Rakennusurakka ja törkeä petos?
Rakennusurakoissa väitetään toisinaan että urakoitsija on syyllistynyt petokseen tai kavallukseen kun on käyttänyt saamiaan varoja muuhun kuin sopimuksen mukaiseen rakentamiseen. Väite harvemmin menestyy.
Alla hovioikeus katsoi, ettei kyseessä voinut olla kavallus koska saadut rahavarat siirtyvät saajan eli urakoitsijan varallisuudeksi. Sen sijaan kysymys oli petoksesta koska urakoitsijalla ei ollut tarkoitustakaan aloittaa rakentamista.
Kun rakentaminen on aloitettu ja vastaanotetaan jatkorakentamiseen maksueriä tilanne saattaa kuitenkin olla eri eikä kysymys ole välttämättä petoksesta jos tarkoitus oli jatkaa rakentamista vaikka niin ei sitten käynytkään velkaantumisen johdosta. Tästä ei kuitenkaan ollut alla kysymys.
Rakennuttajan / tilaajan turva on näissä tilanteissa tietysti sopia, että maksueriä suoritetaan vain valmistumisasteen mukaisesti riippumattoman valvojan valmiusastetodistuksia vastaan.
In English
However, once construction has started and installments have been received for further construction, the situation may be different and it is not necessarily fraud if the intention was to continue construction, even if it was not due to indebtedness. However, this was not an issue below.
Itä-Suomen hovioikeus
Tuomio
Antamispäivä 14.05.2019
19/12125X
Asianumero R 19/8
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Asia
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 07.11.2018 nro 148956 (liitteenä)
Törkeä petos
Valittaja
Pxxx Jxxxxx Txxxxxxx
Vastapuolet
Kihlakunnansyyttäjä Mxxxx Mxxxx Sxxxxxxx Mxxxx Txxxx
Txxxxnen Kxxxx Mxxxx Kxxxx
Vaatimukset hovioikeudessa
Txxxxnen on vaatinut, että syyte kohdan 5 osalta kavalluksesta hylätään. Lisäksi Txxxxnen on vaatinut, että rangaistusta lievennetään rikoslain 6 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla tai että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi tai että ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta hänet määrätään yhdyskuntapalveluun.
Txxxxnen oli sopinut Txxxxsen kanssa siirtotallin kaupasta. Txxxxnen oli maksanut osan kauppahinnasta Txxxxselle ennakkoon. Varat olivat tämän jälkeen kuuluneet Txxxxselle. Kauppa oli sittemmin peruuntunut ja osa maksetusta kauppahinnasta oli jäänyt palauttamatta, minkä vuoksi Txxxxnen oli velkaa palauttamatta jääneen määrän Txxxxselle. Tapahtumainkulku ei täytä kavallusrikoksen tunnusmerkistöä.
Txxxxnen on pyrkinyt edistämään oman rikoksensa selvittämistä ja tunnustanut menetelleensä kohdissa 1-4 selostetulla tavalla heti ensimmäisessä kuulustelussa. Tunnustaminen on nopeuttanut ja helpottanut esitutkinnan loppuun saattamista. Rangaistus on joka tapauksessa liian ankara.
Vastaukset
Syyttäjä on vastustanut muutosvaatimuksia perusteettomina.
Kohdan 5 menettely täyttää kavallusrikoksen tunnusmerkistön. Kaikkien ri- kosten esitutkinta oli aloitettu asianomistajien aloitteesta ja ne olisivat olleet selvitettävissä ilman Txxxxsen tunnustamisiakin. Txxxxsen aikaisempi rikollisuus ja nyt kysymyksessä olevien rikosta vakavuus ja niistä ilmenevä Txxxxsen syyllisyys huomioon ottaen vankeusrangaistuksen tulee olla ehdoton. Rangaistusta ei ole syytä alentaa eikä lieventää.
Sxxxxnen on vastustanut muutosvaatimuksia perusteettomina ja vaatinut, että Txxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.
Aineisto, mistä Txxxxsen syyllisyys on käynyt ilmi, on ollut esitutkintaviranomaisten käytettävissä ja Txxxxsen syyllisyys selvitettynä jo ennen hänen tunnustamistaan. Kohdassa 1 Txxxxsen syyksi luetulla teolla on aiheutettu Sxxxxselle yksityishenkilönä suuri taloudellinen vahinko. Tämä seikka ja Txxxxsen aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen vankeusrangaistuksen tulee olla ehdoton eikä sitä ei ole syytä alentaa.
