REKLAMAATIO URAKKASOPIMUKSESSA

Reklamoinnin oikea-aikaisuus ja näyttö urakkasuorituksessa?

Tapauksessa on kysymys siitä, onko Mäkisen työsuorituksessa ollut yhtiön yksilöimät virheet. Mikäli vastaus tähän kysymykseen on myönteinen, ratkaistavaksi tulee, onko Mäkisen näytetty korjanneen virheellisen työsuorituksensa. Asianosaiset ovat vielä erimielisiä reklamoinnin asianmukaisuudesta ja oikea-aikaisuudesta.

Käräjäoikeus katsoi esitetyn selvityksen perusteella näytetyksi, että reklamaatiot Mäkisen työsuorituksessa on terassin ja sinne johtavien portaiden osalta virhe siltä osin, kun portaiden yhden askelman sisäkulmassa oleva lautojen väli on liian suuri ja lautojen väli terassin puolella on kahdessa kohtaa liian suuri.

Hovioikeus totesi, että hovioikeudelle ei ole esitetty todistelua siitä, että portaiden ja askelmien ominaisuuksista olisi sovittu yhtiön ja Mäkisen välillä ennen Mäkisen suorittaman rakennustyön aloittamista. Lisäksi hovioikeus katsoi, että asiassa ei ole esitetty myöskään näyttöä mahdollisista rakentamismääräyksistä tai viranomaisohjeista siitä, miten nyt käsillä olevan kaltainen ulkoterassi ja portaat tulisi tällaisten ohjeiden perusteella rakentaa. Yhtiön todisteena esittämistä valokuvista ei voida hovioikeuden arvion mukaan tehdä sellaista päätelmää, että porras- tai terassilaudoitus olisi kauttaaltaan asennettu virheellisesti.

Yhtiö on väittänyt, että kaikista virheistä olisi reklamoitu suullisesti 15.6.2016, jonka jälkeen virheet ja niiden korjaaminen käytiin yhdessä läpi. Todistaja Hämäläinen on kertonut, ettei reklamaatiota vielä 15.6.t tehty vaan tuolloin oli käyty läpi vielä tehtävät työt. Hämäläisen mukaan varsinainen reklamaatio oli elokuussa.

Käräjäoikeus katsoi Mäkisen ja todistaja Virtasen kertomusten sekä Mäkisen kirjallisena todisteena 7 olevan Hämäläisen lähettämän tekstiviestin yhdessä osoittavan, että kaikki Mäkisen työsuorituksessa olleet virheet, joista yhtiö oli kesällä 2016 reklamoinut, oli asianmukaisesti korjattu ja katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi reklamoinut vastauksensa ja vastakanteensa perusteena olevista virheistä ennen kanteen vireilletuloa. Näin ollen käräjäoikeus totesi, että yhtiö on siten menettänyt oikeutensa vedota virheisiin. Koska yhtiö on reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiin, Mäkisen kanne on hyväksyttävä ja yhtiön vastakanne hylättävä käräjäoikeuden mukaan.

Hovioikeuden totesi reklamaatiosta seuraavaa:

Reklamaation tarkoituksena on ilmoittaa vastapuolelle siitä, että suoritus ei ole ollut sopimuksen mukainen. Usein reklamaatiovelvoitteesta on erikseen sovittu, mutta se velvoittaa myös yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen tavoin. Reklamaatio on aina tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Reklamaation laiminlyönti voi synnyttää suoritusvelvolliselle sopimuksen osapuolelle perustellun odotuksen siitä, että hänen tekemänsä suoritus on ollut virheetön (ks. esim. KKO 2016:69, kohdat 7-8 ja KKO 2018:38, kohdat 20-21).

Hovioikeus totesi reklamoinnin osalta, että yhtiö on siten vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin hovioikeus on edellä lausunut Mäkisen työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ole vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden tuomiota ei ole siten aihetta muuttaa.

KKO 2016:60, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2016/20160060
KKO 2018:38, https://www.asuntokaupanvirheet.fi/kko-201838-kiin...


Hakusanat: velkomus, palvelussopimus, reklamaatiovelvollisuus, virhe


Helsingin hovioikeus
Tuomio Nro 1456
Antamispäivä 22.10.2020
Diaarinumero S 19/327

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 29.11.2018 nro 66589 (liitteenä)

Asia
Velkomus, palvelussopimus ym.

Valittaja
Yhtiö Oy (nimi muutettu)

Vastapuoli
Mäkinen (nimi muutettu)

Asian käsittely hovioikeudessa

Yhtiö Oy:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 19.3.2019. Pääkäsittely on toimitettu 19.8.2020.

Valitus


Yhtiö Oy (jäljempänä yhtiö) on vaatinut, että Tmi Mäkinen-nimisen toiminimen haltijan Mäkisen (jäljempänä Mäkinen) kanne hylätään ja että Mäkinen velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvaukseksi 11.200 euroa korkoineen 23.4.2018 lukien. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että mikäli Mäkisen kannetta ei kokonaan hylätä, yhtiön vastasaatava kuitataan Mäkiselle maksettavaksi tuomittavasta määrästä. Yhtiö Oy on lisäksi vaatinut, että Mäkinen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 16.504,70 eurolla (alv 0%) ja hovioikeudessa 9.732 eurolla (alv 0%) korkoineen.

Mäkinen oli suorittanut työn ammattitaidottomasti ja huolimattomasti. Työ oli jäänyt keskeneräiseksi ja siinä oli virheitä. Lopputulos ei ollut ollut hyvän rakennustavan mukainen. Terassi ja portaikko oli tehty siten, että laudat olivat olleet erimittaisia ja kiinnitykseen oli käytetty nauloja ja ruuveja ilman minkäänlaisia suoria linjauksia. Porraslautojen lautavälit olivat olleet liian suuria ja epätasaisia, minkä vuoksi portaat olivat muodostaneet turvallisuusriskin. Portaiden tukirakenteet olivat myös osittain pettäneet puutteel- lisen kiinnityksen johdosta. Mäkinen oli lisäksi jättänyt viimeistelemättä rakennuksen räystäitä ja niiden vuorilautoja. Laudoitus oli kiinnitetty osittain huonosti, vuorilautoja oli ollut maalaamatta ja osa laudoista oli ollut liian lyhyitä. Oven yläpuolinen vuorilauta oli ollut viimeistelemättä ja kiinnitys oli ollut puutteellinen. Lisäksi rakennuksen ulkoseinässä oli ollut maalaamaton tukirakenteena olevan lankun pää, kellarivaraston ovi oli roikkunut ja oven yläpuolinen vuorilauta oli lovettu epätasaisesti. Lisäksi oven ja seinän paneelit eivät olleet olleet tasassa.

