylännyt asunto-osakeyhtiön väitteen oikeudesta pidättäytyä urakkahinnan maksamisesta suoritusvirheen perusteella näyttämättömänä.
Asunto Oy Haxxx XX on pääosin hävinnyt asian. Alxxx Oy:n häviämällä osalla vaatimuksista on ollut vain vähäinen merkitys asiassa. Sen vuoksi Asunto Oy Haxxx XX on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n ja 3 §:n 1 momentin perusteella velvollinen korvaamaan Alxxx Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa kokonaan. Asunto Oy Haxxx XX on hyväksynyt vaatimuksen määrältään. Sen vuoksi Asunto Oy Haxxx XX:n maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus on korotettava vaadituksi 8.900 euroksi (alv. 0 %) korkoineen.
Päätöslauselma
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
Asunto Oy Haxxx XX:n Alxxx Oy:lle maksettava korvaus oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa korotetaan 8.900 euroksi. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, käräjäoikeuden tuomitsemalle määrälle 5.580 eurolle siitä lukien kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä ja hovioikeuden tuomitsemalle korotusosalle 3.320 euroa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antopäivästä.
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Asunto Oy Haxxx XX velvoitetaan korvaamaan Alxxx Oy:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 850 eurolla.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 31.7.2017.
Helsingin hovioikeuden puolesta:
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos E. Byxxx
hovioikeudenneuvos T. Pxxx
hovioikeudenneuvos A. Sixxx
Ratkaisu on yksimielinen.
ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS
2.10 osasto
TUOMIO
Annettu kansliassa
16/7657
käräjätuomari T. Vexxx 20.5.2016 L 15/4939
Kantaja Alxxx Oy
Vastaaja Asunto Oy Haxxx XX
Asia Vireille Urakkasopimuksen suoritusrikkomus 10.4.2015
KANTAJAN VAATIMUKSET
Alxxx Oy on vaatinut, että Asunto Oy Haxxx XX velvoitetaan maksamaan sille yhteensä 21.082,18 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 3.1.2015 ja toissijaisesti viimeistään 20.7.2015 lukien sekä korvaamaan Alxxx Oy:n oikeudenkäyntikulut 11.336 eurolla sekä yhtiön edustajan A. Kotttin asianosaiskulut 320 eurolla molemmat määrät korkoineen.
Kannevaatimusten perusteet
Vaatimus perustuu laskuihin numero 1115, 1128, 1129, 1130 ja 1131, jonka alkuperäinen numero on 1110. Laskutus perustuu asuntoyhtiön Alxxxilta tilaamaan korjausrakentamista koskevaan urakkaan, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin 16.7.2014. Urakasta annettu 144.425,87 euron tarjous alittui useilla kymmenillä tuhansilla euroilla. Yhteensä Alxxx on laskuttanut asuntoyhtiöitä 88.789,15 euroa, jotka on laskutettu asuntoyhtiöitä 16 eri laskulla.
Asuntoyhtiön valitsema valvoja J. Petttnen on 27.10.2014 pidetyssä lopputarkastuksessa hyväksynyt pienin korjaushuomautuksin Alxxxin tekemät työt. Ne kohteet, joissa valvojalla on ollut huomautettavaa, on korjattu. Kohteessa on pidetty uusi tarkastus 17.11.2014, jolloin Petttnen on lopullisesti ottanut kohteen asuntoyhtiön puolesta vastaan. Urakoitsijan takuuaika on alkanut kulua 27.10.2014.
Asuntoyhtiö ei voi enää tehokkaasti vedota kuluttajasopimusehtojen kohtaan 12.6, koska nyttemmin reklamoitu asunnon A1 pesuhuoneen seinä ei ole ollut haljennut asian tullessa vireille 10.4.2015, vaan seinästä on reklamoitu vasta 20.4.2015. Asuntoyhtiö ei voi vedota kuluttajaehtojen maksusta pidättäytymislausekkeeseen, koska sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian suhteen kohtuullisessa ajassa.
Alxxxin takuu on voimassa asunnon A1 pesutilan osalta. Kaakelit ovat haljenneet, koska niiden alla oleva kivilevy ei ole kestänyt ja kivilevyn alla olevat tiilet on ladottu pystysuunnassa, mikä on väärä tapa. Kottt oli sanonut asuntoyhtiön edustajalle, ettei seinä kestä.
Asuntoyhtiön vaatii uudelleen alennusta samojen syiden perusteella, joiden perusteella se on jo saanut alennusta. Alun perin Heitttnen on hyväksynyt Koroin työnjohtotunnit. Myöhemmin Kottt antoi kaksi ja puoli tuntia alennusta, koska jotkin työnjohtotunnit näyttivät olleen päällekkäisiä kaivinkonetyön kanssa. Tämä oli kuitenkin vain hyväntahtoinen ele. todellisuudessa tunteja ei ole aina merkitty oikeaan kellonaikaan, mutta työntuntilistoissa tuntimäärät ovat oikein.
Heitttnen on reklamoinut Alxxxin tekemistä työtuntimääristä ja toimenpiteistä. Reklamaatiot tuli tehdä kahden viikon laskutuskauden päätteeksi. Asuntoyhtiön edustaja Heitttnen ja Alxxxin edustaja Kottt kävivät Alxxxin työmiesten tuntilistat läpi ja hyväksyivät ne. Tämän jälkeen Alxxx lähetti laskun. Joissain tapauksissa Heitttnen reklamoi tunneista uudestaan ja Alxxx muokkasi laskuja. Nyt velottavat laskut on asuntoyhtiö hyväksynyt.
Kohde on vastaanotettu ja hyväksytty.
Lasku numero 1110 / 1131 perustuu kaivinkonetyöhön. Vaatimus 8.990 euroa perustuu laskuun 1110, joka on alkuperäinen lasku. Laskussa 1131 on kaivinkonetyötä 54 tuntia. Kaivinkonetyö laskussa 1110 on asuntoyhtiön tilaama lisätyö, jota ei ole mainittu M. Eklund Oy:n rakennustapaselostuksessa. Työ sisälsi asuntoyhtiön tilaaman putkitarkastusyhtiön määrittämät korjaukset edellisen urakoitsijan virheellisesti tekemissä salaojissa ja sadevesiputkissa.
Alxxx oli ymmärtänyt asuntoyhtiön haluavan, että kaikki kaivinkoneeseen perustuvat kustannukset sisällytetään kaivuutyön hintaan lisättynä koneen kuljetuksesta aiheutuneilla kustannuksilla. Sen vuoksi Alxxx on laatinut saman summan vaihtoehtoiseksi laskuksi 1110, missä koneen vuokra on sisällytetty työtunteihin. Näin työtunneiksi on merkitty 126,5 tuntia. Alxxx on joutunut vuokraamaan kaivinkoneen ja koneen vuokra on kuulunut sopimukseen.
Kaivinkonetyö on urakkasopimuksen liitteenä olevassa tarjouksessa sanottua hintaa 20 euroa halvempi. Osapuolet olivat sopineet kaivinkonetyön hinnaksi 55 euroa tunnilta ja arvonlisäverollisena hintana 68,20 euroa tunnilta. Alxxx on laskuttanut asuntoyhtiötä ainoastaan 35 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäverolla. Alennus perustuu siihen, että A. Kottt suoritti kaivinkonetyöt itse. Kaivinkoneen käyttäminen on urakkakohteen valvomisesta ja työnjohdosta erillistä työtä, josta laskutetaan erikseen. Kottt toimi myös kohteen työnjohtajana ja valvojana.
Työnjohtoa ei ole tehty samanaikaisesti kaivinkonetyön kanssa. Ilmoitetut kellonajat eivät ole sitovia, vaan ratkaisevaa laskutuksen perusteena on suoritettu työ.