Puolustajan määrääminen
Kxxxxxxx Vxxx Txxxxselle määrättynä avustajana on pyytänyt, että hänet määrätään Txxxxsen puolustajaksi 2.10.2018 tai ainakin 15.11.2018 alkaen. Txxxxselle on haettu erheellisesti avustajan määräys puolustajan määräyksen sijaan. Txxxxnen on jättänyt omavastuuosuutensa maksamatta.
Etelä-Savon oikeusaputoimisto on 18.10.2018 tekemällään päätöksellä myöntänyt Txxxxselle oikeusapua 2.10.2018 alkaen 30 %:n omavastuuosuudella ja määrännyt Vxxan Txxxxsen oikeudenkäyntiavustajaksi. Päätöstä tehtäessä on ollut tiedossa, että Txxxxselle vaaditaan rangaistusta törkeästä petoksesta eli rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta. Puolustajan määräämistä ei ole pyydetty käräjäoikeudessa.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan puolustajan määrää se tuomioistuin, jossa rikosasia on vireillä tai jossa se voidaan panna vireille. Määräys voidaan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin antaa taannehtivasti koskemaan asiassa jo suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä.
Oikeusapulain 13 §:n 1 momentin mukaan, jos oikeusapua koskeva hakemus on tehty vasta sen jälkeen kun asia on tuomioistuimessa ratkaistu, oikeusapu ei kuitenkaan koske tämän ratkaisun antamista edeltäneitä toimenpiteitä.
Edellä lausutun perusteella hovioikeus hylkää puolustajan määräämistä koskevan pyynnön siltä osin kuin se koskee käräjäoikeuden ratkaisun antamista edeltäviä toimenpiteitä.
Txxxxselle on vaadittu kohdassa 1 rangaistusta törkeästä petoksesta ja hänet on myös tästä rikoksesta tuomittu rangaistukseen. Txxxxnen hakee muutosta muun ohessa myös tästä rikoksesta tuomitun rangaistusseuraamuksen osalta. Näin ollen perusteet puolustajan määräämiselle hovioikeuskäsittelyn osalta ovat olemassa.
Vxxa määrätään Txxxxsen puolustajaksi 15.11.2018 alkaen.
Hovioikeuden ratkaisu Perustelut
Kohta 5
Txxxxnen on sopinut rakentavansa Txxxxselle siirtotallin. Txxxxnen on maksanut Txxxxselle hänen pankkitililleen ennakkoa kauppahinnasta.
Ennakolla on ollut tarkoitus rahoittaa tallin rakentamista.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että raha ja muut varat siirtyvät siviilioikeudellisten säännösten mukaan haltuunsaajan omaisuudeksi niiden se koittuessa hänen varoihinsa (Lappi-Seppälä: Rikosoikeus, 3. painos, s. 722). Kavallus on tekijän huostassa olevan vieraan tavaran anastamista. Varojen jouduttua haltijan yksinomistukseen luovuttajan esineoikeudellinen oikeus muuttuu velvoiteoikeudelliseksi. Kavallusta koskeva rangaistussäännös ei voi tarjota luovuttajalle oikeussuojaa siinäkään tapauksessa, että varat oli luovutettu haltuunsaajalle määrätyssä tarkoituksessa ja hän oli ne tarkoituksen vastaisesti muulla tavalla käyttänyt (Honkasalo: Haltuun uskottujen varain kavaltamisesta, JFT 1956, s. 263-264).
Rahat ovat sekoittuneet Txxxxsen varoihin, jolloin ne ovat siirtyneet hänen omaisuudekseen. Käyttämällä rahat muuhun kuin sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen Txxxxsen ei voida katsoa anastaneen niitä. Txxxxnen ei ole menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. Syyte kavalluksesta on näin ollen hylättävä.
Rangaistusseuraamus
Txxxxnen on sen jälkeen, kun asianomistajat ovat kohtien 1-4 osalta tehneet rikosilmoitukset, nimenneet epäillyn tekijän ja kuvanneet tapahtumainkulut, tunnustanut teot. Tunnustaminen on voinut osaltaan helpottaa esitutkintaa ja asian tuomioistuinkäsittelyä, mutta Txxxxsen myötävaikutusta ei voida tässä tapauksessa pitää laissa tarkoitettuna pyrkimyksenä edistää oman rikoksensa selvittämistä eikä se siten voi olla perusteena rangaistuksen lieventämiselle.
