Tapauksessa on kysymys siitä, olivatko Asunto Oy ja YYY Oy sopineet rakennusalan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) soveltamisesta YYY Oy:n suorittamiin purku- ja maanrakennustöihin ja kuuluivatko töihin liittyneet lupamaksut siten YYY Oy:n maksettaviksi. Riidatonta on, että mainittujen ehtojen 2 §:n mukaan urakoitsijan velvollisuutena on työsuoritukseensa liittyvien lupien hankkiminen.

Käräjäoikeuden mukaan YYYn ei ole näytetty ennen oikeudenkäyntiä riitauttaneen tarjouksessa 3.6.2014 ollutta ehtoa YSE-ehtojen noudattamisesta. Käräjäoikeus totesi, että YYYn on katsottava hyväksyneen vastatarjouksen 3.6.2014 ja se on ollut velvollinen noudattamaan tarjouksen ehtoja, myös YSE-ehtojen soveltamisen osalta. Sopimusta siten oli pidettävä urakkasopimuksena.

Käräjäoikeus totesi, että H***n kaupunkiin nähden HHH on tontin omistajana ja haltijana vastuussa kiinteistöä koskevien lupien maksamisesta. HHHn ja YYYn väliset keskinäiset velvollisuudet taas määrittää urakkasopimus. Urakkasopimuksessa 3.6.2014 on sovittu noudatettavaksi YSE- ehtoja. Näiden ehtojen mukaan urakoitsijan sivuvelvollisuuksiin kuuluvat omaa työsuoritustaan koskevien lupien hankkiminen, ellei muuta näytetä sovitun. Käräjäoikeuden mukaan ei ole kuitenkaan näytetty urakkasopimuksesta poikkeavasti erikseen sopineen, että kaivulupien maksaminen jää lopullisesti HHHn vastuulle. Käräjäoikeus toteaa, että HHHn suorittama lupien maksaminen ei poista YYYn urakkasopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa nämä luvat.

Hovioikeus totesi kuten käräjäoikeus, että rakennusalan yleiset sopimusehdot ovat tulleet purku- ja maanrakennustöitä koskevan sopimuksen osaksi, minkä perusteella YYY Oy on velvollinen maksamaan töihin liittyvät lupamaksut määrältään 6.070 euroa.

Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko maanrakennustöiden osalta sovittu, että maanpinta täytetään vastatarjouksessa mainittuun korkeuteen koko sillä alueella, jolta maata tuli poistaa vai ainoastaan kattovesijärjestelmän alueelta.

Käräjäoikeuden mukaan YYYn on tullut saattaa maanpinta -100 millimetrin korkeuteen. Valokuvat tukevat sitä N***n ja S***n kertomuksista ilmenevää, että maanpinta on jäänyt alle urakkasopimuksessa määritellyn tason. Käräjäoikeus totesi, että tähän nähden S***an arviota siitä, että YYYn vuodelta 2015 laskuttamista töistä noin 50% on edellisen vuoden urakan korjaustöitä, on pidettävä uskottavana. Hovioikeudella ei tältä osin ollut aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Asiassa on näytetty, että laskun 8915 määrästä puolet on koskenut vuoden 2014 urakan korjaustöitä. Lasku on siten ollut perusteeton 5.315,45 euroa ylittäviltä osin.

KATSO KOKO TAPAUS: