YSE 1998 73§:n taloudellinen loppuselvitys edellytyksenä vaatimuksen esittämiselle vai voidaanko vaatimus esittää vielä oikeudessa?
Riitaiset asiat tulee aina voida saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi täytäntöönpanokelpoisen tuomion saamiseksi. Sopimusehdoissa kuten rakennusalalla mm. YSE:ssä edellytetään kuitenkin tilisuhteiden selvittämistä ennen kanteen vireillepanoa. Mikäli vaatimuksia ei ole esitetty vastaanottotarkastuksessa ja taloudellisessa loppuselvityksessä niihin ei voi myöhemmin vedota. Kysymys on viimekädessa sopimuksen tulkinnasta.
KKO katsoi tässä riidassa, että taloudellinen loppuselvitys tulee pitää uhalla että muuten menetetään oikeus vaatimuksen esittämiseen. Aikaisemmissa tapauksissa KKO 1995:81 ja KKO 2014:26 (kohta 10) on myös edellytetty tilisuhteiden selvittämistä ennen oikeuskäsittelyä. Tässä oli kuitenkin kysymys poikkeuksesta eli vaikka vaatimusta ei oltu esitetty loppuselvityksessä se ei ollut vanhentunut. Syynä oli se että vaatimus oli esitetty vastaanottotarkastuksessa eikä sitä oltu kiistetty sen jälkeen se oli saatettu urakoitsijan vakuutusyhtiön tutkittavaksi. Se oli siis eräätynyt maksettavaksi.
Kysymys oli tapauksessa rakennuksen purkamista koskevasta aliurakasta ja viimeisestä maksuerästä sekä muutos ja lisätöistä.
Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat hylänneet kanteen ennenaikaisena. Korkein oikeus kuitenkin tulkitsi YSE 1998 73§:ää siten että sen sananmuoto ei estänyt kanteen nostamista ottaen tulkinnassa huomioon, että kyseessä oli kuitenkin perustavanlaatuinen oikeusjärjestyksemme periaate, josta poikkeamisesta tulee sopia nimenomaisesti. Asia palautettiin käräjäoikeuteen itse pääasian eli velkomuksen ja korvausten ratkaisemiseksi.
Vähemmistö katsoi, että "urakkasopimukseen liittyvien erimielisyyksien selvittämistä koskevat ehdot ja sopimusehdot erimielisyyksistä syntyneiden riitaisuuksien ratkaisemisesta muodostavat näin ollen kokonaisuuden". "Tämänkaltaisten yleisten sopimusehtojen tulkinnassa on annettava vahva merkitys myös alan vakiintuneelle sopimuskäytännölle".
Käytännössä selvintä on kuitenkin esittää kaikki vaatimukset perusteineen ja määrineen vastaanottotarkastuksessa ja taloudellisessa loppuselvityksessä ja tarkentaa yksityiskohtia sitten myöhemmin.
YSE 1998 mukaan
73 §
Taloudellinen loppuselvitys
1. Ellei 70 tai 71 §:n mukaisessa tarkastuksessa jo ole lopullisesti selvitetty kaikkia sopijapuolten välisiä tilisuhteita ja ellei määräajoista muuta sovita, urakoitsijan tulee kahden viikon kuluessa tarkastuspöytäkirjan saatuaan lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Tilitys ja siihen annettava tilaajan vastine käsitellään loppuselvityksessä, joka on pidettävä kuukauden kuluessa tilityksen luovuttamisesta tilaajalle.
2. Loppuselvityksestä on pidettävä pöytäkirjaa, jonka pitäjän samoin kuin tilaisuuden puheenjohtajankin määräämisessä noudatetaan mitä 76 §:ssä tarkastustoimitusten osalta on määrätty. Pöytäkirjasta tulee ilmetä:
a) urakoitsijan laatima lopputilitys ja tilaajan siihen antama vastine;
b) ne tilaajan vaatimusten määrät, jotka eivät sisälly edellä mainittuun vastineeseen;
c) muut mahdolliset tilisuhteisiin vaikuttavat asiat.
3. Sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Menetysseuraamus ei kuitenkaan koske sellaisia vaatimuksia, joista on määrältäänkin aikaisemmin sovittu.
KKO:2017:14
Dokumentin versiot
På svenska
Kanne - Kanteen ennenaikaisuus
Rakennusurakka
Sopimus - Sopimuksen tulkinta
Diaarinumero:
S2015/460
Antopäivä:
28.3.2017
Taltio:
639
Tilaajan ja urakoitsijan välisessä purku-urakkasopimuksessa oli noudatettu Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Urakoitsija oli vaatinut kanteessaan, että tilaaja velvoitetaan suorittamaan urakkasopimukseen perustuvia saatavia. Hovioikeus oli hylännyt kanteen ennenaikaisena, koska se oli pantu vireille ennen kuin urakasta oli tehty YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei kanne ollut ennenaikainen. (Ään.)
