Törkeä huolimattomuus ja reklamointi?
Alla olevassa tapauksessa kuluttaja oli teettänyt urakoitsijalla rakennustöitä ns. "mummonmökin" wc:n osalta. Kuluttaja oli purkanut urakan. Urakoitsija nosti kanteen laskusaatavista, johon annettiin yksipuolinen tuomion. Kuluttaja haki takaisinsaantia ja reklamoi siinä vaiheessa urakoitsijan virheistä eli 8 kk urakan keskeyttämisestä. Urakoitsija väitti reklamoinnin tapahtuneen liian myöhään mutta kuluttaja vetosi siihen, että urakoitsija menetteli törkeän huolimattomasti jolloin reklamointi voi tapahtua myöhemminkin kuin kohtuullisen ajan kuluessa. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki vaatimukset koska reklamointi oli tehty myöhässä. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että urakoitsija oli menetellyt törkeän huolimattomasti asentaessan putket selvästi määräysten vastaisesti (eristetty uretaanilla ja kannakoinnin puutteet jne). Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi katsonut virheiden olevan "normaaleja" virheitä eikä törkeitä ja olisi näin hylännyt kuluttajan vaatimukset, koska reklamointi oli tehty liian myöhään.
Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten törkeän huolimattomuuden raja on laskemassa aiemmin varsin tiukasta tulkinnasta, jolloin oltiin tarkoituksellisen tai piittaamattoman menettely alueella ennenkuin katsottiin sen olevan törkeää huolimattomuutta.
Samansisältöinen säännös on kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa, kauppalaissa, asuntokauppalaissa, maakaaressa, tietoyhteiskuntakaaressa, maksupalvelulaissa ja valmismatkalaissa.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan myös tehdä elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt palveluksen tai sitoutunut vastaamaan sen ominaisuuksista. Tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos 1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti; 2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia; tai 3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.
Hovioikeus totesi, että "menettelyä, jossa yrittäjä jättää tärkeän työvaiheen tekemättä tai käyttää puutteellista materiaalia tarkoituksenaan kasvattaa voittoaan tilaajan kustannuksella, on ruotsalaisessa oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa kuvattu termeillä "byggfusk" ja "yrkesfusk" (NJA 1992 s. 130)." "Näin kuvattua menettelyä ei tapauksessa selostetun ruotsalaisen oikeuskirjallisuuden mukaan ole mitään syytä suojata esimerkiksi lyhyen vanhentumisajan kautta." "Termeillä kuvatun menettelyn on ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa katsottu kaikissa oloissa ilmentävän törkeää huolimattomuutta."
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2007:91 lausutuin tavoin yksittäistapauksittain arvioitavaksi jää, voidaanko menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi.
Koska käräjäoikeus ei ollut tuomiossaan käsitellyt virheitä, hovioikeus päätyi palauttamaan jutun käräjäoikeuteen ilman prekluusiovaikutusta. Tämä tarkoitti sitä, että kuluttaja pystyi käräjäoikeudessa vetoamaan kaikkiin myös hovioikeudessa uusina virheinä ilmoittamiinsa virheisiin (terveyshaitta).
Näytöllisesti juttu oli hankala koska kuten usein tämän tyyppisissä riidoissa reklamointi oli tehty suullisesti ja epäselvästi ja urakoitsija vetosi kuluttajan nimenomaiseen suostumukseen halvemmista asennuksista. Kuluttajalla on näyttötaakka siitä, että reklamointi on tehty oikea-aikaisesti ja tarkasti yksilöiden. Urakoitsijalla puolestaan on näyttötaakka siitä, mitä on sovittu työn tekemisestä.
Turun hovioikeus Päätös Nro 881
Antopäivä 5.10.2017
Diaarinumero S 16/1137
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 10.5.2016 nro 13854 (liitteenä)
Asia Valittaja Vastapuoli
Velkomus, palvelussopimus ym.
H. Vihxxx
R. Saxxx Ky
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
Vihxxx on vaatinut, että hänet vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta R. Saxxx Ky:lle. Lisäksi hän on toistanut käräjäoikeuden tuomion sivulta 3 ilmenevät vaatimuksensa. Vielä hän on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulujensa omavastuu osuus hovioikeudessa korkoineen.
Vihxxx on toistanut käräjäoikeuden tuomion sivuilta 2-3 ilmenevät perusteensa. Lisäksi Vihxxx on perusteinaan lausunut, että viemäriputket oli eristetty virheellisesti uretaanivaahdolla, yksi kostean tilan pistorasia oli asennettu liian matalalle ja yhtiön palvelun tulos oli virheiden vuoksi ollut terveydelle vaarallinen. Käräjäoikeus on tulkinnut reklamaation ajankohtaa ja sisältöä virheellisesti. Lisäksi käräjäoikeus on jättänyt huomioimatta sen, että Vihxxxella on joka tapauksessa ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n nojalla oikeus vedota virheisiin, koska yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai palvelun tulos olisi virheiden johdosta ollut terveydelle ja omaisuudelle vaarallinen.
Vastaus
R. Saxxx Ky on käräjäoikeuden tuomion perusteluihin viitaten vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Vihxxx velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.
Todistelu hovioikeudessa
Sama kuin käräjäoikeudessa
Hovioikeuden ratkaisu
Käsittelyratkaisu
Vihxxx on käräjäoikeudessa kanteensa perusteina muun muassa väittänyt, että yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai ainakin menettely oli aiheuttanut vahingon vaaraa omaisuudelle. Valituskirjelmässään Vihxxx on väittänyt, että yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti ja arvottomasti ja lisäksi palvelun tulos olisi virheiden vuoksi aiheuttanut vahingon vaaran omaisuudelle.
Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan valittaja ei saa säännöksessä mainituin poikkeuksin hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa.
Edellä mainituin perustein hovioikeus jättää tutkimatta Vihxxxn väitteen siitä, että yhtiön palvelun tulos oli ollut terveydelle vaarallinen.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
Hovioikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, oliko Vihxxx reklamoinut väittämistään virheistä oikea-aikaisesti ja riittävän yksilöidysti. Jos reklamaatio ei ollut ollut oikea-aikainen, kysymys on siitä, oliko yhtiön menettely ollut kunnianvastaista ja arvotonta sillä seurauksella, ettei Vihxxxn ollut tarvinnut reklamoida virheestä.
Reklamaatio
Reklamaation osalta hovioikeus on ottanut vastaan saman näytön kuin käräjäoikeus ja tekee siitä samat johtopäätökset.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentin soveltamisen lähtökohdat
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
Saman lainkohdan 2 momentin 1 kohdan mukaan tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Samansisältöinen säännös on kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa, kauppalaissa, asuntokauppalaissa, maakaaressa, tietoyhteiskuntakaaressa, maksupalvelulaissa ja valmismatkalaissa.