Yhtiö oli reklamoinut laskuista 3703 ja 3708 sähköpostilla 12.7.2016 ja laskusta 3710 sähköpostilla 30.8.2016. Yhtiö oli lisäksi reklamoinut kaikista virheistä Mäkiselle suullisesti 15.6.2016, jonka jälkeen virheet ja niiden korjaaminen oli käyty yhdessä läpi. Yhtiö oli reklamoinut ajoissa. Yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta yksilöidä jokaista virhettä. Joka tapauksessa yhtiö ei ollut hyväksynyt tehtyä työtä eikä se ollut ottanut sitä vastaan, joten reklamaatiovelvollisuutta ei ollut ollut. Työ oli tullut hyväksyä ennen laskujen maksamista. Menettely oli rakennusalalla ja myös osapuolten välillä aiemminkin tavanomainen tapa kirjallisen sopimuksen puuttuessa. Vuonna 2016 yhtiöllä ei ollut ollut vielä edes tiedossa, että portaiden tuenta oli virheellinen.

Yhtiölle aiheutui terassin ja portaiden korjaamisesta yhteensä 10.240 euron ja tekemättä jätetyistä viimeistelytöistä 960 euron kustannukset.

Vastaus

Tmi Mäkinen -nimisen toiminimen haltija Mäkinen on vaatinut, että valitus hylätään ja että Yhtiö Oy velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 8.467,42 eurolla (alv 0%) korkoineen.

Mäkinen oli rakentanut terassin ja portaat tuntityönä yhtiön suullisesti tekemästä tilauksesta. Tarkasta työn sisällöstä ei ollut työtä aloitettaessa tietoa. Mäkinen oli suorittanut työn ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Mäkinen oli korjannut ne kohdat, jotka yhtiö oli hänelle ilmoittanut. Lopputulos oli ollut hyvän rakennustavan mukainen eikä kohteessa ollut Mäkisen vastuulle kuuluneita virheitä. Portaat ja terassi oli tehty suunnitelmien mukaisesti.
Kysymys oli ollut tuoreesta puumateriaalista, jossa oli ollut oksia. Puu eli olosuhteiden ja kosteuden mukaan. Lankkujen välit olivat johtuneet elämisestä eikä sitä ollut voinut estää. Portaiden rakenne oli ollut tukeva. Portaat oli tuettu 18 palkkikengällä eikä rakenne ollut pettänyt. Niiden tuenta ei ollut ollut virheellinen. Mäkinen ei ollut uusinut rakennuksen päätylautoja ja räystään alusia. Mäkinen oli ainoastaan maalannut vanhat rakennuksen materiaalit. Peitelauta oli ollut tarkoituksella asennettu hieman vuorilautaa ylemmäs, jotta alla oleva ovi oli päässyt avautumaan.

Yhtiö ei ollut asianmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa reklamoinut väittämistään virheistä. Se ei ollut 12.7.2016 ja 30.8.2016 lähettämissään sähköposteissa yksilöinyt mitään virheitä eikä kesken olevia työsuorituksia. Portaiden tuennan virheellisyyteen yhtiö oli vedonnut vasta oikeudenkäynnin aikana.

Korjauskustannusten määrä oli riidaton. Mikäli Mäkinen velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta, tuli korvauksen olla enintään arvonlisäveroton korjauskustannusten määrä.

Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.

Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa Hämäläistä (nimi muutettu) ja Mäkistä sekä todistajina Virtasta (nimi muutettu), Heikkistä (nimi muutettu), Korhosta (nimi muutettu), Lainetta (nimi muutettu) ja Niemistä (nimi muutettu).

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko Mäkisen työsuorituksessa ollut yhtiön yksilöimät virheet. Mikäli vastaus tähän kysymykseen on myönteinen ratkaistavaksi tulee, onko Mäkisen näytetty korjanneen virheellisen työsuorituksensa. Asianosaiset ovat vielä erimielisiä siitä, onko yhtiöllä ollut velvollisuus reklamoida virheellisestä työsuorituksesta ja onko yhtiö reklamoinut asian- mukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.

Väitetyt virheet

Hämäläinen ja Mäkinen sekä todistajat Virtanen, Heikkinen, Korhonen, Laine ja Nieminen ovat jäljempänä selostetuin lisäyksin kertoneet hovioikeudessa olennaisilta ja asiaan vaikuttavilta osin samalla tavoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu.

Hämäläinen on kertonut, että terassin laudoitus oli tullut tehdä jättämättä lautojen väliin rakoja. Rakentamisessa käytetty puumateriaali oli ollut kestävää, eikä se sääolosuhteiden vuoksi ollut elänyt.

Heikkinen on kertonut, että terassin laudoituksessa käytetty lehtikuusi oli materiaalina sellaista, että se ei sääolosuhteiden vuoksi elänyt. Heikkisen mukaan terassin pohjarakenne oli hyvin suunniteltu, mutta hänen havaintojensa mukaan lisätuenta olisi saattanut olla tarpeen. Viivaimella tarkastellen ylätaso oli vaikuttanut olevan ehkä noin senttimetrin notkollaan.

Hovioikeus toteaa, että yhtiöllä vahingonkorvausvaatimuksen esittäjänä on näyttötaakka siitä, että terassin ja portaikon laudoituksessa, lautaväleissä ja portaiden tukirakenteessa on sen väittämät virheet. Yhtiö on väittänyt, että portaat olivat muodostaneet turvallisuusriskin ja että tukirakenteet olivat osin pettäneet. Yhtiö on vedonnut hovioikeudessa myös muihin valituksessa yksilöimiinsä virheisiin.