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Kanne ja vastaus Espoon käräjäoikeudessa
Timanttityöt PauKo Oy (PauKo Oy) lausui 31.1.2012 vireille panemassaan kanteessa, että sen ja Rakennus- ja insinööritoimisto Tricon Oy:n (Tricon Oy) välillä oli kahden kerrostalon purkutöitä koskeva aliurakkasopimus. PauKo Oy vaati, että Tricon Oy velvoitetaan suorittamaan maksu PauKo Oy:n tekemistä, urakkaan kuulumattomista lisätöistä. Lisäksi PauKo Oy esitti 11.10.2012 uuden vaatimuksen, että Tricon Oy velvoitetaan suorittamaan sille sovitun urakkahinnan loppuerä sekä maksu eräistä uusista lisätöistä.
Tricon Oy vaati kanteen hylkäämistä muun ohella sillä perusteella, että kanne oli ennenaikainen. Urakan loppuselvitystä ei ollut tehty yhtiöiden noudatettaviksi sopimien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaisesti. PauKo Oy oli kanteen vireillepanon jälkeen pyytänyt loppuselvityksen tekemistä, mutta loppuselvitystä varten järjestetyssä tapaamisessa maaliskuussa 2012 oli todettu, ettei loppuselvitystä ollut mahdollista tehdä, koska kohteen vastaanottotarkastusta eikä lopputilitystä ei ollut tehty.
PauKo Oy katsoi, ettei kanne ollut ennenaikainen. YSE 1998 -ehdot eivät edellyttäneet taloudellisen loppuselvityksen tekemistä ennen kanteen nostamista. PauKo Oy oli toimittanut Tricon Oy:lle tilityksen ja pyytänyt taloudellisen loppuselvityksen tekemistä.
Käräjäoikeuden välituomio 27.3.2014
Käräjäoikeus ratkaisi välituomiolla kysymyksen siitä, oliko kanne ennenaikainen.
Käräjäoikeus totesi, että ratkaisussa KKO 1995:81 rakennuttajan urakoitsijaan kohdistama kanne sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi oli hylätty ennenaikaisena, kun sopijapuolten välisiä tilisuhteita ei ollut ennen oikeudenkäyntiä järjestetty rakennusalan yleisten sopimusehtojen edellyttämällä loppuselvittelyllä eikä rakennuttaja ollut edes väittänyt yrittäneensä tätä ja kun nimenomaisen sopimusmääräyksen puuttuessa sopijapuolella ei ollut yksipuolista oikeutta vaatia tilisuhteiden järjestämistä yleisistä sopimusehdoista poikkeavalla tavalla.
Käräjäoikeus totesi, etteivät osapuolet olleet laatineet eivätkä edes yrittäneet laatia rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisia urakasta laadittavia asiakirjoja. Osapuolten riitaisia ja riidattomia näkemyksiä ei ollut kirjattu, vastaanottotarkastusta ei ollut pidetty eikä urakan taloudellista loppuselvitystä ollut laadittu. Kanne oli siten nostettu ennenaikaisesti.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ennenaikaisena.
Asian ovat ratkaisseet laamanni Olli S. käräjätuomari Erja S. ja käräjätuomari Hilppa P.
Helsingin hovioikeuden tuomio 20.4.2015
PauKo Oy valitti hovioikeuteen.
Hovioikeus totesi, että YSE 1998 -ehtojen 71 §:n mukaan sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa, ja 73 §:n mukaan vaatimusten määrät on esitettävä viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Ehtojen 98 §:n mukaan riitaisuudet on pyrittävä ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Edelleen ehtojen 92 §:n mukaan sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa, ja soveltamista sekä muutos- ja lisätöitä ja niiden kustannuksia koskevat riitaisuudet, joista asianomaiset eivät pääse keskenään sopimukseen, samoin kuin sopimuksesta johtuvien saatavien perimistä koskevat asiat, on jätettävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Hovioikeus totesi, että PauKo Oy:n lopputilitykseksi katsoma asiakirja oli päivätty ja toimitettu Tricon Oy:lle vasta kanteen vireillepanon jälkeen. Kun asiassa ei ollut edes väitetty, että PauKo Oy olisi vaatinut vastaanottotarkastuksen toimittamista tai esittänyt lopputilitystä ennen kanteen nostamista, kanne oli nostettu käräjäoikeuden lausumin tavoin ennenaikaisesti.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden välituomiota.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tuomo A., Tuovi H. ja Heikki R.. Esittelijä Hanna H..