Säännökset ilmentävät näkökohtaa, jonka mukaan selvästi moitittavasti toiminutta myyjää tai palveluntarjoajaa ei välttämättä ole perusteltua suojata virhevastuulta pelkästään ajan kulumisen perusteella. Jotta myyjän tai palveluntarjoajan menettelyä voidaan pitää kunnianvastaisena ja arvottomana, menettelyn tulee poiketa selvästi siitä, mitä voidaan pitää kyseisessä sopimuksentekotilanteessa yleisesti hyväksyttävänä. Esimerkkinä kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä on kuluttajansuojalain esitöissä (HE 360/1992 vp s. 61) ja kirjallisuudessa (Tuula Ämmälä: Suomen kuluttajaoikeus, 2006, s. 139) mainittu tilanne, jossa myyjä on tiennyt tavaran virheestä mutta yrittänyt salata sen ostajalta. Arvioitaessa urakoitsijan menettelyä kuluttajapalvelusopimustilanteessa esimerkki ei sovellu, koska väitetty virhe muodostuu vasta sopimusta täytettäessä eli tässä tapauksessa urakkaa suoritettaessa. Menettelyn kunnianvastaisuutta ja arvottomuutta on tällaisessa tilanteessa arvioitava urakoitsijan suorituksesta käsin.
Menettelyä, jossa yrittäjä jättää tärkeän työvaiheen tekemättä tai käyttää puutteellista materiaalia tarkoituksenaan kasvattaa voittoaan tilaajan kustannuksella, on ruotsalaisessa oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa kuvattu termeillä "byggfusk" ja "yrkesfusk" (NJA 1992 s. 130). Näin kuvattua menettelyä ei tapauksessa selostetun ruotsalaisen oikeuskirjallisuuden mukaan ole mitään syytä suojata esimerkiksi lyhyen vanhentumisajan kautta. Termeillä kuvatun menettelyn on ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa katsottu kaikissa oloissa ilmentävän törkeää huolimattomuutta.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2007:91 lausutuin tavoin yksittäistapauksittain arvioitavaksi jää, voidaanko menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi.
Yhtiön menettelyn arviointi
Väliaikaisratkaisu
Todistelutarkoituksessa kuultu J. Saxxx on hovioikeudessa kertonut, että tarkoituksena oli ollut tehdä pesuhuoneesta väliaikainen ratkaisu yhtä talvea varten ja että seuraavana kesänä oli ollut tarkoitus tehdä piharakennukseen uudet, hienot saunatilat. Nyt oli ollut määrä ainoastaan asentaa pesuhuoneeseen umpinainen suihkukaappi ja pinnoittaa seinät kuitenkaan laatoittamatta niitä. Todistelutarkoituksessa kuullun Vihxxxn mukaan mistään väliaikaisratkaisusta ei ollut ollut puhetta.
Yhtiö ei ole käräjäoikeudessa eikä hovioikeuden valmisteluistunnossa väittänyt, että suorituksen tarkoituksena olisi ollut tehdä väliaikainen pesutila. Saxxsen kertomusta ei ole tältä osin pidettävä uskottavana eikä sen tueksi ole esitetty muuta näyttöä. Edellistä arviota ei muuta toiseksi se, että todistaja J. P. Heittt on hovioikeudessa kuultuna kertonut kyseessä olleen väliaikaisen ratkaisun, koska hän on kertonut saaneensa tätä koskevan tiedon Saltttselta. Urakoitsijan vaihtumisen jälkeen pesuhuoneesta ei ollut tehty väliaikaista, mikä sekin puhuu Saltttsen kertomaa vastaan. Edellä mainituin perustein yhtiön ja Vihxxxn ei ole osoitettu sopineen väliaikaisratkaisusta ja työsuoritusta on arvioitava tämän mukaisesti.
Työn keskeneräisyys
Asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että yhtiö oli tehnyt pesuhuoneessa töitä yhden viikon ajan ennen kuin työt oli viikonlopun aikana keskeytetty. Saxxx ja todistaja Heittt, joka oli yhtiön työntekijänä pääosin suorittanut työn ja joka on koulutukseltaan LVI-teknikko ja kokemukseltaan kokenut ja märkätilasertifioitu urakoitsija, ovat kertoneet työn olleen keskeytettäessä kauttaaltaan niin keskeneräinen, ettei yhtiön lopullista suoritusta kohteessa ole mahdollista arvioida.
Myös todistaja O. Håkan J.ni Sötttin ja todistaja J-P. Kaltttn kertomuksesta ilmenee työn olleen kesken. Sötttin ja Kaltttn kertoman sekä kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien perusteella pelkkä keskeneräisyys ei kuitenkaan riitä selittämään yhtiön kohteessa toteuttamia ratkaisuja. Kyse on Kaltttn kertomuksen ja valokuvien perusteella ollut ennemminkin jo suoritetusta virheellisestä asennuksesta, joka on ryömintätilaan asennettujen putkien osalta lisäksi ehditty jo peittää välipohjalla. Ei voida myöskään pitää uskottavana, että yhtiö olisi tarkoittanut tuntityönä suoritettavassa remontissa myöhemmin purkaa itse tekemiään asennuksia, joiden väliaikaisuudelle todistajat Sötttja Kalttt eivät nähneet perusteita. Johtopäätöstä tukee myös se, että urakan suorittaakseen ottanut Kalttt on kertonut joutuneensa purkamaan kaiken yhtiön rakentaman. Kyse ei siten ollut ollut keskeneräisistä töistä, joita uusi urakoitsija olisi pystynyt jatkamaan.
Väittämistaakan merkitys yhtiön menettelyn arvioinnin kannalta
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Seikalla tarkoitetaan lainkohdassa oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi ratkaisuun vaikuttavaa tosiasiaa eli niin sanottua oikeustosiseikkaa (KKO 2016:47, KKO 2012:86). Sen sijaan niin sanottuihin todistustosiseikkoihin tai aputosiseikkoihin väittämistaakka ei kohdistu (KKO 2016:47). Säännös on ilmaus määräämisperiaatteesta, jonka mukaan riita-asiassa asianosaiset määrittävät oikeudenkäynnin kohteen.
Kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä koskevan väitteen osalta kantajan väittämistaakka on vastaavanlainen kuin tuottamusta koskeva väittämistaakka. Tämä merkitsee sitä, että kantajan on vedottava sellaiseen vastapuolen menettelyyn, joka on hänen mukaansa luokiteltava kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi. Tuomioistuin on puolestaan sidottu rajaamaan tutkintansa kantajan väittämään menettelyyn (J. Lappalainen: Eräs vastaajan väittämistaakkaa koskeva oikeustapaus, Lakimies 1990 s. 255; J. Vattt: Väittämistaakka, tuomarin kyselyvelvollisuus ja pakottavaan yksityisoikeudelliseen sääntelyyn perustuvien vaatimusten tutkiminen siviiliprosessissa, 2014, s. 81). Hovioikeus on 22.6.2017 tekemällään käsittelyratkaisulla jättänyt tutkimatta Vihxxxn vasta hovioikeudessa tekemät väitteet virheistä, jotka koskevat pesuhuoneen ulkoseinän tuuletusrakoa, höyrynsulkumuovia, tulo- ja poistoilmaputkia ja muiden kuin yhden pistorasian asennusta. Tutkimatta jätetyillä virheväitteillä ei käsittelyratkaisun johdosta ole merkitystä arvioitaessa yhtiön menettelyä eikä hovioikeus kiinnitä niihin huomiota.
Hyvän rakennustavan ja rakennusmääräysten vastaiset ratkaisut yhtiön suorituksessa
Söttt, joka on koulutukseltaan rakennusmestari ja kokenut LVI-töiden valvoja, oli käynyt työkohteessa ennen töiden keskeyttämistä. Kalttt, joka on koulutukseltaan putkimies ja talotekniikan asentaja ja jolla on kokemusta LVI töistä 30 vuoden ajalta, oli ottanut pesuhuoneen tekemisen hoitaakseen yhtiön jälkeen. Molempien mukaan yhtiön suoritus oli ollut monilta kohdin sekä hyvän rakennustavan että rakennusmääräysten vastainen. Söttt on arvioinut työn osoittavan välinpitämättömyyttä tai tietotaidon puutetta. Hän on lisäksi kertonut ottaneensa kohteessa valokuvia käyttääkseen niitä opetustoimessaan esimerkkinä siitä, miten ei saa rakentaa. Kalttt on kuvaillut asennusta tärkeäksi ja täysin määräysten vastaiseksi.
Asiassa on Sötttin ja Kaltttn kertomuksella selvitetty rakennusmääräysten vastaiseksi putkien jättäminen kokonaan kannakoimatta. Kun putket oli asennettu jo välipohjalla peitettyyn varsin matalaan ryömintätilaan, jossa työskentely ei ole ollut välipohjaa purkamatta mahdollista, ja ympäröity paikoin uretaanilla, uskottavana ei voida pitää, että ne olisi ollut tarkoitus kannakoida myöhemmin. Söttt ja Kalttt ovat arvioineet, että runsas uretaanin käyttö, joka ilmenee myös valokuvista, selittyisi pyrkimyksellä kiinnittää putket paikalleen uretaanivaahdolla, mikä ei ole sallittua eikä kestävää. Putket ja viemäri oli lisäksi jätetty rakennusmääräysten vaatimalla tavalla eristämättä, mikä olisi johtanut Sötttin kertoman perusteella varmuudella putkien jäätymiseen, ellei niitä olisi myöhemmin varustettu vastuksella. Ulos asennetut putket olivat liian pinnassa. Pistorasialle jätetty paikka oli korkeusasemansa puolesta ollut rakennusmääräysten vastainen ja hengenvaarallinen.
Hyvän rakennustavan vastaiseksi on selvitetty se, että siltä osin kuin putkia oli lainkaan eristetty, eristeet oli Kaltttn kertoman mukaan kiinnitetty vain ilmastointiteipillä, minkä vuoksi ne olivat jo repsottaneet.
Hovioikeus ei voi pitää uskottavana moitteenalaisten töiden suorittaneen todistaja Heitttn väittämää, että kaikkiin Sötttin ja Kaltttn havaintoihin hyvän rakennustavan tai rakennusmääräysten vastaisesta menettelystä on ollut Vihxxxn tai hänen isänsä lupa tai että kyse on ollut väliaikaisesta ratkaisusta.
Yhtiön suorituksessa on Kaltttn kertomuksella näytetty olleen myös se puute, ettei kohteeseen valittu jätevesijärjestelmä eli umpitankki olisi ollut riittävä edes yhden henkilön tarpeisiin. Yhtiön puolesta on esitetty, ettei kiinteistölle ollut sen Kaltttisuuden vuoksi pystynyt asentamaan suurempaa umpitankkia ja että lokasäiliön oli määrä tilan väliaikaisluonteen vuoksi riittää yhdelle ihmiselle yhdeksi talveksi. Kaltttn kertomuksella on kuitenkin näytetty, että myös kiinteistön harmaat vedet oli maaperään imeyttämisen sijasta johdettu umpitankkiin, joka oli itsessään liian pieni sekavesillekin. Kaltttn mukaan yhdenkin henkilön käytön vuoksi imuauton olisi tullut tyhjentää umpitankki kerran kuussa. Saxxx tai Heittt eivät ole osanneet kertoa syytä siihen, miksi harmaat vedet oli johdettu umpitankkiin. Asennettu jätevesijärjestelmä on siten ollut epätarkoituksenmukainen ja kallis käyttää. Selvitettynä voidaan pitää, ettei kuluttajan asemassa ollut Vihxxx, jolla ei ollut ollut mitään kokemusta rakentamisesta, ollut merkittävällä tavalla osallistunut järjestelmän valintaan tai ymmärtänyt siihen liittyviä ongelmia.
Johtopäätös
Ottaen huomioon yhtiön suorituksessa todetut lukuisat rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan vastaiset osat, joita Vihxxx ei rakentamisen suhteen kokemattomana kuluttajana ollut pystynyt havaitsemaan ja jotka oli osin myös peitetty rakenteiden alle, yhtiön menettelyä on pidettävä kunnianvastaisena ja arvottomana. Vihxxx saa vedota virheeseen yhtiön suorituksessa myöhästyneestä reklamaatiostaan huolimatta.
Käräjäoikeus on ratkaissut asian katsomalla, että Vihxxx ei ollut reklamoinut virheistä oikea-aikaisesti ja että yhtiön menettely ei ollut ollut kunnianvastaista ja arvotonta. Omaksumansa lopputuloksen vuoksi käräjäoikeus ei ole tuomiossaan lausunut väitetyistä virheistä. Väitettyjen virheiden osalta asian ratkaiseminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa. Selvyyden vuoksi hovioikeus toteaa, että asia palautetaan käräjäoikeuden valmisteluun, minkä vuoksi asiassa aiemmin tehdyt prekluusioratkaisut eivät sido käräjäoikeutta.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen.
Asianosaisen, joka tahtoo saada asian uudelleen käsiteltäväksi, tulee kuukauden kuluessa palauttamispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle uhalla, että käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
Käräjäoikeuden on tilattava hovioikeuden asiakirjavihko uuteen käsittelyyn.
Käräjäoikeuden on asian ratkaistessaan lausuttava myös hovioikeusvaiheessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista ja siitä, onko joku velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.12.2017.
