MITEN VAATIMUKSET TULEE ESITTÄÄ VASTAANOTTOTARKASTUKSESSA ?
Miten vaatimukset tulee esittää YSE-1998 urakassa?
Kun käytetään YSE 1998 sopimusta urakkasopimuksessa, on tärkeää menetellä tarkoin sen ehtojen mukaisesti. Sopimusehdot on tarkoitettu noudatettaviksi. Ehdot asettavat tilaajalle velvoitteita, joita pitää noudattaa. Yksi on vaatimusten esittäminen vastaanottotarkastuksessa ja viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Jos vaatimuksia ei ole esitetty tai ne on esitetty puutteellisina, oikeus korvauksiin menetetään. Kysymys voi olla isoista korvauksista urakoitsijan vastattavana, joten erityisesti vastaanottotarkastuksen menettelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Alla olevassa tapauksessa tilaaja (kunta) menetti oikeuden korvauksiin kun ei ollut vaatinut vastaanottotarkastuksessa sekä taloudellisessa loppuselvityksessä rahamääräistä vahingonkorvausta. Tilaaja oli esittänyt vastaanottotarkastuksessa vain teettämisvaatimuksen (korjattava lattiapinnoitteiden virheet) mutta ei rahamääräistä vaatimusta jos urakoitsija ei teetä korjausta.
Tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa vaatinut urakoitsijaa korjaamaan erillisistä puuteluetteloista ilmenevät virheet. Kyseisissä puuteluetteloissa mainittiin lattiamatoissa havaitut virheet. Tilaaja oli myös taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut urakoitsijaa korjaamaan virheellisen mattoasennuksen pohjatöineen. Mutta rahamääräistä vaatimusta ei oltu esitetty.
YSE 1998 -ehtojen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä taloudellisessa loppuselvitystilaisuudessa siten kuin ehtojen 73 §:ssä on todettu.
Korkein oikeus on viitannut seuraaviin ratkaisuihin taustana perusteluilleen:
8. Korkein oikeus on YSE 1998 -ehtoja koskevassa ratkaisussaan KKO 2017:14 (kohta 23) todennut, että edellä selostetuista urakkasopimuksen osapuolten tilisuhteiden järjestämistä koskevista sopimusehdoista käy ilmi se menettely, jossa osapuolten keskinäiset tilisuhteet on tarkoitus selvittää. Ehtojen sanamuodosta ilmenee, että ehdot on tarkoitettu osapuolia velvoittaviksi, ei pelkästään suositusluontoisiksi. Ehdoissa on määrätty puhevallan menettämisestä siinä tapauksessa, että osapuoli laiminlyö esittää vaatimuksensa tässä menettelyssä. Ratkaisussa KKO 2014:26 (kohta 12) on puolestaan katsottu, että YSE 1998 -ehtojen kaltaisia yleisiä sopimusehtoja tulkittaessa ensisijainen merkitys on annettava osapuolten tarkoitukselle ja alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle.
9. Ratkaisussa KKO 2014:26 on lisäksi todettu, että vastaanottotarkastusta koskevilla sopimusehdoilla pyritään siihen, että urakan osapuolilla on vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossaan kaikki heihin kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan. Määriltään vaatimukset on yksilöitävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Tämä koskee niitä tilanteita, joissa vaatimuksen peruste on vastaanottotarkastuksessa ilmoitettu, rahamäärän jäätyä vielä tuolloin avoimeksi (kohdat 10 ja 11). Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan sellainen kokonaisselvittely sopijapuolten välillä, jossa täsmentyy, miltä osin osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset ovat kokonaisuutena huomioon otettuina riitaisia ja miltä osin riidattomia. Tavoitteena on, että loppuselvityksen jälkeen vireille pannuissa oikeudenkäynneissä on alusta asti mahdollista keskittyä pelkästään riitaisiksi jääneiden kysymysten selvittelyyn (esim. KKO 2017:14, kohdat 24 ja 25).