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Pauko Oy:lle myönnettiin valituslupa. PauKo Oy vaati valituksessaan, että asiassa todetaan, että kanne ei ole ennenaikainen; että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Vastauksessaan Tricon Oy vaati valituksen hylkäämistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
1. Rakennus- ja insinööritoimisto Tricon Oy (jäljempänä Tricon Oy) ja Timanttityöt PauKo Oy (jäljempänä PauKo Oy) ovat solmineet kahden kerrostalon purkamista koskevan aliurakkasopimuksen. PauKo Oy on vaatinut 31.1.2012 vireille panemassaan kanteessa, että Tricon Oy velvoitetaan suorittamaan sille maksu PauKo Oy:n urakkaan kuulumattomiksi lisätöiksi katsomista töistä. Oikeudenkäynnin aikana PauKo Oy on vaatinut lisäksi, että Tricon Oy velvoitetaan suorittamaan sille muihin kuin kanteessa 31.1.2012 tarkoitettuihin lisätöihin perustuvia saatavia sekä urakkahinnan viimeinen maksuerä.
2. Tricon Oy on vaatinut ensisijaisesti kanteen hylkäämistä ennenaikaisena, koska urakan loppuselvitystä ei ollut tehty urakkaan sovellettavien Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 (jäljempänä YSE-ehdot) edellyttämällä tavalla. Kohteessa ei ollut suoritettu vastaanottotarkastusta, PauKo Oy ei ollut antanut Tricon Oy:lle lopputilitystä eivätkä osapuolet olleet läpikäyneet kohdetta koskevaa taloudellista loppuselvitystä.
3. Käräjäoikeus on Tricon Oy:n vaatimuksesta ratkaissut välituomiolla kysymyksen siitä, onko kanne ennenaikainen. Käräjäoikeus on todennut, että osapuolet eivät olleet laatineet eivätkä edes yrittäneet laatia sopimusehtojen mukaisia urakasta laadittavia asiakirjoja, osapuolten riitaisia ja riidattomia näkemyksiä ei ollut kirjattu, vastaanottotarkastusta ei ollut pidetty eikä taloudellista loppuselvitystä ollut laadittu. Näiden seikkojen perusteella käräjäoikeus on hylännyt kanteen ennenaikaisena.
4. PauKo Oy:n valituksesta hovioikeus on todennut, että PauKo Oy:n lopputilitykseksi katsoma laskelma oli päivätty vasta kanteen vireillepanon jälkeen eikä asiassa ollut edes väitetty, että PauKo Oy olisi vaatinut vastaanottotarkastuksen toimittamista tai esittänyt loppuselvitystä ennen kanteen nostamista. Näillä perusteilla hovioikeus on katsonut, että kanne tulee käräjäoikeuden lausumin tavoin hylätä ennenaikaisena. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden välituomiota.
5. PauKo Oy on valituksessaan vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. PauKo Oy on katsonut, että kanne ei ole ennenaikainen. Se on vedonnut toisaalta siihen, että YSE-ehtojen mukainen tilisuhteiden järjestäminen ei ole edellytyksenä riitautetun saatavan perimiselle, ja toisaalta siihen, että se on vaatinut taloudellisen loppuselvityksen järjestämistä sinä aikana, kun asia on ollut vireillä käräjäoikeudessa.
6. Asiassa on ensiksi arvioitava, onko Tricon Oy:n ja PauKo Oy:n välisten tilisuhteiden järjestäminen YSE-ehdoissa edellytetyllä tavalla edellytyksenä sille, että Tricon Oy voidaan PauKo Oy:n kanteesta velvoittaa suorittamaan urakkasopimukseen perustuvia saatavia. Mikäli vastaus tähän kysymykseen on myönteinen, asiassa on vielä arvioitava, mikä merkitys on PauKo Oy:n väitteellä, että se on pyrkinyt saamaan loppuselvityksen tehdyksi asian ollessa vireillä käräjäoikeudessa.
Kanteen ennenaikaisuudesta
7. Korkein oikeus toteaa, että erääntynyttä saatavaa koskevaa suorituskannetta ei lähtökohtaisesti voida pitää ennenaikaisena. Erääntymätöntä saatavaa koskeva kanne tulee sitä vastoin pääsääntöisesti hylätä ennenaikaisena. Vaikka yleensä voidaan pitää tavoiteltavana, että velkoja pyrkii selvittämään asiaa velallisen kanssa muilla keinoin ennen asian saattamista tuomioistuimeen, tällaista selvittelyä ei ole säädetty edellytykseksi sille, että velallinen voidaan velkojan kanteesta velvoittaa maksamaan kyseinen saatava.