Portaiden tuennan osalta Mäkinen on kertonut, että hän oli lisännyt tuentaa palkkikengillä. Heikkinen ei ollut nähnyt terassin ja portaiden suunnitelmia, joten hän ei osannut sanoa mitään siitä, oliko ne tehty suunnitelmien mukaisesti, vaikka onkin arvellut lisätuennan olleen tarpeen. Laine taas on vahvistanut, että portaat ja terassi oli rakennettu hänen laatimiensa suunnitelmien mukaisesti. Nieminen on kertonut toisin kuin Heikkinen, että hän ei ollut havainnut notkumista tai turvallisuuspuutteita rakennuskohteessa.
Hovioikeus toteaa portaiden tuennan osalta johtopäätöksenään, että henkilötodistelu on kyseisen virheväitteen osalta ollut ristiriitaista. Yhtiön kirjallisen todisteen 7 kuvissa 17-18 on havainnollistettu kannen vajoamaa ja lovetuksen puutetta. Hovioikeus toteaa, että silmämääräisesti valokuvista ei voi havaita mitään erityistä vajoamaa ja Heikkisen suorittama mittaus tukee sitä, että jos jokin vajoama kohdassa on, niin se on hyvin vähäinen.

Kun otetaan huomioon, että Mäkinen on uskottavasti kertonut suorittaneensa lisätuennan ja koska yhtiö ei ole osoittanut tuennan olleen suunnitelmien vastainen, niin yksin kuvasta 18 havaittavissa olevan lovetuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä, että portaiden tuenta olisi puutteellinen. Todistelu ei tue johtopäätöstä siitä, että tukirakenteet olisivat pettäneet. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset portaiden tuennan virhettä koskevan väitteen osalta.

Yhtiön kirjallisissa todisteissa on useita lähikuvia terassista, portaista ja kaiteesta. Todisteen 2 valokuvista ilmenee käräjäoikeudenkin virheeksi toteama portaiden yhden askelman sisäkulmassa oleva lautojen liian suuri väli.
Käräjäoikeus on katsonut lisäksi, että terassin puolella olisi ollut kahdessa kohtaa liian suuri lautojen väli. Yhtiön kirjallisina todisteina esitetyistä valokuvista voidaan sinänsä päätellä siten kuin käräjäoikeuskin on katsonut, että terassin ja portaiden laudoituksessa on ollut yksittäisiä puutteita. Edellä lausuttua johtopäätöstä tukee Virtasen, Mäkisen, Korhosen ja Virtasen kertomuksista ilmenneet seikat siitä, että virheitä oli Mäkisen toimesta ainakin kolmeen otteeseen korjattu.

Hovioikeudelle ei ole esitetty todistelua siitä, että portaiden ja askelmien ominaisuuksista olisi sovittu yhtiön ja Mäkisen välillä ennen Mäkisen suorittaman rakennustyön aloittamista. Asiassa ei ole esitetty myöskään näyttöä mahdollisista rakentamismääräyksistä tai viranomaisohjeista siitä, miten nyt käsillä olevan kaltainen ulkoterassi ja portaat tulisi tällaisten ohjeiden perusteella rakentaa. Yhtiön todisteena esittämistä valokuvista ei voida hovioikeuden arvion mukaan tehdä sellaista päätelmää, että porras- tai terassilaudoitus olisi kauttaaltaan asennettu virheellisesti.

Yhtiö ei ole vedonnut virheenä siihen, että lautojen väliin ei olisi tullut lainkaan jättää rakoja. Rakennusalan asiantuntijoista Heikkinen, joka on antanut tarjouksen yhtiölle terassin uusimisesta, on ollut ainoa, jonka mukaan rakennusmateriaalina käytetty lehtikuusi ei eläisi kuten puu tyypillisesti tekee. Hovioikeus katsoo erityisesti Niemisen ja Laineen yhdensuuntaisten kertomusten perusteella tältä osin selvitetyksi, että puun elämisen vuoksi raot on tullut joka tapauksessa jättää, ja että rakojen suuruus voi vaihdella sääolosuhteiden mukaan.

Yhtiön kirjallisista todisteista 5, 7 ja 8 on havaittavissa joitakin viimeistely- ja laatuvirheitä. Hovioikeuden arvion mukaan näistä kuvista ei voida kuitenkaan päätellä, että Mäkinen olisi suorittanut rakennustyön pääosaltaan hyvän rakennustavan vastaisesti tai ammattitaidottomasti. Virheiden merkitystä voidaan pitää vaadittuun vahingonkorvauksen 11.200 euron määrään nähden vähäisinä siten kuin käräjäoikeuskin on katsonut.

Virheiden korjaaminen ja reklamaatio

Mäkinen on vastustanut yhtiön vahingonkorvausvaatimusta myös sillä perusteella, että hänen työsuorituksessaan olleet virheet on joka tapauksessa asianmukaisesti korjattu. Hovioikeus toteaa, että näyttötaakka virheiden asianmukaisesta korjaamisesta on Mäkisellä väitteen esittäjänä.

Hämäläinen ja Mäkinen sekä todistajat Virtanen ja Korhonen ovat jäljempänä olevin lisäyksin kertoneet hovioikeudessa olennaisilta ja asiaan vaikuttavilta osin samalla tavoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu.

Hämäläinen on kertonut, että terassin laudoituksen rakojen ja kaiteiden korjauksia oli tehty kesäkuusta 2016 alkaen. Tarkoitus oli ollut, että laskuja maksetaan työn etenemisen tahdissa ja järjestetään loppukatselmus. Loppukatselmusta ei ollut koskaan järjestetty. Vuoren käsityksen mukaan työtä ei ollut siis koskaan otettu hyväksytysti vastaan.

Mäkinen on kertonut, että Hämäläinen oli lähettänyt hänelle kuvia korjausta vaativista kohdista, jotka oli käyty elokuun 2016 lopussa yhdessä läpi ja jotka virheet Mäkinen oli korjannut. Lautoja oli irrotettu ja niiden paikkoja oli vaihdettu. Korjauksen suorittamisen jälkeen yhtiöstä ei ollut kuulunut enää mitään. Hämäläinen oli maksanut osan laskuista jättäen osan perusteetta maksamatta.

