Konsultin vastuu suunnitelmista KSE-1995

Alla olevassa riidassa oli kysymys lavojen kokoonpanolaitteiston toimituksesta. Kokoonpanolinja toimitettiin tilaajan toimesta Suomesta Englantiin. Toimituksessa oli ongelmia. Toimittaja ei lopulta enää suostunut korjaamaan laitetta maksamattomien laskujen johdosta. Toimitussopimuksessa oli puutteita ja epäselvyyksiä. Sopimukseen sovellettiin lisäksi KSE 1995-ehtoja.
Kauppalakia ei voitu soveltaa koska kysymys ei ollut pääasiassa tavaratoimituksesta vaan työstä. Tilaajan katsottiin olevan oikeutettu hinnanalennukseen mutta maksamaan osan toimittajan laskuista.

Riidassa oli kysymys useista eri väitteistä.

Riidassa oli kysymys CE-merkinnästä. Hovioikeus totesi, ettei sen osalta oltu menetelty sopimuksen vastaisesti koska siitä ei oltu selvästi sovittu. Hovioikeuden mukaan:
Suunnittelutarjouksesta ilmenee lisäksi, ettei CE-merkintä ole kuulunut tarjoukseen ja että E on koneenrakentajana ollut CE-merkin kirjoittaja. Kirjallisena todisteena (E60) esitettyjen KSE 1995 -ehtojen kohdan 3.2.1 mukaan konsultti vastaa siitä, että hänen luovuttamansa suunnitelma tai suorittamansa tehtävä on sopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset. Hovioikeus toteaa, ettei E tilaaja ole yksilöinyt niitä tietoja tai vastaaville laitteistoille asetettuja vaatimuksia, joiden vastainen I:n suunnittelema ja valmistama laitteisto on ollut. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi laitteiston olleen lakien, asetusten tai viranomaismääräysten vastainen.
Tällä tarkennuksella hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että asiassa on jäänyt näyttämättä laitteiston olleen näiltä osin puutteellinen.

Asiakirjojen toimittamisesta hovioikeus totesi:
KSE 1995 -ehtojen 6.1.2 kohdan mukaan tehtävän tultua suoritetuksi on konsultti velvollinen luovuttamaan tilaajalle kaikki toimeksiannon täyttämistä edellyttävät asiakirjat. Asiakirjojen tulostusmuodosta sovitaan erikseen. Mikäli toisin ei ole sovittu, on konsultti tilaajan niin vaatiessa velvollinen luovuttamaan alkuperäiset asiakirjat tilaajalle. Konsultilla on tällöin oikeus saada asiakirjoista kopiot tilaajan kustannuksella. Tilaaja suorittaa konsultille korvauksen kopiointi-, käsittely- ja luovutuskustannuksista.

Riidassa oli kysymys myös tietokoneohjelman toimittamisesta, josta ei oltu selvästi sovittu. Hovioikeuden mukaan:
Sopimukseen sovellettavasta KSE 1995 -ehdosta 6.2.1. ei voida e contrario päättelyllä johtaa En oikeutta laitteiston tietokoneohjelmaan. Vn ja In kertomusten perusteella on selvää, että tietokoneohjelma on jo laitteiston käytön kannalta olennainen osa tilattua laitteistoa ja Vn mukaan laitteistoa ei voida huoltaa taikka korjata, ellei tietokoneohjelmaa ole käytettävissä. Edellisen tilausvahvistuksen liitteen mukaan laitetta tuli voida diagnosoida etäyhteydellä eikä tämä Vn mukaan onnistunut ilman tietokoneohjelmaa. Tässä tilanteessa I:n on pitänyt käsittää olevansa velvollinen luovuttamaan suunnittelemansa ja valmistamansa laitteiston tiekoneohjelman Elle, vaikka siitä ei ole sopimuksessa erillistä mainintaa. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että laitteiston tietokoneohjelma olisi sopimuksen mukaan pitänyt luovuttaa En käyttöön ja I:n suoritus on tämän puutteen vuoksi ollut virheellinen.

Maksamattomien laskujen osalta todettiin hovioikeudessa:
Sopimukseen sovellettavien KSE 1995 -ehtojen (E60) kohdan 3.2.5 mukaan konsultin vastuu on voimassa, kunnes hänen suorittamansa tehtävän perusteella toteutettu työ on hyväksytty. Kohdan 7.1 mukaan konsultin on jatkettava työtä aikataulun mukaisesti, vaikka lisä- tai muutostyön korvauksesta on erimielisyys, jonka ratkaiseminen on kesken. Kirjallisena todisteena (P16) olevasta laskun nro 10261 toimenpide-erittelystä ilmenee, että I on laskuttanut Eltä Ln 9.1. ja 21.1.2012 välisenä aikana Englannissa tekemistä toimenpiteistä yhteensä 12.050,62 euroa. Laskun otsikon mukaan laskutettavat tunnit ovat liittyneet APPA-laitteiston käyttöönottoon Englannissa.

Tilaajan viivästyssakkovaatimus hylättiin:
KSE 1995 -ehtojen (E60) kohdan 7.4 kolmannen kappaleen mukaan mahdollinen vaatimus viivästyssakosta on esitettävä kirjallisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluessa toimeksiantosopimuksen mukaisen suunnitelman luovuttamisesta. En mukaan se on vaatinut I:ltä sopimuksen mukaista viivästyssakkoa 9.8.2011 kun Ö oli lähettänyt ILlle kirjallisena todisteena (E27) esitetyn sähköpostiviestin.
Ö on viestissä todennut, että projekti oli 3 kuukautta myöhässä ja Boschin laskuja erääntyi jatkuvasti. Ö on kertonut, että edellä mainittu viesti I:lle oli ollut hiljainen reklamaatio projektin myöhästymisestä.





Helsingin hovioikeus Tuomio

Antamispäivä 4.6.2015

Nro xxx

Diaarinumero

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 21.2.2014 nro xxx(liitteenä)

Asia Irtaimen kauppaan liittyvä riita

Valittajat ja vastapuolet I Oy (ent. PB Oy)
E Oy

Asian käsittely hovioikeudessa

Pääkäsittely on toimitettu 17. - 18.3.2015.

Valitukset

I Oy on vaatinut, että sen kanne hyväksytään kokonaisuudessaan ja että E Oy velvoitetaan suorittamaan sille laskun nro xxx maksamaton osa 30.750 euroa kahdeksan prosentin viivästyskorkoineen 25.12.2011 lukien. Lisäksi I on vaatinut, että E velvoitetaan korvaamaan korkoineen sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 14.752 eurolla ja hovioikeudessa 7.968 eurolla.

Tilausvahvistuksen mukaan laskutus tapahtui viidessä 20 prosentin suuruisessa erässä. Viimeinen erä tuli maksaa, kun Appa10-laitteisto oli luovutettu tilaajalle. Laitteisto oli luovutettu Elle Loviisassa marraskuussa 2011. Viimeisestä laskusta nro 9694 oli maksamatta 30.750 euroa. En hyväksymässä IJT:n 2.11.2010 päivätyssä tarjouksessa oli todettu, että laitteisto toimitetaan Loviisaan ja että E toimittaa sen loppuasiakkaalle. Laitteisto oli toimitettu Loviisaan ja E oli lähettänyt sen loppuasiakkaalle. Laitteisto ei enää ollut I:n määräämisvallassa, koska se oli luovutettu Ellle, joka oli ottanut sen vastaan. Tämän vuoksi viimeinen 20 prosentin erä hinnasta oli erääntynyt ja oli ollut laskutuskelpoinen. E oli ilman hyväksyttävää syytä jättänyt maksettavaksi erääntyneestä viimeisestä 54.300 euron määräisestä laskusta maksamatta 30.750 euroa.

I:n kanteen tullessa kokonaisuudessaan hyväksytyksi E oli velvollinen korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti.

E Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja I:n kanne hylätään. E on lisäksi vaatinut, että sen kanne hyväksytään ja I velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena kanteen kohdan 1 mukaisesti laitteiston korjauskustannuksia ja niihin välittömästi liittyvistä kustannuksia yhteensä 49.700 euroa korkoineen ja kanteen kohdan 2 mukaisesti viivästyssakkoa 0,5 prosenttia kokonaispalkkiosta kultakin täydeltä viivästysviikolta enintään 10 viikon mukaan laskettuna eli yhteensä 13.591,50 euroa. Lisäksi E on vaatinut, että I velvoitetaan korvaamaan korkoineen sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeuden osalta 27.587,16 eurolla sekä hovioikeuden osalta 12.475,76 eurolla.

Sopimusehdoista ja sovellettavasta laista

Laitteistoa ei ollut luovutettu ajoissa. I ei ollut toimittanut Elle laitteistoa sopimuksen mukaisena ja valmiina, vaikka sen toimittaman laitteiston fyysinen hallinta olikin siirtynyt Elle. Laitteistoa ei ollut olemassa sopimuksen tarkoittamassa mielessä, koska se laitteiden muodostama kokonaisuus, jonka E oli I:lta saanut, ei ollut täyttänyt sopimuksen osoittamia kriteerejä. Teollisessa tuotannossa oleva kone ei voinut olla sopimuksen mukainen ja luovutettu, kun se on toiminut vain muutamia minuutteja kerrallaan ja lopettanut toimintansa ennenaikaisesti.

Kauppalaki tuli suoraan sovellettavaksi asiassa tai ainakin kauppalain kanssa yhteneviä oikeusperiaatteita tuli asiassa soveltaa. En ei ollut pitänyt toimittaa olennaista osaa tarveaineista laitteiston valmistamista varten. I:n tehtävä oli laitteiston kaikkien metalliosien, sähköosien ja muiden tarvikkeiden ostaminen sekä laitteiston suunnittelu ja rakentaminen näistä osista. E oli ostanut laitteistoa varten vain hydraulisylintereitä ja vastaavia hydrauliikkaosia sekä turvaporttien järjestelmän. En toimittamat materiaalit olivat olleet vain pieni osa laitteiston rakentamiseen käytetyistä osista lukumääräisesti, euromääräisesti ja käyttötarkoituksen kannalta. Laitteiston piti toimia siinä käyttötarkoituksessa, jonka E oli I:lle kirjallisessa muodossa kertonut. E ja I olivat sopineet kauppalain 17 §:n mukaisesti, että laitteisto soveltui tarkoitukseen, johon laitteiston tarkoittamia kokonaisuuksia yleensä käytettiin, ja siihen erityiseen tarkoitukseen, johon sitä oli ollut tarkoitus käyttää. E oli käymissään keskusteluissa tuonut esiin millaisen laitteiston se tarvitsi, ja I oli siksi ollut ensimmäisen ja toisen sopimuksen solmimishetkellä selvillä niistä erityisistä tarkoituksista, joihin laitteistoa oli ollut tarkoitus käyttää.

Toimituksen viivästymisestä ja laitteiston virheistä

Laitteiston toimituksen oli pitänyt tapahtua niin sanottuna avaimet käteen – toimituksena ja laitteiston oli pitänyt täyttää lainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimukset. Koska laitteisto ei ollut toiminut oikein lähes vuosi sopimuksessa sovitun toimituspäivämäärän jälkeenkään, I:n sopimusrikkomus oli ollut vakava. Laitteiston virheet olivat olleet olennaisia, eli laitteisto ei ollut toiminut siinä peruskäyttötarkoituksessa, jossa sen pitäisi toimia, sillä laitteisto ei ollut valmistanut kuormalavoja oikein ja jatkuvasti.

Lisäksi laitteiston toimitus oli viivästynyt olennaisesti. E oli reklamoinut viivästyksestä useita kertoja. Reklamointi oli tapahtunut I:n toimitusjohtajalle ja siitä oli ilmennyt, mitä sopimusta asia koskee ja että kysymys on ollut toimituksen viivästymisestä. I:n edustajille oli reklamoitu viivästymisestä myös suullisesti. Viivästyssakkoa oli vaadittu KSE 1995 -ehtojen mukaisesti. Käräjäoikeuden ratkaisu hylätä vaatimus viivästyssakosta ei ollut oikeuskäytännön mukainen.

I:n kanteessaan esittämät laskuvaatimukset olivat perusteettomia, koska ne olivat vain toimimattoman laitteiston korjaamisesta aiheutuneita kustannuksia eivätkä perustuneet erilliseen uuteen työhön. E ja I eivät olleet sopineet, että En velvollisuutena olisi rakentaa tai suunnitella laitteisto yksin tai yhdessä I:n kanssa, vaan ne olivat sopineet siitä, että I rakentaa laitteiston avaimet käteen –tavalla täysin valmiiksi. E oli antanut paljon tietoja I:lle laitteiston suunnittelua ja rakentamista varten.

Näyttöä arvioitaessa oli I:n kannetta vastaan puhuvina seikkoina annettava merkitystä sille, että laitteiston kaltaisen teollisen tuotantokoneen viimeistely ei kestänyt koskaan kuukausia, jos itse tuotantokoneessa ei ollut vikaa. Laitteisto oli tuottanut käyttökelvottomia kuormalavoja vielä vuoden 2012 alussa Englannissa, koska laitteisto ei toiminut oikein. Osasta kuormalavoja oli puuttunut osia, joidenkin kuormalavojen kokoonpano ei ollut onnistunut eli lava ei pysynyt kasassa tai kuormalavat oli koottu väärin esimerkiksi liian suurella puristusvoimalla, ja kuormalava oli rikkoontunut. Laitteisto ei ollut tuottanut kuormalavoja yhdenjaksoisesti riittävästi vaan oli lakannut jatkuvasti toimimasta vielä vuonna 2012. Laitteiston tuotantokapasiteetti ei ollut vieläkään tiedossa ja se toimii vain minuutteja kerrallaan. Kartonkia oli ollut riittävästi saatavilla sekä Loviisassa että Englannissa. Laitteiston Englannissa käyttämä raaka-aine ei ollut ollut syynä siihen, että laitteisto ei toiminut oikein. Raaka-aineen, jota laitteisto käytti, ei tarvinnut olla täydellisen oikeaa, vaan tietyt toleranssit olivat hyväksyttäviä. Laitteistoa voitiin säätää eikä kuormalavojen täytynyt olla millimetrin tarkkuudella rakennettuja.

Siinäkin tapauksessa, että kysymys olisi ollut muusta kuin laitteiston korjaamisesta, oli otettava huomioon, että ILlla oli ollut Englannissa ollessaan töitä vain osan aikaa, eikä Ellä ollut velvollisuutta maksaa tekemättömästä työstä.

Käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut oikea laitteiston suoja-aitojen ja CE-merkin osalta. CE-merkintä perustui voimassaolevaan oikeuteen. Sopimuksen osana olevien KSE 1995 –ehtojen mukaan I:n oli tullut suunnitella ja rakentaa laitteisto lain ja viranomaismääräysten mukaan ja siten, että En olisi vain pitänyt kiinnittää CE-tarra tai -kilpi laitteistoon. Euroopan neuvoston päätöksen numero 93/465/EC mukaan CE-merkintään liittyvät velvoitteet tarkoittivat sen tarkastamista, että tuote oli kaikkien siihen sovellettavissa direktiiveissä asetettujen edellytysten mukainen. Lisäksi oli järjestettävä vaatimustenmukaisuuden arviointi, laadittava tekninen asiakirja, annettava vaatimustenmukaisuusvakuutus ja varustettava tuote CE-merkinnällä. Koska I ei ollut toimittanut Elle tietoja CE- merkinnän kirjoittamiseen, E ei ollut voinut varustaa laitteistoa CE- tarralla tai –kilvellä.

Laitteiston toimittaminen ilman muokkauskelpoisia piirustuksia oli ollut sopimuksen vastaista. Sopimuksessa oli sovittu, että laitteisto toimitetaan viranomaisvaatimusten mukaisena ja yksi viranomaisvaatimus oli ollut CE- merkintä. Jotta laitteisto voitiin saada CE-hyväksytyksi, laitteiston piirustukset oli tarvittu muokkauskelpoisina, koska laitteistolle oli laadittava käyttöohjeet ja huolto-ohjeet.