8. Kuitenkin yksityisoikeudellisissa riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu, osapuolilla on oikeus tietyissä rajoissa sopia siitä, millaisessa menettelyssä heidän välisensä riitaisuudet ratkaistaan. Tällaisia sopimuksia voidaan tehdä joko tietystä riidasta tai ennakolta tietystä oikeussuhteesta johtuvien riitojen varalta.
9. Esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1995:81 ilmenee, että sopimusehdoin voidaan määrätä, ettei sopimussuhteesta johtuvasta saatavasta voida vaatia maksua oikeudenkäynnissä ennen kuin kantaja on pyrkinyt osapuolten välisten tilisuhteiden järjestämiseen sopimuksessa määrätyssä menettelyssä. Ratkaisussa urakkasopimuksen purkamiseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta koskeva kanne hylättiin ennenaikaisena sillä perusteella, että ennen kanteen vireillepanoa kantaja ei ollut pyrkinyt selvittämään osapuolten tilisuhteita urakkasopimuksen osaksi otetuissa yleisissä sopimusehdoissa edellytetyllä tavalla.
10. PauKo Oy on kanteessaan vaatinut Tricon Oy:n velvoittamista suorittamaan maksamatta jääneen urakkasopimuksen viimeisen maksuerän ja maksun lisätöistä erääntyneiden laskujen mukaan. Tricon Oy ei ole vastustanut kannetta sillä perusteella, että PauKo Oy:n saatavat eivät olisi erääntyneitä. Väite kanteen ennenaikaisuudesta on perustunut pelkästään siihen, että urakkaan perustuvat saatavat on selvitettävä sopimusehtojen mukaisessa menettelyssä ennen kuin niitä koskeva kanne saadaan nostaa. Kysymys on siten siitä, rajoittavatko Tricon Oy:n tarkoittamat sopimusehdot urakkasaatavia koskevan kanteen nostamista.
Osapuolten näkemykset sopimuksen tulkinnasta
11. Tricon Oy on katsonut, että kun sopimuksen osaksi otetuissa YSE-ehdoissa on määrätty, että osapuolten tilisuhteet selvitetään taloudellisessa loppuselvityksessä, sopijapuolella ei ole oikeutta panna vireille velkomuskannetta niistä asioista, joita taloudellisessa loppuselvityksessä pitäisi käsitellä.
12. PauKo Oy on puolestaan katsonut, ettei YSE-ehdoista ole luettavissa eikä johdettavissa sellaista määräystä, ettei sopijapuoli voisi periä riitautettua saatavaansa jo ennen taloudellista loppuselvitystä.
Sopimuksen tulkinnan lähtökohdat
13. Korkein oikeus toteaa, että YSE-ehdot eivät ole sopimusosapuolten itsensä laatimia, eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että niiden sisältöä olisi käsitelty sopimusneuvotteluissa. Sopimusoikeudessa vakiintuneen periaatteen mukaisesti sopimuksen tulkinnan lähtökohdaksi on siten otettava sopimuksen sanamuoto. Merkitystä on erityisesti osapuolten välisten tilisuhteiden järjestämistä ja sopimuksesta johtuvien riitojen ratkaisemista koskevilla sopimusehdoilla. Näiden sopimusehtojen tulkinnassa on otettava huomioon ne tarkoitusperät, joita kyseisillä ehdoilla pyritään edistämään.
Ratkaisun KKO 1995:81 merkitys asiassa
14. Korkein oikeus on arvioinut yleisten sopimusehtojen mukaisen tilisuhteiden järjestämisen laiminlyönnin vaikutusta urakkasopimuksen osapuolen oikeuteen vaatia suoritustuomiota edellä kohdassa 9 mainitussa ratkaisussaan KKO 1995:81.
