Urakkahinnan reklamoiminen kuluttajasuojalain (KSL) mukaan?

Onko kuluttajan reklamoitava sovittu hinta samalla tavalla kuin virhe. Kauppalain mukaan näin on tehtävä mutta kuluttajasuojalaissa ei ole vastaavaa säännöstä.

Tapauksessa urakoitsija velkoi kuluttajia ja kysymys siitä, olivatko kuluttajat eli vastaajat reklamoineet yhtiön suorituksen virheestä ja laskutuksesta kohtuullisessa ajassa. Mikäli katsottaisiin, että vastaajat olivat reklamoineet kohtuullisessa ajassa, tarkasteltavaksi tulee se, onko yhtiön suorituksessa ollut virhe, joka aiheuttaisi yhtiölle korvausvelvollisuuden.

Vastaajat olivat rakentaneet paritalon. Alueella ei ollut kunnallistekniikkaa, joten taloissa oli porakaivot ja jätevesisäiliöt. Syksyllä 2012 kummankin rakennuksen jätevesisäiliön oli havaittu vuotavan. Toinen vastaajista oli tilannut urakoitsijakantajalta kahden jätevesisäiliön asennustyöstä. Kantaja vaati, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat suorittamaan maksamattomat laskut.

Kantaja oli katsonut, että kuluttajat olivat laiminlyöneet reklamoinnin. Lisäksi yhtiö on suorittanut kaivuutöitä ja asentanut korjatut jätevesisäiliöt toimeksiannon mukaisesti. Kuitenkin toinen korjatuista jätevesisäiliöistä oli rikkoontunut uudestaan uudelleenasennuksen jälkeen, jolloin kiinteistölle toimitettiin uusi jätesäiliö. Kantajan mukaan kaikki toimenpiteet oli suoritettu tilauksen mukaisesti, joten yhtiö oli täyttänyt oman suoritusvelvoitteensa toimeksiannossa.

Vastaajat olivat kiistäneet kanteen. Vastaaja oli väittänyt, että kantaja oli laskuttanut liikaa. Vastaajan mukaan yhtiö ei ole asentanut rakennuksen A jätevesisäiliötä asennuksessa annettuja ohjeita noudattaen, joten asennukseen oli kulunut kohtuuttomasti aikaa. Kantaja oli katsonut, että oli laskuttanut vain tehdyistä tunneista ja työssä käytetyistä materiaaleista. Kantajan mukaan säiliön rikkoutuminen ei ollut kantajan vastuulla.

Käräjäoikeudessa oli kysymys siitä, olivatko vastaajat reklamoineet urakoitsijan suorituksen virheestä ja laskusta kohtuullisessa ajassa.

Käräjäoikeus katsoi, että reklamaation tekijällä on näyttötaakka siitä, että reklamaatio on tehty kohtuullisessa ajassa. Vastaajat eivät olleet reklamoineet käräjäoikeuden mukaan kohtuullisessa ajassa, jolloin käräjäoikeus katsoi, että vastaajat ovat tässä tapauksessa menettäneet oikeutensa vedota virheeseen eivätkä ole siten oikeutettuja hinnanalennukseen eivätkä vahingonkorvaukseen.

Asian näin päättyessä käräjäoikeus ei lausunut väitetystä suorituksen virheestä ja laskutuksen oikeellisuudesta. Koska vastaajat hävisivät asian, he olivat velvollisia korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Vastaajat valittivat hovioikeuteen ja vaativat, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään. Toissijaisesti asia olisi palautettava käräjäoikeuteen. lisäksi vastaajat olivat vaatineet, että he saavat esittää uusina todisteina hovioikeudessa teksti- ja sähköpostiviestejä.

Käräjäoikeus oli ratkaisussaan todennut, että kuluttajan suorittama kuluttajasuojalain reklamointi 8 luvun 16 §:n mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi se pitänyt havaita. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n mukainen tilaajan velvollisuus ilmoittaa virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa koskee luvun 12-14 §:issä tarkoitettuja virheitä. Nämä liittyvät suorituksen virheellisyyteen. Sitä vastoin tilaajan velvollisuudesta maksaa palvelun hinta säädetään luvun 23-25 §:issä. Näissä on kysymys hinnasta, sen määrästä, kohtuullisuudesta, markkinoinnista, hinta-arviota ja maksamista ym. sopimukseen perustuvia asioita. Viimeksi mainituista sopimusrikkomuksista ei ole säädetty reklamaatioaikaa kuten virheistä.

Hovioikeuden mukaan käräjäoikeus ei olisi saanut hyväksyä yhtiön kannetta sillä perusteella, että vastaajat olisivat laiminlyöneet kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa kohtuullisessa ajassa virheestä toimeksisaajalle ja koska käräjäoikeus ei ollut tuomiossaan arvioinut tähän liittyneitä kysymyksiä, käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Asia palautettiin käräjäoikeuteen, jonka tuli hovioikeuden mukaan ilman aiheetonta viivytystä omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.

