Urakkakilpailutukset ja luottamuksensuoja neuvotteluissa?

Yksityisten välisissä urakkakilpailuissa ja sopimusneuvotteluissa on noudatettava hyviä kilpailutusperiaatteita. Näitä ovat osapuolten luottamus siihen, että kysymys on aidosta ja avoimesta menettelystä. Ns. tinkimiskierrosten käyminen ei ole sallittua ellei niistä ole tarjouspyynnöissä selvästi ilmoitettu. Mikäli hyviä kilpailutusperiaatteita rikotaan on korvattava ainakin sopimusneuvotteluista ja tarpeellisista valmistelutoimenpiteistä aiheutuneet, hukkaan menneet kustannukset loukatulle osapuolelle. Jos on sitouduttu noudattamaan esim. hankintalain periaatteita tai rakennusalan urakkakilpailun periaatteita, kuten alla, tulee loukatulle korvattavaksi ns. positiivinen sopimusetu eli katemenetys (huomioiden kuitenkin vahingon rajoittamisvelvollisuuden periaate).

KKO perustelujen mukaan:

"Sopimusneuvotteluja ei ole lupa käydä niin, että toinen tulee harhaanjohdetuksi tai muuten kärsii vahinkoa. Osapuoli, jonka luottamusta ja sopimusneuvottelujen synnyttämiä perusteltuja odotuksia on loukattu, on oikeutettu korvaukseen sopimuksentekorikkomuksen johdosta. Korvaukseen vaikuttaa rikkomuksen laatu ja se seikka, miten pitkälle sopimuksenteossa oli edistytty. Jos sopimus on rikkomuksen vuoksi jäänyt syntymättä, loukatulle osapuolelle on korvattava ainakin sopimusneuvotteluista ja tarpeellisista valmistelutoimenpiteistä aiheutuneet, hukkaan menneet kustannukset. Vaihtoehtona voi tulla kysymykseen sopimuksen saamatta jäämisestä johtuvan taloudellisen menetyksen eli niin sanotun positiivisen sopimusedun korvaaminen, jos siihen on erityisiä perusteita. Sellaisia perusteita voidaan katsoa olevan silloin, kun sopimuksentekorikkomus kohdistuu lakiin perustuvaan velvoitteeseen solmia sopimus edullisimman tarjouksen tehneen kanssa, kuten on asianlaita julkisia hankintoja koskevan lain osalta (TaVM 24/1997 vp. - HE 69/1997 vp.). Samalla tavoin on asiaa arvioitava, kun velvoite perustuu sopimukseen menetellä sopimuksenteossa tietyllä tavalla. Edullisimman tarjouksen tekijällä on myös tällöin oikeus vaatia, että sopimus tehdään hänen kanssaan."

"Lähtökohtana loukatulle osapuolelle sopimuksen täyttämättä jättämisestä aiheutuneen vahingon määrää laskettaessa on pidettävä sitä voittoa, jonka täytetty sopimus olisi tuottanut. Vahingon suuruutta harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että vahingonkärsijän on kohtuuden mukaan pyrittävä torjumaan ja rajoittamaan vahinkoaan, urakkakilpailussa esimerkiksi hankkimalla saamatta jääneen urakan tilalle muita urakoita. Käräjäoikeus on asiassa esitetyn selvityksen perusteella arvioinut Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimelle yhtiölle aiheutuneen vahingon määräksi 100 000 markkaa. Ei ole esitetty syytä poiketa tuosta arviosta, minkä vuoksi asunto-osakeyhtiön on suoritettava rakennusliikkeelle sanotun suuruinen korvaus urakan saamatta jäämisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä."