Asian ovat pääkäsittelyssä ratkaisseet:
Hovioikeudenlaamanni A. Nuxxx Hovioikeudenneuvos S. Nixxx (eri mieltä) Hovioikeudenneuvos P. Vaxxx
Valmistelija: hovioikeuden esittelijä J. Koxxx
Äänestys
ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 16/1137
Hovioikeudenneuvos S. Nixxx:
Käsittelyratkaisu
Käsittelyratkaisun osalta olen samaa mieltä kuin hovioikeuden enemmistö.
Pääasiaratkaisu
Kysymyksenasettelu
Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko Vihxxx reklamoinut elinkeinonharjoittajaa palvelusopimuksesta oikea-aikaisesti. Jos reklamaatio ei ole ollut oikea-aikainen, on arvioitava, onko yhtiön menettely ollut törkeän huolimatonta tai kunnianvastaista ja arvotonta, onko yhtiön työsuoritus ollut Vihxxxn omaisuudelle vahingollinen sekä onko Vihxxxlla siten joka tapauksessa ollut oikeus vedota virheeseen.
Riidattomat seikat
Vihxxx ja R. Saxxx Ky olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan yhtiö rakentaa Vihxxxn omakotitaloon pesuhuoneen LVI-asennuksineen. Kyseessä on niin sanottu vanha mummonmökki, jossa ei ollut sisä WC:tä. Pesuhuone oli ollut tarkoitus rakentaa entiselle verannalle, jossa oli lämmöneristeitä. Vihxxx oli keskeyttänyt kylpyhuoneen rakentamisen yhden viikon kuluttua siitä kun yhtiö oli aloittanut työn kohteessa
Henkilötodistelu
Hovioikeudessa kuullut henkilöt ovat hovioikeudessa kertoneet asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisistä seikoista pääosin samalla tavalla kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.
Todistelutarkoituksessa kuultu J. Saxxx on lisäksi kertonut, että Vihxxxn isä oli ollut työnjohtajana siihen asti kun Söttt oli tullut.
Vihxxxn isän ystävä todistaja projektipäällikkö Söttt on lisäksi kertonut, että osa töistä oli tehty hyvän rakennustavan vastaisesti ja osa rakennusmääräysten vastaisesti. Ei ollut kannakoitu, ulkoputki oli liian pinnassa, kipsilevy oli väärin kiinnitetty, ei ollut välipuita, lavuaarin kannakkeet, pistorasian asema oli terveysriski, oli jäätymisvaara.
Yhtiön jälkeen työn hoitaakseen ottanut todistaja LVI-urakoitsija Kalttt on lisäksi kertonut, ettei ollut kannakointia, uretaania oli laitettu, viemärit olivat näkyneet paljaina ja ryömintätila oli ollut 20 senttimetriä. Eristeet oli laitettu kiinni sieltä täältä. Asennustapa oli ollut törkeä ja rakennusmääräysten vastainen. Purettiin kaikki mitä siellä oli tehty. Jätevesi ei olisi ollut yhdelle henkilölle riittävä. Turun ulkopuoliset kunnat eivät vaadi rakennuslupaa.
Nyt kysymyksessä olevan työn Vihxxxn kohteessa tehnyt yhtiön työntekijä todistaja Heittt on lisäksi kertonut, että ennen kuin kaikki putket on vedetty, ei voi tehdä kannakointia. Uretaani oli ollut suojaustarkoituksessa, ei niin, että olisi ollut lopullista kannakointia. Hänellä ei ole lupaa tehdä sähkötöitä. Hän oli joutunut tekemään reiän levyyn pistorasian kohdalle, koska ei voi haudata levyn alle yhtään rasiaa, jotta sähkömies tietää missä
johdot kulkevat. Isompaa kaivoa ei olisi mahtunut.
1. Reklamaatio
Kuten hovioikeuden enemmistö, hyväksyn käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen reklamaation osalta.
2. Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu virheilmoitus
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos
1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti;
2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia tai
3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.
Törkeän huolimaton tai kunnianvastainen ja arvoton menettely
Lain esitöiden (HE 360/1992 vp s. 61) mukaan periaate on sama kuin kauppalain 33 §:ssä. Törkeä huolimattomuus voi liittyä esimerkiksi myyjän menettelyyn tavaran valmistuksessa tai hänen menettelyynsä kauppaa edeltävässä tietojenannossa Kunnianvastainenja arvoton menettely voi puolestaan olla kysymyksessä esimerkiksi jos myyjä on jättänyt ilmoittamatta ostajalle tiedossaan olevasta virheestä.
Kauppalain 33 §:n perusteluissa (HE 93/1986 vp s. 85) on katsottu, että myyjän törkeä huolimattomuus voi liittyä esimerkiksi tavaran valmistukseen, varastointiin tai kuljetukseen taikka siihen, että virhe on jäänyt myyjältä havaitsematta ennen tavaran luovutusta.
Esimerkkinä kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä voidaan mainita, että myyjä on tiennyt tavaran virheestä, mutta on yrittänyt salata sen ostajalta
Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2008:8 todennut, että pääsääntöisesti oikeus esittää vaatimuksia virheellisen suorituksen johdosta menetetään, ellei reklamaatiota ole tehty kohtuullisessa ajassa.
Asuntokauppaa koskevassa ratkaisussa KKO 2007:91 myyjä oli antanut ostajille tietoisesti todellisuutta vastaamattoman kuvan omien tietojensa vakuuttavuudesta, ja tämä menettely vaikutti olennaisesti vastapuolen sitoutumisharkintaan. Myyjän menettelyä pidettiin kunnianvastaisena ja arvottomana.
Korkeimman oikeuden mukaan jotta myyjän menettelyä voidaan pitää kunnianvastaisena ja arvottomana, menettelyn tulee poiketa selvästi siitä, mitä voidaan pitää kyseisessä sopimuksentekotilanteessa yleisesti hyväksyttynä Näin ollen esimerkiksi kaupan kohteen ominaisuuksien tavanomainen kaupallinen kehuminen ei yleensä vielä sellaisenaan voi täyttää säännöksen soveltamisedellytyksiä, jollei annetut tiedot ole virheellisiä tai ainakaan anna olennaisesti virheellistä kuvaa kaupan kannalta merkityksellisistä seikoista. Yksittäistapauksittain arvioitavaksi jääkin, voidaanko myyjän menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi (KKO 2007:91).
Sääntelyllä on pyritty siihen, ettei myyjä voisi vapautua pelkästään ajan kulumisen perusteella virhevastuustaan, jos hänen menettelyään kaupanteon yhteydessä voidaan pitää selvästi epälojaalina tai sopimattomana. Säännöstä voidaan sen tarkoitus huomioon ottaen soveltaa paitsi säännöksen perusteluissa erikseen todetuissa tilanteissa, myös muissa, moitittavuudeltaan vastaavissa tilanteissa, joissa myyjä esimerkiksi on selvästi sopimattomasti johtanut ostajaa harhaan kaupan kannalta olennaisten seikkojen suhteen (KKO 2007:91).