Hovioikeuden perusteluista:

”Hovioikeus toteaa, että kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n mukainen tilaajan velvollisuus ilmoittaa virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa koskee luvun 12-14 §:issä tarkoitettuja virheitä. Näissä virheissä on kysymys muun ohella palveluksen laadusta sekä toimeksisaajan tiedonanto- ja neuvontavelvollisuudesta. Sitä vastoin tilaajan velvollisuudesta maksaa palveluksen hinta on säädetty luvun 23-25 §:issä. Luvun 23 §:n 1 momentissa on muun ohella säädetty, että jollei palveluksen hinnasta tai sen laskemistavasta ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon palveluksen sisältö, laajuus, laatu, taloudellisesti tarkoituksenmukainen suoritustapa, sopimuksentekoajankohdan käypä hinta tai hinnan laskemistapa sekä muut olosuhteet. Luvun 25 §:ssä on lisäksi säännökset maksuajankohdasta ja tilaajan oikeudesta saada erittely siinä tapauksessa, jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan. Toisin kuin kauppalain 47 §:ssä, kuluttajansuojalaissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla laskun saajalla olisi velvollisuus kohtuullisessa ajassa ilmoittaa myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa.

Nyt käsiteltävässä asiassa on kanteen ja vastauksen perusteella käräjäoikeudessa ollut kysymys siitä, olivatko URAKOITSIJA sekä toisaalta MMM ja HHH sopineet URAKOITSIJAn väittämällä tavalla urakan hinnaksi 21.000 euroa, vai perustuiko hinta MMMn ja HHHn väittämällä tavalla tuntilaskutukseen. Jos urakan hinta on perustunut tuntilaskutukseen, asiassa on arvioitavana vielä kysymykset siitä, onko laskutettu hinta kuluttajansuojalain 8 luvun 23 §:ssä tarkemmin määrätyin tavoin kohtuullinen ja mikä merkitys hintaerittelyyn liittyvillä seikoilla on MMMn ja HHHn maksuvelvollisuuden kannalta. MMM ja HHH ovat lisäksi esittäneet kuittausvaatimuksen. Koska käräjäoikeus ei olisi saanut hyväksyä URAKOITSIJAn kannetta sillä perusteella, että MMM ja HHH olisivat laiminlyöneet kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa kohtuullisessa ajassa virheestä toimeksisaajalle ja koska käräjäoikeus ei ole tuomiossaan arvioinut edellä mainittuja kysymyksiä, käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja asia on palautettava käräjäoikeuteen.”

(Asia on käsitelty uudelleen kokonaisuudessaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa L20/1676 ja sen päätöksestä 30.9.2021 on valitettu Helsingin hovioikeuteen. Päätös julkaistaan myöhemmin.)



Helsingin hovioikeus
Päätös Nro 122
Antamispäivä 3.2.2020
Diaarinumero S 19/1892

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 31.5.2019 nro 14998 (liitteenä)

Asia
Velkomus, palvelussopimus ym.

Valittajat
A R O MMM
A HHH

Vastapuoli
URAKOITSIJA Oy

Asian käsittely hovioikeudessa


Valitus
MMMlle ja HHHlle on myönnetty jatkokäsittelylupa 12.9.2019

A R O MMM ja A HHH ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään sekä URAKOITSIJA Oy (URAKOITSIJA) velvoitetaan korvaamaan MMMn ja HHHn oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa.
Toissijaisesti asia on palautettava käräjäoikeuteen. MMM ja HHH ovat lisäksi vaatineet, että he saavat esittää uusina todisteina hovioikeudessa eräitä teksti- ja sähköpostiviestejä.

Käräjäoikeuden tuomio oli virheellinen. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että A- ja B-talon jätevesisäiliöiden asennustöitä koskeva reklamaatio olisi tehty kohtuullisessa ajassa. MMMn ja HHHn mukaan URAKOITSIJAn korjattua työsuorituksensa A-talon säiliön vuodon korjaus onnistui moitteettomasti ja se on edelleen kunnossa. B-taloon jouduttiin hankkimaan uusi säiliö, jonka URAKOITSIJA asensi, minkä jälkeen myös B-talon osalta asia on kunnossa. URAKOITSIJA teki nämä työt marraskuun 2012 ja heinäkuun 2013 välisenä aikana. URAKOITSIJA laskutti töistä kuitenkin vasta 25.4.2014. Laskut saatuaan MMM reklamoi 29.4.2014 laskujen määrästä sähköpostitse URAKOITSIJAn edustajalle FFFlle ja pyysi erittelyä, josta selviäisi, mistä laskutus koostuu. FFF toimitti erittelyn laskuista MMMlle 13.8.2014. Tämän jälkeen MMM vaati FFFltä 13.8.2014 ja 2.9.2014 muun ohella, että laskut tulisi tehdä todellisten työtuntien mukaisesti ja että tämä toimittaisi hankinnoista kuormakirjat ja laskut. Lopulliset selvitykset FFF toimitti MMMlle vasta oikeudenkäynnin vireillä ollessa.