KKO:1999:48

Dokumentin versiot
På svenska
Urakkasopimus
Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko
Diaarinumero:
S97/1684
Esittelypäivä:
28.4.1998
Antopäivä:
23.4.1999
Taltio:
1011

Asunto-osakeyhtiö oli urakkatarjouspyynnössään sitoutunut noudattamaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT 16-10182). Se oli noita periaatteita rikkoen urakkatarjousten avaamisen jälkeen ryhtynyt neuvottelemaan tarjouksen tekijöiden kanssa urakkahinnoista ja hyväksynyt sen jälkeen muun kuin alun perin edullisimman tarjouksen tehneen rakennusliikkeen uuden halvemman tarjouksen. Rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan alunperin edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutunut vahinko, jota arvioitaessa pidettiin lähtökohtana niin sanottua positiivista sopimusetua. Ään.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.4.1999
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Vantaan käräjäoikeudessa
Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoin yhtiö kertoi Asunto Oy Keltamotie 43:a vastaan ajamassaan kanteessa, että taloyhtiö oli katon muutostyötä ynnä muuta koskeneessa urakkatarjouspyynnössään ilmoittanut urakkakilpailussa noudatettavan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT 16-10182). Noiden periaatteiden noudattamisesta oli syntynyt sopimus taloyhtiön ja rakennusliikkeen välille, kun rakennusliike oli tehnyt urakkatarjouksensa. Taloyhtiö oli kuitenkin rikkonut urakkakilpailun periaatteita käymällä tarjousten antamisen jälkeen urakoitsijoiden kanssa neuvotteluja, joiden tarkoituksena oli ollut urakkatarjoushinnan alentaminen. Noissa urakkaneuvotteluissa kilpailevan urakkatarjouksen tehneen Rakennustoimisto Haveko Oy:n tarjoushinta oli ilman urakkasuorituksesta johtunutta syytä laskenut ja taloyhtiö oli valinnut sanotun kilpailevan rakennusliikkeen urakan suorittajaksi. Kun Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimen yhtiön alkuperäinen tarjous oli ollut taloyhtiölle edullisin ja sen olisi siten urakkakilpailun periaatteiden mukaan tullut saada urakka suorittaakseen, se vaati taloyhtiön velvoittamista suorittamaan sille vahingonkorvaukseksi ensisijaisesti urakan saamatta jäämisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä 150 000 markkaa ja toissijaisesti urakkatarjouksen laskenta- ja neuvottelukuluista 15 000 markkaa.


Vastaus
Asunto-osakeyhtiö kiisti kanteen, koskei se ollut rikkonut urakkakilpailun periaatteita eikä mitään sopimusta rakennusliikkeen kanssa ollut syntynyt.