Syyte kohdan 5 osalta hylätään. Sen vuoksi Txxxxselle tuomittua rangaistusta on alennettava. Muilta osin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut rangaistuksen määräämisen osalta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena on pidettävä yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistusta.
Tuomiolauselma
Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla
Itä-Suomen hovioikeus
Vastaaja
Pxxx Jxxxxx Txxxxxxx 13x27x-16x2
Tuomiolauselma
14.05.2019
19/121250
Asianumero R 19/8
Hylätty syyte
Rangaistusseuraamukset
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon
5. Kavallus 18.12.2017 - 21.12.2017
Yhteinen rangaistus Syyksi luetut rikokset 1-4
1 vuosi 6 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 13. - 14.10.2017
Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot
Valtion varoista maksetaan asianajaja Kxxxxxxx Vxxxlle palkkioksi Txxxxsen puolustamisesta hovioikeudessa 495 euroa ja arvonlisäveron määrä 118,80 euroa eli yhteensä 613,80 euroa.
Txxxxnen velvoitetaan korvaamaan valtiolle omavastuuosuuttaan vastaavat 184,14 euroa.
Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan Mxxxxx Txxxx Sxxxxselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 763,84 euroa, mikä määrä muodostuu avustajan palkkiosta 616 eurosta ja arvonlisäveron määrästä 147,84 eurosta. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 15.07.2019.
Asian ovat ratkaisseet:
HovioikeudenlaamanniR.R HovioikeudenneuvosT.M Hovioikeudenneuvos Kxxxx Pxxxa
Ratkaisu on yksimielinen.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus
Tuomio
18/148956
07.11.2018
Asianumero R 18/862
Puheenjohtaja Syyttäjä Vastaaja Asianomistajat
Asia Vireille
KäräjätuomariL.K Kihlakunnansyyttäjä Mxxxx Mxxxx Pxxx Jxxxxx Txxxxxxx
Jxxxxxx Sxxxx Mxxxxx Mxxxxxx Hxxxxx Mxxxxx Rxxxxx Sxxxx Mxxxxx Sxxxxxxx Mxxxx Txxxx Txxxxxx Kxxxx Mxxxx Kxxxx
Törkeä petos 02.08.2018
Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. Törkeä petos 5560/R/0024579/17 Rikoslaki 36 luku 2 § 1
30.10.2015 - 26.05.2017 Rxxxxlä
Txxxxnen on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Mxxxxx Sxxxxsen maksamaan Txxxxsen tilille kymmenillä eri kerroilla yhteensä 108 249 euroa. Txxxxnen on kertonut tekevänsä ja toimittavansa Sxxxxselle siirtotallin, pyytänyt häneltä rahaa erilaisiin rakennusprojekteihin ja lainaa henkilökohtaisiin tai perheensä menoihin.
Txxxxsella ei ole ollut kuitenkaan tarkoitusta toimittaa tallia Sxxxxselle tai toteuttaa kertomiaan rakennusprojekteja ja hänen lainanpyyntönsä ovat perustuneet keksittyihin verukkeisiin. Txxxxnen on käyttänyt saamansa varat rahapeleihin, joten Sxxxxselle on aiheutunut yhteensä 108 249 euron suuruinen taloudellinen vahinko.
Petoksessa on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska petollinen menettely on jatkunut ajallisesti yli puolitoista vuotta.
2. Petos 5740/R/0043816/17 Rikoslaki 36 luku 1 § 1
10.10.2016 - 05.12.2016 Rxxxxxlä
Txxxxnen on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Sxxxx Jxxxxsen maksamaan Txxxxsen tilille kahdella eri kerralla yhteensä 4 800 euroa maksuna siirtotallista, jonka Txxxxnen on kertonut tekevänsä ja toimittavansa Jxxxxselle. Tosiasiassa Txxxxsella ei ollut aikomustakaan tehdä sopimuksen mukaista tallia vaan hän on käyttänyt saamansa varat rahapeleihin. Txxxxsen menettelystä on aiheutunut Jxxxxselle 4 800 euron suuruinen taloudellinen vahinko, josta hän on sittemmin saanut Txxxxselta takaisin 3 600 euroa.