Lisäsopimuksesta 24.11.2011

Lisäsopimus 24.11.2011 oli nimikkeeltään koskenut laitteiston asennusta ja käyntiinajoa ja koulutusta Englannissa. L ei ollut tehnyt sellaista ohjelmointityötä, joka olisi normaalisti liittynyt laitteiston kaltaisen koneen käyttöönottoon. Tosiasiassa I:n edustajat olivat koettaneet korjata laitteistoa ja yrittäneet saada sitä toimimaan alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Lisäsopimusta ei voitu irrottaa asiayhteydestään. E oli ollut I:n suorituksessa olleiden virheiden vuoksi tilanteessa, jossa sillä ei ollut ollut muita vaihtoehtoja kuin pyytää I paikalle saattamaan laitteisto kuntoon alkuperäisen sopimuksen mukaan. Laitteisto oli Englannissa asennettu kokonaan väärin. Koska laitteisto oli kiinnitetty pulteilla betonilattiaan, sen purkaminen ja uudelleen asentaminen olivat kestäneet pitkään. Virheestä oli reklamoitu I:lle heti Englannissa. I:n lasku oli perusteeton, koska tämäkin työ oli tehty väärin. E oli reklamoinut lisäsopimuksen suoritusvirheestä Ille. Laitteisto ei ollut ollut sopimuksen mukaan rakennettu, ja I:lla oli ollut velvoite korjata se sopimuksen mukaiseksi. Työtä ei ollut edes tehty.

KSE 1995 -ehtojen mukaan I:n olisi pitänyt jatkaa työtä aikataulun mukaisesti, vaikka lisä- tai muutostyön korvaamisesta olikin ollut erimielisyyttä. I oli kuitenkin rikkonut sopimusta ja lopettanut työskentelyn. Maksuvaatimus oli tästäkin syystä oikeudellisesti perusteeton.

Vahingonkorvauksesta I:n sopimusrikkomuksen johdosta

I oli velvollinen korvaamaan Elle sopimusrikkomuksellaan aiheuttaman vahingon. En henkilökuntaa oli matkustanut Englantiin laitteiston korjaamista ja rakentamista valvomaan mistä oli aiheutunut kustannuksia. En henkilökunnalle oli lisäksi maksettu Englannissa työskentelystä ylimääräisiä korvauksia, joista I oli vastuussa. Vahinkoa oli syntynyt myös siitä, että E oli teettänyt itsekin laitteiston osia, lähettänyt niitä Englantiin ja asentanut niitä itse laitteistoon.


Vastaukset

E Oy on vaatinut, että I:n valitus hylätään.

E on viitannut valituksessaan esittämiin perusteisiin ja erityisesti korostanut seuraavia seikkoja.

Vaikka laitteiston fyysinen hallinta oli siirtynyt Elle ja edelleen sen asiakkaalle, laitteistoa ei ollut sopimuksen mukaisesti valmiina luovutettu Elle. Laitteiston oli ollut tarkoitus toimia teollisena tuotantolaitteistona eli valmistaa kuormalavoja. Laitteistoa ei ollut olemassa sopimuksen tarkoittamassa mielessä, koska sellainen laitteiden kokonaisuus, jonka E oli saanut I:lta, ei ollut täyttänyt sopimuksen selkeästi osoittamia kriteerejä.

I:n mukaan sen henkilöstö oli halunnut ajaa ja säätää laitteistoa senkin jälkeen, kun laitteisto oli toimitettu Englantiin. Siellä laitteisto oli asennettu väärin pultaten hallin lattiaan ja se oli jouduttu irrottamaan sekä asentamaan uudelleen. Laitteistoa oli ajettu ulkopuolinen tietokone jatkuvasti siihen kytkettynä, mikä oli tavallista vain laitteiston rakennusvaiheessa. Laitteistoa ajettaessa se oli lopettanut toimintansa jatkuvasti ennenaikaisesti, eli se ei ollut ollut käynnissä kuin muutamia minuutteja yhdenjaksoisesti.
Laitteistoon oli vaihdettu sähköosia ja metalliosia ja laitteistoa oli ohjelmoitu uudelleen Englannissa. Laitteistolla ei ollut saatu ajettua kunnollisia kuormalavoja. Nämä seikat osoittivat, ettei laitteisto ollut ollut Englannissa valmis ja toimintakuntoinen. Laitteisto oli tuotu Loviisaan keskeneräisenä, ja En oli täytynyt viedä se keskeneräisenä edelleen Englantiin, koska toimitus oli ollut jo kuukausia myöhässä. Jos I ei olisi ollut kuukausia myöhässä ensimmäisen sopimuksen mukaisesta aikataulusta, E olisi voinut testata laitteistoa ja luovuttaa sen valmiina ja ajoissa asiakkaalleen Englantiin.

Laitteiston toimittamisesta oli syntynyt sopimus, jonka mukaan laitteiston oli täytettävä lainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimukset. Siten laitteiston oli pitänyt olla työturvallisuuslainsäädännön vaatimusten mukainen. Näin ei kuitenkaan ollut, koska laitteistosta olivat puuttuneet turvarakenteet lainmukaisella tavalla rakennettuna ja asennettuna.

I:n esittämät laskuvaatimukset olivat perusteettomia. Ne olivat toimittamattoman laitteiston korjaamisesta aiheutuneita kustannuksia eivätkä erillistä uutta työtä. Vaikka kysymys olisi ollut erillisestä työstä, Ellä ei ollut velvollisuutta maksaa tekemättömästä työstä. Osan aikaa L ei ollut Englannissa ollessaan tehnyt mitään työtä.

En ja I:n sopimuksessa oli sovittu avaimet käteen –toimituksesta. I oli ollut haluton rakentamaan laitteistoa sopimuksen mukaisesti, koska se oli jossakin vaiheessa joutunut rakentamaan laitteistoa tappiolla. I:n sopimuksen vastainen toiminta oli ollut erittäin ilmeistä. I ja E olivat sopineet, että I jatkaa toimiensa suorittamista aikataulun mukaisesti, vaikka lisä- tai muutostyön korvaamisesta oli syntynyt erimielisyys, jonka ratkaiseminen oli ollut kesken. E ei ollut maksanut I:n vaatimia laskusuorituksia, koska I:n suoritus oli ollut virheellinen ja lisäksi viivästynyt useilla kuukausilla.

I Oy on vaatinut, että En valitus hylätään.

Toimituksen myöhästyminen oli johtunut En vastuulla olleesta syystä. E oli tilannut laitteistoon automaation, mutta sitä ei ollut toimitettu I:lle ajoissa eikä moottoreita ollut saatu heti toimimaan.

E oli päättänyt lähettää I:lta tilaamansa laitteiston omalle asiakkaalleen Englantiin, vaikka I olisi halunnut työstää laitteistoa edelleen. Ottamalla laitteiston pois I:n määräysvallasta E oli hyväksynyt laitteiston luovutuksen tapahtuneeksi. Tässä vaiheessa vaaranvastuu oli siirtynyt I:lta Elle, mikä sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan osoitti luovutuksen tapahtumista.

Kauppalain säännöksiä ei voitu suoraan soveltaa kysymyksessä olevaan sopimukseen, koska I:n työ tai palvelus oli muodostanut sovitun hinnan perusteella pääosan I:n sopimusvelvoitteesta. I:n sopimuksen mukainen hinta oli ollut 221.000 euroa ja En osuus tarveaineineen arvion mukaan noin 100.000 euroa. E oli valinnut ja toimittanut projektiin kaikki kriittiset tekniikat. I:lla ei ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä se oli tullut maksamaan.

I:lla ei ole ollut velvollisuutta luovuttaa laitteiston lähdekoodia Elle. I oli omalla kustannuksellaan tehnyt laitteiston tuotekehityksen, eikä E ollut osallistunut siihen millään tavalla. Tuotekehitysaineisto oli I:n omaisuutta, eikä toimitukseen ollut sisältynyt lähdekoodia.

Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.

Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa BÖta sekä todistajina ILta, MVta ja BIata.




Hovioikeuden ratkaisu

Pääasiaratkaisu


Perustelut

Ö, L, V ja I ovat kertoneet hovioikeudessa asiaan vaikuttavilta osin kuten käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu.


Sopimusehdot ja sovellettava laki

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei I:n ja En väliseen sopimukseen sovelleta kauppalakia.

I:n kanne

Kannevaatimus I

Kirjallisena todisteena (P1 ja E1) esitetyn suunnittelutarjouksen nro 2010- 767TS laskutusta koskevan 6. kohdan mukaan laitteisto laskutetaan viidessä 20 prosentin erässä siten, että viimeinen erä laskutetaan, kun kone on luovutettu. Kirjallisena todisteena (P2) esitetyn tilausvahvistuksen liitteen 1 mukaan laitteiston asennus ja käyttöönotto tapahtui Loviisassa. Asiassa on riidatonta, että I oli toimittanut laitteiston Forssasta En halliin Loviisaan kesä-heinäkuussa 2011. Asiassa on Ön ja Ln kertomusten perusteella tullut selvitetyksi, että laitteisto oli En aloitteesta ja sen toimesta lähetetty sen asiakkaalle Englantiin marraskuussa 2011.

Hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, että E oli ottanut laitteiston vastaan toimittamalla sen eteenpäin omalle asiakkaalleen, jolloin laitteisto oli siirtynyt pois I:n määräysvallasta. Näin ollen I on luovuttanut laitteiston Elle ja sillä olisi tällä perusteella oikeus suunnittelutarjouksen mukaiseen 20 prosentin loppukauppahintaan Eltä.

Asiassa on riidatonta, että I on toimittanut laitteiston Elle Loviisaan yli viisi kuukautta myöhässä. I ei näin ollen ole noudattanut suunnittelutarjouksen (P2) liitteestä 1 ilmenevää toimitusaikaa. Asiassa on lisäksi riidatonta, että laitteiston myöhästyminen ei yhden kuukauden osalta ole johtunut I:stä.

Ön, Vn ja In kertomuksista ja kirjallisina todisteina esitetyistä sähköpostiviesteistä (E3-E4, E17-E28 ja E58) ilmenee, ettei laitteisto ollut tuottanut syksyllä 2011 Loviisassa tai loppuvuodesta 2011 ja alkuvuodesta 2012 Englannissa laitteiston toimintakuvauksen eli spesifikaation (E59) mukaisia lavoja. V ja I ovat kertoneet, että lavoja ei ollut toimitettu En asiakkaille, mutta pieni osa lavoista oli päätynyt En omaan tuotantoon pakkausmateriaaliksi. In mukaan laitteisto ei ollut Englannissakaan toiminut yhtäjaksoisesti ja oli pysynyt toiminnassa vain muutamia minuutteja kerrallaan. V on lisäksi kertonut, että laitteisto kokoaa lavat osittain valmiiksi jalostetuista komponenteista ja oikein toimiva laitteisto tuotti 2-3 hylättyä lavaa 1.000 lavaa kohti. Vn mukaan laitteisto ei kelvannut teolliseen tuotantoon koska sitä ei voinut ajaa ohjauspaneelista, vaan oli tarvittu ulkopuolinen tietokone ohjaamaan prosessia. Lisäksi lavojen valmistus oli toimintahäiriön sattuessa aloitettava alusta eikä prosessia voitu jatkaa siitä mihin se oli toimintahäiriön tapahtuessa jäänyt. L on kertonut, että laitteisto oli siirretty Forssasta Loviisaan En aloitteesta, vaikka I olisi halunnut jatkaa sen rakentamista Forssassa. Laitteisto oli ollut vielä Loviisaan siirrettäessä keskeneräinen ja rakentamista oli jatkettu Loviisassa. Osa laitteiston tuottamista lavoista oli ollut käyttökelvottomia ja ne oli jouduttu heittämään pois, mutta laitteisto oli tuottanut myös käyttökelpoisia lavoja.

Suunnittelutarjouksesta (P1, E1) ilmenee, ettei riskianalyysi ole kuulunut tarjoukseen. Riidatonta on, ettei E ollut tehnyt laitteiston riskianalyysiä. Koska riskianalyysin tekeminen ei ole ollut I:n vastuulla, laitteisto ei ole ollut riskianalyysin osalta puutteellinen.

Suunnittelutarjouksesta ilmenee lisäksi, ettei CE-merkintä ole kuulunut tarjoukseen ja että E on koneenrakentajana ollut CE-merkin kirjoittaja. Kirjallisena todisteena (E60) esitettyjen KSE 1995 -ehtojen kohdan 3.2.1 mukaan konsultti vastaa siitä, että hänen luovuttamansa suunnitelma tai suorittamansa tehtävä on sopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset. Hovioikeus toteaa, ettei E ole yksilöinyt niitä tietoja tai vastaaville laitteistoille asetettuja vaatimuksia, joiden vastainen I:n suunnittelema ja valmistama laitteisto on ollut. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi laitteiston olleen lakien, asetusten tai viranomaismääräysten vastainen.
Tällä tarkennuksella hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että asiassa on jäänyt näyttämättä laitteiston olleen näiltä osin puutteellinen.

KSE 1995 -ehtojen 6.1.2 kohdan mukaan tehtävän tultua suoritetuksi on konsultti velvollinen luovuttamaan tilaajalle kaikki toimeksiannon täyttämistä edellyttävät asiakirjat. Asiakirjojen tulostusmuodosta sovitaan erikseen. Mikäli toisin ei ole sovittu, on konsultti tilaajan niin vaatiessa velvollinen luovuttamaan alkuperäiset asiakirjat tilaajalle. Konsultilla on tällöin oikeus saada asiakirjoista kopiot tilaajan kustannuksella. Tilaaja suorittaa konsultille korvauksen kopiointi-, käsittely- ja luovutuskustannuksista.


Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei toimitukseen ole näytetty kuuluneen laitteiston piirustuksia muokattavassa muodossa.

Sopimukseen sovellettavasta KSE 1995 -ehdosta 6.2.1. ei voida e contrario päättelyllä johtaa En oikeutta laitteiston tietokoneohjelmaan. Vn ja In kertomusten perusteella on selvää, että tietokoneohjelma on jo laitteiston käytön kannalta olennainen osa tilattua laitteistoa ja Vn mukaan laitteistoa ei voida huoltaa taikka korjata, ellei tietokoneohjelmaa ole käytettävissä. Edellisen tilausvahvistuksen liitteen mukaan laitetta tuli voida diagnosoida etäyhteydellä eikä tämä Vn mukaan onnistunut ilman tietokoneohjelmaa. Tässä tilanteessa I:n on pitänyt käsittää olevansa velvollinen luovuttamaan suunnittelemansa ja valmistamansa laitteiston tiekoneohjelman Elle, vaikka siitä ei ole sopimuksessa erillistä mainintaa. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että laitteiston tietokoneohjelma olisi sopimuksen mukaan pitänyt luovuttaa En käyttöön ja I:n suoritus on tämän puutteen vuoksi ollut virheellinen.

Edellä mainituilla lisäyksillä ja tarkennuksilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun siitä, ettei laitteisto ole myöhästymisen ja todettujen puutteellisuuksien osalta ollut osapuolten välisen sopimuksen mukainen ja että Elä on I:n sopimusrikkomusten johdosta oikeus hinnanalennukseen. Hovioikeus katsoo, että kohtuullinen hinnanalennuksen määrä on maksamatta jäänyt osuus I:n laskusta nro 9694 eli 30.750 euroa.



Kannevaatimus II

Laskut nrot 10109 ja 10126

I:n mukaan se on laskuttanut Etä tekemistään sopimuksen ulkopuolisista laitteiston asennukseen ja käyttöönottoon Englannissa liittyneistä töistä. Laskuissa velotut työt olivat perustuneet erilliseen tilaukseen ja E oli jättänyt laskut maksamatta. Käräjäoikeus on katsonut, ettei E ollut tehnyt asianmukaista reklamaatiota laskujen nrot 10109 ja 10126 mukaisista Tn ja Mn töistä joten I oli oikeutettu Eltä vaadittuun suoritukseen. E on hovioikeudessa katsonut, ettei I ollut oikeutettu vaatimiinsa suorituksiin ja vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana, koska laskuissa oli ollut kysymys vain laitteiston korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista eikä erikseen laskutettavista lisätöistä.

