Vuotovahinko ja vahingonkorvaus

Vahingonkorvaus ja ennalta-arvattavuus

Vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että vahingonkärsijä kärsii vahingon itse. Kiinteistöt ottavat kiinteistövakuutuksen vahinkojen kattamiseksi, jolloin korvaus maksetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Silloinkaan ei korvata pääsääntöisesti esim. pitkäaikaisista ulkoapäin aiheutuneista kosteusvahingoista.
Kuitenkin jos joku on aiheuttanut vahingon tuottamuksella voidaan korvausta vaatia vahingonaiheuttajalta.

Alla olevassa tapauksessa Helsingissä olevan kiinteistön yhden huoneiston kosteusvauriot johtuivat ulkoapäin tulevasta kosteudesta. Asunto-osakeyhtiö vaati korvausta naapurikiinteistöltä mutta sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät vaatimukset koska katsoivat että vahinko ei ollut ennalta-arvattava.
Vahingonkorvausoikeudessa tuottamusta arvioitaessa keskeistä on se, onko vahinko ennakoitavissa toimen tai laiminlyönnin eli huolimattoman menettelyn seurauksena. Mikäli vahinko on etäinen eli ns. kausaaliketjua ei ole toimen tai laiminlyönnin ja vahingon välillä, menettelyä ei pidetä huolimattomana ja korvausta ei tuomita.
Alla naapurikiinteistöltä tulevan kosteuden vaikutusta vahinkoihin pidettiin etäisenä ja joka tapauksessa vähäisenä ja pääasiallinen todennäköinen syy oli kaukolämpöputken vuotaminen.

Hovioikeus on perusteluissaan käsitellyt ennalta-arvattavuutta:

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähis- töllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta kosteudesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Lain 103 e §:n mukaan kiinteis- tön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Lisäksi lain 103 f §:n 1 momentin mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesiJaajestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoi- tettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n mukaan yhtiön on korvattava vahinko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöJaajestyksen mää- räyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut osak- keenomistajalle tai muulle henkilölle. Jotta vahingonkorvausvelvollisuus tulisi ylipäätään kysymykseen, tulee vahingonkorvausoikeuden yleisten edel- lytysten täyttyä (Sillanpää – Vahtera: Asunto-osakeyhtiölaki käytännössä, 2011, s. 262).

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Edellä kohdassa 4 esitetyin perustein hovioikeus katsoo, että kosteusvauriot huoneiston B 8 makuualkovissa ovat syntyneet kaukolämpöputken vuodon johdosta. Iso Roxxxertinkatu 15:n massiivitiiliseinä on ennen kaukolämpö- putken vaurioitumista kestänyt mahdollista Anxxkatu 6:n välitilasta tullut- ta kosteusrasitusta. Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei Iso Roxxxertinkatu 15:lle ole aiheutunut eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 mo- mentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Anxxkatu 6:n hulevesistä.

Edellä kohdassa 4 selostelulla tavalla luukun kautta välitilaan ja mahdolli- sesti Anxxkatu 6:n tukimuurin bitumisivelyssä olevien halkeamien kautta päässeiden hulevesien määrä on ollut suhteellisen pieni, ainakin alle 10 kuutiota vuodessa. Hovioikeus katsoo, että luukun kautta johtuneet huleve- det ovat imeytyneet Anxxkatu 6:n kiinteistön omaan maaperään. Tältä osin Anxxkatu 6:n ei siten voida katsoa toimineen vastoin maankäyttö- ja ra- kennuslain 166 §:n 1 momentin, 103 e §:n tai 103 f §:n rakennukselle, sen ympäristölle tai hulevesien hallinnalle asettamia vaatimuksia. Sen sijaan esitetyn näytön perusteella huoneiston B 8 makuualkovin kosteusvaurioiden syntymiseen on vaikuttanut se, että putkivuodon seurauksena välitilaan kertynyt kosteus ei ole kokonaisuudessaan imeytynyt Anxxkatu 6:n maape- rään. Tästä johtuen kosteus on kulkeutunut Iso Roxxxertinkatu 15:n massii- vitiiliseinää kohti.

Edellä kohdassa 5 todetun mukaisesti Anxxkatu 6:n kaukolämpöputken päälle valuneet hulevedet ovat vaurioittaneet kaukolämpöputkea ja siten aiheuttaneet kaukolämpöputken vuodon. Asiassa on siten arvioitava, olisiko Anxxkatu 6:n täytynyt käsittää, että luukun kautta välitilaan valuvat hule- vedet tippuvat kaukolämpöputkien päälle ja siten tästä aiheutuu vaara, että kaukolämpöputki syöpyy puhki ja aiheuttaa kosteusvahingon naapurikiin- teistölle.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuottamus voi puuttua vahinkoseurauksen odottamattomuuden vuoksi. Jos toiminnasta aiheutuvan vahingon riski ei ole kohtuudella ennalta arvattavissa, teko ei yleensä ole tuottamuksellinen (Ståhlberg – Karhu: Suomen vahingonkorvausoikeus, 2020, s. 110, ks. myös Hemmo: Vahingonkorvausoikeus, 2005, s. 135). Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei ennalta arvaamaton vahinko perusta korvausvastuuta (KKO 1990:163, KKO 1992:123 ja KKO 2001:54). Ratkaisussa KKO 1995:198 korkein oikeus on todennut, että vahinkojen ennalta-arvattavuutta arvioidaan yleiseltä kannalta eli objektiivisen arvion mukaan.Luukku oli asennettu nykyiselle sijainnilleen joko vuonna 1989 tai 1990. Tätä ennen luiskalla oli ollut toinen luukku, joka on sittemmin valettu um- peen. Kosteusvaurio on havaittu huoneistossa B 8 vuonna 2016, eli yli 26 vuotta nyt kyseessä olevan luukun asentamisen jälkeen. Asiassa esitetyn to- distelun mukaan luukusta aiheutuvia kosteusjälkiä tai muita kosteuteen liit- tyviä ongelmia ei ollut havaittu ennen vuotta 2016. Luukusta tai sitä edeltä- västä luukusta ei näin ollen ollut aiheutunut ongelmia vuosikymmeniin nii- den asentamisesta lukien.

Asiassa on riidatonta, että kaukolämpötoimittaja omistaa vuotaneen kaukolämpöputken, ja että välitilassa kulkeneet putket ovat olleet eristettyjä.
Asiassa ei ole väitetty, että Anxxkatu 6 vastaisi välitilan kautta kulkevien kaukolämpöputkien kunnosta, ylläpidosta tai niiden eristämisestä. Edellä kohdassa 5 todetun mukaisesti kaukolämpöputki on syöpynyt puhki, kun putken eristeen sisään on päässyt kosteutta. Luukun avatessa on voinut ha- vaita, että putket ovat olleet eristettyjä. Kaukolämpöputken syöpyminen puhki on aiheuttanut putkivuodon, josta edellä kohdissa 5 ja 8 selostetun mukaisesti on katsottava seuranneen huoneiston B 8 makuualkovin kosteus- vaurio. Kosteusvahinko ei siten suoranaisesti ole aiheutunut hulevesistä, vaan vahingon syntyminen on ollut riippuvainen siitä, miten kaukolämpö- putki on ollut suojattu ja onko putken eriste päästänyt sisäänsä kosteutta.


Hovioikeuden arvion mukaan vahingon olisi voinut välttää muun muassa huolehtimalla siitä, ettei hulevesiä pääse putken päälle, kuten suojaamalla putki kastumiselta taikka eristämällä se paremmin. Ottaen huomioon, että välitilaan valuneesta vesimäärästä vain osa on valunut vuotaneen putken päälle, hovioikeus katsoo, että on kuitenkin ollut varsin odottamatonta, että eristetty putki päästää sisään kosteutta, minkä seurauksena putken kostunut eriste aiheuttaa putken syöpymisen puhki ja putkivuodon, mistä seuraa naa- purirakennuksen huoneiston kosteusvaurioituminen. Hovioikeus katsoo, että kosteusvahinkoon johtanut kausaaliketju ei ole ollut niin tavanomainen, että Anxxkatu 6:n olisi täytynyt voida tunnistaa sen mahdollisuus. Putkivuoto ja siitä seurannut huoneistoon B 8 aiheutunut kosteusvahinko ei siten ole ollut kohtuudella ennalta arvattavissa oleva riski.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että Anxxkatu 6 ei ole velvollinen korvaamaan huoneiston B 8 makuualkovin korjaamisesta johtunutta vahinkoa. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole.









Helsingin hovioikeus Tuomio

Antamispäivä 15.9.2022

Nro 1233

Diaarinumero S 20/1235



Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Helsingin käräjäoikeus 3.4.2020 nro 18082 (liitteenä)

Asia Vahingonkorvaus

Valittaja Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15

Vastapuoli Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab

Asian käsittely hovioikeudessa

Hovioikeus on 12.3.2021 myöntänyt Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15:lle jatkokäsittelyluvan.

Pääkäsittely on toimitettu 3. - 5.5.2022.

Valitus

Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 (jäljempänä Iso Roxxxertinkatu 15) on vaatinut, että Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab (jäljempänä Anxxkatu 6) velvoitetaan suorittamaan sille korvaukseksi kosteusvaurion korjauskustannuksista 92.192,23 euroa viivästyskorkoineen 16.4.2018 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 55.626,40 euroa ja hovioikeudessa 32.334,70 euroa, molemmat määrät korkoineen.

Kosteusvaurio

Iso Roxxxertinkatu 15:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa huoneistos- sa B 8 syyskuussa 2016 todettu laaja kosteusvaurio oli aiheutunut Anxxka- tu 6:n pihakannen luiskassa olevan epätiiviin luukun kautta maaperään kul- keutuneesta kosteudesta ja kaukolämpöputken vuodon aiheuttamasta lisä- kosteusrasituksesta. Epätiiviin luukun kannen kautta hulevedet olivat pääs- seet valumaan luukun alla olevaan maaperään ja osin myös kaukolämpöputken eristeiden päälle aiheuttaen siihen ruostumisen seurauksena reiän. Tämän seurauksena kaukolämpöputki oli vuotanut. Kaukolämpöputken vuodon kohta oli jäänyt epäselväksi.


Kyse ei ollut ollut äkillisestä voimakkaasta vesivuodosta. Maaperästä vesi oli valunut Anxxkatu 6:n tukimuurin läpi Iso Roxxxertinkatu 15:n raken- nuksen ulkoseinään. Maaperän kostuminen oli aiheuttanut Iso Roxxxertinka- tu 15:n ulkoseinän ja huoneiston B 8 kostumisen. Asiassa ei ollut tarkasti selvitettävissä, missä määrin huoneiston B 8 kosteusvaurio oli aiheutunut Anxxkatu 6:n puolelta luukun kautta maaperään valuneista hulevesistä ja missä määrin kaukolämpöputken vuodosta valuneesta vedestä.

Kyse oli ollut pitkäaikaisesta vauriomekanismista. Maaperä oli vuosien saa- tossa kostunut sinne valuneista hulevesistä kastellen Iso Roxxxertinkatu 15:n ulkoseinää. Veden määrä oli lisääntynyt sitä mukaa, kun luukku oli painu- nut alemmas rakenteiden pettäessä luukun alapuolella. Lisäksi kaukolämpö- putken vuoto oli edesauttanut ulkoseinän kastumista ja huoneistossa B 8 il- menneen kosteusvaurion syntymistä. Kaukolämpöputki ei ollut ollut elin- kaarensa päässä. Ilman ulkopuolista kosteusrasitusta kyseinen putki olisi kestänyt 50–60 vuotta.

Anxxkatu 6:n menettely

Anxxkatu 6 oli maankäyttö- ja rakennuslain 103 e §:n nojalla vastuussa kiinteistön hulevesien hallinnasta. Tapahtuma-aikaan voimassa olleen Suo- men rakentamismääräyskokoelman osien C2 (Kosteus) ja D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemäröintilaitteistot) määräysten mukaan sade- ja sulamisveden poisto kiinteistön alueelta oli Jaajestettävä siten, että siitä ei aiheudu vahin- gon tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa. Määräykset eivät ol- leet koskeneet vanhoja rakennuksia, mutta olivat kuvanneet sitä, mitä asian- mukaiselta kiinteistönpidolta voidaan edellyttää. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille ai- heutuu kosteudesta kohtuutonta rasitusta. Anxxkatu 6 oli toiminut huoli- mattomasti kiinteistön ylläpidossa.

Anxxkatu 6 oli vastuussa pihakannen luiskan luukusta. Luukun tukiraken- teet olivat vuosien saatossa lahonneet ja rapautuneet siten, että luukku ei ol- lut ollut tiivis. Epätiiviiden reunojen kautta hulevesiä oli päässyt valumaan luukun alla olevaan maaperään ja alla kulkevan kaukolämpöputken päälle ja sitä kautta putken eristeen sisään. Sitä mukaa kun luukun rakenteiden lahoa- minen ja rapautuminen oli laajentunut, oli myös luukun kautta valuneen ve- den määrä kasvanut.

Anxxkatu 6 oli laiminlyönyt kiinteistönomistajan ylläpitovelvoitteensa. Huolelliseen kiinteistön ylläpitoon kuului, että kiinteistönomistaja huolehtii kaikista kiinteistöllään sijaitsevista rakenteista ja on tietoinen rakenteiden merkityksestä ja myös siitä, miten kiinteistölle lämpöä toimittavat kauko- lämpöputket kulkevat kiinteistön alueella. Tämän velvoitteen laiminlyönnin seurauksena pihaluiskan luukun kannen rakenteet olivat vaurioituneet ja hu- levesiä oli päässyt maaperään aiheuttaen kosteusvaurion. Anxxkatu 6:n to- dettavissa oli ollut, että pihakannen luiskan luukun rakenteet olivat jo pit- kään olleet vaurioituneet.

Anxxkatu 6:n huolimattomuudella ja aiheutuneella vahingolla oli selvä syy-yhteys. Anxxkatu 6 oli vastuussa hulevesiensä aiheuttamasta vahingosta. Sillä seikalla, kuka oli siirrellyt luukun vieressä sijaitsevia Anxxkatu 6:n käytössä olleita jäteastioita ja mikä vaikutus jäteastioiden siirtelyllä oli ollut luukun vaurioitumiseen, ei ollut vaikutusta Anxxkatu 6:n vastuuseen.

Mahdolliset puutteet bitumisivelyssä sekä Anxxkatu 8:n ja Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevedet

Anxxkatu 6:n pihakannen ja Iso Roxxxertinkatu 15:n ulkoseinän välisen sauman epätiiviyksillä ja kyseisen seinän pinnoitteen rapautumisella ei ollut ollut suurta merkitystä aiheutuneen kosteusvaurion syntymisen kannalta.
Kosteusvaurio ei ollut aiheutunut Iso Roxxxertinkatu 15:n ulkoseinän mah- dollisista bitumisivelyn puutteista.

Korkeuserojen takia Anxxkatu 8:n piha-alueen hulevedet eivät olleet voineet aiheuttaa kosteusvauriota. Huoneiston B 8 lattia sijaitsi noin 1,4 metriä korkeammalla kuin Anxxkatu 8:n alapiha. Kosteusvaurio ei ollut myös- kään seurausta Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihan hulevesistä.

Iso Roxxxertinkatu 15:n tässä asiassa esittämät vaatimukset eivät koske sisä- pihan rakennuksen porraskäytävän seinässä todettua kosteusvauriota, joka todennäköisesti oli aiheutunut Anxxkatu 8:n puolelta tulleesta kosteusrasi- tuksesta. Sama kosteusrasitus oli saattanut aiheuttaa myös huoneiston B 8 eteisen seinässä todetun kosteuden. Nyt kysymyksessä oleva kosteusvaurio ei ollut voinut olla aiheutunut Anxxkatu 8:n alapihalta tulleesta kosteudes- ta eikä Iso Roxxxertinkatu 15:n pihan hulevesistä.

Korjauskustannukset

Kosteusvaurion takia pääosa huoneiston B 8 lattiaa ja lattiarakenteita sekä osin seiniä oli jouduttu purkamaan ja uusimaan. Korjaukset oli tehty siinä laajuudessa kuin kosteusvaurion korjaaminen oli ollut tarpeen. Laadullista parannusta ei ollut tehty. Lattiarakenteita ei olisi ollut tarvetta purkaa ilman kosteusvauriota. Lämmöneristys ei ollut aiheuttanut olennaisia lisäkustan- nuksia, eikä se vaikuttanut Anxxkatu 6:n korvausvastuuseen. Makuualko- vin tuulettuva seinäratkaisu oli ollut tarpeen vastaisten kosteusvaurioiden estämiseksi. Korjaustöistä oli aiheutunut 92.192,23 euron kustannukset.

Vastaus

Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab (jäljempänä Anxxkatu 6) on vaatinut, että valitus hylätään ja että Iso Roxxxertinkatu 15 velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 27.560,67 eurol- la korkoineen.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea.

Kosteusvaurio

Anxxkatu 6 ei ollut toiminut tuottamuksellisesti eikä sen menettelyllä ollut syy-yhteyttä vahinkoihin. Anxxkatu 6:n pihakannen pinta-, sulamis- ja sadevedet eivät olleet aiheuttaneet vesivahinkoa eikä kaukolämpöputken vuotoa. Pieni osa hulevesistä oli mennyt epätiiviistä pihakannen luukusta Anxxxkatu 6:n maaperään, mutta tämä ei ollut aiheuttanut vesivahinkoa eikä kaukolämpöputken vuotoa. Pihakannen luukusta kulkeutunut vesi ei ollut osunut kaukolämpöputkeen. Kaukolämpöputken vuotokohta ei ollut sijain- nut Anxxkatu 6:n pihakannen luukun kohdalla. Luukun alla oleva kauko- lämpöputki oli ollut käyttökelpoinen ja ehjä.

Anxxkatu 6:n käsityksen mukaan vesivahinko oli johtunut äkillisestä kaukolämpöputken vuodosta. Kaukolämpöputki ei kuulunut Anxxkatu 6:n vastuulle. Iso Roxxxertinkatu 15:ssa mitatut kosteusarvot olivat olleet tavanomaisia kyseessä olevalle ja tämän ikäiselle rakenteelle.

Anxxkatu 6:n menettely

Anxxkatu 6 oli johtanut hulevedet asianmukaisesti kaupungin viemäriverkostoon. Pihakannen luukku oli ollut ehjä ja vaatimusten mukainen. Luukku ja sen kehys olivat painuneet, koska kaivon kehyksen alla oleva puu oli vuosikymmenten saatossa lahonnut. Alun perin luukku oli ollut 35 millimetriä korkeammalla ja asfalttimakkara huomioiden 80 millimetriä kor- keammalla kuin piha. Myös kaivon ympärillä oleva asfaltti oli ajan kuluessa painunut. Anxxkatu 6:n rakennus ja tontti oli rakennettu rakennusluvan ja 1900-luvun alussa voimassa olleiden määräysten mukaisesti. Anxxkatu 6 ei ollut hajottanut luukkua jäteastioiden liikuttelulla.

Kaukolämpöputken vuotoa ei olisi havaittu, jolleivat Iso Roxxxertinkatu 15:n rakenteet ja huoneisto B 8 olisi kostuneet. Kaukolämpöputken läpisyöpyminen oli ollut ennalta-arvaamatonta tilanteessa, jossa ulkotilaan suunniteltu kaukolämpöputki oli sisätilaan asennettuna syöpynyt. Lisäksi Iso Roxxxer- tinkatu 15 ei ollut luotettavasti tutkinut, miksi kaukolämpöputki oli rikkou- tunut.

Pihaluukun kautta kulkeutunut vesimäärä ei ollut voinut aiheuttaa kyseisen- laista vesivahinkoa. Kosteusrasitus oli ollut monikymmenkertainen muista kiinteistöistä kuin Anxxkatu 6:sta johtuen. Anxxkatu 8:n hulevesistä oli aiheutunut yli kahdeksankertainen vesirasitus verrattuna Anxxkatu 6:n teo- reettiseen vesirasitukseen. Lisäksi Iso Roxxxertinkatu 15:n seinän rikkoutu- nut bitumisively ja Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevesien hallinta olivat vaikut- taneet kosteusrasitukseen. Edelleen Anxxkatu 8:n yläpiha sekä Anxxkatu 8:n ja Iso Roxxxertinkatu 15:n välinen seinä ja muuri olivat märkiä, mistä oli aiheutunut kosteusrasitusta huoneistoon B 8.