3. Petos 5740/R/0029188/17 Rikoslaki 36 luku 1 § 1
28.03.2017 - 21.04.2017 Rxxxxlä
Txxxxnen on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Sxxxx Rxxxxan maksamaan Txxxxsen tilille kahdella eri kerralla yhteensä 4 400 euroa maksuna siirtotallista, jonka Txxxxnen on kertonut tekevänsä ja toimittavansa Rxxxxalle. Tosiasiassa Txxxxsella ei ollut aikomustakaan tehdä sopimuksen mukaista tallia vaan hän on käyttänyt saamansa varat rahapeleihin. Txxxxsen menettelystä on aiheutunut Rxxxxalle 4 400 euron suuruinen taloudellinen vahinko, josta Txxxxnen on maksanut osan takaisin.
4. Kavallus 5740/R/0060360/17 Rikoslaki 28 luku 4 § 1
30.08.2017 - 12.09.2017 Rxxxxxlä
Txxxxnen on anastanut hallussaan olleita Hxxxx Mxxxxxsen varoja 1 500 euroa. Mxxxxxnen on maksanut Txxxxsen tilille neljällä eri kerralla yhteensä 1 500 euroa siirtotallista, jonka Txxxxnen on luvannut tehdä ja toimittaa Mxxxxxselle. Txxxxnen ei ole kuitenkaan tehnyt tallia eikä hän ole myöskään palauttanut saamiaan rahoja takaisin vaan on käyttänyt varat muihin menoihin. Txxxxsen menettelystä on aiheutunut Mxxxxxselle 1 500 euron suuruinen taloudellinen vahinko.
5. Kavallus 5740/R/0002679/18 Rikoslaki 28 luku 4 § 1
18.12.2017 - 21.12.2017 Rxxxxxlä
Txxxxnen on anastanut hallussaan olleita Kxxxx Txxxxsen varoja 2 500 euroa. Txxxxnen on maksanut Txxxxsen tilille kahdella eri kerralla yhteensä 2 500 euroa siirtotallista, jonka Txxxxnen on luvannut tehdä ja toimittaa Txxxxselle. Txxxxnen ei ole kuitenkaan tehnyt tallia vaan hän on käyttänyt rahat elämiseen ja rahapeleihin. Txxxxsen menettelystä on aiheutunut Txxxxselle 2 500 euron suuruinen taloudellinen vahinko, josta Txxxxnen on sittemmin maksanut takaisin 1.000 euroa.
Syyttäjän muut vaatimukset
Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1
Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. (syytekohdat 1 ja 5)
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 § Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1
Vastaaja on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksuna 80 euroa. (syytekohdat 1-5)
Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § 2 ja 4 §
Asianomistajien vaatimukset
Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1
Mxxxxx Sxxxxnen on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen syytekohdassa 1 ja vaatinut, että Pxxxx Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan
- 108 249,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisestä rikoksen tekopäivästä eli 26.5.2017 lukien
- selvittelykuluina 150 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä lukien
- oikeudenkäyntikulut 4.224,31 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä lukien.
Perustelut
Vastaaja on menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla ja aiheuttanut asianomistajalle taloudellista vahinkoa.
Vastaaja on syytteessä kuvatulla menettelyllä aiheuttanut asianomistajalle 108 249 euron suuruisen vahingon, koska hän on petollisesti menetellen saanut Sxxxxsen maksamaan itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä. Vastaaja ei ole toimittanut sopimuksen mukaisia rakennusprojekteja asianomistajalle tai maksanut saamiaan lainoja takaisin asianomistajalle.
Asianomistaja on joutunut asioimaan poliisin ja asiamiehensä kanssa. Asianomistajalle on aiheutunut ajanhukkaa kymmeniä tunteja. Hän on muun muassa koonnut sähköposteja sekä laatinut poliisille excel-taulukon. Vaatimus perustuu asianomistajan kohtuulliseen arvioon.
Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 2
Sxxxx Jxxxxnen on vaatinut, että Txxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänelle aiheutuneena vahinkona 1 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisestä rikoksen tekopäivästä eli 5.12.2016 lukien.
Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 § 1, 5 luku 1 § ja 5 § Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 4
Hxxxx Mxxxxxnen on vaatinut, että Txxxxnen velvoitetaan korvaamaan hänelle aiheutuneena vahinkona 1.100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisestä rikoksen tekopäivästä eli 12.9.2017 lukien.
Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 § 1, 5 luku 1 § ja 5 § Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 5
Kxxxx Txxxxnen ei ole vaatinut rangaistusta Pxxxx Txxxxselle syytekohdassa 5.
Txxxxnen on vaatinut, että Pxxxx Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan korvauksena
- 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen tekopäivästä 21.12.2017 lukien,
Vastaus
-toissijaisesti 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.3.2018 lukien ja
-Txxxxnen on velvoitettava korvaamaan Txxxxsen oikeudenkäyntikulut 1.339,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.
Perustelut
Txxxxsen on korvausvastuu on rikosperusteista. Txxxxnen on anastanut varoja.
Jos korvausvastuuta rikosperusteella ei ole, Txxxxselle on maksamatta etumaksusta 1.500 euroa.
Syytekohta 1
Txxxxnen on myöntänyt syyllistyneensä törkeään petokseen.
Txxxxnen on myöntänyt todistelukustannusten korvaamista ja rikosuhrimaksua koskevat vaatimukset perusteeltaan ja määrältään oikeiksi.
Txxxxnen on myöntänyt Sxxxxsen vaatimukset taloudellisesta vahingosta ja selvittelykuluista perusteeltaan ja määrältään oikeiksi.
Txxxxnen on myöntänyt Sxxxxsen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan oikeaksi, mutta katsonut, että valmisteluun oli käytetty liikaa aikaa ja ettei esitutkinnassa Sxxxxsen olisi ollut tarvetta käyttää avustajaa.
Syytekohta 2
Txxxxnen on myöntänyt syyllistyneensä petokseen.
Txxxxnen ei ole kuitenkaan aiheuttanut Sxxxx Jxxxxselle 4800 euroa taloudellista vahinkoa, koska Txxxxnen on maksanut Jxxxxselle takaisin 3600 euroa. Näin ollen Txxxxnen on aiheuttanut menettelyllään Jxxxxselle 1200 euron taloudellisen vahingon.
Txxxxnen myöntää Jxxxxsen korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan oikeaksi.
Syytekohta 3
Txxxxnen on myöntänyt syyllistyneensä petokseen.
Txxxxnen ei ole aiheuttanut Sxxxx Rxxxxalle 4400 euron taloudellista vahinkoa, koska Txxxxnen on maksanut Rxxxxalle takaisin 29.5.2017 1000 euroa, 27.6.2017 500 euroa, 19.1.2018 100 euroa ja 5.4.2018 50 euroa eli yhteensä 1650 euroa. Näin ollen Txxxxnen on aiheuttanut menettelyllään Rxxxxalle 2750 euron taloudellisen vahingon.
Syytekohta 4
Txxxxnen on myöntänyt syyllistyneensä kavallukseen.
Txxxxnen ei ole aiheuttanut Hxxxx Mxxxxxselle 1500 euron taloudellista vahinkoa, koska Txxxxnen on maksanut Mxxxxxselle takaisin 2.3.2018 20 euroa, 5.4.2018 50 euroa, 25.5.2018 50 euroa, 3.7.2018 50 euroa, 3.7.2018 30
euroa, 17.8.2018 100 euroa ja 26.7.2018 100 euroa eli yhteensä 400 euroa. Näin ollen Txxxxnen on aiheuttanut menettelyllään Mxxxxxselle 1100 euron taloudellisen vahingon.
Txxxxnen on myöntänyt Mxxxxxsen korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään oikeaksi.
Syytekohta 5
Txxxxnen on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että syyte hylätään. Txxxxnen ei ole syyllistynyt teonkuvauksessa kuvattuun menettelyyn.
Txxxxnen ja Kxxxx Txxxxnen olivat sopineet, että Txxxxnen rakentaa Txxxxselle siirtotallin, joka on valmis 30.6.2018 mennessä. Txxxxnen on vetäytynyt sopimuksesta tammikuussa 2018, vaikka tallin luovutus oli sovittu kesäkuun 2018 loppuun.
Txxxxsen siviiliperusteinen korvausvaatimus myönnetään perusteeltaan ja määrältään oikeaksi.
Oikeudenkäyntikuluvaatimus myönnetään perusteeltaan ja määrältään oikeaksi.
Txxxxnen oli rakentamassa Txxxxselle siirtotallia, joka olisi valmistunut sovittuun päivään mennessä.