MMM on reklamoinut laskujen määristä ja perusteista. URAKOITSIJA on veloittanut noin 3.500 euron työstä noin 21.000 euroa. Viemärien ja jätevesisäiliön liitoksessa on ollut vuotoja. URAKOITSIJAn menettely on ollut kunnianvastaista ja arvotonta sekä suoritus terveydelle ja omaisuudelle vaarallinen, joten käräjäoikeuden olisi tullut tutkia asia, vaikka se olisi katsonut, ettei reklamaatiota ollut tehty kohtuullisessa ajassa. Lisäksi käräjäoikeuden olisi pitänyt tutkia MMMn ja HHHn esittämä kuittausvaatimus.

Vastaus

URAKOITSIJA Oy Kuljetusliike on vaatinut, että valitus hylätään ja MMM ja HHH velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan URAKOITSIJAn asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkoineen. Lisäksi MMMn ja HHHn valituksessaan esittämät uudet seikat ja todisteet tulisi jättää huomioon ottamatta.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. MMM ja HHH eivät ole reklamoineet työvirheestä eivätkä laskujen määristä tai perusteista. FFF on ennen laskutusta tavannut MMMn KKKlahden Teboil -asemalla, jossa osapuolten tarkoituksena on ollut keskustella ja sopia laskutuksesta. Tapaamisessa osapuolet ovat sopineet, että urakasta laskutettava kokonaissumma on 21.000 euroa. URAKOITSIJA on myöntänyt tällöin noin 5.715 euron hinnanalennuksen asian sopimiseksi. URAKOITSIJA on laskuttanut tämän mukaisesti. URAKOITSIJA on myös toimittanut MMMn pyynnöstä hänelle erittelyt työtunneista ja kuluista. URAKOITSIJAn mukaan asia on tullut näin sovituksi.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

URAKOITSIJA on kanteessaan vaatinut, että MMM ja HHH velvoitetaan kumpikin erikseen maksamaan URAKOITSIJAlle 10.500 euroa viivästyskorkoineen 2.5.2015 lukien. Vaatimus on perustunut URAKOITSIJAn tekemiin jätevesisäiliöiden korjaus- ja asennustöihin.
Kanteen perusteena URAKOITSIJA on muun ohella vedonnut siihen, että sen edustaja FFF on 15.2.2014 lähettänyt MMMlle erittelyn tehdyistä työtunneista ja materiaaleista. FFF oli tavannut ennen laskutusta MMMn huoltoasemalla, jossa osapuolten tarkoituksena oli ollut keskustella ja sopia laskutuksesta. Tapaamisessa osapuolet olivat sopineet, että urakasta laskutettava kokonaissumma oli 21.000 euroa eli URAKOITSIJA myönsi yhteensä noin 5.700 euron suuruisen hinnanalennuksen. URAKOITSIJA on katsonut, että asia oli tullut näin sovituksi. URAKOITSIJA on edelleen kanteessaan katsonut, että MMMn ja HHHn väite kantajan liikalaskutuksesta ei pitänyt paikkaansa. Kantaja oli laskuttanut vain tehdyistä tunneista ja työssä käytetyistä materiaaleista.

MMM ja HHH ovat kanteen kiistämisperusteena todenneet muun ohella, että he ovat saaneet 25.4.2014 päivätyt laskut. Laskutuksen oli tullut perustua tuntilaskutukseen. MMM ja HHH saivat laskuista pyytämänsä erittelyn 13.8.2014, jonka jälkeen MMM oli pyytänyt erittelystä tarkempaa selvitystä, kuten hankinnoista kuormakirjoja ja laskuja sekä viimeistelytöistä talokohtaista erittelyä. Näitä erittelyjä MMM ei koskaan saanut ja asia oli jäänyt sillensä, kunnes helmikuussa 2017 MMM sai URAKOITSIJAn asiamieheltä vaatimuskirjeen, johon MMM vastasi.

Käräjäoikeus on ratkaisussaan todennut, että kuluttajansuojalain 8 luvun 16
§:n mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi se pitänyt havaita. Mainitsemillaan perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että reklamaatio olisi tehty kohtuullisessa ajassa, minkä vuoksi MMM ja HHH olivat menettäneet oikeutensa vedota virheeseen. Käräjäoikeus totesi edelleen, että asian näin päättyessä se ei lausunut väitetystä suorituksen virheestä ja laskutuksen oikeellisuudesta. Näin ollen käräjäoikeus hyväksyi kanteen.

Hovioikeus toteaa, että kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n mukainen tilaajan velvollisuus ilmoittaa virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa koskee luvun 12-14 §:issä tarkoitettuja virheitä. Näissä virheissä on kysymys muun ohella palveluksen laadusta sekä toimeksisaajan tiedonanto- ja neuvontavelvollisuudesta. Sitä vastoin tilaajan velvollisuudesta maksaa palveluksen hinta on säädetty luvun 23-25 §:issä. Luvun 23 §:n 1 momentissa on muun ohella säädetty, että jollei palveluksen hinnasta tai sen laskemistavasta ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon palveluksen sisältö, laajuus, laatu, taloudellisesti tarkoituksenmukainen suoritustapa, sopimuksentekoajankohdan käypä hinta tai hinnan laskemistapa sekä muut olosuhteet. Luvun 25 §:ssä on lisäksi säännökset maksuajankohdasta ja tilaajan oikeudesta saada erittely siinä tapauksessa, jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan. Toisin kuin kauppalain 47 §:ssä, kuluttajansuojalaissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla laskun saajalla olisi velvollisuus kohtuullisessa ajassa ilmoittaa myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa.

Nyt käsiteltävässä asiassa on kanteen ja vastauksen perusteella käräjäoikeudessa ollut kysymys siitä, olivatko URAKOITSIJA sekä toisaalta MMM ja HHH sopineet URAKOITSIJAn väittämällä tavalla urakan hinnaksi 21.000 euroa, vai perustuiko hinta MMMn ja HHHn väittämällä tavalla tuntilaskutukseen. Jos urakan hinta on perustunut tuntilaskutukseen, asiassa on arvioitavana vielä kysymykset siitä, onko laskutettu hinta kuluttajansuojalain 8 luvun 23 §:ssä tarkemmin määrätyin tavoin kohtuullinen ja mikä merkitys hintaerittelyyn liittyvillä seikoilla on MMMn ja HHHn maksuvelvollisuuden kannalta. MMM ja HHH ovat lisäksi esittäneet kuittausvaatimuksen. Koska käräjäoikeus ei olisi saanut hyväksyä URAKOITSIJAn kannetta sillä perusteella, että MMM ja HHH olisivat laiminlyöneet kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa kohtuullisessa ajassa virheestä toimeksisaajalle ja koska käräjäoikeus ei ole tuomiossaan arvioinut edellä mainittuja kysymyksiä, käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja asia on palautettava käräjäoikeuteen.

Hovioikeudessa ei ole jutun lopputulos huomioon ottaen tarpeen ottaa kantaa uusien kirjallisten todisteiden esittämistä ja uusiin seikkoihin vetoamista sekä pääkäsittelyn toimittamista koskeviin asianosaisten vaatimuksiin.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee tämän päätöksen saatua lainvoiman ilman aiheetonta viivytystä omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen.

Käräjäoikeuden tulee tuomiossaan lausua hovioikeudessa syntyneiden oikeudenkäyntikulujen mahdollisesta korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.4.2020.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos P AAA
hovioikeudenneuvos K HHH
asessori I KKK


Ratkaisu on yksimielinen.


LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS
TUOMIO 19/14998
Annettu kansliassa
6. osasto
31.5.2019
L 18/4473
Käräjätuomari K SSS



Kantaja
URAKOITSIJA Oy

Vastaaja
MMM, A R O

HHH, A


Asia
Velkomus, palvelussopimus ym.

Vireille
12.4.2018

KANNE

Vaatimukset
Suullinen valmistelu 4.4.2019
Jatkettu suullinen valmistelu ja pääkäsittely 22.5.2019

Vastaajat A MMM ja A HHH ovat vuonna 2009 rakentaneet paritalon Kirkkonummelle osoitteeseen SSStie 208. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa, joten taloissa on porakaivot ja jätevesisäiliöt. MMM on myynyt oman puoliskonsa (rakennus A) heti sen valmistuttua vuonna 2009 ja HHH omansa (rakennus B) vuonna 2013.

Syksyllä 2012 kummankin rakennuksen jätevesisäiliön on havaittu vuotavan.

A MMM on tilannut URAKOITSIJA Oy (myöh. URAKOITSIJA) palvelun koostuen muun muassa kahden jätevesisäiliön asennustyöstä osoitteessa SSStie, Kirkkonummi.



Kantaja vaatii, että käräjäoikeus

1. velvoittaa vastaaja A MMMn maksamaan 10.500 euroa kantajalle korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.5.2015 lukien,
2. velvoittaa vastaaja A HHHn maksamaan 10.500 euroa kantajalle korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.5.2015 lukien, ja
3. velvoittaa vastaajat korvaamaan kantajan asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 11.185,00 euroa (alv 0%) niin, että kumpikin vastaaja vastaa 50 % mainitusta määrästä, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua oikeuden ratkaisusta lukien.

Perusteet

URAKOITSIJA on sopinut MMMn kanssa A-talon urakasta ja MMM vastaa yksin kantajan suorittamista A-talon töistä ja materiaaleista aiheutuneista kustannuksista.

URAKOITSIJA on sopinut HHHn puolesta asemavaltuutuksella toimineen MMMn kanssa B-talon urakasta ja HHH vastaa yksin kantajan suorittamista B-talon töistä ja materiaaleista aiheutuneista kustannuksista.

URAKOITSIJA on suorittanut kaivuutöitä ja asentanut korjatut jätevesisäiliöt toimeksiannon mukaisesti. Toinen korjatuista jätevesisäiliöistä on rikkoontunut uudestaan uudelleenasennuksen jälkeen. Kiinteistölle on tämän jälkeen toimitettu uusi jätesäiliö, jonka URAKOITSIJA on asentanut.

URAKOITSIJA on asentanut A-talon jätesäiliön yhteyteen salaojituksen ja mahdollisuuden asentaa järjestelmään pumppu ylimääräisen veden poistamiseksi jätesäiliön kaivannosta. Kaikki toimenpiteet on suoritettu tilauksen mukaisesti, joten URAKOITSIJA on täyttänyt oman suoritusvelvoitteensa toimeksiannossa.

URAKOITSIJAn edustaja F FFF on 15.2.2014 lähettänyt MMMlle erittelyn tehdyistä työtunneista ja materiaaleista. Erittelyjen mukaan töiden ja materiaalien kokonaishinta on ollut 26.715,68 euroa.

F FFF on ennen laskutusta tavannut MMMn Kivenlahden Teboil-huoltoasemalla, jossa osapuolten tarkoituksena on ollut keskustella ja sopia laskutuksesta. Tapaamisessa osapuolet ovat sopineet, että urakasta laskutettava kokonaissumma on 21.000 euroa, eli URAKOITSIJA on myöntänyt yhteensä noin 5.700 euron suuruisen hinnanalennuksen. URAKOITSIJAn näkemyksen mukaan asia on näin tullut sovituksi. Näin ollen vastaajilla ei ole enää oikeutta esittää asiassa hinnanalennus- tai vahingonkorvausvaatimusta. Jos vastaajilla katsotaan olevan oikeus hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen, tulee huomioida URAKOITSIJAn jo myöntämä noin 5.700 euron hinnanalennus.

Vastaajan väite kantajan liikalaskutuksesta ei pidä paikkansa. Kantaja on laskuttanut vain tehdyistä tunneista ja työssä käytetyistä materiaaleista.

Vastaajan väite kantajan työsuorituksessa olevasta virheestä ei pidä paikkaansa. Kantaja ei ole toiminut vastoin sopimusta. Kantajan
suorituksessa ei ole myöskään muutoin virhettä. Säiliön rikkoutuminen ei siten ole kantajan vastuulla. Todettakoon tältä osin, että kantajan tehtävä oli alkuperäisen rikkoutuneen säiliön uudelleen asentaminen sen
jälkeen, kun säiliön valmistaja oli rikkoutuneen säiliön korjannut. Todennäköisesti tämä korjattu säiliö ei soveltunut kyseiseen kohteeseen, koska sekin on rikkoutunut. Sen tilalle on hankittu toinen, vahvistettu säiliömalli, jonka kantaja on asentanut.

Väitetyistä, yllä mainituista virheistä ei joka tapauksessa ole ilmoitettu kantajalle kohtuullisessa ajassa niiden havaitsemisesta. Mitään korvattavaa vahinkoa ei ole syntynyt eikä väitettyä vahinkoa ole myöskään määrältään näytetty toteen.

Vahingonkorvausvaatimus koskee B-talon säiliötä, jolloin vahingonkärsijä voi olla ainoastaan HHH.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat kiistävät kanteen ja vaativat, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Toissijaisesti vastaajat vaativat, että kanteessa tarkoitettu saatava kuitataan heillä kantajalta olevalla vastasaatavalla määrältään 8.070 euroa.

Vastaajat myöntävät kanteessa tarkoitetusta saatavasta oikeaksi 3.408,76 euroa, josta kummankin vastaajan osuus on puolet, eli 1.704,38 euroa.

Perusteet

URAKOITSIJA ei ole asentanut rakennuksen A jätevesisäiliötä asennuksesta annettuja ohjeita noudattaen, joten asennukseen on kulunut kohtuuttomasti aikaa. Keväällä 2013 säiliöiden toiminta on ollut aiemmasta poikkeavaa, jolloin säiliöt on kuvautettu. Kuvauksessa viemärin ja säiliön välinen liitos on todettu vuotavan. URAKOITSIJA on käynyt korjaamassa molempien säiliöiden liitokset. Jonkin ajan kuluttua URAKOITSIJA on ilmoittanut, että rakennuksen B säiliö on rikki. Insinööri V TTT on MMMn kanssa todennut, että säiliön päädystä, säiliön vahvimmasta kohdasta, puuttui pala. Kyseinen vaurio on voinut syntyä ainoastaan kovasta ulkopuolisesta voimasta, kuten kaivinkoneen kauhan iskusta. Rakennus B:lle tilattiin uusi säiliö, jonka URAKOITSIJA asensi.

Kantajan edustaja F FFF on 23.4.2014 lähettänyt MMMlle tekstiviestin, jossa hän tiedustelee laskujen maksamista. MMM on seuraavana päivänä vastannut, että hän ei ole vastaanottanut laskuja, minkä jälkeen FFF on tiedustellut kenen nimellä laskut laitetaan. MMM on vastannut viestiin antamalla omansa ja HHHn laskutusosoitteet. Vastaajat ovat saaneet laskut, jotka on päivätty 25.4.2014.

MMM on useaan otteeseen pyytänyt URAKOITSIJAn F FFFltä selvitystä tehdyistä töistä sitä saamatta. Kaikista laskuista on puuttunut erittely, vaikka laskutuksen perusteena on ollut tuntilaskutus. Laskutusta oli pyydetty niin, että rakennus A:ta koskevat kulut ovat yhdellä laskulla ja rakennus B:tä koskevat kulut toisella, mutta URAKOITSIJAlta oli tullut 3 laskua, joista 2 oli koskenut rakennusta Aja yksi rakennusta B niin, että yksi rakennus A:n lasku oli osoitettu MMMlle ja loput HHHlle.

MMM ja HHH ovat reklamoineet URAKOITSIJAlle laskujen määrästä ja erittelyn puuttumisesta välittömästi laskut saatuaan. Vastaajat ovat saaneet laskuista erittelyn 13.8.2014 (K4). MMM on välittömästi pyytänyt erittelystä selvitystä ja siihen liittyviä laskuja. MMM on 2.9.2014 tiedustellut erittelyjä uudelleen ja pyytänyt asiasta dokumentteja, hankinnoista kuormakirjoja ja laskuja sekä viimeistelytöistä talokohtaista erittelyä. Kyseisiä erittelyjä MMM ei koskaan saanut ja asia on jäänyt sillensä.

Helmikuussa 2017 MMM on saanut AA KKKltä vaatimuskirjeen kyseisiä laskuja koskien, johon MMM on vastannut kirjallisesta todistelusta (V2) ilmenevin tavoin.

Laskutus on ollut sattumanvaraista ja epäuskottavaa eikä se ole perustunut todellisiin tehtyihin tunteihin. Erittelystä on pääteltävissä, että se ei perustu todelliseen tuntikirjanpitoon. Säiliön nostossa ei ole tarvittu kuorma-autoa muuhun kuin koneen siirtoon, mikä on erittelyn mukaan laskutettu erikseen. Sopimuksen mukaan paikalta ei ole saanut ajaa yhtään kuormaa maata pois. Vastaajien käsityksen mukaan paikalle ajetuksi väitettyä kivituhkaa ja multaa ei ole paikalle ajettu.

URAKOITSIJA on tehnyt tontilla töitä 22.11.2012, 10.12.2012, 11.12.2012 ja 22.1.2013. Hyväksyttävät tunnit näiltä päiviltä ovat kaivinkoneen ja rakennusmiehen osalta 24 tuntia (4 päivää a 6 tuntia) eli yhteensä 1.968,00 euroa (alv 0 %, 24 x 52 euroa+ 24 x 32 euroa) sekä lisäksi koneen siirto työmaalle, erittelyn mukaisesti 125 euroa. Yhteensä vastaajat hyväksyvät laskutuksesta tältä ajalta siis 2.093,00 euroa (alv 0
%) eli 2.595,32 euroa (alv 24 %). Vastaajat kiistävät, että töitä olisi tehty
5. ja 7.12.2012, mikä ei esitettyjen laskujen (Meltex, Vuokra-Pekat, Wurth) perusteella ole mahdollista.

URAKOITSIJAn laskutuksessa 22.11.2012 - 22.1.2013 on niin paljon epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia, että sitä ei voida miltään osin pitää luotettavana eikä uskottavana.

Myöhemmät työt ovat pääosin aiheutuneet siitä, että URAKOITSIJA on ollut huolimaton säiliöiden ja viemärin liitoksen tekemisessä, minkä takia liitokset on jouduttu kaivamaan auki ja tekemään uudelleen. Tässä yhteydessä rakennuksen B säiliö on URAKOITSIJAn tuottamuksesta rikkoutunut korjauskelvottomaksi, mistä syystä se on jouduttu vaihtamaan uuteen. Vastaajat eivät ole velvollisia maksamaan URAKOITSIJAn huolimattomuudesta aiheutuneista töistä. Vastaajille on aiheutunut URAKOITSIJAn toiminnasta vahinkoa, kun he ovat joutuneet ostamaan uuden 4.200,00 euron arvoisen säiliön rikotun tilalle.

Myöhemmän erittelyn mukaisista töistä vastaajat hyväksyvät rakennuksen B mullan tasaamisesta koneen ja apumiehen osalta yhden päivän työt (8 tuntia) eli 813,44 euroa (alv 24 %). Laskutetusta 83,17
tonnista kivituhkaa on selvitys vain 14,72 tonnin osalta. Asiassa ei ole näytetty, että tontilta olisi 11. ja 19.6.2013 viety maata pois. Mullasta on laskutettu 48 tonnista, jota koskevan laskun mukaan kyseinen määrä on toimitettu KKKtielle Espooseen.