15. Ratkaisussa oli kysymys sopimuksen purkamista koskevan Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1983 (jäljempänä YSE 1983 -ehdot) 68 §:n merkityksestä. Urakkasopimuksen purkamisen varalta 68 §:ssä edellytettiin, että rakennuttajan ja urakoitsijan tilisuhteet järjestetään lopullisesti sen jälkeen kun rakennuttajan loppuunsaatettaviksi siirtyneet työt ovat valmistuneet. Korkein oikeus katsoi, että määräysten tarkoituksena oli, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä, jonka päämääränä on kokonaisselvittelyn aikaansaaminen sopijapuolten välillä. Nimenomaisen sopimusmääräyksen puuttuessa sopijapuolella ei ollut yksipuolista oikeutta vaatia, että tilisuhteet järjestetään jollakin vaihtoehtoisella, yleisistä sopimusehdoista poikkeavalla tavalla. Kun mitään tilisuhteiden selvittämistä ei ollut ennen oikeudenkäyntiä suoritettu eikä kantaja ollut edes väittänyt yrittäneensä tehdä osapuolten taloudelliseen kokonaisselvittelyyn tähtääviä toimenpiteitä, kanne hylättiin ennenaikaisena.
16. Arvioitaessa ratkaisun KKO 1995:81 merkitystä tässä asiassa on otettava huomioon, että ratkaisussa oli kysymys urakkasopimuksen purkamiseen perustuvasta tilaajan vahingonkorvausvaatimuksesta. Oikeus vahingonkorvaukseen purkutilanteessa syntyy, kun urakoitsija on rikkonut sopimusta ja tilaaja on tämän johdosta huolehtinut työn saattamisesta loppuun. Osapuolet eivät yleensä sopimusta tehdessään varaudu sopimuksen purkamiseen johtavaan sopimusrikkomukseen ja vahingonkorvaussaatavan syntymiseen siten, että sopisivat vahingonkorvauksen maksuajankohdasta, eikä ratkaisussa sovellettuihin YSE 1983 -sopimusehtoihinkaan sisältynyt nimenomaisia määräyksiä vahingonkorvaussaatavan erääntymisestä.
17. Tässä asiassa sovellettaviin YSE-ehtoihin sisältyy sen sijaan nimenomainen määräys (83 §), jonka mukaan tilaajalla on urakkasopimuksen purettuaan oikeus pidättää sopimusehdoissa mainituin tavoin määräytyvä urakoitsijan osuus urakkahinnasta siihen asti, kunnes tilaajan ja urakoitsijan tilisuhteet on lopullisesti järjestetty loppuselvitystoimitusta koskevia määräyksiä soveltuvin osin noudattaen. Sanotun, tilaajan maksuvelvollisuuden alkamisajankohdan loppuselvitykseen kytkevän sopimusehdon kanssa on johdonmukaista, että myös tilaajan vahingonkorvaussaatava on sopimuksen purkutilanteessa perittävissä vasta loppuselvityksen jälkeen. Siitä, että tilaaja voi sopimuksen purettuaan vaatia vahingonkorvausta kanteella vasta sopimusehtojen mukaisen tilisuhteiden järjestämisen jälkeen, ei siten voida päätellä, että muunlaisen urakkasopimukseen perustuvan saatavan velkomiseksi ennen taloudellista loppuselvitystä nostettu kanne olisi ennenaikainen.
18. Lisäksi Korkein oikeus toteaa, että tässä asiassa vaaditut saatavat eroavat merkittävästi urakkasopimuksen purkamiseen perustuvista vahingonkorvausvaatimuksista. Urakkahinnan maksaminen on jo sopimusta tehtäessä osapuolten tiedossa oleva tilaajan päävelvoite, jonka aikataulusta tyypillisesti sovitaan sopimusta tehtäessä. Lisäksi sopimuksiin yleensä sisältyy sekä sovitun urakkahinnan että myöhemmin sovittavien lisätöiden osalta maksuajankohtaa koskevat määräykset. Kyseiset saatavat erääntyvät yleensä ainakin osittain maksettaviksi jo ennen urakan valmistumista. Koska urakkasuorituksen tarkastus samoin kuin loppuselvitystilaisuus voidaan pitää vasta urakan valmistuttua, näiden toimenpiteiden asettaminen kanteen hyväksymisen edellytykseksi rajoittaisi varsinkin pitkäkestoisessa urakassa huomattavasti urakoitsijan mahdollisuuksia periä erääntyneitä saataviaan.
19. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus toteaa, että ratkaisussa KKO 1995:81 on ollut kysymys merkittävällä tavalla erilaisesta tilanteesta kuin tässä asiassa, ja katsoo, ettei tämän asian ratkaisua voida perustaa siitä ilmenevään oikeusohjeeseen.