Anxxkatu 6 oli toiminut huolellisesti valitessaan huoltoyhtiön ja sopies- saan huoltoyhtiön kanssa kiinteistön hoitamisesta. Huoltoyhtiö oli toiminut sopimuksen mukaisesti. Huoltoyhtiö ei ollut toiminut vastoin sopimusvel- voitettaan.

Korjauskustannukset

Käräjäoikeus oli arvioinut korjauskustannusten määrän oikein.


Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjalli- siin todisteisiin.

Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa Teemu Harria, Ari Jaa- vistä, Tuomas Huueria ja Ville Buumania sekä todistajina Teemu Huli- niusta, Mikko Hippista, Jari Hunnikaistä, Olli-Pekka Ollista, Ari Haakkalaa, Martti Paanasta, Jouni Kaapénia, Taneli Piikkilää, Jaakko Parkulaista, Tuomas Pakkalaa ja Kai Saarniota.

Asiassa on toimitettu katselmus Iso Roxxxertinkatu 15:n, Anxxkatu 6:n ja Anxxkatu 8:n piha-alueilla sekä Iso Roxxxertinkatu 15:n B-portaan ensim- mäisen kerroksen porraskäytävällä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asian riidaton tausta ja kysymyksenasettelu

Iso Roxxxertinkatu 15:n ja Anxxkatu 6:n rakennukset sijaitsevat vierekkäi- sillä kiinteistöillä. Iso Roxxxertinkatu 15:lla on kaksi erillistä asuinrakennus- ta, joista B-rapun rakennus sijaitsee sisäpihalla.

Syyskuussa 2016 B-rapun rakennuksen ensimmäisen kerroksen, 42 neliö- metrin asuinhuoneistossa B 8 oli todettu kosteusvaurioita eri puolilla huo- neistoa. Huoneisto rajoittuu Anxxkatu 6:n, Anxxkatu 8:n ja Iso Roxxxer- tinkatu 15:n sisäpihoihin. Huoneiston lattiapinta on noin kerroksen alempa- na kuin Anxxkatu 6:n piha ja noin 0,3 metriä alempana kuin Iso Roxxxer- tinkatu 15:n sisäpiha, mutta noin 1,4 metriä korkeammalla kuin Anxxkatu 8:n alapiha.

Kosteusvaurioita tutkittaessa oli havaittu, että Anxxkatu 6:n sisäpihalla, pi- han luiskassa olevan luukun alla olevan maanalaisen rakennelman maaperä oli märkää. Tämän välitilan läpi kulkee kaukolämpöputkia. Välitilan luukku ei ole tiivis, joten luiskasta pääsee valumaan sade- ja sulamisvesiä luukun kautta välitilaan. Luiskassa säilytetään Anxxkatu 6:n käytössä olevia jäte- astioita.

Kosteusvauriota tutkinut Mikko Hippinen oli 20.9.2016 havainnut, että kaukolämpöputki oli vuotanut siten, että vettä oli valunut välitilan maape- rään. Havainnosta oli ilmoitettu kaukolämpötoimittajalle, jonka työntekijöi- tä oli tullut paikalle. Seuraavana päivänä kaukolämpötoimittajan asentajat olivat tehneet vuotavaan kaukolämpöputkeen ohituksen, minkä jälkeen put- ki ei ole tiettävästi vuotanut. Sittemmin kaukolämpötoimittaja on johtanut kaukolämmön Anxxkadulla sijaitsevia putkia pitkin, joten välitilassa ole- via kaukolämpöputkia ei ole enää käytetty kaukolämmön johtamiseen. An- nankatu 6 ei ole tehnyt korjaustoimenpiteitä luukulle huoneiston B 8 kos- teusvahingon havaitsemisen jälkeen.


Asiassa on kysymys siitä, ovatko Anxxkatu 6:n hulevedet aiheuttaneet huoneiston B 8 kosteusvauriot ja kaukolämpöputken vuodon. Tähän liittyen on myös arvioitava, ovatko Iso Roxxxertinkatu 15:n tai Anxxkatu 8:n hule- vedet voineet vaikuttaa kosteusvaurioiden syntymiseen, ja jos ovat, niin missä määrin. Mikäli Anxxkatu 6:n hulevesien katsotaan aiheuttaneen kos- teusvaurioita huoneistolle B 8 tai kaukolämpöputken vuodon, on lisäksi ar- vioitava, onko Anxxkatu 6 menetellyt huolimattomasti laiminlyömällä kiinteistön ylläpidon, hulevesien asianmukaisen johtamisen tai luukun kun- nossapidon, ja onko huolimattomuudella syy-yhteys aiheutuneeseen kos- teusvahinkoon. Edelleen on ratkaistava kysymys siitä, onko Iso Roxxxertin- katu 15:lle aiheutunut kohtuutonta rasitusta Anxxkatu 6:n hulevesistä si- ten, että Anxxkatu 6 vastaisi kosteusvauriosta tuottamuksesta riippumatta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n nojalla. Asiassa ei ole kysy- mys Iso Roxxxertinkatu 15:n B-rapun porraskäytävän eikä A-rapun kellariti- lan kosteusongelmista.

2. Rakennustyöt Iso Roxxxertinkatu 15:n ja Anxxkatu 6:n kiinteistöillä

Iso Roxxxertinkatu 15:n ja Anxxkatu 6:n rakennukset on rakennettu yli 100 vuotta sitten. Vaurioitunut ja vuotanut kaukolämpöputki oli asennettu kau- kolämpötoimittajan toimesta kulkemaan välitilan läpi vuonna 1965. Asiassa ei ole tarkkaan selvinnyt, mitä varten ja milloin välitilan yläpuolinen luukku oli asennettu. Anxxkatu 6 oli asentanut luukun oletettavasti vuosina 1989– 1990 samassa yhteydessä, kun sen rakennuksessa olevan ravintolan ilman- vaihtokanavia oli asennettu (V1). Ravintola oli rakennettu Anxxkatu 6:n rakennuksen alakertaan vuosina 1989–1990 (V2=K15). Aikaisemmin oli ol- lut käytössä toinen huoltoluukku, mutta tämä on valettu umpeen.

Anxxkatu 6:n sisäpihan sokkelit oli pietty kesällä 2015 (V3). Lokakuussa 2016 Anxxkatu 6:n pihalla oli suoritettu pihan asfaltin avonaisten saumo- jen kittausta (K19). Anxxkatu 6:n pihan bitumisively oli uusittu syyskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana (K8). Loppuvuoden 2016 ja kesän 2017 välisenä aikana Iso Roxxxertinkatu 15:n B-portaan huoneistossa B 8 oli suoritettu kosteusvahingon korjaustöitä (K7). Niin ikään vuosina 2016– 2017 kaukolämpötoimittaja oli siirtänyt kaukolämmön johtamisen Anxx- kadun puolelle, minkä jälkeen kaukolämpöä ei ole enää johdettu Anxxkatu 6:n välitilan kautta. Keväällä 2018 oli kosteusteknisen kartoituksen yhtey- dessä todettu, että Iso Roxxxertinkatu 15:n A-rapun kellaritilojen seinä oli märkä (V17). Seinään päässeen kosteuden oli arvioitu olevan peräisin Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta, joten kesällä 2019 sisäpiha oli kunnostettu (V16 ja V17).

3. Kosteusvauriot huoneistossa B 8

Uudenmaan Kuivauspalvelu Oy:n toimitusjohtaja, kosteusmittaaja Huli- nius on kertonut kartoittaneensa huoneistossa B 8 havaittua kosteusvahin- koa syyskuussa 2016. Huoneiston B 8 makuualkovin seinä oli ollut märkä. Hulinius oli mitannut kosteuspitoisuudet muun muassa huoneiston lattian eri kohdista. Huliniuksen laatimasta, 15.9.2016 päivätystä raportista ja sii- hen myöhemmin tehdyistä lisäyksistä (K1) ilmenee, että huoneistossa oli saatu lattian alta huoneiston alapohjan kohonneita pintakosteusarvoja siten,


että suhteellinen kosteus oli ollut eteisessä 88 prosenttia (mittauskohta 1), makuualkovin takaosassa 97 prosenttia (mittauskohta 2), makuualkovin etu- osassa 78 prosenttia (mittauskohta 3) ja olohuoneen Iso Roxxxertinkadun puoleisella sivulla 88 prosenttia (mittauskohta 4). Huliniuksen mukaan kaikki mitatut kosteusarvot olivat olleet koholla. Mitatut arvot eivät olleet normaaleja edes kivijalassa sijaitsevalle tilalle. Huliniuksen mukaan vau- rioita olisi tullut aiemmin esiin, jos arvot olisivat olleet koko ajan näin kor- kealla. Lisäksi raportin mukaan huoneiston eteisen ja makuualkovin Anxx- katu 8:n puoleisissa seinissä oli havaittu kosteutta.

Uudenmaan Kuivauspalvelu Oy:n raportissa (K1) on havainnollistettu mit- tauskohdat huoneiston pohjapiirustuksessa, ja tavarantarkastuskertomukses- ta (V1) ilmenevät mittauskohtien etäisyydet Anxxkatu 6:n välitilasta. Kai- kista mittauskohdista märin on ollut mittauskohta 2, joka sijaitsee makuual- kovissa Iso Roxxxertinkatu 15:n massiivitiiliseinän kohdalla, 1,5 metrin päässä Anxxkatu 6:n välitilasta ja oletetusta kaukolämpöputken vuotokoh- dasta. Mittaustuloksista kuivin kohta on ollut mittauskohta 3, joka sijaitsee makuualkovissa olohuoneen vastaisen seinän kohdalla, noin kahden metrin päässä Anxxkatu 6:n seinärakenteesta ja kolmen metrin päässä oletetusta kaukolämpöputken vuotokohdasta. Mittauskohta 1 sijaitsee metrin päässä Anxxkatu 8:n seinärakenteesta ja noin 5,5 metrin päässä Anxxkatu 6:n välitilasta. Mittauskohta 4 sijaitsee 0,5 metrin päässä Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihasta ja kuuden metrin päässä Anxxkatu 6:n välitilasta.

Kosteusvaurioiden asiantuntijatehtävissä toimivan Ollisen mukaan huo- neiston B 8 lattiassa ja seinissä oli ollut kosteutta, joten pinnat oli täytynyt purkaa terveyshaitan poistamiseksi. Makuualkovin massiivitiiliseinä oli ollut paksu ja märkä. Vaikka tiiliseinä olisi saatu kuivattua, tuolloin ei kuiten- kaan ollut varmuutta siitä, että se olisi pysynyt kuivana. Tämän vuoksi alko- viin oli tehty tuulettuva seinä. Lattian ja seinien purkamisen osalta oli kyse vesivahingon korjaustöistä. Ollisella ei ollut tietoa siitä, olivatko puretut pintamateriaalit teknisen käyttöikänsä lopussa, joten hän ei osannut vastata, oliko kyse näiden osalta perusparantamisesta. Ollisen arvion mukaan pin- noitteiden osuus korjauskuluista oli ollut 6–10 prosenttia.

Iso Roxxxertinkatu 15:n isännöitsijä Harrin mukaan kosteusvaurion joh- dosta oli purettu huoneiston lautalattia, jonka alla oli ollut kalliota. Lattia- pohjassa oli havaittu haitta-aineita, jotka oli poistettu haitta-ainepurun yh- teydessä. Lattiassa ei ollut ollut kosteudeneristystä. Purku- ja korjaustyöt oli kilpailutettu Ollisen työselityksen perusteella. Iso Roxxxertinkatu 15:n va- hingonkorvausvaatimus ei sisällä putkitöitä, jotka oli päätetty tehdä korjaus- töiden yhteydessä. Ollinen oli suositellut makuualkoviin tuulettuvaa seinä- rakennetta, joka oli mahdollistanut sen, että korjaustöitä oli pystytty jatka- maan, vaikka kosteusrasitus edelleen jatkuisi.

Diplomi-insinööri Piikkilä on kertonut, että lattiarakenteen tekninen käyttö- ikä on korkeintaan 50 vuotta. Vesivahinkoa edeltävä huoneiston B 8 lattia- rakenne oli siten ollut elinkaarensa lopussa. Vesivahinkokorjauksen yhtey- dessä alapohjarakenne oli uusittu kokonaan ja muutettu nykyaikaiseksi.
Muutos oli siten perusparantamista ja tasonparannusta. Makuualkoviin oli tehty tuulettuva seinärakenne, jota ei ollut ollut ennen kosteusvauriota. Piikkilän mukaan on vaikea arvioida, oliko kyseessä ylimitoitettu korjaus. Piik- kilä on arvioinut, että makuualkovin osalta korjauskustannukset olisivat noin 20.000 euroa (V7).

Tavarantarkastaja Haakkalan mukaan huoneistossa B 8 oli tehty peruspa- rannusta, kun lattiarakenteeseen oli tehty kapillaarikatko.

Laskujen perusteella Iso Roxxxertinkatu 15:lle on aiheutunut huoneiston B 8 korjaustöihin liittyviä kuluja yhteensä 92.192,23 euroa (K13).

Edellä esitetyn perusteella hovioikeus katsoo, että huoneiston B 8 makuual- kovissa, eteisessä ja olohuoneessa (mittauskohdissa 1–4) on ollut korjaus- toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita, joita ei voida korkeiden kosteusar- vojen johdosta pitää tavanomaisina kyseessä olevalle rakenteelle.

4. Anxxkatu 6:n hulevedet

Hovioikeus on suorittamassaan katselmuksessa havainnut, että Anxxkatu 6:n piha-alueella on pihakansi, jonka keskellä on monikulmainen kattoikku- na. Pihakannen hulevedet johdetaan rakennuksen nurkassa sijaitsevan oven ali kuiluun ja pumpataan viemäriverkostoon (K4 s. 2). Pihakannesta viettää alaspäin Anxxkatu 8:n rakennuksen suuntaan ajoluiska, joka päättyy Anxxkadulle. Pihakansi ja luiska eivät ole katettuja. Luiskassa on Iso Roxxxertinkatu 15:n B-rapun rakennuksen sekä Anxxkatu 6:n Anxxkatu 8:n puoleisen kulman kohdalla luukku, jonka Anxxkadun ja pihakannen puoleinen kulma on hieman koholla.

Haakkalan laatimasta tavarantarkastuskertomuksesta (V1) ilmenee, että luu- kun kehys oli kallistunut niin, että Anxxkadun puoleinen reuna oli noin 35 millimetriä alempana kuin Iso Roxxxertinkatu 15:n B-rapun puoleinen reuna. Luukkuun oli valunut vettä sen asennuksesta lähtien. Veden määrä oli lisääntynyt sitä mukaa, kun luukku oli painunut alemmas rakenteiden pet- täessä luukun alapuolella. Luukusta valunut vesi oli imeytynyt välitilan
maa-ainekseen. Vesi oli päässyt imeytymään vuosia maaperään aiheutta- matta aistinvaraisesti huomattavia kosteusongelmia huoneistossa B 8. Iso Roxxxertinkatu 15:n seinärakenteessa oleva bitumisively oli osaltaan pitänyt huoneiston kuivana.

Haakkala on kertonut, että Anxxkatu 6:n pihakansi kallistuksineen oli määräysten mukainen. Haakkala ei ollut tutkinut Anxxkatu 6:n hulevesien määriä tai niiden johtamista. Hunen näkemyksensä mukaan pihakannelta ei kuitenkaan ollut valunut vettä luiskaan, mutta luiskaan sataneita vesiä oli päätynyt luukun kautta välitilaan hänen teoreettisen arvionsa mukaan kuusi kuutiota vuodessa. Haakkalan näkemyksen mukaan Anxxkatu 6:n pihan muurin bitumisaumojen mahdolliset halkeamat eivät olleet voineet aiheut- taa huoneiston B 8 kosteusvauriota, koska niiden kautta kulkeutuva mah- dollinen vesimäärä oli suhteellisen pieni. Anxxkatu 8:n alapihan seinä- muurista valuva musta neste oli oletettavasti ollut peräisin Anxxkatu 6:n välitilasta. Haakkalan näkemyksen mukaan mittauskohdan 2 vaurion oli ai- heuttanut vuotava kaukolämpöputki. Jos kaukolämpöputki ei olisi vuotanut, vauriota ei olisi syntynyt mittauskohdassa 2. Putkivuodon seurauksena Anxxxkatu 6:n luukun alla olevan välitilan maamassa ei ollut kyennyt ime- mään siihen kertynyttä vesimäärää. Kosteus oli päässyt tunkeutumaan huo- neiston B 8 seinään ja lattiaan (V1).

Rakennusinsinööri Parkulaisen mukaan Anxxkatu 6:n hulevedet ohjautuivat pihakannelta rakennuksen sisänurkkaan. Hulevesien johtaminen oli toimivasti ratkaistu. Parkulaisen näkemyksen mukaan pieni osa luiskalle satavasta vedestä valui luukun alla olevaan välitilaan. Luukun ja Iso Roxxxer- tinkatu 15:n seinän välissä oli Anxxkatu 6:n pihakannen tukirakenteena oleva seinä. Tästä johtuen luukusta mahdollisesti pääsevä hulevesi valui Anxxkatu 6:n omalle tontille. Näin ollen välitilaan pääsevä kosteus kasteli ensisijaisesti Anxxkatu 6:n oman perusmuurin, ei Iso Roxxxertinkatu 15:n seinää (K4).

Huliniuksen käsityksen mukaan Anxxkatu 8:n alapihan seinämuurista valuva musta neste oli peräisin Anxxkatu 6:n välitilasta. Välitilassa oli ollut sen verran vettä, että sitä oli työntynyt pois välitilasta muun muassa Anxx- katu 8:n puolelle. Musta neste oli hänen käsityksensä mukaan lämmintä vet- tä ja bitumia. Nestettä ei ollut tullut seinärakenteesta Anxxkatu 8:n puolel- le sen jälkeen, kun putkivuoto oli korjattu. Huliniuksen mukaan ei ollut tarkkaan selvinnyt, mistä huoneiston B 8 kosteus oli johtunut. Taustalla saattoi olla useampi eri syy. Hunen näkemyksensä mukaan makuualkovissa havaittu kosteus oli kuitenkin peräisin Anxxkatu 6:n välitilasta ja se oli ai- heutunut putkivuodosta.

Neuvontainsinööri Hunnikaisen näkemyksen mukaan Anxxkatu 6:n hulevedet olivat aiheuttaneet Iso Roxxxertinkatu 15:n seinärakenteissa esiintyvän kosteusvaurion ja siitä johtuvat huoneiston B 8 sisäpuoliset vauriot. Anxxkatu 6:n hulevedet olivat päässeet Iso Roxxxertinkatu 15:n tiiliseinään joko luukun ja välitilan kautta tai Anxxkatu 6:n pihakannen ja Iso Roxxxertinkatu 15:n seinärakenteen liitoskohdasta. Liitoskohdan bitumisively, jonka tar- koitus oli estää veden pääseminen rakenteisiin, oli ohittanut teknisen käyttöikänsä ja siinä oli ollut halkeamia vuonna 2016. Syyskuun 2016 jälkeen liitoskohdasta otettujen valokuvien perusteella Hunnikainen oli tehnyt pää- telmän, että bitumisively oli tehty uusiksi loppuvuonna 2016 tai vuonna 2017. Hunnikaisen kokemuksen mukaan bitumisivelyn tuoreuden pystyi päättelemään bitumin tummasta väristä. Bitumisivelyn puutteellisuuden takia vedeneristys ei ollut toiminut kunnolla. Puutteellisesta bitumisivelystä johtuen hulevesiä oli vuotanut useampia vuosia tiiliseinään. Tämän lisäksi kosteusrasitusta Iso Roxxxertinkatu 15:n tiiliseinälle oli vuosikymmeniä ai- heuttanut välitilaan luukun kautta vuotaneet hulevedet. Hulevedet olivat va- luneet osittain myös välitilassa olleiden kaukolämpöputkien päälle. Huleve- sien pääsy kaukolämpöputken eristeisiin ja putken pintaan oli mahdollisesti aiheuttanut kaukolämpöputken syöpymisen puhki putken ulkopuolelta ja si- ten aiheuttanut kaukolämpöveden vuodon Iso Roxxxertinkatu 15:n seinära- kenteisiin huoneiston B 8 kohdalla (K3).

Hunnikainen on kertonut, että massiivinen tiilirakenne saattaa kestää hyvin kauan ja toimia ilman että sisäpuoliset vauriot tulevat näkyviin, kun rasitus ei ole jatkuvaa. Tiilirakenne on hygroskooppinen. Sillä on kyky imeä, pidät- tää ja haihduttaa vettä. Iso Roxxxertinkatu 15:n tiiliseinän rakenne oli kestänyt Anxxkatu 6:n bitumissa olevien halkeamien kautta tulleet vuodot ja luukun vuodot vuosikymmenet siten, että se oli pystynyt toimimaan. Sen si- jaan kaukolämpöputken vuoto oli ylittänyt tiiliseinän kestokyvyn, koska putkivuodon takia kosteusrasitus oli ollut jatkuvaa. Anxxkatu 6:n huleve- sien ja kaukolämpöputken vuodon yhteisvaikutus oli ylittänyt tiiliseinän ra- kenteen sietokyvyn. Hunnikaisen mukaan ei ole mahdollista arvioida, kum- malla näistä kosteuslähteistä oli ollut suurempi vaikutus kosteusvaurion muodostumisen osalta. Hunnikaisen näkemyksen mukaan vaikutti siltä, että Iso Roxxxertinkatu 15:n tiiliseinän rakenne olisi kestänyt Anxxkatu 6:n hu- levesien aiheuttamaa kosteusrasitusta, mikäli kaukolämpöputki ei olisi vuotanut.

Ollinen oli suorittanut poratulppamittauksen makuualkovin Anxxkatu 6:n vastaiseen massiivitiiliseinään kolmeen eri syvyyteen selvittääkseen, mistä kosteus oli peräisin. Mittauksen perusteella oli voitu todeta, että kos- teus oli korkeampi bitumin takana, joten kosteus oli tullut kiinteistön ulko- puolelta. Seinän kosteus bitumin takaa mitattuna oli 1.12.2016 ollut 99,6 prosenttia. Iso Roxxxertinkatu 15:n bitumisively ei ollut ollut kauttaaltaan ehjä ja se oli päästänyt kosteutta sisäpintaan päin. Makuualkovin seinän kosteuden aiheuttajana oli ollut seinän ulkopuolelle päässyt ylimääräinen kosteus. Seinän kastumisen seurauksena makuualkovin sekä olohuone-keit- tiön lattiarakenteet olivat myös kastuneet. Ylimääräisen kosteuden oli ai- heuttanut Anxxkatu 6:n pihan hulevedet ja kaukolämpöputken vuoto.
Nämä tekijät olivat lisänneet seinän ylimääräistä kosteutta niin paljon, että vaurio oli päässyt syntymään. Ollinen oli nähnyt, että välitilaan oli valunut luukun kautta vettä. Anxxkatu 6 oli parantanut oman pihansa vedeneristys- tä uusimalla bitumisivelyn pihakannen liitoskohtaan kosteusvaurion ilmene- misen jälkeen. Valokuvien perusteella Ollinen oli havainnut, että bitumisi- velyssä oli ollut halkeamia kosteusvaurion ilmenemisen aikoihin. Ollisen arvion mukaan, jos kaukolämpöputki ei olisi vuotanut, olisi Iso Roxxxertin- katu 15:n tiiliseinän rakenne voinut kestää pidempään, mutta ennen pitkää vaurioituminen olisi tapahtunut putkivuodosta riippumatta (K6 ja K8).

Piikkilän mukaan kosteutta oli kulkeutunut huoneistoon B 8 Anxxkatu 8:n puolelta ja Anxxkatu 6:n välitilasta.

Harr on kertonut, että hänen näkemyksensä mukaan huoneiston B 8 kos- teusvaurion syynä oli Anxxkatu 6:n hulevedet ja kaukolämpöputken vuoto. Hun oli ottanut valokuvia Anxxkatu 6:n sisäpihasta syyskuussa 2016. Täl- löin bitumissa oli ollut halkeamia. Myöhemmin Anxxkatu 6 oli uusinut bi- tumisivelyn (K10).

LVI-insinööri Saarnio on kertonut, että hänen tekemiensä laskelmien perus- teella luiskaan sataa noin 10 kuutiometriä vettä vuodessa. Hunen arvionsa mukaan tästä määrästä korkeintaan 40 prosenttia valuu luukun kautta väliti- laan (V5).

Asiassa on riidatonta, että Anxxkatu 6:n luiskan hulevesistä osa valuu luu- kun kautta välitilaan. Asiassa kuullut todistajat ovat varsin yhdenmukaisella tavalla kertoneet, että kaukolämpöputken vuoto on vaikuttanut huoneiston B 8 kosteusvaurion syntymiseen. Tätä todistajien näkemystä tukee se, että


huoneiston B 8 kosteusjälkien havaitsemisen aikaan oli löydetty myös kau- kolämpöputken vuoto. Lisäksi putkivuodon ja huoneiston B 8 kosteusvau- rioiden korjaamisen jälkeen kosteus ei ole aiheuttanut vaurioita huoneistoon B 8. Ottaen huomioon huoneiston B 8 lyhyt etäisyys välitilasta ja oletetusta kaukolämpöputken vuotokohdasta sekä se, että huoneisto B 8 sijaitsee alempana kuin välitila, hovioikeus katsoo, että Anxxkatu 6:n välitilasta on kulkeutunut kosteutta huoneistoon B 8.

Esitetyn näytön perusteella on mahdollista, että Iso Roxxxertinkatu 15:n massiivitiiliseinä bitumisivelyineen olisi kestänyt Anxxkatu 6:n hulevesien aiheuttaman kosteusrasituksen, mikäli kaukolämpövettä ei olisi vuotanut välitilan maaperään ja sitä kautta kulkeutunut massiivitiiliseinään. Hovioi- keus katsoo, että massiivitiiliseinän rakenteen kosteudensietokyky on ylitty- nyt välitilan maaperään vuotaneen kaukolämpöveden johdosta, mikä on mahdollistanut kosteuden kulkeutumisen huoneistoon B 8. Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että yksistään Anxxkatu 6:n hulevedet olisivat aiheutta- neet huoneistossa B 8 ilmenneet kosteusvauriot.

Lisäksi on vielä arvioitava, ovatko Anxxkatu 6:n hulevedet aiheuttaneet kaukolämpöputken vuodon. Hovioikeus lausuu jäljempänä kohdissa 6 ja 7 siitä, voidaanko sulkea pois mahdollisuus siitä, että Iso Roxxxertinkatu 15:n tai Anxxkatu 8:n hulevedet olisivat aiheuttaneet huoneistossa B 8 ilmen- neitä kosteusvaurioita.

5. Kaukolämpöputken vuodon aiheuttaja

Hovioikeus on katselmuksessa havainnut, että avattaessa luukku välitilassa on nähtävissä kaksi kaukolämpöputkea, joista päällimmäinen on katkaistu. Putket kulkevat Iso Roxxxertinkatu 15:n seinämuurin vieressä ja sen suuntai- sesti. Luukun Iso Roxxxertinkatu 15:n seinämuurin puoleisen reunan kohdal- ta ylhäältäpäin katsottaessa on ollut havaittavissa, että kaukolämpöputket kulkevat luukun reunan suuntaisesti ja sijaitsevat silmämääräisesti suoraan sen reunan alapuolella.

Tavarantarkastuskertomuksesta (V1) ilmenee, että kaukolämpöputken vuo- to oli ollut ylemmässä tuloputkessa ja osittain tiiliseinän sisällä. Putken kaa- to oli ollut Iso Roxxxertinkadulle päin.

Hippinen on kertonut, että hänen tehtävänään oli 20.9.2016 ollut paikan- taa putkivuoto. Hun oli paikantanut kaukolämpöputken vuodon osittain tiili- seinän sisälle, noin 0,5 metriä luukusta. Vuoto oli ollut putken eristeiden si- sällä ja vuotoa oli tullut tiilimuurin ja putkieristeen rajapinnasta (K2). Kau- kolämpövettä oli valunut pienenä norona välitilan maaperään. Hun ei osan- nut sanoa, miksi putki oli vuotanut. Hun ei ollut selvittänyt putkivuodon syytä.

Kaukolämpöverkon korjaussuunnittelija Kaapén on kertonut, että kantakau- pungissa 1960-luvulla asennetut kaukolämpöputket ovat yleisesti hyvässä kunnossa, mikäli putken ulkopuolinen kosteus ei pääse syövyttämään put- kea. Putket kuljettavat 75–100-asteista hapetonta vettä, joten putket eivät pääse syöpymään sisältäpäin. Hun oli 20.9.2016 mennyt kahden asentajan


kanssa välitilaan, jossa oli kuulunut pihinää. Ylemmässä kaukolämpöput- kessa oli ollut pieni vuoto, ja putken eristeiden välistä oli tiputellut vettä. Seuraavana päivänä kaukolämpötoimittajan asentajien toimesta oli tehty putken ohitus. Ohitusta varten oli leikattu vuotaneesta putkesta pätkä pois. Tämä putkenpätkä oli päätynyt asentajien mukana putkilavalle. Jälkikäteen putkenpätkä ei ollut löydettävissä. Kaapén ei ollut tutkinut poistettua put- kenpätkää.

Kaapén on kertonut, ettei tiedä, missä tarkalleen vuotokohta oli ollut. Vuoto oli loppunut, kun putki oli ohitettu luukun alla olevasta kohdasta ja maan- pinnan päällä luukun viereisestä kulmauksesta kulkeneesta putken kohdas- ta. Vuoto oli siten ollut ohitetussa kohdassa. Oli mahdollista, että vuotokoh- ta oli ollut tiilimuurin sisällä. Hunellä ei ollut tietoa siitä, kuinka kauan put- ki oli vuotanut. Vuoto oli ollut kaukolämpötoimittajan mittaskaalassa pieni. Putkivuodon syy oli täytynyt olla ulkopuolinen, tässä tapauksessa putken syöpyminen puhki. Vuotanut teräksinen putki oli ollut pintaruosteinen, eli se oli saanut ulkopuolista kosteutta. Saadessaan kosteutta teräksinen putki pikkuhiljaa syöpyy puhki. Lämpimät olosuhteet nopeuttavat korroosiota.
Putken päällä oli ollut eristeenä kermi, mutta jostain kohtaa vesi oli päässyt sisään eristevillan sekaan ja sitä kautta teräsputken päälle. Kaapén oli itse havainnut, että luukusta tippui vettä putken päälle.

LVI-tavarantarkastaja Paananen on kertonut, että vuotanut kaukolämpö- putki oli niin kutsuttu musta putki. Musta putki on teräsmetallia ja sen elin- kaari on noin 50–100 vuotta. Sen elinkaari voi olla jopa 100 vuotta, jos sii- hen ei kohdistu ulkopuolista kuormitusta. Kaukolämpövesiputkissa kulkee hapetonta vettä, sillä happipitoinen vesi lyhentää putken elinkaarta. Väliti- lassa vuotanutta kaukolämpöputkea ei ollut suunniteltu asennettavaksi ulos. Putki oli eristetty villalla, joka voi imeä kosteutta. Tavarantarkastuskerto- muksen (V1) kuvien perusteella putken eristeessä oli ollut paljon kosteutta, koska eristevilla oli liimautunut putkeen kiinni. Kosteuden oli täytynyt tulla eristeen ulkopuolelta. Kostea villa oli syövyttänyt putkeen vuotavan reiän. Paanasen mukaan, mikäli kaukolämpötoimittaja olisi ollut tietoinen, että putket ovat suorassa yhteydessä ulkoilmaan saaden ulkopuolista kosteutta, olisi tämä rakennuttanut putkien päälle peltisuojan.

Hunnikaisen laatimien raporttien (K3 ja K5) mukaan välitilaan oli vuotanut vuosikausia hulevesiä. Vesien pääsy kaukolämpöputkiston lämpöeristeisiin ja kaukolämpöputken pintaan oli mahdollisesti aiheuttanut putken ulkopuo- lisen puhkisyöpymisen ja siten aiheuttanut kaukolämpöputken vuodon.
Hunnikainen on kertonut, että välitilan tippukivimäiset valumat olivat muodostuneet pitkäaikaisen ja jatkuvan kosteusrasituksen seurauksena.

Ollisen laatiman raportin (K14) mukaan katselmushetkellä 3.10.2018 oli satanut vettä. Vettä oli valunut luukun kahdesta kulmasta välitilaan. Toinen vettä valuttava kohta oli ollut lämpöputken yläpuolella, ja siitä tippuva vesi oli kastellut putkea. Vesi oli kastellut putken eristeen. Eriste oli kastunut vä- hitellen pidemmältä matkalta ja hautonut putkea aiheuttaen sen syöpymisen ulkopuolelta. Ollinen on kertonut, että putken märkä eriste oli nopeuttanut putken syöpymistä.


Harr on kertonut olleensa 3.10.2018 pidetyssä katselmuksessa mukana ja oli havainnut, että vettä oli pudonnut putken päälle.

Haakkalan näkemyksen mukaan pieni osa luiskaan satavasta vesimäärästä oli tippunut kaukolämpöputken päälle. Välitilassa olevien tippukivimäisten valumien muodostuminen oli edellyttänyt vuosikymmeniä kestänyttä kos- teutta.

Huliniuksen mukaan välitila oli ilmeisesti ollut kostea jo ennen putkivuo- toa. Välitilan kattoon oli muodostunut tippukivimäisiä valumia, joita hänen kokemuksensa mukaan ilmenee harvemmin. Tippukivien muodostuminen tarkoitti sitä, että kosteutta oli ollut vuosia kyseisessä tilassa. Välitilan put- kien ulkokuoret olivat ruostuneet kosteudesta, joka oli seurausta hulevesistä tai ilmankosteudesta.

Edellä esitetyn perusteella hovioikeus katsoo, että asiassa on jäänyt selvittä- mättä, mistä kohtaa kaukolämpöputki oli vaurioitunut ja vuotanut. Vuoto oli kuitenkin loppunut, kun putken ohitus oli tehty syyskuussa 2016. Näin ollen vuotokohta on todennäköisimmin ollut putken ohitetussa kohdassa joko välitilassa tai tiiliseinän sisällä kulkeneessa putken kohdassa.

Ennen kaukolämpöputken vuotoa välitilassa on ollut kosteutta huomattavan pitkän aikaa. Välitilan kosteuspitoisuus on täytynyt olla korkea, jotta tippu- kivimäiset valumuodostelmat ovat päässeet syntymään. Anxxkatu 6:n hu- levesiä on riidattomasti valunut välitilaan. Hovioikeuden katselmuksessa te- kemän putkien sijaintia koskevan havainnon ja edellä esitettyjen todistajien kertomusten perusteella hovioikeus katsoo tulleen näytetyksi, että Anxxka- tu 6:n hulevesiä on valunut vuotaneen kaukolämpöputken päälle.

Asiassa kuullut todistajat ovat varsin yhdenmukaisella tavalla arvioineet putkivuodon syyksi putken syöpymisen puhki ulkopuolisen kosteuden johdosta. Asiassa ei ole väitetty, että putken vaurioitumisen ja vuodon syynä olisi esimerkiksi putkeen kohdistunut ulkopuolinen väkivalta. Hovioikeus ei myöskään pidä todennäköisenä, että putken sisällä kulkenut hapeton vesi olisi aiheuttanut putken rikkoutumisen. Sen sijaan hovioikeus pitää edellä esitetyn perusteella todennäköisenä, että putken eristeen sisään on päässyt kosteutta luukun kautta välitilaan valuneiden ja putken päälle pudonneiden Anxxkatu 6:n hulevesien johdosta. Kostunut eriste ei ole päässyt kuivu- maan välitilassa vallinneiden kosteiden olosuhteiden takia, jolloin kosteus on voinut edetä eristeessä putkea pitkin. Esitetyn näytön perusteella on mahdollista, että kosteus on edennyt eristettä pitkin tiiliseinän sisällä sijain- neeseen putken kohtaan asti. Näin ollen hovioikeus katsoo, että luukusta va- luneet Anxxkatu 6:n hulevedet ovat voineet olla putken vaurioitumisen ja sen aiheuttaman vuodon syynä, vaikka tosiasiallinen vuotokohta olisi sijain- nut tiiliseinän sisällä. Ottaen huomioon kaukolämpöputkien arvioitu käyttö- ikä, oletettu vuotokohta, välitilan kosteusolosuhteet ja se, että Anxxkatu 6:n hulevesiä on pudonnut vuotaneen putken päälle, hovioikeus katsoo näy- tetyn, että Anxxkatu 6:n hulevedet ovat aiheuttaneet kaukolämpöputken vuodon.


6. Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevedet

Harr on kertonut, että Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihan pihakansi oli päätetty uusia, koska A-rapun rakennuksen eli päärakennuksen kellarikäytä- vällä oli havaittu kosteutta tiiliseinässä. Oletettavasti kosteus oli päässyt pi- hakannen halkeamista ja kulkeutunut kalliota pitkin päärakennuksen kella- riin. Vanha pihakansi oli kallistunut päärakennukselle päin. B-rapun raken- nukseen ei ollut aiheutunut ongelmia. Ennen pihaurakkaa pihan kallion päällä ja pihan muurissa näkyviltä osin ei ollut ollut vedeneristettä. Pihaura- kassa kallion suurimmat korot oli louhittu, jotta pihakantta ei olisi tarvinnut korottaa. Pihaurakan yhteydessä pihalle oli rakennettu bitumimatto eristeek- si. Harrin käsityksen mukaan pihan keskellä sijainneen istutuslaatikon alla oli ollut vanha asfalttipihakansirakennelma, mutta hän ei osannut sanoa, oliko siinä ollut erillistä vedeneristystä.

Huliniuksen mukaan oli mahdollista, että kosteutta oli tullut huoneistoon B 8 Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta, koska alapohjan mittausarvo mittaus- kohdassa 4 oli korkea. B-portaan rakennuksen sisäpihan puoleisessa ulko- seinässä kosteutta ei kuitenkaan ollut havaittu.

Hunnikaisen käsityksen mukaan oli mahdollista, että Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevesiä oli johtunut kallion pintaa pitkin kohti huoneistoa B 8. Mit- tauskohdan 4 todennäköisin kosteudenlähde oli Iso Roxxxertinkatu 15:n sisä- pihan sadevesisyöksytorven aiheuttama mahdollinen kosteuskuorma.

Ollinen on kertonut, että hän oli tutkinut, kuinka suuri riski oli, että hule- vesiä valuu Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta huoneistoon B 8 päin. Olli- sen havaintojen perusteella vedet olivat kulkeutuneet syöksytorvesta kou- ruun, josta vesi oli tippunut maahan ja valunut kaivoon, poispäin huoneis- tosta B 8. Ollinen on arvioinut, että tilanteissa, joissa suuri määrä vettä kulki huoneiston B 8 kohdalla ollutta syöksytorvea pitkin, pieni osa vedestä oli voinut roiskua huoneistoa B 8 päin. Ollisen raportin mukaan makuual- kovin maanvastainen seinä oli kastunut ulkopuolelta tulevasta vedestä ja sen seurauksena makuualkovin sekä olohuone-keittiön lattiarakenteet olivat myös kastuneet (K6 ja K14).

Piikkilän mukaan huoneiston B 8 kohdalla olevan syöksytorven kautta kul- kevista vesistä suurin osa ohjautui kaivoon. Kovalla sateella oli mahdollista, että vettä roiskui ulkoseinään päin. Lisäksi oli mahdollista, että vesi kulkeu- tui Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta kallion pinnan muotoja pitkin huo- neiston B 8 vastaiseen ulkoseinään. Piikkilän arvion mukaan jonkun verran kosteutta oli kulkeutunut Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta huoneiston B 8 ulkoseinään.

Haakkalan näkemyksen mukaan mittauskohdan 4 kosteus oli peräisin Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta. Haakkala perusti näkemyksensä siihen, että mittauskohdan 4 etäisyys Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihan vastaiseen ulko- seinään oli lyhin verrattuna muihin väitettyihin kosteuslähteisiin. Lisäksi Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihan maa oli korkeammalla kuin huoneiston B 8 lattiapinta.


Parkulaisen mukaan mittauskohta 4 oli liian kaukana välitilasta, joten mit- tauskohdan 4 kosteus ei ollut voinut kulkeutua välitilasta.

Edellä esitetystä ilmenee, että todistajat ovat pitäneet mahdollisena, että mittauskohdan 4, joka sijaitsi 0,5 metrin päässä Iso Roxxxertinkatu 15:n sisä- pihasta ja kuuden metrin päässä Anxxkatu 6:n välitilasta, kosteuslähteenä voisi olla Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevedet. Hovioikeus katsoo, että tätä nä- kemystä tukee se, että mittauskohdan 4 suhteellinen kosteus on ollut 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin mittauskohdan 3, joka on sijainnut lähempänä kosteinta mittauskohtaa 2 ja on ollut noin neljä metriä lähempänä välitilaa kuin mittauskohta 4. Lisäksi kosteuden kulkeutumista Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta huoneiston B 8 olohuoneen lattiarakenteeseen tukee se, että huoneiston B 8 lattiapinta on alempana kuin sisäpihan maanpinta. Edelleen hovioikeus pitää mahdollisena, että sisäpihan hulevedet ovat voineet kul- keutua kallion pinnan muotoja pitkin kohti huoneistoa B 8. Näin ollen hovi- oikeus katsoo, ettei asiassa voida poissulkea sitä, että mittauskohdan 4 kos- teus olisi peräisin Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevesistä.

7. Anxxkatu 8:n hulevedet

Katselmuksessa hovioikeus on havainnut, että Anxxkatu 8:n piha-alue muodostuu alapihasta, joka on Anxxkatu 6:n kohdalla, ja Iso Roxxxertinka- tu 15:n B-rapun kohdalla olevasta yläpihasta. Alapihan ja yläpihan välissä on portaat, jotka ovat vasten Iso Roxxxertinkatu 15:n B-rapun rakennusta.
Rakennuksen seinällä on peltikotelo, jossa kaukolämpöputki oli kulkenut. Kotelon alapuolella seinässä on tummentumaa. Yläpihan maanpinta on osit- tain päällystetty. Päällystämättömällä osuudella on kasvillisuutta.

Huliniuksen mukaan oli mahdollista, että huoneiston B 8 eteisessä sijain- neen mittauskohdan 1 kosteus oli peräisin Anxxkatu 8:n sisäpihan puolel- ta.

Hunnikainen on kertonut, että hän ei ollut tutkinut Anxxkatu 8:n huleve- siä tai niiden johtamista. Hunnikaisen näkemyksen mukaan huoneiston B 8 eteisen kosteusvaurion oli aiheuttanut joko Anxxkatu 8:n sisäpihalta kul- keutunut kosteus tai mahdollinen huoneiston B 8:n kylpyhuoneen aiheutta- ma kosteuskuorma.

Ollinen on kertonut, ettei hän ollut tutkinut Anxxkatu 8:n hulevesiä tai niiden johtamista. Ollinen piti mahdollisena, että kosteutta oli kulkeutunut Anxxkatu 8:n portaikosta huoneiston B 8 eteiseen. Ollisen käsityksen mukaan olisi kuitenkin epätodennäköistä, että Anxxkatu 8:n puolelta tullut kosteus olisi aiheuttanut huoneiston B 8 makuualkovin kosteusvaurion.

Haakkalan mukaan Anxxkatu 8:n sisäpihan portaikon rakenteeseen pääsi vuotamaan vettä, sillä portaikossa oli havaittavissa kalkkihärmää. Vesi pää- si kulkemaan Anxxkatu 8:n maanvaraisen yläpihan kautta, sillä alapihan autokatoksen seinissä oli ollut havaittavissa kosteusjälkiä. Yläpihalla oli ol- lut myös sammaloituneita alueita, mikä tarkoitti, että vesi oli näille alueille lammikoitunut, ja vettä oli päässyt imeytymään maaperään. Haakkalan nä- kemyksen mukaan huoneiston B 8 eteisen kosteus oli ollut peräisin Anxxkatu 8:n pihalta, sillä Iso Roxxxertinkatu 15:n B-rapun rakennuksen ulkosei- nä oli Anxxkatu 8:n yläpihaa ja portaikkoa vasten. Esitetyistä kosteusläh- teistä lyhin kosteuden kulkemisreitti eteisen mittauskohtaan 1 oli Anxxka- tu 8:n sisäpihalta. Mittauskohdan 1 etäisyys välitilaan oli noin 6–7 metriä. Haakkala ei pitänyt mahdollisena, että välitilan kautta kulkeutuva kosteus olisi aiheuttanut mittauspisteen 1 kosteuden.

Parkulaisen mukaan eteinen oli liian kaukana luukusta, joten kosteus ei ol- lut voinut kulkeutua välitilasta huoneiston B 8 eteiseen.

Piikkilän mukaan mittauskohdan 1 kosteus oli peräisin Anxxkatu 8:n ylä- pihalta, sillä Anxxkatu 6:n välitilan kautta kosteus ei ollut voinut kulkeu- tua.

Saarnion kertomuksen mukaan Anxxkatu 8:n yläpihalla ei ollut ollut hal- littua hulevesien johtamista. Esimerkiksi yläpihalla vettä ei ollut ohjattu poispäin seinistä.

Edellä esitetystä ilmenee, että todistajat ovat pitäneet mahdollisena, että mittauskohdan 1, joka sijaitsi metrin päässä Anxxkatu 8:n seinärakenteesta ja noin 5,5 metrin päässä Anxxkatu 6:n välitilasta, kosteus voisi olla peräi- sin Anxxkatu 8:n sisäpihan puolelta. Asiassa on riidatonta, että Iso Roo- bertinkatu 15:n B-rapun porraskäytävän seinän kosteus ei ole peräisin An- nankatu 6:n välitilasta, vaan todennäköisesti Anxxkatu 8:n sisäpihalta. Ky- seisen porraskäytävän seinä on samaa seinärakennetta kuin huoneiston B 8 eteisen seinä. Lisäksi eteisen ja makuualkovin välissä olevasta kylpyhuo- neesta ei ole mitattu kohonneita kosteusarvoja. Edelleen Anxxkatu 8:n ve- deneristämättömät portaat, joiden yläpuolella oli katselmuksessa havaitta- vissa mahdollisesti kosteuden aiheuttamaa tummentumaa, ovat sijainneet osittain huoneiston B 8 kohdalla. Hovioikeus katsoo, että nämä seikat tuke- vat todistajien näkemystä siitä, että mittauskohdan 1 kosteus voisi olla pe- räisin Anxxkatu 8:n sisäpihalta. Edellä esitetyn perusteella hovioikeus kat- soo, ettei asiassa voida poissulkea sitä, että eteisen mittauskohdan 1 kosteus olisi peräisin Anxxkatu 8:n hulevesistä.

8. Kokoavat johtopäätökset väitetyistä kosteuslähteistä

Edellä kohdassa 6 selostetuilla perusteilla asiassa ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että huoneiston B 8 olohuoneen lattiasta mittauskohdasta 4 mitattu kohonnut kosteus olisi peräisin Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpihalta johtuneista hulevesistä. Hovioikeus ei kuitenkaan pidä todennäköisenä sitä, että Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevedet olisivat aiheuttaneet huoneiston B 8 eteisessä mittauskohdassa 1 ja makuualkovissa mittauskohdissa 2 ja 3 tode- tut kohonneet kosteusarvot, eikä tältä osin asiassa ole esitetty näyttöä.

Edellä kohdassa 7 selostetulla tavalla asiassa ei voida poissulkea sitä mah- dollisuutta, että huoneiston B 8 eteisen lattiasta mittauskohdasta 1 mitattu kosteus olisi peräisin Anxxkatu 8:n sisäpihalta johtuneista hulevesistä. Ot- taen huomioon, että Anxxkatu 8:n yläpihan etäisyys huoneiston B 8 ma- kuualkovista on yli viisi metriä ja eteisestä mittauskohdasta 1 mitattu kos- teusarvo on ollut yhdeksän prosenttiyksikköä alhaisempi kuin makuualkovin ulkoseinän vastaisesta lattiasta mitattu kosteusarvo, hovioikeus ei pidä todennäköisenä, että makuualkovissa havaittu kosteus olisi peräisin Anxx- katu 8:n yläpihalta johtuneista hulevesistä. Lisäksi hovioikeus pitää epäto- dennäköisenä, että makuualkovissa havaittu kosteus olisi peräisin huoneis- ton lattiaa 1,4 metriä alempana olevalta Anxxkatu 8:n alapihalta.

Näillä perusteilla sekä edellä kohdan 4 yhteydessä selostetuin perustein ho- vioikeus katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että huoneiston B 8 makuualko- vissa havaittu kosteus on ollut peräisin Anxxkatu 6:n välitilan maaperään vaurioituneesta kaukolämpöputkesta vuotaneesta kaukolämpövedestä. Etei- sen ja olohuoneen osalta hovioikeus pitää käräjäoikeuden tavoin mahdolli- sena, että kosteus on voinut olla peräisin muista kosteuslähteistä. Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että Anxxkatu 6:n hulevedet tai kaukolämpöputken vuoto olisivat aiheuttaneet huoneiston B 8 eteisen ja olohuoneen kosteus- vauriot. Anxxkatu 6 ei siten ole velvollinen korvaamaan huoneiston B 8 eteisen ja olohuoneen kosteusvaurioita koskevia korjauskustannuksia.

9. Anxxkatu 6:n vastuu huoneiston B 8 makuualkovin kosteusvaurioitumi- sesta

Anxxkatu 6:n isännöitsijänä vuodesta 1983 toiminut Jaavinen on kertonut, että luukusta ei ollut huomautettu taloyhtiön teettämissä kuntoarvioissa en- nen nyt kysymyksessä olevaa kosteusvahingon tutkimista. Hun ei ollut itse kiinnittänyt huomiota luukkuun. Luukun alla oli arvotonta kellaritilaa ja siellä kulki putkia. Luukun päällä oli säilytetty jäteastioita, koska niille ei ollut vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Huoltoyhtiö oli poistanut sisäpihalta lu- met, eikä lumia ollut kasattu luukun päälle, koska luukku sijaitsee kulku- väylällä. Pihakantta oli hoidettu. Pihakannen vaurioihin oli valettu pikeä.
Anxxkatu 6:ssa ei ollut ollut vesivahinkoja.

Anxxkatu 6:n hallituksen puheenjohtaja Buuman ja hallituksen jäsen Hu- ber ovat kertoneet, että Anxxkatu 6 oli teettänyt asiantuntijoilla raportteja muun muassa Anxxkatu 6:n rakennuksen kunnosta. Asiantuntijat eivät ol- leet kiinnittäneet huomiota pihalla sijaitsevaan luukkuun. Huuer ei ollut kiinnittänyt huomiota luukkuun ennen huoneiston B 8 kosteusvauriota.

Anxxkatu 6:n huoltomies Pakkala on kertonut, että jäteastioita liikuteltiin huoltoyhtiön toimesta ainoastaan siivotessa. Muutoin jätehuoltoyhtiö liikut- teli niitä. Pakkala ei ollut ilmoittanut luukusta Anxxkatu 6:n isännöitsijälle. Ennen huoneiston B 8 kosteusvauriota, Pakkala ei ollut tietoinen luukun käyttötarkoituksesta. Pakkalan mukaan huoltoyhtiö suorittaa lumenluonnin aina silloin, kun sataa lunta. Ensiksi lumet luodaan kadulta ja tämän jälkeen pihalta. Lumet kasataan pihakannella olevan kattoikkunan ympärille. Lumia ei ollut kasattu luukun päälle.

Iso Roxxxertinkatu 15 on kanteessaan katsonut, että Anxxkatu 6 oli laimin- lyönyt huolehtia luukun kunnosta ja siitä, ettei hulevesiä johdu luukun alla kulkevien kaukolämpöputkien päälle. Edellä lausuttu huomioiden asiassa on tältä osin kysymys siitä, onko Anxxkatu 6 menetellyt siten tuottamuk- sellisesti, että se on velvollinen korvaamaan Iso Roxxxertinkatu 15:lle huo- neiston B 8 makuualkovin kosteusvauriosta aiheutuneen vahingon.


Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiin- teistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähis- töllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta kosteudesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympä- ristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää ter- veellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Lain 103 e §:n mukaan kiinteis- tön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Lisäksi lain 103 f §:n 1 momentin mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on joh- dettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesiJaajestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoi- tettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n mukaan yhtiön on korvattava vahin- ko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöJaajestyksen mää- räyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut osak- keenomistajalle tai muulle henkilölle. Jotta vahingonkorvausvelvollisuus tu- lisi ylipäätään kysymykseen, tulee vahingonkorvausoikeuden yleisten edel- lytysten täyttyä (Sillanpää – Vahtera: Asunto-osakeyhtiölaki käytännössä, 2011, s. 262).

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Edellä kohdassa 4 esitetyin perustein hovioikeus katsoo, että kosteusvauriot huoneiston B 8 makuualkovissa ovat syntyneet kaukolämpöputken vuodon johdosta. Iso Roxxxertinkatu 15:n massiivitiiliseinä on ennen kaukolämpö- putken vaurioitumista kestänyt mahdollista Anxxkatu 6:n välitilasta tullut- ta kosteusrasitusta. Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei Iso Roxxxertinkatu 15:lle ole aiheutunut eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 mo- mentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Anxxkatu 6:n hulevesistä.

Edellä kohdassa 4 selostelulla tavalla luukun kautta välitilaan ja mahdolli- sesti Anxxkatu 6:n tukimuurin bitumisivelyssä olevien halkeamien kautta päässeiden hulevesien määrä on ollut suhteellisen pieni, ainakin alle 10 kuutiota vuodessa. Hovioikeus katsoo, että luukun kautta johtuneet huleve- det ovat imeytyneet Anxxkatu 6:n kiinteistön omaan maaperään. Tältä osin Anxxkatu 6:n ei siten voida katsoa toimineen vastoin maankäyttö- ja ra- kennuslain 166 §:n 1 momentin, 103 e §:n tai 103 f §:n rakennukselle, sen ympäristölle tai hulevesien hallinnalle asettamia vaatimuksia. Sen sijaan esitetyn näytön perusteella huoneiston B 8 makuualkovin kosteusvaurioiden syntymiseen on vaikuttanut se, että putkivuodon seurauksena välitilaan ker- tynyt kosteus ei ole kokonaisuudessaan imeytynyt Anxxkatu 6:n maape- rään. Tästä johtuen kosteus on kulkeutunut Iso Roxxxertinkatu 15:n massii- vitiiliseinää kohti.

Edellä kohdassa 5 todetun mukaisesti Anxxkatu 6:n kaukolämpöputken päälle valuneet hulevedet ovat vaurioittaneet kaukolämpöputkea ja siten aiheuttaneet kaukolämpöputken vuodon. Asiassa on siten arvioitava, olisiko Anxxkatu 6:n täytynyt käsittää, että luukun kautta välitilaan valuvat hule- vedet tippuvat kaukolämpöputkien päälle ja siten tästä aiheutuu vaara, että kaukolämpöputki syöpyy puhki ja aiheuttaa kosteusvahingon naapurikiin- teistölle.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuottamus voi puuttua vahinkoseu- rauksen odottamattomuuden vuoksi. Jos toiminnasta aiheutuvan vahingon riski ei ole kohtuudella ennalta arvattavissa, teko ei yleensä ole tuottamuk- sellinen (Ståhlberg – Karhu: Suomen vahingonkorvausoikeus, 2020, s. 110, ks. myös Hemmo: Vahingonkorvausoikeus, 2005, s. 135). Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei ennalta arvaamaton vahinko perus- ta korvausvastuuta (KKO 1990:163, KKO 1992:123 ja KKO 2001:54). Rat- kaisussa KKO 1995:198 korkein oikeus on todennut, että vahinkojen ennal- ta-arvattavuutta arvioidaan yleiseltä kannalta eli objektiivisen arvion mu- kaan.

Anxxkatu 6 on ollut tietoinen luukusta, sillä luukku oli asennettu sen toi- mesta. Lisäksi luukku on ollut selvästi havaittavissa Anxxkatu 6:n luiskas- sa, jota asukkaat ovat käyttäneet kulkuväylänä, ja johon Anxxkatu 6:n käyttämät jäteastiat ovat olleet sijoitettuna. Luukun kansi on myös ollut hel- posti avattavissa. Luukun kannen reuna on ollut silminnähden koholla yh- destä kulmasta, joten hovioikeus katsoo, että Anxxkatu 6:n on täytynyt ymmärtää, että luukun kautta valuu vettä sen alla olevaan välitilaan. Avat- taessa luukun kansi kaukolämpöputket ovat nähtävissä luukun alla. Hovioi- keus katsoo, että Anxxkatu 6:n on täytynyt käsittää, että luukun kannesta valuva vesi voi pudota kaukolämpöputkien päälle.

Luukku oli asennettu nykyiselle sijainnilleen joko vuonna 1989 tai 1990. Tätä ennen luiskalla oli ollut toinen luukku, joka on sittemmin valettu um- peen. Kosteusvaurio on havaittu huoneistossa B 8 vuonna 2016, eli yli 26 vuotta nyt kyseessä olevan luukun asentamisen jälkeen. Asiassa esitetyn to- distelun mukaan luukusta aiheutuvia kosteusjälkiä tai muita kosteuteen liit- tyviä ongelmia ei ollut havaittu ennen vuotta 2016. Luukusta tai sitä edeltä- västä luukusta ei näin ollen ollut aiheutunut ongelmia vuosikymmeniin nii- den asentamisesta lukien.

Asiassa on riidatonta, että kaukolämpötoimittaja omistaa vuotaneen kaukolämpöputken, ja että välitilassa kulkeneet putket ovat olleet eristettyjä.
Asiassa ei ole väitetty, että Anxxkatu 6 vastaisi välitilan kautta kulkevien kaukolämpöputkien kunnosta, ylläpidosta tai niiden eristämisestä. Edellä kohdassa 5 todetun mukaisesti kaukolämpöputki on syöpynyt puhki, kun putken eristeen sisään on päässyt kosteutta. Luukun avatessa on voinut ha- vaita, että putket ovat olleet eristettyjä. Kaukolämpöputken syöpyminen puhki on aiheuttanut putkivuodon, josta edellä kohdissa 5 ja 8 selostetun mukaisesti on katsottava seuranneen huoneiston B 8 makuualkovin kosteus- vaurio. Kosteusvahinko ei siten suoranaisesti ole aiheutunut hulevesistä, vaan vahingon syntyminen on ollut riippuvainen siitä, miten kaukolämpö- putki on ollut suojattu ja onko putken eriste päästänyt sisäänsä kosteutta.


Hovioikeuden arvion mukaan vahingon olisi voinut välttää muun muassa huolehtimalla siitä, ettei hulevesiä pääse putken päälle, kuten suojaamalla putki kastumiselta taikka eristämällä se paremmin. Ottaen huomioon, että välitilaan valuneesta vesimäärästä vain osa on valunut vuotaneen putken päälle, hovioikeus katsoo, että on kuitenkin ollut varsin odottamatonta, että eristetty putki päästää sisään kosteutta, minkä seurauksena putken kostunut eriste aiheuttaa putken syöpymisen puhki ja putkivuodon, mistä seuraa naa- purirakennuksen huoneiston kosteusvaurioituminen. Hovioikeus katsoo, että kosteusvahinkoon johtanut kausaaliketju ei ole ollut niin tavanomainen, että Anxxkatu 6:n olisi täytynyt voida tunnistaa sen mahdollisuus. Putki- vuoto ja siitä seurannut huoneistoon B 8 aiheutunut kosteusvahinko ei siten ole ollut kohtuudella ennalta arvattavissa oleva riski.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että Anxxkatu 6 ei ole velvollinen korvaamaan huoneiston B 8 makuualkovin korjaamisesta johtunutta vahin- koa. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole.

10. Oikeudenkäyntikulut

Iso Roxxxertinkatu 15 on hävinnyt asian. Se on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan Anxxkatu 6:n tarpeellisista toi- menpiteistä johtuvat oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.

Iso Roxxxertinkatu 15 on hovioikeudessa paljoksunut Anxxkatu 6:n oikeu- denkäyntikulujen määrää 78 tuntia ylittäviltä osin. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen hovioikeus pitää kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina ho- vioikeudessa Iso Roxxxertinkatu 15:n myöntämää määrää lisättynä kuluilla, todistajanpalkkiolla ja arvonlisäverolla. Näin ollen Iso Roxxxertinkatu 15 on velvoitettava korvaamaan Anxxkatu 6:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 24.900,87 eurolla.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 velvoitetaan suorittamaan Asunto Oy Hel- singin Anxxkatu 6 Bostads Ab:lle korvaukseksi hovioikeudessa aiheutu- neista oikeudenkäyntikuluista 24.900,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovi- oikeuden tuomion antamisesta.



Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valitta- malla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali- tuksen tekemiseen päättyy 14.11.2022.