Suunnittelutarjouksen (P1, E1) 1. kohdan ja tilausvahvistuksen (P2) liitteen 1 mukaan laitteiston asennus ja käyttöönotto tapahtuu Suomessa Loviisassa. E on edellä todetuin tavoin ottanut laitteiston vastaan lähettämällä sen asiakkaalleen Englantiin. Kirjallisena todisteena (P4) esitetyn sähköpostiviestin mukaan Ö on 24.11.2011 tilannut I:ltä / Lehdeltä asennuksen, käyntiinajon ja koulutuksen APPA-projektia varten Englantiin, mikä ilmeni myös Ön kertomuksesta hovioikeudessa.
Kirjallisena todisteena (P5) esitetystä tilausvahvistuksesta ilmenee, että L on 25.11.2011 vahvistanut Ön edellä mainitun tilauksen Ln, Tn ja Mn töistä. I on kertonut, että T, M ja neljä En työntekijää olivat asentaneet laitteiston Englannissa. Laitteisto oli asennettu väärin eikä se ollut toiminut sovitulla tavalla.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että työsuoritusten nimikkeet olisi kirjattu laskuun väärin. Esitetyt kirjalliset todisteet huomioon ottaen ratkaisun perustaksi ei voida ottaa sitä Isakssonin kertomusta, että laskuissa nrot 10109 ja 10126 kysymys olisikin ollut laitteiston korjaamisesta. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, että I on oikeutettu laskujen nrot 10109 ja 10126 mukaiseen suoritukseen Eltä.

Lasku nro 10153

Lasku nro 10153 on liittynyt Ln joulukuussa 2011 Englannissa tekemiin töihin, joista I ja E olivat sopineet kirjallisesti edellä kerrotulla tavalla. Laskusta nro 10153 oli riidattomasti reklamoitu 14.2.2012. Käräjäoikeus on katsonut, että reklamaatio ei ollut koskenut Ln työn laatua, minkä vuoksi I:llä oli oikeus laskun mukaiseen suoritukseen Eltä. E on hovioikeudessa katsonut, ettei I ollut oikeutettu suorituksiin ja vaatinut kanteen hylkäämistä, koska laskussa oli ollut kysymys laitteiston korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista eikä erikseen laskutettavista lisätöistä.

L on kertonut, että laitteisto oli hänen tullessaan Englantiin joulukuussa 2011 ollut yhden kuljettimen siirtoa vaille käynnistysvalmis. Kun kuljetin oli siirretty, laitteisto oli toiminut hyvin. Laitteistoa ei ollut tarvinnut purkaa tai rakentaa uudelleen. L on lisäksi kertonut, että kysymyksessä oli ollut tuotekehitysversio, jota oli jouduttu säätämään pitkään. L oli joulukuussa 2011 kouluttanut englantilaisia ajomiehiä käyttämään laitteistoa sekä kertonut heille, miten laitteistoa säädettiin.

I on kertonut, että L oli Englantiin tullessaan ilmoittanut, että laitteisto oli asennettu väärin ja se oli jouduttu irrottamaan lattiasta ja asentamaan uudelleen, mikä oli kestänyt 3-4 päivää. L oli lisäksi yrittänyt korjata laitteistoa ja saada lavojen jalkojen kohdistukset ja lavojen kääntämisen toimimaan sovitulla tavalla.

Edellä selostettuihin kirjallisiin todisteisiin ja Ln kertomukseen nähden ratkaisun perustaksi ei voida ottaa sitä In kertomusta, että laskun nro 10153 mukaisissa töissä olisi ollut kysymys laitteiston korjaamisesta.
Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että työsuoritusten nimikkeet olisi kirjattu laskuun väärin. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, että I on oikeutettu laskun nro 10153 mukaiseen suoritukseen Eltä.

Lasku nro 10261

Lasku nro 10261 on liittynyt Ln tammikuussa 2012 Englannissa tekemiin töihin, joista I ja E olivat sopineet kirjallisesti edellä kerrotulla tavalla. Laskusta nro 10261 oli riidattomasti reklamoitu 14.2.2012. Käräjäoikeus on katsonut ettei reklamaatio ollut koskenut sitä, että L oli poistunut Englannista ennen kuin laitteisto oli saatu toimimaan, minkä vuoksi I:llä oli oikeus laskun mukaiseen suoritukseen Eltä. E on hovioikeudessa katsonut, ettei I ollut oikeutettu suorituksiin, koska laskussa oli ollut kysymys laitteiston korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista eikä erikseen laskutettavista lisätöistä.


Sopimukseen sovellettavien KSE 1995 -ehtojen (E60) kohdan 3.2.5 mukaan konsultin vastuu on voimassa, kunnes hänen suorittamansa tehtävän perusteella toteutettu työ on hyväksytty. Kohdan 7.1 mukaan konsultin on jatkettava työtä aikataulun mukaisesti, vaikka lisä- tai muutostyön korvauksesta on erimielisyys, jonka ratkaiseminen on kesken. Kirjallisena todisteena (P16) olevasta laskun nro 10261 toimenpide-erittelystä ilmenee, että I on laskuttanut Eltä Ln 9.1. ja 21.1.2012 välisenä aikana Englannissa tekemistä toimenpiteistä yhteensä 12.050,62 euroa. Laskun otsikon mukaan laskutettavat tunnit ovat liittyneet APPA-laitteiston käyttöönottoon Englannissa.

In ja Vn mukaan laitteisto oli toiminut Englannissa niin huonosti, että E oli tarvinnut sen käynnistämiseen I:n henkilökunnan apua. Ön mukaan I ei ollut suostunut lähettämään henkilökuntaansa Englantiin ennen kuin E oli maksanut I:n laskut, mikä ilmeni myös Ön ja I:n välisistä sähköpostiviesteistä (E8, E11 ja E13).

L on kertonut menneensä tammikuussa 2012 toisen kerran Englantiin käynnistämään laitteistoa. APPA10-laitteisto oli moniosaisen laitteiston viimeinen osa ja tarvitsi kolmea muuta osaa toimiakseen. Ln saapuessa Englantiin laitteiston alkupäätä ei ollut käynnistetty, minkä vuoksi L oli pystynyt ajamaan laitteistolla ainoastaan valmiina olleet raaka-aineet, jonka jälkeen raaka-aine oli loppunut. Alkupään laitteistot olivat Ln mukaan olleet käyttökiellossa niissä olleiden puutteiden vuoksi eikä L ollut tiennyt, milloin puutteet korjattaisiin ja laitteistoa saataisiin taas alkaa käyttää. Ön mukaan I:llä oli ollut myös Englannissa käytössään lavojen kokoamiseen tarvittavat määrät raaka-ainetta eikä laitteiston käyttöä oltu viranomaisten toimesta kielletty. L on kertonut lähteneensä Englannista, koska laitteistoa ei ollut voinut käyttää.

Todistelulla on selvitetty, että I on lopettanut työskentelyn Englannissa tammikuussa 2012, vaikka laitteiston asennus ja käyttöönotto ovat vielä olleet kesken. I on Ön kertomin tavoin asettanut aikaisempien laskujen maksamisen töiden jatkamisen ehdoksi, vaikka tämä ei ole ollut KSE 1995 -ehtojen mukaan mahdollista. I:n menettely on näiltä osin ollut selkeästi osapuolten välisen sopimuksen vastaista. Ln 9.1. ja 21.1.2012 välisenä aikana Englannissa tekemiä toimenpiteitä koskeva lasku nro 10261 on siten perusteeton ja I:n siihen liittyvä vaatimus on vastaavasti hylättävä.


Kannevaatimus III

Hovioikeudessa esitetyn näytön perusteella on tullut selvitetyksi, että En tilaama ESn Englannissa tekemä työ on koskenut vain Pxxx-laitteistoa. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että I on oikeutettu laskun nro 10305 mukaiseen suoritukseen Eltä.


En vastakanne

Vahingonkorvaus

Asiassa on edellä kerrotulla tavalla selvitetty, että laitteiston toimitus on viivästynyt ja toimitetussa laitteistossa on ollut puutteita.

I oli jättänyt saattamatta siltä tilatun laitteiston sopimuksen mukaiseen kuntoon ja tästä oli aiheutunut Elle ylimääräisiä kustannuksia, joiden korvaamisesta I oli vastuussa.

E on ilmoittanut sille I:n sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten määräksi yhteensä 49.700 euroa.
Vahingonkorvausvaatimus on koostunut seuraavista kustannuseristä: a) laitteiston tietokoneohjelmien uudelleenohjelmointityö 18.900 euroa, b) hihnakuljettimen uudelleenrakentaminen 10.420 euroa, c) hihnakuljettimen kuljetuskustannukset Englantiin 2.000 euroa, d) En henkilökunnan kahden henkilötyöviikon työpanos ohjelmoinnista, hihnakuljettimen asentamisen ja käyttöönoton loppuunsaattamisesta ja yhteensovittamisesta tilatun koneen kanssa 15.000 euroa, lento- ja junamatkakulut 2.000 euroa sekä työntekijöille maksettavat päivärahat 1.380 euroa, eli yhteensä 18.380 euroa.

Hovioikeus toteaa, että I:n Etä vastaan ajama kanne on jo aikaisemmin osittain hylätty I:n suorituksen myöhästymisen ja siinä olleiden puutteellisuuksien vuoksi. E ei ole esittänyt selvitystä kohdista
a) – c) sille todellisuudessa aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista taikka niiden syy-yhteydestä I:n suorituksen virheellisyyteen. Tämän vuoksi En korvausvaatimukset kohdissa a) – c) on hylättävä näyttämättöminä.

Edellä on In ja Ln sekä kirjallisena todisteena esitettyjen sähköpostiviestien (E8, E11 ja E13) perusteella selvitetty, että L on korjannut Englannissa laitteiston puutteita, ja tällöin myös En henkilökunnan läsnäolo on ollut tarpeen. En henkilökunnan läsnäolon tarve Englannissa on kuitenkin osittain johtunut myös laitteiston hihnakuljettimen asentamisesta, laitteiston käyttökoulutuksesta ja yhteensovittamisesta ja näin ollen vain osaksi I:n vastuulla olevista laitteiston puutteista. I on velvollinen korvaamaan Elle syntyneinä ylimääräisinä kustannuksina henkilökunnan työpanoksesta sen osan, joka on kohdistunut laitteiston puutteiden korjaamiseen. Koska En henkilökunnan työpanoksen jakautumisesta Englannissa tehtyjen eri työtehtävien välillä ei ole esitetty selvitystä, laitteiston puutteellisuuksista johtuvan työpanoksen määrä ja siitä Elle aiheutuneiden kulujen määrä on arvioitava. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi vahingonkorvaukseksi noin puolet kohdassa d) esitetystä En henkilökunnan työpanoksesta päivärahoineen aiheutuneista kustannuksista eli 8.000 euroa.

Koska En henkilökunnan läsnäolo Englannissa on ollut tarpeen myös muista kuin I:stä johtuvista syistä, vaatimus lento- ja junamatkakulujen korvaamisesta hylätään.


Viivästyssakko

KSE 1995 -ehtojen (E60) kohdan 7.4 kolmannen kappaleen mukaan mahdollinen vaatimus viivästyssakosta on esitettävä kirjallisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluessa toimeksiantosopimuksen mukaisen suunnitelman luovuttamisesta. En mukaan se on vaatinut I:ltä sopimuksen mukaista viivästyssakkoa 9.8.2011 kun Ö oli lähettänyt ILlle kirjallisena todisteena (E27) esitetyn sähköpostiviestin.
Ö on viestissä todennut, että projekti oli 3 kuukautta myöhässä ja Boschin laskuja erääntyi jatkuvasti. Ö on kertonut, että edellä mainittu viesti I:lle oli ollut hiljainen reklamaatio projektin myöhästymisestä.

Hovioikeus toteaa, ettei Ön Llle lähettämässä sähköpostiviestissä ole vaadittu viivästyssakkoa KSE 1995 -ehdoissa tarkoitetulla tavalla. Muuta selvitystä, joka osoittaisi En vaatineen KSE 1995 -ehdoissa tarkoitetulla tavalla I:ltä viivästyssakkoa ennen vastakanteen vireilletuloa 5.4.2013, ei ole esitetty.

Näillä tarkennuksilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei En ole näytetty vaatineen viivästyssakkoa I:ltä ennen 5.4.2013 vireille tullutta vastakannetta. Tämän vuoksi vaatimus viivästyssakosta on liian myöhään esitettynä hylättävä.


Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle.

I on voittanut kanteensa lähes kokonaan. E on puolestaan pääosin hävinnyt vastakanteensa. I:n häviämällä osalla ei kuitenkaan voida katsoa olleen lainkohdan tarkoittamalla tavalla vain vähäistä merkitystä asiassa.


E ei näin ollen ole velvollinen maksamaan täyttä korvausta I:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. Hovioikeus arvioi En korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi 7.000 euroa, mihin määrään käräjäoikeuden tuomitsema korvaus on alennettava.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n mukaan jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun.

I on hävinnyt valituksensa kokonaan. E on voittanut valituksensa vain osaksi. Asian näin päättyessä saavat asianosaiset pitää heillä hovioikeudessa olleet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.



Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

E Oy vapautetaan velvollisuudesta suorittaa I Oy:lle laskun 10261 perusteella 12.050,62 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen
23.2.2012 lukien.

I Oy velvoitetaan suorittamaan E Oy:lle vahingonkorvauksena 8.000 euroa. Korvaukselle on suoritettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä 5.4.2013 alkaen.

E Oy:n velvollisuus korvata I Oy:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa alennetaan 7.000 euroksi, jolle on maksettava korkolain 4
§:n 1 momentin mukaista korkoa käräjäoikeuden tuomion mukaisesti kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa omana vahinkonaan.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.8.2015.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos PA
hovioikeudenneuvos HR
määräaikainen hovioikeudenneuvos LL

Valmistelija: viskaali ET

Ratkaisu on yksimielinen.





ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS
5. osasto

TUOMIO
Annettu kansliassa

xxx

Käräjätuomari PR 21.2.2014 xxx

Kantaja

Vastaaja

PB Oy

E Oy

PB Oy


Asia Vireille

Konsulttisopimukseen liittyvä riita 4.4.2012

SELOSTUS ASIASTA

Asian riidatonta taustaa

PB Oy on syksyllä 2010 tarjoutunut suunnittelemaan ja valmistamaan E Oy:lle A10-nimisen lavojen kasauslinjan (Automatie Paper Pallet Assemblyline). Tilauksen kokon<:1ishi. nnaksi on sovittu 221.000 (alv. O %) ja luovutusajankohdaksi 15.5.2011. Laitteisto on tarkoitettu En
asiakkaan käyttöön Englantiin. PBn toimitus Elle on ollut myöhässä, ja A10-laitteisto on lähetetty Englantiin vasta marraskuun alussa 2011.

Tämän jälkeen E on tilannut PBlta alkuperäisen sopimuksen ulkopuolisia A-laitteiston asennukseen ja käyttöönottoon Englannissa liitlyneitä töitä.

E on jättänyt osan A10-laitteistoa koskevista laskuista maksamatta, koska se ei ole ollut tyytyväinen laitteiston toimintaan ja toimituksen sisältöön. Lisäksi se on jättänyt maksamatta Englannissa tehtävistä töitä koskevia laskuja. PB on nostanut velkomuskanteen saamatta jääneitä laskusaatavista. Vuosi alkuperäisen kanteen jälkeen E on nostanut vastakanteen, jossa se vaatii
PBta suorittamaan vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen aiheuttaneista vahingoista sekä viivästyssakkoa myöhästyneestä toimituksesta.


