Milloin vaatimukset on esitettävä urakkariidassa?

Vaatimukset on esitettävä vastaanottotarkastuksessa tai loppuselvityksessä, muuten niitä ei voi myöhemmin vaatia. Alla on kysymys poikkeuksesta tähän sääntöön.

YSE 1998 71§ ja 73§:n mukaan osapuolten on esitettävä vaatimuksensa ensin vastaanottotarkastuksessa ja uudistettava viimeistään loppuselvityksessä sekä perusteeltaan että määrältään. Muuten oikeus vaatimuksien esittämiseen menetetään.

Alla tilaaja oli esittänyt vaatimuksen vastaanottotarkastuksessa mutta ei enää loppuselvityksessä. Asia oli kuitenkin tuolla välin siirtynyt urakoitsijan vakuutusyhtiön käsittelyyn, joka sittemmin hylkäsi vaatimuksen. KKO katsoi että YSE 1998 73§ 3-kohdan viimeinen virke "menetysseuraamus ei kuitenkaan koske sellaisia vaatimuksia, joista on määrältäänkin aikaisemmin sovittu" käsittää myös tälläisen aikaisemmin käsitellyn ja muuhun käsittelyyn, tässä urakoitsijan vakuutusyhtiön, siirretyn epäselvyyden.

YSE 1998 mukaan
71 §
Rakennuskohteen vastaanottotarkastus
1.Sekä urakoitsijalla että rakennuttajalla on oikeus pyytää vastaanottotarkastus pidettäväksi, kun sopimuksen tarkoittama rakennuskohde on siinä valmiudessa, että mahdollisesti kesken tai suorittamatta olevat työt ehditään suorittaa valmiiksi ennen vastaanottotarkastusta.
2.Pyyntö on tehtävä kirjallisesti ja tarkastus on sen jälkeen aloitettava viimeistään 14 vuorokauden kuluessa pyynnön tiedoksisaamisesta, joko sovittuna tai ellei siitä voida sopia rakennuttajan määräämänä päivänä.
3.Urakoitsijan on ennen vastaanottotarkastusta itse varmistettava, että rakennustyö on valmis ja täyttää sopimuksen mukaiset vaatimukset.
4.Vastaanottotarkastuksessa on todettava, onko aikaansaatu työntulos sopimusasiakirjojen määräysten mukainen. Suorittamatta olevat vähäiset viimeistelytyöt eivät estä vastaanottoa, jos niistä ei aiheudu estettä tai haittaa työntuloksen käyttöönotolle.
5.Tarkastuspöytäkirjaan on tehtävä merkinnät siitä, onko urakkaan kuuluvia velvollisuuksia jätetty suorittamatta tai missä määrin niitä ei ole suoritettu sopimuksen mukaisesti. Lisäksi pöytäkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat seikat:
a)hyväksytäänkö ja missä laajuudessa työntulos vastaanotettavaksi;
b)jos työntulosta ei hyväksytä vastaanotetuksi, hyväksymättä jättämisen syyt;
c)urakoitsijan vastattavaksi katsottavat virheet sekä aika, jonka kuluessa ne on korjattava tai poistettava, sekä rahamää- rä, joka pidätetään maksamatta olevasta urakkahinnan osasta, siksi kunnes virheet on korjattu tai poistettu;
d)virheet, joista voidaan sopia arvonvähennys urakkahinnasta;
e)virheet, joiden ei katsota aiheuttavan seuraamuksia urakoitsijalle, sekä syy tähän;
f)muistutukset, joiden ei katsota vaativan välittömiä toimenpiteitä, vaan jotka on lopullisesti käsiteltävä takuutarkastuksessa;
g)virheet, joihin perustuvia vaatimuksia ei tarkastuksessa voida täsmentää, sekä mihin mennessä ja millä tavalla ne selvitetään;
h)tarkastuksessa syntyneet mielipide-eroavuudet;
i)ajankohta, jolloin urakoitsijoiden ottamat sopimuksen edellyttämät vakuutukset saadaan lakkauttaa;
j)ajankohta, josta lukien rakennuttaja vastaa vastaanotetun rakennuskohteen hoito- ja käyttökustannuksista;
k)takuuaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat;
l)määräykset jälkitarkastuksen toimittamisesta sekä siinä tarkastettavista virheistä;
m)urakoitsijan suorituksen mahdollinen myöhästyminen;
n)selvitys viranomaisten tai säädösten edellyttämistä tarkastuksista ja niiden pöytäkirjoista sekä näiden pöytäkirjojen luovuttamisesta rakennuttajalle;
o)rakennusluvan sekä viranomaisten käsittelemien piirustusten ja sopimuksen edellyttämien muiden luovutusasiakirjojen toimittaminen rakennuttajalle;
p)sopijapuolten toisiinsa kohdistamat muut vaatimukset ja mahdolliset vastineet.
6.Ennen kuin pöytäkirjaan tehdään merkintä virheestä, on urakoitsijalle varattava tilaisuus antaa siitä lausuntonsa, jonka sisältö on otettava pöytäkirjaan.
7.Kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemieen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä loppuselvitystilaisuudessa siten kuin jäljempänä 73 §:ssä on mainittu.