Tarjouksessa on ilmoitettu, että urakoitsija lisää vuokrakaluston omakustannushintaan 12 prosenttia laskutuslisää. Alxxx ei ole vaatinut laskutuslisää asuntoyhtiöitä.
Kottt ei ole laskuttanut asuntoyhtiöitä kilometrikorvauksia, vaikka niistä olisi sopimuksen mukaan voinut laskuttaa.
Sopimuksen mukaan minimilaskutus on ollut laskutus kahdelta tunnilta, mutta tätäkään Alxxx ei ole noudattanut, vaan laskuttanut työstä tunnin tarkkuudella.
Laskussa 1131 Alxxx on antanut asuntoyhtiölle alennusta 2,5 tuntia vastaavan määrän. Lasku 1131 on osalasku riidattomasta osasta laskua 1110, jotta urakoitsija pääsisi maksamaan edes kaivinkoneen vuokraa omalle velkojataholleen. Tarkoitus ei ole ollut luopua loppuosasta saatavaa.
Lasku 1129:
Vaatimus on 4.839,10 euroa ja se perustuu tehtyyn työhön. Laskusta on vähennetty 12 tuntia Heitttsen vaatimuksen mukaisesti. Heitttnen on aikanaan hyväksynyt lokakuun 2014 työtuntilaskelman 12 tunnin alennuksella. Lasku on päivätty vasta 23.11.2014, koska Heitttsen kanssa on neuvoteltu laskusta.
Lasku 1129:
Heitttnen on ohjeistanut Alxxxin työmiehiä, mutta asuntoyhtiöllä ei ole Alxxxin työntekijöihin nähden työnjohto-oikeutta. Alxxx on korjannut asuntoyhtiön aidan. Työ on käsittänyt rikkoutuneen aidan purkamisen, aidan kantojen ja pystypalkkien vaihtamisen osaksi, laudoituksen sekä koko aidan maalaamisen kaksi kertaa. Työhön on kulunut 23 tuntia.
Asuntoyhtiö on tilannut sadevesikourujen vaihdon. Urakkaan kuului, että urakoitsija kuljettaa kaiken purkujätteen, kuten vesikourut, pois. Asuntoyhtiö ei ollut ennen työn aloittamista ilmoittanut haluavansa ottaa kourut itselleen.
Kottt teki kivituhkan levitystyön koneella. Työntekijät levittivät kivituhkaa käsityönä paikkoihin, joihin ei päässyt koneella.
Lasku 1128:
Lasku koskee asunnon A2 home- ja pölysiivousta eikä sosiaalitilana käytetyn asunnon A2 siivousta.
Alxxx ei ole laskuttanut asuntoyhtiötä omien sotkujensa siivomaisesta. Urakkasopimuksessa on sovittu, että tilaaja huolehtii sosiaalitiloista. Kun asuntoyhtiö ei hankkinut työmaalle sosiaalitilakonttia, käytettiin yhtä asunnoista, asuntoa A2, sosiaalitilana. Tämän tilan kuntoon saattaminen käytön jälkeen olisi ollut siivoustyönä laskutettavaa, kun asuntoyhtiön vastuulle oli sovittu sosiaalitiloista huolehtiminen. Urakoitsija ei ole kuitenkaan laskuttanut sosiaalitilan siivouksesta.
Urakoitsija ei ole kirjoittanut erillistä todistusta homesiivouksen suorittamisesta, sillä yhtiö ei ole maksanut siivouslaskua. Urakoitsija ei koskaan suostunut asuntoyhtiön esitykseen käyttää U. Ärtttn asuntoa sosiaalitilana. Rouva itse asui asunnossa korjaustyön aikana eikä urakoitsija katsonut soveliaaksi käyttää asuntoa sosiaalitilana.
Laskujen perusteina olevien tuntilistojen kellonajat eivät aina pidä paikkaansa, mutta tuntimäärät ovat oikeita tai alennusten ja pyöristysten jälkeen alhaisempia kuin toteutuneet tunnit.
VASTAUS
Asunto Oy Haxxx XX on vastustanut kannetta perusteeltaan ja määrältään ja vaatinut, että se hylätään ja että Alxxx velvoitetaan
korvaamaan asuntoyhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa 13.166 eurolla korkoineen.
Kanteen vastustamisen perusteet
Asuntoyhtiö ja Alxxx sopivat 16.7.2014 korjausrakentamisesta. Laskutus sovittiin tehtäväksi tuntityön perusteella. Alxxx on ollut velvollinen toimittamaan laskutuksen perusteena olevat tuntilistat tehdyistä töistä asuntoyhtiölle.
Sekä jo maksetuissa aikaisemmissa laskuissa että nyt käsiteltävissä laskuissa on ilmennyt virheitä ja epäselvyyksiä, joiden selvittely on kesken. On kuitenkin ilmeistä, että asuntoyhtiöllä tulee olemaan jo maksettujen laskujen osalta palautusvaatimus Alxxxia kohtaan.
Asuntoyhtiöllä on sopimuksen vakioehtojen kohdan 12.6 perusteella myös oikeus pidättäytyä urakkahinnan maksusta, koska Alxxxin suorituksessa asunnon A1 kylpyhuoneen osalta on virhe. Seinien kaakelit ovat haljenneet ja kaakelien alla oleva rakenne on syynä halkeamiin. Pesuhuoneen seinien rakennustapa on Kotttin ajatus. Kaakelit ovat haljenneet, koska niiden alla oleva levyrakenne on ilmeisesti liikkunut.
Asuntoyhtiön pidättämä riidaton määrä, 13.000 euroa, ei ole suurempi kuin pesuhuoneen todelliset korjauskustannukset, jotka ovat vähintään 15.000 euroa.
Lasku 1110/1131 (4.129,20 euroa)
Asuntoyhtiö on kiistänyt laskuun 1110 perustuvan vaatimuksen 3.375,90 euroa ylittävin osin.
Lasku koskee kaivinkoneella tehtyjä töitä. Ensimmäisessä laskussa 1110 Alxxx on yrittänyt laskuttaa asuntoyhtiöitä 56,5 tunnilta kaivinkoneella tehdystä työstä ja sen lisäksi kaivinkoneen vuokrasta 5.000 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Osapuolet olivat kuitenkin sopineet korvaukseksi kaivinkoneen käytöstä ainoastaan tuntihinta, joka oli 55 euroa lisättynä arvonlisäverolla, yhteensä 68,20 euroa.
Kun asuntoyhtiö reklamoi laskusta 1110, toimitti Alxxx uuden laskun numerolla 1110. Laskun loppusumma oli lähes sama kuin alkuperäisen laskun summa. Uudesta laskusta oli poistettu kaivinkoneen vuokran osuus, mutta laskutettavien tuntien määrä, 126,5 tuntia, oli yli kaksinkertainen aikaisempaan laskuun verrattuna. Asuntoyhtiö reklamoi tästäkin laskusta, jonka tuntimäärä oli tekaistu, sekä vaati yksilöityä selvitystä tehdyistä kaivinkonetunneista.
Tämän jälkeen Alxxx toimitti asuntoyhtiölle laskun numero 1131, jossa laskutettuja tunteja on 54. Tuntilistassa kaivinkonetunteja on merkitty yhteensä 56,5.
Kaikki laskussa mainitut kaivinkonetunnit on tehnyt Alxxxin edustaja A. Kottt. Hän on lisäksi erikseen laskuttanut asuntoyhtiöitä myös työnjohtotunteja, joita koskeva lasku on kanteessa mukana oleva lasku 1130.