PBn vaatimukset (alkuperäinen kanne)

PB vaatii, että E velvoitetaan suorittamaan sille:

1) 1.12.2010 vahvistetun tilauksen perusteella:
- Laskun nro 9694 maksamaton osa 30.750 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 25.12.2011 lukien;

2) 25.11.2011 vahvistetun tilauksen perusteella:
- Laskun nro 10109 perusteella 5.857,41 euroa 8 prosentin
viivästyskorkoineen 13.1.2012 lukien;
- Laskun nro 10126 perusteella 7.487,75 euroa 8 prosentin
viivästyskorkoineen 19.1.2012 lukien;
- Laskun nro 10153 perusteella 7.625,02 euroa 8 prosentin
viivästyskorkoineen 21.1.2012 lukien;
- Laskun nro 10261 perusteella 12.050,62 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 23.2.2012 lukien; ja

3) 31.10.2011 tehdyn tilauksen perusteella:
- Lasku nro 10305 perusteella 14.871,81 euroa 8 prosentin
viivästyskorkoineen 3.3.2012, sekä

4) PBn oikeudenkäyntikulut 14.752 euroa korkoineen.

Lisäksi PB vaatii, että En vastakanne hylätään.

En vastaus ja vastakanne

E vaatii, että kanne hylätään kokonaisuudessaan ja että PB sen sijaan velvoitetaan suorittamaan yhtiölle:

1) Vahingonkorvausta A10-koneen korjauskustannuksista ja niihin välittömästi liittyvistä muista kustannuksista (kuten matkakustannuksista) yhteensä 49.700 euroa (alv 0 %) korkoineen.
Vahingonkorvauksen määrä koostuu seuraavista kustannuksista:
a) A-koneen tietokoneohjelmien uudelleenohjelmointityö 18.900 euroa,
b) hihnakuljettimen uudelleen rakentaminen 10.420 euroa,


c) hihnakuljettimen kuljetuskustannukset Englantiin En asiakkaalle 2.000 euroa,
d) En oman henkilökunnan kahden henkilötyöviikon työpanos ohjelmoinnista, hihnakuljettimen asentamisen ja käyttöönoton loppuunsaattamisesta ja yhteensovittamisesta tilatun koneen kanssa
15.000 euroa, lento- ja junamatkakuluja 2.000 euroa sekä työntekijöille maksettavaa päivärahaa 1.380 euroa, eli yhteensä 18.380 euroa.

2) viivästyssakkoa toimitusten viivästysten johdosta 0,5 prosenttia kokonaispalkkiosta kultakin täydeltä viivästysviikolta viivästyssakon perusteen enimmäisajan eli 10 viikon perusteella laskettuna, eli 1O x (0,5
% x 271.830 euroa), yhteensä 13.591,50 euroa , ja

3) Yhtiön oikeudenkäyntikulut 27.587,16 euroa korkoineen.


PBn kanteen perustelut sekä vastaus vastakanteeseen

PBn laskusaatavat perustuvat kolmen eri tarjouksen perusteella tehtyihin tilauksiin.

Ensimmäisellä 2.11.2010 päivätyllä ja 15.11.2010 päivitetyllä tarjouksella PB on tarjoutunut suunnittelemaan ja valmistamaan A10- nimistä lavojen kasauslinjaa ja siihen liittyvää käyttöönottoa Suomessa. Tilauksen revisioitu hinta oli 221.000 euroa (alv O %) ja verollinen hinta 271.830 euroa. Tarjoukseen tai vahvistettuun tilaukseen ei ole sisältynyt linjaston käyttöönottoa, asennusta tai takuuta Englannissa eikä
CE-merkintää. En toimitukseen omalle asiakkaalleen on sisältynyt linjan mekaaninen asennus, jonka E on tilannut erikseen Forssan L Oy -nimisestä yhtiöstä.

A10-laitteisto toimitettiin En Loviisan tehtaalle kesällä 2011. Tilausvahvistuksen mukaan tilauksen laskutus tapahtuu viidessä 20 prosentin suuruisessa erässä, joista viimeinen maksetaan, kun laitteisto on luovutettu. Laitteisto luovutettiin tilaajalle marraskuussa 2011, mutta viimeisestä maksuerästä on yhä maksamatta kanteen kohdassa 1 mainittu määrä.

Laitteiston toimittamisen jälkeen PB on En pyynnöstä antanut tarjouksen A-linjaston käyttöönotosta ja asennuksesta Englannissa. E on tarjouksen perusteella tilannut 24.11.2011 laitteiston sähköasennuksen, käyntiinajon ja koulutuksen Englantiin. Sopimuksen perusteella PB on lähettänyt Englantiin sähköasentaja EMn, mekaanisen suunnittelijan TTn ja ohjelmoija ILn. Kaikki kanteen kohdassa 2 mainitut laskut koskevat
A-projektia Englannissa. E on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt mainitut laskut maksamatta, vaikka ne ovat 24.11.2011 hyväksytyn tarjouksen mukaisia. E on myös hyväksynyt laskuissa mainitut työtunnit.



E on 14.2.2012 tehnyt reklamoinnin PBn laskuista nro 10261, 9719, 10153 ja 9694. Reklamoiduista laskuista lasku nro 9719 ei kuulu lainkaan A-projektiin, ja se on myöhemmin maksettu. Muut reklamoinnit koskevat A10-laitteiston viimeistä maksuerää sekä ILn töitä Englannissa. Sen sijaan muista maksamatta jättämistään laskuista E ei ole reklamoinut.

En tarjouspyynnön perusteella PB on 5.10.2011 päivätyn tarjouksen, joka on koskenut A10-linjastosta erillisen palkkilinjan ja pinkkarin (P) käyttöönottoa Englannissa sekä ESn työpanosta viimeksimainituissa tehtävissä. E on tilannut Sn työhön Englantiin 31.10.2011. Kanteen kohta 3 koskee tätä tilausta. Lasku on ilman hyväksyttävää syytä jätetty maksamatta, eikä siitä ole koskaan reklamoitu.

PB myöntää, että toimitus tapahtui myöhässä. Syynä toimituksen myöhästymiseen oli, että E oli itse tilannut laitteistoon
Bosch-automaation (servomoottorit) suoraan BR Oy:ltä, eikä sitä toimitettu PBlle ajoissa. Moottoreita ei myöskään heti saatu toimimaan. PBn alkuperäiseen tarjoukseen ei sisältynyt BRn tarjoamaa servomoottoria.

PB kiistää, että laitteisto olisi keskeneräinen yhtiöstä johtuvasta syystä. A-projekti jäi kesken talvella 2012 En oman toiminnan johdosta, koska E ei noudattanut yhteisesti sovittuja asioita. E ei myöskään ottanut yhteyttä PBn henkilökuntaan tilanteen korjaamiseksi.

PB toimitti laitteiston sovitusti Loviisaan, missä sitä koekäytettiin ja testattiin koko kesän ajan 2011. Englannissa laitteisto piti ainoastaan hienosäätää loppuasiakkaan materiaaleja vastaavaksi. Tätä hienosäätöäkään ei olisi tarvinnut tehdä Englannissa, mikäli E olisi pyydetyn mukaisesti toimittanut PBlle loppuasiakkaan käyttämiä materiaaleja Loviisaan. Koska niitä ei toimitettu, laitteiston hienosäätöä ei voitu tehdä Loviisassa. Ainoa asennustyö, jonka PB on tehnyt koneeseen Englantiin lähettämisen jälkeen on ollut jalkaportin kosmeettinen muutos. Siistimpi jalkaportti toimitettiin Loviisaan Elle, joka lähetti sen Englantiin.

A-laitteiston suoja-aidoista oli tilausvahvistuksessa 1.12.201O sovittu, että PB suunnittelee ne, mutta E tilaa. Asianosaisten kesken oli myös sovittu, että E tekee pakollisen riskianalyysin. Riskianalyysin perusteella määritellään koneeseen sovellettavat terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Lupauksistaan huolimatta E ei tehnyt riskianalyysia, mikä myös vaikutti toimituksen myöhästymiseen. Koska PB ei saanut Eltä riskianalyysia koneen suojaustason selvittämiseksi, PB ei voinut suunnitella oikean tasoisia suojia, vaan aidat on jouduttu suunnittelemaan ylimitoitetuiksi.

PB on toimittanut vastaajalle tilaukseen sisältyvät pääkokoonpanokuvat ja sähködokumentit. Muuta ei A-laitteistoon toimitukseen ole kuulunut. Sen sijaan erääseen muuhun PBn 4.2.2011 tekemään tarjoukseen on sisältynyt plc-ohjelma muokattavissa olevassa muodossa sekä sähkökuvat Eplan-muodossa. PB on toimittanut mainittuun sopimuksen kuuluvat dokumentit Elle, joka tämän toisen tarjouksen perusteella on ollut tietoinen siitä, ettei vastaavia dokumentteja ei sisälly A-laitteiston toimitukseen.

PB on omalla kustannuksellaan tehnyt A-koneen tuotekehityksen eikä E ole osallistunut siihen millään tavalla. Tuotekehitysaineisto on PBn omaisuutta. Näiltä osin PB viittaa KSE 95 ehtojen kohtaan 6.2. Tilausvahvistuksen mukaan E tekee käyttö- ja huolto-ohjeet itse, joten näiltäkään osin kysymyksessä ei ole sopimuksen virhe.

A -laitteiston toimitukseen ei ole sisältynyt lähdekoodia, koska se on PBn omaisuutta. Ohjelmisto on A-laitteistossa Englannissa.

Edellä lausutun perusteella PB ei myöskään ole aiheuttanut Elle mitään sen vastakanteessa väittämiä vahinkoja. Joka tapauksessa mitään vahinkoja tai niiden määriä ei ole edes näytetty toteen.

Sopimussakkoa koskeva vaatimus kiistetään, koska E on itse vaikuttanut toimituksen myöhästymiseen edellä kerrotulla tavalla.


En vastauksen ja vastakanteen perustelut

Vastaaja on tilannut kantajalta A 1O -nimisen kuormalavojen kasauslaitteen loppusyksystä 2010. Sopimuksessa oli erikseen eritelty mekaaninen suunnittelu, sähkösuunnittelu ja plc-ohjelmointi. Näin ollen Ellä on oikeus myös laitteiston suunnitteluaineistoon käyttökelpoisessa muodossa.

Syksyllä 2011 solmittu toinen sopimus on sisältänyt laitteiston suunnittelun, rakentamisen, koekäyttämisen ja asentamisen En asiakkaalle Englantiin.

E on jättänyt kohtuullisen osan laskuista maksamatta hinnanalennuksena siksi, että PB on rikkonut En kanssa solmimiaan sopimuksia laiminlyömällä useita sopimusvelvoitteitaan. Sopimusrikkomusten vuoksi laitteistoa ei edelleenkään voida käyttää kaupallisesti eikä laitteisto näin ollen sovellu siihen tarkoitukseen, johon kaupan kohteena olevia kokonaisuuksia yleensä käytetään.

Sopimuksen mukaan laitteiston piti olla valmis 15.5.2011, mutta sopimuksen täyttäminen viivästyi PBsta johtuvista syistä. Laitteisto oli kyllä tuotu Loviisaan mutta sitä ei ollut toimitettu eikä luovutettu Elle, vaan laitteistoa rakennettiin ja korjattiin edelleen. Laitteisto ei tuottanut sopimuksen mukaisesti lavoja, vaan se meni jumiin tai keskeytti toimintansa jatkuvasti. Laitteistossa ei myöskään edelleenkään ole suoja-aitoja kytkettynä, vaikka työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää niiden rakentamista. PB ei myöskään koskaan tehnyt ilmoitusta siitä, että laitteisto oli sen mielestä valmis, vaikka tällaisesta ilmoituksesta oli sovittu.

Sopimuksen mukaan PBn piti suorittaa laitteiston koeajoa yhden kuukauden ajan Loviisassa, mutta näin ei tapahtunut. Laitteistossa esiintyi jatkuvasti toimintahäiriöitä, eikä yhtään testiajoa saatu suoritettua niin, että prosessi olisi sujunut häiriöittä. Kun koeajoa ei suoritettu sopimuksenmukaisesti, E ei voinut hyväksyä laitteistoa.
Keskeneräisyydestä huolimatta En oli pakko purkaa laitteisto ja lähettää se Englantiin, koska En oma asiakas vaati toimitusta.

Laitteiston testaamisen kustannukset nousivat huomattavasti, kun testaus piti lopulta tehdä Englannissa. Tämän lisäksi E joutui teettämään puuttuvia laitteiston osia ja lähettämään ne Englantiin. Lopulta ilmeni, ettei laitteiston toimintaa voitu kaikesta huolimatta En asiakkaan luona varmistaa, sillä PB ei ollut toimittanut Elle laitteiston tietokoneohjelmistojen lähdekoodeja (A-ohjelma ja P-ohjelma). PB ei myöskään ole toimittanut Elle laitteiston piirustuksia muokattavassa muodossa vaan ainoastaan
pdf-kuvina. Toimituksen puutteiden vuoksi laitteiston normaali huolto ja korjaaminen En asiakkaan vaatimalla tavalla on mahdotonta.

PB on tarkoituksella hankaloittanut laitteiston toimituksen loppuun saattamista estämällä työntekijänsä ESn matkustamisen Englantiin. S oli ohjelmoinut laitteiston tärkeänä osana olevan P-linjan, miltä osin E on maksanut laskut kokonaisuudessaan. Stä olisi tarvittu uudelleenohjelmointiin, koska linja oli ensimmäisen asennuksen ja ohjelmoinnin jälkeen ohjelmoitu väärin, eikä käynnistynyt. Virhettä ei ole voinut selvittää etäältä.

Osapuolten välisessä sopimuksessa oli sovittu laitteiston tuotantokapasiteetista. E ei kuitenkaan tiedä, onko kapasiteetti toteutunut laitteistossa. Koska laitteisto on edelleen keskeneräinen, sillä ei ole voitu valmistaa Unipal-lavoja. E on käyttänyt tilaajan oikeuttaan jättää osa laskuista maksamatta. Vielä ei edes tiedetä, mitä kaikkia virheisiin perustuvia vaatimuksia PBta vastaan voidaan sopimusten perusteella esittää. Myös tämän vuoksi Ellä on ollut oikeus jättää PBn laskuja osin maksamatta.

Kun toimitus ei edellä kerrotulla tavalla ole vieläkään kokonaisuudessaan valmis, viimeinen maksuerä ei ole erääntynyt. Näin ollen saatava ei ole perimiskelpoinen eikä PBlla ole oikeutta vaatia saatavaa näiltä osin. Toisaalta Ellä olisi oikeus vaatia hinnanalennusta, koska
PB ei ole suorittanut omia velvollisuuksiaan eikä noudattanut sopimuksessa noudatettavia yleisiä sopimusehtoja KSE-1995.
Sopimusrikkomukset eivät ole olleet vähäisiä.




Keskeneräisyyden lisäksi A-laitteiston toiminnassa ja laadussa on havaittu seuraavat virheet:
-Kokonaistoimitukseen perustuva näkökulma on jätetty huomioimatta. Vaikka osapuolet ovat sopineet "avaimet käteen" toimitustavasta, sitä ei ole tapahtunut.
-Osapuolet sopivat, että laitteistossa vältetään pneumatiikka osia. Näin ei ole tapahtunut, minkä vuoksi kone ei toimi täsmällisesti.
-Laskuria ei ole asennettu, minkä vuoksi laitteiston kapasiteettia ei tiedetä.
-Takaisinkytkentöjä puuttuu eli kone ei osaa reagoida virhetilanteisiin asianmukaisesti.
-Liimaus ei tapahdu oikein. Liimaa valuu hihnakuljettimille ja lattialle, mikä tekee työympäristöstä vaarallisen.
-Voima jota käytetään lavan osien yhteen liittämiseen on aivan liian suuri ja sopimuksen vastainen.
-Liitännät muihin laitteistoihin eivät toimi eli laitteisto ei osaa odottaa oikein muilta linjastoilta tulevia osia.
-Suunnittelutyö on ollut puutteellista. Sähkösuunnittelu oli viallinen, ja aiheutti toistuvaa lisätyön tarvetta. Tämän vuoksi tarvittiin lisäprojekteja, ja Sn piti matkustaa Englantiin ohjelmistotyöhön vaikka perusohjelmointi olisi pitänyt tehdä suomessa.
-Raaka-aineen laadun ja koon tunnistaminen ei toteudu niinkuin pitäisi. Laitteisto ei tunnista eroja käytetyssä materiaalissa.

