Vastaavan työnjohtajan vastuu ja kunnan rakennusvalvonnan vastuu?

Omakotirakentaminen on iso riski tavalliselle omakotirakentajalle. Laki lähtee siitä, että rakentajalla eli rakennushankkeeseen ryhtyvällä on kokonaisvastuussa rakentamisesta. Kun rakentamisen ammattitaito ja kokemus puuttuu, luotetaan vastaavaan työnjohtajaan (ns. vastaava tai vastaava mestari). Mutta kun halutaan säästää kustannuksissa, maksetaan vastaavalle työnjohtajalle vain maankäyttö- ja rakennuslain perustehtävien hoitamisesta (n. 4.000-10.000e paikkakunnasta riippuen). Silloin valvonta on vain satunnaista pistokoemaista tarkastusta eikä sisällä työnjohtoa eikä laadunvalvontaa laajemmin. Huonoimmassa tapauksessa sovitaan urakoitsijan toimimisesta vastaatavana työnjohtajana. Silloin urakoitsijan valvonta puuttuu kokonaisuudessaan. Mutta vaikka palkattaisiin ulkopuolinen vastaava, niin rakentajat kuvittelevat myös laadunvalvonnan kuuluvan vastaavan tehtäviin. Näin ei ole ja tämä huomataan vasta kun urakoitsijan työssä havaitaan virheitä. Jos asia on sovittu vielä suullisesti jää sopimuksen sisältökin epäselväksi. Huolellinen rakentaja sopii kokeneen vastaavan työnjohtajan kanssa kirjallisesti, että työ sisältää urakoitsijan työn laadunvalvonnan, projektijohdon ja useita käyntejä työmaalla viikottain ja varautuu maksamaan tästä kaksinkertaisen hinnan vastaavan perustehtävien hoitamiseen verattuna eli 8.000 - 20.000 euroa).

Alla olevassa riidassa on toteutunut omakotirakentajan painajainen täydellisesti. Ammattitaidottoman urakoitsijan virheiden johdosta koko keskeneräinen rakennus joudutaan purkamaan ja rakentaminen aloittamaan alusta. Rakentajan korvausvaatimus on ollut yli 300.000 euroa alioikeudessa ja hovioikeudessa. Vastaajina olivat vastaava työnjohtaja ja kunta. (Urakoitsija on todennäköisesti ollut maksukyvytön.) Käräjäoikeus on hylännyt kaikki rakentajan/kantajan vaatimukset mutta hovioikeus on hyväksynyt osittain kantajan vaatimukset. Vastaava työnjohtaja ja kunta on katsottu osittain laiminlyöneen velvoitteensa ja velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan kohtuulliset 20 prosenttia siitä myöhemmin määritettävän kokonaisvahingon määrästä, joka on syntynyt rakennuksen perustamisessa olleesta virheestä. Tosin rakentaja velvoitettiin korvaamaan yli 57.000 euroa euroa vastaavan työnjohtajan ja kunnan oikeudenkäyntikuluista. Juttu palautettiin käräjäoikeuteen kokonaisvahingon määrän arvioimiseksi, koska siihen käräjäoikeus ei ollut ottanut kantaa kun oli hylännyt vaatimukset.Todennäköisesti tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän johdosta ja vastaajien vain 20% korvausosuuden johdosta rakentaja ei saa koskaan korvausta vahingoilleen.

Rakentaja (kantaja, rakennushankkeeseen ryhtyvä) vetosi virheinä kattoristikoiden virheisiin ja katon painumiseen ja autotallin maanpaineseinän virheisiin ja perustusten painumiseen. Hovioikeus hyväksyi vain viimeisen virheen eli perustusten painumisen. Hovioikeus katsoi, että rakennuksen perustusten ja alapohjan painumisen syyksi osaamattoman talvirakentamisen, jossa rakennuksen alle jääneen tai sinne tuodun täyttömaan seassa on ollut lumista tai jäätynyttä maa-ainesta, joka on sulaessaan keväällä aiheuttanut vahingon.

Rakentaja perusteli muun ohessa vaatimuksiaan sillä, että rakennustarkastajan on varmistuttava, että toteutus vastaa suunnitelmia. Kohteessa toimitetussa pohja- ja raudoituskatselmuksessa rakennustarkastajan olisi pitänyt varmistua siitä, että täyttötyö ja tiivistys oli tehty suunnitelmien edellyttämällä tavalla. Rakennekatselmuksessa 11.5.2011 rakennustarkastajan olisi tullut kiinnittää huomiota sokkelin halkeamiin, maan puuttumiseen anturan alta, kattoristikoista kannattavan väliseinän ja kattoristikoiden jäykistysristisiteiden puuttumiseen.


Hovioikeuden perusteluja, siltä osin kun vaatimukset on hyväksytty:

Asiassa kuulluista T. Soxxx, Saxxx, Lattt ja Rattt ovat tehneet rakentamisen aikaisia havaintoja perustusten tekemisestä, täyttömateriaalista ja maa-aineksen tiivistämisestä. Muiden asiassa kuultujen henkilöiden havainnot perustuvat kirjallisina todisteina esitettyihin valokuviin sekä kohteessa jälkikäteen tehtyihin havaintoihin.

Saxxx, Lattt ja Rattt ovat kertoneet, että täyttömaa oli ollut karkeustasoltaan asianmukaista ja se oli täryjyrällä tiivistetty. Heidän kertomuksiaan on pidettävä tältä osin uskottavina.

Saxxx, Letttnen, Mattt, Sutttnen, Heittt ja Pettt ovat arvioineet rakennuksen perustusten ja alapohjan painumisen syyksi osaamattoman talvirakentamisen, jossa rakennuksen alle jääneen tai sinne tuodun täyttömaan seassa on ollut lumista tai jäätynyttä maa-ainesta, joka on sulaessaan keväällä aiheuttanut vahingon.

Edellä esitettyä kantaa tukee kirjallisena todisteena 5 esitetyt rakennekatselmukseen 11.5.2011 liittyvät valokuvat 2.3.1.-2.4.4., joista ilmenevät sokkelin pitkittäissuuntaiset halkeamat ja maa-aineksen puuttuminen perustusten alta. Mainittu katselmus ja valokuvat ajoittuvat kevääseen, jolloin maa oli ollut sula. Hovioikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla tulleen näytetyksi, että rakennuksen painuminen on johtunut urakoitsijan osaamattomasta tai huolimattomasta talvirakentamisesta siten, että rakennus on osittain perustettu jäässä olleen täyttömaan päälle.

Asiassa esitetyistä valokuvista ei pysty päättelemään, että rakennuksen alle jäänyt maa olisi ollut lumen peitossa tai jäässä tai että täyttömaana, ainakaan perustusten osalta, olisi käytetty siihen tarkoitukseen karkeustasoltaan sopimatonta maa-ainesta tai että täyttömaata ei olisi oikein tiivistetty. Muustakaan asiassa esitetystä näytöstä ei voida päätellä, että perustusten alle jätetty maa-aines ja siitä aiheutunut virhe ja vahinko olisivat olleet Saxxxn havaittavissa hänen normaaleilla työmaakäynneillään kohteessa ennen kevättä ja maan sulamista taikka kunnan rakennustarkastajan havaittavissa hänen suorittaessaan pohja- ja raudoituskatselmusta 2.2.2011. Sen sijaan hovioikeus katsoo edellä mainitun valokuvaliitteen kuvista 2.3.1.-2.4.4., jotka sijoittuvat lähelle rakennekatselmuksen ajankohtaa 11.5.2011, käyvän ilmi, että rakennuksen perustamisessa on tapahtunut virhe. Rakennekatselmuksessa ovat riidattomasti olleet paikalla Naantalin kaupungin rakennustarkastaja ja Saxxx vastaavana työnjohtajana.

Naantalin kaupungin ja vastaavan työjohtajan vastuun osalta asiassa sovellettavat säännökset ilmenevät käräjäoikeuden tuomiosta perustelujen sivuilta 18 ja 19.

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin mukaan, jos katselmus on antanut aihetta huomautuksiin, tulee kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Naantalin kaupungin vastuulle mainitun lain 124 §:n nojalla kuuluva rakennustoiminnan valvominen olisi hovioikeuden arvion mukaan edellyttänyt puuttumista katselmuksessa 11.5.2011 selvästi havaittavissa olleeseen virheeseen, joka on kohdistunut rakennuksen turvallisuuden ja rakenteiden kestävyyden kannalta olennaiseen seikkaan, rakennuksen perustukseen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 73 §:n mukaan vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia muun muassa siitä, että rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta. Koska nyt kysymyksessä oleva virhe olisi pitänyt havaita rakennekatselmuksessa 11.5.2011, rakentaminen olisi tullut keskeyttää mainitusta päivästä lukien. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella rakentaminen oli keskeytetty lopullisesti vasta syyskuussa 2011 T. Soxxxan toimesta.

Hovioikeus katsoo, että Soxxxoille 11.5.2011 lukien syyskuuhun 2011 saakka aiheutunut lisävahinko on osaltaan johtunut Naantalin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen ja vastaavan työnjohtajan valvottavien seikkojen noudattamatta jättämisestä, minkä perusteella Naantalin kaupunki ja Saxxx ovat tältä osin vastuussa vahingosta.

Muilta osin Saxxxn ei ole näytetty laiminlyöneen tehtävänsä edellyttämiä toimia eikä myöskään Naantalin kaupungin rakennustarkastaja ole voinut pohja­ ja raudoituskatselmuksessa havaita perustuksessa olleita puutteita. Näiltä osin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut sivuilta 19 ja 20.

Koska rakennushankkeeseen ryhtyvällä on ensisijainen huolellisuusvelvollisuus rakentamisessa, Naantalin kaupungin ja Saxxxn vahingonkorvausvastuu on määrättävä sen mukaan, minkä osan arvioidaan kuuluvan heidän vastuulleen. Siihen nähden, että nyt kysymyksessä oleva virhe on ollut havaittavissa katselmuspäivänä 11.5.2011 ja vastuu virheestä katsotaan päättyneen rakentamisen keskeyttämiseen syyskuussa 2011, hovioikeus arvioi Naantalin kaupungin ja Saxxxn yhteisvastuullisesti korvattavaksi kohtuulliseksi määräksi 20 prosenttia siitä myöhemmin määritettävän kokonaisvahingon määrästä, joka on syntynyt edellä mainitusta rakennuksen perustamisessa olleesta virheestä.

Siihen nähden, miten vaatimukset ovat asian näin päättyessä tulleet käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ratkaistuksi osaksi Soxxxojen ja osaksi Saxxxn ja Naantalin kaupungin hyväksi, hovioikeus harkitsee kohtuulliseksi velvoittaa Soxxxat yhteisvastuullisesti korvaamaan osaksi Saxxxn ja Naantalin kaupungin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen. Saxxxn oikeudenkäyntikuluista Soxxxojen korvattavaksi kohtuulliseksi määräksi katsotaan käräjäoikeudessa 22.700 ja hovioikeudessa 9.500 euroa korkoineen. Naantalin kaupungin oikeudenkäyntikuluista Soxxxojen korvattavaksi kohtuulliseksi määräksi katsotaan käräjäoikeudessa 14.300 euroa ja hovioikeudessa 11.200 euroa korkoineen.


Turun hovioikeus Tuomio Nro 750

Antopäivä 26.6.2014

Diaarinumero
S 13/896

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 1. os. 28.3.2013 nro 10157 (liitteenä)

Asia

Kiinteistön virhe/sopimusrikkomus

Valittajat

T. Soxxx
J. Soxxx

Vastapuolet

J. Saxxx
Naantalin kaupunki

Vaatimukset hovioikeudessa

Käsittely hovioikeudessa

Hovioikeus on 23.12.2013 antanut asiassa ratkaisun, jonka mukaan Soxxxojen valitus on otettu tutkittavaksi vain siltä osalta kuin kysymys on korvausvaatimuksen perusteesta.

Valitus

T. ja J. Soxxx (jatkossa Soxxxat) ovat toistaneet käräjäoikeudessa esittämänsä kannevaatimukset ja lisäksi vaatineet, että Saxxx ja Naantalin kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan Soxxxat ovat lausuneet seuraavaa. Soxxxat olivat tilanneet omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamisen niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella. Asiassa on selvitetty, että sekä Saxxx että Naantalin kaupungin rakennustarkastaja olivat laiminlyöneet velvollisuutensa valvoa rakentamista riittävällä huolellisuudella ja että vahinko oli ollut seurausta laiminlyönneistä.

Saxxxn kanssa oli sovittu vastaavan työnjohtajan tehtävien lisäksi tuntityönä tehtävästä ja erikseen laskutettavasta lisävalvonnasta. Perustusten alapuoliset louhinta- ja täyttötyöt sekä kantavan alapohjalaatan keskitukien alapuolinen täyttö oli tehty suunnitelmien vastaisesti.

Saxxx oli tiennyt tai ainakin hänen olisi kohteen perustussuunnittelijana pitänyt tietää, että täyttöä ei ollut tiivistetty suunnitelmien mukaisesti. Vastaavana työnjohtajana hän ei kuitenkaan ollut tähän puuttunut. Saxxxn oli täytynyt havaita, että täytön seassa oli ollut lunta ja jäätä ja että täyttö ei ollut raekooltaan vastannut suunnitelmaa. Saxxxn oli tullut valvoa, että rakentaminen suoritetaan sopimusten, piirustusten, hyvän rakentamistavan sekä lakien ja määräysten mukaisesti. Työnjohtaja vastaa lopputuloksesta siitä riippumatta, kuka huolehtii valvonnasta. Vastaavalla työnjohtajalla on erityinen velvollisuus tarkistaa peittyvät ja kriittiset työvaiheet. Saxxx oli laiminlyönyt tämän velvollisuutensa.

Viranomaisvalvonnan tehtävänä oli muun muassa ollut varmistua siitä, että Soxxxojen projektissa mukana olivat henkilöt, joilla oli riittävä koulutus ja kokemus kyseisen kaltaisesta projektista. Soxxxojen rakennuskohde oli tavanomaista haastavampi ja se kuului vähintään vaativuusluokkaan A. Saxxxlla ei ole pätevyyttä A-luokan pohjarakennustyöhön. Rakennusvalvonnan olisi pitänyt valvoa, että kohteessa oli riittävän koulutuksen omaava perussuunnittelija. Rakennusvalvonnan velvollisuutena oli ollut varmistua myös siitä, että täyttö oli tiivistetty riittävästi. Rakennustarkastajan on varmistuttava, että toteutus vastaa suunnitelmia. Kohteessa toimitetussa pohja- ja raudoituskatselmuksessa rakennustarkastajan olisi pitänyt varmistua siitä, että täyttötyö ja tiivistys oli tehty suunnitelmien edellyttämällä tavalla.

Rakennekatselmuksessa 11.5.2011 rakennustarkastajan olisi tullut kiinnittää huomiota sokkelin halkeamiin, maan puuttumiseen anturan alta, kattoristikoista kannattavan väliseinän ja kattoristikoiden jäykistysristisiteiden puuttumiseen. Saxxxn olisi tullut puuttua sanottuihin seikkoihin jo aikaisemmin. Rakennustarkastaja ei ollut puuttunut näkyvissä olleisiin vaurioihin, rakentamisessa tehtyihin laiminlyönteihin ja rakennuspiirustusten vastaisiin toteutuksiin. Viranomaisvalvonnassa keskeisessä asemassa on varmistua muun muassa siitä, että rakennuksesta tulee terveellinen ja turvallinen ja että rakenteet täyttävät niille asetetut lujuusvaatimukset. Tämä keskeinen velvollisuus oli laiminlyöty. Rakennustarkastajan olisi tullut määrätä rakentaminen keskeytettäväksi vaurioiden syiden selvittämisen ja korjaamisen ajaksi. Saxxx oli laiminlyönyt valvoa autotallin maanpaineseinän suunnitelmien mukaisen toteuttamisen, minkä seurauksena seinä oli taipunut.