Txxxxnen on palauttanut Txxxxsille 3.7.2018 500 euroa, 23.7.2018 100 euroa,
3.8.2018 200 euroa ja 17.8.2018 200 euroa eli yhteensä 1000 euroa.
Seuraamus
Sairaus on vaikuttanut Txxxxsen menettelyyn. Txxxxnen on oma-aloitteisesti hakeutunut hoitoon. Txxxxnen on edesauttanut tekojen selvittämistä.
Txxxxselle tulee tuomita ehdollinen vankeusrangaistus, jonka ohessa Txxxxnen suostuu yhdyskuntapalveluun.
Riidattomat seikat
Todistelu
Henkilötodistelu
- Txxxxnen on maksanut Jxxxxselle takaisin 3.600 euroa
- Txxxxnen on maksanut Rxxxxalle takaisin 1.650 euroa
- Txxxxnen on maksanut Mxxxxxselle takaisin 400 euroa
- Txxxxnen on käyttänyt Mxxxxxselta siirtotallin rakentamista varten saamansa
1.500 euroa muihin menoihin
- Txxxxnen on käyttänyt Txxxxselta siirtotallin rakentamista varten saamansa
2.500 euroa muihin menoihin, ainakin rahapeleihin
- Mxxxxx Sxxxxsen kertomus
- Pxxxx Txxxxsen kertomus
Kirjalliset todisteet
- Kxxxx Txxxxsen kertomus
1.1. Asianomistaja Mxxxxx Sxxxxsen toimittama erittely Txxxxselle siirretyistä varoista eri perusteilla
1.2. Tapahtumakysely Txxxxsen pankkitilistä
1.3. Kaksi verkkopankkitapahtumaa
1.4. Kaksi tilitapahtumaa
1.5. Neljä verkkopankkitapahtumaa
1.6. Tapahtumakysely Txxxxsen tilistä
2.1. Työsopimus
2.2. Psykiatrian sairauskertomus
Tuomion perustelut
Syytekohdat 1 - 3
Petosrikosta koskevan oikeuskirjallisuuden mukaan taloudellinen vahinko tarkoittaa sitä, että henkilölle sopimuksen perusteella syntyvä saamisoikeus ei ole taloudellisesti yhtä arvokas kuin hänelle syntyvä sopimuksen täyttämisvelvoite. Kun A tilaa yhtiölleen tavaraa laskua vastaan sopien B.n kanssa, että tavarat toimitetaan seuraavana päivänä, kun taas lasku erääntyy vasta kahden viikon kuluttua tilauksesta ja A:n yhtiö on täysin maksukyvytön eikä hänellä ole tarkoitustakaan täyttää velvoitettaan, petos täyttyy jo sopimuksen solmimishetkellä. Asianomistajan saamisoikeus ei ole yhtä arvokas kuin hänelle syntynyt sopimuksen täyttämisvelvoite eli tavaroiden toimittamista koskeva velvoite (Dan Frände, ym: Keskeiset rikokset, 2014, s. 598).
Txxxxnen on tunnustanut teonkuvauksen mukaisen menettelyn syytekohdissa 1 - 3. Kirjalliset todisteet tukevat tunnustamista.
Txxxxsella ei ole ollut tarkoitusta täyttää omaa sopimusvelvoitettaan saadessaan varoja Sxxxxselta, Jxxxxselta tai Rxxxxalta. Asianomistajalle on siten aiheutunut oikeuskirjallisuuden tarkoittama taloudellinen vahinko Txxxxselle maksamaansa määrää vastaavasti, vaikka Txxxxnen olisikin myöhemmin maksanut varoja osin takaisin.
Txxxxsen menettely syytekohdassa 1, kun teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja menettelyn pitkäkestoisuuden vuoksi teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Txxxxsen menettely täyttää rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen petoksen tunnusmerkistön syytekohdissa 2 ja 3.
Syytekohta 4 - 5
Txxxxnen on syytekohdassa 4 myöntänyt, että Mxxxxxnen oli siirtänyt hänelle neljällä eri kerralla yhteensä 1.500 euroa siirtotallista ja että Txxxxnen oli käyttänyt saamansa varat muihin menoihin.
Txxxxnen on syytekohdassa 5 myöntänyt, että hän oli saanut Txxxxselta siirtotallin rakentamista varten 2.500 euroa kahdella eri kerralla ja että saadut varat olivat menneet rahapeleihin.