Kaivinkonetunnit ja työnjohtotunnit ovat osittain päällekkäiset. Koska samasta tunnista ei voi laskuttaa sekä kaivinkonetyötä että työnjohtotyötä, tulee kaivinkonetunneista vähentää työnjohtotuntien kanssa päällekkäin menevät tunnit, joita on yhteensä kuusi, 16.9., 25.9., 30.9., 7.10., 8.10. ja 9.10.2014. Lisäksi 2.10.2014 oli yhden tunnin ajan kiinteistöllä pumppuauto, eikä silloin tehty kaivinkonetöitä.
Asuntoyhtiö kiistää myös laskuun sisältyvän kuljetuksen osuuden 446,40 euroa, sillä osapuolet eivät olleet sopineet, että kuljetuksesta maksettaisiin eri korvaus. Kaivinkoneen osalta oli sovittu korvattaviksi ainoastaan todelliset käyttötunnit sovitulla tuntihinnalla.
Asuntoyhtiö myöntää laskusta oikeaksi tuntilistan mukaiset 56,5 tuntia vähennettynä seitsemällä tunnilla eli 49,5 tuntia. Tuntihinnaksi myönnetään 55 euroa lisättynä arvonlisäverolla, yhteensä 68,20 euroa.
Lasku 1115 (2.855,62 euroa)
Asuntoyhtiö on myöntänyt laskuun perustuvan vaatimuksen oikeaksi perusteeltaan ja määrältään.
Lasku 1128 (1.605,80 euroa)
Lasku koskee asunnon A 2 siivousta lokakuussa 2014. Asuntoyhtiö kiistää laskuun perustuvan vaatimuksen 1.432,20 euroa ylittävin osin ja myöntää siitä 33 tuntia 43,40 euron tuntihinnalla, yhteensä 1.432,20 euroa. Asuntoyhtiö kiistää laskusta 12.10.2014 tehdyn neljän tunnin siivousta koskevan veloituksen, koska kyse on Alxxxin työntekijöiden käyttämien sosiaalitilojen siivouksesta. Asuntoyhtiö kiistää maksuvelvollisuutensa laskusta kokonaan kunnes sille toimitetaan sopimuksen mukainen todistus ja raportti suoritetusta homesiivouksesta.
Alxxxin kanssa oli sovittu, että sen työntekijät käyttävät U. Ärtttn asuntoa B sosiaalitilanaan töiden aikana. Työntekijät käyttivät kuitenkin ilman lupaa sosiaalitilanaan asuntoa A2 sen jälkeen, kun asuntoon oli jo tehty home- ja pölysiivous.
Laskuun liittyvään tuntilistaan sisältyy 37 työtuntia. Terveysviranomaiset olivat määränneet asuntoon tehtäväksi homesiivouksen, jonka Alxxxin kaksi työntekijää oli tehnyt. Koska kyse oli viranomaisen määräämästä toimenpiteestä, oli sovittu, että Alxxx toimittaa asuntoyhtiölle todistuksen ja raportin siivouksen suorittamisesta. Asunnon lopputarkastuksessa 17.11.2014 havaittiin, että siivousta ei ollut tehty hyväksyttävästi ja se jouduttiin suorittamaan uudestaan. Raporttia tai todistusta siivouksesta ei ole toimitettu asuntoyhtiölle.
Lopullisen laskun tuntilistassa on 37 tuntia työtä. Tätä ennen asuntoyhtiölle on esitetty erilaisia tuntilistoja, joiden mukaan siivoukseen oli käytetty noin 70 tuntia.
Lasku 1129 (4.839,10 euroa)
Lasku muodostuu 111,5 tunnista. Asuntoyhtiö on myöntänyt laskusta oikeaksi 74 tuntia vastaavat 3.211,60 euroa ja kiistänyt 37,5 tuntia vastaavat 1.627,50 euroa. Tuntihinta on 43,40 euroa. Lasku käsittää laskutusta työstä, johon on kulunut liikaa aikaa. Asuntoyhtiön lausuman 4.3.2016 liitteessä 1 on eritelty työt joista on kyse.
Lasku 1130 (2.791,66 euroa)
Asuntoyhtiö on myöntänyt vaatimuksen oikeaksi edellyttäen, että laskusta 1110 poistetaan laskun 1130 kanssa päällekkäiset tunnit. Lasku 1130 koskee Alxxxin edustajan A. Kotttin suorittamia työnjohtotunteja.
NÄYTTÖ
Kantajan asiakirjanäyttö
K1. Sopimus 16.7.2014 liitteineen
K2. Lasku 1129
K3. Lasku 1130
K4. Luovuttu
K5. Lasku 1131
K6 / V3. Tuntilista
K7 / V4. Tuntilista
K8 / V9. Asianajaja Hetttn vastauskirje 15.6.2015, sähköpostiviestejä ja Heitttsen ja Ärtttn kirje 1.7.2015
K9. Tuntilista siivoustyöstä ajalla 3.10.-13.10.2014, Kotttin omin muistiinpanoin täydennetty versio
K10. Tuntilista 1.10.-29.10.2014 tehdyistä töistä, Kotttin oma muistiinpanoin täydennetty versio
K11. Tuntilista työnjohto 15.9.-17.10.2014, Kotttin oma hyväksymismerkinnöin täydennetty versio
K12. Varatuomari T. Hexxxsen velkomuskirje 3.12.2014
Todistelun apu: Valvontaraportti, käytetään todistaja Petttsta kuultaessa
Kantajan henkilötodistelu
Alxxx Oy:n toimitusjohtaja A. Kottt todistelutarkoituksessa Todistaja työmaan valvoja J. Petttnen
Vastaajan asiakirjanäyttö
V1. Lasku 1110, loppusumma 9.098,50 euroa
V2. Lasku 1110, loppusumma 9.073,70 euroa
V3. Tuntilista, A. Kottt, 11.9.2014 - 9.102014, konetyöt
V4. Tuntilista, työnjohto, 15.9.2014 - 17.10.2014
V5. Luovuttu
V6. Tuntilista 3.10.2014 - 13.10.2014, siivous
V7. Tuntilista
V8 / K1. Sopimus 16.7.2014 liitteineen
V9. Asianajaja Hetttn vastauskirje 15.6.2015, sähköpostiviestejä ja Heitttsen ja Ärtttn kirje 1.7.2015
V10. Laskuun 1129 liittyvät tuntilistat
V11. Valvoja J. Petttsen arvio aidan korjauskustannuksista
V12. Valokuva korvausilmarei'istä
V13. Valokuva putkikanaalin aukosta
V14. Valokuva katkaistuista kupariränneistä urakoitsijan työntekijöiden auton takakontissa
V15. Räjäytyskonsulttien raportti kylpyhuoneen halkeamista 20.4.2015
V16. M. Heitttsen ilmoitus/reklamaatio 20.4.2015 kylpyhuoneen halkeamista ym. seikoista
Vastaajan henkilötodistelu
Todistaja M. Heitttnen, asuntoyhtiön entinen hallituksen jäsen Todistaja P. Lettt
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Asiassa on riidatonta, että Asunto Oy Haxxx XX ja Alxxx allekirjoittivat asuntoyhtiön rakennuksen korjausrakentamista koskevan sopimuksen 6.7.2014 ja että Alxxxin edustaja toimitusjohtaja A. Kottt toimi työmaan työnjohtajana. Myös laskun 1115 peruste ja määrä 2.855,62 euroa sekä laskun 1110 / 1131 määrästä 3.375,90 euroa, laskun 1128 määrästä 1.432,20 euroa ja laskun 1129 määrästä 3.211,60 euroa ovat riidattomia.
Riitaista asiassa on ensinnäkin se, ovat osapuolet sopineet laskutuksen perustuvan kokonaisurakkaan vai tuntilaskutukseen. Riitaista on myös se, onko asuntoyhtiön valitsema valvoja Petttnen hyväksynyt kaikki Alxxxin tekemät työt vai osan töistä.