Käräjäoikeuden tuomio 10.9.1996

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että Asunto Oy Keltamotie 43 oli urakkatarjouspyynnössään ilmoittanut noudattavansa rakennusalan urakkakilpailun periaatteita. Urakkakilpailuun osallistuneilla urakoitsijoilla oli ollut oikeus luottaa siihen, että näitä periaatteita noudatettiin. Niiden noudattamisesta oli syntynyt sopimus kantajayhtiön ja taloyhtiön välille.
Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimen yhtiön urakkatarjous oli sekä tarjouspyynnön mukaisesti että niin sanotulla vaihtoehtoisella tavalla laskettuna ollut tarjousten avaustilaisuudessa 6.3.1995 selvästi kilpailevan tarjouksen tehneen Rakennustoimisto Haveko Oy:n tarjousta halvempi. Hintaerot olivat olleet kantajayhtiön eduksi 229 000 markkaa ja 248 000 markkaa. Tarjousten jättämisen jälkeen käytyjen urakkaneuvottelujen aikana Rakennustoimisto Haveko Oy oli laskenut vaihtoehtoisen tarjouksensa urakkahinnan 1 158 000 markasta 985 000 markkaan, alentaen siten hintaa 173 000 markalla, sekä laskenut vielä koneellisen ilmastoinnin hinnan 338 000 markasta 159 000 markkaan ja painovoimaisen ilmastoinnin hinnan 258 000 markasta 110 000 markkaan. Asiassa todistajana kuullun Paavo Haverisen kertomasta oli ilmennyt, ettei varsinaisen urakkahinnan alentamiselle ollut ollut mitään selvää syytä, mutta ilmastoinnin osalta hinnanalennus sen sijaan oli perustunut aliurakoitsijan aikaisempaan erehdykseen. Taloyhtiö oli 23.3.1995 pidetyssä yhtiökokouksessaan käsitellyt tarjouksia Rakennustoimisto Haveko Oy:n muutettujen hintojen pohjalta ja siten hyväksynyt Rakennustoimisto Haveko Oy:n tekemät hinnantarkistukset.
Rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden tarkoituksena oli turvata urakkakilpailuun osallistuvien tasapuolinen kohtelu eikä rakennuttajan ja urakoitsijan tullut urakkakilpailussa neuvotella keskenään urakkatarjoushinnan muuttamisesta (kohta 7.1). Tarjousten avaamisen jälkeen oli aina olemassa se vaara, että tarjousten sisältö tuli kilpailijoiden tietoon, mitä usein oli mahdotonta näyttää toteen. Kun taloyhtiö oli muille urakoitsijoille ilmoittamatta hyväksynyt sen, että Rakennustoimisto Haveko Oy oli tarjousten avaamisen jälkeen alentanut huomattavasti urakkahintaansa, tämä menettely rikkoi edellä mainittua rakennusalan urakkakilpailun periaatetta.
Asiassa oli selvitetty, että taloyhtiö oli 23.3.1995 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, jossa viimeistään eri urakoitsijoiden urakkahinnat ja nimet olivat tulleet ilmi, pyytänyt kahdelta jäljelle jääneeltä tarjoajalta eli kantajayhtiöltä ja Rakennustoimisto Haveko Oy:ltä uudet kokonaistarjoukset. Taloyhtiön mukaan kysymyksessä oli ollut alkuperäisten tarjousten hylkääminen ja uusien tarjousten pyytäminen. Kantajayhtiön mukaan menettely oli loukannut ehtojen kohtaa 3.1.4, jossa viitattiin vapaan kilpailun turvaamiseen. Urakkakilpailun periaatteiden 7.3 kohdan viimeisen kappaleen mukaan, jos tarjousten vertailussa edullisimmaksi havaittu hinta oli liian korkea, rakennustyön teettäminen perustelluista syistä lykkääntyi tai siihen muutoin oli erityisiä syitä, voitiin kaikki tarjoukset hylätä. Käräjäoikeus katsoi, että taloyhtiö oli pyytäessään uudet urakkatarjoukset menetellyt rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden ja erityisesti niiden 3.1.4 ja 7.3 kohtien vastaisesti.
Edellä esitetyn perusteella oli selvitetty, että taloyhtiö oli rikkonut urakkakilpailun periaatteita sekä hyväksymällä yhden urakoitsijan hinnanalennuksen 6.3.1995 tapahtuneen tarjousten avaamisen jälkeen että pyytämällä vain kahdelta mukana olleelta urakoitsijalta uudet kokonaistarjoukset. Kun kolmesta urakoitsijasta halvimman tarjouksen tehneellä ei ollut ollut taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä urakan suorittamiseen, olisi halvimman hyväksyttävän tarjouksen tekijä ollut kantajayhtiö, mikäli Rakennustoimisto Haveko Oy:n hinnantarkistusta ei olisi hyväksytty. Kantajayhtiön urakkatarjous oli ollut edelleen asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen aikaan 23.3.1995 Rakennustoimisto Haveko Oy:n tarjousta halvempi. Taloyhtiön hallitus olikin ehdottanut kantajayhtiön valitsemista urakan suorittajaksi. Kantajayhtiöllä olisi näin ollen ollut todellinen mahdollisuus voittaa urakkakilpailu, mikäli rakennusalan urakkakilpailun periaatteita ei olisi rikottu. Kantajayhtiö oli siten oikeutettu saamaan korvauksen urakasta saamatta jääneestä voitosta.
Korvauksen määrästä oli esitetty vaihtelevia arvioita. Yhtiölle aiheutuneen vahingon määrää oli vaikea näyttää täsmällisesti toteen. Sen vuoksi ja ottaen erityisesti huomioon todistaja Haverisen asiasta lausuma, käräjäoikeus arvioi kantajayhtiön vahingon määräksi 100 000 markkaa. Käräjäoikeus velvoitti Asunto Oy Keltamotie 43:n suorittamaan Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimelle yhtiölle 100 000 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.11.1995 lukien.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Vihriälä.