Tilisuhteiden järjestämistä koskevat sopimusehdot
20. YSE-ehtojen 68 §:n mukaan rakennuskohteen tai sen erikseen vastaanotettavaksi sovitun osan valmistuttua on pidettävä rakennuskohteen vastaanottotarkastus, ellei muunlaisesta vastaanottomenettelystä ole sovittu. Ehtojen 70 §:n mukaan urakkasuorituksen vastaanottamiseksi tilaajalle pidetään suorituksen valmistuttua urakkasuorituksen tarkastus, jos urakkasuoritus tai sen osa on sovittu tai sovitaan valmistuvaksi ennen rakennuskohteen vastaanottoa. Urakkasuorituksen tarkastukseen sovelletaan soveltuvin osin vastaanottotarkastusta koskevia 71 §:n määräyksiä.
21. Ehtojen 71 §:n mukaan kummallakin urakkasopimuksen osapuolella on oikeus pyytää vastaanottotarkastusta pidettäväksi. Vastaanottotarkastuksessa on todettava, onko työntulos sopimuksen mukainen. Kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset on merkittävä tarkastuspöytäkirjaan.
22. Taloudellisesta loppuselvityksestä määrätään ehtojen 73 §:ssä. Ellei osapuolten välisiä tilisuhteita ole lopullisesti selvitetty vastaanottotarkastuksessa tai urakkasuorituksen tarkastuksessa, urakoitsijan tulee tarkastuspöytäkirjan saatuaan lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Tilitys ja siihen annettu tilaajan vastine käsitellään loppuselvityksessä. Sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimusten määrät viimeistään loppuselvitystilaisuudessa puhevallan menettämisen uhalla.
23. Korkein oikeus toteaa, että edellä kuvatuista sopimusehdoista käy ilmi se menettely, jossa sopijapuolten keskinäiset tilisuhteet on tarkoitus selvittää. Ehtojen sanamuodosta ilmenee, että ehdot on tarkoitettu osapuolia velvoittaviksi, ei pelkästään suositusluontoisiksi. Ehdoissa on määrätty puhevallan menettämisestä siinä tapauksessa, että sopijapuoli laiminlyö esittää vaatimuksensa tässä menettelyssä, mutta niihin ei sisälly nimenomaisia määräyksiä siltä varalta, että osapuoli vaatii sopimuksen mukaisia saataviaan ennen kyseistä menettelyä. Ehtojen sanamuodosta ei siten ilmene, että ennen loppuselvitystä esitettyä vaatimusta olisi pidettävä ennenaikaisena.
Tilisuhteiden selvittämistä koskevien sopimusehtojen tarkoitus
24. Kuten Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 1995:81 ja KKO 2014:26 (kohta 10) todennut, YSE-ehtojen taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan kokonaisselvittely sopijapuolten välillä.
25. Korkein oikeus toteaa, että YSE-ehtojen mukaisessa loppuselvityksessä täsmentyy, miltä osin osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset ovat kokonaisuutena huomioon otettuina riitaisia ja miltä osin riidattomia. Tavoitteena on, että loppuselvityksen jälkeen vireille pannuissa oikeudenkäynneissä on alusta asti mahdollista keskittyä pelkästään riitaisiksi jääneiden kysymysten selvittämiseen. Tämä etu menetetään, mikäli urakkasopimukseen perustuva kanne pannaan vireille ennen loppuselvitystä.
26. Edellä esitetyistä syistä loppuselvitystä koskevien sopimusehtojen tarkoitus puoltaisi sopimuksen tulkintaa Tricon Oy:n esittämällä tavalla.
Erimielisyyksien ratkaisemista koskevat sopimusehdot
27. Sopijapuolten välisiä erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista koskevat määräykset on koottu YSE-ehtojen 11 lukuun. Sopimusehtojen 89 §:n mukaan keskinäiset riitaisuudet ja erimielisyydet on pyrittävä ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Sopimusehtojen 92 §:ssä määrätään, että muun muassa muutos- ja lisätöitä koskevat riitaisuudet, joista asianomaiset eivät pääse keskenään sopimukseen, sekä sopimuksesta johtuvien saatavien perimistä koskevat asiat on jätettävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
28. Korkein oikeus toteaa, että YSE-ehtojen 92 §:ssä on määrätty erimielisyyksien saattamisesta käräjäoikeuden ratkaistavaksi ilman, että urakkaan perustuvan kanteen vireillepanolle olisi asetettu erityisiä rajoituksia. Mikäli tarkoituksena olisi ollut, että erääntyneiden urakkasaatavien saattamista tuomioistuimen ratkaistavaksi rajoitetaan Tricon Oy:n tässä asiassa katsomin tavoin, luontevaa olisi ollut ottaa asiasta nimenomainen määräys YSE-ehtojen 11 lukuun. Kun tällaista määräystä ei ole otettu 11 lukuun, kuten ei YSE-ehtoihin muutoinkaan, luvun riitaisuuksien ratkaisemista ja saatavien perintää koskevat sopimusehdot tukevat PauKo Oy:n esittämää tulkintaa.