Erillisten laskujen osalta riitaista on laskujen 1110 ja 1130 mukainen kaivinkoneen laskutuksen ja työnjohdon laskutuksen välinen suhde. Kyse on siitä, onko kaivinkonetunnit ja työnjohdon tunnit laskutettu osittain päällekkäin. Kaivinkoneen osalta riitaista on myös se, vastaako asuntoyhtiö kaivinkoneen kuljetuksen kustannuksista 446,40 eurosta ja kaivinkoneen vuokrasta. Kysymys on siitä, mitä asiassa on näiden osalta sovittu.
Lasku 1128 koskee asunnon A2 siivousta. Asuntoa on käytetty Alxxxin työntekijöiden sosiaalitilana. Riitaista on siivouksesta vaadittu määrä sekä toisaalta se, onko asunnossa tehty homesiivous.
Laskun 1129 osalta riitaista on laskutuksen perusteena olevat tunnit.
Henkilötodistelu
A. Kottt on todistelutarkoituksessa kertonut, että hänen yhtiönsä Alxxxin mennessä Asunto Oy Haxxxen XX:n työmaalle oli asunnon A1 kylpyhuoneen yhteydessä olevan saunan panelointi purettu. Purkaminen oli tehty sen vuoksi, että asuntoihin oli tullut sadevettä.
Alxxxin työt sovittiin tehtäviksi tuntityönä siten, että tunnit kirjataan töiden edistymisen mukaan ja sen jälkeen laskutetaan.
Työtä varten ei ollut piirustuksia. Toimenpiteistä neuvoteltiin työmaakokouksissa suunnittelija Letttn ja valvoja Petttsen kanssa ja he päättivät korjaustavan. Kottt on itse oppinut rakennusalan ammattilainen, hänellä ei ole muodollista pätevyyttä toisin kuin Letttllä ja Petttsella.
Asuntoyhtiö tilasi erikseen rakennusten salaojien korjaustyön. Työssä asunnon A1 ulkopääty kaivettiin auki. Maahan oli jätetty savea siten, että rakennuksen yksi sivu oli savimaalla ja muut osat kalliolla. Savi poistettiin lokakuussa 2014 ja uusittiin patolevy. Myös virheellisesti asennetut sadevesiputket ja syöksyputket piti vaihtaa. Sadevesiputkia korjattiin noin 40 mentriä. ihalle piti levittää kivituhkaa. Asunnon B4:n kylpyhuoneeseen. piti tehdä remontti ja rakentaa asuntoon terassi.
Kottt ei ole laskuttanut kahdesta työstä päällekkäin. Todisteissa K6 ja K11 olevissa tuntilistoissa olevat kellonajat eivät pidä paikkaansa. Alxxxin työntekijät ovat olleet todellisuudessa työmaalla kauemmin. Työmaalle tultiin aina kello 7 paitsi silloin, jos piti mennä johonkin asuntoon tekemään töitä, jolloin työmaalle tultiin myöhemmin. Kottt teki montaa asiaa yhtaikaa.
Kaarin työnjohtotehtävä toteutui siten, että aamuisin hän antoi työntekijöille päivän tehtävät ja illalla tehtiin töistä yhteenveto. Työnjohtotyöt veivät tunnin päivässä. Kottt selitti tämä asuntoyhtiön edustaja Heitttselle heidän käydessään tuntilistoja läpi.
Todisteena K2 olevasta 1129 ja todisteena K10 olevasta tuntilistasta Kottt on kertonut, että laskusta vähennettiin 12 tuntia, koska Heitttsen mielestä töiden olisi pitänyt sujua nopeammin.
Kottt oli varmasti sanonut Heitttselle, ettei hänellä ole kaivinkonetta, vaan että hänen pitää vuokrata kone. Konetyön hinta oli 55 euroa tunnissa ja lisäksi tuli koneen vuokra. Kottt ei laskuttanut 12 prosentin katetta, hänelle riitti että saa maksamansa vuokran laskutettua. Kottt sopi konetyöstä Heitttsen kanssa siten, että konetyön hinta on 55 euroa ja lisäksi koneen vuokra. Kaivinkoneen hinta 55 euroa ei sisällä vuokraa.
Konetyöstä on tehty kolme eri laskua. Todisteena V1 oleva lasku 1110 on alkuperäinen lasku. Heitttnen oli sanonut, ettei asuntoyhtiö hyväksy koneen vuokraa ja kuljetusta koskevia kustannuksia. Sen vuoksi he sopivat, että koneen vuokra laskutetaan työtunteina siten että laskutettava summa on sama. Kun Heitttnen ei hyväksynyt toista laskua 1110 (V2), teki Kottt kolmannen laskun 1131 (K5), jossa on osa kaivinkonetyön laskusta.
Todisteena K9 olevasta asunnon A2 siivoustyötä koskevasta tuntilistasta Kottt on kertonut, että lista käsittää koko asunnon siivouksen. Myös toinen kerros piti siivota, koska se oli ollut huonosti suojattu alakerran remontilta. Asunnoissa A1 ja A2 oli kosteusvaurioita. Siksi niihin tilattiin sekä rakennus- että homesiivous. Rakennussiivousta tehtiin töiden edetessä ja homesiivous tehtiin loppusiivouksen yhteydessä. Asunnon A2 yläkerta oli Alxxxin käytössä sosiaalitilana. Yläkerran yhden huoneen ja wc:n siivouksesta ei ole sen vuoksi laskutettu. Ulla Ärtttn asuntoa ei osoitettu sosiaalitilaksi. Jossain vaiheessa Heitttnen kielsi käyttämästä asuntoa A2 taukotilana.
Asunnon A1 kylpyhuoneen seinien ja kaakeleiden korjauksesta Kottt on sanonut asuntoyhtiölle, että jos virhe johtuu Alxxxista, yhtiö korjaa virheen. Asian selvittäminen jäi kesken kun Heitttnen sanoi että Alxxxin pitää maksaa kaikki korjaamiseen liittyvät kustannukset. Kottt, valvoja Petttnen ja asunnon asukas olivat olleet katsomassa kylpyhuoneen seiniä. Kottt oli todennut, että seinät eivät pysy pystyssä. Seinä oli huojunut kun Kottt oli kokeillut sitä. Kottt esitti, että seinät rapataan ja verkotetaan tai puretaan ja rakennetaan uudestaan, mutta se on kallis ratkaisu. Yksi vaihtoehto oli kivilevy. Korjaustavaksi valittiin
lujalevy, se ei ollut kaakelilujalevyä. Levy kiinnitettiin levyn ja seinän väliin laitetuilla liimapalloilla. Suunnittelija ja valvoja päättivät, miten korjaus toteutetaan. Seinässä ei ollut koolauksia.
Todistajana kuultu asuntoyhtiön entinen hallituksen jäsen M. Heitttnen on kertonut, että asuntoyhtiön ja Alxxxin sopimuksen taustalla on M. Eklund Oy:n tekemä korjaustapaselostus. Alxxx valittiin tarjousten perusteella korjauksen tekijäksi. Yhtiö teki 144.000 euron suuruisen urakkatarjouksen. Kun sopimusneuvottelut aloitettiin, päädyttiin päivittämään alkuperäistä korjaustapaselostusta vastaamaan vaurioiden korjaustarvetta. Sovittiin, että mahdollisista uusista töistä sovitaan erikseen rakenteiden avaamisen myötä.
Sopimus perustui tuntilaskutukseen.