Tältä osin yhdenmukaisen henkilötodistelun perusteella katson selvitetyksi, että Vihxxxn kohteessa tehty työ oli jäänyt kesken. Tämä huomioon ottaen asiassa on esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden jäänyt epäselväksi, mitkä yhtiön työsuoritukset olivat tuossa vaiheessa olleet hyvän rakennustavan tai rakennusmääräysten vastaisia.
Edellä on selvitetty, että Vihxxx oli laiminlyönyt reklamaation tekemisen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän oli havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Tämä puhuu osaltaan sitä vastaan, että kysymys olisi törkeästä huolimattomuudesta tai kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä.
Yhtiö oli tehnyt Vihxxxn kohteessa töitä yhden viikon ajan kun työ oli keskeytetty. Asiassa esitetty selvitys ei riitä osoittamaan, että kohteessa aloitettu työ oli työsuorituksen kyseisessä vaiheessa ollut sen kaltainen, että R. Saxxx Ky:n voidaan katsoa menetelleen törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Tätä arviointia ei muuta se, ettei Vihxxx itse tunne rakennusalaa.
Virheen vaarallisuudesta Vihxxxn omaisuudelle
Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (kuluttajaturvallisuuslaki) 6 §:n 1 momentin mukaan terveydelle vaarallisena pidetään kuluttajapalvelusta, joka suorittamistapaansa liittyvän vian tai puutteellisuuden tai palveluksessa käytettävän tavaran rakenteessa tai koostumuksessa olevan vian tai puutteellisuuden taikka palveluksesta annettujen totuudenvastaisten, harhaanjohtavien tai puutteellisten tietojen vuoksi voi aiheuttaa vamman, myrkytyksen, sairauden tai muun vaaran terveydelle. Lainkohdan 2 momentin mukaan omaisuudelle vaarallisena pidetään kuluttajapalvelusta, joka voi 1 momentissa mainittujen seikkojen vuoksi vahingoittaa omaisuutta.
Yhtiön työ oli ollut keskeneräinen. Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden näyttämättä on jäänyt, että yhtiön työsuorituksesta olisi aiheutunut vaaraa Vihxxxn omaisuudelle.
Johtopäätös
Katson jääneen näyttämättä, että kysymys on työsuorituksen ollessa kesken ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja että Vihxxxlla olisi ollut oikeus vedota virheeseen reklamaatioajasta huolimatta. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla teen tältä osin samaan lopputulokseen johtavan johtopäätöksen kuin käräjäoikeus.
Katson, ettei ole aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset
Äänestyksen lopputulokseen nähden yhdyn siihen, mitä enemmistö on lausunut oikeudenkäyntikuluista ja todistelukustannuksista.
Vakuudeksi : hovioikeuden esittelijä J. Koxxx
Asia Vireille
Velkomus, palvelussopimus ym.
9.7.2015 Viite: TAKAISINSAANTI
SELOSTUS ASIASTA
Asia 1 (R. Saxxx Ky / H. Vihxxx) R. Saxxx Ky:n kanne
Kantaja on vaatinut, että H. Vihxxx on velvoitettava suorittamaan kantajalle pääomaa 2.916 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 196 euroa viivästyskorkoineen.
Kanne on perustunut palvelussopimukseen koskien eräitä urakkatöitä. Vihxxx ei ole vastannut määräajassa.
Yksipuolinen tuomio Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 30.3.2015 antamallaan yksipuolisella tuomiolla nro 15110442 määrännyt kantajan vaatimuksesta Vihxxxn suorittamaan kantajalle 2.916 euroa viivästyskorkoineen 23.10.2014 ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 196 euroa viivästyskorkoineen lukien kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä.
Edellä sanotun viivästyskoron määrä on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen.
TAKAISINSAANTI
Perusteet
Vihxxx on käräjäoikeuteen 9.7.2015 hakemuksessaan vaatinut
takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon vaatien maksuvelvollisuudesta vapauttamista.
Vihxxx on niin ikään vaatinut täytäntöönpanon keskeyttämistä.
Yhtiö ei ole tehnyt sopimusvelvoitteiden mukaista työsuoritusta, jonka perusteella Vihxxx olisi maksuvelvollinen. Rakennustarvikkeita ei ole voitu hyödyntää. Yhtiön tekemät rakenteet on jouduttu purkamaan ja rakenteet rakentamaan uudelleen noudattaen hyvää rakennustapaa ja rakennusmääräyksiä.
Vihxxx on reklamoinut suullisesti ja oikea-aikaisesti, joka tapauksessa yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai ainakin menettely on aiheuttanut vahingon vaaraa omaisuudelle (KSL 8:16) Tämän perusteella työt on välittömästi keskeytetty. Sopimus on purettu välittömästi.
Yhtiö on laiminlyönyt neuvontavelvollisuutensa urakkasuorituksen asianmukaisen sisällön suhteen. Yhtiö ei saa rakentaa virheellistä rakennetta siinäkään tapauksessa, että tällaisesta rakennustavasta olisi sovittu.
Vihxxxlla oli oikeus purkaa sopimus, koska hän ennakoi sen, että palveluksessa tulee olemaan olennainen virhe, mikäli se suoritetaan loppuun.
KANTAJAN LAUSUMA
Kantaja on kiistänyt vaastaajan vaatimukset perusteelta ja pyytänyt, että yksipuolinen tuomio pysytetään.
Perusteet
Vihxxx ja yhtiö ovat tehneet kirjallisen sopimuksen 12.9.2014, jonka perusteella yhtiö on rakentanut Vihxxxn omakotitaloon pesuhuonetta LVI-asennuksineen. Pesuhuone rakennettiin ns. mummonmökkiin, jossa ei ole ollut aiemmin märkätiloja.
Työn hinnaksi oli sovittu 50 euroa/h + alv 24 prosenttia sekä harjoittelija 30 euroa/h. Maksu erääntyi joka viikon perjantaina.
Työ aloitettiin 15.9.2014 ja ensimmäisen viikon jälkeen 22.9.2014 Vihxxx keskeytti työt. Uusi urakoitsija aloitti samana päivänä.
Yhtiö keskeytti työt Vihxxxn vaatimuksesta ja lähetti yksilöidyn laskun tehdyistä töistä ja tarvikkeista. Vihxxx ei ole maksanut mitään 23.9.2014 päivätyn laskun osalta.