PBn sopimusrikkomuksista huolimatta E on maksanut A-laitteistoa koskevat laskut viimeistä 20 prosentin erää koskevaa kolmea laskua lukuunottamatta. Lisäksi E on täyttänyt oman lojaliteettivelvollisuutensa neuvottelemalla lukuisia kertoja PBn kanssa ja antamalla tälle tietoja laitteiston rakentamista varten.

Elle on syntynyt vahinkoa PBn sopimusrikkomusten johdosta. Mikäli PB olisi rakentanut A10-laitteiston sopimuksen mukaiseen valmiiseen kuntoon ja täyttänyt muut sopimusvelvoitteensa, En ei olisi tarvinnut hankkia ulkopuolisilta tahoilta alihankintapalveluja eikä muitakaan ylimääräisiä kustannuksia olisi syntynyt.

En vaatima viivästyssakko perustuu PBn ja En välisiin sopimuksiin sovellettavien KSE 1995-ehtojen kohtaan 7.4.


TODISTELU
Kirjalliset todisteet PB:

P1=E1. PBn A10-koneen suunnittelutarjous
P2. A-koneen tilausvahvistus
P3. A-linjan käyttöönotosta ja asennustyöstä Englannissa tehty tarjous
P4=E15. En tilaus
P5. Edellisen kohdan tilauksen vahvistus P6. En reklamaatio
P7. Palkkilinjan ja pinkkarin käyttöönotosta Englannissa tehty
suunnittelutarjous
P8. En tilaus edellisestä
P9. Tarjous 4.2.2011 Teema: Tarjouksen sisältö
P9b. 6 valokuvaa A-laitteiston toiminnasta Loviisassa
P10. Tj Ön sähköpostiviesti Tj TSlle 27.1.2012
P11. Sähköpostiviestintä Ö-S 1.2.-3.2.2012
P12. Ön sähköpostiviesti Slle 5.1.2012
P13.En käyttöönottopäällikkö BIn sähköpostiveisti 19.12.2011
P14. BIn sähköpostiviesti 21.1.2012 P15. BIn sähköpostiviesti 29.1.2012 P16. Kokonaislaskut laskuerittelyineen


E:

E1=P1. PBn A10-koneen suunnittelutarjous
E2. En ostotilaus 17.11.2010
E3. En edustaja BIn sähköposti PBn edustaja TSlle 14.2.2012
E4. En asiakasyhtiön edustajan GHn sähköposti vastaajayhtiön edustaja BIlle 3.2.2012
E5. En yhteistyökumppaniyhtiön edustaja KMn sähköposti PBn edustaja TTlle ja En edustaja MVlle 20.6.2011
E6. KMn, TTn ja MVn sähköposteja 25.3.-5.4.2011
E7. KMn, TTn, PBn edustaja ILn ja MVn sähköposti 23.9.2010
E8. Tj TSn ja Tj BÖn sähköposteja 27.- 31.1.2012
E9. BÖn sähköposti ILlle 19.1.2012
E10. BÖn ja ILn sähköposteja 11.1.2012
E11. BÖn ja TSn sähköposteja 5.1.2012
E12. TSn sähköposti BÖlle 4.1.2012
E13. Bo Ön sähköposti TSlle 13.12.2011
E14. BÖn ja ILn sähköposteja 5.12.-6.12.2011
E15=P4. BÖn sähköposti ILlle 24.11.2011
E16. BÖn ja ILn sähköposteja 15.11.-24.11.2011
E17. BÖn sähköposti ILlle 11.11.2011
E18. TTn ja BÖn sähköposteja 7.11.-8.11.2011
E19. ILn ja BÖn sähköposteja 6.11.-7.11.2011
E20. TTn ja BÖn sähköposteja 4.11.-5.11.2011
E21. TTn ja BÖn sähköposteja 4.11.2011
E22. BÖn sähköposti ILlle 2.11.2011
E23. BÖn ja ILn sähköposteja 3.10.2011
E24. Bo Ön sähköposti ILlle 19.9.2011
E25. BÖn sähköposti ILlle 14.8.2011 E26. BÖn sähköposti ILlle 10.8.2011
E27. BÖn ja ILn sähköposteja 9.8.2011 E28. BÖn sähköposti ILlle 9.8.2011
E29. ILn sähköposti MVlle 24.11.2010
E30 - E51 Kalenterivarausmerkintöjä osapuolten edustajien välillä käydyistä neuvotteluista 24.8.201O - 5.9.2011 En tiloissa Loviisassa, PBn tiloissa Vantaalla sekä F Oy:n tiloissa Forssassa
E52. MVn sähköposti ILlle 5.7.2011
E53. ILn ja MVn sähköposteja 1.7.2011
E54. TTn ja MVn sähköposteja 13.-14.1.2011
E55.KMn sähköposti ILlle ja MVlle 23.9.2010
E56. MVn, BIn ja ILn sähköposteja 2.11.2011
E57.lLn ja MVn sähköposteja 11.10.20 11
E58.lLn ja BÖn sähköposteja 21.- 22.9.2011
E59. En PBlle osana ostotilausta lähettämä laitteiston ominaisuuksia koskeva luettelo (spesifikaatiot) 17.11.2010
E60. KSE 1995 ehdot
E61. Fn tarjous 13.3.2013
E62. Bn tarjous 12.3.2013


Henkilötodistelu
PB:
1. Toimitusjohtaja TS todistelutarkoituksessa
2. Hallituksen jäsen, projektipäällikkö IL todistelutarkoituksessa
3. IL todistajana
4. TT todistajana

E:
1. Toimitusjohtaja BÖ todistelutarkoituksessa
2. MV todistajana
3. BI todistajana



KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asiassa on kysymys siitä, onko PB suorittanut omat sopimusvelvoitteensa niin, että E on velvollinen maksamaan PBlle sen kanteessa vaatimat laskusaatavat. Laskujen määrät ovat riidattomia.

Lisäksi kysymys on siitä, onko PB aiheuttanut Elle vahinkoa En kanteessa väitetyn määrän, ja onko PB velvollinen maksamaan Elle sopimusehtojen mukaista viivästyssakkoa suorituksen viivästymisen johdosta.


A10-koneen suunnittelua ja valmistamista koskeva sopimus (PBn kanteen kohta 1 ja En vastakanne)

Sopimusehdot ja sovellettava laki

Osapuolet ovat olleet erimielisiä siitä, mitä ehtoja marras-joulukuussa 2010 solmittu sopimus sisältää. Pääkäsittelyn aikana PBn edustaja ILi on myöntänyt, että sopimusehdot ilmenevät:
- PBn 2.11.2010 antamasta sopimustarjouksesta (P1, E1),
- En 17.11.2010 päivätystä ostotilauksesta (E2),
- ostotilauksen liitteenä olleesta "speksi 101117Rev1", nimisestä asiakirjasta (E59), joka sisältää A-laitteiston toimintakuvauksen,
- PBn 1.12.2010antamasta tilausvahvistuksesta, jonka liitteeseen 1 on kirjattu poikkeukset edellä mainitusta toimintakuvauksesta.

Niiltä osin kuin ehdoista ei ole edellä sanotuissa asiakirjoissa sovittu, osapuolet ovat sopineet, että sopimukseen sovelletaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja vuodelta 1995 (KSE 1995-ehdot).

Osapuolet ovat olleet erimielisiä myös siitä, soveltuuko kauppalaki nyt kysymyksessä olevaan sopimukseen. Käräjäoikeus katsoo, ettei kauppalain säännöksiä voi lain 2 §:n 2 momentin nojalla suoraan soveltaa nyt kysymyksessä olevaan sopimukseen, koska PBn työ tai palvelus muodostaa sovitun hinnan perusteella pääosan PBn sopimusvelvoitteista.

Suorituksen oikea-aikaisuus ja viivästyssakkoa koskeva vaatimus

Osapuolten välisen sopimuksen mukaan A10-laitteiston toimituspäivä on 15.5.2011. Laitteisto on toimitettu Loviisaan En tehtaalle kesä-heinäkuussa 2011, mutta riidatonta on ettei se vielä silloin ole ollut valmis. PB on jatkanut laitteiston työstämistä marraskuun alkuun 2011 saakka. Todistelutarkoituksessa kuullun ILn mukaan PB olisi halunnut tehdä laitteistolle viimeistelytöitä vielä senkin ajankohdan jälkeen, kun E päätti, että laitteisto lähetetään Englantiin En asiakkaalle (loppuasiakas) marraskuussa 2011.

E on väittänyt, ettei PBn voida katsoa luovuttaneen A-laitteistoa Elle missään vaiheessa, koska laitteisto on edelleen keskeneräinen, eikä luovuttamisesta ole tehty mitään hyväksymispöytäkirjaa. PBn käsitys on ollut, että toimitus tapahtui kun kone lähetettiin Englantiin.

Käräjäoikeus toteaa, että sopimusehtojen mukaan PB toimittaa ja asentaa koneen Loviisaan, josta E toimittaa sen edelleen omalle asiakkaalleen Englantiin. E on päättänyt lähettää koneen, vaikka PB olisi vielä halunnut työstää sitä. Käräjäoikeus katsoo, että


E on hyväksynyt luovutuksen tapahtuneeksi ottamalla laitteiston pois PBn määräysvallasta. Myös vaaranvastuu on siirtynyt PBlta Elle tässä vaiheessa, mikä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan on osoitus luovutuksen tapahtumisesta. Se ettei E ole ollut tyytyväinen laitteistoon laatuun ja katsoo laitteiston edelleen olevan keskeneräinen on seikka, jota on arvioitava suorituksen laatuvirheitä eikä viivästystä koskevien säännösten mukaan.

Käräjäoikeus katsoo edellä sanotun perusteella näytetyksi, että PB on toimittanut koneen Elle yli viisi kuukautta myöhässä.

PBn mukaan se ei ole vastuussa myöhästymisestä. Oikeudessa kuultujen ILn ja TTn mukaan B Oy:n pidentynyt toimitusaika viivästytti projektia ensin kuukaudella.
Toimituksen jälkeen Bn edustaja ei heti saanut servomoottoreiden hybriditekniikkaa toimimaan. Lisäksi viivästystä aiheutti se, että PB pyysi Eltä englantilaisen asfakkaan käyttämää raaka-ainetta, jotta konetta voisi testata luotettavasti.
Raaka-ainetta ei kuitenkaan toimitettu. PB ei myöskään saanut odottamaansa muuta apua ja asiantuntijaohjausta Eltä projektin aikana.

Käräjäoikeus toteaa, että kysymyksessä on sopimuksen mukaan ollut ns. "avaimet käteen" -toimitus, mikä tarkoittaa sitä, että E on voinut luottaa saavansa sovittuun hintaan tilaamansa laitteiston ilman omaa työpanosta. Sopimusehtoa, jonka mukaan Ellä olisi ollut velvollisuus avustaa PBta laitteiston suunnitellussa, rakentamisessa tai ohjelmoinnissa ei ole. Toisaalta sekä kirjallinen että suullinen näyttö tukee sitä, että En edustajat ovat antaneet ohjeistusta ja apua sekä ennen sopimuksen solmimista että erityisesti kesästä 2011 lähtien.

Mitään näyttöä siitä, että viivästyksen syy olisi yhden kuukauden ylittävin osin ollut muualla kuin PBn suorituksessa itsessään ei ole esitetty. Tämän perusteella käräjäoikeus katsoo, että sovitun aikataulun noudattamatta jääminen on johtunut PBsta.

E on vaatinut PBta maksamaan sille KSE-1995 ehtojen 7.4 kohdan mukaista määrältään riidatonta viivästyssakkoa viivästymisen johdosta. Mainitun ehtokohdan mukaan vaatimus viivästyssakon maksamisesta on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen mukaisen suorituksen luovuttamisesta.

Kun asiassa ei ole edes väitetty tai esitetty selvitystä siitä, että E olisi vaatinut PBlta viivästyssakon maksamista ennen 5.4.2013 vireille tullutta vastakannetta, käräjäoikeus katsoo, että viivästyssakkoa koskeva vaatimus on esitetty liian myöhään. Näin ollen se on hylättävä.


Suorituksen laatu ja sisältö

E on väittänyt, että PBn suoritus on ollut laadun osalta virheellinen ja sisällöltään puutteellinen. En mukaan A-laitteisto ei toimi sovitulla tavalla eikä sitä voi käyttää siihen tarkoitukseen, jota varten se on tilattu. Lisäksi toimitus on ollut puutteellinen suoja-aitojen, ce-merkinnän, plc-ohjelman sekä muokattavien piirustusten ja kuvien osalta.

Kuten edellä on mainittu, A-laitteiston toimintakuvaus eli spesifikaatio ilmenee ns." speksistä", joka on sisältynyt liitteenä En ostotilaukseen. Asianosaiset ovat ostotilauksen tekemisen jälkeen sopineet tietyistä poikkeuksista "speksiin". Poikkeukset ilmenevät
PBn tilausvahvistuksen liitteestä 1. Laitteiston toiminnan osalta ainoa liitteeseen 1 merkitty poikkeus koskee tuotantokapasiteettia.
Liitteen kohdan 9 mukaan "huippukapasiteetti on 10 lavaa minuutissa (kun tavaraa riittää), mutta tuotantokapasiteetti ei ole 10 lavaa minuutissa." Käräjäoikeus katsoo, että liitteen 1 kohdassa 11 tehty viittaus liitteeseen 3, koskee sanamuotonsa mukaisesti ainoastaan lavakokoja eikä muita liitteeseen 3 tehtyjä merkintöjä.

Tuotantokapasiteettia ja lavakokoja lukuunottamatta, osapuolet eivät siis ole sopineet poikkeuksia "speksiin". Näin ollen arvioitaessa sitä, onko koneen toiminnassa virheitä, toimintaa on verrattava "speksissä" oleviin vaatimuksiin sekä yleisiin sopimusehtoihin KSE 1995.

KSE 1995-ehtojen 3.1.1 mukaan konsultin tulee asiantuntijana suorittaa saamansa tehtävä sen edellyttämällä ammattitaidolla objektiivisesti ja hyvää teknistä tapaa noudattaen sekä ottaen huomioon yhteisesti asetetut tavoitteet.

Samojen ehtojen 3.2.1 mukaan konsultti vastaa siitä, että hänen suorittamansa tehtävä on sopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset.


Suullinen näyttö


Todistelutarkoituksessa kuultu A-projektia johtanut IL on kertonut PBn käsityksen olleen, että A10 on toiminut sovitulla tavalla Englantiin lähetettäessä, vaikka jotain viimeistelyjä olisi haluttukin tehdä. Loppusäätöjä loppuasiakkaan materiaalilla ei edes olisi ollut mahdollista tehdä Loviisassa, koska E ei pyynnöistä huolimatta toimittanut loppuasiakkaan käyttämää materiaalia. L oli saanut sen käsityksen, että loppuasiakas käytti erilaista materiaalia
kuin E. Lehden mukaan En edustajat eivät olleet puhuneet mitään siitä, että kone olisi ollut keskeneräinen ja että sen rakentamista pitäisi vielä jatkaa Englannissa.


A-laitteistolla oli ajettu Loviisassa sijaitseva En halli täyteen lavoja syksyllä. Tästä on osoituksena valokuvia (P9b). L ei tiennyt, kuinka suuri osa tuotetuista lavoista oli ollut hylkytavaraa. Hän ei myöskään tiennyt, mistä lavojen huono laatu olisi johtunut. Osassa lavoja kysymys oli saattanut olla siitä, ettei PBlle annettu tietoa oikeasta liimalämpötilasta, vaan En toimitusjohtaja Ö antoi aluksi vääriä ohjeita liimankäyttöön. Vasta kun En BI tuli mukaan auttamaan ja antoi oikeat lämpötilat homma lähti toimimaan. PBn käsitys oli ollut, että E on asiantuntija liima-asioissa.

Laitteiston suoja-aidat puuttuivat vielä siinä vaiheessa, kun laitteisto lähetettiin Englantiin. Tämä johtui kuitenkin siitä, ettei E ollut useista pyynnöistä huolimatta toimittanut PBlle suoja-aitojen suunnitellussa tarvittavaa riskianalyysiä. Lopulta PB joutui suunnittelemaan aidat ilman sitä. B Oy valmisti aidat sopimuksen mukaisesti ja ne lähetettiin Englantiin muun toimituksen perässä. Aitojen asennus ei kuulunut PBlle.

ILn mukaan kysymyksessä on ollut tuotekehitysprojekti, minkä En on tiennyt. Kukaan ei ollut aikaisemmin käyttänyt tällaisissa laitteistoissa B Oy:n uutta tekniikka, minkä vuoksi suunnittelu oli hyvin työlästä.

Todistelutarkoituksessa kuultu En toimitusjohtaja BÖ on kertonut, että PB toi itseään esille erittäin osaavana yhteistyökumppanina, kun E etsi yrityksiä mukaan A10-projektiin. En ja PBn välillä pidettiin lukuisia palavereja syyskuusta 2010 lähtien ja PBn edustajat kävivät En tehtaalla katsomassa A10-laitteiston prototyyppiä A5-laitteistoa. Ön mukaan A5-laitteisto toimi hyvin, mutta siinä oli joitain heikkouksia, joihin A10 toivottiin tuovan parannuksia. Neuvottelut johtivat lopulta siihen, että E tilasi A10-laitteiston PBlta.

En ostotilaukseen liittyvä "speksi" oli olennainen osa sopimusta. Tällaisessa tilauksessa yksityiskohdat ovat tärkeitä ja niitä käytiin läpi palavereissa. Kysymys oli ennen kaikkea seikoista, joita haluttiin parantaa verrattuna A5-laitteiston toimintaan.

Kaikki se tieto mikä Ellä oli Ahan liittyen annettiin PBlle. Tämän lisäksi PBlle luvattiin kaikki sen tarvitsema tieto myös jatkossa. Projekti oli Elle hyvin tärkeä ja sen onnistuminen En edun mukaista, mihin nähden Ellä oli intressi auttaa PBta kykyjensä mukaan.

Ön mukaan PB ilmoitti Elle huhtikuussa 2011, että laiteisto on melkein valmis. Ö itse ja MV matkustivat Forssaan katsomaan laitteistoa ja sillä tehtyjä lavoja. E oli jo aikaisemmin toimittanut PBlle materiaalia koelavoja varten.


Ö ja V näkivät paikalla muutaman tehdyn lavan, mutta ne olivat täysin susia. PBn mukaan laitteistolla oli vielä tehtävä muutama testaus ennen toimitusta, ja laitteisto siirrettiin Loviisaan.
Loviisassa selvisi kuitenkin, että rakentaminen oli vielä täysin kesken, eikä sillä voinut ajaa vielä yhtään standardilavaa.

E ehdotti, että PB olisi osin ottanut mallia A5:n tekniikasta, koska se toimi hyvin. Ön käsityksen mukaan kysymyksessä oli suhteellisen yksinkertainen laitteisto, jonka tehtävänä oli siirtää tavaraa paikasta toiseen. E ei ymmärtänyt PBn ongelmia. Ellä oli suuri huoli projektista koska se oli yhtiölle tärkeä.

Kun standardilavoja yritettiin tehdä syksyllä, ulos tuli pääosin virheellisiä lavoja. Laitteistossa oli erityisesti syöttö- sekä vaiheistusongelmia, ja tulos oli pelkkää sotkua. Ö valvoi projektia ja lähetti sähköpostilla tiedon kaikista havaitsemistaan virheistä heti ILlle. E ehdotti myös, että se olisi auttanut PBta, jotta kone olisi saatu pikaisesti testattuna ja hyväksyttynä Englantiin.
PB ei kuitenkaan halunnut apua. Syksyn 2011 loppupuolella En asiakas kävi Loviisassa toteamassa, ettei aikataulu lainkaan pitänyt, ja tunnelma kiristyi. Lukuisten aikataulusiirrosten jälkeen asiakas lopulta uhkasi Etä, jolloin E totesi että laitteiston viimeistely on pakko tehdä Englannissa. Asiasta sovittiin ILn kanssa.

Etä ei ollut koulutettu A1O:n käyttöön eikä tietokoneohjelmaa ollut ajettu laitteistoon. Tämän vuoksi laitteistoa ei voinut käyttää ilman, että PBn asennustiimi lähetettiin Englantiin. Englannissa käytettiin periaatteessa samoja materiaaleja kuin Loviisassakin testattiin. E on spesifioinut, mitä materiaalia Assa on käytettävä ja asiakas saa itse päättää, mistä sen tilaa. ISO-standardi määrittelee materiaalin toleranssin.

Ön mukaan laitteiston riskianalyysi koskee työsuojeluasioita, ja se tehdään vasta kun laitteisto on toimitettu tilaajalle. Analyysissä tilaaja ottaa vastuun siitä, että riskit on otettu huomioon. Muun muassa suoja-aidat asennetaan riskien minimoimiseksi. Viimeistään riskianalyysi on tehtävä CE-merkkausvaiheessa.

PBn kanssa oli keskusteltu siitä, että laitteiston piirustusten piti olla Eplan-muodossa, jotta E pystyi muokkaamaan niitä. Tätä varten E oli hankkinut 12.000 euroa maksaneen Eplan-sähkösuunnitteluohjelmankin.

A10-laitteistoa ei ole edelleenkään saatu toimimaan, ja En asiakas vaatii että sen on toimittava. PBlta ei koskaan saatu laitteiston lähdekoodia, minkä vuoksi se on ohjelmoitava uudelleen. Osa komponenteista oli myös viallisia, niiden osalta Flta on pyydetty tarjous. En kirjallisina todisteina E61 ja E62 olevat tarjoukset ovat arvioita siitä, mitä laitteiston uudelleen ohjelmointi ja
vaihtokomponentit tulisivat maksamaan.

Todistajana kuultu PBn suunnittelupäällikkö TT on kertonut olleensa ensimmäisen kerran tekemisissä A10-laitteiston kanssa syyskuussa 2010. E ei ollut PBlle ennestään tuttu.
PB kuuli B Oy:ltä, että E etsi yhteistyökumppaneita A-projektiin. Yhtiöt kävivät useita neuvotteluita Loviisassa, jossa myös T oli mukana. PBlle tarjottiin konsepti, joka sen piti saada käytäntöön. Rakenne oli jo aika valmis, esimerkiksi kaikki koneen liikkeet oli jo mietitty. Mitään mahdollisuuksia lisätä mitään siinä vaiheessa ei enää ollut. En puolesta sopimusta neuvotteli MV1:1en. Hänellä oli hyvä käsitys siitä, millainen A10-koneen ei pitänyt olla sen perusteella, mikä kokemus Ellä oli Appa5-leitteistosta. A5 toimi konseptina, mutta siinä oli käytännön tason ongelmia. A5 oli täysin pneumaattinen laite, PB piti tehdä A10:stä täysin sähköinen.

PBn ja En välisen sopimuksen mukaan suunnitelma oli ns. "detalj-suunnitelma". Tarkoituksena oli tehdä suunnittelu nopeasti valmiiksi, jotta laitteistoon tulevien laitteiden tilaukset saataisiin nopeasti matkaan. Ns. 0-version tuli olla valmis huhtikuun loppuun mennessä 2011 ja sen jälkeen tarkoitus oli korjata toimimattomia ajatusmalleja ja tehdä kone toimintakykyiseksi. Marraskuussa 2011 kone oli "viittä vaille valmis". Sähköiset lineaarit servomottoreineen tulivat B Oy:ltä, samoin suoja-aidat ja liimalaitteet.

Laitteiston ensimmäinen rakennusvaihe tehtiin Forssassa Ln tiloissa. Eltä tuli käsky siirtää laitteisto Loviisaan siinä vaiheessa, kun PB pyysi lisää raaka-aineita koelavoja varten. Tässä vaiheessa laitteisto oli täysin keskeneräinen; pääkomponentit olivat kunnossa, mutta mitään toiminnallisia takeita ei ollut. Pääkomponentit olivat kuljettimet, portaalit ja lavanostimet.
Koneen rakentamisen kannalta olisi ollut parempi jättää se Forssaan, koska sieltä saatiin uusia osia kahdessa päivässä. Toisaalta kun linjaa koeajettiin oli parempi, että se oli Loviisassa, jossa tarvittava raaka-aine oli.

En miehiä pyöri Loviisan tehtaalla, koska siellä sijaitsi myös yhtiön konttoritiloja ja P-linjan asennusta tehtiin hallin toisessa päässä. Pitkin vuotta PB sai Eltä pyytäessä tiedonmurusia eri ratkaisuihin. Kun PB tarvitsi vinkkejä esimerkiksi L-profiilin osalta, En delegaatio kävi kyllä heittämässä heille ideoita, mutta ne olivat turhan korkealentoisia ottaen huomioon projektin budjetin ja aikataulun.

A-laittelstolla ajettiin syyskuusta 2011 lähtien Loviisassa Euro-lavoja ja Finn-lavoja niin paljon kuin raaka-ainetta oli saatavilla. Raaka-aineet tulivat kaikki En omasta tuotannosta ja ne toimitettiin PBlle trukilla tai erityisellä kuljetuslaitteilla. Lavoja ajettiin hallin toiseen päähän satoja, ehkä tuhansia, niin ettei niitä enää mahtunut. Myös Unipallet lavoja ajettiin muutama sata. A5-laitteiston käyttäjä kävi silloin tällöin pinoamassa lavoja, joista suurin osa meni kierrätykseen. Osa lavoista pinottiin siististi, ehkä käyttöä varten. Lavat vastasivat sitä mittatoleranssia, josta oli sovittu En kanssa. Ajot olivat aluksi pituudeltaan tunnista kahteen riippuen siitä, kuinka paljon raaka-ainetta oli saatavilla. Loppuaikana tehtiin lyhyempiä sarjoja eli saatiin kappalemääräisesti vähemmän lavoja.

Laitteiston käytössä oli suuria ongelmia liimausprosessissa. Siirryttäessä Forssasta Loviisaan ongelmat helpottuivat, kun joku Eltä osasi opastaa liiman käytössä ja paljasti PBlle, että liiman lämpötila oli ollut liian matala. Mekaaniselta osuudeltaan B Oy:n laitteissa ei ollut ongelmia. Suurin ongelma oli saada sähköiset takaisinsiirrot onnistumaan. B Oy lupasi yhtä, mutta laitteet eivät toimineet luvatulla tavalla . Kävi ilmi, että kysymyksessä oli ensimmäinen tällainen laite Suomessa, ja ohjelmointi oli vaikeaa, koska Bn tukihenkilö ei ollut paneutunut laitteisiin.

Niistä ongelmista mitä syksyn aikana oli A-laitteistossa esiintynyt oli vain yksi jäljellä lokakuun lopulla. Ongelma ratkaistiin viikkoa ennen kuin kone purettiin ja lähetettiin Englantiin. Lisäksi koneeseen tilattiin uusi jalkaportti, joka saapui päivää ennen kuin toimitus lähti Englantiin. Tn mukaan PB olisi halunnut asentaa jalkaportin ja olisi halunnut vielä viikon lisäaikaa. Kone oli niin valmis kuin se sinä päivänä saattoi olla kun se lähetettiin. Tan käsityksen mukaan kone oli kuitenkin toimiva tuotantoa varten.

T lähti Englantiin valvomaan koneen kokoonpanemista, jotta kaikki tulisi suurin piirtein oikeille paikoille. Kysymyksessä oli siis valmiin koneen kokoaminen eikä koneen rakennus. PBlla ei ollut mukana edes työkaluja rakentamista varten. Komennus lähteä Englantiin perustui siihen, että T oli ollut mukana projektissa alusta lähtien. Hän tunsi ja osasi koneen kuin omat taskunsa poisluettuna koneen ohjelmointi ja sähkö.

Koneen asentaminen Englannissa ei kuulunut alkuperäiseen sopimukseen ja E tilasi Tn Englantiin. Mukaan lähti myös JH Lstä ja EM. IL tuli paikalle myöhemmin. En BO ja muutama muu oli mukana auttamassa lattiaan pulttaamisessa. Työ kesti kolme päivää, eikä sinä aikana ajettu lavoja. Tämän jälkeen T ei ole käynyt Englannissa. Tn käsityksen mukaan A10-laitteisto oli sataprosenttisesti valmis kun hän lähti Englannista.

Todistajana kuultu PBn ohjelmoija IL on kertonut, että hän on ollut mukana A10 -projektissa sopimuksen tekovaiheesta lähtien. Laitteisto on ensimmäisen kerran kasattu Forssaan, jossa ensimmäiset sähköiset testit on tehty touko-kesäkuussa 2011. Laitteisto rakennettiin niin valmiiksi kun pystyttiin ja ensimmäisiä lavojakin ajettiin jo. En toiveesta laitteisto siirrettiin Loviisaan, jossa materiaali oli lähempänä, ja jossa onnistuneet lavat saataisiin myyntiin. Koska kaikki raakakomponentit tulivat L Oy:stä, PB olisi halunnut jatkaa testauksia Forssassa.

Ln mukaan kysymyksessä oli tuotekehityslaitteisto, koska B Oy:n servomottorit olivat uusia komponentteja. Parhaimmillaan Bn edustajia oli paikalla kolme kappaletta, kun moottoreita käynnistettiin, koska ne olivat heillekin
uusia. Teknisiltä ratkaisuiltaan A10-laitteisto oli täysin erilainen kuin A5, jossa ei ollut käytetty moottoreita vaan pneumatiikkaa. Uudet sähköiset akselit mahdollistivat aikaisempaa tarkempaa ja nopeampaa jälkeä.

Loviisassa projektia lähdettiin ajamaan eteenpäin testaamalla laitteistoa koko syksy eri materiaaleilla ja eri kokoisten lavojen tekemiseen. Myös joitain Unipalletteja tehtiin . Kaikkia testaukseen tarvittavia kokoja ei ollut saatavilla.

Eltä pyydettiin useaan otteeseen ns. ajomiestä, eli jotakuta hoitamaan päivittäin projektia heidän puoleltaan. Tällaista henkilöä olisi tarvittu toimittamaan materiaaleja, kouluttautumaan laitteiston käyttöön ja niin edelleen. Myös liimalaitteisiin olisi tarvittu hoitajaa, E oli luvannut hoitaa asian, muttei hoitanut ja laitteissa on ollut vääriä lämpötiloja ja muita puutteita. Liimojen väärät lämpötilat oli iso syy ongelmiin. E lupasi monta kertaa hommaavansa paikalle "ajomiehen ", mutta vasta aivan projektin loppuvaiheessa mukaan saatiin BI. Pääasiassa l keräili pois ajettua lavoja, joita alkoi olemaan paljon.
Ln mukaan En apua olisi tarvittu jo suunnittelupöydällä. E ei ehdottanut mitään konkreettisia ratkaisuja laitteistolle. Kaiken kaikkiaan En panos projektissa oli heikko: yhden kerran tehtiin katselmus hihnakuljettimelle ja yhden kerran asennettiin sylinteri kulmakääntäjään. Muuta konkreettista apua tai ratkaisua ongelmiin Eltä ei herunut eikä sen henkilökuntaa ollut paikalla kuin esittelemässä jotain raportteja.
PBlta paikalla oli testiaikana Ln ja suunnittelija TTn lisäksi EM sähkömiehenä, TT mekaanikkona sekä yksi mies Lltä.

Ennen kuin laitteisto purettiin ja lähetettiin Englantiin En toimitusjohtajan käskystä, sillä oli ajettu varasto täyteen lavoja. Laitteisto oli toimintakykyinen ja kaikki oli kunnossa lukuunottamatta suoja-aitojen puuttumista. Lisäksi haluttiin vaihtaa jalkaportti siistimpään ja uusi toimitettiin perässä Englantiin. Tietysti laitteistoon olisi voinut tehdä vielä hienosäätöjä ja sitä olisi voinut testata lisää, jotta siitä oli saatu enemmän ajokokemusta, mutta se oli silti jo täysin valmis.