Korkeimman oikeuden kannanotto sopimusehtojen tulkintaan
29. Asiassa on sekä Tricon Oy:n että PauKo Oy:n esittämää sopimustulkintaa puoltavia edellä selostettuja näkökohtia. Niitä arvioitaessa on otettava huomioon, että Tricon Oy:n esittämä sopimustulkinta tarkoittaa urakoitsijan oikeussuojan rajoittamista verrattuna siihen oikeusjärjestykseemme kuuluvaan perustavanlaatuiseen lähtökohtaan, että velkojalla on oikeus velkoa erääntynyttä saatavaa tuomioistuimessa ja saada siitä täytäntöönpanokelpoinen suoritustuomio. Varsinkin pitkäkestoisissa urakoissa urakoitsijan asemaa heikentäisi merkittävästi se, jos riitautettua saatavaa koskevaa vaatimusta ei olisi mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ennen urakan loppuunsaattamista ja sitä seuraavaa tilisuhteiden järjestämistä. Perusteltua on edellyttää, että näin merkittävästä rajoituksesta sovitaan nimenomaisesti.
30. Edellä sanottu huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että sopimusta on perusteltua tulkita PauKo Oy:n esittämällä tavalla siten, että sopimusehdot eivät estä urakoitsijaa vaatimasta suoritusta urakkasopimukseen perustuvista erääntyneistä saatavistaan jo ennen loppuselvityksen tekemistä.
31. Alempien oikeuksien ei siten olisi pitänyt hylätä PauKo Oy:n kannetta ennenaikaisena sillä perusteella, että se on pantu vireille ennen taloudelliseen loppuselvittelyyn tähtääviin toimenpiteisiin ryhtymistä.
Asian käsittelyn jatkaminen
32. Alempien oikeuksien ratkaisut ovat koskeneet pelkästään kysymystä siitä, onko kanne Tricon Oy:n väittämillä perusteilla ennenaikainen. Asia on siksi palautettava käräjäoikeuteen PauKo Oy:n kanteen sekä asiassa esitettyjen oikeudenkäyntikuluvaatimusten tutkimiseksi.
Päätöslauselma
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Asia palautetaan Espoon käräjäoikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia uudelleen käsiteltäväkseen ja ottaen huomioon palautuksen syy siinä laillisesti meneteltävä.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Timo Esko (eri mieltä) sekä oikeusneuvokset Hannu Rajalahti (eri mieltä), Pekka Koponen, Jarmo Littunen ja Mika Huovila. Esittelijä Mia Hoffrén.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Rajalahti: Tricon Oy tilaajana ja PauKo Oy urakoitsijana ovat 21.3.2011 tehdyssä aliurakkasopimuksessa sopineet, että urakan kohteena olevassa kahden kerrostalon purkutyössä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Nämä sopimusehdot ovat siten tulleet kumpaakin sopimusosapuolta sitoviksi.
YSE 1998 -sopimusehtojen 68 §:n 1 kohdan mukaan rakennuskohteen tai sen erikseen vastaanotettavaksi sovitun osan valmistuttua on rakennuskohteessa pidettävä sopimusehtojen 71 §:n mukainen vastaanottotarkastus, ellei muunlaisesta vastaanottomenettelystä ole sovittu. Ehtojen 68 §:n 2 kohdan mukaan urakkasuorituksen tai sen erikseen vastaanotettavan osan valmistuttua ennen rakennuskohteen valmistumista on tästä suorituksesta toimitettava ehtojen 70 §:n mukainen urakkasuorituksen tarkastus. Tämänkin tarkastuksen osalta noudatetaan soveltuvin osin vastaanottotarkastusta koskevia 71 §:n määräyksiä.
Sekä urakoitsijalla että rakennuttajalla on sopimusehtojen 71 §:n 1 kohdan mukaisesti oikeus pyytää vastaanottotarkastus pidettäväksi. Vastaanottotarkastuksessa on pykälän 4 kohdan mukaan todettava, onko aikaansaatu työntulos sopimusasiakirjojen määräysten mukainen. Tarkastuspöytäkirjaan on tehtävä merkinnät muun muassa tarkastuksessa syntyneistä mielipide-eroavuuksista sekä sopijapuolten toisiinsa kohdistamista vaatimuksista ja mahdollisista vastineista. Ehtojen 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden tekemiseen on muutoin menetetty.