73 §
Taloudellinen loppuselvitys
1. Ellei 70 tai 71 §:n mukaisessa tarkastuksessa jo ole lopullisesti selvitetty kaikkia sopijapuolten välisiä tilisuhteita ja ellei määräajoista muuta sovita, urakoitsijan tulee kahden viikon kuluessa tarkastuspöytäkirjan saatuaan lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Tilitys ja siihen annettava tilaajan vastine käsitellään loppuselvityksessä, joka on pidettävä kuukauden kuluessa tilityksen luovuttamisesta tilaajalle.
2. Loppuselvityksestä on pidettävä pöytäkirjaa, jonka pitäjän samoin kuin tilaisuuden puheenjohtajankin määräämisessä noudatetaan mitä 76 §:ssä tarkastustoimitusten osalta on määrätty. Pöytäkirjasta tulee ilmetä:
a) urakoitsijan laatima lopputilitys ja tilaajan siihen antama vastine;
b) ne tilaajan vaatimusten määrät, jotka eivät sisälly edellä mainittuun vastineeseen;
c) muut mahdolliset tilisuhteisiin vaikuttavat asiat.
3. Sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Menetysseuraamus ei kuitenkaan koske sellaisia vaatimuksia, joista on määrältäänkin aikaisemmin sovittu.



KKO:2014:26
Dokumentin versiot
På svenska
Rakennusurakka
Vahingonkorvaus
Diaarinumero:
S2012/321
Antopäivä:
17.4.2014
Taltio:
819

Urakoitsija oli aiheuttanut vesivahingon, jonka johdosta tilaaja oli vaatinut korvausta. Vaatimus oli perusteeltaan ollut esillä vastaanottotarkastuksessa ja se oli käsiteltävänä urakoitsijan vakuutusyhtiössä, kun urakan loppuselvitys toimitettiin. Urakoitsijan mukaan tilaaja oli menettänyt puhevaltansa, koska korvausvaatimusta ei ollut esitetty loppuselvityksessä. Kysymys siitä, miten on tulkittava YSE 1998 73 §:n sopimusehtoa vaatimusten esittämisestä loppuselvityksessä ja oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, kun se ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Taustatietoja
B Oy rakennuttajana ja A Oy urakoitsijana olivat 12.3.2007 solmineet urakkasopimuksen LVI-urakasta. Urakassa noudatettiin sopimuksen mukaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Rakennustyömaalla oli tapahtunut vesivahinko 22.11.2007, joka oli johtunut A Oy:n huolimattomuudesta.


Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomio 21.4.2011
Käräjäoikeus katsoi B Oy:n A Oy:tä vastaan ajamasta kanteesta näytetyksi, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan saatavan osalta urakan vastaanottotarkastuksessa. Käräjäoikeus totesi, että B Oy oli lähettänyt vesivahingon johdosta laskun, joka oli saapunut A Oy:lle. Vastaanottotarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa oleva maininta vesivahingosta aiheutuneista kustannuksista oli viitannut juuri kyseiseen vahinkotapahtumaan. Urakan taloudellinen loppuselvitys oli pidetty 27.2.2008. Tässä tilaisuudessa kyseistä saatavaa ei ollut käsitelty. Käräjäoikeus katsoi, että vesivahingon osalta kysymys oli selvään ja riidattomaan laskuun perustuvasta saatavasta, jota A Oy ei ollut kiistänyt ennen kuin toukokuussa 2008. Vaatimusta ei sen vuoksi ollut ollut tarvetta käsitellä urakan taloudellisessa loppuselvityksessä eikä B Oy ollut YSE 1998 -sopimusehtojen 73 §:n mukaan menettänyt puhevaltaansa vaatimuksen osalta.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että B Oy:lle oli aiheutunut kahden veneen valmistumatta jäämisestä vahinkoa myytäviksi aiottujen veneiden katteen menetyksestä. Asiassa jäi näyttämättä, että katteen määrä olisi laskettu virheellisesti.
Käräjäoikeus hyväksyi B Oy:n kanteen ja velvoitti A Oy:n maksamaan B Oy:lle vahingonkorvausta 51 557 euroa.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Laura L..


Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 28.2.2012
Hovioikeus, jonne A Oy valitti, katsoi käräjäoikeuden tavoin, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan vaatimuksen osalta vastaanottotarkastuksessa. Asiassa oli riidatonta, että vaatimusta ei ollut käsitelty urakan taloudellisessa loppuselvityksessä. Hovioikeus katsoi, että B Oy:llä oli näyttötaakka siitä, että vaatimus oli määrältäänkin sovittu. Se seikka, ettei A Oy ollut ennen taloudellista loppuselvitystä tehnyt B Oy:n laskusta huomautuksia, ei riittänyt osoittamaan, että vaatimus olisi ollut määrältäänkin riidaton. Kun vaatimusta ei ollut esitetty taloudellisessa loppuselvityksessä eikä B Oy ollut näyttänyt sen määrästä sovitun, B Oy oli menettänyt puhevaltansa kysymyksessä olevan vaatimuksen osalta. Sen vuoksi hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kanteen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Esko R. (eri mieltä), Matti H. ja Riitta-Liisa H.
Eri mieltä ollut hovioikeudenlaamanni Esko R. hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
B Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden ratkaisun varaan.
A Oy vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut
Tausta ja kysymyksenasettelu
1. B Oy tilaajana ja A Oy urakoitsijana ovat 12.3.2007 solmineet urakkasopimuksen. Urakkasopimuksen 3 kohdan mukaan urakassa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998.
2. Asiassa on riidatonta, että B Oy:n tuotantotiloissa on 22.11.2007 tapahtunut A Oy:n toimista johtunut vesivahinko, kun A Oy:n työntekijät olivat jättäneet sulkematta pikapalopostikaapin sulkuventtiilin ja vettä oli päässyt virtaamaan tuotantotiloihin. A Oy on lähettänyt samalle päivälle päivätyn vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölleen.
3. B Oy on vesivahingon johdosta lähettänyt 26.11.2007 päivätyn laskun A Oy:lle. Laskun pääoma oli arvonlisäverottomana 56 946 euroa ja sen eräpäivä oli 24.2.2008. Lasku on tullut A Oy:n tietoon viimeistään 4.12.2007. A Oy ei ole ennen taloudellista loppuselvitystä maksanut laskua mutta ei myöskään reklamoinut siitä. A Oy on myöntänyt olevansa vastuussa vesivahingon aiheuttamista välittömistä vahingoista ja on joulukuussa 2008 maksanut niiden osuuden laskusta. Laskun pääomasta on maksamatta kanteella vaadittu määrä 51 557 euroa.

4. Urakan vastaanottotarkastus on pidetty 30.11.2007. Vastaanottotarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa on otsikon "Sopijapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset" alle kirjattu "Sprinkleriputkiston laukeamisesta 30.11.2007 rakennuttajalle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset".

5. B Oy:n vesivahingosta tekemää vaatimusta ei ole merkitty A Oy:n lopputilitykseen eikä B Oy:n siihen antamaan vastineeseen.

6. Urakan taloudellinen loppuselvitys on pidetty 27.2.2008. Riidatonta on, että B Oy:n vesivahinkoa koskevaa vahingonkorvausvaatimusta ei ole käsitelty tässä kokouksessa. Loppuselvitystilaisuudesta laaditussa pöytäkirjassa on merkintä, että B Oy:llä ei ollut muita vaatimuksia.

7. Asiassa on kysymys ensisijaisesti siitä, onko B Oy menettänyt puhevaltansa vesivahingosta johtuvan vahingonkorvausvaatimuksen osalta, kun se ei ollut uudistanut vaatimustaan loppuselvityksessä. Jos yhtiö ei ole menettänyt puhevaltaansa vaatimuksen osalta, asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko yhtiölle aiheutunut korvattavaksi tulevaa taloudellista vahinkoa.