Jo sopimuksen tekoaikana oli juteltu ja oli ollut selvää, että IL lähtisi myöhemmin mukaan Englantiin käynnistelemään konetta. Koneen tekijä olisi sen paras käynnistäjä. Lopulta E teki keikkatilauksen laitteen käynnistämisestä.

Ensimmäisen Ln Englannissa käynnin aikana joulukuussa 2011 tehtiin normaali koneen käynnistäminen, jossa osiin purettu ja uudelleen kasattu laite "ajettiin ylös". Tämä tarkoittaa, että kone laitetaan kuntoon ja sillä tehdään pienimuotoiset testiajot, joissa varmistetaan, että kaikki toimii. Kysymys ei ole kehitystyöstä vaan kasaustyöstä. Ainoa asia joka todella muuttui Loviisaan verrattuna oli se, että epäsiisti jalkaportti korvattiin uudella. At ei ollut mitään tarvetta enää rakentaa Englannissa. Halli johon A-laitteisto toimitettiin Englannissa oli tuotantohalli, jossa ei edes olisi ollut mahdollista rakentaa konetta.

A-laitteiston lopullinen käyntiinajo Englannissa olisi edellyttänyt, että Ata aikaisempien vaiheiden koneet olivat myös käynnissä. Sellainen oli En toimittama P. Se ei toiminut, joten materiaali jouduttiin nyt syöttämään Ahan käsin.

Toisen kerran L lähetettiin Englantiin tammikuussa 2012. Laitteistolla tehtiin ensimmäinen sähköinen ajo, jossa katsottiin, että laitteisto toimii kuten Loviisassa. Nurkissa oli jotain komponenttijämiä, joita ajettiin lavoiksi. Tarkoitus oli "konsumoida" säädöt kysymyksessä olevaan halliin sopivaksi, hallissa oli muun muassa erimuotoinen lattia kuin Loviisassa sekä hoitaa kaikkien laitteiden yhteensovittamista. Sitä ei kuitenkaan voitu tehdä, koska muut koneet eivät olleet käynnissä ja käynnistystä jouduttiin odottelemaan.

A-laitteistoa ohjataan laitteistoon sisältyvästä Bn ohjauspaneelista. L laittaa tietysti aina konetta käynnistäessä oman kannettavan tietokoneensa kiinni laitteistoon, että mahdolliset viat löytyisivät, mutta ohjaus tehdään ohjauspaneelista. Sen käyttöön 2 - 3 englantilaista operaattoria sai opastusta, mutta heillä oli homma hyvin hoidossa, eipä Ln tarvinnut tehdä muuta kuin katsella ja valvoa.

Ln mukaan Englannissa ei ollut kunnon raaka-ainetta käytössä, ainoastaan epämääräisiä pahvinpalaisia. Kansitavara ei ollut neliön muotoista tai sitten jalat olivat liimaantuneita yhteen. Ajot loppuivat koska raaka-aine loppui. Sen jälkeen L joutui vain odottelemaan. Saadakseen ajan kulumaan hän auttoi muun muassa Kiinasta tuodun kansikoneen ohjelmointiongelmissa.

Vaikka PBn toimitus on ollut valmis ja A on tuottanut lavoja 6-8 kappaletta minuutissa, A-laitteisto ei ollut asiakkaan kannalta käyttövalmis kun L lähti Englannista. Asiakas odotti mm. riskianalyysia, oikein mitoitettuja suoja-aitoja, ce-merkintää ja käyttöohjeita, jotka eivät sisältyneet PBn toimitukseen. Jotta suoja-aidat olisi voitu suunnitella oikein mitoitetuksi, riskianalyysi olisi pitänyt saada jo suunnitteluvaiheessa. Sähkökuvat sisältävä mappi on ollut Englannissa käytössä koneen kasaamisen yhteydessä ja sinne se on jätetty. Ei konetta olisi voinut edes kasata ilman sitä.

Todistajana kuultu myyntijohtaja MV on kertonut, että hän on ollut mukana A-projektissa sen alkumetreistä lähtien. En vahvin osaaminen liittyi kartonkituotteisiin, mutta yhtiö tiesi, minkälaisia koneita alan markkinat halusivat. Sen vuoksi A10-laitteiston tuotanto haluttiin ulkoistaa. E oli jo pitkään keskustellut
B Oy:n kanssa, ja B toi PBn mukaan projektiin. PB markkinoi itseään vahvalla osaamisella ja sillä, että koko projekti voitaisiin ulkoistaa heille "avaimet käteen" -periaatteella.
Erityisesti PB mainosti ohjelmointi- ja automaatio-osaamistaan.

Ennen sopimuksen solmimista PBn kanssa neuvoteltiin noin 20 kertaa ja tutustuttiin En aikaisempiin koneisiin sekä materiaaleihin. PBn edustajista paikalla oli yleensä IL ja TTt, myöhemmässä vaiheessa myös IL. En toiveet ja aikaisemmat kokemukset vastaavanlaisista laitteistoista käytiin läpi hyvinkin yksityiskohtaisesti miettien yhdessä, mitkä olisivat parhaita ratkaisuja. Myös liimausasioista keskusteltiin paljon ennen sopimuksen tekoa, koska PB ei tiennyt asiasta juuri mitään. Vn mukaan E ei missään tapauksessa kieltäytynyt antamasta tietojaan PBlle. 10-laitteisto oli yhtiölle prioriteetti, E halusi hyvän koneen jolla se valloittaisi maailman. V oli itse tehnyt kolme vuotta työtä tämän sopimuksen eteen.

V oli mukana kaikissa sopimusneuvotteluissa, eikä niissä missään vaiheessa puhuttu tuotekehityslaitteistosta. PBn tiedossa oli, että kone on menossa loppuasiakkaalle Englantiin, eikä se näin ollen ollut mikään prototyyppi. PBn suunnitelmatarjouksessa ollut tehtävänkuvaus kattoi koko koneen , mikä oli tarkoituskin. Laitteisto otettaisiin käyttöön Loviisassa, jossa En miehet opettelisivat käyttämään sitä ja lähtisivät viemään sitä Englantiin. Laitteiston hinta muovautui tavanomaisella tavalla kauppaneuvotteluissa ja mukana oli ajatus siitä, että PB saisi valmistaa seuraaviakin A 10-koneita.

B Oy:n kanssa oli keskusteltu paljon servomoottoreista, eikä niiden osalta ollut ongelmia. E oli juuri rakentanut katkaisulaitteiston samoilla moottoreilla. Siinä projektissa B Oy ohjelmoi moottorit itse, eli yhtiö tunsi kyllä koneensa. Jotain pieniä ongelmia oli palkkilinjan hylsysyötössä, mutta se korjattiin yhdessä päivässä.

Vn mukaan laitteiston tuotantonopeus oli Elle tärkeä. Yhtiöllä oli jo A5-laitteisto eikä ollut mitään mieltä lähteä projektiin, jossa rakennettaisiin toinen hidas laite. Tuotantonopeus oli tärkeä myös loppuasiakkaalle, sillä sen kaikki laskelmat ja investoin tipäätökset perustuivat nopeuteen . Lisäksi oli oleellista, että A-laitteisto oli yhtä nopea kuin komponentteja tuottavat laitteet. Asiasta keskusteltiin sopimusneuvotteluissa.

Vn mukaan koneiden tuotantonopeus on yleensä noin 80 prosenttia huippunopeudesta. A1O:n tuotantonopeutta ei edelleenkään tiedetä, vaikka sitä on yritetty selvittää PBlta vielä vuonna 2012.

A10-laitteiston toimintakuvaus eli speksi on Vn laatima ja kirjoittama. Speksiin on kirjoitettu yksityiskohtaisesti, mitä laitteiston tulee pystyä tekemään. IL halusi poiketa speksistä sen suhteen, miten kone pakataan. Muita poikkeuksia speksiin ei tehty. Toimintakuvauksen perusteella sekä Elle että PBlle oli selvää, millaista konetta lähdetään rakentamaan, eikä Lehti myöskään millään tavalla protestoinut sitä, että kone toimitetaan Elle "avaimet käteen" periaatteella speksiin merkityn mukaisesti.

CE-merkinnän kuuluminen Elle oli luonnollista, koska E on koneen myyjä suhteessa loppuasiakkaaseen ja vastaa siitä, että kone täyttää turvallisuusvaatimukset. En on siten voitava edellyttää omalta toimittajaltaan eli PBlta, että laite on valmistettu turvalliseksi. Yleisten sopimusehtojenkin valossa ei ole En vastuulla alkaa tutkia sitä, täyttääkö PBn suunnitelma
CE-merkintävaatimukset, vaan E vastaanottaa täysin valmiin laitteen, joka voidaan lähettää loppuasiakkaalle.

V näki rakennetun laitteiston ensimmäistä kertaa Forssassa. Sillä oli ajettu jo muutamia lavojakin. Kone ei kuitenkaan ollut vielä valmis. Sen jälkeen kun kone oli tuotu Loviisaan, sen toiminnassa ilmeni ongelmia, jotka kielivät huonosta rakentamisesta. Laitteiston vaiheistus ei toiminut ja ohjelmoinnissa oli ongelmia. Koneesta oli aika ajoin sammutettava virta ja aloitettava ajot alusta uudestaan. Sellaisena laitteisto on täysin käyttökelvoton.

V kävi päivittäin paikalla katsomassa tilannetta. Usein hän pyysi, että PB tekisi koeajoja niin, että V voisi todeta, missä mennään. PBlla oli kuitenkin aina tekosyy sille, miksi ajoja ei voida suorittaa kun V oli paikalla. V yritti olla avulias ja antaa neuvoja. Myös muut En työntekijät antoivat ohjeita ja apua, muun muassa liimaukseen liittyvissä ongelmissa. PBn vastaus oli, että henkilökunta tekee parhaansa, saadakseen laitteiston toimimaan. V oli huolissaan ja pohti, olikohan paikalla väärät miehet tekemässä. Laitteiston ongelmat eivät voineet johtua raaka-aineesta tai sen puutteesta, sitä oli tarjolla riittävästi ja materiaali oli samanlaista kuin Englannissa. Jossakin vaiheessa alkoi myös tuntua, että PBn mielenkiinto koko projektia kohtaan lopahti.
Mitään suunnitelmia laitteiston valmistumisesta ei ollut eivätkä PBn työntekijätkään aina tienneet, mitä kulloinkin piti tehdä.

V olisi halunnut tehdä videon siitä, miten laite toimii, mutta se oli hankalaa, koska laitteisto toimi ongelmitta niin vähän aikaa kerralla.



Myös tuotetuissa lavoissa oli vikoja, komponentit eivät olleet liimautuneet kunnolla, lavoissa oli väärä määrä jalkoja ja palkit oli väärissä paikoissa. Kääntölaite tuotti suuria ongelmia. Kysymys ei ollut siitä, että E olisi tähdännyt millintarkkaan lopputulokseen, mutta lavat piti saada kutakuinkin siisteihin pinoihin. Nyt suurin osa lavoista meni hylkyyn. Lavapinojen läpikäynti hylkyjen erottelemiseksi vei paljon aikaa. Normaali hylkyprosentti alussa olisi ollut 1-2. Sen jälkeen hommat korjataan, eikä hylkyjä enää tule.

Vn mukaan ongelmat eivät voineet johtua liimalaitteista, koska laite on hyvin yksinkertainen ja käytetyt liimat ovat hyviä. Laitteiden toimittaja on erittäin kokenut. Lopulta edustaja tuli Loviisaan katsomaan, onko kaikki säädöt kunnossa.

Laskutukseen liittyvä ongelma on Vn käsityksen mukaan seurausta siitä, että toimitus oli myöhässä, ja PB luuli ettei sillä olisi enää mitään vastuuta sen jälkeen kun kone on Englannissa.
Englannissa PB kuitenkin joutui jatkamaan keskeneräistä työtään. Joitain osia lähetettiin Englantiin ja myös ohjelmointi jatkui. Laitteiston asennukseen ja käyttöönottoon sekä koulutukseen menisi normaali tapauksessa viikko. Se että PB on ollut paikalla kuukauden kertoo juuri siitä, että laitteisto oli keskeneräinen. Mikäli laitteisto on kytketty oikein, mitään ohjelmointia ei enää tarvita .

Käyttö- ja huolto-ohjeiden tekemistä varten E tarvitsi piirustukset ja sähkökuvat PBlta. Yleensä ohjeet tehdään kuvakaappauksina tietokoneohjelmasta, ja kuvien sekä piirustusten on oltava muokattavassa muodossa. Koska näin ei ollut, E ei voinut tehdä hyvää manuaalia Englantiin. Vn mukaan kaikilta muilta toimittajilta kuvat oli aina saatu muokattavassa muodossa.

A-laitteiston tietokoneohjelma tarvitaan sen vuoksi, että ilman sitä on mahdoton tehdä mitään huolto- tai muutostöitä laitteistoon. Tällöin E olisi täysin PBn asentajien varassa.

Todistajana kuultu BI on kertonut, että tuli mukaan A-projektiin vasta syksyllä 2011 palatessaan Elle töihin muista
tehtävistä. Hän auttoi PBta saamaan kaikki tarvittavat materiaalit syksyn aikana, ja siivosi kaikki hylyt pois. Kun laitteisto oli lähetetty Englantiin, l lensi sinne ennen muita huolehtimaan, että kaikki on kunnossa Ata varten. Englannissa pystytettiin ensin palkkilinja, sen jälkeen TT ja toinen henkilö PBsta tulivat asentamaan Ata. Eltä oli mukana kaksi miestä auttamassa.

ln mukaan An pystytys ei sujunut ongelmitta. Tllä ei ollut mukana layout-kuvia, vaan hän ohjeisti ulkomuistista, miten kone kasataan ja mihin osat laitetaan. Yleensä koneen osia ei pultata lattiaan kiinni ennenkuin kone on koeajettu, mutta nyt T määräsi laitteiston pultattavaksi. Laitteistoon tehtiin muutostöitä muun muassa lavan kääntölaitteessa. Loviisasta lähetettiin myös joku sylinteri, joka
piti vaihtaa. Miehet käyttivät töihin En työkaluja.

Kun Tt ja toinen PBn työntekijä lähtivät Englannista, laitteistolla ei ollut tehty vielä yhtään koeajoa. Tämän jälkeen Englantiin saapui Suomesta ohjelmoitsija IL. Ohjelmoija pyydettiin mukaan Englantiin siksi, että ohjelmointi oli kesken. Saavuttuaan paikalle L ilmoitti heti, että kaikki laitteiston komponentit oli kasattu ja asennettu väärin. Kolme päivää kului siihen, että koneen osat irrotettiin ja asennettiin uudestaan. Myös lavojen kääntölaite oli kiinnitetty väärin, ja siinä oli muitakin ongelmia. Laitteiston uudelleen kasauksen ja asennusten jälkeen L teki ohjelmointityötä tietokoneellaan monta päivää ennenkuin laitteistolla ryhdyttiin koeajamaan. Kaikki raaka-aineet olivat kyllä valmiina odottamassa.
Ajoja yritettiin kaksi tai kolme kertaa päivässä, mutta niissä oli aina ongelmia, joiden johdosta koneesta jouduttiin ottamaan virrat pois 20 minuutin kuluttua käynnistyksestä, ja laitteelle tehtiin uutta ohjelmointia. Kun koneesta jouduttiin ottamaan virrat pois, kaikki linjastolla ollut materiaali piti poistaa käsin.