Vihxxx ei ole yksilöinyt väitettyä virhettä eikä tehnyt yksilöityä virheilmoitusta kohtuullisessa ajassa. Vesikaivoja koskevat reklamaatiot olisi tullut tehdä vuodenvaihteessa 2014-2015, jolloin ulkopuolisia kaivantoja oli tehty ja väitetty virhe havaittavissa. Reklamaatio on koskenut pelkästään keskeneräisiä sisäpuolisia töitä ja syynä on vain kilpailevan urakoitsijan toiminta, joka on tullut töitä tekemään, jolloin puolueetonta selvitystä väitetystä virheestä ei ole edes esitetty.
Asiassa ei ole ollut kysymys törkeästä huolimattomuudesta,kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä tai siitä, että olisi aiheutettu vaaraa omaisuudelle. Urakkasuorite on ollut sopimuksenmukainen, eikä yhtiö ole laiminlyönyt neuvontavelvollisuuttaan. Erillistä rakennuspiirustusta ei laadittu, koska Vihxxx ei halunnut siitä maksaa. Sopimuksen sisältö oli pesutilan rakentaminen hyvän rakennustavan mukaisesti ja näin on myös toimittu.
Yhtiö ei tehnyt sisäpuolisten lattiarakenteiden osalta muuta kuin läpiviennit. Yhtiö ei tehnyt seinärakenteisiin muutoksia, eikä se kuulunut sopimuksen sisältöön.
Sopimus on purettu välittömästi. Perustetta välittömään sopimuksen purkuun ei ole ollut, eikä kysymyksessä ole ollut ennakoitu sopimusrikkomus, koska työ oli ollut niin alkuvaiheessa.
Asia 11 (H. Vihxxx/ R. Saxxx Ky) Vihxxxn yhtiöön kohdistama kanne
Vihxxx on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle 10.130,80 euroa perusteettomasti maksetusta laskusaatavasta sekä vahingonkorvauksena purkutöistä 5.388,73 euroa sekä putkitöiden korjaamisesta 1.000 euroa sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.
Vaatimukset perusteet Yhtiö on asentanut vesi- ja viemäriputket liian lähelle maan pintaa. Vesiputki on jätetty eristämättä ja viemäriputkea ei puolestaan ole eristetty asianmukaisesti. Lokasäiliö on liian pieni.
Vihxxx joutuu kaivamaan vesi- ja viemäriputket ylös ja asentamaan ne routarajan alapuolelle.
Yhtiön lasku on ollut perusteeton, koska asennukset joudutaan suorittamaan uudelleen. Laskun maksaminen ei osoita urakkasuorituksen hyväksyntää.
Vihxxx ei ole suorittanut 2.916 euron laskua, koska työ on näiltäkin osin ollut virheellinen (lasku 23.9.2014).
Yhtiön suorittamien rakennustöiden purku- ja muutoskustannukset ovat 5.388,73 euroa. Yhtiön rakennustyöt olivat hyvän rakennustavan vastaisia ja kelvottomia.
Vihxxx on tehnyt virheilmoituksen oikea-aikaisesti. Vihxxx ilmoitti virheestä suullisesti urakkakohteessa ja tämän jälkeen vielä kirjallisesti viimeistään 23.9.2014.
Joka tapauksessa maanpinnanalaisten töiden osalta virhe voitiin havaita vasta myöhemmin.
Yhtiön vastaus
Perusteet
Yhtiö on vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa hylkäämistä.
Yleiset kiistämisperusteet
Yhtiö on kirjallisen sopimuksen mukaisesti uusinut Vihxxx omakotitalon kaivon sekä rakentanut jätevesijärjestelmän kokonaishintaurakkana.
Työ on tehty syyskuun alussa 2014 ja laskutettu 11.9.2014 päivätyllä laskulla, mistä myös kirjallisen sopimuksen sisältö ilmenee. Vihxxx on maksanut yhteensä 10.130,80 euroa, mikä osoittaa sen, että osapuolilla on ollut yhteisymmärrys sopimuksen sisällön suhteen.
Työt ovat sopimuksen mukaan käsittäneet vesikaivon uusimisen ja putken sekä lokasäiliön asentamisen kaivinkonetöineen hintaan 5.000 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella.
Tarvikkeista on sovittu kokonaishinta lokasäiliön, hälyttimen, ankkurointipaketin ja viemäriputken osalta 2.170 euroa lisättynä arvonIisäverolla.
Kaivonrenkaat, kaivon kansi, vesijohtoputki ja pohjaventtiili ovat maksaneet sopimuksen mukaan 900 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella.
Lisätyöt tuntitöinä kivinjalan purun läpivientien toteuttamiseksi on sovittu 2 tunnin osalta a 50 euroa eli 100 euroa lisättynä arvonlisäverolla.
Yhtiö on saanut tiedon väitetystä virheestä ja rakenteiden uusimisesta vasta haastehakemuksessa 17.8.2015. Yksilöityä virheilmoitusta ei ole näin ollen tehty oikea-aikaisesti. Virheväitteet ovat yleisluonteisia ja selvittämättömiä, koska korjauskustannuksista ei ole tehty asiantuntijalausuntoja.
Pesuhuone
Vihxxx ei ole yksilöinyt sitä, mikä on se keskeneräinen työsuorituksen rakennusvirhe, jonka seurauksena olisi ollut koko rakennuksen kosteusvaurio.
Runko- ja levytystyövaihe ei voi aiheuttaa väitettyä koko rakennuksen homehtumista ja lahoamista.
Hwäksikäyttö
Osapuolet ovat tehneet kirjallisen sopimuksen. Ensimmäinen kokonaishintaurakka työ on laskutettu ennen tuntiveloitusperusteista työstä sopimista. Kokonaishintaurakka ei edellytä työtuntien erittelyä. Pesuhuoneen tuntityölaskutukseen on annettu yksilöity erittely töistä ja tarvikkeista.
Vesi- ja viemäriputket
Kantaja ei ole selvittänyt virheitä tai edes yksilöinyt niitä. Säiliön asennussyvyys tuloviemärin alareunasta maanpintaan on metri. Asennusohjeen mukaan viemäriputkia ei asenneta routarajan alapuolelle. Suomessa routaraja on 1,5 metriä. Vesijohtoputken osalta kallio tulee vastaan, joten putkea ei ole voitu asentaa routarajan alapuolelle.
Vesijohto- ja viemäriputkeen on ollut tarkoitus asentaa pesuhuoneen rakentamisen yhteydessä sähkövastuskaapelit, jotka estävät jäätymisen. Putkien ympärillä on asianmukaiset eristeet.
Lokasäiliö
Vihxxx on päättänyt 3000 litran säiliön (Labko Loka) koosta esitteen perusteella. Kokoon vaikutti se, että hän asuu yksin kuten myös säiliön hinta. Säiliö ei ole liian pieni.