Sopimusta laadittaessa keskusteltiin kaivinkonevuokrasta. Heitttnen oli sanonut, että edellinen urakoitsija oli perinyt kaivinkonevuokraa ja samalla käyttänyt konetta työmaakoppina pitäen konetta käynnissä. Siksi sovittiin, että asuntoyhtiö maksaa vain kaivinkoneen hinnan, joka käsittää koneen ja miestyön. Kun lasku kaivinkonetyöstä tuli, se oli yli 9.000 euroa ja työtä oli 56,5 tuntia. Kun Heitttnen reklamoi laskusta Kottt lähetti toisen laskun, jossa kaivinkoneen työtuntien määrä oli 126,5. Sen jälkeen tuli kolmas lasku, jossa oli hinta 3.775,90 euroa.
Todisteina V3 ja V4 olevissa tuntilistoissa on työnjohtotyö ja kaivinkonetyö päällekkäin. Kottt ei ilmoittanut Heitttselle, ettei kellonajoilla ole merkitystä. Kotttin kanssa sovittiin, että tuntilistat laitetaan työkohteen seinälle joka päivä, mutta tämä ei toteutunut.
Varsinaiset tuntilistat olivat Kotttin laatimat ja ne tulivat vasta laskutuksen yhteydessä. Tunteja oli systemaattisesti lisätty listoihin etenkin Kotttin maalaustyötä tehneen vaimon kohdalla. Heitttnen ja U. Ärttt seurasivat, milloin työmiehet tulivat töihin eivätkä listat pidä tältä osin paikkaansa.
Ennen kaivinkoneen laskutusta Kottt ei ilmoittanut Heitttselle tulevansa laskuttamaan asuntoyhtiöitä kaivinkoneen vuokran. Sovittiin siten, että kaivinkoneen hintaan sisältyy vuokra.
U. Ärttt oli valmis siihen, että hänen asuntonsa 84 alakerran wc ja saunan edusta on Alxxxin käytössä. Saunan terassilla voisi pitää rakennustarvikkeita. Alxxx otti kuitenkin asunnon A2 sosiaalitiloiksi. Kyseistä huoneistoa siivottiin vain neljä tuntia ja siivouksesta esitettiin ensin 71 tuntia työtä käsittävä lasku, jonka jälkeen tuntimäärä aleni 37 tuntiin.
J. Settt -niminen siivooja lupasi toimittaa asuntoyhtiölle todistuksen homesiivouksesta, mutta todistusta ei toimitettu. Tarkastuksessa ei asuntojen A2 ja 84 siivoustyötä hyväksytty.
Laskusta 1129 Heitttnen on kertonut, että hän piti päivittäin työmaapäiväkirjaa. Hänen työmaalla tekemänsä havainnot on kirjattu asuntoyhtiön 4.3.2016 päivätyn lausuman liitteenä olevaan taulukkoon. Heitttnen on vahvistanut taulukon sisällön.
Heitttnen oli seurannut aidan tekoa. T. oli ammattilainen ja teki työtä kahdeksan tuntia. A. toimi 15 tunnin ajan T. apumiehenä ja levitti muun muassa kyllästysainetta aitalaudoille. Työ olisi ollut mahdollista tehdä tunnissa, mutta siihen kului todella paljon aikaa.
Kerran A. ei ollut töissä selvin päin.
Todisteena V12 olevasta valokuvasta Heitttnen on kertonut, että kuvassa näkyvät reiät eivät ole ammattilaisen työtä. Reikien päälle laitetut ritilät olivat haljenneet eikä niitä korjattu.
Kivituhkaa levitettiin pihalle kottikärryillä, lapiolla ja haravalla sellaisille alueille, joille ei ollut estettä päästä kaivinkoneella (V3).
R. -niminen työmies ilmestyi joskus työmaalle ja teki hyödytöntä työtä.
Kuvasta V13 Heitttnen on kertonut, että J. teki lattian parkettiin uuden kannen, mutta se oli pienemmistä parketin paloista kuin ympäröivä lattia. Kannen sävy oli myös eri värinen kuin muu lattia. Kansi ei myöskään ollut sopivan kokoinen, joten J. alkoi laikalla suurentaa lattian betonireunaa. Kuvan taustalla näkyvää listaa ei ollut tiivistystyötä varten irrotettu, vaan listan ja seinän väliin tökittiin tiivistysmassaa.
Heitttsen asunnon patterit oli 24.10. viety ylikulkusilloiksi ja ne olivat vioittuneet. Pattereita ei korvattu, vaan työmiehet maalasivat ne.
Pattereiden kiinnittämiseen kannattimiin kului aikaa kaksi kertaa kaksi tuntia ja työssä oli kaksi miestä. Työ ei voi vaatia kahta miestä eikä aikaa voi kulua neljää tuntia.
Taloihin oli kuusi vuotta aiemmin laitettu uudet kuparirännit. Kahdessa rännissä oli jään aiheuttama pullistuma. Keskusteltiin siitä, että pullistumat ovat mahdollisesti korjattavissa. Eräänä päivänä Heitttnen havaitsi, että kaikki kuparirännit oli katkaistu. Hän kysyi A.lta, missä rännit ovat ja tämä vastasi ettei tiedä. Heitttnen löysi rännit A.n autosta. A. oli sanonut että rännejä ollaan viemässä lunastettaviksi.
Asunnon A1 kylpyhuoneen kaakeleiden halkeamisen vuoksi Heitttnen kävi läheisellä räjäytystyömaalla kysymässä, ovatko kaakelit voineet haljeta räjäytystyön seurauksena. Asia tarkastettiin ja vastaus oli että halkeamat eivät johdu räjäytyksistä.
Kylpyhuoneen tiilet oli muurattu pystyyn. Kottt sanoi, että jos niiden päälle laitetaan kaakelit ilman vahvistusta niin seinät murtuvat. Vaihtoehtoina oli purkaa ja rakentaa seinät uudelleen, laittaa verkko ja laasti tiilien päälle tai vahvistaa seinät lujalevyllä. Kylpyhuoneen korjauksesta sovittiin Kotttin, Petttsen, Letttn ja Heitttsen ollessa paikalla. Kottt, Petttnen ja Lettt päätyivät yksimielisesti kivilevyn käyttämiseen. Kun Heitttnen sai myöhemmin tuntilistat, niissä oli mainittu liimaaminen. Kottt oli sanonut, että kyse oli liimapalloratkaisusta.
Seinien korjauskustannukset ovat Heitttsen arvion mukaan 14.000 - 15.000 euroa.
Kohteen vastaanottotarkastus aloitettiin 27.10.2014. Tarkastusta ei saatu vietyä loppuun, koska valvojana toimineen Petttsen virheistä ja laskutuksesta oli erimielisyyttä. Petttnen ei tehnyt tarkastuksesta raporttia. Tarkastusta jatkettiin 17.11.2014. Petttnen ilmoitti kaksi tuntia ennen tarkastusta purkavansa sopimuksen, koska ei ole saanut maksua työstään. Kottt ei ole korjannut havaittuja virheitä, joten lopullista lopputarkastusta ei ole pidetty.
Todistajana kuultu rakennusinsinööri J. Petttnen on kertonut valmistuneensa rakennusinsinööriksi 15 vuotta sitten. Hän on toiminut työnjohto ja valvontatehtävissä rakennusalalla. Nyt hän työskentelee NCC:llä työpäällikkönä.
Petttsta oli pyydetty toimimaan asuntoyhtiön puolesta rakennustyön valvojana ja hän oli suostunut. Petttsen tuli valvoa, että työt tulevat tehdyiksi asianmukaisesti sekä tarkastaa tuntikirjanpito. Jossain vaiheessa Heitttnen oli ottanut itselleen tuntikirjanpidon tarkastustehtävät. P. Lettt toimi kohteessa tarvittaessa suunnittelijana. Hän kävi työmaalla kahdesta neljään kertaa.