Suurimmat ongelmat olivat lavajalkojen kohdistamisessa. Jalkojen paikka oli kannen sisäpuolelle, mutta ne tulivat koeajoissa aina ulkopuolelle. Hylkyjä tuli 80-90 prosenttia. Asiasta reklamoitiin paikan päällä ILlle, joka syytti ongelmasta raaka-ainetta.
Raaka-aineessa ei kuitenkaan ollut mitään sellaista vikaa, joka olisi aiheuttanut sanotun ongelman. l yritti selittää asiaa Llle, mutta tämä ei kuunnellut. llle jäi sellainen mielikuva, ettei asiasta juuri välitetty eikä PBlla ollut mitään ratkaisua ongelmaan. Lavoja vain ajettiin ja ajettiin ongelmasta ja hylkytavaratuotannosta huolimatta. IL muuttui aggressiviseksi ja loppuasiakas oli ärsyyntynyt kun kaikki materiaali meni hukkaan.
Lopulta raaka-aineet loppuivat. Siitä suuttuneena IL matkusti takaisin Suomeen, vaikka l vakuutti hänelle, että lisää materiaalia tulee kahdessa päivässä.

ln mukaan hän on tavallisesti mukana tällaisissa projekteissa alusta loppuun saakka ja kirjaa ylös kaiken mitä projektissa tapahtuu. Laitteistojen käyttöönotto eli asentaminen ja koulutus vie yleensä kaksi kuukautta. Kun laitteisto luovutetaan asiakkaalle ja E lähtee paikalle, kaikki on valmiina. Hylkyjä tulee tavallisesti 2 - 4 prosenttia.
Ohjelmoija ei ole yleensä paikalla ollenkaan loppuasiakkaan luona, vaan l saa koulutuksen Suomessa ja opettaa loppuasiakasta. Tässäkin tapauksessa PBn olisi pitänyt antaa hänelle koulutus Loviisassa.

l on ollut mukana kaikissa En alihankkija- ja yhteistyökumppanuus-projekteissa. Niitä on ollut useita kymmeniä. Kaikki projektit ovat olleet lähes ongelmattomia. Jos ongelmia on ollut, ne ovat yleensä korjaantuneet päivässä. Tällaisiin ongelmiin kuin PBn kanssa l ei ole törmännyt ikinä.




Näytön arviointi ja johtopäätökset

Käräjäoikeus toteaa, että loppuasiakkaan edustajan GHn jäljempänä selostettavaa sähköpostiviestiä lukuunottamatta
A10-laitteiston laadusta esitetty näyttö koostuu pelkästään asianosaisten edustajien ja työntekijöiden kuulemisesta sekä sähköpostikirjeenvaihdosta asianosaisten välillä. Mitään erityistä tavarantarkastusta ei ole suoritettu eikä todistelu sisällä asiantuntijaraportteja laitteiston toiminnasta.

Asiassa on riidatonta, että A10-projekti on yhteistyönä epäonnistunut ja aiheuttanut pettymyksiä molempien osapuolten keskuudessa. Asiaa on varmasti puitu jälkikäteen molemmissa yrityksissä. Kun kyseessä on lisäksi 2 - 3 vuotta vanhat tapahtumat käräjäoikeus katsoo, että annettuja todistajanlausuntoja voidaan pitää vähintäänkin värittyneinä sen vuoksi, että jälkeenpäin käydyt keskustelut ovat muokanneet alkuperäisiä muistikuvia tapahtumista . Tämän johdosta, käräjäoikeus ei ole pitänyt asianosaisten edustajien ja todistajan kuultujen työntekijöiden kertomuksia kovinkaan luotettavina. Luotettavimman kertomuksen on antanut BI, joka on tapahtuma-ajankohtana kirjannut ylös projektiin liittyneet tapahtumat ja pystynyt kertomaan laitteiston ongelmista Englannissa yksityiskohtaisella ja loogisella tavalla.

Autenttisena todisteena siitä, että PBlla on ollut huomattavia ongelmia sekä A10-laitteiston toiminnan että aikataulun kanssa ovat En edustajan BÖn sähköpostiviestit PBn edustajille syksyllä 2011. Viestit eivät ole ristiriidassa todistajankertomusten kanssa ja niistä ilmenee selvästi, ettei A10-laitteistoa ole saatu toimimaan sovitulla tavalla.

En loppuasiakkaan edustaja GH on lähettänyt BIlle sähköpostin 3.2.2012. Siinä H toteaa, ettei vieläkään ole nähnyt An toimineen enemmän kuin muutaman minuutin kerrallaan.

Käräjäoikeus toteaa, ettei PB ole pystynyt osoittamaan, että A10-laitteisto olisi edellä sanotuista ongelmista huolimatta toiminut sovitulla tavalla. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että PBn suorituksessa on virhe.

Sen sijaan näytön perusteella on jäänyt epäselväksi, kenen vastuulle suoja-aitoihin ja ce-merkintään liittyvät ongelmat jäävät. Riskianalyysin asianmukaisesta aikataulusta tai sitä ja ce-merkintää koskevasta työnjaosta on esitetty sekavaa ja ristiriitaista näyttöä, minkä perusteella näyttämättä on jäänyt, että toimituksessa olisi näiltä osin ollut puutteita.

Näyttämättä on myös jäänyt, että sopimukseen olisi kuulunut koneen piirustukset muokattavassa muodossa. KSE 1995 ehtojen 6.1.2 kohdan mukaan asiakirjojen tulostusmuodosta sovitaan erikseen. Tällaista ehtoa ei ole otettu osapuolten väliseen sopimukseen toisin kuin myöhemmässä osapuolten välisessä sopimuksessa {P9), jossa on nimenomaisesti sovittu ns. Eplan-muodosta.

Mitä tulee A10-laitteiston toimintaa ohjaavaan tietokoneohjelmaan käräjäoikeus toteaa, ettei osapuolten väliseen sopimukseen ole otettu ehtoa siitä, onko Ellä oikeus saada ohjelma itselleen. KSE 1995 ehtojen 6.2.1 mukaan tilaajalla ei ilman konsultin suostumusta ole oikeutta käyttää konsultin toimesta syntynyttä tietokoneohjelmaa muuhun kohteeseen tai tarkoitukseen kuin sopimuksessa on edellytetty eikä luovuttaa niitä kolmannen henkilön käyttöön.

Käräjäoikeus katsoo edellä olevan sopimusehdon tarkoittavan e contrario sitä, että Ellä on oikeus saada tietokoneohjelma itselleen ja käyttää sitä siinä kohteessa, jota sopimus koskee, eli kysymyksessä olevassa A10-laitteistossa. PB ei ole esittänyt mainitusta yleisestä sopimusehdosta poikkeavaa alan tapaa tai muuta selvitystä, miksi tietokoneohjelma ei kuuluisi toimituksen sisältöön. Näin ollen tietokoneohjelma olisi pitänyt luovuttaa En käyttöön ja PBn suorituksessa on myös tämän puutteen osalta virhe.

Edellä mainittujen PBn sopimusvirheiden johdosta E on oikeutettu hinnanalennukseen. Käräjäoikeus katsoo, että hinnanalennuksen suuruus on En vaatimalla tavalla maksamatta oleva osuus PBn laskusta nro 9694. Näin ollen PBn kanteen kohdan 1 vaatimus hylätään.


En korvausvaatimus sopimusrikkomuksen aiheuttamista vahingoista

E on vastakanteessaan väittänyt, että ongelmat
A10-laitteistossa ovat aiheuttaneet yhtiölle vahinkoa yhteensä 49.700 euroa. Oikeudessa kuultu BÖn mukaan vaadittu vahingon määrä perustuu arvioihin, siitä mitä A-laitteiston uusi ohjelmointi sekä uusi hihnakuljetin tulisivat maksamaan.

Käräjäoikeus toteaa, että vaikka PNn toimittaman
A10-laitteiston sopimuksenvastaisuus on edellä kerrotulla tavalla näytetty toteen, mitään näyttöä siitä, että laitteisto pitäisi ohjelmoida uudelleen tai että siihen pitäisi vaihtaa hihnakuljetin ei ole esitetty.
Hinta-arviot perustuvat tarjouksiin, mutta asiassa ei ole edes väitetty, että tarjouksen antajat olisivat tarkastaneet A-laitteiston Englannissa ja antaneet tarjouksensa sillä perusteella, miten laitteiston saisi toimimaan. Myös En vaatimat korvaukset miestyötunneista ja matkakuluista perustuu arvioon, eikä asiassa ole selvitetty, miksi mainitut kulut ovat välttämättömiä A-laitteistoon kuntoon saattamiseksi.

Koska asiassa on jäänyt selvittämättä, mitä vahinkoa Elle on mahdollisesti syntynyt PBn sopimusrikkomuksen johdosta, vahingonkorvausta koskevat vaatimukset on hylättävä.


A-linjan käyttöönottoa ja asennustyötä Englannissa koskeva sopimus
(PBn kanteen kohta 2)

En 24.11.2011 tekemä tilaus koskee A10-koneen asennusta, käyntiinajoa ja koulutusta Englannissa. Sopimuksen sisältö ei sinänsä ole ollut riitainen, ja ehdot ilmenevät PBn 10.11.2011 päivätystä tarjouksesta (P3) sekä 25.11.2011 päivätystä tilausvahvistuksesta (P5).


En mukaan sopimusta koskevat laskut ovat perusteettomia, koska sopimusta ei ole PBn osalta koskaan täytetty. Englannissa käyneet PBn työntekijät ovat siellä olleessaan ainoastaan korjanneet A10-koneessa alunperin olleita virheitä ja yrittäneet saada sitä toimimaan, eivätkä ole asentaneet A10-konetta Englantiin tai käyttöönottaneet sitä siellä.

Käräjäoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti kysymyksessä on erillinen tilaus, eikä kysymyksessä oleva työ ole sisältynyt aikaisempaan 1.12.2010 solmittuun sopimukseen. BÖ on todistelukertomuksessaan myöntänyt, että vaikka E katsoi kysymyksessä olevan keskeneräisen työn loppuunsaattaminen. se alistui lopulta oman asiakkaansa taholta tulleen painostuksen vuoksi tilaamaan PBlta kysymyksessä olevat lisätyöt. Myös MVn mukaan PBn miehet oli pakko tilata Englantiin, koska kukaan muu ei pystynyt viemään projektia eteenpäin ja loppuasiakas Englannissa painosti Etä.

Kanteen kohdassa 2 mainitut laskut nro 10109 ja 10126 koskevat PBn työntekijöiden TTn ja sähkömies EMn työtä ja kuluja Englannissa. Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä heidän tekemästään työstä kuin Tn oma ja BIn kertomus.

ln mukaan T ja M pystyttivät ja asensivat koneen, mutta ovat myös tehneet koneeseen muutostöitä ja vaihtaneet sylinterin. Asiassa ei ole selvitetty, kuinka kauan muutostyöt ja sylinterin vaihto kesti, eli onko työ koostunut pääasiassa tilatusta työstä vai koneen rakentamisesta. lsakssonin kertomuksen mukaan käräjäoikeus katsoo joka tapauksessa näytetyksi, että koneen komponentit oli kasattu väärin Tn ohjeilla. Tämän vuoksi E joutui myöhemmin irrottamaan koneen osat lattiasta ja kasaamaan sen uudelleen. Näiltä osin PBn suoritus on ollut virheellinen.

En mukaan laskuista on reklamoitu BÖn sähköpostiviestissä 13.12.2011 kello 10:05 MVlle ja TSlle (E13). Viestin mukaan "UK projektin toimitus, käyntiinajo, testaus edelleen kesken", mutta sen aiheena on tuleva palaveri eikä tehtyjen asennustöiden tai laskujen reklamointi.

Käräjäoikeus katsoo, että TTn ja EMn töistä ei ole annettu asianmukaista reklamaatiota, minkä vuoksi PB on oikeutettu laskujen nro 10109 ja nro 10126 mukaiseen suoritukseen Eltä.

ILn työtä Englannissa koskevista 21.12.2011 päivätystä laskusta nro 10153 ja 23.1.2012 päivätystä laskusta nro 10261 on sinänsä riidattomasti reklamoitu 14.2.2012. Reklamoinnin perusteeksi on ilmoitettu, että kysymyksessä on ollut kokonaisuudessaan An valmistamiseen ja siinä ilmenneiden virheiden korjaamiseen liittyvää työtä.
Kirjallisista todisteista ja En edustajien lausumista käy ilmi, että E on tilannut ILn paikalle erillisellä lisätilauksella ja sitoutuen PBn tarjousehtoihin koskien Ln työn hintaa. E on tehnyt tilauksen siitä huolimatta, että se on tiennyt A-laitteiston ohjelmoinnin olevan keskeneräinen ja että IL tulee tekemään sellaista ohjelmointityötä, joka ei normaalisti liity laitteiston käyttöönottoon. Käräjäoikeus katsoo, ettei E näissä olosuhteissa voi vedota siihen, että se olisi sitoutunut maksamaan muusta työstä, kuin mitä L on Englannissa tehnyt.

Käräjäoikeus toteaa, ettei En reklamaatio ole koskenut ILn työn laatua eikä sitä, että hän on poistunut Englannista ennen kuin A-laitteisto on saatu toimimaan. Asiassa ei myöskään ole selvitetty, onko Ln työsuoritus ollut niin virheellinen, että Ellä olisi oikeus jättää sitä koskeva maksu kokonaan tai osaksi suorittamatta.
Pelkästään se, ettei Ata ole saatu toimimaan Englannissa halutulla tavalla ennen Ln lähtöä paikalta ei riitä näyttämään, että näin olisi ollut.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että PB on oikeutettu myös laskujen nro 10153 ja nro 10261 mukaiseen suoritukseen Eltä.


Palkkilinjan ja pinkkarin käyttöönottoa Englannissa koskeva sopimus
(PBn kanteen kohta 3)

Sopimus perustuu PBn 5.10.2011 tekemään tarjoukseen (P?) ohjelmoija ESn työpanoksesta, jonka E on tilannut 31.10.2011. Sopimuksen sisältö on riidaton.

BÖ on kertonut, ettei ES liittynyt A-laitteistoon vaan P-laitteistoon, jonka ohjelmointi oli tilattu erikseen PBlta. Kun Sn ohjelmoima P oli saapunut Englantiin, laitteisto ei toiminut. S piti saada paikalle uudelleen ohjelmoimaan laite.


Myös BI on kertonut, ettei ES liittynyt A-laitteistoon vaan hänet kutsuttiin paikalle ohjelmoimaan P-laitteistoa, jossa oli ongelmia. Myös P oli PBn ohjelmoima Suomessa, laitteisto oli valmistettu Kiinassa. Loppuasiakas oli hyvin vihainen laitteiston toimimattomuuden vuoksi, minkä vuoksi S pyydettiin apuun . S saikin vian korjattua ja Pn toimimaan, minkä johdosta l oli tyytyväinen hänen työhönsä.

Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on jäänyt epäselväksi, mistä Pssa Englannissa havaitut virheet johtuivat. S on tilattu paikalle käynnistämään konetta ja saanut sen toimimaan.
Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että Sn työtä koskevaa PBn laskusta 1.2.2012 numero 10305 olisi tehty virheilmoitus.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että PB on oikeutettu laskun nro 10305 mukaiseen suoritukseen Eltä.


Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus

Pn on kanteessaan vaatinut Eltä noin 80.000 euroa ja E on vastakanteellaan vaatinut noin 63.000 euroa, eli yhteensä vaatimusten määrä on ollut noin 143.000 euroa.

Esitetyistä vaatimuksista PB on voittanut noin 113.000 eli 79 prosenttia.

Käräjäoikeus katsoo, että E on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3
§:n 1 momentin nojalla velvollinen suorittamaan PBn oikeudenkäyntikulut osaksi.


TUOMIOLAUSELMA

PBn kanteen kohta 1 hylätään.

E velvoitetaan suorittamaan PBlle kanteen kohtien 2 ja 3 mukaisesti:
- 5.857,41 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 13.1.2012 lukien;
- 7.487,75 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 19.1.2012 lukien;
- 7.625,02 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 21.1.2012 lukien;
- 12.050,62 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 23.2.2012 lukien; ja
- 14.871,81 euroa 8 prosentin viivästyskorkoineen 3.3.2012 lukien. En vastakanne hylätään kokonaisuudessaan.
E velvoitetaan suorittamaan PBn oikeudenkäyntikuluista
11.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.