Virtanen on kertonut, että ensimmäisen tarkastuskäynnin jälkeen kesäkuun 2016 alussa Mäkinen oli korjannut rappujen liian suuret lautojen välit. Heinäkuussa kysymyksessä oli ollut puolestaan ovenrakojen korjaus. Mäkinen oli suorittanut vielä elokuussakin 2016 korjauksia. Mäkinen oli korjannut hänelle osoitetut virheet.

Hämäläisen kertomuksesta ilmenee, että kesän 2016 aikana asianosaisten välillä oli ollut kolme tapaamista, kaksi kesäkuussa ja yksi heinäkuun alussa. Tapaamisissa oli käsitelty muun muassa korjattavia kohtia rakennuskohteessa. Hämäläinen oli vielä 30.8.2016 lähettänyt Mäkiselle tekstiviestillä valokuvat korjattavista kohdista. Mäkinen oli kertomansa mukaan käynyt Hämäläisen 30.8.2016 lähettämien valokuvien jälkeen heti seuraavana päivänä korjaamassa mainitut kohdat ja ilmoittanut tästä Hämäläiselle sähköpostilla. Korhosen kuvaamin tavoin muun muassa lautoja oli irrotettu, lautojen välejä oli korjattu ja oli suoritettu paikkamaalausta. Virtasen kertomuksesta on nimenomaisesti ilmennyt, että ne puutteet, joihin Mäkisen huomiota oli kiinnitetty oli korjattu ja että Mäkinen oli suorittanut korjauksia vielä elokuussa 2016. Mäkisen kertomus saa siis tukea muusta todistelusta. Edellä lausutuin perustein hovioikeus katsoo, että Mäkinen on korjannut työsuorituksessaan olleita virheitä ainakin siltä osin kuin yksittäisiin virheisiin on kiinnitetty hänen huomiotaan.

Asiassa on seuraavaksi kysymys siitä, onko Mäkisen ja yhtiön välillä sovittu erityisestä vastaanottotarkastuksesta, jonka järjestämisen laiminlyönnin vuoksi yhtiöllä ei olisi ollut edes velvollisuutta reklamoida ja että reklamaation asianmukaisuudella tai sen oikea-aikaisuudella ei olisi sen vuoksi merkitystä asiassa.

Hovioikeus toteaa, että yhtiöllä on näyttötaakka siitä, että laskutusoikeuden syntyminen olisi edellyttänyt sen katsomalla tavalla yhteisesti järjestettyä katselmusta, jossa työ olisi otettu vastaan. Tältä osin asiassa on esitetty näyttönä vain Hämäläisen ja Mäkisenvastakkaiset kertomukset. Mäkinen on korostanut, että hän on suorittanut töitä tuntilaskutusperusteella. Hovioikeus katsoo selvittämättä jääneen, että yhtiöllä ei olisi ollut reklamaatiovelvollisuutta sen vuoksi, että yhteisesti sovittua loppukatselmusta ei ollut järjestetty.

Yhtiö on vedonnut asiassa reklamaatioina 12.7.2016 ja 30.8.2016 lähettämiinsä sähköpostiviesteihin. Asiassa ei ole tullut ilmi, että Hämäläinen olisi enää sen jälkeen, kun Mäkinen oli 31.8.2016 ilmoittanut korjanneensa tämän 30.8.2016 korjattaviksi vaatimat kohdat, reklamoinut muista virheiksi väitetyistä kohdista ja jäljellä olevista puutteista viimeistelytöissä Mäkiselle ennen kuin yhtiö oli vastannut Mäkisen velkomuskanteeseen ja nostanut oman vastakanteensa huhtikuussa 2017 käräjäoikeudessa.

Hämäläisen kertoman mukaan hänen tekstiviestillä Mäkiselle 30.8.2016 lähettämät kuvat olivat olleet vain esimerkkejä virheistä. Hämäläinen on kertomansa mukaan jäänyt elo-syyskuun vaihteessa 2016 odottelemaan, että Mäkinen tulisi paikan päälle. Mäkinen oli alkanut perimään laskusaataviaan, mutta yhtiö ei ollut siltikään ennen huhtikuuta 2017 yksilöinyt, mitä se vielä oli vaatinut korjattavaksi.

Reklamaation tarkoituksena on ilmoittaa vastapuolelle siitä, että suoritus ei ole ollut sopimuksen mukainen. Usein reklamaatiovelvoitteesta on erikseen sovittu, mutta se velvoittaa myös yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen tavoin. Reklamaatio on aina tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Reklamaation laiminlyönti voi synnyttää suoritusvelvolliselle sopimuksen osapuolelle perustellun odotuksen siitä, että hänen tekemänsä suoritus on ollut virheetön (ks. esim. KKO 2016:69, kohdat 7-8 ja KKO 2018:38, kohdat 20-21).

Koska asiassa on selvitetty, että Mäkinen on suorittanut korjaustoimia 30.8.2016 lähetetyn sähköpostiviestin jälkeen, ja kun sanottu sähköpostiviesti on ollut varsin yksilöimätön, hovioikeus toteaa, että Mäkinen on voinut olla siinä perustellussa käsityksessä, että virheet ovat tulleet hyväksytysti korjatuiksi siten kuin hän on yhtiölle sähköpostiviestissään 31.8.2016 ilmoittanut käsityksenään.

Yhtiö on siten vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin hovioikeus on edellä lausunut Mäkisen työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ole vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. Käräjäoikeuden tuomiota ei ole siten aihetta muuttaa.

Oikeudenkäyntikulut
Yhtiö on hävinnyt asian ja siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan Mäkisen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Yhtiö on hyväksynyt oikeudenkäyntikulut määrän osalta.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Yhtiö Oy velvoitetaan suorittamaan Mäkinen -nimisen toiminimen haltijalle Mäkiselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 8.467,42 euroa (alv 0%) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.12.2020.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos L L
hovioikeudenneuvos S M
hovioikeudenneuvos O O

Ratkaisu on yksimielinen.


HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
1. osasto
TUOMIO 18/66589
29.11.2018 L 17/790
käräjätuomari P J

Vuoroin kantajina ja vastaajina

Mäkinen

Yhtiö Oy


Asia
Velkomus, palvelussopimus ym

Vireille
4.1.2017

SELOSTUS ASIASTA

Riidattomat tapahtumatiedot

Mäkinen on sopinut suullisesti Yhtiö Oy:hyn (jäljempänä yhtiö), että Mäkinen rakentaa yhtiön omistaman ravintolarakennukseen ulkovuorauksen ja lämmöneristyksen, uuden terassin, portaat yläkertaan, takapihan ovien uusimisen sekä seinät yläkertaan johtavien portaiden ympärille. Kantaja on toteuttanut työn ja laskuttanut yhtiötä tekemästään työstä ja käyttämistään rakennusaineista kolmella laskulla seuraavasti:

- lasku n:o 3703/23.6.2016 7.132,88 euroa
- lasku n:o 3708/6.7.2016 2.983,59 euroa
- lasku n:o 3710/15.8.2016 747,72 euroa

Yhtiö on maksanut ensimmäisestä laskusta 6.812,32 euroa ja toisesta laskusta 278,12 euroa jättäen loppuosan laskuista sekä viimeisen laskun kokonaan maksamatta.

Mäkisen kanne ja vastaus

Mäkinen on vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan hänelle sanottuun työsuoritukseen ja rakennustarvikkeisiin perustuvan saatavan 3.773,75 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.026,03 eurolle 29.7.2016 lukien ja 747,72 eurolle 29.8.2016 lukien. Lisäksi Mäkinen on vaatinut yhtiön veloittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Mäkinen on kiistänyt yhtiön vastakanteessaan esittämät vaatimukset.

Mäkinen on todennut tehneensä sovitut työt sopimuksen ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Työsuorituksessa ei ollut ollut yhtiön väittämiä virheitä eikä terassin ja portaiden uusimiselle ollut tarvetta.

Yhtiö ei ollut myöskään asianmukaisesti kohtuullisessa ajassa reklamoinut virheistä. Yhtiön reklamaatioiksi katsomissa sähköpostiviesteissä ei ollut virheitä yksilöity eikä kerrottu, miltä osin työ tai sen viimeistely olisi kesken eivätkä ne täyttäneet reklamaatiolle asetettuja vaatimuksia.

Mäkinen toteaa, että Yhtiö Oy lähetti Mäkiselle elokuun 2016 lopulla tekstiviestin, jossa halusi korjausta tehdyn työn osalta neljään kohtaan:

1. Takaoven smyygissä oli tasoitusvirhe.
2. Takaoven vieressä oli maalaamaton kohta lämpöpatterin takana.
3. Yksi lauta puuttui sadevesiviemärin läpivientikohdasta n. 40 cm takapihan puolella ja
4. Portaiden viimeisen askelman kohdalla oli lautavälissä huomauttamista. Muissa 17 askelmassa ei huomauttamista ollut.

Mäkinen kävi Hämäläisen kanssa yhdessä läpi mainitut kohdat ja ne korjattiin välittömästi. Mistään muista nyt myöhemmin väittämistään virheistä ei Yhtiö Oy ole reklamoinut kirjallisesti eikä suullisesti kohtuullisessa ajassa. Portaiden rakenne on vahva. Runkorakenne on tehty 48x148 tavarasta ja portaat 28x148 eikä niitä ole tarpeen uusia, kuten ei terassiakaan. Kyse on tuoreesta puumateriaalista, jossa on oksia ja joka "elää" olosuhteiden ja kosteuden mukaan. Tämä tilaajan on tullut ottaa huomioon materiaalia valitessa.
Yhtiö Oy on väittänyt, että Mäkinen olisi jättänyt viimeistelemättä rakennuksen räystäitä ja niiden vuorilautoja. Mäkinen on todennut, että rakennuksen päätylautoja ja räystään alusia ei ole uusittu, vaan ne ovat vanhoja rakennuksen materiaaleja, jotka on ainoastaan maalattu.
Peitelauta on tarkoituksella asennettu hieman vuorilautaa ylemmäs, jotta alla oleva ovi pääsee avautumaan. Portaat ja terassi on tehty suunnitelmien mukaan ja ovat valmistuttuaan täyttäneet hyvän rakennustavan edellytykset.

Yhtiön vastaus ja vastakanne

Yhtiö on kiistänyt Mäkisen kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Yhtiö on vaatinut ensisijaisesti Mäkisen velvoittamista maksamaan sille huolimattomasti ja puutteellisesti tehtyjen ravintolarakennuksen terassin ja puuportaiden korjauskulujen sekä tekemättä jätettyjen viimeistelytöiden arvona yhteensä 11.200 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 23.4.2018 lukien.
Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, mikäli Mäkisen kanne joltain osin menestyy, että yhtiön vastasaatava kuitataan Mäkiselle maksettavaksi tuomittavasta määrästä.

Yhtiö on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Yhtiö on vaatimustensa perusteeksi todennut, että Mäkisen työsuorituksessa oli ollut virhe, koska rakennuksen puurakenteisen anniskeluterassin ja sinne johtavien portaiden lautojen kiinnitys oli tehty täysin ammattitaidottomasti ja huolimattomasti. Lehtikuusesta valmistetut terassi ja portaikko oli tehty siten, että laudat olivat erimittaisia, että kiinnitykseen oli käytetty nauloja ja ruuveja ilman minkäänlaisia suoria linjauksia ja, että porraslautojen lautavälit olivat liian suuria ja epätasaisia niin, että portaat muodostivat turvallisuusriskin. Portaiden tukirakenteet olivat myös osittain pettäneet puutteellisen kiinnityksen johdosta.

Yhtiö on virheenä vedonnut myös siihen, että Mäkinen oli jättänyt viimeistelemättä rakennuksen räystäitä ja niiden vuorilautoja niin, että laudoitus on kiinnitetty osittain huonosti, vuorilautoja on maalaamatta ja osa laudoista on liian lyhyitä. Oven yläpuolinen vuorilauta on viimeistelemättä ja kiinnitys on puutteellinen. Lisäksi rakennuksen ulkoseinässä on maalaamaton tukirakenteena olevan lankun pää, kellarivaraston ovi roikkuu ja oven yläpuolinen vuorilauta on lovettu epätasaisesti sekä oven ja seinän paneelit eivät ole tasassa.

Yhtiö on kertonut, että sille aiheutui terassin ja portaiden korjaamisesta yhteensä 10.240 euron sekä tekemättä jätetyistä viimeistelytöistä yhteensä 960 euron kustannukset. Yhtiön vastasaatava oli Mäkiseltä siten vastakanteessa vaaditun suuruinen. Mäkisen mahdollinen saatava oli kuitattava tästä saatavasta.

Yhtiö on kertonut reklamoineensa laskuista 3703 ja 3708 sähköpostilla 12.7.2016 ja laskusta 3710 sähköpostilla 30.8.2016. Tilaaja on reklamoinut kaikista virheistä Mäkiselle suullisesti 15.6.2016, jonka jälkeen virheet ja niiden korjaaminen käytiin yhdessä läpi. Osa puutteista korjattiin, mutta ei kaikkia sovittuja.

TODISTEET

Mäkisen kirjalliset todisteet

1. Laskut numerot 3703, 3708 ja 3710
2. Laineen lausunto 28.11.2016
3. Sähköpostivaihto asiainosaisten välillä 30.8. - 1.9.2016
4. Tuntilistat 4.6. -6.7.2016 (toimitettu myös laskun mukana)
5. Remonttiliike Mäkisen tiliote 1.5. - 31.8.2016
6. Valokuvat 1-6
7. Hämäläisen lähettämä tekstiviesti

Mäkisen henkilötodistelu
1. Mäkinen henkilökohtaisesti Todistajat:
2. Korhonen
3. Laine
4. Nieminen

Yhtiön kirjalliset todisteet

1. Kaksi julkisivupiirustusta
2. Neljä valokuvaa
3.-4. Sähköpostiviestit 12.7 ja 30.8.2016
5. Neljä valokuvaa 6. Tarjous 9.4.2018
7. 18 valokuvaa portaista ja terassista
8. 10 valokuvaa ulkoseinistä

Yhtiön henkilötodistelu
1. Yhtiön hallituksen jäsen Hämäläinen todistelutarkoituksessa Todistajat:
2. Heikkinen
3. Virtanen

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Väitetyistä virheistä esitetty selvitys

Yhtiö on näyttääkseen toteen vastauksessaan ja vastakanteensa perusteena vetoamansa virheet Mäkisen työsuorituksessa vedonnut kirjallisena todisteena 2, 5, 7 ja 8 oleviin yhteensä 36 valokuvaan.
Asiasta on oikeudessa kuultu yhtiön hallituksen jäsentä Hämäläistä sekä todistajana Heikkistä.

Hämäläinen on todennut, että yhtiön kirjallisena todisteena V2 olevat kuvat oli otettu noin kaksi kuukautta terassin ja portaiden rakentamisen jälkeen kesäkuussa 2016. Kuvista ilmeni, että kansilautojen naularivit eivät olleet linjassa, lautojen välit olivat eri pituiset ja se, että kiinnityksissä oli käytetty ruuveja ja nauloja sekaisin. Portaat johtivat yläkerran baariin ja ne olivat asiakkaiden käytössä. Todisteena V5 olevat valokuvat oli otettu keväällä 2017 ja kirjallisena todisteena V7 olevat valokuvat elokuussa 2018. Kirjallisen todisteen V7 kuvat 16-18 esittivät porrastasanteen runkoa ja osoittivat, että palkin puutteellisen loveuksen johdosta tasanteen kantavuus ei ollut riittävä, minkä vuoksi se oli vajonnut.
Kirjallisen todisteen VB valokuvissa 7 ja 8 näkyi terassin portaiden
yläosassa oleva varaston ovi, jonka yläpuolelle oli syntynyt rako tukirakenteiden vajoamisen vuoksi. Hämäläinen on ilmoittanut, ettei hänellä ollut rakennusalan koulutusta.

Todistaja Heikkinen on kertonut tehneensä 35 vuotta rakennustöitä kansakoulupohjalta. Heikkinen on kertonut käyneensä katsomassa kyseistä ravintolan terassia ja todenneensa, että sen runko oli liian heikko ja se olisi pitänyt tukea paremmin. Kansi meni notkolle, jos sen päällä oli paljon porukkaa. Kirjallisen todisteen V7 kuvassa 18 näkyvä palkki olisi pitänyt loveta tolpan sisään, jotta se kantaisi, nyt se oli ruuvien varassa. Palkin jänneväli oli liian pitkä. Lisäksi terassin pintalaudoissa oli isoja rakoja ja niiden välit vaihtelivat. Toiset oli kiinni ruuvilla, toiset nauloilla ja ruuvit eivät olleet olleet linjassa, mikä ei ollut hyvän rakennustavan mukaista. Lisäksi korkokenkä ei saanut mennä lautojen väliin. Portaat ja terassi eivät vastanneet hyvää rakennustapaa.

Mäkinen on kirjallisena todisteena K2 vedonnut Laineen 28.11.2016 antamaan lausuntoon, jonka mukaan työ oli hyvin tehty ja noudatti toimenpideluvan suunnitelmia.

Mäkinen, joka on kertonut tehneensä rakennustöitä 35 vuoden ajan, on kertonut, että kaikki työt olivat valmistuneet 6.7.2016. 30.8.2016 Hämäläinen oli lähettänyt tekstiviestillä valokuvat (K7) korjattavista kohteista, jotka Mäkinen oli seuraavana päivänä käynyt korjaamassa ja lähettänyt sen jälkeen Vuorelle ilmoituksen (K3) siitä, että Hämäläisen osoittamat kohteet oli korjattu. Työ oli laadultaan hyväksyttävää rakentamista. Portailla ei ollut uusimistarvetta. Lautojen välisten rakojen koon vaihtelu oli johtunut siitä, että kohteessa oli käytetty märkää puuta, koska kuivaa tavaraa ei tuolloin ollut saatavilla, ja kuivuessaan laudat oli kutistuneet. Portaat ja terassi oli rakennettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Räystäiden rakentaminen ei ollut kuulunut Mäkisen työsuoritukseen, ainoastaan räystäslautojen maalaus.