Kaupungin esittämä näkemys rakennustarkastajan valvonnan sisällöstä ei perustu lakiin ja on ristiriidassa korkeimman oikeuden uudemman ratkaisukäytännön kanssa. Soxxxat eivät olleet sopineet rakentamisen laadunvalvonnasta T. Soxxxan isän S. Soxxxan kanssa. Kaupungin esittämällä väitteellä S. Soxxxan tehtävien laiminlyönnistä ja rakennusvirheiden vastuun kuulumisesta rakennuttajalle itselleen ei siten ole merkitystä.

Soxxxat ovat käräjäoikeudessa myöntäneet Saxxxn oikeudenkäyntikulut määrällisesti oikeaksi. Kaupungin oikeudenkäyntikuluja Soxxxat ovat paljoksuneet 60 tuntia ylittävältä osalta ja tuntiveloitusperustetta 200 euroa ylittävältä osalta. Määrällisesti lasku on kiistetty 14.880 euroa ylittävältä osalta.

Vastaukset

Saxxx on vaatinut, että valitus hylätään ja että Soxxxat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan Saxxx on lausunut seuraavaa. Soxxxat eivät olleet tilanneet omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamista niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella. Soxxxoilla on rakennushankkeen toteuttajana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viimekätinen vastuu rakennushankkeen lopputuloksesta ja siten toisin, kuin heidän vastuunsa olisi avaimet käteen -periaatteella ollut. Talon vaurioituminen oli ollut seurausta Soxxxojen valitseman urakoitsijan työvirheistä. Saxxx ei vastaavana työnjohtajana ollut havainnut eikä hänen ollut pitänytkään havaita urakoitsijoiden työvirheitä eikä hän ole vahingonkorvausvastuussa Soxxxoille. Hän ei ollut sopinut Soxxxojen kanssa, että hän toimisi rakennustyön valvojana. Hänen suorittamansa valvonta oli ollut laajuudeltaan vastaavan työjohtajan tehtävien asianmukaisen suorittamisen tasoista. Hän oli suorittanut kaikki rakennusvalvontaviranomaisen vastaavalta työjohtajalta rakennusluvassa edellyttämät toimenpiteet. Hän ei ole vastuussa kaikista mahdollisista rakennustyössä tehdyistä virheistä.

Maatäytöissä käytetty maa-aines ei ollut ollut suunnitelmista poikkeavaa, eikä hän ollut toiminut huolimattomasti. Vastaavan työnjohtajan lakisääteisiin tehtäviin ei edes kuulu rakennuspohjan täyttömateriaalin laadun tarkastaminen ellei niin ole erikseen sovittu. Rakennuksen perustuksissa oli käytetty hänen suunnitelmiensa mukaista maa-ainesta. Maa-aineksen tiivistämiseen käytetty tärylevy ei ollut ollut tehtävään sopimaton. Hän ei ollut laiminlyönyt perustussuunnittelijan tehtäviään. Perustussuunnittelijan tehtäviin ei kuulu töiden konkreettinen valvonta työmaalla.

Rakennuksen autotallin puoleisen nurkan anturoiden alapuolisen soratäytön osittainen valurninen pois ei ollut aiheuttanut rakennuksen painumista. Tyhjä tila oli sittemmin täytetty. Soratäytön valumisen merkitys oli ylipäätään ollut vähäinen anturan yläpuolisen kantavan rakenteen vuoksi. Sokkelissa havaitut halkeamat oli töiden edetessä korjattu. Rakennuksen painuminen oli kokonaisuudessaan pysähtynyt. Kattoristikoiden jäykistysristisiteet eivät olleet puuttuneet. Vesikattorakenteiden tukena toimivan seinälinjan puuttumisella ei ollut ollut merkitystä. Autotallin maanpaineseinän taipuma oli johtunut urakoitsijan huonosta muuraustyöstä.

Naantalin kaupunki on vaatinut, että valitus hylätään ja Soxxxat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan kaupunki on lausunut seuraavaa. Kysymyksessä oleva kohde oli tavanomainen omakotitalo, joka oli edellyttänyt pohjarakennustyön osalta rakennesuunnittelijalta B-luokan pätevyyttä. Suunnittelijalla oli ollut riittävä pätevyys tehtävään eikä kaupunki tältä osin ollut syyllistynyt laiminlyöntiin, joka johtaisi korvausvelvollisuuteen. Pohjarakennesuunnittelulla ja kohteessa ilmenneillä ongelmilla ei ollut syy-yhteyttä. Rakennussuunnitelmissa tai kohteen valvontaan ja rakentamiseen valituissa tahoissa ei ollut ollut mitään sellaisia tekijöitä, jotka olisivat viitanneet korostetumpaan valvontatarpeeseen rakennusvalvonnan toimesta.

Rakentamisessa ensisijainen vastuu on rakennuttajalla. Rakennuttajan tulee kyetä osoittamaan täyttäneensä oman huolehtimisvelvollisuutensa. Lisäksi rakennuttajan tulee kyetä osoittamaan muissa hankkeeseen osallistuneissa sellainen laiminlyönti, joka maankäyttö- ja rakennuslain nojalla siirtää vastuun ja vahingonkorvausvelvollisuuden rakennuttajalta muille. Ei ole perusteita määrätä vastaajatahoja korvausvelvolliseksi sellaisesta laiminlyönnistä, joka Soxxxenkin käsityksen mukaan johtuu heidän valitsemansa urakoitsijan laiminlyönnistä.

Kaupunki ei ollut laiminlyönnillään aiheuttanut nyt kysymyksessä olevia vahinkoja. Kaupungin suorittaman rakennusvalvonnan ja kohteessa syntyneen vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä.

Kunnan suorittama rakennusvalvonta uudiskohteissa on suhteutettua valvontaa, niin sanottua "valvonnan valvontaa". Valvonnan laajuus ja laatu määräytyvät rakennushankkeen vaativuuden ja siinä toimivien asiantuntemuksen perusteella. Valvonta toteutetaan ensisijaisesti hyväksymällä kohteeseen riittävät ammattitaidot omaava vastaava työnjohtaja. Nyt kysymyksessä olevan kohteen rakentamisen valvonnassa oli kaupungin toimesta noudatettu tehtävän suorittamiselle kohtuudella asetettuja vaatimuksia. Kaupungin velvollisuuksiin kuuluvat tarkastukset oli suoritettu pyydetyn mukaisesti.

Jos kaupungin katsotaan olevan korvausvelvollinen, Soxxxojen oma myötävaikutus vahinkoon tulee ottaa huomioon. Korvausmäärä on myös jaettava mahdollisten korvausvelvollisten kesken.

Kohteessa mahdollisesti syntyneen vahingon ja kaupungin tarkastustoimen välillä ei ole syy-yhteyttä.

Soxxxojen viittaama korkeimman oikeuden ratkaisu ei ole verrannollinen nyt kysymyksessä olevaan asiaan. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan kaupungin rakennusvalvonta on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti suhteutettua valvontaa.

Todistelu hovioikeudessa

Kirjalliset todisteet

1) Narmaplan Oy:n lausunto 17.11.2011, täydennetty 7.12.2011 ja 20.3.2012
2) Narmaplan Oy:n lausunto 9.10.2012
3) SM Mattt Oy:n lausunto 2.10.2011 liitepiirustuksineen
4) Sähköpostiviesti 29.8.2011 Soxxx/Saxxx
5) Valokuvaliite
6) Kattotuolien tarkistuslaskelmat 1 ja 2 Narmaplan Oy/ KPM-Engineering Oy, RI A. Pattt
7) Mittausdokumentit kohteesta 1.2.2013 SM Maan.pää Oy ja siihen liittyvä sähköposti Narmaplan Oy 20.2.2013
8) Työmaakokouspöytäkirja no 1/22.11.2010
9) Ramboll
10) jäljennös hakemuksesta/ilmoituksesta 22.11.2010
11) jäljennös tarkastusasiakirjasta 22.11.2010
12) talo Soxxx työmaanlaadunvarmistustoimenpiteet
13) AL-Urakointi Oy:n kirje 2.1.2012
14) AL-Urakointi Oy:n lasku numero 1283/31.3.2011
15) AL-Urakointi Oy.n lasku nunero 1262/31.1.2011
16) AL-Urakointi Oy:n lasku numero 1277/28.2.2011
17) AL-Urakointi Oy:n lasku numero 1326/12.8.2011
18) RTl0-10833 pientalohankkeen tehtäväluettelo
19) Pienurakkasopimus 2.11.2010
20) MR-Building Oy:n reklamaatio rakennuttajalle
21) Valokuvaliite 1
22) Valokuvaliite II. 15 valokuvaa rakennuskohteesta
23) T. Soxxxan kirje urakoitsijalle 13.5.2011
24) Katselmuspöytäkirja 5.10.2011
25) Asianajaja Ln kirje asianajaja Rlle 17.2.2012
26) Katselmusmuistio 23.6.2011
27) MR-Building Oy:n reklamaatio rakennuttaja Soxxxalle
28) Katselmusmies H. Ratttn elokuussa 2011 laatima katselmuspöytäkirja/luonnos
29) VTT Expert Services Oy:n lausunto kattoristikoista

Henkilötodistelu

T. O. Soxxx ja J. Pekka Saxxx todistelutarkoituksessa sekä todistajat J. A. Letttnen, H. A. Lemttt, S. T. Mattt, J. T. Sutttnen, N. S. Hettt, R. I. Heittt, A. J. Pettt, T. K. Inttt, A. J. Lattt ja Vottt K. Rattt.

Katselmus

Hovioikeus on toimittanut katselmuksen kysymyksessä olevalla kiinteistöllä 10.4.2014.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Yhteenveto henkilötodistelusta

T. Soxxx on kertonut, että he olivat tilanneet talon niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella. Saxxx oli toiminut vastaavana työnjohtajana ja teknisenä valvojana ja saanut siitä palkkioksi 5.000 euroa. T. Soxxxan käsityksen mukaan Saxxx oli käynyt työmaalla muutaman kerran viikossa. K. Rattt oli toiminut urakoitsijan edustajana. T. Soxxx oli itse käynyt rakennustyömaalla iltaisin ja viikonloppuisin. Naantalin kaupungin rakennustarkastaja A. Esttt ja Saxxx olivat olleet paikalla rakennustyömaalla 11.5.2011 pidetyssä katselmuksessa.

Naapurikiinteistöllä aloitetun räjäytystyön vuoksi Soxxxojen talon halkeamatilanne tultiin tarkastamaan ennen räjäytystä. Tarkastuksen tehnyt henkilö havaitsi Soxxxojen talon sokkelin halkeamat ja oli ollut niistä huolestuneen oloinen. Tämän vuoksi T. Soxxx oli ottanut yhteyttä Saxxxen, joka oli vakuutellut sokkelin olevan kunnossa. T. Soxxx oli jo aikaisemmin huomannut halkeamat, mutta Saxxx oli kertonut niiden olevan tavanomaista lämpölaajenemista. Elokuussa 2011 rakennustyömaa oli keskeytetty T. Soxxxn toimesta. Vakuutusyhtiön edustaja T. Ylttt oli käynyt kiinteistöllä, todennut vahingon vaikuttavan suurelta ja suositellut Soxxxoja ottamaan yhteyttä Narmaplan Oy:öön. Saxxx oli tässä vaiheessa ehdottanut, että asian kanssa tulisi odottaa puoli vuotta tai vuosi. Ehdotus ei käynyt Soxxxoille, vaan he ottivat Narmaplan Oy:n tutkimaan vahinkoa. Naantalin kaupungin rakennustarkastaja J. Kuottt on sittemmin tehnyt asiassa vahinkoilmoituksen.

S. Soxxx oli T. Soxxxan isän ominaisuudessa käynyt työmaalla, eikä hänelle ollut annettu toimeksiantoa mihinkään muuhun.

Saxxx on kertonut, että T. Soxxx oli pyytänyt häntä vastaavaksi työnjohtajaksi ja ilmoittanut, että ammattitaitoiset tekijät olivat tulossa hänen taloaan rakentamaan. Saxxx ja T. Soxxx eivät olleet sopineet Saxxxn toimivan rakennuttajan valvojana, vaan ainoastaan vastaavana työnjohtajana. T. Soxxx oli tinkinyt hänen pyytämäänsä palkkiota alhaisemmaksi. Kesäkuun 2011 alussa K. Rattt, joka oli toiminut kohteessa rakentajana, oli saanut T. Soxxxalta kiellon tulla rakennustyömaalle. T. Soxxx oli tuolloin pyytänyt Saxxxsta Ratttn tehtävään, josta Saxxx oli kieltäytynyt. Saxxx oli käynyt työmaalla sitä ennen keskimäärin kerran viikossa. Hän oli ollut paikalla talvella, kun perustuksia tehtiin ja oli ohjeistanut urakoitsijaa oikeisiin työtapoihin. Talvirakentaminen suoritettiin oikein, eikä hän ollut havainnut, että rakentamista olisi tehty jäätyneen maan päälle. Maa-aineksen tiivistämisessä oli käytetty oikeanlaista täryjyrää. Lattialaatan alle oli ensin laitettu vääränlaista täyttömaata, jonka hän oli määrännyt vaihdettavaksi ja oli myös valvonut vaihdon suorittamisen. Rakennuksen alapohja oli tehty kantavana laattana, minkä vuoksi sen alla olevan maapohjan merkitys on ollut toimia ainoastaan valumuottina lattialaatalle. Salaojat oli asennettu heinäkuussa 2011, jolloin työmaalle oli otettu uudet tekijät, eikä hän siten ollut ollut valvomassa salaojien tekemistä. Saxxx oli käsityksensä mukaan tehnyt kaikki vastaavalle työnjohtajalle kuuluvat tehtävät.

Katon jäykistysristisiteiden ainoa tarkoitus on estää kattoristikoiden kaatuminen. Ristisiteet oli toteutettu piirustuksista poikkeavalla materiaalilla ja menetelmällä, koska suunnitelman mukaistajäykistystä ei olisi voitu kattorakenteessa toteuttaa.

Talon sokkeli oli tehty liian leveäksi, jolloin talopaketti ei ollut sopinut sen päälle. Saxxx oli tehnyt suunnitelman asian korjaamiseksi. Kohde kuuluu vaativuusluokkaan B, koska maapohja on rakentamiselle helppo. Vaativuusluokkaan A kuuluvat muun muassa savimaalle paalutettavat rakennukset. Saxxxxsen käsityksen mukaan rakennuksen painuminen on johtunut urakoitsijan työvirheestä ja siitä, että maantäyttöaineksen seassa on ollut lunta ja jäätä, mikä sittemmin on sulanut. Talon lattian alle jääneitä lohkareita oli höyrytetty, mutta työ ei ollut hänen määräämäänsä. Yhtä rakennuksen kantavista seinistä ei tehty heti, koska muuraaminen pakkasella oli mahdotonta.

Letttnen on kertonut työskentelevänsä Narmaplan Oy:ssä ja saaneensa alunperin toimeksiannon lattian painumisen pysäyttämiseen ja sen korjaamisen suunnitteluun. Letttnen teki kirjallisena todisteena 5 esitetyistä valokuvista seuraavia havaintoja. Rakennuksen alle oli jätetty jäätyneitä lohkareita ja maata, anturan ja pilarien alle laitettua sepeliä ei ollut asianmukaisesti tiivistetty, rakennuksen alle oli jätetty puiden juurakkoa ja maantäyttöön käytetty maa-aines oli karkeudeltaan vääränlaista. Rakennus oli siten perustettu hyvän rakentamistavan vastaisesti. Kaupungin rakennustarkastajan ja vastaavan työnjohtajan olisi pitänyt puuttua tilanteeseen katselmuspäivän 2.2.2011 valokuvista nähtävissä olevien seikkojen perusteella. Rakennuksen pohjasuunnittelu olisi kuulunut vaativuusluokkaan A, koska rakennuksen etureunan alla on suuri täyttömaakerros. Kohteessa olisi tullut suorittaa pohjatutkimus. Letttsen mukaan rakennuksen painumisen syynä on ollut osaamaton talvirakentaminen ja huolimattomasti tehty rakennuksen pohjan täyttö.