Alxxxin laskut vastasivat työn tulosta eikä niissä ollut ylimääräistä laskutusta.
Kun työmaalla tarvittiin kaivinkonetyötä, Kottt sanoi voivansa tehdä työn. Hinnaksi sovittiin miestyö- tai konetyötunti, koneen vuokra ja 12 prosenttia lisäksi. Petttnen oli paikalla asiasta sovittaessa ja asuntoyhtiötä edusti Heitttnen.
Kahdessa vesirännissä oli pullistuma ja Petttnen sanoi, että rännit pitää vaihtaa. Sovittiin, että kaikki rännit vaihdetaan samanlaisiksi peltiränneiksi. Jossain vaiheessa Heitttnen sanoi Petttselle, että rännit on varastettu. Urakoitsijan tehtävä oli viedä jätteet pois työmaalta. Kuparirännit ovat kalliita eikä niitä enää juuri tehdä, ehkä yksi konepaja tekee niitä.
Asunnon A1 kylpyhuoneesta Petttnen on kertonut, että saunan ja pesuhuoneen välisen seinän tiilet oli muurattu väärällä tavalla pystyyn. Seinä olisi pitänyt purkaa ja muurata uudestaan. Lujakivilevyt ratkaisuna oli arveluttava ja heräsi epäily, ettei se tule kestämään. Heitttnen päätti, että käytetään lujakivilevyä.
Suunnittelija Lettt oli ehdottanut korvausilmaventtiilien teko asuntoon siten että ikkunan karmiin porataan reiät. Tämä on parempi ratkaisu kuin ei mitään. Heitttnen päätti toteutustavan, koska se oli halvin. Reikien päälle tulee venttiili.
Maanrakennustöistä Petttnen on kertonut, että kaivannon pohja oli täytetty savella ja sadevesiputket oli asennettu väärään suuntaan. Maa piti kaivaa pois ja tehdä kapillaarikatko seinän viereen laittamalla siihen soraa. Putket laitettiin oikein. Osa maata vietiin pois, osa levitettiin pihalle. Alxxx osasi tehdä maanrakennustyön ammattitaitoisesti.
Työmaa oli 27.10.2014 otettavissa vastaan. Työssä oli vielä pintapuolisia virheitä ja puutteita. Esimerkiksi lista saattoi olla huonosti kiinnitetty, maalaus tekemättä tai putkien saumat huonosti. Kyse ei ollut mistään vakavasta.
Kuvassa V13 olevasta tarkastusluukusta Petttnen on kertonut, että luukku piti puhdistaa pölystä ja tiivistää. Tiivistys tehtiin hyvin ja sama luukku laitettiin paikoilleen, jotta sama parketti on koko lattiassa.
Lopputulos ei ollut huono.
Asunnossa A2 ei tehty erikseen homesiivousta. Petttsen tiedossa ei ole viranomaisen päätöstä, jolla olisi velvoitettu tekemään homesiivous. Heitttnen puhui terveysviranomaisen uhkasakkopäätöksestä, jonka mukaan remontti piti saada valmiiksi.
Heitttnen alkoi töiden melko alkuvaiheessa käydä Alxxxin laskuja läpi. Aluksi Kottt, Heitttnen ja Petttnen tarkastivat laskut yhdessä ja loppuvaiheessa vain Heitttnen ja Kottt. Kun Petttnen tarkasti ensimmäisen laskutuksen, hän huomautti parista ylimääräisestä tunnista, joihin Heitttnen oli pyytänyt kiinnittämään huomiota.
Alxxx ei laskuttanut omien virheidensä korjaamisesta. Työssä on aina pieniä virheitä, kuten oli Alxxxinkin työssä. Kaikille sattuu virheitä, mutta Alxxx korjasi virheensä. Lopputulos vastasi ammattitaitoisesti tehtyä työtä. Ennen lopputarkastusta Petttnen purki sopimuksen. Hän oli mukana 27.10.2014 pidetyssä tarkastuksessa. Viimeiseen tarkastukseen hän ei mennyt. Petttselta jäi saatavaa asuntoyhtiöitä noin 2.000 euroa, joita hän ei ole määrän vähäisyyden vuoksi perinyt.
Todistajana kuultu insinööri P. Lettt on toiminut valmistumisestaan vuodesta 1980 asti alan töissä. Hänellä on ollut myös rakennusalan asiantuntijatehtäviin liittynyt yritys ja hän on tehnyt asuntokaupan kuntotarkastuksia, hometalotutkimuksia ja lämpökuvauksia. Hän on toiminut yli 20 vuotta KHT-tavarantarkastajana.
Kun Lettt T. Ärtttn pyynnöstä meni katsomaan A-taloa, siellä oli remontti kesken ja lattiarakenteita oli avattu. Kohteen valvoja pyysi Letttä ktasomaan muitakin paikkoja ja he menivät muun muassa katsomaan A1 -asunnon pesutiloja.
A1 -asunnon kylpyhuoneessa olivat paikalla Petttnen, Kottt, Heitttnen ja Lettt. Petttnen sanoi, että kylpyhuoneen seinä on hutera. Saunan ja pesuhuoneen välisen seinän laatat oli poistettu ja tiilet alla olivat irti. Vaihtoehtona oli purkaa seinä ja rakentaa se uudestaan. Osapuolet kysyivät, voiko seinän tehdä levyrunkoisena ja Lettt sanoi, että sen voi tehdä kaakelilujalla. Silloin koko seinää ei ole tarpeen vedeneristää.
Lettt olisi purkanut seinän ja laittanut väliseinäharkot tilalle. Hänellä ei ollut esitystä korjaustavasta, mutta kun häneltä kysyttiin voiko tehdä levyrunkoisen seinän hän oli vastannut, että voi tehdä. Levyrunkoinen seinä on jonkin verran halvempi.
Lettt kävi 18.4.2016 katsomassa seinää. Paikalla olivat asianajaja Vattt, Heitttnen, Ahttt ja huoneiston omistaja. Kolmessa seinässä oli laatoituksessa halkeamia. Saunan väliseinässä ei ollut halkeamia, se oli alun perin hutera tiiliseinä. Lettt olisi halunnut avata seinää, mutta se ei käynyt päinsä. Hän löi seinään nyrkillä ja huomasi että alla ei ole pystypuita tai ne ovat liian harvassa. Kaakelilujalevyssä pitäisi olla pystypuut neljän senttimetrin välein. Levyjen yhteydessä on ohjeet siitä miten ne kiinnitetään ja kiinnitykselle on omat ruuvit. Levyjen välissä on varmaankin puu, koska joissain kohdissa seinä oli luja. On mahdollista, että seinässä ei ole edes kaakelilujaa. Seinä ei vaikuta hyvän rakennustavan mukaiselta ratkaisulta.
Talon alle oli päässyt kallio-onkaloihin vettä. Talo on ollut vuosikymmenet paikoillaan eivätkä pesuhuoneen seinälevyt ole voineet pohjan takia haljeta.
Lettt ei ole koskaan kuullut liimapalloilla kiinnittämisestä. Siitä ei ollut puhetta silloin kun levyn asentamisesta sovittiin.
Kylpyhuoneen korjauksen yhteydessä lattiaa ei tarvitse purkaa. Korjauskustannus on laattojen hinnasta riippuen noin 10.000 euroa.
Todisteena K1 / V8 olevasta sopimuksesta ja tarjouksesta Lettt on todennut, että yleensä kaivinkonetyöllä tarkoitetaan konetyötuntia, joka käsittää miehen ja koneen. Asiasta voidaan sopia toisinkin.
Taloissa oli ollut hienot kupariset syöksytorvet. Joku sanoi, että ne tullaan vaihtamaan, koska eivät sovi tyyliin. Lettt oli sanonut, miksi ne vaihdetaan peltikouruun.
Lettt oli mukana avustamassa loppukatselmuksessa. Kottt, Heitttnen ja Lettt kävivät läpi sisätiloja, mutta ulkona ehti tulla pimeää eikä sinne ehditty. Sisätiloista löytyi tavallista enemmän huomautettavaa. Muun muassa ilmastointi- ja liesituuletintyö oli yhdessä talossa kesken eikä siivousta ollut tehty loppusiivoukselle vaadittavan tason mukaisesti.
Urakoitsija hermostui tilanteessa ja poistui.
Lettt oli huomannut, että työmaalla oli yllättävän paljon miehiä. Kyseisen laisella työmaalla neljä miestä on paljon. Lettt kuuli Heitttselta työhön käytetyistä tuntimääristä. Esimerkiksi mies oli käyttänyt yhdeksän tuntia A1 -asunnon pesutilan seinien piikkaukseen. Normaali aika olisi kolmasosa tästä.
Tehty työ kokonaisuutena ei vakuuttanut Letttä. Näytön arviointi ja käräjäoikeuden johtopäätökset Töiden laskutusperuste:
Kirjallisena todisteena K1 / V8 olevan sopimuksen mukaan töiden hinta perustuu laskutyönä tehtyihin tunteihin. Myös sekä Kottt että Heitttnen ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että kyse oli tuntilaskutukseen perustuvasta työstä. Asiassa on siten tullut selvitetyksi, että laskutus tapahtui tuntilaskutuksena.
Laskut 1110 ja 1131:
Laskut koskevat kaivinkonetyötä ja koneen vuokraa sekä kuljetusta. K. ja Heitttsen kertomukset siitä, mitä kaivinkoneen laskutuksesta on sovittu ovat keskenään ristiriitaiset. Petttnen on kertomansa mukaan ollut paikalla, kun kaivinkoneen kustannuksista oli sovittu. Petttsen mukaan hinnaksi sovittiin miestyö- tai konetyötunti, koneen vuokra ja 12 prosenttia. Kirjallisen sopimuksen (K1 / V8) liitteenä olevassa tarjouksessa on mainittu, että vuokrakaluston hinta on omakustannushinta lisättynä 12 prosentilla.
Kaivinkonetta koskevassa 14.10.2014 päivätyssä yhteensä 9.098,50 euron laskussa on kaivinkoneen vuokran hinta 20 päivältä yhteensä 5.000 euroa sekä arvonlisävero 1.200 euroa. Itse työn hinta laskussa on arvonlisäveroineen vain 2.452,10 euroa. On ilmeistä, että Alxxx ei ole tarkoittanut vastata kalliista koneen vuokrasta vaan kustannus tulee työn tilaajan vastattavaksi. Tätä tukee myös Kotttin ja Heitttsen välillä käyty keskustelu koneen vuokran laskutuksesta. Heitttsen kertomus siitä, että oli sovittu, että kaivinkoneesta ei laskuteta sen vuokraa, perustuu selvästi väärinkäsitykseen hänen ja Kotttin välillä. Kun Heitttnen ei ole hyväksynyt koneen vuokraa on Kottt keskustelun pohjalta ymmärtänyt, että vuokra laskutetaan työtuntien muodossa.
Kun kirjallisen sopimuksen liitteenä olevassa tarjouksessa on sovittu, että vuokrakalustosta maksetaan hinta, on epäselvyys vuokran maksuvelvollisuudesta ratkaistava sen mukaisesti, mitä osapuolten välillä on kirjallisesti sovittu. Näin ollen asuntoyhtiö on velvollinen maksamaan Alxxxille kaivinkoneen vuokran yhteensä 6.200 euroa. Sen sijaan Alxxx ei ole näyttänyt, että koneen kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset olisi sovittu tilaajan maksettaviksi. Kottt ei ole oikeudessa kertonut ilmoittaneensa Heitttselle myös kuljetuskustannuksista, eikä tarjouksen sanamuodosta voida yksiselitteisesti päätellä vuokrakaluston tarkoittavan myös sen kuljetusta. Vaatimus tältä yhteensä 446,40 euron osalta on hylättävä.
Kirjallisena todisteena K6 / V3 olevasta konetyötä koskevasta tuntilistasta ja kirjallisena todisteena K11 olevasta työnjohtoa koskevasta tuntilistasta on nähtävissä, että tuntilistoissa ovat konetyön ja työnjohdon kellonajat kuuden tunnin ajalta päällekkäin 16.9., 25.9., 30.9., 2.10., 7.10., 8.10., ja 9.10.2014 siten, että sanottuina päivinä on kunakin yksi tunti merkitty sekä työnjohto- että konetyötunniksi.
Tuntilistojen pitäminen on ollut Alxxxin vastuulla ja se kärsii haitalliset seuraamukset siitä, mikäli listat eivät ole täsmälliset. Kotttin mukaan hän on käyttänyt työnjohtotehtäviin tunnin päivässä ja tämä ilmenee myös työnjohtoa koskevasta tuntilistasta. Näin ollen sanotut kuusi työnjohtotuntien kanssa päällekkäin olevaa kaivinkonetyötuntia tulee vähentää Alxxxin laskusta. Asuntoyhtiön maksettavia kaivinkonetunteja on siten 50,5 (56,5 - 6 tuntia). Kun tuntiveloitus ilman arvonlisäveroa on laskun 1110 mukaan 35 euroa, tulee kaivinkonetyönä maksettavaa 1.767,50 euroa lisättynä arvonlisäverolla 424,20 euroa, yhteensä 2.191,70 euroa.
Lasku 1131 koskee myös kaivinkonetyötä. Kotttin mukaan laskussa on osa veloitettavasta summasta. Kotttin kertomaa tukee laskuun merkitty "osam".
Yhteensä kaivinkonetyötä koskevan laskun 1110 perusteella asuntoyhtiön maksettavaksi tulee 8.391,70 euroa.
Lasku 1128:
Lasku koskee asunnon A2 siivousta. Alxxxin työntekijät olivat käyttäneet osaa asunnosta myös sosiaalitilanaan. Asuntoyhtiö on myöntänyt vaatimuksesta 33 tunnin työmäärää vastaavan määrän ja ilmoittanut maksavansa sen edellyttäen, että se saa todistuksen myös homesiivouksen suorittamisesta.
Kotttin mukaan asunnossa tehtiin home- ja pölysiivous. Asuntoyhtiö ei toisaalta ole näyttänyt, että erityisestä homesiivouksen tekemisestä olisi Alxxxin kanssa nimenomaan sovittu ja siten, että Alxxx antaa siitä todistuksen. Asuntoyhtiö ei ole myöskään näyttänyt, että terveysviranomainen olisi vaatinut homesiivouksen tekemistä. Näin ollen asuntoyhtiö on velvollinen maksamaan asunnon A2 siivouksen. On uskottavaa, että siivouksesta on kulunut neljä tuntia työntekijöiden sosiaalitiloina käyttämien tilojen siivoukseen. Siten todisteena K9 / V6 olevasta asunnon A2 siivousta koskevasta tuntilistasta tulee vähennettäväksi neljä tuntia 12.10.2014 tehtyä siivousta, jolloin maksettavia tunteja jää 33 tuntia vastaavat 1.432,20 euroa (33 x 43,40 euroa). Sopimuksen mukaan työntekijän tuntiveloitushinta on 43,40 euroa.