10. Osapuolet voivat keskinäisellä sopimuksellaan aina poiketa YSE 1998 -ehtojen vaatimusten esittämistä koskevista määräyksistä. YSE 1998 -ehdot sopijapuolten toimintavelvoitteista epäselvien vaatimusten käsittelyssä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, voidaanko osapuolten katsoa sopineen YSE 1998 -ehdoista poikkeavasta menettelystä (KKO 2014:26, kohdat 12 ja 13).
urakkasopimus, vahingonkorvaus, vaatimus, vastaanottotarkastus, taloudellinen loppuselvitys, sopimusrikkomus
Kun käytetään YSE 1998 sopimusta urakkasopimuksessa, on tärkeää menetellä tarkoin sen ehtojen mukaisesti. Sopimusehdot on tarkoitettu noudatettaviksi. Ehdot asettavat tilaajalle velvoitteita, joita pitää noudattaa. Yksi on vaatimusten esittäminen vastaanottotarkastuksessa ja viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Jos vaatimuksia ei ole esitetty tai ne on esitetty puutteellisina, oikeus korvauksiin menetetään. Kysymys voi olla isoista korvauksista urakoitsijan vastattavana, joten erityisesti vastaanottotarkastuksen menettelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Alla olevassa tapauksessa tilaaja (kunta) menetti oikeuden korvauksiin kun ei ollut vaatinut vastaanottotarkastuksessa sekä taloudellisessa loppuselvityksessä rahamääräistä vahingonkorvausta. Tilaaja oli esittänyt vastaanottotarkastuksessa vain teettämisvaatimuksen (korjattava lattiapinnoitteiden virheet) mutta ei rahamääräistä vaatimusta jos urakoitsija ei teetä korjausta.
Tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa vaatinut urakoitsijaa korjaamaan erillisistä puuteluetteloista ilmenevät virheet. Kyseisissä puuteluetteloissa mainittiin lattiamatoissa havaitut virheet. Tilaaja oli myös taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut urakoitsijaa korjaamaan virheellisen mattoasennuksen pohjatöineen. Mutta rahamääräistä vaatimusta ei oltu esitetty.
YSE 1998 -ehtojen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä taloudellisessa loppuselvitystilaisuudessa siten kuin ehtojen 73 §:ssä on todettu.
Korkein oikeus on viitannut seuraaviin ratkaisuihin taustana perusteluilleen:
8. Korkein oikeus on YSE 1998 -ehtoja koskevassa ratkaisussaan KKO 2017:14 (kohta 23) todennut, että edellä selostetuista urakkasopimuksen osapuolten tilisuhteiden järjestämistä koskevista sopimusehdoista käy ilmi se menettely, jossa osapuolten keskinäiset tilisuhteet on tarkoitus selvittää. Ehtojen sanamuodosta ilmenee, että ehdot on tarkoitettu osapuolia velvoittaviksi, ei pelkästään suositusluontoisiksi. Ehdoissa on määrätty puhevallan menettämisestä siinä tapauksessa, että osapuoli laiminlyö esittää vaatimuksensa tässä menettelyssä. Ratkaisussa KKO 2014:26 (kohta 12) on puolestaan katsottu, että YSE 1998 -ehtojen kaltaisia yleisiä sopimusehtoja tulkittaessa ensisijainen merkitys on annettava osapuolten tarkoitukselle ja alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle.
9. Ratkaisussa KKO 2014:26 on lisäksi todettu, että vastaanottotarkastusta koskevilla sopimusehdoilla pyritään siihen, että urakan osapuolilla on vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossaan kaikki heihin kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan. Määriltään vaatimukset on yksilöitävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Tämä koskee niitä tilanteita, joissa vaatimuksen peruste on vastaanottotarkastuksessa ilmoitettu, rahamäärän jäätyä vielä tuolloin avoimeksi (kohdat 10 ja 11). Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan sellainen kokonaisselvittely sopijapuolten välillä, jossa täsmentyy, miltä osin osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset ovat kokonaisuutena huomioon otettuina riitaisia ja miltä osin riidattomia. Tavoitteena on, että loppuselvityksen jälkeen vireille pannuissa oikeudenkäynneissä on alusta asti mahdollista keskittyä pelkästään riitaisiksi jääneiden kysymysten selvittelyyn (esim. KKO 2017:14, kohdat 24 ja 25).
10. Osapuolet voivat keskinäisellä sopimuksellaan aina poiketa YSE 1998 -ehtojen vaatimusten esittämistä koskevista määräyksistä. YSE 1998 -ehdot sopijapuolten toimintavelvoitteista epäselvien vaatimusten käsittelyssä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, voidaanko osapuolten katsoa sopineen YSE 1998 -ehdoista poikkeavasta menettelystä (KKO 2014:26, kohdat 12 ja 13).
urakkasopimus, vahingonkorvaus, vaatimus, vastaanottotarkastus, taloudellinen loppuselvitys, sopimusrikkomus
Katso koko tapaus KKO 2023 29
Miten vaatimukset tulee esittää YSE-1998 urakassa?
Kun käytetään YSE 1998 sopimusta urakkasopimuksessa, on tärkeää menetellä tarkoin sen ehtojen mukaisesti. Sopimusehdot on tarkoitettu noudatettaviksi. Ehdot asettavat tilaajalle velvoitteita, joita pitää noudattaa. Yksi on vaatimusten esittäminen vastaanottotarkastuksessa ja viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Jos vaatimuksia ei ole esitetty tai ne on esitetty puutteellisina, oikeus korvauksiin menetetään. Kysymys voi olla isoista korvauksista urakoitsijan vastattavana, joten erityisesti vastaanottotarkastuksen menettelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Alla olevassa tapauksessa tilaaja (kunta) menetti oikeuden korvauksiin, kun ei ollut vaatinut vastaanottotarkastuksessa sekä taloudellisessa loppuselvityksessä rahamääräistä vahingonkorvausta. Tilaaja oli esittänyt vastaanottotarkastuksessa vain teettämisvaatimuksen (korjattava lattiapinnoitteiden virheet) mutta ei rahamääräistä vaatimusta jos urakoitsija ei teetä korjausta.
Tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa vaatinut urakoitsijaa korjaamaan erillisistä puuteluetteloista ilmenevät virheet. Kyseisissä puuteluetteloissa mainittiin lattiamatoissa havaitut virheet. Tilaaja oli myös taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut urakoitsijaa korjaamaan virheellisen mattoasennuksen pohjatöineen. Mutta rahamääräistä vaatimusta ei oltu esitetty.
YSE 1998 -ehtojen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä taloudellisessa loppuselvitystilaisuudessa siten kuin ehtojen 73 §:ssä on todettu.
Korkein oikeus on viitannut seuraaviin ratkaisuihin taustana perusteluilleen:
8. Korkein oikeus on YSE 1998 -ehtoja koskevassa ratkaisussaan KKO 2017:14 (kohta 23) todennut, että edellä selostetuista urakkasopimuksen osapuolten tilisuhteiden järjestämistä koskevista sopimusehdoista käy ilmi se menettely, jossa osapuolten keskinäiset tilisuhteet on tarkoitus selvittää. Ehtojen sanamuodosta ilmenee, että ehdot on tarkoitettu osapuolia velvoittaviksi, ei pelkästään suositusluontoisiksi. Ehdoissa on määrätty puhevallan menettämisestä siinä tapauksessa, että osapuoli laiminlyö esittää vaatimuksensa tässä menettelyssä. Ratkaisussa KKO 2014:26 (kohta 12) on puolestaan katsottu, että YSE 1998 -ehtojen kaltaisia yleisiä sopimusehtoja tulkittaessa ensisijainen merkitys on annettava osapuolten tarkoitukselle ja alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle.
9. Ratkaisussa KKO 2014:26 on lisäksi todettu, että vastaanottotarkastusta koskevilla sopimusehdoilla pyritään siihen, että urakan osapuolilla on vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossaan kaikki heihin kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan. Määriltään vaatimukset on yksilöitävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Tämä koskee niitä tilanteita, joissa vaatimuksen peruste on vastaanottotarkastuksessa ilmoitettu, rahamäärän jäätyä vielä tuolloin avoimeksi (kohdat 10 ja 11). Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan sellainen kokonaisselvittely sopijapuolten välillä, jossa täsmentyy, miltä osin osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset ovat kokonaisuutena huomioon otettuina riitaisia ja miltä osin riidattomia. Tavoitteena on, että loppuselvityksen jälkeen vireille pannuissa oikeudenkäynneissä on alusta asti mahdollista keskittyä pelkästään riitaisiksi jääneiden kysymysten selvittelyyn (esim. KKO 2017:14, kohdat 24 ja 25).