Letttsen mukaan kattotuolien ristisiteet olivat vääränlaiset ja pääsisäänkäynnin yläpuolelta ristisiteet puuttuivat kokonaan. Ristisiteet tukevat kattotuoleja rakentamisaikana ja muodostavat samalla myös katon lopullisen jäykkyyden. Kantavat väliseinät olisi pitänyt rakentaa ennen kattotuolien asentamista, mitä yhden väliseinä osalta ei ollut tehty. Letttsen mukaan on mahdollista, että autotallin maanpaineseinä on taipunut raudoituksen puutteellisuuden vuoksi siten, että lattialaatta ja autotallin väliseinä ovat samalla liikkuneet.

Lemttt on kertonut, että Soxxxojen kohteen kokonaan uudelleen rakentaminen maksaisi noin 357.000 euroa ja sen korjaaminen noin 354.000 euroa. Lemttt oli havainnoinut työmaalle jälkikäteen kaivetusta kuopasta, että rakennuksen täyttöön oli käytetty suuria lohkareita ja hienojakoista soraa ja että karkeampi sorakerros puuttui kokonaan. Katolta olivat vinoristisiteet puuttuneet kokonaan. Kirjallisena todisteena 5 esitetyn valokuvaliitteen kuvasta 1.6. Lemttt totesi, että jos hän olisi itse ollut vastaavana työnjohtajana, hän olisi kuvasta ilmenevässä vaiheessa katselmuspäivänä 2.2.2011 keskeyttänyt työt, korjannut tilanteen tai pyytänyt apua. Rakennustarkastajan olisi myös tullut puuttua tilanteeseen. Lemttt on ilmoittanut, että hänellä ei ollut kokemusta pohjarakentamisesta. Pohjakatselmusvaiheessa korjauskustannukset olisivat olleet 20.000 euroa ja rakennekatselmusvaiheessa 140.000 euroa.

Mattt on kertonut, että hän oli kaksi kertaa käynyt kohteessa. Hänen mukaansa pohjarakennustyö oli vaativuusluokaltaan A kohteen koon, talvirakentamisen, täytön paksuuden ja maanpaineseinän tekemisen vuoksi. Rakennuksen painuminen on johtunut osaamattomasta talvirakentamisesta ja huolimattomasta pohjatyöstä. Jos työtä olisi asianmukaisesti valvottu, vahinkoa ei olisi päässyt syntymään. Harkkoperustus on sinänsä toimiva ratkaisu, mutta rakennuksen sisälle tehdystä kuopasta näkyy, että olohuoneen alla oleva pilariperustus oli pudonnut. Mikäli täyttö olisi tehty hyvin, painumaa ei olisi tapahtunut. Hyvän rakentamistavan mukaan täyttömaan seassa ei saa olla humusta, mutta rakennuksen kantavuuden kannalta sillä ei ole merkitystä. Mattt ei ole kyennyt kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien perusteella toteamaan, oliko täyttömaa tiivistetty oikein ja oliko perustukset tehty jäisen maan päälle.

Kuvista sen sijaan on nähtävissä, että täyttömaana oli käytetty suuria lohkareita ja hienojakoista mursketta. Maan sulaessa hienojakoinen maa-aines oli todennäköisesti valunut lohkareiden väliin. Rakennuksen viereen tehdystä kuopasta on ollut nähtävissä, että lohkareiden välissä oli ollut hienojakoista maa­ainesta. Saxxxn laatimien suunnitelmien ja ohjeistuksen osalta Mattt on todennut niiden olleen asianmukaiset.

Pohjakatselmuksen tarkoituksena on tarkastaa, että pohjatyöt on tehty asianmukaisesti, jotta perustustyöt voidaan aloittaa. Rakennustarkastaja ei ole ollut tehtäviensä tasalla, koska hän ei ollut katselmuksessa puuttunut virheisiin. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että työt on tehty suunnitelmien mukaisesti. Perustusten halkeaminen ei ole voinut aiheutua naapurikiinteistöllä tehdystä rä­ jäytystyöstä. Sadevesi ja eroosio eivät voi viedä maa-ainesta pois perustusten alta. Matttn mukaan rakennuksen painuminen on nyt pysähtynyt, eikä lisävahinkoa enää pitäisi aiheutua. Rakennus on painunut enimmillään 5 senttimetriä ja lattialaatan alla oleva maa-aines enimmillään 17 senttimetriä. Talon julkisivun painumista autotallin kohdalta ei ole mitattu. Moreenin varaan perustaminen on hyvä tapa ja Soxxxojen kohteessa näin on todennäköisesti pyritty tekemään. Pienillä juurakoilla täyttömaan seassa ei ole merkitystä. Mattt ei ole pystynyt tehdyistä kuopista tai rakentamisaikaisista valokuvista päättelemään, oliko anturalinjan alle jätetty suuria lohkareita. Kohde ei ole ollut perustusten osalta kovin hankala, eikä kohteessa ole tarvittu pohjatutkimusta.

Vastaavalla työnjohtajalla on tavallisesti samaan aikaan monta kohdetta. Jos palkkion suuruudeksi on sovittu noin 3.000 euroa, kohteessa tulisi käydä yksi tai kaksi kertaa viikossa.

Sutttnen on kertonut tulleensa asiaan mukaan, kun korjausrakentamista oli kohteessa mietitty. Hän oli käynneillään Soxxxojen kohteessa silmämääräisesti havainnut, että maantäyttö ei ole ollut asianmukaista, koska partikkelit suhteessa toisiinsa olivat olleet väärät. Painumisen syynä on ollut täyttömateriaalin virheellisyys, puutteellinen tiivistäminen ja väärästä materiaalista aiheutuva eroosio. Lisäsyynä on ollut talvirakentaminen. Kirjallisena todisteena 5 esitetyn valokuvaliitteen kuvista 1.6., 1.9. ja 1.10 näkyy, että rakentamisessa oli ollut erittäin vaativat olosuhteet. Pohjakatselmuksessa kaupungin rakennus­ tarkastajanja vastaavan työnjohtajan vastuu on suuri. Pohjakatselmuksessa tarkastetaan muun muassa, että vaativuusluokitus on oikea. Sutttnen itse ei ole toiminut vastaavana työnjohtajana eikä hän ole ollut läsnä viranomaisten pitämissä pohjakatselmustoimituksissa. Sutttsen mukaan kohde kuuluu vaativuusluokkaan A, koska täyttömaata oli ollut paljon ja talvirakentamisessa vaativuus kasvaa. Pohjarakentamisen geotekninen suunnittelu kohdistuu anturalinjasta alaspäin ja rakennesuunnittelu siitä ylöspäin. B-luokituksen kohteessa ei vaadita geosuunnittelua. Rinneratkaisu on rakentamisessa tavanomainen. Nyt kysymyksessä oleva kohde oli perustettu kalliomoreenipohjalle, joka on hyvä perustamistapa.

Hettt on kertonut olleensa Soxxxojen rakennuksen rakennussuunnittelija ja pääsuunnittelija. Rakennuslupavaiheessa naapureita ei ollut kuultu ollenkaan ja aloituskokous oli pidetty rakennusvalvonnan toimistolla eikä työmaalla. Kaupungin rakennustarkastaja A. Esttt ei ollut käynyt kohteessa, eikä edes tiennyt sen sijaintipaikkaa. Aloituskokouksen tarkoituksena on rakennuksen korkeusaseman määrittäminen ja ohjeiden antaminen siitä, mitä tulee ottaa huomioon. Soxxxojen tilanteessa korkeuserot olivat suuret ja talo oli tehty runsaan täytön päälle. Tontti oli kallio- ja moreenipohjainenja rakennus oli perustettu moreenin päälle. Hettt ei pitänyt kohdetta vaativuusluokaltaan tavanomaisena, koska täyttöjä oli ollut paljon.

Heittt on kertonut tutustuneensa Soxxxojen kohteeseen pari kertaa. Saxxxn laatimissa perustussuunnitelmissa tiivistystyölle annetut ohjeet olivat asianmukaiset. Talon viereen tehdystä kuopasta Heittt oli havainnut, että kuoppa oli kaivettu moreeniin saakka ja reunoilla näkyi täyttömaata. Maan väri ja teräväreunaiset kivet olivat viitanneet moreeniin. Moreenin päälle on hyvä tehdä perustukset. Hän oli suorittanut kohteessa vaaituksen ja todennut, että painuminen ei enää jatku. Rakennuksen alapohja on kantava laatta, joten sen alla olevalla materiaalilla oli ollut vain tarkoitus toimia muottina. Alapohjan alla olevassa täytössä on saanut olla suuriakin lohkareita, kunhan se on kestänyt betonilaatan valutyönja kuivumisen ajan.

Koska vastaava työnjohtaja suorittaa vain käyntejä työmaalla, hän näkee vain sen hetkisen työvaiheen. Saxxxn palkkio oli ollut hyvin pieni, 3.075 euroa, minkä vuoksi hänen oli ollut tarpeen käydä kohteessa kerran viikossa.

Soxxxojen rakennuspaikka oli ollut rakentamiselle hyvä ja pohjarakentamisen kannalta helppo, joten se oli ollut vaativuusluokaltaan B-tasoa. Vaativuusluokka A koskee peltomaan paalutusta sekä vaativia kerrostalokohteita. Ongelman syyksi Heittt on arvioinut urakoitsijan tekemän työvirheen, johon oli kuulunut löyhä täyttö ja työn tekeminen talvella, kun maata ei ollut sulatet­ tu riittävästi. Täyttö oli muodostunut löyhäksi maan sulaessa, koska täyttömaa oli tiivistetty jäisen maan päälle. Pilareiden alla olevan maa-aineksen pitää olla hyvin tiivistetty. Alapohjan alla oleva muu maa oli toiminut tässä tapauksessa vain valumuottina.

Pettt on kertonut, että Saxxxn tekemät perustussuunnitelmat olivat olleet tavanomaiset. Perustussuunnitteluohjeet olivat olleet asianmukaiset ja tiivistystyöhön käytetty täryjyrä oli ollut oikea. Moreeni on hyvä perustamismaa. Talon viereen kaivetusta kuopasta ei ole varmuudella voinut sanoa, näkyykö siinä moreenia, mutta se vaikuttaisi tiiviiltä moreenilta. Kantavan alapohjan alla oleva maa-aines oli toiminut valumuottina, eikä mahdollisesta jäästä alapohjan alla ole ollut haittaa, koska se ei ollut ehtinyt sulaa valunja kuivumisen aikana. Täyttötyö kestää tavallisesti kaksi tai kolme päivää, joten on tavanomaista, että vastaavalta työnjohtajalta jää jokin vaihe näkemättä. Näissä tapauksissa täytyy vain luottaa urakoitsijaan. Pettt on kertonut itse toimineensa vastaavana työn­ johtajana noin 50 kertaa. Saxxxlle maksetun palkkion 3.075 euroa perusteella hänen oli tullut käydä työmaalla kerran viikossa. Soxxxojen kohteen vauriot olivat aiheutuneet siitä, että täyttömaassa oli ollut mukana lunta tai jäätä, joka sulaessaan oli aiheuttanut painurnisen.

Autotallin maanpaineseinä ei ollut voinut taipua siten, että väliseinä ja lattialaatta olisivat sen mukana liikkuneet anturassa. Autotallin seinissä ei ollut edes ollut halkeamia.

Petttllä on AA-luokan pätevyys ja hän on kertonut, että rinneratkaisut ovat nykyisin yleisiä ja että Soxxxojen kohde oli kohtuullisen tavanomainen ja moreenin takia helppo perustaa. Kysymyksessä oli ollut omakotitalo, joka oli perustettu kallio- ja moreenialueelle. Kysymys tällöin on vaativuusluokasta B. Kirjallisena todisteena 5 esitetyn valokuvaliitteen kuvasta 2.4.2. Pettt on todennut, että pilarin alempi harkko oli selvästi pudonnut kantavuuden pettäessä. Halkeamat osoittavat, että painumista on tapahtunut.

Inttt on kertonut toimineensa vastaavana työnjohtajana pitkään. Pientalotyömailla vastaavan työnjohtajan tehtävää hoidetaan osa-aikaisesti. Tavanomainen palkkio siitä pientalokohteissa on 3.000 - 4.000 euroa ja tehtävää suoritetaan pistokoeluontoisesti. Jos vastaava työnjohtaja huomaa, että täytössä on käytetty vääränlaista ainesta, hän määrää sen vaihdettavaksi ja valvoo vaihdon. Tiiveyskokeiden tekemistä ei vastaavalta työnjohtajalta vaadita. Niitä tehdään vain suurilla kerrostalotyömailla. Hänen koko uransa aikana vain kahdessa kohteessa oli tehty tiiveyskokeita. Jos työmaalla on kokoaikainen ammattimainen rakennusmestari, tämän valvontaan täytyy luottaa.

Lattt on kertonut olleensa Soxxxojen työmaalla kaivinkoneella maankaivuu- ja siirtotöissä. Saxxx oli ollut vastaavana työnjohtajana ja Rattt työmaapäällikkönä. Hän ei ollut havainnut täyttömaan olleen jäässä tai että maamassojen alle olisi jätetty lunta. Maa-ainesta, pintamaata ja suuria lohkareita oli viety työmaalta pois toistakymmentä kuormaa. Kirjallisena todisteena 5 olevissa valokuvissa näkyvät suuret lumiset lohkareet oli kuljetettu pois työmaalta. Halkaisijaltaan 40 senttimetrin suuruiset lohkareet oli jätetty täyttömaaksi. Hän oli kaivinkoneella siirtänyt täyttömaaksi nyrkin kokoista, muutaman senttimetrin halkaisijaltaan olevaa kiveä sekä salaojasoraa. Täytöt oli tehty alkaen suuremmasta materiaalista pienempään. Anturakohtien maapohjaa oli tehty kaksi päivää ja talon sisäpuolelle jäänyttä täyttää kaksi tai kolme päivää. Edellä mainitun valokuvaliitteen kuvassa 1.6. näkyvä ruskea maa-aines oli ennen perustusten tekemistä puhdistettu pois siten, että moreeni oli tullut vastaan. Täyttömaata oli talon etureunaan tullut yli metri. Rakennusmiehet olivat tehneet hieman huolimatonta työtä, mutta Lattt ei ollut kuitenkaan huomannut mitään erityistä. Hän oli nähnyt täryjyrällä tehdyn tärytyksen.

Rattt on kertonut olleensa rakennusprojektissa kokoajan mukana. Kohteena työmaa oli ollut tavanomainen. Alunperin ajatuksena oli ollut perustaa rakennus kallioon, mutta suunnitelma oli muuttunut. Suuret lohkareet oli kuljetettu pois ja pienemmät oli jätetty täyttömaaksi. Lohkareiden päälle oli tuotu kaksi kerrosta eri karkeustasoista maa-ainesta ja täyttömaa oli tärytetty asianmukaisesti. Rattt on esittänyt vahingon syyksi naapurikiinteistöllä tehdyn räjäytystyön sekä sen, että rakennusta ei ollut perustettu kallioon, jolloin kalliota pitkin valuva vesi oli aiheuttanut maa-aineksen valumisen pois talon alta. Rattan mukaan Saxxx oli hoitanut vastaavan työnjohtajan toimen hyvin ja oli käynyt työmaalla kolmekin kertaa viikossa. T. Soxxx ja hänen isänsä S. Soxxx olivat hoitaneet rakentamisen valvonnan. Kaupungin rakennusvalvonnan toimittamassa tarkastuksessa oli kiinnitetty huomiota katon ristisiteiden puuttumiseen. Ristisiteet oli tarkastuksen jälkeen asennettu.

Johtopäätökset esitetystä näytöstä

Lähtökohtia

Rakennuskohteen riidattomista/riitaisista virheistä

Asiassa on riidatonta se, että rakennuksen perustukset ja alapohjalaatta ovat painuneet. Lisäksi riidatonta on, että vesikattorakenteiden tukena ollut väliseinä on puuttunut rakennekatselmuksessa 11.5.2011 ja että autotallin maapaineseinä on taipunut 15 millimetriä.