Helsingin hovioikeuden puolesta:



Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos MH
hovioikeudenneuvos KK
asessori TP

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä EJ
Ratkaisu on yksimielinen.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
2. osasto

Käräjätuomarit YV (pj), PP ja JJ

TUOMIO 20/18082 1

3.4.2020 L 18/15035



Kantaja

Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15


Vastaaja


Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab



Asia Vireille

Vahingonkorvaus 23.3.2018



KANNE


Vaatimukset




Perusteet

Kantaja Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajan Asunto Oy Helsingin Axxxxkatu 6 Bostads Ab:n korvaamaan kantajalle

1. kosteusvaurion korjauskustannuksista aiheutuneena vahinkona 92.192,23 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 16.4.2018 lukien sekä

2. kantajan oikeudenkäyntikulut 55.626,40 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä sitä täydentävien asetusten ja Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan kiinteistön hulevesien johtaminen naapurikiinteistön puolelle ei ole sallittua. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun hulevesiä koskevat säännökset koskevat myös perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 103 b §:n mukaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Lain 103 e §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta.

Hulevesien hallinnasta on määräyksiä myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa C2 (Kosteus) ja 01 (Kiirfieistöjen vesi- ja viemäröintilaitteistot). Määräysten mukaan sade- ja sulamisveden poisto kiinteistön alueelta on Jaajestettävä siten, että siitä ei aiheudu vahingon tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa. Nykyiset normit eivät sinällään välittömästi koske vanhoja rakennuksia, mutta kuvaavat kuitenkin sitä, mitä kiinteistönpidolta voidaan edellyttää.

Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kosteudesta kohtuutonta rasitusta. Naapuruussuhdelain mukainen vastuu ei edellytä vastaajan tuottamusta.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti on aiheuttanut toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen.

Vastaaja oli laiminlyönyt piha-alueensa huolto- ja seurantavelvoitteen, mistä syystä vahinko oli aiheutunut.

Kantajan ja vastaajan kiinteistöt sijaitsevat vierekkäin siten, että vastaajan sisäpiha rajoittuu kantajan rakennuksen yhteen ulkoseinään. Kantajayhtiön rakennuksessa osin kantajayhtiön pihamaan alapuolella sijaitsevassa huoneistossa B 8 alettiin epäillä kosteusvaurioita vuonna 2016 ja tilanne paheni nopeasti loppukesällä 2016. Vastaajan sisäpiha sijaitsee noin neljä metriä korkeammalla kuin kantajayhtiön huoneisto B 8:n lattia, joten vahinko oli ollut ennakoitavissa.

Kantajan toimeksiannosta Uudenmaan Kuivauspalvelu Oy teki vaurioituneessa huoneistossa kosteuskartoituksen 14.9.2016. Siitä laaditun raportin ja sen täydennyksen mukaan huoneiston B 8 makuuhuoneen takaseinässä oli havaittu kosteusvauriojälkiä ja korkeita pintakosteusarvoja paikoin lähes kattoon asti siten, että kostunut alue oli jatkunut seinässä vielä huoneiston olohuoneen puolelle. Myös huoneiston eteisessä ja taloyhtiön porrashuoneessa oli havaittu kosteutta ulkoseinissä. Kylpyhuoneessa oli todettu olevan vedeneriste. Myöhemmin, kun kylpyhuoneen rakenteita oli purettu, oli kosteutta todettu myös kylpyhuoneen rakenteissa. Huoneiston lattiaan oli porattu reikiä neljään kohtaan, joista myös oli havaittu kohonnut suhteellinen kosteus. Kantajan porrashuoneessa oli todettu kosteutta myös Postin kiinteistön (Anxxkatu 8) vastaisessa seinässä.

Vastaajayhtiön sisäpihalla oli havaittu jätesäiliöiden kohdalla metallinen kansi, jonka alla oli ollut potero täynnä hiekkaa ja roskaa. Sisäpihalla olevassa täyttömaassa oli ollut sadevesistä tai putkivuodosta aiheutunutta vettä ja kosteutta, jonka seurauksena kantajan huoneiston B 8 rakenteet olivat kastuneet. Myös Anxxkatu 8:n sisäpihalta oli saattanut tulla kosteutta kantajayhtiön rakenteisiin. Kosteuden vuoksi huoneisto B 8 oli ollut asumiskelvoton ja se oli pitänyt purkaa ja rakentaa puretuilta osin uudelleen.

Erikseen oli vielä selvitetty (raportti 10.10.2017), oliko kantajayhtiön huoneiston B 8 kosteusvaurio voinut aiheutua Postin kiinteistöstä (Anxxkatu 8), joka kysymys oli jäänyt epäselväksi ensimmäisen kartoituksen yhteydessä. Kantajayhtiön ja Anxxkatu 8:n portaiden välissä on betonirakenteinen tukimuuri. Kosteuden kulkeutumitten tätä kautta huoneistoon 8 8 oli todettu epätodennäköiseksi ja suoritetun katselmuksen perusteella oli katsottu, ettei Anxxkatu 8:n sisäpihalta ollut aiheutunut kosteuden kulkeutumista huoneistoon 8 8. Anxxkatu 8:n sisäpiha on noin puolitoista metriä alempana kuin huoneiston B 8 lattia.

Asiaa edelleen selvitettäessä oli ilmennyt (Seppo Levy Oy:n raportti 20.9.2016), että kaukolämpöputki oli vuotanut vastaajayhtiön sisäpihan kannen alla ja että vuotokohta oli ollut noin 3-4 metriä korkeammalla kuin huoneiston 8 8 lattia. Huoneistossa B 8 oli havaittu myös aiempia korjattuja kosteusvaurioita seinärakenteissa. Todennäköisesti sadevesi tms. oli kostuttanut rakenteita. Varmuudella ei ollut selvinnyt, mitkä kosteusvaurioista olivat aiheutuneet kaukolämpöputken vuodon seurauksena.

Katselmuksesta 23.9.2016 laaditun raportin (13.10.2016) mukaan vastaajan pihakannen ja pihakannessa sijaitsevan luukun kautta pinta-, sulamis- ja sadevedet olivat vuotaneet vuosikausia kantajanyhtiön seinärakenteeseen huoneiston B 8 kohdalla ja aiheuttaneet seinärakenteessa todetun kosteusvaurion ja siitä johtuneet huoneiston B 8 sisäpuoliset vauriot. Lisäksi näiden vesien pääsy kaukolämpöputkiston lämpöeristeisiin ja kaukolämpöputken pintaan oli mahdollisesti aiheuttanut kaukolämpöputken ulkopuolisen puhkisyöpymisen ja siten kaukolämpöveden vuodon kantajan seinärakenteisiin. Kyseisen kaukolämpöputken kautta oli toimitettu lämpöä Anxxkatu 6:een.
Sittemmin Hulin Oy on korvannut kyseisen putken uudella putkella, joka kulkee eri reittiä.

Vastaaja on kiistänyt vastuunsa ja ilmoittanut, ettei sen piha-alueelta ole valunut vesiä kantajayhtiön puolelle. Lisäksi vastaaja on katsonut, että Hulin Oy olisi vastuussa kaukolämpöputken vuodosta, koska kaukolämpöputket eivät sovellu asennettaviksi maan alle kyseiseen tilaan, ja väittänyt, että pihakannen vuotava luukku olisi Hulin Oy:n asentama ja siten osa sen vastuulla olevaa kaukolämpöJaajestelmää.
Hulin Oy on kuitenkin katsonut, että vastaajayhtiön pihassa olevaa luukkua ei ollut rakennettu kaukolämpölinjaa varten eikä heillä ole tietoa siitä, miksi luukku oli rakennettu.

Asiaa oli selvitetty kaukolämmön asentamisen aikaisesta materiaalista. Kaukolämmön asennuskuvaan ei ole merkitty kaukolämpökaivoa. Jos kaivo olisi tarvittu, ilmenisi se kyseisestä suunnitelmasta. Hulin Oy:n asentamissa maanvaraisissa kaivoissa on asennettuna tuuletusputki ja kaivon kanteen on merkitty sen olevan kaukolämpökaivo. Kumpaakaan näistä ei ole kyseisessä kaivossa. Lisäksi kaukolämpökaivon kansi on vesitiivis ja siinä on välikansi, jota kyseisessä kaivossa ei ole. Hulin Oy:llä on myös huolto-ohjeet kaukolämpökaivojen huoltamista varten. Tätä luukkua ei ollut huollettu Hulin Oy:n toimesta, koska se ei ole kaukolämpökaivon kansi.

Hulin Oy:n kaukolämpölinja oli alun perin rakennettu kellaritilaan ja käytetty materiaali oli valittu sen mukaan. Pelkkä tilan kosteus ei ole riittänyt siiihen, että putki oli ruostunut puhki. Putki oli kaukolämmön
menovesiputki, jossa oli kulkenut kuumaa, 79-84 asteista vetti Näin ollen kuuma vesi oli vielä haihduttanut putken ulkopintaan mahdollisesti kertynyttä kosteutta. Hulin Oy ei ollut laiminlyönyt kaukolämpöputkensa huoltamista.

Vastaajan teettämän muistion (15.11.2016, Kiinteistökunto Oy) mukaan vastaajan pihakannen hulevedet johdettiin pääosin rakennuksen sisäkulmasta oven ali kuiluun, josta ne edelleen pumpattiin kaupungin viemäriin. Pieneltä alueelta vedet ohjautuivat luiskaan, jossa kaukolämmön huoltoluukku sijaitsi, mutta vedet ohjautuivat muistion mukaan luukun ohi kallistuksella. Pieneltä alueelta vettä joutui myös turkkilevyllä katettuun kaukolämmön huoltoluukkuun. Vastaajan pihakannen liittymä kantajayhtiön seinään oli tehty bitumikermillä tai bitumilla pinnoitetulla ylösnostolla, joten muistiossa on päädytty siihen, että hulevesiä ei ollut voinut päästä kantajan rakennukseen. Luukusta mahdollisesti menevä hulevesi valuisi pihakannen alle vastaajan omalle tontille, joten kantajan huoneiston B 8 kosteusvauriot eivät johtuisi vastaajan kiinteistöltä valuneista hulevesistä.

Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hunnikaisen selvityksestä 14.12.2016 ilmenee, että katselmuksessa 23.9.2016 oli havaittu, että kaukolämpötunnelin päällä säilytettiin 600 litran sekajätesäiliöitä, ja todettu, että lunta kasattiin luukun päälle talvisin ainakin väliaikaisesti.
Näiden sade- ja sulamisvesien pääsy kaukolämpöputkiston lämmöneristeisiin ja pintaan sekajätesäiliöillä rikotun peltisen luukun ja siinä olevien rikkoutumien kautta oli mahdollisesti aiheuttanut kaukolämpöputken puhkisyöpymisen, joten vastaajan pihakannen pinta-, sulamis- ja sadevedet olivat aiheuttaneet kantajan huoneiston B 8 sisäpuoliset vauriot.

Kaukolämpökanaaliin vastaajayhtiön pihasta valumaan päässyt vesi oli imeytynyt maahan vastaajayhtiön tontille. lmeytyessään se oli kastellut maan ja imeytynyt todennäköisesti vastaajayhtiön tukimuuriin. Vuosien kuluessa vastaajayhtiön tukimuuri oli tullut kosteuden kyllästämäksi, jonka jälkeen kosteus oli vähitellen siirtynyt kantajayhtiön huoneiston B 8 massiiviseen tiiliseinään kastellen sen. Kosteusvaurion syntymistä oli edesauttanut kaukolämpökanavissa todettu vuoto.

Huoneiston B 8 makuualkovin seinästä (Raksystems Insinööritoimisto Oy:n raportit 13.2.2017 ja 9.9.2017) todettu kosteus oli ollut korkea ja johtunut ulkoapäin tulleesta kosteudesta. Vanha bitumisively ei ollut ollut kauttaaltaan ehjä ja se oli päästänyt kosteutta sisäpintaan päin. Sen seurauksena myös makuualkovin sekä olohuoneen ja keittiön lattiarakenteet olivat kastuneet. Tämän vuoksi korjattaessa oli koko huoneiston alapohja tullut avata ja kostuneet rakenteet poistaa.
Makuualkovin seinä on korjauksessa tehty tuulettuvaksi.

Veden kulkeutumista vastaajayhtiön kiinteistöltä kantajayhtiön rakenteisiin oli selvitetty katselmuksessa 3.10.2017 (raportti 7.10.2017), jolloin oli satanut. Silloin oli todettu Anxxkatu 6:n pihalla olleen veden valuneen myös alapihalle ja putkikanaalin luukun päälle, joka ei ollut ollut tiivis. Luukun rakojen kautta vesi oli valunut kanaaliin, jossa aiemmat kaukolämpöputket olivat sijainneet. Vastaajan kantajayhtiötä vastaan olevan ulkoseinän bitumisively oli ollut kosteusvahingon 5 havaitsemishetkellä ratkennut, eikä siis vedenpitävä.

Huoneiston B 8 kosteusvaurio ei ollut aiheutunut kantajayhtiön sisäpihalta valuneista vesistä. Kantajayhtiön sisäpiha kallistuu poispäin huoneistosta B 8 ja rakennuksen ja sisäpihan saumakohta on tiivistetty. Tämä käy ilmi katselmusten 3.10.2018 ja 18.7.2019 perusteella Crawford & Company Sweden Ab:n laatimasta 12.9.2019 päivätystä raportista. HumiTor Oy:n raportissa 9.5.2018 on selvitetty vain kantajan rakennuksen A-portaan kellarin kosteudenhallintaa.

Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15:n 27.6.2019 pidetyn yhtiökokouksen pöytäkirjan otteesta ilmenee, että taloyhtiössä oli päätetty asuinhuoneistojen ikkunoiden uusimisesta, A-talon vesikaton pinnoittamisesta, B-talon vesikaton uusimisesta, varastojen kattojen maalaamisesta ja polkupyöräkatoksen rakentamisesta. Hankkeessa on näin ollen ollut kysymys tavanomaisista vanhan asunto-osakeyhtiön ylläpidon edellyttämistä korjaushankkeista. Taloyhtiön asukkaat olivat pitkään toivoneet pihalle pyöräkatosta ja piha-alueen valaistuksen parantamista, joiden vuoksi pihakannen uusiminen oli toteutettu jo tässä vaiheessa. Pihan rakennetta ei korjauksen yhteydessä ole muutettu.

Sillä, että vastaaja on hankkinut tavanomaisia kiinteistönhoitopalveluja ulkopuoliselta huoltoyhtiöltä, ei ole merkitystä vastaajan korvausvastuun kannalta.

Korjaustöistä aiheutuneet kustannukset ovat olleet 100.692,23 euroa. Määrä koostuu purku- ja rakennustöistä 81.794,38 euroa, kosteuskartoituksesta 2.740,40 euroa, Insinööritoimisto Seppo Levy Oy:n selvityksestä 265,67 euroa, Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n selvityksistä 930 euroa, Dammega Oy:n asbesti- ja PAH-purkutöistä 10.341,60 euroa, Finjari Oy:n hormin selvitystyöstä 187,12 euroa, SPL Group Oy:n seinärakenteen korjaamiseen liittyneistä toimenpiteistä
2.046 euroa sekä Eiran lsännöitsijätoimiston korjaamiseen liittyneistä erillisveloitetuista toimenpiteistä 2.387,06 euroa. Määrään sisältyy putkitöistä maksetut 8.500 euroa, jota vastapuolta ei siis vaadita korvaamaan.


VASTAUS

Vaatimukset


Vastaaja on kiistänyt kantajan kaikki väitteet ja vaateet ja vastustanut kannetta sekä vaatinut sen hylkäämistä ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 55.037,36 euroa korkolain 4
§:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta. Määrän osalta vastaaja on paljoksunut kantajan pääasiavaatimusta 20.000 euroa ylittävältä osaltaan.

Perusteet


Vastaajan pihakannen pinta-, sulamis- ja sadevedet eivät olleet aiheuttaneet vesivahinkoa. Pihalla olevasta luukusta maaperään valuneet sadevedet eivät olleet aiheuttaneet vesivahinkoa. Anxxkatu 6:n rakennus ja tontti on rakennettu rakennusluvan ja muutoinkin 1900-luvun alussa voimassa olleiden määräysten mukaisesti.
Korvausvastuu määräytyy alkuperäisten rakentamismääräysten

mukaisesti, joita vastaaja oli noudattanut. Hulin Oy vastaa 6 kaukolämpöputkista sekä niiden sijoittamisesta, kunnosta ja huollosta. Vastaajalla ei ole vastuuta näistä. Vastaaja ei ollut toiminut millään tavalla luottamuksellisesti eikä sen menettelyillä ole myöskään
syy-yhteyttä vahinkoihin.

Asiassa on riidatonta, että Hulin Oy:n kaukolämpöputki oli vuotanut. Vuoto ei ollut aiheutunut vastaajan menettelystä eikä se ollut ollut vastaajan vastuulle kuulunut seikka. Tuottamus ja syy-yhteys puuttuu. Vahinko on myös ollut täysin ennalta-arvaamaton,

Tavarantarkastuskertomuksesta ilmenee, että noin 150 neliömetrin suuruinen pihakansi on asianmukainen ja täyttää määräysten mukaiset vaatimukset. Vastaaja on asianmukaisesti johtanut hulevedet kaupungin viemäriverkostoon. Noin 15 neliömetrin suuruisen "luiskan" yläpäästä vesi kulkeutuu luiskassa olevaan luukkuun ja kaivoon ja osittain porttikäytävään, joka johtaa Anxxkadulle. Luukun kansi on umpinainen teräskansi. Kannen ja kauluksen välinen liitos ei ole vesitiivis.

Luiska on ainoa yhteys pihalta kadulle. Luukku oli alun perin asennettu vaakasuoraan, mutta se ja sen kehys ovat painuneet, koska kaivon kehyksen alla oleva puu on vuosikymmenten saatossa lahonnut.
Alunperin luukku oli ollut 35 millimetriä ylempänä ja asfaltti huomioiden noin 80 millimetriä korkeammalla kuin pihan pinta. Myös kaivon ympärillä oleva asfaltti on hivenen painunut ajan kuluessa.

Luukku on ollut kiinteistöllä vuosikymmenet. Vastaajalla ei ole luukulle mitään käyttöä eikä se sitä tarvitse. Tavarantarkastuskertomuksesta (s. 12) käy ilmi, että pihakannen ja kantajayhtiön välinen seinä on vedeneristetty bitumisivelyin. Vastoin kantajan väitettä bitumisivelyä ei ole korjattu vesivahingon ilmestymisen jälkeen, vaan ennen sitä, viimeksi kesällä 2015. Bitumisively on ollut koko ajan ehjä ja on edelleen ehjä.

Tavarantarkastuskertomuksesta (s. 19) käy ilmi, että Anxxkatu S:n puolella kulkee betoninen hylly, joka on kantajan rakennuksen muuta seinää ulompana. Hyllyn yläpuoliseen seinään satava vesi pääsee tunkeutumaan rakenteeseen koko seinän matkalta, kun vesi valuu alas peltikotelon taakse. Tämä betoninen hylly on Anxxkatu 8:n omaisuutta taikka Hulin Oy:n omaisuutta. Joka tapauksessa se ei ole miltään osin vastaajan pihalla eikä vastaajan vastuulla. Kertomuksesta (s. 20-23) edelleen ilmenee, että Anxxkatu 8:n puolella olevat portaat sekä koko Anxxkatu 8:n yläpihan kansi, maanvarainen osa sekä autotallikatos ovat aivan märkiä ja kosteusrasitus sekä vuotokohdat ovat nähtävissä joka kohdassa.

Anxxkatu 8:n pihakansi ei kallistu poispäin kantajayhtiön rakennuksesta, vaan sinne satava vesi seisoo seinän vieressä ja valuu alaspäin rakenteisiin. Vastaajan käsityksen mukaan Anxxkatu S:n ja kantajayhtiön välisessä rakennelmassa ei ole vesieristystä lainkaan.

Tavarantarkastuskertomuksen sivun 23 kuvasta nro 26 näkyy Anxxkatu 8:n syöksytorvi. Tämä syöksytorvi kerää noin kolmanneksen Anxxkatu S:n pihanpuoleisen katon hulevesistä, jotka siis johdetaan suoraan

kuvassa näkyvään samaan kohtaan kuin pahoin vaurioitunut tiStkittu kohta. Tiilimuurin ja Anxxkatu 8:n pihan asfaltissa on selkeä rako eikä tässä kohtaa ole vesieristystä havaittavissa.