Lasku 1129:
Kyseinen lasku koskee todisteena K10 olevia erilaisia töitä. Tuntilistasta ilmenee se Kotttin kertoma, että listasta vähennettiin 12 tuntia, koska Heitttsen mielestä töiden olisi pitänyt sujua nopeammin. Heitttnen on oikeudessa kertonut erilaisista havaitsemistaan epäkohdista laskun 1129 tarkoittamissa töissä. Epäkohdat on tarkemmin lueteltu asuntoyhtiön 4.3.2016 päivätyn lausuman liitteenä olevassa listassa, jonka Heitttnen on oikeudessa vahvistanut oikeaksi.
Lasku 1129 on päivätty 23.11.2014 ja siihen on merkitty todisteena K10 olevan tuntilistan mukainen 12 tunnin hyvitystä vastaava määrä yhteensä 520,80 euroa. Hyvitys perustuu Kotttin ja Heitttsen yhdessä tarkistamaan tuntilistaan. Heitttsen oikeudessa antamasta kertomuksesta töiden teosta on pääteltävissä, että osittain töitä on tehty tehottomasti. Toisaalta tarkkaa aikaa siitä, minkä verran aikaa töihin olisi saanut kulua, ei käräjäoikeuden näkemyksen mukaan ole mahdollista sanoa. Tämän ajan arvioiminen ei voi perustua pelkästään Heitttsen näkemykseen asiasta. On kuitenkin ilmeistä, että patterien asentamiseen ei olisi pitänyt kulua neljää tuntia, joten tästä on perusteltua vähentää vaaditut kaksi tuntia. Uskottavaa näyttöä siitä, että sadevesirännien vaihtamisesta olisi asuntoyhtiön ja Alxxxin välillä sovittu, ei ole esitetty. Sen puolesta, että vaihdosta ei ollut sovittu, puhuu se todistaja Petttsen kertoma, jonka mukaan Heitttnen oli ilmoittanut hänelle, että rännit on varastettu sekä se, että todistaja Lettt oli ihmetellyt miksi rännit vaihdetaan sekä vielä se, että ränneissä on ollut vain pullistumia, ei varsinaista toiminnallista vikaa. Näin ollen vaatimus rännien vaihtamisesta on hylättävä. Tämä on tuntilistan mukaan yhteensä kahdeksan tuntia kestänyt työvaihe 28.10.2014 ja 29.10.2014. Yhteensä laskusta 1129 tulee siten vähennettäväksi 10 tuntia jo vähennetyn 12 tunnin lisäksi. Laskusta on siten vielä vähennettävä 350 euroa sekä arvonlisävero, yhteensä 434 euroa ja maksettavaa jää 4.405,10 euroa.
Lasku 1130:
Kun laskusta 1110 on tällä tuomiolla vähennetty laskun 1130 kanssa päällekkäiset kuusi tuntia, on asuntoyhtiö myöntämisensä perusteella velvollinen maksamaan laskun 1130 määrän 2.791,66 euroa Alxxxille.
Lasku 1115:
Koska asuntoyhtiö on myöntänyt laskuun 1115 perustuvan vaatimuksen oikeaksi perusteeltaan ja määrältään, on se velvollinen sen määrän 2.855,62 euroa maksamaan.
Asuntoyhtiön väittämä oikeus pidättäytyä maksusta Alxxxin suorituksessa olleen virheen perusteella:
Kysymys on siitä, onko Alxxxin työsuoritus asunnon A1 kylpyhuoneen seinien osalta siten virheellinen, että asuntoyhtiöllä olisi sopimuksen ehtojen kohdan 12.6 perusteella oikeus pidättäytyä maksamasta Alxxxin vaatimia riidattomia summia.
Asiassa esitetystä näytöstä ilmenee, että kylpyhuoneen kolmen seinän laatat ovat halkeilleet. Kotttin, Heitttsen, Petttsen ja Letttn kertomukset siitä, mitä seinien korjaustavasta oli sovittu, ovat jonkin verran keskenään ristiriitaiset. Kertomuksista on kuitenkin pääteltävissä, että Kottt ei yksin päättänyt korjaustavasta, vaan sen ovat hyväksyneet ainakin Lettt ja Heitttnen. Heitttsen mukaan Kottt, Petttnen ja Lettt päätyivät kivilevyyn. Heitttsen kertomuksesta ei käy ilmi, että hän olisi vastustanut tätä ratkaisua.
Kysymys on siitä, onko kivilevy asennettu oikein ja myös siitä, minkälaista levyä seinässä on käytetty. Letttn kertomasta ilmenee, että hän ei voinut avata seinää tarkistaakseen asennustavan. Kotttin mukaan hän on käyttänyt asennuksessa liimapalloja. Siitä, että ne eivät täyttäisi hyvän rakennustavan mukaista asennustapaa tai että ne olisivat osasyynä laattojen halkeamiseen, ei ole esitetty selvitystä.
Käräjäoikeus toteaa, että koska kylpyhuoneen seinän rakennetta ei ole avattu eikä selvitetty, mitä levyä seinän takana on ja miten se on kiinnitetty, ei tässä oikeudenkäynnissä ole tullut selvitetyksi, että laattojen halkeaminen johtuisi Alxxxin virheestä. Asuntoyhtiöllä ei siten tämän asian yhteydessä ole oikeutta pidättäytyä maksamasta Alxxxin vaatimia määriä virheeseen vedoten.
Oikeudenkäyntikulut:
Asiassa on Alxxxin vaatimukset pääosin hyväksytty. Yhtiön vaatimukset on hylätty kaivinkoneen kuljetuskustannusten sekä osittain työtuntien osalta. Näillä ei asian käsittelyssä ole ollut suurta merkitystä näytön esittämisen osalta. Käräjäoikeus katsoo, että asiassa on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 ja 2 momenttien nojalla syytä velvoittaa asuntoyhtiö osaksi korvaamaan Alxxxin oikeudenkäyntikulut. Kohtuulliseksi määräksi käräjäoikeus katsoo 4.500 euroa lisättynä arvonlisäverolla 1.080 eurolla.
Alxxx on vaatinut asianosaiskulujensa korvaamista 320 eurolla sillä perusteella, että yhtiön edustajan A. Kotttin läsnäolo oikeudenkäynnissä on ollut tarpeen asiassa olevien lukuisten yksityiskohtien selvittämistä varten. Hallituksen esityksessä
(HE 107/1998, s. 19) on todettu, että oikeudenkäyntikulujen korvaus ei saa olla korvausta oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Myös asianosaiskulujen osalta korvausvaatimus tulee olla eritelty (KKO 1997:195).
Kyseessä on tavanomainen velkomusta koskeva oikeudenkäynti jossa Alxxxin puolesta asiaa on hoitanut asianajaja. Kottt on osallistunut oikeudenkäyntiin, mutta hänen osallistumisensa on ollut tavanomaista vaivannäköä. Alxxx ei ole esittänyt selvitystä siitä, että Kottt olisi tehnyt itse oikeudenkäynnin johdosta työtä tai että oikeudenkäynti olisi aiheuttanut Alxxxille välitöntä taloudellista menetystä.
Edellä sanotuin perustein Alxxxin asianosaiskuluvaatimus on hylättävä.
Tuomiolauselma
Asunto Oy Haxxx XX velvoitetaan maksamaan Alxxx Oy:lle 19.876,28 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.1.2015 lukien sekä korvaamaan Alxxx Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.580 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän tuomion antamispäivästä lukien.
Vaatimukset enemmälti hylätään.
Lainkohta
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 3 § 1 ja 2 momentit.
MUUTOKSENHAKU
Tähän tuomioon saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hovioikeudelle tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.
Alxxx Oy ja Asunto Oy Haxxx XX ovat määräajassa ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon.
Valituksen määräajat:
Valitus viimeistään maanantaina 20.6.2016 kello 16.15
Vastavalitus viimeistään maanantaina 4.7.2016 kello 16.15
Valitusosoitus liitteenä.
käräjätuomari T. Vettt