Riitaista asiassa on se, onko rakennuksen maantäytöissä käytetty maa-aines ollut suunnitelmien vastaista ja virheellistä sekä onko maa-aineksen tiivistäminen tehty oikein. Riitaista edelleen on se, ovatko kattoristikoidenjäykistysristisiteet puuttuneet tai olleet virheellisiä.


Virheistä aiheutunut vahinko sekä Saxxxn ja Naantalin kaupungin rakennustarkastajan toiminnan syy­yhteys vahinkoon?

Soxxxat ovat katsoneet, että kanteessa esitetyistä virheistä on syntynyt vaaditun suuruinen vahinko, josta Saxxx ja Naantalin kaupunki ovat vastuussa.

Saxxx ja kaupunki ovat puolestaan katsoneet, että heidän toiminnassaan ei ole ollut laiminlyöntejä, jotka olisivat aiheuttaneet vahinkoa. Saxxxn ja Naantalin kaupungin mukaan rakennukseen tulleet vauriot ovat seurausta Soxxxen valitseman urakoitsijan työvirheistä. Saxxx on lisäksi katsonut, että vesikattorakenteiden tukena toimivan seinälinjan puuttumisella ei ole ollut merkitystä rakennuksen vaurioitumiseen nähden.

Keskeisin kysymys asiassa on siis se, mitkä rakennusvirheet ovat aiheuttaneet rakennuksen painumisen ja se, olisiko rakennustarkastuksen ja Saxxxn tullut havaita virheet rakennusvaiheessa, reagoida rakennusvirheisiin ja siten estää vahingon syntyminen.


Rakennuskohteen vaativuustaso ja Saxxxn asema rakennuskohteessa

Kiinteistö sijaitsee kallioisella ja moreenipohjaisella alueella. Rakennuksen rakenne- ja pääsuunnittelija Hetttin mukaan rakennus on perustettu moreenin päälle.

Asiassa kuullut todistajat ovat olleet eri mieltä siitä, kuuluuko rakennuskohde vaativuusluokkaan A eli vaativampaan luokkaan vai vähemmän vaativaan luokkaan B.

Todistajina kuullut Mattt, Sutttnen ja Hettt ovat pitäneet kohdetta vaativana eli vaativuusluokkaan A kuuluvana muun muassa kohteen koon, maantäytön paksuuden, suurten korkeuserojen ja maanpaineseinän tekemisen vuoksi sekä koska kysymys oli ollut talvirakentamisesta.

Todistajat Heittt ja Pettt ovat pitäneet kohdetta vaativuusluokan B tasaisena. Heitttn mukaan rakennuspaikka on ollut rakentamiselle hyvä ja pohjarakentamisen kannalta helppo. Hänen mukaansa vaativuusluokka A koskee peltomaan paalutuskohteita ja vaativia kerrostalokohteita. Pettt on katsonut, että rinneratkaisut omakotitalorakentamisessa ovat yleisiä ja kyseinen rakennuskohde on tavanomainen sekä kallio- ja moreenipohjan takia helppo perustaa.

Hovioikeus pitää ottaen Heitttn ja Petttn alan erityisasiantuntemus huomioon näiden arviota kohteen vaativuustasosta oikeana ja katsoo, että rakennuskohde kuuluu vaativuusluokkaan B. Näin ollen Saxxxlla on ollut riittävä koulutus kohteen pohjarakennustyöhön ja suunnitteluun. Lisäksi hovioikeus toteaa, että kukaan asiassa kuulluista todistajista ei ole edes väittänyt, että Sattten laatimissa perustussuunnitelmissa olisi ollut jotakin huomautettavaa.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivulla 19 olevat perustelut ja johtopäätöksen sen osalta, että Saxxxn ei ole näytetty sopineen T. Soxxxn kanssa vastaavan työnjohtajan tavanomaisia tehtäviä ylittävistä töistä tai työmaalla käynneistä. Saxxxn ei ole myöskään näytetty saaneen vastaavan työnjohtajan tehtävästä palkkiota enemmän kuin kertomansa 3.075 euroa. Esitetyn selvityksen perusteella ja palkkion pienuus huomioon ottaen hovioikeus katsoo, ettei osapuolten tarkoituksena ole ollut, että Saxxx tulisi huolehtimaan Soxxxojen puolesta työnjohto- ja valvontatehtävistä, vaan tarkoituksena on ollut, että hän toimii kohteessa tavanomaisissa vastaavan työnjohtajan tehtävissä.


Kohdat, joissa rakennuksessa ei katsota olevan virheitä

Hovioikeus on katselmuksessa havainnoinut kattotuolien jäykistysristisiteiden toteutusta ja ottanut arvioinnissaan huomioon Saxxxn ja Letttsen toisistaan poikkeavat kannat toteutetun jäykistyksen toimivuudesta. Hovioikeus katsoo, että asiassa on jäänyt näyttämättä kattotuolien jäykistysristisiteiden puutteellisuus ja virheellisyys ottaen Saxxxn kertoman lisäksi huomioon VTT Expert Services Oy:n lausunto kattoristikoista.

Lisäksi on jäänyt näyttämättä, että kantavan väliseinän puuttuminen olisi vaikuttanut katon taipumiseen. Pääsisäänkäynnin yläpuolista katonkulmaa tukevan pilarin painumisen voidaan arvioida johtuneen jäljempänä mainitusta perustusten painumisesta, josta syystä katonkulma on myös taipunut alaspäin.

Autotallin osalta katselmuksessa tehtyjen havaintojen mukaan autotallin seinissä ei ole halkeamia eikä muutakaan poikkeavaa. Autotallin maapaineseinän havaittiin olevan keskeltä kaareva enimmillään 15 millimetriä. Asiassa ei ole näytetty, että maapaineseinästä puuttuisi raudoituksia tai että se muutoinkaan olisi toteutettu suunnitelmien vastaisesti. Tältä osin kohteessa ei ole kanteessa tarkoitettua virhettä.


Näytetyt rakennusvirheet sekä Saxxxn ja Naantalin kaupungin vastuu niistä

Asiassa kuulluista T. Soxxx, Saxxx, Lattt ja Rattt ovat tehneet rakentamisen aikaisia havaintoja perustusten tekemisestä, täyttömateriaalista ja maa-aineksen tiivistämisestä. Muiden asiassa kuultujen henkilöiden havainnot perustuvat kirjallisina todisteina esitettyihin valokuviin sekä kohteessa jälkikäteen tehtyihin havaintoihin.

Saxxx, Lattt ja Rattt ovat kertoneet, että täyttömaa oli ollut karkeustasoltaan asianmukaista ja se oli täryjyrällä tiivistetty. Heidän kertomuksiaan on pidettävä tältä osin uskottavina.

Saxxx, Letttnen, Mattt, Sutttnen, Heittt ja Pettt ovat arvioineet rakennuksen perustusten ja alapohjan painumisen syyksi osaamattoman talvirakentamisen, jossa rakennuksen alle jääneen tai sinne tuodun täyttömaan seassa on ollut lumista tai jäätynyttä maa-ainesta, joka on sulaessaan keväällä aiheuttanut vahingon.

Edellä esitettyä kantaa tukee kirjallisena todisteena 5 esitetyt rakennekatselmukseen 11.5.2011 liittyvät valokuvat 2.3.1.-2.4.4., joista ilmenevät sokkelin pitkittäissuuntaiset halkeamat ja maa-aineksen puuttuminen perustusten alta. Mainittu katselmus ja valokuvat ajoittuvat kevääseen, jolloin maa oli ollut sula. Hovioikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla tulleen näytetyksi, että rakennuksen painuminen on johtunut urakoitsijan osaamattomasta tai huolimattomasta talvirakentamisesta siten, että rakennus on osittain perustettu jäässä olleen täyttömaan päälle.

Asiassa esitetyistä valokuvista ei pysty päättelemään, että rakennuksen alle jäänyt maa olisi ollut lumen peitossa tai jäässä tai että täyttömaana, ainakaan perustusten osalta, olisi käytetty siihen tarkoitukseen karkeustasoltaan sopimatonta maa-ainesta tai että täyttömaata ei olisi oikein tiivistetty. Muustakaan asiassa esitetystä näytöstä ei voida päätellä, että perustusten alle jätetty maa-aines ja siitä aiheutunut virhe ja vahinko olisivat olleet Saxxxn havaittavissa hänen normaaleilla työmaakäynneillään kohteessa ennen kevättä ja maan sulamista taikka kunnan rakennustarkastajan havaittavissa hänen suorittaessaan pohja- ja raudoituskatselmusta 2.2.2011. Sen sijaan hovioikeus katsoo edellä mainitun valokuvaliitteen kuvista 2.3.1.-2.4.4., jotka sijoittuvat lähelle rakennekatselmuksen ajankohtaa 11.5.2011, käyvän ilmi, että rakennuksen perustamisessa on tapahtunut virhe. Rakennekatselmuksessa ovat riidattomasti olleet paikalla Naantalin kaupungin rakennustarkastaja ja Saxxx vastaavana työnjohtajana.

Naantalin kaupungin ja vastaavan työjohtajan vastuun osalta asiassa sovellettavat säännökset ilmenevät käräjäoikeuden tuomiosta perustelujen sivuilta 18 ja 19.

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin mukaan, jos katselmus on antanut aihetta huomautuksiin, tulee kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Naantalin kaupungin vastuulle mainitun lain 124 §:n nojalla kuuluva rakennustoiminnan valvominen olisi hovioikeuden arvion mukaan edellyttänyt puuttumista katselmuksessa 11.5.2011 selvästi havaittavissa olleeseen virheeseen, joka on kohdistunut rakennuksen turvallisuuden ja rakenteiden kestävyyden kannalta olennaiseen seikkaan, rakennuksen perustukseen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 73 §:n mukaan vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia muun muassa siitä, että rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta. Koska nyt kysymyksessä oleva virhe olisi pitänyt havaita rakennekatselmuksessa 11.5.2011, rakentaminen olisi tullut keskeyttää mainitusta päivästä lukien. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella rakentaminen oli keskeytetty lopullisesti vasta syyskuussa 2011 T. Soxxxan toimesta.

Hovioikeus katsoo, että Soxxxoille 11.5.2011 lukien syyskuuhun 2011 saakka aiheutunut lisävahinko on osaltaan johtunut Naantalin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen ja vastaavan työnjohtajan valvottavien seikkojen noudattamatta jättämisestä, minkä perusteella Naantalin kaupunki ja Saxxx ovat tältä osin vastuussa vahingosta.

Muilta osin Saxxxn ei ole näytetty laiminlyöneen tehtävänsä edellyttämiä toimia eikä myöskään Naantalin kaupungin rakennustarkastaja ole voinut pohja­ ja raudoituskatselmuksessa havaita perustuksessa olleita puutteita. Näiltä osin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut sivuilta 19 ja 20.

Koska rakennushankkeeseen ryhtyvällä on ensisijainen huolellisuusvelvollisuus rakentamisessa, Naantalin kaupungin ja Saxxxn vahingonkorvausvastuu on määrättävä sen mukaan, minkä osan arvioidaan kuuluvan heidän vastuulleen. Siihen nähden, että nyt kysymyksessä oleva virhe on ollut havaittavissa katselmuspäivänä 11.5.2011 ja vastuu virheestä katsotaan päättyneen rakentamisen keskeyttämiseen syyskuussa 2011, hovioikeus arvioi Naantalin kaupungin ja Saxxxn yhteisvastuullisesti korvattavaksi kohtuulliseksi määräksi 20 prosenttia siitä myöhemmin määritettävän kokonaisvahingon määrästä, joka on syntynyt edellä mainitusta rakennuksen perustamisessa olleesta virheestä.

Oikeudenkäyntikulut

Siihen nähden, miten vaatimukset ovat asian näin päättyessä tulleet käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ratkaistuksi osaksi Soxxxojen ja osaksi Saxxxn ja Naantalin kaupungin hyväksi, hovioikeus harkitsee kohtuulliseksi velvoittaa Soxxxat yhteisvastuullisesti korvaamaan osaksi Saxxxn ja Naantalin kaupungin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen. Saxxxn oikeudenkäyntikuluista Soxxxojen korvattavaksi kohtuulliseksi määräksi katsotaan käräjäoikeudessa 22.700 ja hovioikeudessa 9.500 euroa korkoineen. Naantalin kaupungin oikeudenkäyntikuluista Soxxxojen korvattavaksi kohtuulliseksi määräksi katsotaan käräjäoikeudessa 14.300 euroa ja hovioikeudessa 11.200 euroa korkoineen.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan.

Naantalin kaupunki ja J. Saxxx velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan T. ja J. Soxxxalle 20 prosenttia siitä myöhemmin määritettävän kokonaisvahingon määrästä, joka on syntynyt rakennuksen perustamisessa olleesta virheestä.

T. ja J. Soxxx velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa käräjäoikeuden tuomitsemien määrien asemesta J. Saxxxlle 22.700 euroa ja Naantalin kaupungille
14.300 euroa molemmat määrät käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

T. ja J. Soxxx velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa J. Saxxxlle 9.500 euroa ja Naantalin kaupungille 11.200 euroa molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden ratkaisun antamisesta lukien.

Vahingonkorvauksen määrän osalta asia palautetaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Asianosaisen, joka tahtoo saattaa asian tuolta osin käräjäoikeuden käsiteltäväksi, tulee kuukauden kuluessa palauttamispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle uhalla, että menettää oikeuden saattaa asia käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Käräjäoikeuden on tilattava hovioikeuden asiakirjavihko uuteen käsittelyyn.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 25.8.2014.

Asian ovat ratkaisseet:

hovioikeudenneuvos M. Lehttt
hovioikeudenneuvos E. Paattt
hovioikeudenneuvos L. Mittt

Ratkaisu on yksimielinen.




VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS
1.osasto
Käräjätuomari A. Tottt

TUOMIO 13110157
28.3.2013 L 12115536

Asia Kiinteistön virhe tm. sopimusrikkomus

Vireille 24.5.2012

KANNEV AATIMUKSET PERUSTEINEEN

Kantajat ovat vaatineet, että vastaajat yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin suorittamaan kantajille yhteisesti

1.korvaukseksi rakennusvirheistä aiheutuneista vahingoista 360.598,00 euroa viivästyskorkoineen 5.2.2012 lukien,

2.korvausta kantajille aiheutuneista kuukausittaisista kuluista 31.12.2012 asti laskettuna 11.824,00 euroa viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien,

3.korvausta kantajille 1.1.2013 lukien ratkaisupäivään mennessä vielä aiheutuvista kuukausittaisista kuluista 739,00 euroa kuukaudelta,

4.korvausta kantajille aiheutuneista selvittely- ja tutkimuskuluista 25.034,63 euroa ja Saxxx vielä yksin takauspalkkion määrän 470, molemmat määrät viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien ja

5.korvausta oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen.

Perusteeksi vaatimuksilleen kantajat ovat lausuneet, että he olivat tilanneet omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamisen ns. avaimet käteen -periaatteella. Saxxx oli kantajien toimeksiannosta toiminut kohteen perustussuunnittelijana, vastaavana työnjohtajana ja valvojana. Kaupunki on ollut maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan velvollinen tarkastamaan ja valvomaan, että työ on myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen piirustusten mukaista ja että rakentaminen muutoinkin vastaa sille asetettuja vaatimuksia.

Saxxx ei ollut huolehtinut rakennusten valvonnasta riittävällä huolellisuudella, minkä laiminlyönnin johdosta kantajille on syntynyt edellä vaatimuskohdassa 1 esitetyn määräinen vahinko. Rakentamisen valvonnassa ei ole noudatettu tehtävän suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin. Naantalin kaupungin osalta tarkastusvelvollisuuden laiminlyöminen on ollut syynä edellä kerrotun suuruisen vahingon syntymiseen.

Kantajien omistaman rakenteilla olevan omakotitalon perustukset olivat kesällä 2011 painuneet ja sittemmin pettäneet. Syitä selvitettäessä kohteesta oli paljastunut useita muitakin vakavia rakennusvirheitä.