Rikoslain 28 luvun 4 §:ssä säädettyä kavallusta koskevien lain esitöiden (HE 66/1988 s.40) mukaan se, jolla on hallussaan toisen irtainta omaisuutta tai varoja, anastaa ne, jos hän päättää pitää ne omanaan aikomattakaan säilyttää niitä omistajan lukuun. Käytännössä tällainen päätös täytyy yleensä osoittaa ulkoisilla tapahtumilla. Päätös ilmenee esimerkiksi siitä, kun toisen omaisuutta hallussaan pitänyt on tarjonnut tätä omaisuutta myytäväksi omaan lukuunsa.
Koska Txxxxnen on käyttänyt Mxxxxxselta ja Txxxxselta saamansa varat muihin tarkoituksiin ja syytekohdassa 5 kirjallisesta todisteesta ilmenevällä tavalla rahapeleihin sekä elämiseen, Txxxxnen on käyttänyt niitä omaan lukuunsa.
Kysymys on säännöksessä tarkoitetusta anastamisesta.
Asianomistajalle on aiheutunut Txxxxselle siirtämäänsä ja Txxxxsen omaan lukuunsa käyttämää varallisuutta vastaava vahinko, kun kavallusrikos on tullut varojen muihin tarkoituksiin käyttämisellä täytetyksi.
Syyksilukeminen
Txxxxnen on syyllistynyt törkeä petokseen, kahteen petokseen ja kahteen kavallukseen.
Rangaistuksen määrääminen
Korkein oikeus on rangaistuksen mittaamista koskevassa ratkaisussa KKO 2015:52 todennut, että niin sanotussa Kela-petoksessa, jossa on tavoiteltu noin
10.000 euron hyötyä, aiheutettu asianomistajalle mainitunsuuruinen vahinko ja teko on toteutettu 2,5 vuoden aikana, ja rangaistusta mitattaessa on otettu lieventävänä huomioon tekijän olosuhteet, tuomittava seuraamus on ollut 3 kuukauden vankeusrangaistus.
Petosrikosta koskevassa ratkaisussa KKO 2011:84 tekijä on tuomittu 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen, kun tekijä on yrittänyt erehdyttää tai erehdyttänyt yrityksiä suorittamaan perusteettomasti vähintään 587 euroa tekijän määräysvallassa olevalle yritykselle ja maksun oli suorittanut 315 yritystä.
Nyt käsiteltävässä syytekohdan 1 mukaisessa teossa tavoiteltu hyöty ja aiheutettu vahinko on ollut yli 100.000 euroa. Tekoaika on ollut puolitoista vuotta. Teko on kohdistunut yksityishenkilöön. Tästä teosta yksin tuomittava seuraamus on yhden vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistus.
Muista petoksista Txxxxselle mitataan yhteensä kolme kuukautta ja kavalluksista yhteensä kaksi kuukautta.
Yhteinen rangaistus Txxxxselle on siten vuosi ja seitsemän kuukautta vankeutta.
Txxxxnen on tuomittu myös osin vastaavankaltaisista teoista kaksi kertaa ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuosina 2013 ja 2015. Syytekohtien 1 - 3 teot ajoittuvat kokonaan tai osin Txxxxselle aikaisemman tuomion yhteydessä määrätylle koeajalle. Txxxxsen aikaisempi rikollisuus edellyttää tässä tapauksessa rangaistuksen määräämistä ehdottomana.
Ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus ei mahdollista yhdyskuntapalvelu- tai valvontarangaistuksen tuomitsemista ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan.
Txxxxnen ei ole rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan tarkoittamalla tavalla edistänyt rikoksen selvittämistä.
Rikoslain 6 luvun 7 §:ssä tarkoitetulle kohtuullistamiselle sairauden vuoksi ei ole perustetta.
Vahingonkorvaus
Txxxxsten rikoksena rangaistava menettely on vahingonkorvauksen perusteena kaikissa syytekohdissa.
Txxxxnen on myöntänyt Sxxxxsen vaatimukset taloudellisesta vahingosta ja selvittelykuluista oikeaksi.
Txxxxnen on myöntänyt syytekohtaan 2 liittyvän korvausvaatimuksen kaikilta osin oikeaksi.
Txxxxnen on myöntänyt syytekohtaan 4 liittyvän korvausvaatimuksen kaikilta osin oikeaksi.