Verrattaessa Anxxkatu 8:n (pelkästään) syöksytorvesta tulevaa vesirasitusta (noin 83 kuutiota vuodessa) ja Anxxkatu 6:n "luukkuun" teoreettisesti menevää vesimäärää (noin 10 kuutiota), on havaittavissa, että Anxxkatu 8:n hulevesistä aiheutuu yli 8-kertainen vesirasitus verrattuna vastaajan pihalta tulevaan teoreettiseen vesirasitukseen.
Kantajayhtiön vaurioitunutta seinää vasten olevalle Anxxkatu 8:n laatoitetulle pihalle ja autokatoksen päälle satava vuotuinen vesirasitus on noin 72 kuutiota eli yli 7-kertainen verrattuna vastaajan teoreettiseen vesirasitukseen. Nurmialueen osalta vesirasitus on noin 13,76 kuutiota eli noin neljä kuutiota enemmän kuin vastaajan kiinteistöstä aiheutuva teoreettinen vesirasitus. Yhdessä pihalle satava vesi sekä katolta suoraan vauriokohtaan ohjattu vesi on määrältään (83 m3 + 72 m3 155 kuutiota eli noin 16-kertainen verrattuna luiskan aiheuttamaan vesirasitukseen.

Anxxkatu 8:n pihalla lumet on kasattu vaurioituneen seinän vierustalle eikä pihan toiseen päätyyn, jossa roska-astiat sijaitsevat. Tämä lisää kosteusrasitusta entisestään. Anxxkatu 8:n piha sekä muuri ovat aivan märkiä. Anxxkatu 8 ei ole huolehtinut lumien poisviennistä kiinteistöltä.

Tavarantarkastuskertomuksen mukaan kantajayhtiön sisäpihan salaojituksen olemassa olo ja toiminta kuten myös vedeneristys on tarkastettava. Vastaajan käsitys on, ettei salaojitusta ole taikka ettei se toimi kuten ei vedeneristyskään, kuten kantajayhtiön toisenkin vastaajayhtiön pihaa vasten olevan seinän vesieristyksen osalta on todettu.

Kantajayhtiön rakennusten perusmuurissa ei ole kattavaa vesieristystä. Kantajan sisäpihalla ei ole kattavaa vesieristystä eikä salaojitusta.
Kantajan sisäpihan asfaltissa ja asfaltissa olevassa vesikourussa on runsaasti halkeamia. Kantajan sisäpihan läpi vuotaa vettä sekä
A-rakennukseen että vaurioituneeseen B-rakennukseen. Pihalla olevan istutuslaatikon alla ei ole lainkaan vedeneristystä. Kantajan pihalle satava vesi sataa osittain asfaltin läpi kastellen molempia rakennuksia.

Vesivahingolla ei ole mitään tekemistä vastaajan pihalla olevan luukun kautta aiheutuvan väitetyn vesirasituksen kanssa taikka muutenkaan vastaajan toiminnan kanssa, eivätkä nämä vauriot ole syy-yhteydessä vastaajaan liittyen. Anxxkatu 6:ssa pihakannen alla oleva ravintola ja kellaritila ovat täysin kuivia. Ravintola ja kellari ovat suunnilleen samassa korkeustasossa kuin vaurioitunut huoneisto.

Kantaja on väittänyt, että lunta olisi talvisin väliaikaisesti kasattu luukun päälle ja tästä olisi aiheutunut veden valumista luukusta alas kaukolämpöputkiston päälle aiheuttaen sen vuodon. Väite on tosiasioita vastaamaton. Lunta ei ole kasattu luukun päälle. Kasaaminen sinne olisi tarkoittanut, että lunta olisi kasattu myös jäteastioiden eteen. Huoltoyhtiö ei ole vastaajan käsityksen mukaan näin toiminut eikä vastaajalle ole tullut mitään tietoa, että huoltoyhtiö olisi toiminut vastoin huoltosopimusta.

Huoltoyhtiön sopimusvelvoitteisiin kuuluu lumien luonti erityisesti kulkuväylien ja jäteastioiden lähettyviltä. Kukaan asukas tai osakas ei ole valittanut ja tuonut vastaajan tietoisuuteen, että huoltoyhtiö olisi toiminut vastoin omaa sopimusvelvoitettaan. Myöskään hallituksen jäsenet eivät ole itse havainneet tällaista eikä isännöitsijälle ole tällaisesta ilmoitettu.
Mikäli huoltoyhtiö olisi toiminut kantajan väittämällä tavalla, asiasta olisi varmasti valitettu.

Huoltosopimuksen sekä siihen liittyvän tarjouksen mukaan huoltoyhtiölle kuuluu kiinteistön valvonta yleisesti, kuten huoltosopimuksiin yleensäkin. Huoltoyhtiön velvollisuutena on ilmoittaa havaitut viat ja puutteet, joita huoltoyhtiö ei ole velvollinen korjaamaan. Huoltoyhtiön velvoitteena on joka päivä puhdistaa katu- ja piha-alueet. Yöllä sataneen lumen auraus ja liukkauden torjunta on tullut suorittaa arkisin kello yhdeksään mennessä ja viikonloppuisin kello yhteentoista mennessä. Työt on vielä sovittu suoritettavaksi hyvää työtapaa, Helsingin kaupungin Jaajestyssääntöä ja viranomaisohjeistuksia noudattaen. Huoltoyhtiö on sitoutunut siihen, että sillä on riittävästi henkilökuntaa omien velvoitteidensa hoitamiseksi. Tämän asian arvioinnin kannalta vastaaja on toiminut huolellisesti sekä omat velvoitteensa täysin täyttäen huoltoyhtiötä valitessaan sekä huoltosopimuksen sisällöstä päättäessään ja sopiessaan. Huoltoyhtiö on toiminut sopimuksen mukaisesti. Vastaaja on tilannut lumien poiston pihaltaan aina tarpeen vaatiessa. Käytännössä tämä on toteutettu vuosittain.

Vaikka lunta olisi kasattu väliaikaisesti luukun kohdalle -mikä väite on täysin epäuskottava ja käytännössä mahdotonta- ei lumi ollut "väliaikaisen siirron" aikana sulanut mihinkään, koska tällöin oli ollut pakkasta. Luukku oli ollut ja on ehjä. Jäteastiat ovat jätehuoltoyhtiön omaisuutta. Vastaaja ei ole liikuttanut jäteastioita vaan jätehuoltoyhtiö niitä tyhjentäessään. Mikäli huoltoyhtiö on jäteastioita liikutellut, tämä ei ole ollut vastaajan tiedossa. Vastaajan tiedossa ei ole mitään muutakaan jäteastioihin liittyvää, mikä voitaisiin lukea vastaajan vastuulla olevaksi ja vastaajan viaksi.

Kaukolämpöputket eivät kuulu vastaajan vastuulle. Hulin Oy:n edeltäjä on asentanut kyseisen kaukolämpöputken vuonna 1965 siihen kohtaan ja sillä tavalla kuin se oli ollut vuodon havaitsemiseen saakka.
Vastaajalta ei ollut kyselty mitään eikä vastaaja ollut ollut millään tavalla osallisena tähän asentamiseen. Kaukolämpöputken eriste oli ollut ajan vaatimusten mukainen ulkotilaan asennettavalle putkelle. Sen olisi tullut kestää jopa ulkotilassa sään armoilla. Kaukolämpöputki oli kuitenkin siitä huolimatta, että se oli ollut osittain suojattuna tai suojatussa tilassa, kestänyt vain noin 50 vuotta. Vastuu ulkotilaan tai ulkosalle suunnitellusta kaukolämpöputkesta ja sen vuodosta ei missään olosuhteissa kuulu vastaajayhtiölle.

Vaurioitunut asunto oli kärsinyt aiemminkin kosteusvaurioista, joita oli korjailtu. Kantajayhtiön huoneiston seinässä ollut vanha bitumisively ei ollut ollut kauttaaltaan ehjä ja tämä bitumisively ja sen toimivuus ovat kantajan vastuulla. Yhtföt ovat olleet vierekkäin reilut 100 vuotta. Mitään vastaavaa ei ole tapahtunut ennen kaukolämpöputken vuotam sta. Kaukolämpöputken vuoto oli havaittu 20.9.2016 kantajan kosteusvauriota tutkittaessa. Uusi kaukolämpöputki oli asennettu vastaajan kiinteistölle 12.12.2016. Tämän noin kolmen kuukauden ajan Hulin Oy oli toimittanut kaukolämmön luukun alla olevaa 1Vanhaa11 kaukolämpöputkea pitkin.

Vastaajayhtiö oli toiminut kaikissa olosuhteissa oikein ja huolellisesti. Vastaaja ei ollut tehnyt mitään toimia vesivahingon havaitsemisen ja vesivahingon korjaustöiden jälkeen. Mikäli syynä olisivat olleet vastaajan hulevedet kantajan väittämällä tavalla, olisi kantajayhtiössä tapahtunut todennäköisesti uusi vesivahinko.

Vähäinen määrä "luiskaan" satavasta vedestä ohjautuu myös luukkuun, joka ei ole tiivis, ja näin ollen luukun raosta maaperään. Tämä vesi ei kuitenkaan ole aiheuttanut kaukolämpöputken vuotoa, koska kaukolämpöputki sijaitsee pihakannen alla siten, ettei maaperään luukusta tippuva vesi osu putkeen lainkaan. Tämä vähäinen vesimäärä ei myöskään ole kastellut kantajayhtiön rakenteita eikä vastaajayhtiönkään rakenteita, jotka ovat kuivia.

Kaukolämpöputki on kallistunut siten, että luiskan puoleinen kaukolämpöputken osa on alempana kuin se osa kaukolämpöputkesta, joka on vuotanut. Alaspäin tippuva vesi ei 11siirry ylämäkeen" metrin päähän ja aiheuta syöpymää sinne. Luukun väitetyllä vuodolla ei näin ollen ole mitään tekemistä kaukolämpöputken vuodon kanssa.

Kaukolämpöputken vuoto on ollut osittain tiiliseinän sisällä. Tämä vuotokohta on noin metrin päästä luukusta, joten jos vettä olisi valunut luukusta, se ei olisi kastellut ja syövyttänyt kaukolämpöputken vuotokohtaa. Kaukolämpöputkien läpivienti pihakannen läpi on Hulin Oy:n edeltäjän vuonna 1965 rakentama, kuten myös peltikotelo kaukolämpöputkien päällä. Vastaajalla ei ole ollut mitään tekemistä näiden kanssa. Jos kaukolämpöputket ovat vaurioituneet epätiiviin pihakansilävistyksen tai epätiiviin peltikotelon vuoksi, ei tämä voi missään olosuhteissa olla vastaajan viaksi luettava seikka. Peltikotelo on epätiivis myös Annakatu 8:n puolella kuten tavarantarkastuskertomuksesta ilmenee. Vastaaja ei ollut edes voinut havaita vuotaa saati, että se olisi ollut vastaajan vastuulla.

Huoltoyhtiö oli huoltosopimuksen mukaisesti tarkkaillut piha-aluetta mukaan lukien hulevesien poisjohtaminen. Huoltoyhtiö oli aina ilmoittanut, kun se oli havainnut poikkeamia tavanomaisesta ja huoltoyhtiön ilmoituksen jälkeen vastaaja oli esimerkiksi tilannut lumien pudotuksen katolta. Vastaaja ei ollut saanut mitään ilmoitusta huoltoyhtiöltä siitä, että hulevesien tai sadevesien poisjohtamisessa taikka missään muussakaan olisi ollut mitään ongelmaa. Vastaajayhtiö ei myöskään itse ollut havainnut piha-alueessaan mitään ongelmaa, vaikka se oli aktiivisesti ja tietoisesti hoitanut myös piha-alueen valvonnan ja huollon.

Kaukolämpöputken vuotaa ei olisi havaittu, jolleivät kantajayhtiön rakenteet ja asunto olisi kostuneet niin, että kastuminen oli havaittu kantajayhtiössä olevan asunnon sisäpuolelta. Näin ollen kaukolämpöputken vuodon havaitseminen ulkoapäin vastaajayhtiön pihalta oli ollut mahdotonta, koska kaukolämpöputki oli ollut tiiliseinän sisässä pihakannen alla. Kaukolämpöputken korjaamisen jälkeen ei uusia vaurioita ole syntynyt, vaikka sademäärä on ollut runsaampi.

Tapahtunut ulkotilaan suunnitellun ja eristetyn kaukolämpöputken, joka sijaitsee vastaajan pihakannen alla tilassa, jolle vastaajalla ei ole ollut mitään käyttöä, läpisyöpyminen on ollut täysin ennalta-arvaamaton tilanteessa, jossa ulkotilaan suunniteltu kaukolämpöputki on sisätilaan asennettuna syöpynyt.

Kantajayhtiön ulkoseinän rappaus on huonossa kunnossa. Sen tiiliseinä tulisi pinnoittaa lähitulevaisuudessa ja postin yläterassin ja kantajayhtiön välisen perusmuurin vedeneristys tulisi tarkastaa. Myös nämä asiat, jotka eivät ole vastaajan vastuulla, ovat vesivahingon ja kosteuden syitä.
Suurin osa korjauskustannuksista on ollut perusparannusta, ei korjausta.

Kantaja on suorittanut täydellisen peruskorjauksen ja -parannuksen sisäpihallaan vuonna 2019. Vastaajan käsityksen mukaan piharemontti on toteutettu vuonna 2019 juuri riidanalaisen vesivaurion vuoksi sekä tulevien vesivaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. HumiTor Oy.n raportissa on havainnoitu muitakin seikkoja kuin A-rapun kellaria.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1 Uudenmaan Kuivauspalvelu Oy:n raportti 15.9.2016 (täydennetty 11.1.2017)
K2 Insinööritoimisto Seppo Levy Oy:n tutkimusraportti 20.9.2016 K3 Kiinteistöliitto Uusimaan katselmusraportti 13.10.2016
K4 Kiinteistökunto Oy:n katselmusraportti 15.11.2016 (=V6) K5 Kiinteistöliitto Uusimaan muistio 14.12.2016
K6 Raksystems Insinööritoimisto Oy:n poratulppamittausta koskeva raportti 13.2.2017
K7 Insinööritoimisto Raksystems Oy:n yhteenveto korjauksista 9.9.2017 K8 Raksystems Insinööritoimisto Oy:n raportti 7.10.2017
K9 Uudenmaan Kuivauspalvelu Oy:n ja Eiran lsännöitsijätoimiston Oy:n raportti 10.10.2017
K10 Valokuvia (syyskuu 2016, Teemu Harr) K11 Suunnitelmapiirustus talojohdosta
K12 Suunnitelmapiirros kaukolämpökaivojen kansista
K13 Selvittely- ja korjauslaskut
K14 Katselmusmuistio 3.10.2018
K15 Tavarantarkastuskertomuksen liitteenä oleva Martti Paanasen lausunto (=V2)
K16. Olli-Pekka Ollisen katselmusmuistio 12.9.2019 K17 Kolme valokuvaa piha-alueelta
K18 Laskuja lumen poisviennistä piha-alueelta ja lumen pudottamisesta katolta 2012-2017
K19 Lasku pihatöistä Anxxkatu 6:n pihalla

Vastaajan kirjalliset todisteet 11

V1 HTT Haakkalan tavarantarkastuskertomus 7.6.2018
V2 Tavarantarkastuskertomuksen liitteenä oleva Martti Paanasen lausunto (=K15)
V3 Rakennusliike Näränen Oy:n lasku 2.7.2015 V4 Huoltosopimus liitteineen
V5 Planera Oy:n Kai Saarnion sähköposti hulevesiin liittyen V6 Kiinteistökunto Oy:n raportti 15.11.2016 (=K4)
V7 Diplomi-insinööri Taneli Piikkilän 8.3.2019 päivätty raportti V8 Piikkilän 20.12.2018 ottamia valokuvia (8 kpl)
V9 Piikkilän 20.12.2018 ottama valokuva
V10 Ilmatieteen laitoksen tilasto koskien Helsingin sademäärää V11 Valokuvia kaukolämpöputkeen liittyneestä väliaikasratkaisusta V12 Yhdeksän valokuvaa elo-syyskuulta 2019
V13 Vastaajan kunnossapitotarveselvitys vuodelta 2019 (esitetty yhtiökokoukselle 25.4.2019)
V14 Vastaajan kunnossapitotarveselvitys vuodelta 2018 (esitetty yhtiökokoukselle 28.3.2018)
V15 13 laskua (vuosilta 2012 -2019), jotka liittyvät lumien poistoon vastaajan kiinteistöltä
V16 Ollisen katselmusmuisto 12.9.2019
V17 HumiTor Oy:n kosteuskartoitusraportti 4.5.2018

Kantajan henkilötodistelu

1. Isännöitsijä Teemu Harr todistelutarkoituksessa
2. Teemu Hulinius.
3. Mikko Hippinen
4. Jari Hunnikainen
5. Olli-Pekka Ollinen
6. Martti Paananen
7. Jouni Kaapen

Vastaajan henkilötodistelu

1. Isännöitsijä Ari Jaavinen todistelutarkoituksessa
2. Hallituksen jäsen Tuomas Huuer todistelutarkoituksessa
3. Jaakko Parkulainen
4. Sami Pakkala
5. Kai Saarnio
6. Taneli Piikkilä
7. Ari Haakkala
8. Mikko Hippinen
9. Hallituksen puheenjohtaja Ville Buuman todistelutarkoituksessa

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU PERUSTELUT
Asiasta kuultujen kertomuksista

Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15:n isännöitsijä Teemu Harr on

kertonut, että aluksi huoneistossa B 8 todetun vesivahingon on epäilty aiheutuneen Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6:n pihalta valuneista hulevesistä ja kaukolämpöputken vuodosta. Jari Hunnikainen, joka oli käynyt paikalla 23.9.2016, oli kuitenkin päätynyt siihen, että syynä olivat olleet hulevedet Anxxkatu 6:n piha-alueelta. Bitumin halkeamat vastaajan pihamaan reunassa olivat olleet yksi lisätekijä vesivahingossa. Poratulppamittaukset oli tehty vain Anxxkatu 6:n vastaisessa seinässä, koska kosteus oli tullut sieltä.

Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n isännöitsijä Ari Jaavinen on todennut, ettei huoltoyhtiö ollut ilmoittanut mistään vesivahingosta. Tehtävänsä huoltoyhtiö oli hoitanut asianmukaisesti. Lumia ei ollut väitetyllä tavalla kasattu roska astioiden eteen, koska silloin astioiden käyttö olisi estynyt. Astiat on sijoitettu kapeaan kohtaan pihalta porttikäytävään johtavalle luiskalle, joten lumikasat olisivat estäneet kulkuväylän käytön. Jaavinen on pitänyt naapurikiinteistön kosteusongelmien syynä kaukolämpövuodon lisäksi Anxxkatu 8:n pihalle tulevia hulevesiä.

Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n hallituksen jäsen Tuomas Huuer on kertonut, etteivät talon asukkaat olleet valittaneet lumesta. Roska-astioiden eteen lunta ei voinut kasata, koska jäteastioita ei silloin voisi käyttää.

Todistaja Teemu Hulinius oli suorittanut kosteusmittauksia asunnossa B 8. Hunen lausuntonsa sivulla 4 olevaan pohjakuvaan merkitty piste 2 oli ollut ihan märkä. Muut mitatut arvot olivat olleet koholla. Huliniuksen mukaan varmaa syytä kosteuteen ei ollut selvinnyt, mutta itse hän oli epäillyt putkivuotoa. Huliniuksen käsityksen mukaan kaikissa piirrokseen merkityissä pisteissä havaittu kosteus oli ollut peräisin putkivuodosta.
Porrashuoneen seinässä ja eteistilassa havaittu kosteus oli mahdollisesti ollut peräsin Anxxkatu 8 pihan puolelta. Niiden vahinkoja Hulinius on pitänyt erillisenä muista huoneistossa B 8 havaituista kosteusvaurioista. Myöhemmin myös kylpyhuoneen lattian alla olleet eristeet oli todettu kosteiksi. Anxxkatu 8:n pihamuurissa havaittu musta neste oli Huliniuksen käsityksen mukaan värjäytynyt bitumista, jota oli liuennut veteen. Hulinius on huomauttanut, että lämmin vesi liuottaa paremmin bitumia kuin kylmä. Värjäytyneen veden tuleminen on loppunut kaukolämpöputken korjauksen jälkeen. Hulinius ei ole uskonut, että Anxxkatu 8:n pihalle tulleet hulevedet olisivat aiheuttaneet kosteuden Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 huoneiston B 8 lattian alle. Sen sijaan eteisen ja porrashuoneen seinän vauriot olivat luultavimmin aiheutuneet Anxxkatu 8 yläpihan hulevesistä. Huliniuksen arvion mukaan muut kosteusvauriot olivat aiheutuneet putkivuodosta Anxxkatu 6:n puolella. Hulinius on todennut, että mitatut kosteudet makuualkovissa ja porrashuoneen seinässä olivat olleet miltei yhtä korkeat. Aikovin seinässä havaittu kostea alue oli ollut kiilamainen, kun taas porrashuoneessa kosteutta oli ollut seinän alaosassa. Hulinius on vielä todennut, ettei hän itse ollut havainnut, mistä kohtaa kaukolämpöputki oli vuotanut.