Rakennus joudutaan purkamaan ja rakentamaan alusta alkaen uudestaan.

Perustusten alapuoliset louhinta- ja täyttötyöt oli tehty suunnitelmien vastaisesti. Louhekerrosta ei ole tiivistetty riittävästi. Louhekerroksen päälle tuotua täyttää ei ole riittävästi tiivistetty ja se on ollut jäässä tai se on jäätynyt antureiden alapuolisilla osuuksilla. Jäätyneen täytön päälle on tasattu murskesora, joka on keväällä 2011 valunut louheen joukkoon laskien talon perustamistasoa. Sisäpuolinen täyttö oli tehty lumen ja jäätyneen louheen päälle. Kantavan alapohjalaatan keskituen alapuolisten täyttökerrosten tiivistäminen oli laiminlyöty ja sepeli on tasattu jäisen ja lumisen täytön päälle. Sisääntuloterassin pilaritartunnat ovat suunnitelmien vastaisesti toteutettu muurattuina pilariharkkoina. Piiarien perustukset ovat painuneet ja niiden liitokset ovat oiieet sivuttaissuuntaisesti tukemattomia.

Salaojaputkia oli asennettu jäätyneelle alustalle.

Lumen ja jään sulaminen keväällä 2011 oli aiheuttanut talon perustustason laskemisen ja talon rakenteiden vaurioitumisen. Kantavan alapohjalaatan taipumat ylittävät kaikki raja-arvot. Teräsbetonilaatan teräkset ovat ylittäneet venymärajan ja ne ovat murtotilassa. Laatan painumisen johdosta sen alapinta on haljennut eikä teräksellä ole suojabetonia korroosioita vastaan. Näin ollen teräkset pääsevät ruostumaan. Viemäreiden kannatusta kantavasta laatasta ei ole tehty kaikissa viemärihaaroissa, minkä johdosta viemärit ovat painuneet alapohjan täytön painurnisen mukana. Lämpöeristelevyt eivät ole olleet kiinnitettyinä alapohjalaattaan. Eristeet ovat irronneet lattiasta ja painuneet maan mukana jättäen lattian alapinnan eristämättömäksi. Perustukset on tehty suunnitelmia suuremmaksi. Talon ulkomittoja on kasvatettu lisäeristämällä ulkoseiniä ulospäin 50 mm. Ulkoseinien rappauslevyjen alareunaan on asennettu peltinen lista, joka tukkii rappauslevyn taustan tuuletuksen.

Vesikattorakenteiden tukena oleva kantava seinälinja on tehty vasta heinäkuussa 2011 vesikaton valmistumisen jälkeen, vaikka se olisi tullut tehdä ennen kattoristikoiden asennusta. Kattoristikot on asennettu paikoilleen maaliskuun loppupuolella 2011, mutta seinä on puuttunut ainakin vielä heinäkuun alussa 2011. Tämä virhe on aiheuttanut ainakin vesikaton painumisen ja murtotilan kattoristikoihin. Kattoristikoista puuttuvat suunnitelmien mukaiset jäykistysristisiteet. Sisääntuloterassia kannattavan liimapuupilarin perustuksen painuma on aiheuttanut puupilarin ja -palkin roikkumisen ristikoista. Kattoristikot ovat tästä johtuen toimineet suunnitelmiin nähden väärin päin. Seurauksena tästä on ollut ristikoiden nurjahtaminen, mikä on osoitus ristikon kantokyvyn menetyksestä. Ristikot ovat murtotilassa jo pelkästään rakenteen omasta painosta.

Autotallin seinäraudoitus ei vastaa suunnitelmissa esitettyä maanpaineseinän terästystä. Maanpaineseinä ei ole muutoinkaan suunnitelmien mukainen, sillä se ylittää perustussuunnitelman 1,2 metrin täyttökorkeuden täytön ollessa noin 3,0 metriä. Seurauksena edellä sanotusta on maanpaineseinän työntyminen sisäänpäin. Tämä kaarevuus on näkyvissä myös vesikaton etureunassa, sillä ristikot ovat siirtyneet maanpaineseinän taipuman mukaisesti. Korjaustoimenpiteenä on valaa uusi maanpaineen kestävä seinä nykyisen rinnalle.

Saxxx on 22.11.2010 alkaen sitoutunut toimimaan rakennustyön vastaavana työnjohtajana ja valvojana. Maankäyttö- ja rakennuslaki määräävät vastaavan työnjohtajan muun ohessa huolehtimaan rakentamista koskevien säännösten, määräysten ja myönnetyn rakennusluvan noudattamisesta. Vastaava työnjohtaja vastaa hyvän rakennustavan mukaisen työn suorittamisen lisäksi myös sen laadusta. Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia myös siitä, että erityisalojen työnjohtajat hoitavat heille säädetyt ja määrätyt tehtävänsä ja että erityisalojen osatehtävät muodostavat hänen tehtäviensä kanssa sellaisen kokonaisuuden, joka täyttää hankkeen hyvälle toteutukselle asetetut vaatimukset. Rakennustyön aikana tämän on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta.
Saxxx on ollut sopimussuhteessa kantajiin ja kantajien toimeksiannosta toiminut kohteen perustussuunnittelijana, vastaavana työnjohtajana ja valvojana. Saxxxn kanssa oli suullisesti sovittu, että hän käy työmaalla useammin kuin mitä tavanomainen vastaavan työnjohtajan tehtävä edellyttäisi ja siten valvoo kantajien puolesta, että rakentaminen sujuu asianmukaisesti. Kohteen perustussuunnittelijana Saxxxlla oli erityinen velvollisuus ja kyky varmistua perustusten asianmukaisesta toteuttamisesta. Siten Saxxxn tehtävä on ollut laajempi kuin lakisääteisen työnjohtajan tehtävä. Saxxx oli laiminlyönyt suorittaa tehtävän sovitun mukaisesti ja tämän laiminlyönnin johdosta kaikki kanteessa tarkoitetut virheet olivat syntyneet. Kanteessa väitetyt virheellisyydet pohjautuvat Narmaplan Oy:n raporttiin. Vahinko on sopimusperusteinen, joten Saxxxlla on näyttötaakka siitä, että hän olisikin toiminut huolellisesti.

Naantalin kaupunkia koskevan vaatimuksen osalta keskeisessä asemassa viranomaisvalvonnassa ovat muun muassa rakentamisen kaavoituksenmukaisuus, rakennuksen terveellisyys, turvallisuus ja rakenteiden lujuus. Kantajille aiheutuneen vahingon pääasiallisina syinä ovat olleet perustuksien pettäminen ja painuminen, kantavan seinärakenteen ja kattoristikoiden vinottaistukien puuttuminen. Nämä ovat rakennuksen turvallisuuteen ja rakenteiden lujuuteen olennaisesti liittyviä seikkoja. Rakennustarkastajalta voidaan edellyttää sellaista ammattitaitoa, että 2.2.2011 toimitetussa pohja- ja raudoituskatselmuksessa olisi varmistuttu siitä, että anturaperustusta ei olisi täytetty jäätyneen louhen päälle ja siitä, että tasoitesepeli olisi levitetty asianmukaisesti tiivistetyn murskeen päälle. Jälkikäteen tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että sepeli oli levitetty jäässä olleen täyttömaan päälle. Täyttömaa on sisältänyt jäätyneen lumen ja moreenin sekaista maata. Rakennekatselmuksessa 11.5.2011 kantavan väliseinän ja jäykistysristisiteiden puuttumiseen olisi tullut kiinnittää huomiota. Perustuksien alapuolisen täytön painuminen ja hienoaineksen häviäminen perustusten alta on ollut rakennekatselmuksen aikaan silmiinpistävän selvästi havaittavissa. Rakennuksen toinen etukulma on käytännössä roikkunut tyhjän päällä ja sokkelissa on ollut useita huomattavia vaakahalkeamia. Rakennusvalvonta ei ole puuttunut näkyvissä olleisiin vaurioihin, rakentamisessa tehtyihin laiminlyönteihin ja selkeästi piirustusten vastaisiin toteutuksiin. Valvonnan olisi tullut määrätä rakentaminen keskeytettäväksi vaurioiden syiden selvittämisen ja korjaamisen ajaksi. Lattian kipsivalu lämmitysputkineen on tehty vasta rakennekatselmuksen jälkeen. Rakennusvirheisiin puuttuminen 11.5.2011, rakentamisen keskeyttäminen ja kipsivalun tekemättä jättäminen olisi mahdollistanut jo syntyneiden vaurioiden korjaamisen järkevin kustannuksin. Kipsivalun jälkeen talon korjaaminen tai sen purkaminen ja uudelleen rakentaminen ovat käytännössä yhtä kalliita vaihtoehtoja. Kaupunkiin kohdistettu korvausvaatimus perustuu vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaiseen vastuuseen julkista valtaa käytettäessä. Rakennustarkastaja ei ole rakentamisen valvonnassa noudattanut tehtävän suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia lainkohdassa tarkoitetuin tavoin. Vaivonnan laiminiyöntiä osaltaan osoitti aloituskokouksen pitäminen kaupungintalolla sekä että A. Esttt ei edes käynyt työmaalla.

Vahingon määrän osalta vaihtoehtoina ovat korjaus taikka purku ja uudelleenrakentaminen. Narmaplan Oy -nimisen yhtiön toimesta on laadittu suunnitelmat talon korjaamisesta sekä vaihtoehtoisesti sen purkamisesta ja uudelleenrakentamisesta. NL-Rakennuslaskenta Oy -nimisen yhtiön toimesta on laadittu suunnitelmiin pohjautuen kustannuslaskelmat, jotka osoittavat, että talon purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannukset ovat 360.598,00 euroa ja talon korjaaminen tulisi laskelmien mukaan vain noin 3.000,00 euroa tätä halvemmaksi. Kun korjauskustannukset nousevat yli 70 prosenttiin uudisrakentamisen hinnasta, ei korjausvaihtoehtoa oie enää järkevä toteuttaa. Kantajille aiheutunut vahinko muodostuu ensiksi purku- ja uudelleenrakentamiskustannuksista määrältään 360.598,00 euroa. Kanteessa vaaditut selvittely- ja tutkimuskulut muodostuvat

HPP-Tekniikka -nimisen yrityksen koeporausta ym. koskevasta laskusta määrältään 3.574,00 euroa, Narmaplan Oy:n laskusta korjaustapasuunnitelmista määrältään 14.362,63 euroa, Raision pesuhuollon viemärikuivausta ym. koskevasta laskusta määrältään 759,00 euroa, SM Matttn vaurioselvityslaskusta määrältään 1.458,00 euroa, NL-Rakennuslaskenta Oy:n kustannuslaskentalaskusta määrältään 2.251,00 euroa, Turun Talo Service Oy:n lattian piikkausta ym. koskevasta laskusta määrältään 2.160,00 euroa ja ulosoton takauspalkkiosta Osuuspankille 470 euroa. Näistä muodostuu kannevaatimuksissa tarkoitetut vaatimukset.

Juoksevien kulujen osalta kantajille aiheutuu taloprojektin valmistumisen viivästyksestä juoksevia ylimääräisiä kuluja. Kantajat ovat joutuneet vuokraamaan varastotilaa kohteeseen tilatuille, jo toimitetuille, mutta asentamattomille materiaaleille ja kalusteille, mistä aiheutuu 360,00 euron kustannukset kuukaudessa. Vahingon rajoittamiseksi talossa on pidettävä peruslämpö päällä ja rakennus on myös vakuutettu, mistä aiheutuu kuukaudessa yhteensä 123,00 euron määräiset kustannukset. Tontin vuokrasta aiheutuu kuukautta kohden 256 euron määräinen kustannus eli tarpeettomia kustannuksia kuukaudessa on yhteensä 739 euroa. Siten 31.12.2012 mennessä näistä on kertynyt yhteensä 11.824 euron määräinen ylimääräinen kustannuserä.

Korkolain 7 §:n mukaan viivästyskorkoa korvausvelalle on suoritettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Kantaja on esittänyt edellä tarkoitetun vastaajille 5.1.2012, joten viivästyskorkoa on maksettava 5.2.2012 lähtien.

Kantajat ovat rakennusprojektin johdosta ajautuneet tilanteeseen, jossa heidän tuleva kotinsa ja keskeinen varallisuutensa on kärsinyt totaalivahingon. Kaikki vastuutahot ovat kuitenkin kieltäytyneet korvausvastuusta. Syytä ja vahinkoon syyllistä ei voida selvittää ilman oikeudenkäyntiä. Sen vuoksi kantajat ovat kanteen edes osittaisen hylkäämisen varalta vielä vaatineet, että vastaaja joka tapauksessa määrättäisiin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a tai 8b §:n nojalla vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Vastaajien vastaukset

Saxxx

Saxxx on vastustanut kannevaatimuksia ja vaatinut, että kanne hylättäisiin ja että kantajat yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen.

Perusteeksi vastustukselleen Saxxx on lausunut ensiksi, että hän ei ole vastuussa kohteen pääurakoitsijan MR-Building Oy:n ja AL-Urakointi Oy:n rakennusvirheistä aiheutuneista vahingoista. Kantajat eivät olleet tilanneet omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamista ns. avaimet käteen-periaatteella. Kantajat ovat vastanneet itse muun ohessa kaikista materiaalihankinnoista ja töiden aikataulutuksesta, jotka tehtävät eivät kuulu tilaajalle avaimet
käteen-toimituksessa.

Rakentamisessa tehtyjen virheiden ja niiden aiheuttamien vaurioiden osalta oli todettava, että rakennuksen pohjalaatta oli jonkin verran painunut, mutta painuminen on mittausten mukaan pysähtynyt. Sen sijaan perustusantura ei ollut painunut. Siitä ei ollut mitään näyttöä. Näin ollen perustusten purkaminen ja niiden uudelleen rakentaminen on ylimitoitettu toimenpide. Perustukset on mahdollista korjata hänen esittämällään tavalla purkamatta koko rakennusta ja siten voidaan välttää huomattava määrä kustannuksia. Sisääntuloterassin pilaritartunnat ovat talotehtaan suunnittelemat ja toimittamat. Työmaalla on tehty perustuksien pilarit talotehtaan antamaan korkeuteen talotehtaan suunnitelmien mukaisesti. Terassi on vielä keskeneräinen ja kun se rakennetaan valmiiksi, terassin loput rakenteet tukevat terassia entisestään. Kanteessa väitettyä virheettä ei ole. Kantajat ovat reklamoineet salaojaputkien osalta ensimmäisen kerran vasta haastehakemuksessa ja näin menettäneet oikeutensa esittää salaojien mahdollisen virheen johdosta vaatimuksia Saxxxlle. Salaojaputkia ei ole asennettu jäätyneelle alustalle eikä niissä ole osoitettu olevan korjausta edellyttäviä vaurioita. Tähän perustuva vaatimus tulee hylätä. Kantava alapohja muuttuu hänen esittämällään korjaustavalla maanvaraiseksi laataksi. Betonilaatan teräksien mahdollisella ruostumisella ei tämä korjaustapa huomioon ottaen ole kantavuuteen tai rakenteen kestävyyteen ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Samoin viemärien kannatusten osalta kantajat ovat reklamoineet vasta ensimmäisen kerran haastehakemuksessa ja siten menettäneet oikeutensa tältä osin vaatia korvausta. Rakennuksen viemäreiden kannatusta ei ole alkuperäisissä suunnitelmissa valittu perustamistapa huomioiden edellytetty eikä viemäreissä ole osoitettu olevan korjausta vaativaa vikaa. Lattian eristyskyky nousee hänen esittämällään korjaustavalla suunnitelmien mukaiseksi. Siitä, että perustukset ovat suunnitelmia suuremmat, ei ole aiheutunut vahinkoa. Ulkoseinien rappauslevyjen tuuletuksen puuttumisesta on reklamoitu ensimmäisen kerran vasta haastehakemuksessa. Reklamaatio on tehty myöhään eikä kantajjilla ole tältä osin oikeutta esittää vaatimuksia. Tosiasiallisesti levyjen taustan tuuletus on olemassa ja se toimii. Rappauslevyjen alareunaan asennettu peltinen lista ei tuki taustan tuuletusta.