10. Osapuolet voivat keskinäisellä sopimuksellaan aina poiketa YSE 1998 -ehtojen vaatimusten esittämistä koskevista määräyksistä. YSE 1998 -ehdot sopijapuolten toimintavelvoitteista epäselvien vaatimusten käsittelyssä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, voidaanko osapuolten katsoa sopineen YSE 1998 -ehdoista poikkeavasta menettelystä (KKO 2014:26, kohdat 12 ja 13).
urakkasopimus, vahingonkorvaus, vaatimus, vastaanottotarkastus, taloudellinen loppuselvitys, sopimusrikkomus
Kun käytetään YSE 1998 sopimusta urakkasopimuksessa, on tärkeää menetellä tarkoin sen ehtojen mukaisesti. Sopimusehdot on tarkoitettu noudatettaviksi. Ehdot asettavat tilaajalle velvoitteita, joita pitää noudattaa. Yksi on vaatimusten esittäminen vastaanottotarkastuksessa ja viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Jos vaatimuksia ei ole esitetty tai ne on esitetty puutteellisina, oikeus korvauksiin menetetään. Kysymys voi olla isoista korvauksista urakoitsijan vastattavana, joten erityisesti vastaanottotarkastuksen menettelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Alla olevassa tapauksessa tilaaja (kunta) menetti oikeuden korvauksiin, kun ei ollut vaatinut vastaanottotarkastuksessa sekä taloudellisessa loppuselvityksessä rahamääräistä vahingonkorvausta. Tilaaja oli esittänyt vastaanottotarkastuksessa vain teettämisvaatimuksen (korjattava lattiapinnoitteiden virheet) mutta ei rahamääräistä vaatimusta jos urakoitsija ei teetä korjausta.
Tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa vaatinut urakoitsijaa korjaamaan erillisistä puuteluetteloista ilmenevät virheet. Kyseisissä puuteluetteloissa mainittiin lattiamatoissa havaitut virheet. Tilaaja oli myös taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut urakoitsijaa korjaamaan virheellisen mattoasennuksen pohjatöineen. Mutta rahamääräistä vaatimusta ei oltu esitetty.
YSE 1998 -ehtojen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä taloudellisessa loppuselvitystilaisuudessa siten kuin ehtojen 73 §:ssä on todettu.
Korkein oikeus on viitannut seuraaviin ratkaisuihin taustana perusteluilleen:
8. Korkein oikeus on YSE 1998 -ehtoja koskevassa ratkaisussaan KKO 2017:14 (kohta 23) todennut, että edellä selostetuista urakkasopimuksen osapuolten tilisuhteiden järjestämistä koskevista sopimusehdoista käy ilmi se menettely, jossa osapuolten keskinäiset tilisuhteet on tarkoitus selvittää. Ehtojen sanamuodosta ilmenee, että ehdot on tarkoitettu osapuolia velvoittaviksi, ei pelkästään suositusluontoisiksi. Ehdoissa on määrätty puhevallan menettämisestä siinä tapauksessa, että osapuoli laiminlyö esittää vaatimuksensa tässä menettelyssä. Ratkaisussa KKO 2014:26 (kohta 12) on puolestaan katsottu, että YSE 1998 -ehtojen kaltaisia yleisiä sopimusehtoja tulkittaessa ensisijainen merkitys on annettava osapuolten tarkoitukselle ja alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle.
9. Ratkaisussa KKO 2014:26 on lisäksi todettu, että vastaanottotarkastusta koskevilla sopimusehdoilla pyritään siihen, että urakan osapuolilla on vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossaan kaikki heihin kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan. Määriltään vaatimukset on yksilöitävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Tämä koskee niitä tilanteita, joissa vaatimuksen peruste on vastaanottotarkastuksessa ilmoitettu, rahamäärän jäätyä vielä tuolloin avoimeksi (kohdat 10 ja 11). Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan sellainen kokonaisselvittely sopijapuolten välillä, jossa täsmentyy, miltä osin osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset ovat kokonaisuutena huomioon otettuina riitaisia ja miltä osin riidattomia. Tavoitteena on, että loppuselvityksen jälkeen vireille pannuissa oikeudenkäynneissä on alusta asti mahdollista keskittyä pelkästään riitaisiksi jääneiden kysymysten selvittelyyn (esim. KKO 2017:14, kohdat 24 ja 25).
10. Osapuolet voivat keskinäisellä sopimuksellaan aina poiketa YSE 1998 -ehtojen vaatimusten esittämistä koskevista määräyksistä. YSE 1998 -ehdot sopijapuolten toimintavelvoitteista epäselvien vaatimusten käsittelyssä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, voidaanko osapuolten katsoa sopineen YSE 1998 -ehdoista poikkeavasta menettelystä (KKO 2014:26, kohdat 12 ja 13).
urakkasopimus, vahingonkorvaus, vaatimus, vastaanottotarkastus, taloudellinen loppuselvitys, sopimusrikkomus