Helsingin hovioikeuden tuomio 14.8.1997

Asunto Oy Keltamotie 43 valitti hovioikeuteen ja vaati, että kanne hylätään tai että asunto-osakeyhtiön maksettavaa vahingonkorvausta ainakin alennetaan.
Hovioikeus totesi, että Asunto Oy Keltamotie 43 oli käräjäoikeuden tuomiossa kerrotuin tavoin rikkonut rakennusalan urakkakilpailun periaatteita, joiden noudattamisesta oli asunto-osakeyhtiön ja urakkakilpailuun osallistuneiden ja siis myös rakennusliikkeen välille syntynyt sopimus. Sopimusrikkomuksensa perusteella asunto-osakeyhtiö oli velvollinen korvaamaan rakennusliikkeelle aiheutuneen vahingon. Korvausvelvollisena asunto-osakeyhtiö oli velvollinen asettamaan rakennusliikkeen siihen asemaan, jossa se olisi ollut, jos urakkakilpailua ei olisi lainkaan käyty. Koska varsinaista urakkasopimusta ei ollut tehty, rakennusliike ei ollut oikeutettu korvaukseen urakan saamatta jäämisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä. Asunto-osakeyhtiö oli sen sijaan velvollinen korvaamaan rakennusliikkeelle urakkatarjouksen tekemisestä aiheutuneet välittömät kulut. Korvauksen määräksi hovioikeus hyväksyi rakennusliikkeen vaatimat 15 000 markkaa korkoineen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tornivuori, Lötjönen ja Ilveskoski (eri mieltä). Esittelijä Kari Heikkonen.

Eri mieltä ollut jäsen Ilveskoski katsoi, että rakennusliikkeen vastattua asunto-osakeyhtiön tarjoukseen osallistua urakkakilpailuun asianosaisten kesken oli syntynyt sitova sopimus tarjouksesta ilmenevin urakkakilpailussa noudatettavia periaatteita koskevin ehdoin. Rakennusliike (oikeastaan asunto-osakeyhtiö) oli siten sitoutunut valitsemaan urakoitsijaksi sen, joka oli antanut taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset seikat huomioon ottaen sille edullisimman hyväksymiskelpoisen tarjouksen.

Asunto-osakeyhtiö, joka oli 6.3.1995 avattujen tarjousten jälkeen ilmoittanut rakennusliikkeelle toteuttavansa rakennushankkeen, ei ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut jokin hyväksyttävä syy valita jokin muu kuin rakennusliikkeen antama tarjous, joka oli rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden 7.4 kohdan mukaisesti arvioituna sille hyväksymiskelpoisista tarjouksista edullisin. Rakennusliike oli käräjäoikeuden tuomiossa kerrotulla tavalla rikkonut asianosaisten kesken tehtyä sopimusta rakennusurakkakilpailun periaatteiden noudattamisesta. Tämän vuoksi rakennusliikkeellä oli oikeus päästä siihen asemaan, jossa se olisi ollut, ellei sopimusta olisi loukattu. Rakennusliikkeellä oli siten oikeus saada solmimatta jääneestä urakkasopimuksesta se voitto, joka olisi seurannut, mikäli sopimus olisi pidetty.
Näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa ilmenevillä perusteilla Ilveskoski katsoi, että käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ollut syytä muuttaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimelle yhtiölle on myönnetty valituslupa. Rakennusliike on valituksessaan vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä käräjäoikeuden tuomion varaan.
Asunto Oy Keltamotie 43 on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja siinä vaatinut valituksen sekä myös koko kanteen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.4.1999

Perustelut

Asunto Oy Keltamotie 43 on urakkatarjouspyynnössään ilmoittanut, että urakkakilpailussa noudatetaan periaatteita, jotka on esitetty julkaisussa Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet (RT 16-10182). Näiden periaatteiden 7.1 kohdan toisen kappaleen mukaan rakennuttajan ja urakoitsijan ei tule urakkakilpailussa neuvotella keskenään urakkatarjoushinnan muuttamisesta, 7.5 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan rakennuttajan ja urakoitsijan ei tule käydä neuvotteluja, joiden tarkoituksena on alkuperäisen urakkatarjoushinnan alentaminen, ja 7.4 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan rakennuttaja valitsee hyväksymiskelpoisista tarjouksista sen, joka taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset seikat huomioon ottaen on hänelle edullisin.

