Törkeä huolimattomuus

Kun korvausvelvollinen esim. konsultti on menetellyt tavalla, joka arvioidaan törkeän huolimattomaksi menettelyksi, suoja purkautuu kokonaan tai osittain:

- ei voi vedota vastuunrajoitusehtoon sopimuksessa

- ei voi vedota sovittuihin tarkastusvelvoitteisiin, lyhyisiin reklamointiaikoihin tai kanteen nostamisaikoihin

- ei saa täyttä vakuutuskorvausta jne.

Alla esimerkkejä tapauksista, joissa on arvioitu törkeää huolimattomuutta ja niiden perusteluita.

Tavarantoimittajan törkeä huolimattomuus

Korkein oikeus tapauksessa KKO 1983 II 178 oli kysymys siitä, että raudoitusalan yrityksen katsottiin menetteli törkeän huolimattomasti kun toimitti tilauksen vastaisesti vajaasti raudoitettua tuotetta. Tilaajalla oli oikeus vaatia korvauksia vaikka ei ollut tarkastanut tavaraa sitä vastaanotettaessa ja huomannut virhettä vaikka se olisi ollut huomattavissa. Toimittajan törkeää huolimattomuutta perusteltiin toimittajan ammattitietoisuudella teräksen murtolujuuden merkityksestä toimituksessa, joka korostaa huolellisuusvelvoitetta KKO perustelujen mukaan.

Myös tilaajan korvausoikeutta soviteltiin tarkastusvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Vastuuvakuutusehto tilintarkastajan huolimattomuus

Korkein oikeus toteaa KKO 1997:103 tilintarkastajan vastuuvakuutustapauksessa (jonka ehtojen mukaan varallisuusvahingon johdosta suoritettavaa korvausta voidaan vähentää tai se kokonaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu henkilö, jonka puolesta vakuutuksenottaja on vahingonkorvausvastuussa, on aiheuttanut vahingon tahallisesti, törkeällä huolimattomuudella tai törkeällä varomattomuudella), että törkeä tuottamus sekä rajanveto esimerkiksi tuottamuksen ja törkeän tuottamuksen välillä eivät ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Rajanveto edes vakuutussopimuslain eri säännöksiä sovellettaessa ei välttämättä määräydy samojen perusteiden mukaan.

Vahingonkorvausoikeudessa on huolimattomuutta pidetty törkeänä usein silloin, kun toiminta on ollut lähellä tahallista menettelyä ja siten häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä seurausten suhteen. Esimerkiksi hallituksen esityksessä 1.7.1995 voimaan tulleeksi vakuutussopimuslaiksi (HE n:o 114/1993 vp. s. 43) katsotaan, että törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta.

Vakuutuskorvauksen epäämistä tai vähentämistä harkittaessa on otettava yhtäältä huomioon, että vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutuksia liiketoimintanaan ja että vastuuvakuutus otetaan juuri sen kaltaisten vahinkojen varalta, joista nyt on kysymys. Toisaalta vakuutus ei saa johtaa vakuutuksenantajan kustannuksella tapahtuvaan tietoiseen riskinottoon. Vastuuvakuutuksen tarkoitus ammatinharjoittajan virheellään aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa vaatii siten, että törkeän huolimattomana pidetään vain tekoa tai laiminlyöntiä, joka osoittaa ammatinharjoittajassa selvää piittaamattomuutta menettelyssään.

KKO tuomitsi vakuutusyhtiön suorittamaan B:lle 393 944,60 markan vahingon asemesta 320 188,52 markkaa korkoineen.

Putkiurakoitsijan törkeä huolimattomuus

Tapauksessa TuHo 5.10.2017

kuluttaja vetosi siihen, että urakoitsija oli menettellyt törkeän huolimattomasti, jolloin reklamointi voi tapahtua myöhemminkin kuin kohtuullisen ajan kuluessa. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki vaatimukset koska reklamointi oli tehty myöhässä. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että urakoitsija oli menetellyt törkeän huolimattomasti asentaessan putket selvästi määräysten vastaisesti (eristetty uretaanilla ja kannakoinnin puutteet jne). Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi katsonut virheiden olevan "normaaleja" virheitä eikä törkeitä ja olisi näin hylännyt kuluttajan vaatimukset, koska reklamointi oli tehty liian myöhään.


Valvojan törkeä huolimattomuus julkisivu-urakassa

Tapauksessa HelHo 11.10.2016 oli kyseessä törkeä huolimattomuus. Kysymys oli myös siitä mitä tehtäviä valvontasopimukseen katsottiin kuuluvan. Kun kyseessä oli molempien oikeusasteiden mukaan törkeä huolimattomuus ei vastuunrajoituksia sovellettu.


Määräajat voidaan ohittaa

KKO 2007:91

Asuntokauppa, virheilmoitus

Kysymys siitä, oliko asunto-osakkeiden myyjä menetellyt asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kunnianvastaisesti ja arvottomasti ja ostajat siten voineet vedota kaupan kohteen virheellisyyteen pykälän 2 momentissa säädetyn kahden vuoden määräajan estämättä.

AsuntokauppaL 6 luku 14 § 3 mom

KKO perusteluissa:

Asiassa on edellä kerrotuin tavoin selvitetty, että Eero M oli vedeneristyksen asianmukaisuutta koskeneet ostajien epäilyt hälventääkseen ja saadakseen nämä ryhtymään kauppaan antanut ymmärtää olevansa tietoinen kaupan syntymisen kannalta ratkaisevasta seikasta, vaikkei hän tosiasiassa ollut ollut siitä tietoinen. Tällaisen väärän tiedon antamista edellä kerrotuissa olosuhteissa on pidettävä asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentissa tarkoitettuna kunnianvastaisena ja arvottomana menettelynä.