Todistaja Mikko Hippinen on kertonut paikantaneensa lämpöputken vuoden tiiliseinän sisään. Vuodon syytä hän ei ollut selvitellyt. Vettä oli tullut pienenä norona, enemmän kuin tippa silloin, toinen tällö1M. Käydessään paikalla toisen kerran Hippinen oli havainnut, että huoneistossa B 8 oli myös aikaisemmin korjattu kosteusvauriota. Hippisen mukaan sellaiset voi päätellä jälkikätelsistä tasoituksista.

Todistaja Jari Hunnikainen on kertonut, että tiiliseinässä vesi voi nousta myös ylöspäin. Anxxkatu 6:n pihalla olevan luukun kautta sadevesi ja lumien sulamisvesi olivat päässeet onkaloon ja ruostuttaneet siellä kulkeneet kaukolämpöputket. Hunnikaisen arvion mukaan sateesta ja lumesta aiheutuvan vesimäärän olisi rakenne saattanut kestääkin, mutta nopeammin leviävä kuuma kaukolämpövesi oli ollut sille liikaa.
Vuoto oli ilmeisesti jatkunut pidemmän aikaa. Pihakannen raoista oli vesi päässyt suoraan kaukolämpöputken päälle ja siitä kaukolämpöputken päällä olleen eristeen alle. Siellä kosteus oli saattanut levitä metrinkin molempiin suuntiin. Hunnikainen on edelleen todennut, että maavaraisessa lattiaratkaisussa voi normaalistikin olla varsin korkeita kosteuspitoisuuksia. Makuu- ja olohuoneen kosteudet olivat varmuudella aiheutuneet eri syystä kuin porrashuoneen ja eteisen kosteusongelma.
Pakkakohta lienee ollut asunnon kylpyhuoneen paikkeilla. Kylpyhuoneen osalta ei voi varmuudella sanoa, kummasta suunnasta kosteus oli tullut. Myös Hunnikainen on pitänyt epätodennäköisenä, että aikovin kosteusvaurio olisi aiheutunut Anxxkatu 8 pihan hulevesistä. Iso Roxxxertinkatu 15:n pihalla ennen sen korjaamista ollut sadeveden syöksytorvi oli Hunnikaisen mielestä toteutettu hyvin ja ajan tavan mukaisesti. Mikäli pihan alla oli ollut kallioita, jotka olivat kallistuneet piharakennukseen päin, oli asunnon B 8 lattian alle voinut päätyä kosteutta myös sitä kautta. Kaukolämpöputken vuotokohtaa ei Hunnikainen ollut nähnyt. Hun ei ollut tutkinut vuodon syytä.

Todistaja Olli Pekka Ollinen on kertonut, että seinärakenne on noin puoli metriä paksu ja siinä on monta tiilikerrosta. Sellaisen rakenteen vettyminen vie aikaa. Huoneiston B 8 lattian alla oli ollut kalliota ja soraa, eikä sitä kautta ollut voinut nousta paljon vettä rakenteisiin. Iso Roxxxertinkatu 15:n piha viettää kadun suuntaan poispäin piharakennuksesta. Anxxkatu 8 pihan alataso on paljon huoneiston B 8 lattiatasoa alempana, mittausten mukaan noin 1,4 metriä. Ollinen ei ole uskonut, että sitä kautta olisi vettä noussut lattiatason korkeudelle saakka. Anxxkatu 8:n pihalla oleville portaille tullut vesi oli puolestaan kastellut porrashuoneen, ei huoneiston seinää. Ollinen ei ollut itse nähnyt lämpöputken vuotokohtaa.

Todistaja Ari Haakkala on kertonut, että Anxxkatu 6 yläpihan hulevedet oli johdettu asianmukaisesti. Veden valuminen yläpihalta luiskaan ei Haakkalan mukaan ole mahdollista, koska ennen luiskaa piharakenteessa on harjanne, joka estää valumisen. Luiskassa oleva luukku on ilmeisesti siirretty nykyiselle paikalleen ilmastointiremontin yhteydessä 1990-luvulla. Luukun tehtävänä ei ole toimia lämpökaivon kantena. Luukusta päässyt vesi ei Haakkalan mielestä ollut vaikuttanut kaukolämpöputken vuotokohtaan. Itse ei Haakkala ollut nähnyt vuotopaikkaa, koska linjaa oli siihen mennessä jo muutettu. Haakkalan mielestä Huliniuksen raportissa olevassa piirroksessa merkittyjen märkien kohtien kosteus oli ollut peräisin pisteessä 1 Anxxkatu 8 pihan hulevesistä, pisteessä 4 Iso Roxxxertinkatu 15 pihan kautta tulleesta vedestä sekä pisteissä 2 ja 3 kaukolämpöputkesta vuotanees\i: vedestä. Anxxkatu S:n pihamuurissa olevan syöksytorven päättymispiste on Haakkalan arvion mukaan ulkoseinän takana suurin piirtein sillä kohtaa, johon piirroksessa on merkitty numero 2. Haakkala on maininnut Anxxkatu 6 pihan rakenteesta, että pihakannella on runko, jonka päällä on holvi. Rungon takana on Iso Roxxxertinkatu 15:n massiivinen seinärakenne. Välissä on liikuntasauma, jota pitkin vesi ei pääse siirtymään kapillaarisesti.

Todistaja Martti Paananen on todennut, ettei lämmitysputkea ollut suunniteltu kestämään suoraan päälle tulevaa vettä. Putken päällä ollut bitumihuopa ei ollut ollut vesitiivis. Putken vuotokohtaa ei Paananen ollut nähnyt.

Todistaja Jouni Kaapen on kertonut kaukolämpöputken kestävän 50-60 vuotta, jos siihen ei kohdistu ulkopuolista rasitetta. Annakatu 6:een oli menty tarkastamaan putken kuntoa samana päivänä kun tieto vuodosta oli tullut. Pihaluukun alla oli villaeristeen välistä tullut vettä tippumalla.
Vuodon syynä oli ollut ulkopuolinen kosteus ensin eristeen päällä ja sitten sen sisällä. Kaapenin mukaan kukaan ei tiedä, oliko vuotokohta ollut tiilen sisällä vai putken suoralla osuudella. Joka tapauksessa pihan kulmasta vedetyllä ohitukselle vuoto oli lakannut. Liitosta varten irti otettu putken pätkä on päätynyt roskiin. Vuodon kestoa ei Kaapen ole osannut arvioida, mutta ilmeisesti sitä ei ollut ollut edellisenä talvena, koska silloin se olisi paljastunut höyrystä.

Todistaja Taneli Piikkilä on kertonut, että viime vuosisadan alkupuolella oli yleisesti käytetty sahanpurua tai turpeen sekaista täyttää lattiarakenteen alla. Täytön kosteustekninen toimivuus on huono, minkä vuoksi 90 %:nkin suhteellinen kosteus täytössä voi olla normaali tilanne. 97 %:n kosteus on kuitenkin todella korkea. Piikkilän mukaan Huliniuksen piirroksen kohdissa 1, 3 ja 4 mitatut kosteuspitoisuudet eivät välttämättä olisi edes edellyttäneet korjaustoimia lattiassa.
Lattiarakenteen käyttöikä on Piikkilän mukaan 20-60 vuotta riippuen paikan kosteusrasitteesta. Asunnon B 8 kylpyhuoneessa ei Piikkilän mukaan ollut ainakaan todisteen K1 perusteella ollut ongelmia eikä sen korjaukselle teknisiä perusteita. Piikkilä on myös katsonut, että eteisen puolella havaittu kosteus oli todennäköisesti ollut peräisin postin yläpihalle ja sinne johtaville portaille sataneesta vedestä. Anxxkatu 6:n pihatasanteella vedet oli ohjattu pihalla oleviin kaivoihin pääosin ihan hallitusti. Osa sadevedestä oli saattanut ohjautua luukun kautta onkaloon, mutta luukun raoista tippunut vesi ei Piikkilän mielestä ollut voinut tippua putken päälle, koska putki ei ole luukun alapuolella. Piikkilä ei myöskään ole pitänyt todennäköisenä, että vesi olisi voinut kulkeutua putken päällä pitkälle.

Huoneisto B 8 oli vaatinut Piikkilä mielestä korjauksia aikovin lattian ja seinärakenteen osalta. Näiden kohteiden korjaus olisi maksanut ehkä
5.000 euroa kummankin. Lisäksi tutkimukset, kuivatus ja projektinjohto olisivat maksaneet ehkä 10.000 euroa eli välttämättömät korjaukset kaikkiaan noin 20.000 euroa. Piikkilä on todennut, ettei poikkeuksellisen suuria kosteuspitoisuuksia muualla huoneistossa ollut osoitettu.

Todistaja Jaakko Parkulainen on katsonut, että Anxxkatu 5?n hulevedet eivät olleet voineet kastella naapuritalon seinää, koska kaadot ovat naapurista poispäin. Parkulainen on arvioinut, että naapuritontin rakennuksen seinästä poispudonneen rappauksen kohdilta rakenteeseen pääsee enemmän vettä kuin bitumieristeen mahdollisista halkeamista. Porttikäytävään johtavaan luiskaan osuva vesi ohjautuu luukun ohi kadulle ja vain pieni osa siitä valuu luukun raoista alas onkaloon. Iso Roxxxertinkatu 15:n piharakennus on kaivettu osittain maan sisään. Piharakennuksen toisella puolella Anxxkatu 8
piha-alueen ylempi osa on kerroksen korkeammalla kuin vaurioitunut huoneisto. Parkulainen on vielä pohdiskellut, oliko huoneiston B 8 tilaa edes suunniteltu alun perin asuinkäyttöön.

Todistaja Tuomas Pakkala on kertonut, että lumet Anxxkatu 6:n piha-alueella oli ensisijaisesti kasattu hulevesikaivon luokse B-rapun
viereen ja tarvittaessa pihan toiseen päähän A-rappuun johtavan oven luokse. Lumien sulamisvesi oli päätynyt myös hulevesikaivoon.
Roskalaatikoiden eteen ei lunta ollut kasattu, ei myöskään luiskassa olleen luukun päälle. Luukun tarkoitusta ei Pakkala ole tiennyt. Luukku on Pakkalan mukaan ehjä eikä se hajoa roska-astioiden siirtelystä.

Todistaja Kai Saarnio on tehnyt laskelmat Anxxkatu 8:n pihalle päätyvistä hulevesistä. Niiden osalta Saarnio on todennut, ettei vedet pihalle johtavalta Anxxkatu 8 pihamuuriin päättyvältä syöksytorvelta ole kaatoa viemärikaivolle ja syöksytorven pää on ajettu lyttyyn. Anxxkatu 8 yläpihan osalta ei Saarnio ole havainnut minkäänlaista sadevesihallintaa tai vedeneristeitä. Saarnio on pitänyt mahdollisena, että Iso Roxxxertinkatu 15:n piharakennus olisi alunperuin rakennettu jonkinlaiseksi talousrakennukseksi. Anxxkatu 6 pihan osalta Saarnio on todennut, että luiskalle satavasta vedestä enintään 40 % päätyi luukun kautta
onkaloon.

Asunto Oy Helsingin Annnakatu 6 Bostads Ab:n hallituksen puheenjohtaja Ville Buuman on kertonut, että huoltoyhtiö on hoitanut tehtävänsä huoltosopimuksen mukaisesti. Mahdolliset huomautukset puutteista huoltoyhtiö on hoitanut nopeasti. Yhtiön
piha-alueella sade- ja sulamisvedet juoksevat niin kuin pitääkin. Valumat luiskassa ovat vähäisiä.

Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n hulevedet

Asunto Oy Anxxkatu 6 Bostads Ab:n pihalle sataneiden vesien valumisesta oli esitetyn todistelun mukaan päässyt jokin osa tarkastusluukusta pihakannen alle, mutta siitä, mihin vedet sieltä olivat valuneet, on ollut erimielisyyttä.

Uudenmaan Kuivauspalvelu Oy:n 15.9.2016 päivätyn raportin ja siihen myöhemmin tehtyjen lisäysten (K1) mukaan osoitteessa Iso Roxxxertinkatu 15 sijaitsevassa asunnossa B 8 oli mitattu makuualkovin takaseinässä kohonneita pintakosteusarvoja paikoin lähes kattoon asti. Sen seinässä oli havaittu kosteusvauriojälkiä. Kostea alue oli jatkunut seinässä olohuoneen puolelle. Myös eteisen ja porrashuoneen seinissä oli havaittu kosteutta. Tarkastuskäynnillä 13.10.2016 oli todettu, että asunnon lattian alla alapohjassa ollut purueriste oli ollut märkåi. Kosteuden mahdollisiksi lähteiksi on raporttiin kirjattu naapuritalon maaperän kautta rakenteisiin päässyt sadevesi tai lämpöputken vuodosta valunut vesi. Raportissa on todettu huoneiston aikovin takaseinän kuivatus ja se, että vajaan kolmen viikon kuivatuksen jälkeen pinnat olivat alkaneet olla kuivia, mikä oli viitannut siihen, ettei ulkopuolista kosteusrasitusta välttämättä ollut ollut suuria määriä.
Raportissa on vielä mainittu Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen päätyseinän rappauksen huono kunto sekä Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 piha-alueen reunan pikeys Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen seinän vieressä.

Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hunnikaisen katselmusraportin 13.10.2016 (K3) mukaan Anxxkatu 6 pihakannen pinta-, sulamis- ja sadevedet olivat mahdollisesti aiheuttaneet kaukolämpöputken puhkisyöpymisen ja sen seurauksena Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen seinän vesi- ja kosteusvauriot.

Kiinteistökunto Oy:n toimesta oli 15.11.2016 tutkittu Anxxkatu 6 pihakannen pinta-, sulamis- ja sadevesien poisjohtamista. Raportissa (K4=V6)) on päädytty siihen, että Anxxkatu 6:n pihalla olevaan luukkuun päätyy vain pieni osa vesistä. Sieltä ne puolestaan valuvat Anxxkatu 6:n omalle tontille. Pääosa vesistä ohjautuu raportin mukaan talon Anxxkatu 6 kulmassa olevaan kuiluun ja sen kautta viemäriverkostoon. Jonkin verran vettä valuu myös porttikäytävään johtavaan luiskaan, mutta silloinkin kallistuksien vuoksi pääosin huoltoluukun ohitse alas Anxxkadulle johtavaan porttikäytävään.

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n korjausyhteenvedon (K7) mukaan veden imeytyessä Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n maaperään se oli kastellut maata ja imeytynyt sitä kautta myös mainitun yhtiön pihan tukimuuriin, joka oli vuosien kuluessa tullut kosteuden kyllästämäksi. Sen kautta vesi oli edelleen vuosien kuluessa siirtynyt vähitellen Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen massiiviseen tiiliseinään, joka myös oli vähitellen kastunut. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta on laadittu myös veden liikkeitä koskeva raportti (K8), jossa oli todettu Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n pihamaan ja Asunto Oy Iso Roxxxerinkatu 15 piharakennuksen välinen bitumisaumaus osin rikkoutuneeksi.

Tavarantarkastuskertomuksen (V1) mukaan pääosa pihalle johtavan luiskan alla olevaan onkaloon tulevasta vedestä määrältään noin 10 kuutiometriä vuodessa valuu luiskassa olevan luukun saumoista.

Martti Paanasen lausunnon (V2) mukaan onkalon kansirakennelma ei ole tiivis, joten piha- ja sulamisvedet olivat päässeet sitä kautta valumaan onkaloon.

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n lausunnossa (V?) on todettu, ettei Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 kellaritilassa ollut havaittu jälkiä vesivuodoista. Pääosa sisäpihalle tulevista vesistä kulkeutuu lausunnon mukaan valumalla alaspäin porttikäytävään ja onkalon päällä olevan luukun kautta pääsee vain vähäinen määrä vettä maaperään.


Isännöitsijä Harr on kertonut, ettei vastaajayhtiön pihakannen ja kantajayhtiön välisen seinän bitumisively ollut ollut eheä. Kosteutta oli sen vuoksi päässyt tätäkin kautta imeytymään pihalta alaspäin. Toisaalta todistaja Parkulainen on katsonut, koska myös kantajan piharakennuksen seinän rappaus oli ollut osaksi rikkonainen, että tätä kautta rakenteisiin päätyneen kosteuden määrä oli ollut suurempi tekijä seinärakenteen kastumisessa kuin rikkonaisen bitumireunan läpäissyt kosteus.

Bitumisivelyn tai rikkonaisen seinärakenteen kautta huoneistoon B 8 päätyneen kosteuden määrästä ei käräjäoikeudelle ole esitetty arviota. Uudenmaan Kuivauspalvelut Oy:n raportin (K1) mukaan makuualkovin takaseinän kuivatus oli kuitenkin onnistunut verraten nopeasti, mikä oli viitannut siihen, että ulkopuolinen kostusrasitus oli kuivatusvaiheessa ollut vähäistä.

Todistaja Hulinius on katsonut, että asunnon B 8 makuualkovin seinän kastuminen oli ollut seurausta lämpöputken vuodosta. Todistaja Hunnikainen on pitänyt mahdollisena, että huoneiston seinärakenne olisi saattanut kestää sade- ja sulamisvesistä syntyneen rasituksen, mutta lämmin kaukolämpövesi oli ollut rakenteelle liikaa. Myös todistaja Haakkala on pitänyt kaukolämpöputkesta vuotanutta vettä seinärakenteen kastumisen syynä.

Kosteusvauriosta ei ollut tehty havaintoja ennen kesää 2016. Sen vuoksi vaikuttaa todennäköiseltä, että jonkin seikan oli tuolloin täytynyt muuttua aikaisemmin vallinneisiin olosuhteisiin nähden. Kaukolämpöputken vuodon alkaminen sopisi luonteensa puolesta tällaiseksi muutokseksi.
Päätelmää tukee se, että kosteuden tulo oli lakannut sen jälkeen, kun kaukolämpöputken vuotokohta oli ohitettu tilapäisellä putkella.

Käräjäoikeudelle on esitetty valokuvia, joissa roskalaatikoiden päällä ja porttikäytävään johtavassa luiskassa on lunta. Valokuvista voidaan päätellä, että luiskan ja roskalaatikoiden kohdalle satanut lumi oli joksikin aikaa jäänyt sinne, mutta siitä, oliko lumi tai osa siitä sulanut niillä sijoilla, ei ole tietoa.

Todistaja Pakkalan mukaan lunta ei ollut kasattu luiskaan. Asunto Oy Helsingin Annakatu 6 Bostads Ab:n edustajat Huuer ja Buuman sekä isännöitsijä Jaavinen ovat kertoneet, että huoltoyhtiö ei ollut laiminlyönyt sen kanssa sovittuja tehtäviä eivätkä asunto-osakeyhtiön asukkaat olleet valittaneet yhtiön johdolle puutteista huoltoyhtiön työsuorituksessa.
Heidän mukaansa lumia ei ollut kasattu jäteastioiden eteen luiskalle eikä niitä ollut jätetty sulamaan sinne. Tällaiset puutteellisuudet ovat sen vuoksi jääneet tämän oikeudenkäynnin yhteydessä näyttämättä.

Käräjäoikeus on katselmuksessaan Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n piha-alueella voinut havaita, että pihalta porttikäytävään johtavan luiskan yläpäässä on jonkinlainen kohouma ja että pihan kallistukset silmämääräisesti arvioituna ohjaavat vettä kohti yhtiön rakennuksen kulmauksessa sijaitsevaa viemärikaivoa. Arvio, jonka mukaan pihalta ei ainakaan sanottavasti valu vettä luiskaan, vaikuttaa
sen vuoksi oikeaan osuneelta. Lumien sulamisvesien suhteerl ilanne periaatteessa saattaisi olla jossain määrin toinen, koska lumi ja jää eivät sula tasaisesti, jolloin valumissuunnat voivat ajoittain muuttua.
Tällaisesta tapahtumasta ei käräjäoikeudelle kuitenkaan ole esitetty näyttöä.