Nuo urakkakilpailun periaatteet ovat tarjouspyynnön ja sen pohjalta annettujen tarjousten perusteella tulleet rakennuttajaa ja urakkatarjouksen antajia sitoviksi sopimuksenteon ehdoiksi. Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoin yhtiö on tarjouksen tehdessään voinut luottaa siihen, että sen tarjousta käsitellään mainittujen urakkakilpailun periaatteiden mukaisesti ja että rakennuttajan kannalta edullisimman tarjouksen tehnyt saa urakan ilman uusia hintaneuvotteluita.

Käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin asiassa on näytetty, että Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimen yhtiön urakkatarjoushinta on tarjousten avaamisen jälkeen ollut rakennuttajalle edullisin. Asunto-osakeyhtiö on tarjousten avaamisen jälkeen käynyt tarjousten tekijöiden kanssa urakan ja tarjousten sisältöä koskevia urakkaneuvotteluja, joiden kuluessa kilpailevan urakkatarjouksen tehnyt Rakennustoimisto Haveko Oy on ilman urakkasuorituksesta johtuvaa syytä alentanut tarjoushintaansa. Urakkaneuvottelujen jälkeen asunto-osakeyhtiö on pyytänyt vielä uudet tarjoukset Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimelta yhtiöltä ja Rakennustoimisto Haveko Oy:ltä. Viimeksi mainitun rakennusliikkeen uusi tarjous on ollut hinnaltaan rakennuttajalle edullisempi kuin Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimen yhtiön tarjous. Asunto-osakeyhtiö on tämän jälkeen valinnut urakan suorittajaksi Rakennustoimisto Haveko Oy:n.

Asunto-osakeyhtiö on, jatkamalla tarjousten avaamisen jälkeen neuvotteluita urakkatarjouksen tehneiden kanssa yllä kuvatuin tavoin, menetellyt vastoin edellä kerrottuja urakkakilpailun periaatteita syyllistyen siten sopimuksentekorikkomukseen. Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoin yhtiö, jonka ei ole katsottava tarkoittaneen hyväksyä alkuperäisen tarjouspyynnön vastaista menettelyä antaessaan tarkennetun tarjouksensa, on kärsinyt rakennuttajan menettelyn johdosta vahinkoa, kun yhtiö ei ole saanut urakkaa suorittaakseen.

Sopimusneuvotteluja ei ole lupa käydä niin, että toinen tulee harhaanjohdetuksi tai muuten kärsii vahinkoa. Osapuoli, jonka luottamusta ja sopimusneuvottelujen synnyttämiä perusteltuja odotuksia on loukattu, on oikeutettu korvaukseen sopimuksentekorikkomuksen johdosta. Korvaukseen vaikuttaa rikkomuksen laatu ja se seikka, miten pitkälle sopimuksenteossa oli edistytty. Jos sopimus on rikkomuksen vuoksi jäänyt syntymättä, loukatulle osapuolelle on korvattava ainakin sopimusneuvotteluista ja tarpeellisista valmistelutoimenpiteistä aiheutuneet, hukkaan menneet kustannukset. Vaihtoehtona voi tulla kysymykseen sopimuksen saamatta jäämisestä johtuvan taloudellisen menetyksen eli niin sanotun positiivisen sopimusedun korvaaminen, jos siihen on erityisiä perusteita. Sellaisia perusteita voidaan katsoa olevan silloin, kun sopimuksentekorikkomus kohdistuu lakiin perustuvaan velvoitteeseen solmia sopimus edullisimman tarjouksen tehneen kanssa, kuten on asianlaita julkisia hankintoja koskevan lain osalta (TaVM 24/1997 vp. - HE 69/1997 vp.). Samalla tavoin on asiaa arvioitava, kun velvoite perustuu sopimukseen menetellä sopimuksenteossa tietyllä tavalla. Edullisimman tarjouksen tekijällä on myös tällöin oikeus vaatia, että sopimus tehdään hänen kanssaan.