TODISTELU
Kirjalliset todisteet
Vihxxx
R. Saxxx Ky
Henkilötodistelu
Vihxxx
R. Saxxx Ky
1.Valokuvaliitteet 1-5
2.Lasku purkukustannuksista 7.5.2015 3. Lasku 7.1.2015
4.Sähköpostiviestittelyä O. Sötttin ja Saltttsen välillä
1.Lasku 11.9.2014
2.Urakkasopimus 12.9.2014 3. Lasku 23.9.2014
4.Maksukehotus 7.10.2014
5.Ote Labkon jätevesioppaasta
6.Valokuvaliitteet 1-3, kuten kantaja 1
7.Sähköpostiviestittelyä O. Sötttin ja Saltttsen välillä
1.O. Söttt
2.J-P. Kalttt
3.Vihxxx todistelutarkoituksessa
1.J. Saxxx todistelutarkoituksessa
2.J. Heittt
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Kysymyksenasettelu
Asiassa I on kysymys siitä, onko Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 30.3.2014 antama yksipuolinen tuomio kumottava, koska velkomus on perusteeton, koska yhtiö ei ole tehnyt maksun perusteen mukaista työsuoritetta eikä tarvikkeita ole voitu hyödyntää sopimuksen mukaisesti vai onko Vihxxxlla maksuvelvollisuus osapuolten tekemän sopimuksen mukaan sekä työn että tarvikkeiden osalta. Kysymys niin ikään siitä, onko Vihxxxlla ollut oikeus purkaa palvelussopimus päättymään välittömästi? Kysymys urakkasuorituksen sopimuksenmukaisuudesta ja siitä, oliko yhtiö menetellyt törkeän huolimattomasti jne.
Kysymys myös siitä, oliko Vihxxxlla oikeus purkaa sopimus ennakoidun sopimusrikkomuksen perusteella, vai olivatko työt vielä siinä vaiheessa, ettei tällaista päätelmää voitu tehdä.
Asiassa II on puolestaan kysymys siitä, onko yhtiö palautus/korvausvelvollinen Vihxxxan nähden, koska työ o1i kantajan väitteen mukaan suoritettu virheellisesti ja aiheuttanut osaltaan vahinkoa vai onko kanne perusteeton koska suoritus on ollut sopimuksen mukainen ja tilaus on vastannut Vihxxxn tahtoa.
Molempien kohtien osalta kysymys virheilmoituksen yksilöinnistä ja oikea-aikaisuudesta sekä kysymys siitä, onko virheilmoituksen yhteydessä ilmoitettu myös vaatimus perusteineen vai onko reklamaatio ollut sisällöltään ns. neutraali.
Asiassa esitetystä näytöstä
Asiassa on ensimmäisenä ratkaistava kysymys siitä (asiat I ja 11) onko Vihxxx reklamoinut väitetyistä virheistä oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti. Vihxxx on vedonnut niin ikään siihen, että yhtiön menettely oli ollut kunnianvastaista ja arvotonta tai ainakin aiheuttanut vaaraa omaisuudelle, missä asetelmassa reklamaatioaikaa ei tulisi lainkaan noudattaa. Yhtiö on kiistänyt väitteet kokonaisuudessaan.
H. Vihxxxn mukaan kommandiittiyhtiö oli valikoitunut urakoitsijaksi tarjouspyynnön perusteella. Yhtiö ja Vihxxx olivat tehneet kaksi sopimusta, joista toinen koski sisätöitä ja toinen vesi- ja viemäritöitä.
Vihxxx ei ollut puuttunut työntekoon, joten hän ei tiennyt työn laadusta.
J. Saltttsen mukaan osapuolet olivat tehneet kirjallisen sopimuksen vesi- ja viemäritöiden osalta (K2). Tällainen kirjallinen sopimus oli tehty myös sisätöiden osalta, mutta se oli kadonnut. Kommandiittiyhtiön vaatimus perustuu sopimuksen mukaisiin töihin, jotka ovat Saltttsen mukaan ja laskun (K3) osoittamin tavoin maksamatta. Vihxxxn toiveena oli ollut halpa ja nopea urakkasuorite eikä laadulla ollut niinkään merkitystä. Työn sopimuksenmukaisuutta ei ollut töiden keskeytyessä voitu todeta, koska työt olivat olleet pahasti keskeneräiset. Vihxxx oli keskeyttänyt työt perusteettomasti. Saltttsen mukaan yhtiö sai tiedon virheistä vasta haastehakemuksessa.
Todistaja Sötttin mukaan sopimusasiakirja (K2) on alkeellinen ja siitä puuttuu muun muassa viittaukset YSE-ehtoihin. Työn jälki oli ollut sellaista, että työt tuli keskeyttää. Työn laatu oli virheellinen hänen esittämänsä 7.5.2015 päivätyn laskun (V2) mukaisesti. Söttt selosti laajasti havaitsemistaan virheistä todeten yleisesti, ettei hyvää rakennustapaa ollut noudatettu. Sötttin mukaan virheilmoitus on tehty ja hän oli keskustellut töiden keskeyttämisestä Vihxxxn isän kanssa.
Sötttin mukaan valokuvaliitteestä (V1) ilmenee väitetyt virheet.
Käräjäoikeus toteaa jo tässä yhteydessä, ettei YSE-ehtojen soveltaminen tule kysymykseen ilman nimenomaista viittausta mainittuihin ehtoihin eikä kuluttajapalveluissa yleisestikään sovelleta YSE-ehtoja.
Todistaja Kaltttn mukaan alapohjan asennukset eivät näyttäneet hyviltä (V1). Kuvista on havaittavissa selviä asennusvirheitä, kuten esimerkiksi vesijohto ei ollut suojaputkessa, kannattimia ei ollut asennettu ja työn jälki oli ollut huolimatonta. Kaltttlla ei kuitenkaan ollut tarkkaa tTetoa siitä, miten asennustyöt oli tehty.
Todistaja Heitttn mukaan työt olivat olleet kesken siinä vaiheessa, kun rakenteita on avattu. Putkia oli tarkoitus liikuttaa jälkikäteen eivätkä eristeitä oltu asennettu vielä lopullisesti siinä vaiheessa kun työt keskeytyivät. Kuvaliitteen (V1) asennukset eivät olleet lopullisia.
Sopimusasiakirjasta 12.9.2014 (K2) ilmenee, että osapuolet olivat sopineet LVl-asennuksista, jotka oli tarkoitus toteuttaa syyskuun 2014 aikana. Osapuolet olivat sopineet hinnaksi 50 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäveron osuudella sekä harjoittelijan palkalla (30 e/h). Laskutusjaksoksi oli sovittu viikko.
Sähköpostiviestistä 23.9.2014 (V4) ilmenee, että Söttt ja J. Saxxx ovat viestitelleet keskenään. Viesti sisältää numeroidun listan ja Saltttsen vastauksen kuhunkin kohtaan. Sähköpostiviestissä ei ole mainintaa vaatimuksesta.