MMM on esittänyt reklamaation säiliöiden vuotaneista liitoskohdista toukokuun 2013 loppupuolella välittömästi sen jälkeen, kun vuodon syy on 20.5.2013 selvinnyt. Samalla hän on vaatinut kantajaa korjaamaan vuotokohdat. Tämän kantaja on tehnytkin, mutta talon B vuotokorjauksen yhteydessä kantaja on huolimattomalla toiminnalla aiheuttanut säiliön rikkoutumisen. Tästä MMM on reklamoinut välittömästi rikkoutumisen havaittuaan FFFlle touko-kesäkuun vaihteessa 2013. Samalla hän on suullisesti esittänyt vahingonkorvaus- ja kuittausvaatimuksen kantajalle.

Neuvotteluissa KKKlahden Teboililla elokuun loppupuolella 2014 MMM on esittänyt kuittausvaatimuksen uudelleen. Samalla hän on tehnyt kantajalle sovintoesityksen ja ehdottanut, että vastaajat maksavat asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi 2.000 euroa. Kantaja ei ole sovintoehdotusta hyväksynyt. Neuvottelua ennen kantaja on ilmoittanut sähköpostilla (V7) olevansa valmis neuvottelemaan järkevissä rajoissa.

Vastaajat hyväksyvät URAKOITSIJAn laskuista määrällisesti yhteensä 3.408,76 euroa. Vastaajat suostuvat hyväksymään laskun jakamisen puoliksi niin, että kummankin vastuu on 1.704,38 euroa, koska laskujen erittelystä on mahdotonta selvittää töiden kohdistuminen rakennusten A ja B kesken.

Toimeksiantoa tehtäessä on tehty selväksi, että laskutus jaetaan rakennuskohtaisten töiden mukaisesti MMMn ja HHHn kesken. Tästä syystä osapuolet eivät ole yhteisvastuussa mistään osasta laskuja, vaan vastaavat kumpikin yksin omasta osuudestaan.

URAKOITSIJAn toiminnasta vastaajille aiheutunut vahinko on kokonaisuudessaan 8.070,00 euroa, mikä on huomattavasti URAKOITSIJAn hyväksyttävää laskutusta suurempi. Summa muodostuu uudesta säiliöstä 4.200 euroa, kuvauksesta ja säiliön ylimääräisestä tyhjennyksestä 960 euroa, hävitetystä anturista 90 euroa sekä selvittelykuluista 2.820 euroa. Näin ollen vastaajilla ei ole maksuvelvollisuutta URAKOITSIJAlle. Vastaajat vaativat saatavien kuittaamista.

Mikäli vastoin vastaajien oletusta kuittauksen jälkeen jotakin jäisi heidän maksettavakseen, vastaa kumpikin vastaaja erikseen puolesta jäljelle jäävästä määrästä.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kantaja

K1. Laskut 3-5/2014
K2. -
K3. (sama kuin V2.) MMMn vastaukset KKKlle 8.2.2017 ja tämän jälkeen
K4. Talokohtainen erittely töistä ja materiaaleista
K5. Tositteet materiaaleista
K6. Sähköpostiviesti F FFFltä A MMMlle 15.2.2014

Vastaajat
V1. Neljä valokuvaa talon B säiliöstä 16.5.2013
V2. MMMn vastaukset KKKlle
V3. Selvitys jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista
V4. Ote talotarvike.com ja taloon.com -internetsivuilta
V5. Kantajan sähköposti vastaajalle 15.8.2014
V6. KKKn sähköpostiviesti MMMlle 20.5.2013
V7. FFFn sähköposti MMMlle 13.8.2014

Henkilötodistelu

Kantaja


1. F FFF, URAKOITSIJA Oy hallituksen puheenjohtaja todistelutarkoituksessa

2. Todistaja S GGG

Vastaajat

1. Vastaaja A MMM

2. Todistaja V TTT, rakennusinsinööri

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Kantaja

- Ilmakuva kiinteistöstä


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on ensinnäkin kyse siitä, ovatko vastaajat reklamoineet URAKOITSIJAn suorituksen virheestä ja laskutuksesta kohtuullisessa ajassa.

Mikäli katsotaan, että vastaajat ovat reklamoineet kohtuullisessa ajassa, tulee tarkasteltavaksi, onko URAKOITSIJAn suorituksessa ollut virhe, joka aiheuttaisi URAKOITSIJAlle korvausvelvollisuuden.

Lisäksi tällöin tulisi tarkastella, onko URAKOITSIJAn laskutus ollut aiheellista ja miltä osin vastaajat mahdollisesti ovat velvollisia maksamaan heihin kohdistetut laskut.

Reklamaatio

Asiassa sopimuksen osapuolina ovat oikeushenkilö (URAKOITSIJA Oy) toimeksisaajana ja kaksi luonnollista, yksityishenkilöä (MMM ja HHH) tilaajina. URAKOITSIJA on elinkeinonharjoittaja, MMM ja HHH ovat kuluttajia. Asiaan sovelletaan näin ollen kuluttajansuojalain (KSL) säännöksiä.