Todistaja Korhonen on kertonut toimineensa 9 vuoden ajan rakennusalalla suoritettuaan talonrakentajan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksessa. Korhonen on kertonut olleensa rakentamassa kyseistä kohdetta. Työn laatu oli ollut hyvä ja tilaajan edustajana Hämäläinen oli sitä kehunut. Myös Laine oli tarkastanut työn ja katsonut, että kaikki oli hyvin tehty. Laineen esityksestä portaiden runkoa oli vahvistettu palkkikenkiä käyttämällä. Elokuussa tilaaja oli antanut listan korjaus- ja muutostöistä, minkä johdosta rappusissa oli vaihdettu pari lautaa ja laitettu lautojen välejä pienemmiksi. Korjaustöitä oli ehkä useampiakin kohtia, mutta kaikki korjaustyöt oli tehty. Työhön oli kuulunut räystäiden alaosien maalaaminen ja myös räystäiden huonoimmat otsalaudat oli vaihdettu ja maalattu. Tehtyjen korjausten jälkeen Korhoselle ei ollut reklamoitu.
Terassien ja portaiden kannet oli tehty lehtikuusesta, joka Korhosen käsityksen mukaan oli ollut kuivaa, mutta esitetyistä valokuvista ilmeni, että lautojen raot olivat kasvaneet, koska kyseisellä rakennuspaikalla puu eli suunnattoman paljon.

Todistaja Laine on kertonut olevansa ammatiltaan rakennusinsinööri ja toimineensa 40 vuoden ajan alan hommissa. Laine oli toiminut tilaajan palkkaamana työnjohtajana kyseisellä työmaalla ja oli lisäksi piirtänyt kyseisen terassin ja portaat. Laine oli käynyt useita kertoja työn aikana katsomassa sen edistymistä.
Laadultaan työ vastasi normaalia terassirakentamista. Laine oli käynyt viimeksi tarkastamassa kohteen lokakuussa 2018 ja havainnut, että kahdessa tai kolmessa kohtaa terassia lautojen väli oli ollut liian suuri ja, että yhtä portaiden askelmaa olisi pitänyt korjata. Muutoin portaiden taso oli parempi kuin yleensä. Portaita tai terassia ei pitänyt rakentaa uudelleen. Ne täyttivät hyvän rakennustavan edellytykset ja viranomaismääräykset.

Laine on todennut, että terasseissa kansilautojen välien koko vaihteli, koska puu oli elävä materiaali ja kaikki laudat eivät olleet suoria. Kyseisessä kohteessa välien vaihtelu oli toleranssissa. Myöskään se ei ollut teknisesti ottaen virhe, että sekä ruuveja ja nauloja oli käytetty kiinnittämiseen. Siltä osin oli kysymys vain esteettisestä seikasta.

Myöskään erikokoiset lautojen välit eivät olleet osoitus rakennusvirheestä. Rakoja oli aina eikä kyseinen kohde poikennut yleisestä tasosta tältä osin. Laine on todennut, että portaissa vaaka­ ja pystylaudan välinen rako sai olla enintään 50 millimetriä. Tätä suurempia rakoja portaissa ei ollut. Todisteen V7 valokuvassa 14 näkyvä rako oli senttimetrin liian suuri mikäli se sijaitsi paikassa, jossa käveltiin. Kyseisen kirjallisen todisteen kuva 16 osoitti virhettä, koska kansilaudat olivat eri tasolla, mikä oli aiheutunut siitä, että tukirakenteessa jokin oli liikkunut.

Laine on, kun hänelle on esitetty kirjallisessa todisteessa VB olevia valokuvia todennut, että kysymys oli virheistä tai kesken jääneistä viimeistelystä.

Laine on todennut, että kohteen rakennuslaatu oli pieniä puutteita lukuunottamatta asiallinen eikä purkamiselle ollut tarvetta. Ainoat korjausta vaativat kohdat olivat paikka, missä lautojen välinen rako oli ollut yli 50 millimetriä ja paikka, jossa kansilaudat olivat eri tasolla.
Kohteiden korjaus ei ollut suuri työ. Siihen meni korkeintaan kaksi päivää, jos sekä esteettiset puutteet että virheet korjattaisiin.

Todistaja Nieminen on kertonut valmistuneensa rakennusmestariksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1958 ja toimineensa sen jälkeen rakennustyömailla työnjohtajana, vastaavana mestarina ja valvojan tehtävissä ja antavansa nykyisin lausuntoja rakennusasioista. Nieminen on todennut käyneensä tarkistamassa kyseisen ulkoterassin portaineen. Kohteen työnlaatu oli ollut normaali ja rakenteet oli olleet tukevat. Ainoa puute oli ollut se, että lankkujen raoissa oli pientä heittoa. Teknisesti ja turvallisuuden kannalta ulkoportaat olivat olleet normaalit. Myös terassi oli ollut normaali, yksi pykälä siitä oli löytynyt, syytä sille Nieminen ei tiennyt. Terassi oli tuettu hyvin eikä siinä ollut painumia. Kohde täytti hyvän rakennustavan edellytykset. Purkamiselle ja uudelleen rakentamistarpeille ei ollut aihetta.

Nieminen on todennut havainneensa portaissa etenemän ja pystynousun laudan väliset, sisäkulman raot ja todennut niiden syntyneen kutistumisilmiö johdosta. Raot eivät olleet kuitenkaan teknillisesti tai turvallisuuden kannalta ongelmallisia. Rakennusvirheitä Nieminen ei ollut havainnut kohteessa. Portaiden sisäkulmien välien vaihtelu oli pelkästään esteettinen kysymys. Yli 30 millimetrin välit on syytä korjata.

Nieminen on todennut, että kansilautojen kiinnityksessä saatettiin käyttää sekä nauloja että ruuveja silloin, jos naula ei yksin pitänyt. Se, että naulat tai ruuvit eivät olleet samassa linjassa, ei ollut osoitus huonosta rakennustavasta, koska tärkeämpää oli, että laudat olivat hyvin kiinni. Ulkorakentamisessa naulojen ja ruuvien välit pyrittiin pitämään vain suurinpiirtein samanlaisina ellei suunnitelmissa ollut annettu niille mitoitusta. Terassirakentamisessa hyväksyttävä taso määräytyi rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaan.

Käräjäoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella näytetyksi, että Mäkisen työsuorituksessa on terassin ja sinne johtavien portaiden osalta virhe siltä osin, kun portaiden yhden askelman sisäkulmassa oleva lautojen väli on liian suuri ja lautojen väli terassin puolella on kahdessa kohtaa liian suuri. Laineen ja Niemisen todistajankertomukset osoittavat, että yhtiön virheiksi väittämissä muissa seikoissa on muilta osin ollut kysymys sellaisista kosmeettisista puutteista, joita ei voida katsoa virheiksi Mäkisen työsuorituksessa, kun yhtiön puolelta ei ole edes väitetty, että asianosaisten kesken olisi sovittu normaalin terassirakentamisen tason ylittävästä työn laadusta. Siltä osin, kun yhtiö on virheenä vedonnut portaiden tuennan puutteellisuuteen, joka on johtanut kannatinrakenteiden vajoamiseen eräästä kohdin ja ilmeisesti siihen, että terassin laudoitus on eräissä kohdin ollut eri korossa, käräjäoikeus toteaa jääneen näyttämättä, että kysymys olisi ollut virheestä Mäkisen työsuorituksessa, koska todistaja Laineen kertoman mukaan portaiden suunnittelu on kuulunut yhtiön työnjohtajaksi palkkaaman Laineen työtehtäviin. Asiassa ei ole näytetty, että Mäkinen olisi rakentanut portaiden tukirakenteet suunnitelmien vastaisesti. Laineen lausunto (K2) päinvastoin osoittaa, että työ on tehty toimenpideluvan suunnitelmia noudattaen.

Asiassa on yhtiön kirjallisena todisteena VB olevien valokuvien avulla ja todistaja Laineen kertomus huomioiden näytetty, että Mäkisen työsuorituksessa on ollut yhtiön vastauksessa ja vastakanteessa kerrotut puutteet koskien rakennuksen räystäiden ja vuorilautojen viimeistelyä, tukirakenteena olevan lankun pään maalaamista sekä kellarivaraston asennusta ja oven ja seinän paneeleja.


Reklamaatiot

Mäkinen on kiistänyt, että yhtiö olisi reklamoinut väitetyistä virheistä kohtuullisessa ajassa ja Mäkinen on kertonut, että ainut reklamaatio on ollut Hämäläisen elokuun lopulla 2016 lähettämä tekstiviesti, jossa oli valokuvin ilmaistu neljä korjausta vaativaa kohtaa, jotka Mäkinen oli seuraavana päivänä korjannut ja ilmoittanut korjauksesta samana päivänä sähköpostitse (K3) yhtiölle.

Yhtiö on reklamaationa vedonnut 12.7. ja 30.8.2016 lähetettyihin sähköpostiviesteihin (V3-4). Kummassakin sähköpostiviestissä on todettu, ettei työtä ollut hyväksytysti suoritettu loppuun ja viimeistely oli kesken ja todettu, että erikseen tulisi myös sopia takuuajan vakuudesta. Koska sähköpostiviestit eivät sisällä yksilöintiä väitetyistä virheistä eikä kesken olevista työsuoritteista, ei niillä ole merkitystä reklamaationa.

Yhtiö on väittänyt, että kaikista virheistä olisi reklamoitu suullisesti 15.6.2016, jonka jälkeen virheet ja niiden korjaaminen käytiin yhdessä läpi.

Hämäläinen on kertonut, ettei reklamaatiota vielä 15.6. tehty vaan tuolloin oli käyty läpi vielä tehtävät työt. Hämäläisen mukaan varsinainen reklamaatio oli elokuussa.

Todistaja Virtanen on kertonut olleensa paikalla kyseisen kesäravintolan johtajana 15.6., 22.6 ja 7.7 palavereissa Hämäläisen ja Mäkisen kanssa. Kahdessa ensimmäisessä palaverissa oli puhuttu keskeneräisistä töistä. Työt olivat valmistuneet heinäkuun alussa. Viimeisessä palaverissa oli puhuttu lankkujen suurista väleistä, jotka oli sitten korjattu. Lisäksi oli puhuttu ulkopaneloinnin maalauksesta, joka sitten tehtiin heinäkuun loppu puolella. Varaston oven smyygien uretaanieristeiden näkymisestä oli myös puhuttu, joka oli sittemmin myöskin korjattu. Myös sisäseinältä patterin tausta oli maalattu.

Käräjäoikeus katsoo Mäkisen ja todistaja Virtasen kertomusten sekä Mäkisen kirjallisena todisteena 7 olevan Hämäläisen lähettämän tekstiviestin yhdessä osoittavan, että kaikki Mäkisen työsuorituksessa olleet virheet, joista yhtiö oli kesällä 2016 reklamoinut, oli asianmukaisesti korjattu ja katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi reklamoinut vastauksensa ja vastakanteensa perusteena olevista virheistä ennen kanteen vireilletuloa. Yhtiö on siten menettänyt oikeutensa vedota virheisiin.

Johtopäätökset

Koska yhtiö on reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiin, Mäkisen kanne on hyväksyttävä ja yhtiön vastakanne hylättävä.

Koska yhtiö on hävinnyt asian, on se velvollinen korvaamaan Mäkisen oikeudenkäyntikulut, jonka määrän yhtiö on hyväksynyt.

TUOMIOLAUSELMA

Yhtiö Oy velvoitetaan maksamaan Mäkiselle Mäkisen-nimisen toiminimen haltijana 3.773,75 euroa korkolain 4§ 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.026,03 eurolle 29.7.2016 lukien ja 747,72 eurolle 29.8.2016 lukien sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista 12.857 euroa sanottuine viivästyskorkoineen 29.12.2018 lukien.

Yhtiö Oy:n kanne hylätään.

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä tai korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa säädetyssä järjestyksessä.
Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta.

käräjätuomari P J

Tyytymättömyyden ilmoitus

Yhtiö Oy on ilmoittanut tyytymättömyyttään koko tuomioon.

Valitusosoitus liitteenä.

Valituksen määräpäivä 31.12.2018.

Vastavalituksen määräpäivä 14.1.2019

Käräjätuomari P J