Luiskaan satanut ja sulanut lumi on sisältynyt paikalle osuneeseen vuotuiseen sadantaan, jonka määräksi on
tavarantarkastuskertomuksessa arvioitu noin 10 kuutiometriä vuodessa '
mikäli lunta ei ollut lainkaan siirretty pois luiskasta ennen sulamista, mikä
seikka vaikuttaa todisteena V15 esitetyt laskujäljennökset lumen poiskuljetuksesta huomioon ottaen epätodennäköiseltä. Onkaloon valuneen vesimäärän osuus on tavarantarkastuskertomuksessa arvioitu 60 %:ksi ja todistaja Saarnion kertomuksessa enintään 40 %:ksi.
Luiskasta onkalon kautta maaperään päätynyt vesimäärä ei siten ole ollut kovin suuri, vuositasolla arviolta siis 40-60 % noin kymmenestä kuutiometristä. Tasaisesti päivää kohden jaettuna määrä olisi vastannut keskimäärin noin puoltatoista ämpärillistä vastaavaa vesimäärä. Arvion kanssa sopii yhteen Uudenmaan Kuivatuspalvelut Oy:n (K1) raporttiin kirjattu havainto siitä, että kaukolämpöputken vuodon poistamisen jälkeen seinään kohdistunut kosteusrasitus ei ollut voinut olla kovin suuri. Asiassa jää näin ollen näyttämättä, että Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 asunnon B 8 kosteusvaurio olisi aiheutunut Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n pihalle johtavalla luiskalla olevan luukun kautta pihan alla olevaan onkaloon päässeestä tai pihan reunassa bitumisivelyssä olevien halkeamien kautta rakenteeseen päätyneistä hulevesistä.

Anxxkatu 8:n ja Iso Roxxxertinkatu 15:n hulevedet

Uudenmaan Kuivauspalvelut Oy:n raportissa 15.9.2016 (K1) on yhtenä vaihtoehtona kosteudelle mainittu viereisen rakennuksen osoitteessa Anxxkatu 8 sisäpihalta rakenteisiin päässyt vesi. Toisaalta raportin mukaan mainitun postin rakennuksen pihaan rajautuvan betonisokkelin halkeamasta oli valunut mustaa nestettä.

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n lausunnon (V7) mukaan suurin osa huoneiston B 8 kosteusrasituksesta oli aiheutunut Anxxkatu S:n pihalle sataneesta rakenteita kastelleesta vedestä.

Crawford & Company (Sweden) AB:n raportin 12.9.2019 (V16) mukaan Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15:n sisäpiha oli jo ennen korjauksia kallistunut piharakennuksesta kadun suuntaan ja myös vesi oli valunut syöksytorvien alta poispäin talosta. Pihan vedet eivät muutoinkaan olleet raportin mukaan valuneet piharakennukseen päin, vaan kosteusrasitus oli kohdistunut kadun varressa olevaan yhtiön rakennukseen.

HumiTor Oy:n tarkastusraportin 4.5.2018 (V17) mukaan Iso Roxxxertinkatu 15 pihan alle kallion pintaan oli todennäköisesti asennettu huopakermi jollekin matkalle. Pihan muodosta johtuen kadun varren rakennuksen on todettu joutuneen sateella suhteellisen kovalle kosteusrasitukselle.

Katselmuksessa käräjäoikeus on havainnut Anxxkatu 8:n yläpihalla ja sinne johtavilla portailla selviä seisoneesta vedestä aiheutuneita jälkiä Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen takaseinän vieressä.


Anxxkatu 8:n alapihalle rakennuksen katolta syöksytorven kautta päätynyt tai pihamuuriin roiskunut vesi oli jossain määrin saattanut päätyä muurirakenteen sisään, sillä pihamuurista valunut bitumin värjäämä vesi viittaa siihen, että muurissa on reikä tai halkeama. Toisaalta se seikka, että vesi oli valunut Anxxkatu 6:n pihan alta tai naapuritalon seinärakenteesta Annnakatu 8:n pihamuurin läpi selvästi alempana sijaitsevalle Anxxkatu 8:n pihalle antaa aiheen olettaa, että veden liike oli ollut pikemminkin poispäin Annakatu 6 pihan alta Anxxkatu 8:n pihalle päin. Sen vuoksi vaikuttaa todennäköiseltä, etteivät Anxxkatu 8:n puolelle sataneet vedet siltä osin kuin niitä mahdollisesti oli päässyt pihamuurin läpi naapurikiinteistöjen puolelle olleet voineet sanottavasti vaikuttaa Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 huoneiston B 8 makuualkovin tai olohuoneen puolelle havaittuihin kosteusongelmiin. Tätä päätelmää tukee myös se, että Anxxkatu 8:n piha on 1,4 metriä matalammalla eli selvästi alempana kuin huoneiston B 8 lattiataso Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15:n piharakennuksessa.
Käräjäoikeuden katselmushavainnoista ja todistaja Ollisen kertomuksesta päätellen Anxxkatu 8:n yläpihalle kertyneet hulevedet olivat sen sijaan saattaneet vaikuttaa Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen porrashuoneessa ja huoneiston B 8 eteisessä havaittuun kosteuteen.

Iso Roxxxertinkatu 15:n piha-alueelta hulevedet olivat pihan muodosta päätellen valuneet poispäin piharakennuksesta. Tosin pihan pinnoitteen alapuolisen maaperän koostumuksesta ja siellä mahdollisesti olevan kallion halkeamien vaikutuksesta maaperään joutuneen veden kulkeutumiseen ei ole käräjäoikeudelle esitetty selvitystä, joten mahdollisuutta, että piharakennuksen kosteusoloihin oli vaikuttanut myös kantajayhtiön pihalle satanut vesi, ei voida kokonaan poissulkea.

Iso Roxxxertinkatu 15 piharakennuksen syöksytorvesta pihalle tullut sade- ja sulamisvesi oli johdettu ennen kesällä 2019 toteutettuja korjauksia piharakennuksessa kiinni olevan leveän kivipaaden päällä olleeseen roiskekuppiin ja siitä edelleen kauemmaksi pihamaalle.
Roiskekuppi oli ollut HumiTor Oy:n raportissa (V17) olevan valokuvan 11 osoittamalla tavalla hyvin lähelle piharakennuksen seinää. Roiskekupin sijainti talon ulkopuolella on myös hyvin lähellä seinän toisella puolella ollutta Uudenmaan Kuivauspalvelun (K1) raportin sivulla 4 olevaan piirustukseen merkittyä mittauspistettä 4.

Kovalla sateella osa roiskekuppiin syöksytorvesta tulleesta vedestä on voinut roiskua paadelle, jonka yläpinta on selvästi korkeammalla kuin huoneiston B 8 lattiataso. Tällaisen roiskeveden päätyminen osaksi piharakennuksen alle ei olisi ainakaan yllättävää ja se olisi silloin vaikuttanut huoneiston B 8 olohuoneen pihanpuoleisen lattian alta mitattuihin kosteusarvoihin. Tätä kautta lattiaeristeeseen mahdollisesti päätyneen veden määrästä ei kuitenkaan ole esitetty mitään arvioita.

Edellä kerrotun perusteella jää mahdollisuus, että talojen Anxxkatu 8 tai Iso Roxxxertinkatu 15 pihojen hulevesillä on voinut olla vaikusta joihinkin Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 huoneiston B 8 kosteusongelmiin.

Kaukolämpöputken vuoto

Asiassa on riidatonta, että vastaajayhtiön pihakannen alla sijaitsevan onkalon kautta vedetty Hulin Oy:n kaukolämpöputki oli vuotanut.
Erimielisyys on vallinnut ensiksikin siitä, missä kohdassa putkea vuotopaikka oli ollut.

Vuotanut nyttemmin käytöstä poistettu kaukolämpöputki kulkee vastaajayhtiön kellaritiloista sen pihakannen alla olevan onkalon kautta kantajan ja vastaajan rajalla maanpinnan alapuolella olevat rakenteet lävistäen vastaajan pihan koilliskulmassa olevan pienen kolmion muotoisen ulokkeen kohdalle ja nousee siellä kohtisuoraan ylöspäin pihakannen läpi edelleen Anxxkatu 8:n ja kantajayhtiön väHssä olevan betonihyllyn päälle. Hyllyä pitkin putki jatkuu kantajayhtiön piharakennuksen takaseinää seuraten hyllyn toiseen päähän.
Takaseinän reunassa olevan betonihyllyn päälle asennetun kaukolämpöputken suojana on peltikotelo.

Katselmuksessa käräjäoikeus on voinut havaita, että peltikotelo on asennettu siten, että talon seinän ja kotelon väliin jää syvennys.
Syvennyksen alareunassa oleva pelti ei näyttänyt olleen kaikin paikoin tiukasti kiinni alustana olevassa betonihyllyssä. Näin ollen, mikäli kotelon sisäpuolella ei ole jotain eristeratkaisua, vettä tilaan, jossa lämmitysputki kulkee, voi päästä tätäkin kautta. Valokuvassa V9 näkyvä putken läpimeno piharakenteen kautta onkaloon ei sekään vaikuta kovin tiiviiltä. Veden pääsy putken päälle on siten ollut tätäkin kautta mahdollista.

Insinööritoimisto Seppo Levy Oy:stä Mikko Hippinen oli havainnut tutkimusraporttinsa 20.9.2016 (K2) mukaan kaukolämpöputken vuodon kiinteistön Anxxkatu 6 sisäpihan kannen alla 3-4 metriä korkeammalla kuin vaurioituneen huoneiston B 8 lattiapinta.

Kiinteistöliitto Uusimaan Jari Hunnikaisen raportin mukaan Anxxkatu 6 hulevesien mahdollinen pääsy kaukolämpöputkiston lämpöeristeisiin ja putken pintaan oli saattanut aiheuttaa putken syöpymisen tai ruostumisen puhki ja sen myötä kaukolämpöveden vuodon naapurikiinteistön seinärakenteisiin huoneiston B 8 kohdalla.

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n raportissa (K8) on mainittu, että kosteusvaurion syntymistä huoneiston B 8 seinään oli edesauttanut lämpökanaalissa todettu vuoto.

Tavarantarkastuskertomuksessa (V1) on vahingon todennäköiseksi syyksi mainittu kaukolämpöputken vuoto siihen syöpyneestä reiästä. Kaukolämpöputken vuotokohta oli tavarantarkastuskertomuksen mukaan ollut osittain tiiliseinän sisällä. Putken syöpymisen aiheuttaneeseen vesivuotoon oli kertomuksen mukaan ollut syynä joko luiskassa olleen kannen vuoto tai onkaloon menevän kaukolämpöputken läpiviennin kautta päässyt vesi Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 pihan kolmion muotoisessa ulokkeessa tontin koilliskulmassa. 21

Martti Paanasen lausunnossa (V2) on todettu, että kaukolämpöputken rakenne oli vastannut asennusaikana vuonna 1965 ulkotilaan asennetun putken eristystä.

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n raportissa (V7) on mainittu, että kosteusrasitusta Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15:n huoneistoon B 8 oli aiheuttanut kiinteistön Anxxkatu 8 pihamuurin kautta rakenteisiin päässeen vuodon lisäksi lämpöputken vuoto.

Kaukolämpöputkesta vuotaneesta vedestä olivat suoranaisia havaintoja tehneet todistajat Hippinen ja Kaapen. Heistä Hippinen on kertonut paikantaneensa vuotokohdan tiiliseinän sisään. Kaapen puolestaan on todennut, ettei kukaan tiedä, oliko vuotokohta ollut seinän sisällä vai putken suoralla osuudella.

Tavarantarkastuskertomukseen (V1) on merkitty, että vuotokohta oli ollut osittain tiiliseinän sisällä. Missä se osa vuodosta, joka ei ollut ollut tiiliseinän sisällä, olisi ollut, ei kertomuksesta ilmene. Putkesta valuneen veden määrästä tai vuodon kestosta ei kirjallisissa todisteissa tai todistajien kertomuksissa ole esitetty arviota lukuunottamatta todistaja Kaapenin mainintaa siitä, että jos putki olisi vuotanut jo edellisenä talvena, olisi vuoto voitu havaita höyrystä. Kanteessa kerrottu huoneiston B 8 kosteusongelman nopea paheneminen kesällä 2016 viittaa kuitenkin siihen, että kaukolämpöputken vuodon alkaminen oli ajoittunut juuri tuohon ajankohtaan.

Käräjäoikeus toteaa, että seinän sisällä tapahtunut vuoto sopisi hyvin yhteen sellaisen päätelmän kanssa, että vuodon oli täytynyt jatkua ainakin jonkin aikaa ennen sen havaitsemista, koska huoneistossa B 8 todetut makuualkovin vahingot eivät olleet voineet olla aivan pienen vesimäärän aiheuttamia eikä hulevesillä voida aikaisemmin näissä perusteluissa todetun mukaisesti olettaa olleen suurta vaikutusta ainakaan makuualkovissa ja olohuoneen seinässä havaittujen kosteusvaurioiden syntymiseen. Se seikka puolestaan, että todistaja Hulinius oli havainnut seinässä kostean alueen olleen kiilamainen, tukee oletusta pistemäisestä vesivuodosta, jollaisen syntyminen lämpöputken vuotokohdasta on paljon todennäköisempi kuin hulevesien kulkeutumisesta naapurikiinteistön puolelta, edellyttäisihän viimeksi mainittu jonkinlaista yhtä halkeamaa tai reikää talojen välisessä seinä- ja muurirakenteessa, jota kautta kosteus ohjautuisi huoneiston B 8 makuutilan takaseinän yläosaan, eikä tällaisesta havainnosta ole asiaa koskevissa asiantuntijaraporteissa mitään mainintaa. Käräjäoikeudelle esitetyn todistelun perusteella voidaan näin ollen pitää selvitettynä, että vuotokohta oli ollut tiiliseinän sisällä.

Vuodon syystä asiasta kuullut asiantuntijat ovat olleet erimielisiä. Lähtökohtaisena syntysyynä on pidetty putken päälle päässyttä vettä, joka oli ollut peräisin joko sadevedestä tai lumien sulamisvedestä.
Putkeen Anxxkatu 6:n pihalla olevan luukun kautta päässyt vesi oli saattanut todistaja Hunnikaisen mukaan levitä eristeen alla metrinkin molempiin suuntiin siitä kohtaa putkea, johon vesi oli osunut. Sen seurauksena kostunut putki oli ajan myötä ruostunut ja lopultairiennyt puhki.

Toisaalta todistaja Kaapen on kertonut, ettei putken tarkka vuotokohta ole kenenkään tiedossa. Vuotokohdan paikantamisen puutteellisuuden vuoksi ei varmaa johtopäätöstä putkivuodon syystä voida tehdä päättelemällä. Lisäksi todistaja Kaapen on maininnut, että kaukolämpöputken käyttöikä on 50-60 vuotta, jos siihen ei kohdistu ulkopuolista rasitusta. Todistaja Paanasen mukaan putken rakenne oli vastannut asennusaikanaan vuonna 1965 ulkotilaan asennetun putken rakennetta. Se oli ollut vuodon havaitsemisen aikaan vuonna 2016 jo joka tapauksessa käyttöikänsä loppupuolelle. Näin ollen ei sitäkään mahdollisuutta, että putki oli rikkoutunut vanhuuttaan, voida sulkea pois.

Jäteastioita oli siirrelty ainakin niitä tyhjennettäessä. Mahdollisuutta, että astioiden siirtely olisi aiheuttanut luukulle vahinkoa, ei sinänsä voida pitää poissuljettuna, mutta luukun tukirakenteen lahoaminen ja painuminen ja sen myötä tapahtunut luukun siirtyminen pois alkuperäiseltä tasoltaan vaikuttaa kuitenkin selvästi todennäköisemmältä syyltä luukun reunojen paikoittaiseen vääntymiseen.

Roska-astioiden siirtelystä huoltoluukulle mahdollisesti aiheutuneista suoranaisista vahingoista ei käräjäoikeudelle ole esitetty mitään selvitystä. Sen vuoksi asiassa jää näyttämättä, että roskalaatikoiden siirtely olisi jollain tavalla vaikuttanut luukun nykyiseen kuntoon ja veden pääsyyn sen reunoilta pihakannen alla olevaan onkaloon.

Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab on vastuussa sen pihalla olevasta luukusta ja luukun alla olevasta onkalosta. Todistaja Haakkalan käsityksen mukaan luukku oli siirretty nykyiselle paikalleen yhtiön pihan alapuolella sijaitsevan ravintolatilan ilmastointiremontin yhteydessä 1990-luvun alussa eikä luukun paikka siten olisi alkuperäinen. Oliko kaukolämpöputken paikkaa samassa yhteydessä siirretty tai oliko siihen
edes kiinnitetty jonkinlaista huomiota tuossa vaiheessa, ei ole tullut esille todistelussa.

Todistaja Paananen on kertonut, että luukusta onkaloon tippuva vesi oli osunut kaukolämpöputkeen. Todistaja Piikkilän mukaan putki jää kuitenkin kannen tukirakenteen alle eikä luukusta tippuva vesi osu putkeen. Käräjäoikeus ei ole katselmuksellaan osannut kiinnittää eikä sen huomiota ole kiinnitetty tähän yksityiskohtaan. Kohta, jonka kautta hulevedet olivat päässeet osumaan kaukolämpöputkeen, on jäänyt käräjäoikeudelle näyttämättä. Toisaalta putki ja sen eristys oli kuitenkin saattanut kastua myös toisesta suunnasta putken päälle päässeestä vedestä. Putken päälle mahdollisesti tippuneen veden syy-yhteyttä putken rikkoutumiseen ei voida edellä todetun perusteella pitää selvitettynä. Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n toimissa ei näin ollen ja edellä lausuttujen muiden seikkojen perusteella voida katsoa olleen sellaista huolimattomuutta, että sen voitaisiin katsoa olevan vastuussa kaukolämpöputken rikkoutumisen aiheuttamista vahingoista. Kanne on tämän vuoksi hylättävä.

Vaaditusta korvausmäärästä


Kanteessa vaadittuun korvaukseen on sisällytetty eteisen korjaustöitä ja myös töitä olohuoneen lattian alustan korjauksesta. Niillä kohdin havaittujen vaurioiden syntymiseen on edellä todetun mukaisesti ilmeisesti vaikuttanut muualta kuin Anxxkatu 6:n suunnalta tullut kosteusrasitus. Vain makuuhuoneessa ja olohuoneen seinässä havaitut vauriot voidaan olettaa pääsääntöisesti syntyneeksi vastaajayhtiön suunnalta tulleesta kosteudesta.

Korjattava seinärakenne on yli sata vuotta vanha. Sen rakentaminen tuulettuvaksi on merkinnyt huomattavaa muutosta aikaisempaan rakenneratkaisuun verrattaessa. Myös alapohjan eristeen vaihtaminen purusta nykyaikaisempaan eristeratkaisuun, olkoonkin, että voimassa olevat rakennusmääräykset ovat saattaneet sitä edellyttää, ovat tarkoittaneet selvää tasonparannusta huoneistossa ja rakenteen käyttöiän pidentymistä. Sen vuoksi vastaajan myöntämät 20.000 euron määräiset korjauskulut, mikäli se katsottaisiin velvolliseksi niitä kantajalle korvaamaan, vaikuttavat suuruusluokaltaan oikeaan osuneilta.


Oikeudenkäyntikulut

Kantaja häviää asian. Se on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan vastaajalle tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Osapuolien asian hoitamiseen käyttämä aika on ollut likimain yhtä pitkä. Oikeudenkäyntilaskuihin merkittyjen tietojen perusteella kummankaan osapuolen laskuun ei ole sisällytetty tarpeettomia toimia. Sen vuoksi ei ole perusteita arvioida, että vastaajan laskutus olisi joltain osin aiheetonta. Kantaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kantaja Asunto Oy Iso Roxxxertinkatu 15 velvoitetaan korvaamaan vastaajan Asunto Oy Helsingin Anxxkatu 6 Bostads Ab:n oikeudenkäyntikulut 55.037,36 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.5.2020 lukien.


Merkintä siitä, onko ratkaisusta äänestetty

Ratkaisu on yksimielinen.

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä Jaajestyksessä tai korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa säädetyssä Jaajestyksessä muutoksenhakuohjeista ilmenevällä tavalla.

Tyytymättömyys ratkaisuun on ilmoitettava käräjäoikeudelle tai sen kansliaan viimeistään seitsemäntenä päivänä ratkaisun antamispäivästä.

Merkittiin, että As Oy lso Roxxxertinkatu 15 on määräajassa ilmoittanut
tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Valitusosoitus liitteenä. 24
käräjätuomari YV
Valituksen määräpäivä: maanantai 4.5.2020
Vastavalituksen määräpäivä: maanantai 18.5.2020