Vaatimusten esittämistä koskevat määräykset YSE 1998 mukaan

8. YSE 1998 -sopimusehtojen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä loppuselvitystilaisuudessa siten kuin 73 §:ssä on mainittu.
9. Sopimusehtojen taloudellista loppuselvitystä koskevan 73 §:n 1 kohdan mukaan ellei vastaanottotarkastuksessa jo ole lopullisesti selvitetty kaikkia sopijapuolten välisiä tilisuhteita ja ellei määräajoista muuta sovita, urakoitsijan tulee kahden viikon kuluessa tarkastuspöytäkirjan saatuaan lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Tilitys ja siihen annettava tilaajan vastine käsitellään loppuselvityksessä, joka on pidettävä kuukauden kuluessa tilityksen luovuttamisesta tilaajalle. Loppuselvityksen pöytäkirjasta tulee pykälän 2 kohdan mukaan ilmetä urakoitsijan laatima lopputilitys ja tilaajan siihen antama vastine, ne tilaajan vaatimusten määrät, jotka eivät sisälly edellä mainittuun vastineeseen, sekä muut mahdolliset tilisuhteisiin vaikuttavat asiat. Pykälän 3 kohdan mukaan sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Menetysseuraamus ei kuitenkaan koske sellaisia vaatimuksia, joista on määrältäänkin aikaisemmin sovittu.

Korkeimman oikeuden päätelmiä sopimusmääräyksistä

10. Vastaanottotarkastusta koskevilla sopimusehdoilla pyritään siihen, että urakan osapuolilla on vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossaan kaikki heihin kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan. Määriltään vaatimukset on yksilöitävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan kokonaisselvittely sopijapuolten välillä.

11. Sopimusehtojen 73 §:n 3 kohdan ensimmäinen virke vaatimusten esittämisestä puhevallan menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa mahdollistaa sanamuodoltaan tulkinnan, jonka mukaan riittävää olisi se, että vaatimus on jo aikaisemmin perusteeltaan ja määrältään esitetty. Kohdan toinen virke kuitenkin asettaa poikkeukseksi vain sen tilanteen, jossa vaatimuksesta on määrältäänkin sovittu. Korkein oikeus toteaa, että loppuselvitystä koskevaa sopimusehtoa on tarkasteltava yhdessä vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n kanssa, jossa viitataan loppuselvitystä koskevaan 73 §:ään. Kyseisen ehdon 3 kohta onkin perusteltua ymmärtää koskevan niitä tilanteita, joissa vaatimuksen peruste on vastaanottotarkastuksessa ilmoitettu, rahamäärän jäätyä vielä tuolloin avoimeksi.

12. YSE 1998:n kaltaisia yleisiä sopimusehtoja tulkittaessa ensisijainen merkitys on annettava sopijaosapuolten tarkoitukselle ja alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle. Lähtökohtana on, että kaikki vaatimukset on esitettävä ja tarvittaessa uudistettava taloudellisessa loppuselvityksessä uhalla, että puhevalta niiden esittämiseen muuten menetetään. Loppuselvitykseen liittyvää vaatimusten esittämisvelvollisuutta ei ole soveltamiskäytännössä lievennetty samalla tavalla kuin on menetelty vastaanottotarkastuksen osalta, jossa menettämisuhkan ei ole katsottu koskevan aikaisemmissa vaiheissa esitettyjä vaatimuksia. Siten YSE 1998:n mukaisesti toimien vain ne vaatimukset, joiden perusteesta ja määrästä on jo sovittu, voidaan jättää taloudellisen loppuselvityksen ulkopuolelle. Asianosaiset voivat kuitenkin myös urakkasopimuksen aikana päättää poiketa YSE 1998 -sopimusehdoista esimerkiksi niin, että tietyt vaatimukset käsitellään erikseen.