Txxxxnen on myöntänyt Txxxxsen vaatimukset korkoa lukuunottamatta oikeiksi. Koska Txxxxnen tuomitaan syytteen mukaisesti kohdassa 5, asianomistajalla on oikeus saada vaatimansa korko viimeisestä tekopäivästä lukien.
Oikeudenkäyntikulut
Asia ei ole ollut rikosasiana laadultaan poikkeuksellinen. Asia on kuitenkin laajuudeltaan edellyttänyt syytekohdassa 1 Sxxxxsen avustajalta tavanomaista enemmän työtä. Ottaen huomioon muiden avustajien tekemien tarpeellisten toimenpiteiden määrä, käräjäoikeus pitää kohtuullisena ajankäyttönä avustamisesta esitutkinnassa 3 tuntia sekä istuntoa edeltävistä toimenpiteistä 3 tuntia.
Kun tähän lisätään käsittelyaika sekä jälkitoimet, kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrä arvonlisäveroineen on siten 2.700,72 euroa.
Asianomistaja Txxxxsen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on riidaton.
Txxxxsen hävitessä asian hän on velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikulut Sxxxxselle ja Txxxxselle.
Todistelukustannukset ja rikosuhrimaksu
Txxxxnen on myöntänyt oikeiksi todistelukustannusten korvaamista ja rikosuhrimaksun suorittamista koskevat vaatimukset.
Avustajan palkkio
Käräjäoikeus hyväksyy avustaja Vxxan palkkiovaatimuksen.
Tuomiolauselma
Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus
Tuomiolauselma
18/148956
07.11.2018
Asianumero R 18/862
Vastaaja
Syyksi luetut rikokset
Rangaistusseuraamukset
KorvausvelVxxlisuus
Pxxx Jxxxxx Txxxxxxx, 1312x6-16x2
1. Törkeä petos 30.10.2015 - 26.05.2017 Rikoslaki 36 luku 2 § 1 / 1
2. Petos
10.10.2016 - 05.12.2016
Rikoslaki 36 luku 1 § 1
3. Petos
28.03.2017 - 21.04.2017
Rikoslaki 36 luku 1 § 1
4. Kavallus
30.08.2017 - 12.09.2017
Rikoslaki 28 luku 4 § 1
5. Kavallus
18.12.2017 - 21.12.2017
Rikoslaki 28 luku 4 § 1
Yhteinen rangaistus Syyksi luetut rikokset 1-5
1 vuosi 7 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 13. - 14.10.2017
Vastaaja Pxxx Jxxxxx Txxxxxxx määrätään suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksu 80,00 euroa.
Laki rikosuhrimaksusta 2 - 4 §:t
Käräjäoikeus vahvistaa oikeusapua 30 prosentin perusomavastuulla saavan Txxxxsen avustajaksi määrätyn asianajaja Kxxxxxxx Vxxxn palkkion määräksi
1.210 euroa, arvonlisäveron määräksi 290,40 euroa eli palkkioksi yhteensä 1.500, 40 euroa.
Valtion varoista maksetaan asianajaja Vxxalle 1.050,28 euroa.
Pxxxx Txxxxnen velvoitetaan korvaamaan Kxxxxxxx Vxxxlle omavastuuosuutenaan 450,12 euroa.
Txxxxnen velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 164,40 euroa.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan Hxxxx Mxxxxxselle
korvaukseksi aiheutuneesta vahingosta 1.100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.9.2017 lukien.
Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 § 1, 5 luku 1 § ja 5 §
Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan Kxxxx Txxxxselle korvaukseksi
-anastetuista varoista 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.12.2017 lukien
- oikeudenkäyntikuluista 1.339,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.
Pxxxx Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan Mxxxxx Sxxxxselle korvauksena
- taloudellisesta vahingosta 108 249,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.5.2017 lukien
- selvittelykuluista 150 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä lukien
- oikeudenkäyntikuluista 2.700,72euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä lukien.
Txxxxnen velvoitetaan suorittamaan Sxxxx Jxxxxselle
korvaukseksi aiheutuneesta vahingosta 1.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.12.2016 lukien.
Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 § 1, 5 luku 1 § ja 5 §
Muutoksenhaku
Lainvoimaisuus
Allekirjoitus
Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.
Vastaaja Pxxx Jxxxxx Txxxxxxx on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.
Valituksen määräpäivä: 07.12.2018
Vastavalituksen määräpäivä: 21.12.2018
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Käräjätuomari L.K