Mikäli urakoitsijan ja tilaajan välisiä urakkaan liittyviä taloudellisia suhteita ei ole lopullisesti selvitetty urakkasuorituksen tarkastuksessa tai vastaanottotarkastuksessa, urakoitsija voi pyytää taloudellisen loppuselvityksen pitämistä, josta määrätään ehtojen 73 §:ssä. Pykälän 1 kohdan mukaan urakoitsijan tulee kahden viikon kuluessa tarkastuspöytäkirjan saatuaan lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Loppuselvityksessä käsitellään tilitys ja siihen annettava tilaajan vastine.
Urakkasuoritukseen kohdistuvia tarkastuksia ja taloudellista loppuselvitystä koskevilla sopimusehdoilla pyritään selvittämään sopimusosapuolten keskinäiset tilisuhteet ja rakennustyön aikana mahdollisesti syntyneet erimielisyydet keskitetysti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kuten Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 1995:81 ja KKO 2014:26 (kohta 10) todennut, taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan kokonaisselvittely sopijapuolten välillä.
Lisä- ja muutostöitä koskevat erimielisyydet ovat asioita, joista tyypillisesti voi syntyä riitaisuuksia urakkasuorituksen aikana. Vastaanottotarkastuksen ja loppuselvityksen tekeminen sopimusehtojen mukaisesti edistää riidanalaisiksi tulleiden erimielisyyksien sopimista sekä auttaa selvityksen esittämistä osapuolten toisiinsa mahdollisesti myöhemmin kohdistamien vaatimusten tueksi. Ehdoissa sovittujen menettelytapojen noudattaminen hyödyttää myös loppuselvityksen jälkeen vireille pantavaa oikeudenkäyntiä siten, että siinä voidaan keskittyä riitaisiksi jääneiden vaatimusten käsittelemiseen. Ehdot on tarkoitettu sopijapuolia velvoittaviksi, kuitenkin siten, että osapuolet voivat yhteisellä sopimuksellaan poiketa ehdoista ilmenevistä menettelytavoista.
Sopijapuolten erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista koskevat määräykset ovat YSE 1998 -sopimusehtojen 11 luvussa. Sopimusehtojen 89 §:n mukaan riitaisuudet ja erimielisyydet on pyrittävä ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Ehtojen 92 §:ssä määrätään, että muun muassa muutos- ja lisätöitä ja niiden kustannuksia koskevat riitaisuudet, joista asianosaiset eivät pääse keskenään sopimukseen, samoin kuin sopimuksesta johtuvien saatavien perimistä koskevat asiat, on jätettävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi, ellei urakkasopimuksessa ole toisin määrätty.
Kysymyksessä olevilla sopimusmääräyksillä on luotu järjestelmä, jonka mukaisesti urakkasopimukseen liittyvät erimielisyydet on tarkoitettu selvitettäväksi ja ratkaistavaksi. Urakkasopimukseen liittyvien erimielisyyksien selvittämistä koskevat ehdot ja sopimusehdot erimielisyyksistä syntyneiden riitaisuuksien ratkaisemisesta muodostavat näin ollen kokonaisuuden. Tämänkaltaisten yleisten sopimusehtojen tulkinnassa on annettava vahva merkitys myös alan vakiintuneelle sopimuskäytännölle.
PauKo Oy on urakkasopimuksessa sitoutunut sopimusehdoista ilmenevään menettelyyn urakkasopimuksesta syntyneiden riitaisuuksien selvittämiseksi. Yhtiöllä on ollut oikeus ja mahdollisuus pyytää pidettäväksi urakkasuorituksen tarkastus ja vaatia taloudellisen loppuselvityksen pitämistä. PauKo Oy ei kuitenkaan ole esittänyt vaatimuksiaan lisätöistä ja urakkasopimuksen viimeisestä maksuerästä sopimusmääräysten tarkoittamassa järjestyksessä. Sopimusehdoissa on asetettu nimenomaan urakoitsijalle eli tässä tapauksessa PauKo Oy:lle velvollisuus esittää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Tricon Oy:n vastauksesta ja lisälausumasta käräjäoikeudelle ilmenee, että vaatimukset ovat olleet perusteiltaan ja määriltään riitaisia. Pauko Oy:llä ei ole ollut oikeutta yksipuolisesti poiketa mainituista sopimusmääräyksistä esittämällä vaatimuksensa suoraan käräjäoikeudessa nostamallaan kanteellaan. Katson, että kanne on siten nostettu ennenaikaisesti enkä muuta hovioikeuden tuomiota.
Presidentti Esko: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rajalhti