KSL 8 lukua sovelletaan sen 1 §:n mukaan vastikkellisiin palveluksiin, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus.

Kyseisen luvun 16 §:n mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Tässä asiassa kantajan edustaja F FFF on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän on lähettänyt MMMlle erittelyn työtunneista sähköpostitse 15.2.2014. FFF on kertonut, että hän on MMMn kanssa neuvotellut tuntilaskutuksesta ja suostunut noin 5.700 euron hinnanalennukseen, kun MMM on kyseenalaistanut toisen työmiehen tarpeellisuuden työsuorituksessa. Riidatonta on, että laskut on lähetetty vastaajille 25.4.2014 ja, että MMM on pyytänyt ja saanut niitä koskevan tarkemman erittelyn tunneista ja suoritetuista töistä 13.8.2014. FFF on kiistänyt, että vastaajat olisivat ilmoittaneet suorituksessa olevasta virheestä ennen kuin MMM on 8.2.2017 vastannut kirjallisesti asianajaja KKKn lähettämään vaatimukseen. MMM on vasta myöhemmin lähettämässään kirjallisessa vaatimuksessa yksilöinyt suorituksen virheet ja vastaajien niihin perustuvat vaatimukset.

Vastaaja A MMM on kuultuna kertonut, että hän on reklamoinut suorituksen virheestä, eli B talon säiliön rikkoutumisesta, suullisesti heti, kun se on havaittu, eli toukokuussa 2013. Lisäksi MMM on kertonut reklamoineensa laskujen määrästä ja pyytäneensä touko-syyskuussa 2014 toistuvasti erittelyjä laskuista ja materiaalikuluista, näitä saamatta.

Kirjallisena näyttönä reklamaatiosta kantaja ja vastaajat ovat esittäneet MMMn asianajaja KKKlle toimittamat kirjalliset vastaukset, joista ensimmäinen on lähetetty 8.2.2017 ja toinen sen jälkeen.
Kummassakaan vastauksessa ei ole päiväystä.

Käräjäoikeus toteaa, että reklamaation tekijällä on näyttötaakka siitä, että reklamaatio on tehty kohtuullisessa ajassa. Tässä tapauksessa osapuolten kertomukset asiasta ovat vastakkaiset. Ainoa näyttö reklamaation tekemisestä ovat MMMn kirjalliset vastaukset KKKlle helmikuussa 2017. MMM on riidattomasti ollut itse paikalla 16.5.2013, kun B talon säiliön vaurio on todettu. Lisäksi hän ja HHH ovat riidattomasti vastaanottaneet laskut huhti-toukokuun vaihteessa 2014.
MMMn toimittaessa kirjalliset vastauksensa KKKlle 2017, on väitetystä virheestä ollut kulunut jo lähes neljä vuotta ja laskutuksestakin lähes kolme vuotta. Näin ollen on katsottava, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että reklamaatio olisi tehty kohtuullisessa ajassa.

Tilaaja menettää oikeutensa vedota virheeseen, mikäli reklamaatiota ei ole tehty kohtuullisessa ajassa. Näin ollen MMM ja HHH ovat tässä tapauksessa menettäneet oikeutensa vedota virheeseen eivätkä siten ole oikeutettuja enempään hinnanalennukseen eivätkä vahingonkorvaukseen.

Asian näin päättyessä käräjäoikeus ei lausu väitetystä suorituksen virheestä ja laskutuksen oikeellisuudesta.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaajat häviävät asian, joten he ovat velvollisia korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Vastaajat ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikulut sellaisenaan.

Tuomiolauselma

URAKOITSIJA Oy kanne hyväksytään.

Vastaaja A MMM velvoitetaan suorittamaan URAKOITSIJA Oy 10.500 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen 2.5.2015 lukien.

Vastaaja A MMM velvoitetaan suorittamaan korvausta URAKOITSIJA Oy puolet sen oikeudenkäyntikuluista eli 5.592,50 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.

Vastaaja A HHH velvoitetaan suorittamaan URAKOITSIJA Oy 10.500 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen 2.5.2015 lukien.

Vastaaja A HHH velvoitetaan suorittamaan korvausta URAKOITSIJA Oy Kuljetusliikkeelle puolet sen oikeudenkäyntikuluista eli 5.592,50 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.

Vastaaja A MMMn ja A HHHn esittämä kuittausvaatimus hylätään.

Vastaaja A MMMn ja A HHHn esittämä oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvaatimus hylätään.


Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 § ja 8 §
Kuluttajansuojalaki 8 luku 1 § ja 16 §

Muutoksenhaku

Tähän tuomioon saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hovioikeuteen. Muutosta käräjäoikeuden tuomioon saa hakea hovioikeuden asemesta korkeimmalta oikeudelta (ennakkopäätösvalitus), jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.


Määräajassa ovat A MMM ja A HHH ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomion osalta.



Käräjätuomari K SSS