13. YSE 1998 -ehdot sopijapuolten toimintavelvoitteista epäselvien vaatimusten käsittelyssä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, voidaanko asianosaisten katsoa sopineen vaatimuksen sisällöstä tai toisesta menettelystä asian ratkaisemiseksi. On huomattava, että vastaanottotarkastuksen jälkeen juuri urakoitsijalla on velvollisuus lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Kun urakoitsijalle on etukäteen toimitettu määrältään ja perusteeltaan yksilöity vaatimus, urakoitsijan tehtävänä on tuoda vaatimus loppuselvityksessä esille, jos vaatimukseen urakoitsijan käsityksen mukaan liittyy epäselvyyksiä. Jos suoritusvelvollinen on jo muutoin ryhtynyt toimenpiteisiin tietyn suorituksen täyttämiseksi tai asian käsittelemiseksi eikä ota vaatimusta esille loppuselvityksessä, toiselle osapuolelle voi syntyä perusteltu käsitys siitä, että vaatimuksesta on sovittu tai ainakin, että mahdollinen riitaisuus käsitellään muussa yhteydessä.

Tätä tapausta koskeva arviointi

14. A Oy ei ole enää vastauksessaan Korkeimmalle oikeudelle vedonnut siihen, että B Oy:n vesivahingosta johtuvaa vahingonkorvausvaatimusta ei olisi esitetty urakan vastaanottotarkastuksessa. Vaatimusta on siten riidattomasti käsitelty vastaanottotarkastuksessa, eikä B Oy ole siihen liittyen menettänyt puhevaltaansa.

15. B Oy on laskussaan ilmoittanut vaatimuksen perusteen ja rahamäärän hyvissä ajoin ennen loppuselvitystilaisuutta, eikä A Oy ole reklamoinut laskun johdosta. A Oy on välittömästi vahingon tapahduttua tehnyt vahingosta ilmoituksen vakuutusyhtiölleen. B Oy on vakuutusyhtiötä varten laatinut 16.1.2008 lisäselvityksen korvauksen laskentaperusteista. Vahinkoilmoituksen käsittely on ollut vielä kesken A Oy:n vakuutusyhtiössä, kun urakan taloudellinen loppuselvitys on pidetty. Vakuutusyhtiö on 15.10.2008 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut A Oy:lle, ettei se maksa vakuutuskorvausta välittömistä vahingoista, koska niiden määrä alitti A Oy:n omavastuuosuuden, eikä myöskään välillisistä vahingoista, koska vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan taloudellista vahinkoa menetetystä liikevoitosta ei ollut syntynyt. A Oy on joulukuussa 2008 maksanut välittömien vahinkojen määrän B Oy:lle.

16. Kun A Oy ei ole riitauttanut B Oy:n laskussaan esittämää vahingonkorvausvaatimusta eikä esittänyt sitä lopputilityksessään epäselvänä vaatimuksena ja kun vaatimus on molempien osapuolten tieten ollut A Oy:n vakuutusyhtiön käsiteltävänä, B Oy on A Oy:n menettelyn perusteella saanut luottaa siihen, että vesivahinkoa koskeva vaatimus ratkaistaan vakuutusasian yhteydessä eikä vaatimusta siksi käsitellä koko urakan loppuselvitystilaisuudessa. Edellä mainittujen seikkojen perusteella B Oy on voinut lähteä siitä, että osapuolten kesken vallitsee yhteisymmärrys vahingonkorvausvaatimuksen käsittelemisestä erikseen vakuutusyhtiön toimesta ja ettei yhtiön tarvitse vain puhevaltansa säilyttämiseksi esittää korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä. Näistä syistä B Oy ei ole menettänyt puhevaltaansa sen vuoksi, ettei se ole sisällyttänyt korvausvaatimusta A Oy:n lopputilitykseen antamaansa vastineeseen eikä esittänyt vaatimustaan loppuselvitystilaisuudessa. Merkitystä ei voida antaa myöskään lopputilityksen pöytäkirjaan tyypillisesti sisältyvälle merkinnälle, jonka mukaan tilaajalla ei ole muita vaatimuksia urakoitsijoihin nähden.

17. Korkein oikeus katsoo hovioikeuden mainitsemilla perusteilla, että kysymyksessä ei ole sellainen vaatimus, josta olisi määrältäänkin aikaisemmin sovittu. Koska asiaa ei ole vahingonkorvauksen määrän osalta ratkaistu hovioikeudessa, sen käsittelyä hovioikeudessa on jatkettava.


Tuomiolauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Itä-Suomen hovioikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa M., Hannu R., Marjut J., Jarmo L. ja Mika H.. Esittelijä Thomas K.