Lähtökohtana loukatulle osapuolelle sopimuksen täyttämättä jättämisestä aiheutuneen vahingon määrää laskettaessa on pidettävä sitä voittoa, jonka täytetty sopimus olisi tuottanut. Vahingon suuruutta harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että vahingonkärsijän on kohtuuden mukaan pyrittävä torjumaan ja rajoittamaan vahinkoaan, urakkakilpailussa esimerkiksi hankkimalla saamatta jääneen urakan tilalle muita urakoita. Käräjäoikeus on asiassa esitetyn selvityksen perusteella arvioinut Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimelle yhtiölle aiheutuneen vahingon määräksi 100 000 markkaa. Ei ole esitetty syytä poiketa tuosta arviosta, minkä vuoksi asunto-osakeyhtiön on suoritettava rakennusliikkeelle sanotun suuruinen korvaus urakan saamatta jäämisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Wirilander, Tulokas, Vuori (eri mieltä) ja Krogerus (eri mieltä). Esittelijä Paula Salonen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Virkaa toimittava vanhempi oikeussihteeri Paula Salonen, jonka mietintö perustelujen kolmen ensimmäisen kappaleen osalta oli Korkeimman oikeuden tuomion mukainen, lausui sen jälkeen seuraavasti:
Asunto-osakeyhtiö on, hyväksymällä Rakennustoimisto Haveko Oy:n uuden, sen alkuperäistä tarjousta halvemman tarjouksen, rikkonut edellä kerrottuja urakkakilpailun periaatteita. Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimen yhtiön ei ole katsottava tarkoittaneen hyväksyä alkuperäisen tarjouspyynnön vastaista menettelyä antaessaan asunto-osakeyhtiön pyynnöstä oman tarkennetun tarjouksensa. Asunto-osakeyhtiön virheellisestä menettelystä on johtunut, että Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoin yhtiö ei ole saanut kysymyksessä olevaa urakkaa suorittaakseen, vaikka sen tarjoama hinta alkuperäisten tarjousten perusteella oli ollut asunto-osakeyhtiölle edullisin. Tarjouskilpailuun osallistuminen on siten asunto-osakeyhtiön virheellisen menettelyn johdosta käynyt Rakennusliike Kuivaniemi R. Avoimelle yhtiölle hyödyttömäksi ja urakkatarjouksen tekemisestä on aiheutunut sille hukkaan menneitä kustannuksia. Asunto-osakeyhtiön on sen vuoksi korvattava rakennusliikkeelle aiheutuneet urakkatarjouksen laskenta- ja neuvottelukulut.
Rakennusliikkeen taloudellisesta menetyksestä vaatima korvaus koskee sitä voittoa, jonka rakennusliike oli laskenut saavansa urakan täyttämisestä. Rakennusliike ei ole väittänytkään, että asianosaisten välille olisi syntynyt urakkasopimus. Sillä ei myöskään ennen urakkakilpailun tulosten selviämistä ole ollut perustetta luottaa urakan suorittamisesta tavoittelemansa katteen saamiseen. Kun asianosaiset eivät siten olleet edenneet urakkasopimuksen tekemisessä sitovan sopimuksen asteelle, asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut rakennusliikettä kohtaan urakkasopimuksen täyttämiseen liittyviä sopimusvelvoitteita. Asunto-osakeyhtiö ei näin ollen ole velvollinen korvaamaan rakennusliikkeelle urakan saamatta jäämisestä aiheutunutta taloudellista menetystä.
Näillä perusteilla hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettane.
Oikeusneuvos Krogerus: Hyväksyn mietinnön.
Oikeusneuvos Vuori: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krogerus.