Vesikattorakenteille ei ole aiheutunut kanteessa väitettyjä vaurioita kantavan seinälinjan puuttumisen taikka perustusten painumisen johdosta. Vesikattorakenteiden purkaminen ja uudelleen rakentaminen on tarpeeton ja ylimitoitettu toimenpide, koska väitetyt vauriot voidaan korjata vähäisin kustannuksin. VTT Expert Services Oy tutkinut kattoristikot ja todennut, että naulalevyristikoissa ei ole niiden kantokykyä heikentäviä vaurioita ja että ristikoiden kantavuus on riittävä ja vaatimukset täyttävä edellyttäen, että kolmitukisten ristikoiden tukipainumat ja puutteelliset tuennat korjataan alkuperäisien ristikkosuunnitelmien mukaisiksi. Kattoristikoiden taipumat ovat selvästi niille sallittuja enimmäistaipumia alhaisemmat. Painuman määrää ei myöskään ole osoitettu. Ristikoissa on suunnitelmien mukaiset jäykistysristisiteet. Ne on asennettu 17.4.2011 jälkeen ja niiden asentaminen on tarkastettu mm. 11.5.2011 pidetyssä rakennekatselmuksessa. Terassin kohdalla vesikattosuunnitelmissa esitetty jäykistysristiside on korvattu terassin sisään vedossa ulkoseinän levytyksellä. Kantajat ovat sallineet sisääntuloterassin kannattavan liimapuupilarin perustuksen painuman jatkua korjaamattomana toistaiseksi jo yli vuoden. Kantajat eivät ole ryhtyneet mihinkään korjaustoimiin väittämänsä ongelman korjaamiseksi ja ovat siten yksin vastuussa tuon vaurion korjaamisesta.

Autotallin maanpaineseinän raudoitus on toteutettu suunnitelmien edellyttämällä tavalla. Kantajien väite raudoituksen puutteista oli väärä.

Saxxx kiistää toimineensa kohteessa valvojana. Rakennuttajavalvonnan tehtävien määrä on huomattavasti laajempi kuin mitä vastaavan työnjohtajan tehtävien määrä on. Hän oli suullisella sopimuksella T. Soxxxan kanssa sopinut toimivansa hankkeessa osa-aikaisena vastaavana työnjohtajana, jonka tehtävä on luonteeltaan julkisoikeudellinen. Tämän osoittaa osapuolten yhdessä 22.11.2010 allekirjoittama hakemus/ilmoitus rakennustyön vastaavan työnjohtajan tehtävään, jossa kaavakkeessa hän oli sitoutunut vastaavan työnjohtajan tehtävään maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen Suomen rakentamismääräyskokoelman A 1 määräysten ja ohjeiden mukaisesti vastaavan työnjohtajan tehtävään liittyviltä osin. Kyseisellä hakemuksella/ilmoituksella hän ei ollut sopinut vastaavansa kohteen valvojan tehtävistä.

Talonrakennustyön työmaavalvonnan tehtäväluettelon (RT16-10746) mukaan valvojan tehtäviin kuuluvat mm. seuraavat työt, joita hän ei ollut sopinut suorittavansa eikä hänellä käytännössä ole ollut edes mahdollisuutta näitä tehtäviä suorittaa, nimittäin urakka-asiakirjoihin tutustuminen, joita hänelle ei oltu toimitettu edes erikseen pyydettäessä, rakentamisaikataulujen seuranta ja valmistumisaikataulusta huolehtiminen, joista hänelle ei oltu milloinkaan ilmoitettu ja taloudellinen valvonta, jonka kantajat ovat hoitaneet itse. Siten hänen ei voida katsoa toimineen kanteessa väitetyllä tavalla kantajien valvojana, koska hänen tehtäviinsä ei ole kuulunut mitään edellä mainituista, perustavaa laatua olevista valvojan tehtävistä. Koska kanteessa hänen oli katsottu laiminlyöneen myös valvojan tehtävät, kantajien tuli tarkemmin yksilöidä, mitä vastattavakseen ottamiaan tehtäviä hän olisi kantajien käsityksen mukaan laiminlyönyt ja miten tämä laiminlyönti olisi syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon.

Hän oli suorittanut vastaavalle työnjohtajalle Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaiset tehtävät ja noudattanut toimessaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja suosituksia. Kanteesta ei ilmennyt, miten taikka minkä edellä mainittujen säännösten vastaisesti hänen katsottaisiin toimineen. Vastaavan työnjohtajan vastuu ei ole ns. ankaraa vastuuta urakoitsijoiden tekemistä työvirheistä. Sen vuoksi kantajien tehtävänä oli osoittaa, mistä hänen laiminlyönnistään vahinko olisi aiheutunut ja onko tämä menettely syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Hän oli toiminut osa-aikaisessa vastaavan työnjohtajan tehtävässä huolellisesti ja noudattanut asianmukaisesti säännöksiä ja määräyksiä. Hän ei ollut ottanut tehtäväkseen tilaajan valvojan toimia, jota osaltaan osoitti osapuolen sopiman korvauksen pieni määrä. Kokonaispalkkioksi oli sovittu 3.075,00 euroa arvonlisäveroineen ja siitä hänelle oli maksettu 2.460,00 euroa. Palkkion määrä vastaa noin kuukauden kokopäiväistä työpanosta, joka siis jakautuu hankkeen koko kestoajalle eli noin 6-8 kuukauden ajalle. Hän ei ollut sopinut, että hän toimisi tällä veloituksella myös tilaajien valvojana. Kantajilla ei ole perusteita väittää eikä heille voida antaa oikeussuojaa väitteelleen siitä, että hänen olisi tullut tätä palkkiota vastaan toimia myös valvojan tehtävässä. Valvojan tehtävästä maksettava korvaus olisi käytännössä ollut noin kymmenkertainen. Tämä oikeusperiaate ilmeni muun ohessa korkeimman oikeuden ratkaisusta 1989:131. Hän oli suorittanut osa-aikaisen vastaavan työnjohtajan tehtävää pistokoeluontoisilla työmaakäynneillä sekä edellyttänyt kohteen pääurakoitsijalta, että ilman näitä työmaakäyntejä ei siirrytä seuraavaan työvaiheeseen. Hän oli käynyt työmaalla 1-2 kertaa viikossa sekä aina silloin, kun hän oli erikseen edellyttänyt urakoitsijaa pyytämään hänet paikalle.

Hän oli työmaakäynneillään antanut urakoitsijoille tarkat ohjeet siitä, miten perustusten rakentaminen talvella on toteutettava. Nämä ohjeet ovat ilmenneet myös hänen laatimistaan perustussuunnitelmista, jotka hän oli antanut urakoitsijoille. Ei voida perustellusti edellyttää, että hän olisi tällöin osa-aikaisena vastaavana työnjohtajana jäänyt työmaalle valvomaan ohjeistuksen noudattamista alusta loppuun, vaan hän oli voinut luottaa siihen, että ammattitaitoiset urakoitsijat hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti. Hänen vastuunsa arvioimisessa on kiinnitettävä myös erityistä huomiota siihen, että pääurakoitsijan nimeämänä työnjohtajana ja valvojana työmaalla oli toiminut yli 40 vuotta rakennusalalla toiminut rakennusmestari K. Rattt ja maanrakennusurakoitsijana AL-Urakointi Oy, joka mm. markkinoi itseään kaivinkoneurakoinnin todellisena ammattiosaajana. Mikäli hänen pistokoeluontoisesta valvonnasta ja ohjeistuksesta sekä perustussuunnitelmien tarkoista ohjeista piittaamatta urakoitsijat ovat jättäneet ohjeet noudattamatta, vastuu ei ole hänen, vaan urakoitsijoiden. Urakoitsijoiden menettely lähenee tällöin törkeää huolimattomuutta tai tahallisuutta, josta hän ei voi olla vastuussa kantajille. Kantajat eivät ole väittäneet, että hän olisi ollut työmaalla läsnä vähemmän kuin mitä hänen tehtäväkseen oli sovittu. Vastaavan työnjohtajan tehtävän osa-aikaisuuden johdosta ei ole perusteltua vaatia, että hän olisi ollut täysipäiväisesti läsnä työmaalla ja että hän näin olisi voinut varmistaa esimerkiksi täyttömateriaalin asianmukaisuuden jokaisen lapiollisen osalta. Hän ei ole vastuussa urakoitsijoiden selvistä törkeää huolimattomuutta tai tahallisuutta lähentyvistä työvirheistä kantajille. Hänen vastuutaan asiassa on arvioitava myös sillä perusteella, onko hän suorittanut vastaavan työnjohtajan tehtävänsä siten kuin alalla yleensä huolellisesti toimittaessa suoritetaan. Hänen toimintaansa on siten verrattava ns. normaalin huolellisen vastaavan työnjohtajan toimintaan. Mikäli hänen menettelynsä ei poikkea alan normaaleista käytännön huolellisuusnormeista tilaajan vahingoksi, on hän toiminut tehtävässään huolellisesti eikä korvausvelvoilisuutta urakoitsijoiden virheistä voi syntyä. Hän on suorittanut tehtävänsä alan normaalien huolellisten käytäntöjen mukaisesti eikä hänen menettelyssään ole tuottamusta. Hänellä ei myöskään ole ollut väitettyä vastaavan työnjohtajan tehtävää laajempaa valvontavastuuta sen johdosta, että hän oli toiminut perustusten rakennesuunnittelijana. Suomen rakentamismääräyskokoelman A 2 kohdassa 3.2.1 määriteltyihin suunnittelijan tehtäviin ei sisälly konkreettista rakennustyösuorituksen valvontaa.

Vahingon määrän osalta Saxxx on kiistänyt sen, että rakennuksen purkaminen ja uudelleen rakentaminen maksaisi yhtä paljon kuin sen korjaaminen ja että tästä johtuen rakennuksen korjaaminen ei olisi kannattavaa. Rakennuksen perustusten korjaaminen maksaa 58.425,00 euroa. Perustusten painumisen on todettu mittauksissa pysähtyneen ja Powerpile Oy -niminen yhtiö on suunnitellut perustusten korjauksen ja laskenut korjaamisen maksavan tuon määrän. Rakennuksen painuneen pintalaatan oikaiseminen kipsivalulla maksaa arviolta noin 2.000,00 euroa. Rakennuksen kattoristikoiden tuennan korjaaminen maksaa noin 500,00 euroa. Korjauskustannusten kokonaismäärä jää siten 60.925,00 euroon, joka on noin 17 % kantajien väittämästä korjauskustannusten määrästä. Rakennuksen vauriot voidaan ja ne tulee korjata. Kantajien rakennuksen purkamisen ja uudelleen rakentamisen kustannuksiin perustuva vahingonkorvauksen määrä oli huomattavasti ylimitoitettu. RTS Rakennustieto Oy:n tutkimustietoon perustuvan laskelman mukaisesti vastaavan kokoisen talon valmiiksi rakentamisen kustannus on noin 377.000 euroa. Talon valmiusasteen ollessa noin 70 prosenttia tällä hetkellä, ei vahingonkorvauksen määrä voi missään olosuhteissa olla enempää kuin vastaavan kokoisen talon kyseiseen valmiusasteeseen saattamisen kustannus eli noin 260.000 euroa.
Kantajien vaatimus on siten noin 100.000 euroa ylimitoitettu siinä tapauksessa, että korjaus tulisi tehdä kantajien esittämällä tavalla. Lisäksi tähän liittyvä viivästyskorkovaatimus tuli joka tapauksessa ennenaikaisena hylätä. Kantajat eivät olleet vielä ryhtyneet uudelleenrakentamis- taikka korjaustoimiin.

Esitettyjen selvittely- ja tutkimuskulujen määrä on huomattavan ylimitoitettu ja kohtuuton. Saxxx on kiistänyt vastuunsa näistä kokonaisuudessaan. Hänelle ei ole esitetty yhdenkään selvittely- tai tutkimuskuluja aiheuttaneen toimenpiteen osalta vaatimuksia ennen tuohon toimenpiteeseen ryhtymistä. Hänelle ei ole varattu mahdollisuutta vaikuttaa selvitysten ja tutkimusten laatimistapaan taikka tarpeeseen. Kantajien ja Saxxxn välillä on 25.11.2011 pidetty neuvottelu, jossa hän on ilmoittanut halukkuutensa selvittää vaurioita ja niiden korjaustapaa. Vielä tällöinkään kantajat eivät ole vaatineet häneltä korvausta vahingoistaan, vaikka lähes kaikki selvittely- ja tutkimustoimet oli jo tehty. Hän on ilmoittanut saatuaan 5.1.2012 kantajien ensimmäisen kirjallisen korvausvaatimuksen, että hän oli halukas selvittämään korjaustapaa ja vaikuttamaan korjaustavan valintaan sekä myötävaikuttamaan korjausten suorittamisessa. Ottamalla huomioon nämä ilmoitukset tulee häneen vastuutaan selvittely- ja tutkimuskuluista rajoittaa hänen itsensä tekemien selvittely- ja tutkimuskulujen määrään.

Yksityiskohtaisesti esitettyjen selvityskulujen osalta Saxxx on lausunut, että HPP Tekniikka Oy:n kustannus ei ole selvittelykustannus, vaan korjauskustannus, joka on kantajien korjaustapaesitys huomioiden tarpeeton, koska kantajien tarkoituksena on purkaa perustukset kokonaan ja muuttaa perustamistapa tuulettuvaksi alapohjaksi.
Narmaplan Oy:n kustannusten osalta oli sinänsä riidatonta, että yhtiölle on maksettu kirjanpidosta ilmeneviä määriä. Vaatimus oli kuitenkin kiistettävä määrällisesti jäljempänä mainittua enemmälti, koska perustusten korjaussuunnittelu ei maksa vaadittua määrää, mikäli tarkoituksena on purkaa perustukset kalliopohjaan saakka ja rakentaa ne uudelleen tuulettuvaksi rossipohjaksi. Korjaussuunnittelun osalta oli hyväksyttävissä määrällisesti enintään 200 euroa, kun huomioidaan kantajien esittämä korjaustapa. Loppuosa kustannuksista koostunee perustusten uudelleen suunnittelusta. Raision Pesuhuolto Oy:n lasku on korjauskustannus, ei selvittelykulu. SM Matttn ja NL-Rakennuslaskennan laskujen osalta ei ollut määrällisesti huomautettavaa. Turun Talo Service Oy:n laskun osalta kysymys on ollut korjauskustannuksista ja joka tapauksessa vaatimus oli kiistettävä määrällisesti 6 tunnin eli 250 euroa ylittävin osin. Erittelyn perusteella noin 180 cm x 50 cm aukon piikkaamiseen betonilaattaan on kulunut aikaa kahdelta mieheltä yhteensä 43 tuntia. Vaatimuksesta on erittelemättä, mistä aukon piikkaamisen ylittävä vaatimus koostuu.
Timanttilaikkojen hankintakustannus ei ole selvittelykulu.MBR-betonitoimitus ei ole selvittelykulu, vaan korjauskustannus.Hallivuokran osalta huomautettavaa ei ole määrällisesti. Vaatimus on kuitenkin perusteeton, koska rakennusta voi käyttää varastona. Siinä on lämmitys ja se on vakuutettu. Maanvuokran ja vakuutusmaksun osalta määrällisesti ei ollut huomautettavaa. Takauspalkkiota koskeva vaatimus tuli tositteen puuttuessa hylätä.

Muualla asumisesta ja tavaroiden varastoimisesta aiheutuvat kustannukset eivät sellaisenaan määrältään osoita kantajille taloprojektin valmistumisen viivästymisestä aiheutuvan vahingon määrää ja nämä kustannukset on kiistettävä. On selvää, että kantajille olisi aiheutunut kustannuksia myös uudessa talossa asumisesta, jos sinne olisi voitu muuttaa kanteessa ilmoitettuna suunniteltuna ajankohtana kesäkuussa 2011. Määrällisesti muualla asumisesta ja tavaroiden varastoimisesta aiheutuvien kustannusten on katsottava vastaavan kustannuksia, joita kantajille olisi talossa asumisesta aiheutunut. Korvattavaa vahinkoa ei näiden osaita ole aiheutunut. Korvauksen tuomitseminen muuaiia asumisesta ja tavaroiden varastoimisesta vaaditun määräisenä johtaisi tilanteeseen, jossa kantajille ei aiheudu käytännössä mitään kustannuksia asumisestaan. Vahingonkorvaus johtaisi tällöin kantajat parempaan asemaan, kuin missä he olisivat olleet ilman vahingon sattumista. Rakennuksen peruslämmön päällä pitämisestä ja vakuuttamisesta aiheutuvat vaatimukset oli kiistettävä määrältään näyttämättöminä. Perusteen osalta oli todettava, että peruslämmön päällä pitämisen ja vakuuttamisen kustannukset voivat olla korvattavaa vahinkoa, mikäli hänen katsottaisiin olevan kantajille vastuussa vahingoista ylipäätään.

Saxxx on kiistänyt väitteen, jonka mukaan hän olisi kieltäytynyt korvausvastuusta kantajille. Hän oli heti ensimmäisessä kantajien kanssa käydyssä neuvottelussa ilmoittanut halukkuutensa selvittää vaurioiden syytä ja korjaustapaa ja hän oli tehnyt huomattavan määrän selvitystyötä näiden selvittämiseksi sekä edelleen vastauksessaan 28.3.2012 ilmoittanut kantajille olevansa valmis sovintoratkaisun mahdollistamiseksi auttamaan kantajia korjausten käytännön toteuttamisessa ja osallistumaan korjauksesta syntyviin kustannuksiin. Tähän eivät kantajat ole vastanneet. Koska hän oli tuolloin 28.3.2012 esittänyt kantajille todettujen vaurioiden hyväksyttävän korjaustavan, hän ei ole enää vastuussa kantajille sen jälkeen syntyneistä juoksevista kustannuksista siinäkään tapauksessa, että hänet ylipäätään todettaisiin olevan vastuussa vaurioiden korjaamisesta. Myös oli kiistettävä väite siitä, että kantajat olisivat osoittaneet halukkuutta neuvotella sovintoratkaisusta. Osoituksena väitteen virheellisyydestä oli jo se, ettei hänen esittämäänsä konkreettiseen sovintoesitykseen oltu kantajien taholta edes vaivauduttu vastaamaan. Saxxx on kiistänyt edelleen sen, että asia olisi oikeudellisesti niin epäselvä, että kanteen tullessa hylätyksi huomattavalta osin, olisi aihetta määrätä hänet vastaamaan omista kuluistaan. Kantajat olivat omasta tahdostaan jättäneet kanteen nostamatta alkuperäistä pääurakoitsijaa vastaan sekä maanrakennusurakoitsijaa vastaan, vaikka heillä olisi ollut näiden kanteiden nostamiseen sopimukseen ja lakiin perustuvat oikeudet. Pelkästään se, että kantajat ovat ryhtyneet ajamaan menestymismahdollisuuksiltaan vaikeaa kannetta vastaavaa työnjohtajaa kohtaan, ei johda siihen, että asiaa voitaisiin pitää oikeudellisesti epäselvänä. Kanteen ajaminen häntä kohtaan ei olisi ylipäätään ollut tarpeellista huomioon ottaen hänen tekemänsä selvitystyö sekä myös tekemänsä sovintoesitys. Hän on ollut alusta alkaen valmis kantamaan vastuunsa asiassa eikä ole antanut aihetta oikeudenkäyntiin.

Mikäli vastoin Saxxxn käsitystä hänen katsottaisiin olevan vastuussa urakoitsijoiden työvirheistä, Saxxx on vaatinut, että hänen vahingonkorvausvelvollisuuttaan kohtuullistetaan. Vaadittavan vahingonkorvauksen määrä suhteessa hänen saamaansa palkkioon ovat niin räikeässä epäsuhteessa toisiinsa nähden, että täysimääräisen vahingonkorvauksen tuomitseminen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Tätä puoltaa myös se, ettei hänellä ole oikeutta vaatia korvausta vahingot huolimattomalla rakentamistyöllä aiheuttaneilta urakoitsijoilta. Hänen ja vahingot aiheuttaneiden urakoitsijoiden välillä ei ole sopimussuhdetta ja puhtaan varallisuusvahingon ollessa kyseessä ei ole olemassa lain tarkoittamaa erityistä perustetta sille, että hän voisi saada korvauksen mainituilta urakoitsijoilta vahingonkorvauslain säännösten nojalla. Tämän vuoksi Saxxx on katsonut, että hänen maksettavakseen tuomittavan vahingonkorvauksen määrä voi olla enintään viidesosa korjauskustannusten kokonaismäärästä. Saxxx on katsonut, että vain viidesosa voi kuulua hänen vastuulleen, koska muita vastuutahoja ovat kantajat itse, pääurakoitsija, maanrakennusurakoitsija sekä Naantalin kaupunki ja mahdollisesti vielä työmaan varsinainen työnjohtajakin.

Naantalin kaupunki Naantalin kaupunki on vastustanut kannevaatimuksia perusteettomina ja vaatinut, että kanne hylättäisiin ja että kantajat yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin korvaamaan kaupungin asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteeksi vastustukselleen kaupunki on lausunut, että rakennuttajan vastuu rakennushankkeessa ilmenee Maankäyttö- ja rakennuslain 119§:stä. Tämän lainkohdan mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn
luvan mukaisesti. Hänellä tulee hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. Siten päävastuu rakennushankkeesta on aina rakennuttajalla itsellään. Kantajat ovat rakennuttajia nyt kysymyksessä olevassa hankkeessa. Kanteessa on väitetty, että kaupunki olisi laiminlyönyt tarkastusvelvollisuutensa rakentamisen yhteydessä sillä seurauksella, että laiminlyönnistä on johtunut kantajien väittämä vahinko. Tämä väite oli kiistettävä sekä perusteeltaan että määrältään. Kaupunki ei ollut laiminlyönnillään aiheuttanut nyt kysymyksessä olevia vahinkoja eikä se näin ollen ole korvausvelvollinen. Syy-yhteyttä kaupungin suorittaman rakennusvalvonnan ja kohteessa syntyneen vahingon välillä ei ole olemassa. Kunnan rakennusvalvonta perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:ään sekä sen nojalla annettuun asetuksen 4 §:ään. Kunnan rakennusvalvonta uudiskohteissa on aina suhteutettua valvontaa, jossa valvonnan laajuus ja laatu määräytyvät rakennushankkeen vaativuuden ja siinä toimivien asiantuntemuksen perusteella. Viranomaisvalvonnan suhteellisuus ilmenee Maankäyttö- ja rakennuslain 124 §:stä, jossa muun ohessa todetaan, että valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvanhakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Valvonta toteutetaan ensisijaisesti hyväksymällä kohteeseen riittävät ammattitaidot omaava vastaava työnjohtaja. Varmistumalla siitä, että hanketta jatkuvasti valvoo riittävän koulutuksen ja kokemuksen sekä ammattitaidon omaava rakennusalan asiantuntija, kunta on täyttänyt omat valvontavelvoitteensa. Rakennuttaja ja vastaava työnjohtaja ovat vastuussa siitä, että työ suoritetaan riittävällä ammattitaidolla. Kun sekä kohteen suunnittelija että vastaava työnjohtaja olivat tunnettuja ammattitaidostaan jo entuudestaan, ei valvonnalla ole ollut syytä epäillä laiminlyöntejä. Hankkeesta oli laadittu pääsuunnittelijan toimesta asianmukaiset suunnitelmat. Lisäksi vastaava työnjohtaja Saxxx oli suunnittelijana laatinut suunnitelman ja rakennepiirustuksen perustuksesta, jonka rakentamista hän itse työnjohtajana valvoi. Tontti tai itse rakennus eivät ole olleet tavanomaista vaativampia. Kunnan suorittamassa rakennusvalvonnassa ei niinkään ole kysymys rakentamisen hyvän laadun takaamisesta kuin siitä, että huolehditaan laissa säädettyjen ja lain perusteella määrättyjen velvoitteiden täyttämisestä. Keskeisessä asemassa ovat tuolloin esimerkiksi rakentamisen kaavoituksenmukaisuus sekä rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus. Rakentamisen valvonnassa on noudatettu tehtävän suorittamiselle kohtuudelle asetettuja vaatimuksia. Rakennuskohteessa käydään suorittamassa määrättyjä tarkastuksia ja tarkastus suoritetaan aina vastaavan työnjohtajan tai rakennuttajan pyynnöstä. Tarkastuskäynneillä kiinnitetään lähinnä huomiota edellä mainittuihin asioihin ja myös tältä osin kaupunki katsoo täyttäneensä omat velvoitteensa. Kohteessa mahdollisesti syntyneen vahingon ja kaupungin tarkastustoimen välillä ei ole olemassa syy-yhteyttä. Helmikuun 2. päivänä 2011 suoritetussa pohjakatselmuksessa ei ollut viitteitä siitä, että työ olisi siihen mennessä suoritettu virheellisesti. Tämän jälkeen kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri oli kutsuttu rakennuttajan tai vastaavan työnjohtajan toimesta tarkastamaan kohdetta vasta toukokuun puolivälin 2011 tuntumassa. Samoihin aikoihin oli rakennuttaja itse havainnut kohteessa syntyneitä puutteita, mitkä ilmenevät hänen 13.5.2011 sähköpostitse lähettämästään kirjeestä urakoitsijoiden edustajille. Tässä kirjeessä T. Soxxx oli ilmoittanut havainneensa julkisivusokkelissa halkeamista ja maan puuttumista perustuksien alta. Kaikki mainitut rakenteelliset virheet ja ongelmat olivat syntyneet helmikuun alun ja toukokuun puolivälin 2011 välisenä aikana. Tänä aikana rakennustarkastajaa ei ole kutsuttu työmaalle. Siten rakennusvalvonnan suorittaman valvonnan ja syntyneiden vahinkojen välillä ei ole syy-yhteyttä. Viitatussa kirjeessä on kuitenkin huomionarvoista se seikka, että vaikka T. Soxxx rakennuttajana on kieltänyt lisämassan laittamisen taloon ennen kuin ongelma on korjattu, hän on samanaikaisesti vaatinut urakoitsijalta, että talo valmistuisi sopimuksen mukaisesti ja siinä laajuudessa kuin mitä oli sovittu. Kannekirjelmästä saa sen käsityksen, että vaikka rakennuttaja itse oli pysäyttänyt rakennustoimet 13.5.2011, rakentamista oli kuitenkin jatkettu ja lisämassaa ym. laitettu taloon. Mikäli tämä piti paikkansa, kantaa rakennuttaja itse vastuun siitä lisävahingosta, joka on tämän jatkorakentamisen seurausta. Huomionarvoista on myös, että havaituista ongelmista huolimatta rakennuttaja itse tai vastaava työnjohtajakaan eivät ole pyytäneet rakennusvalvonnan tarkastusinsinööriä työmaalle ilmenneiden vahinkojen tarkastamiseksi ennen kuin vasta syyskuun lopulla 2011. Siten niidenkään vahinkojen, jotka ovat syntyneet toukokuun puolivälin jälkeen rakennuskohteessa sen johdosta, että urakoitsijan on sallittu tai jopa edellytetty jatkavan työsuoritetta, ei voida katsoa johtuvan rakennusvalvonnan laiminlyönnistä. Edellä kerrotun ohella urakoitsija on ilmoittanut, että rakennuttaja on edellyttänyt urakoitsijan poikkeavan alkuperäisistä suunnitelmista liittyen rakennuksen perustukseen. Urakoitsija oli oman ilmoituksensa mukaan ilmoittanut asiasta rakennuttajalle todeten, että rakennuttajan edellyttämät muutokset saattavat vaarantaa rakennustyön sopimuksenmukaisen täyttämisen. Tästä huolimatta rakennuttaja oli edellyttänyt, että rakennus tulee perustaa ja rakentaa hänen antamiensa uusien määräysten mukaisesti. Vielä huomio kiinnittyy rakennuttajan ja urakoitsijan välisen urakkasopimuksen sopimusehtoon, mikä koskee vakuutuksia. Sopimuksen nojalla urakoitsijan olisi tullut ottaa rakennustyövakuutus, joka kattaa urakkasopimuksen kohteena olevan suorituksen. Onko sovittua vakuutusta otettu ja onko rakennuttaja itse tai vastaavan työnjohtajansa kautta tarkistanut vakuutuksen olemassa olon. Olikin kysyttävä, onko asiassa tehty vahinkoilmoitus ja onko siitä annettu korvauspäätös. Mainitusta pienurakkasopimuksesta ilmenee edelleen, että vaikka kysymyksessä onkin pääurakkasopimus, sopimuksessa ei erikseen mainita louhintaa ja rakennusten perustustyötä. Vaikutti siltä, että nämä työt on tehty erillisen urakoitsijan tai muun toimijan toimesta ja vastuulla. Pyynnöstä huolimatta tähän asiaan ei ole saatu lisäselvitystä kantajilta.
Vaadittujen korvausten määrien osalta kantajat ovat lähteneet siitä, että nykyinen rakennus tulisi purkaa ja rakentaa tilalle täysin uusi rakennus. Tältä osin vaadittu määrä on aivan liian korkea. Arvio perustuu ainoastaan yhden tahon antamaan arvioon. Kaupungin käsityksen mukaan korjaukset voitaisiin suorittaa huomattavasti edullisemmin.
Korvausvaatimus sisältää joko uudisrakennuksen hintaa vastaavan määrän tai kaikkien suoritettavien korjauskulujen määrän. Jos vastoin käsitystä rakennusvalvonnan katsottaisiin joltakin osalta syyllistyneen korvausvelvollisuuteen johtavaan laiminlyöntiin, se ei missään tapauksessa ole johtanut kaikkiin niihin rakennusvirheisiin, joihin kanteessa on nyt viitattu. Siten kaupunki ei missään tilanteessa voi tulla korvausvelvolliseksi koko vaadittavalle määrälle riippumatta siitä, mikä oikea määrä on. Lisäksi viivästyskorkovaatimus on ennenaikainen, sillä kantajat eivät ole ryhtyneet korjaamaan rakennusta tai rakentamaan uutta rakennusta, josta sellainen lisäkulu olisi syntynyt, mistä nyt vaaditaan korvausta. Vaatimus kanteessa tarkoitetuista kuukausittaisista kuluista oli myös kiistettävä sekä perusteeltaan että määrältään. Nämä kulut ovat välillistä vahinkoa, eikä vastaajalla ole velvollisuutta niiden korvaamiseen. Vaatimusten johdosta oli myös kysyttävä, miksi kohteeseen toimitetuille materiaaleille oli hankittu erillinen varasto, kun kohde kuitenkin pidetään peruslämmössä ja toisaalta, miksi kohdetta pidetään peruslämmössä ja vakuutettuna, kun kanteessa on ilmoitettu aikomuksena olevan purkaa rakennus ja rakentaa kokonaan uusi. Lisäksi on todettava, että jos rakennus olisi ollut kelvollinen asuttava, olisi kantajille joka tapauksessa syntynyt lämmitys- ja vakuutuskuluja. Siten nämä kulut eivät muodosta mitään vahinkoa. Myös vaatimus korvattavaksi vaadittujen selvittely- ja tutkimuskulujen osalta oli kiistettävä perusteeltaan. Määrällisesti asia oli edelleen epäselvä.

Oikeudenkäyntikulujen osalta oli todettava, että asia ei ole oikeudellisesti niin epäselvä, että kantajat voisivat tällä perusteella vapautua oikeudenkäyntikulujen osalta korvausvastuustaan. Kaupungin puolelta oli ennen kantajien vireillepanemaa kannetta käyty kirjeenvaihtoa ja ilmoitettu kantajille perusteltu näkemys vaatimusten kiistämiselle. Nämä perusteet ovat edelleen samat. Kantajat ovat tietoisesti ottaneet riskin nostettuaan tästä huolimatta kanteen myös kaupunkia vastaan. Sen vuoksi kantajat tuli velvoittaa korvaamaan asiassa kaupungin oikeudenkäyntikulut.

TODISTELU

Kantaja

Kirjalliset todisteet

K1. Narmaplan Oy:n lausunto 17.11.2011, täydennetty 7.12.2011 ja 20.3.2012

K2. NL-Rakennuslaskenta Oy:n kustannuslaskelmat 24.3.2012 talon korjaamisesta ja purusta sekä uudelleen rakentamisesta

K3. NL-Rakennuslaskenta Oy:n laskelma korjauskuluista

K4. Narmaplan Oy:n lausunto 9.10.2012

K5. Keski-Suomen Puukympit Oy:n rakennepiirustukset koskien kattoristikoita 16.3.2012

K6. SM Mattt Oy:n lausunto 2.10.2011 liitepiirustuksineen

K7. erittely aiheutuneista kuluista liitetositteineen

K8. sähköpostiviesti 29.8.2011 Soxxx/Saxxx

K9. Valokuvaliite

K10. Kattotuolien tarkistuslaskelmat 1 ja 2 Narmaplan Oy/ KPM-Engineering Oy, RI A. Pattt

K11. Mittausdokumentit kohteesta 1.2.2013 SM Mattt Oy ja siihen liittyvä sähköposti Narmaplan Oy 20.2.2013

K12. lf vahinkovakuutusyhtiö Oy, lausunto: rakennustarvikkeiden ja kodinkoneiden varastointi

K13. Työmaakokouspöytäkirja no 1/22.11.2010

K14. tapahtumakyselyjäljennös

K15 valmiusastetodistus

K16 loppuselvitys

Henkilötodistelu

1. todistelutarkoituksessa T. Soxxx

2. todistaja J. Letttnen

3. todistaja H. Lemttt

4. todistaja S. Mattt

5. todistaja J. Sutttnen, Geo-Master Oy

6. todistaja V. Kuttt

7. todistaja V. Pöttt

8. todistaja N. Hettt

9. todistaja J. Tilttt

Muu oikeudenkäyntiaineisto: DVD-tallenne viemärikuvauksesta

Saxxx

Kirjalliset todisteet

S1. Rambol Finland Oy:n lausunto talon perustuksista

S2. Powerpile Oy:n selvitys perustusten vahvistamisesta 31.8.2012

S3. VTT Expert Services Oy:n lausunto kattoristikoista

S4. jäljennös hakemus/ilmoituksesta 22.11.2010

S5. sähköpostiviesti 5.12.2011

S6. vastaus Soxxxojen 5.1.2012 korvausvaatimukseen

S7. jäljennös tarkastusasiakirjoista 22.11.2010

S8. talo Soxxx, työmaanlaadunvarmistustoimenpiteet

S9. AL-Urakointi Oy:n kirje 2.1.2012

S10. katselmusmuistio 23.6.2011

S11. AL-Urakointi Oy:n lasku nro 2011 1283 / 31.3.2011

S12. AL-Urakointi Oy:n lasku nro 2011 1262 / 31.1.2011

S13. AL-Urakointi Oy:n lasku nro 2011 1277 / 28.2.2011

S14. AL-Urakointi Oy:n lasku nro 2011 1326 / 12.8.2011

S15. Raision Pesuhuolto Oy:n raportti kuvauksesta 16.9.2011

S16. Rakennustutkimus RTS Oy:n kustannuslaskuri

S17 RT10-10833 pientalohankkeen tehtäväluettelo

S18 pienurakkasopimus (N2)

S19 reklamaatio (N18)

S20 ja S21 valokuvaliitteet (N20 ja N21)

Henkilötodistelu

1. todistelutarkoituksessa J. Saxxx

2. todistaja R. Heittt

3. todistaja A. Pettt

4. todistaja A. Kettt

5. todistaja T. Inttt

6. todistaja A. Lattt

7. todistaja P. Mäkttt

8. todistaja S. Aattt

9. todistaja K. Rattt


Naantalin kaupunki

Kirjalliset todisteet

N1. T. Soxxxan kirje urakoitsijalle 13.5.2011

N2. RT-Pienurakkasopimus 2.11.201O

N3. Katselmuspöytäkirja 5.10.2011

N4. AA Lindbergin kirje AA Röytiölle 17.2.2012

N5. todiste S1

N6. todiste S2

N7. todiste S3

N8. todiste S7

N9. todiste S9

N10. todiste S10

N11. todiste S11

N12. todiste S12

N13. todiste S13

N14. todiste S14

N15, todiste S 15

N16, todiste S 16

N17 MR-Building Oy:n reklamaatio rakennuttaja Soxxxalle

N18 MR Building Oy:n reklamaatio rakennuttajalle

N19 katselmuspöytäkirjaluonnos elokuu 2011/Ravea

N20 valokuvaliite/ työnjohtaja Rattt kohteesta ajalla 10.11.2010-20.6.2011

N21 valokuvaliite 11 15 kpl, em. Rannan ottamia kuvia kohteesta

Henkilötodistelu

1. todistaja K. Rattt

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Rakennuksen virheistä Asiassa voidaan pitää jo silmämääräisesti havainnoitunakin selvitettynä, että rakennuksen perustus on osin painunut ja myös sen kantava alapohjalaatta on osin painunut samoin kuin myös vesikattorakenteet. Todistelusta on lisäksi pääteltävissä, että sisääntuloterassin ainakin yksi pilariperustus on painunut ja että autotallin takaseinä on lievästi taipunut sisäänpäin kaarelle. Selvittämättä on jäänyt, että kattoristikoista puuttuisi jäykistyssiteet taikka että salaojitus olisi asennettu jäätyneelle maalle taikka että sanottujen väitettyjen virheellisyyksien johdosta olisi aiheutunut jotakin vahinkoa. Vesikaton painumisen ilmeisenä syynä on ollut ristikoiden puutteellinen alapuolinen tuenta. Perustusten ja kantavan laatan painumisen syyksi on esitetty puutteellista tiivistystä. virheellistä täyttömaa-ainesta taikka että täyttö olisi tehty jäätyneen maan päälle taikka sisältäen jääpitoista täyttöainesta. Asiassa on kuitenkin jäänyt selvittämättä, mikä tai mitkä syyt ovat olleet tosiasiallisesti vaikuttamassa painumien syntymiseen. Todettujen virheellisyyksien ja puutteellisuuksien osalta on kuitenkin selvää, että lähtökohtaisesti ne ovat seurausta kantajien valitseman urakoitsijan työvirheistä.

Sovellettavista säännöksistä

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. Saman lain 122 §:n mukaan lupaa edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). Vastaavan työnjohtajan hyväksyy kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Lain 124 §:n mukaan kunnan rakennusvaivontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvanhakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 73 §:n mukaan vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle, rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä, rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta, luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisessa työvaiheessa ja että rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajantasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat.

Viitatun lainkohdan perusteella kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun valvominen rakennustoiminnassa, mikä tapahtuu pääasiassa valvomalla rakentamisen säännösten, määräysten ja luvan mukaisuutta. Niinkuin Naantalin kaupungin vastauksesta ilmenee, tämä viranomaisvalvonta perustuu niin sanottuun suhteutettuun valvontaan, jossa valvontatehtävän laajuus ja laatu määräytyvät rakennushankkeen vaativuuden mukaan ottamalla huomioon luvanhakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Viitatun 119 §:n mukaan rakentamiseen liitettävä huolellisuusvelvollisuus kuuluu kuitenkin aina ensisijaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Rakennustarkastajan tehtäviin ei yleensä kuulu yksittäisen työvaiheen seuraaminen.

Edellä todetuin tavoin myös vastaavan työnjohtajan tehtävät on määritelty lain ja asetuksen säännöksissä. Hyväksymällä ja määräämällä vastaava työnjohtaja tehtäväänsä rakennusvalvontaviranomainen näin osittain toteuttaa valvontatehtäväänsä ja toisaalta tämä merkitsee sitä, että vastaava työnjohtaja tehtävässään ensisijaisesti toimii rakennusvalvontaviranomaisen edustajana valvomassa hankkeen toteutumista tehtäväluettelon mukaisella tavalla. Selvää siten myös on, että vastaavan työnjohtajan tehtäviin ei kuulu, ellei siitä muuta tai erikseen ole sovittu, työmaalla päivittäin suoritettavien töiden johtaminen ja valvonta.

Näyttö ja arviointi vaatimusten perusteista

Kanteesta ilmenevin tavoin kantajat ovat väittäneet, että Saxxxn kanssa olisi kirjallisen sopimuksen lisäksi suullisesti erikseen sovittu siitä, että Saxxx käy työmaalla useammin kuin mitä tavanomainen vastaava työnjohtajan tehtävä edellyttäisi ja myös valvoo kantajien puolesta, että rakentaminen sujuu asianmukaisesti. Saxxx on tämän väitteen kiistänyt. Kantajien puolelta väitteen tueksi ei ole esitetty muuta näyttöä, kuin T. Soxxxan kertomus. Saxxx on vastauksestaan ilmenevin tavoin kiistämisensä tueksi vedonnut, paitsi muuta, vastaavan työnjohtajan tehtävän hoitamisesta sovitun palkkion määrään, joka, mikäli tehtävässä olisi edellytetty myös perustehtävän lisäksi työn valvojana toimimista kantajien lukuun, olisi ollut huomattavasti suurempi ottamalla huomioon valvojan tehtävästä seuraavat toimet. Käräjäoikeus pitää tätä Saxxxn väitettä uskottavana. Siten tässä tapauksessa T. Soxxxan kertomusta yksinään ei ole pidettävä riittävänä näyttönä väitteen tueksi ja sen vuoksi käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että asianosaiset olisivat tehtävässä edellytettävän kirjallisen sopimuksen lisäksi suullisesti sopineet jostakin erityisestä työnjohdollisesta taikka valvontaan liittyvästä tehtävästä.

Saxxxn kohdalla on tämän jälkeen arvioitava, onko hän sovitussa tehtävässään laiminlyönyt jotakin siihen kuuluvia toimia niin, että tämän laiminlyönnin seurausta on rakennuksessa todetut virheet. Kanteenkin mukaisesti kysymys on vain siitä, onko vastaavan työnjohtajan tehtäväkuvaan sisältyvä rakennustyön valvonta ollut riittävää. Selvää on, että vastaavan työnjohtajan tehtäviin ei kuulu eikä ole tarkoitettu kuuluvaksi varsinainen päivittäinen rakennustyön johtaminen, vaan tehtävää tavan mukaisesti hoidetaan, kuten tässäkin tapauksessa, suorittamalla edellä asetuksessa mainittuja toimia ja muutoin tekemällä pistokokeenomaisesti työmaakäyntejä. Tästä seuraa, että hänellä ei voi olla tietoa kaikesta siitä, millä tavoin yksittäiset työvaiheet on suoritettu, ohjeistuksestakin huolimatta. Työmaakäynneillä havaittuihin selviin virheellisyyksiin tulee puuttua. Esitetyn selvityksen mukaan Saxxx on kertaalleen vaatinut vaihdettavaksi perustuksiin toimitetun huonolaatuisen maa-aineksen asianmukaiseksi, mikä viittaa siihen, että hän on havainnoinut ja arvioinut rakennetta. Edellä sanottuun nähden ja ottamalla huomioon, että työmaalla rakennustyötä on johtanut kokenut rakennusmestari, mikä epäilemättä on antanut aiheen luottaa työtä suoritettavan asianmukaisesti, käräjäoikeus katsoo Saxxxn suorittaneen vastaavan työnjohtajan tehtävänsä hyväksyttävänä pidettävällä tavalla ja laajuudessa. Hänen ei ole näytetty laiminlyöneen tehtävävelvoitteitaan niin, että vahinko olisi siitä seurannut.

Siltä osin kun kanteessa on kysymys Naantalin kaupunkiin kohdistuvista vaatimuksista alussa mainituin tavoin asiassa on jäänyt luotettavasti selvittämättä se, onko anturaperustus täytetty jäätyneen louheen päälle, onko tasoitesepeli asianmukaisesti tiivistetty ja onko täyttömaa sisältänyt jäätyneen lumen sekä moreenin sekaista maata. Selvittämättä on myöskin jäänyt se, onko jäykistysristisiteet puuttuneet kattorakenteista. Edellä sanotusta on pääteltävissä, että kun korvausvaatimus perustuu rakennustarkastajan laiminlyöntiin, on varsin todennäköistä, ettei väitetty ongelma ole ollut havaittavissa pohja- ja raudoituskatselmuksessa. Kantajat ovat itsekin todenneet, että päättely on vasta tehty jälkikäteen tehtyjen selvitysten perusteella. Edellä on jo todettu, että asiassa on jäänyt näyttämättä jäykistysristisiteiden puuttuminen. Asiassa on jäänyt epäselväksi se, millä tavoin tarkastuksessa rakennusta ja rakenteita on havainnoitu taikka minkälaisia johtopäätöksiä havainnoista on tehty.

Alussa mainituin tavoin rakennushankkeeseen ryhtyvällä on ensisijainen huolellisuusvelvollisuus rakentamisessa. Rakennusvalvontaviranomaisen kannalta toteutettaessa suhteutettua valvontaa on velvollisuutena kiinnittää huomiota valvottavan hankkeen vaativuustasoon. Tässä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon rakennuksen koko ja sen erityisvaatimukset, perustaminen ja maaperä ja muut sen kaltaiset seikat, jotka vaativat erityistä huomiota. Tässä tapauksessa kysymyksessä oleva kohde omakotitalona ei ole erityisen vaativa ja myös kalliomaaperä on sinänsä rakentamiselle suotuisa. Kohteesta on laadittu ammattitaitoisten henkilöiden tekemät suunnitelmat ja kohteeseen on määrätty ammattitaitoinen vastaava työnjohtaja. Lisäksi työmaalla on ollut ammattitaitoinen työnjohtaja. Tähän nähden ja kun mitään erityistä huomioitavaa ei o!e ilmennyt, rakennustarkastaja on voinut luottaa suunnittelijoiden ja toteuttajien ammattitaitoon. Edellä todetuin tavoin rakennustarkastajan tehtäviin ei yleensä kuulu yksittäisen työvaiheen seuraaminen. Asiassa ei ole näytetty, että rakennustarkastaja olisi laiminlyönyt noudattaa rakentamisen valvonnassa sen suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia ja että tästä syystä kantajille olisi syntynyt puheena oleva vahinko.

Asiassa on sekä Saxxxn että Naantalin kaupungin osalta jäänyt selvittämättä korvausvaatimuksen peruste. Siten kannevaatimukset on perusteettomina hylättävä. Näin arvioiden ei ole tarvetta antaa lausuntoa vahingon määrästä.

Kantajat ovat kanteen hylkäämisen varalta vaatineet, että vastaajat joka tapauksessa määrättäisiin itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan tai että niitä viran puolesta alennettaisiin. Käräjäoikeus katsoo, että asia ei ole oikeudellisesti ollut siinä määrin epäselvä, että sen perusteella voitaisiin määrätä asianosaiset itse vastaamaan kuluistaan. Kantajien mainitsemilla perusteilla ei ole myöskään syytä arvoida oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitetta ilmeisen kohtuuttomaksi. Kantajat ovat siten jutun hävitessään pääsäännön mukaisesti velvolliset korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Niistä esitetty vaatimus on myönnetty määrällisesti oikeaksi.

Ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

Tuomiolauselma Kannevaatimukset hylätään perusteettomina.

Kantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Saxxxlle 34.047,29 euroa ja Naantalin kaupungille 21.485,60 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen lukien kuukauden kuluttua tuomion antamisesta. Viivästyskoron määrä on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen.

Käräjäoikeuden asiassa 20.6.2012 määräämä turvaamistoimi 12/19089/T12/11924 määrätään raukeamaan ratkaisun saatua lainvoiman.