Virheilmoituksen oikea-aikaisuus ja sisältö
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan myös tehdä elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt palveluksen tai sitoutunut vastaamaan sen ominaisuuksista. Tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos 1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti; 2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia; tai 3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.
Vihxxx on väittänyt, että virheilmoitus on ollut oikea-aikainen ja sisällöltään vastannut niin ikään virheilmoitukselta edellytettyjä vaatimuksia. Vihxxxn väitteen mukaan yhtiö on joka tapauksessa menetellyt kunnian vastaisesti tai arvottomasti tai aiheuttanut vaaraa omaisuudelle.
Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies Saxxx on kiistänyt, että reklamaatiota olisi ylipäätään tehty. Hänen mukaansa vaatimukset ja perusteet tulivat hänelle tiedoksi vasta haastehakemusvaiheessa.
Vihxxx ei itse ottanut tarkemmin kantaa virheilmoitukseen ja sen sisältöön. Todistaja Söttt puolestaan totesi, että virheilmoitus on tehty. Kirjallisesta todisteesta V4 ilmenee, että Söttt ja Saxxx ovat käyneet sähköpostivaihtoa keskenään.
Virheilmoitus on sen toimittamisen ja sisällön osalta riidanalainen. Sötttin kertomus virheilmoituksen osalta on ylimalkainen eikä yksinään riitä selvitykseksi virheilmoituksen asianmukaisuudesta. Hänen kertomustaan tukee osittain Sötttin ja Saltttsen käymä sähköpostikirjeenvaihto, mikä osoittaa, että osapuolet olivat ainakin jollain tasolla käyneet keskustelua työn laadusta ja toteuttamistavasta.
Korkeimman oikeuden ratkaisujen KKO 2009:61 ja KKO 2008:1 perusteluista ilmenee, että kaupan kohdetta koskevalle virheilmoitukselle tai reklamaatiolle tulee asettaa sellainen sisällöllinen vaatimus, että myyjä kykenee virheilmoituksen perusteella arvioimaan mahdollisen virhevastuunsa perusteen ja tekemään tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Virheilmoituksen oikea-aikaisuutta ja asianmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on sopimusrikkomuksen laadulla ja tapauksen olosuhteilla sekä luonnollisesti myyjän tietoisuudella virheestä.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:ssä ei ole asetettu mitään erityistä määräaikaa virheeseen vetoamiselle, joskin on selvää, että vetoamisenkin tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa ja yleensä niin, että myyjällä on mahdollisuus tehdä tilanteen edellyttämät toimenpiteet.
Tosin esimerkiksi kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus tehdä virheilmoitus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän havaitsi virheen. Kohtuullinen aika ei siten voi ainakaan kuluttajakaupassa olla alle kahden kuukauden pituinen. Hovioikeuksien ja kuluttajanvalituslautakunnan käytännössä on puolestaan hyväksytty asuntokaupassa 3-4 kuukauden reklamaatioaika. Liian pitkänä on pidetty 8-9 kuukauden kulumista ennen reklamaation tekemistä.
Palvelussopimuksissa on reklamaatioajan oltava tätäkin lyhyempi.
Vihxxx on saanut tiedon tai ainakin hänen olisi pitänyt saada tieto sisäpuolisten töiden virheellisyyksistä (asia 1) syksyllä 2014. Tämä ilmenee Saltttsen ja Sötttin käymästä sähköpostikirjeenvaihdosta. Ulkopuolisten töiden osalta (asia 11) tieto virheestä olisi pitänyt tulla Vihxxxlle viimeistään loppuvuodesta 2014 tai viimeistään alkuvuodesta 2015. Tämä ilmenee todistaja Kaltttn kertomuksesta, joka kävi kohteessa vuoden 2014 loppupuolella. Kuvien ottamisajankohdan (V1) perusteella voidaan päätellä myös Vihxxxn tietoisuus väitettyjen virheiden ilmenemisajankohdasta.
Asian I osalta Saxxx on saanut tietoonsa osan väitetyistä virheistä sähköpostikirjeenvaihdon perusteella syksyllä 2014. Listassa on (V4) selostettu levy asennuksen väitettyjä virheitä, seinän koolausta ja vanhan katon purkamista. Lisäksi märkätilojen osalta on maininta hyörysulusta ja eräitä muita märkätilan väitettyjä virheitä. Saxxx on vastauksessaan viestiin todennut töiden olevan kesken. Yhtiöön kohdistuvaa vaatimusta tässä vaiheessa ei ole esitetty.
Työt kohteessa on Vihxxxn toimesta keskeytetty noin viikko niiden aloittamisen, eli 15.9.2014, jälkeen. Tämä tukee sitä lähtökohtaa, että työt ovat niiden keskeytyessä olleet pahasti kesken, joten urakkasuoritteen sopimuksenmukaisuutta ei ole siten voinut keskeneräisten töiden osalta arvioida. Kuluttajasuojalain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen.
Kuluttajasuojalain 8 luvun 19 §:n 2 momentin mukaan jos on painavia syitä olettaa, että palveluksessa tulee olemaan olennainen virhe, tilaaja saa purkaa sopimuksen siltä osin kuin palvelus on vielä suorittamatta. Osapuolet ovat yhtä mieltä että sopimus on purettu töiden keskeyttämisen jälkeen, yhtiön mukaan tosin perustetta sopimuksen purulle ei ollut.
Vihxxxn väittämä reklamaatio asian I osalta on kohdistunut riidattomasti keskeneräisiin töihin, jotka ovat sittemmin päättynyt töiden keskeyttämiseen ja sopimuksen purkuun Vihxxxn toimesta.
Töiden keskeneräisyyden johdosta epäselväksi on jäänyt, oliko Vihxxxlla ollut oikeus purkaa sopimusta väittämillään perusteilla. Tämä tukee myös yhtiön väitettä siitä, ettei yhtiö ollut saanut tietoonsa väitettyjä virheitä kuin vasta myöhemmässä vaiheessa. Yhtiö on voinut luottaa siihen, että Vihxxx on keskeyttäessään työt ja purkaessaan sopimuksen yksipuolisesti, hyväksynyt urakan, koska Vihxxx ei ole vedonnut väitettyyn virheeseen kuin vasta haastehakemuksessaan.
Takaisinsaantihakemuksen osalta ja Vihxxxn yhtiön kohdistaman kanteen (asiat I ja 11) yhtiö on saanut tiedokseen 17.8.2015.
Asian I osalta käräjäoikeus toteaa, että kysymyksessä on ollut niin sanottu neutraali reklamaatio vain osasta yksittäisistä väitetyistä virheistä. Yhtiö on saanut vaatimukset ja perusteet kuitenkin tietoonsa vasta elokuussa 2015, eli lähes vuosi sen jälkeen, kun virheperusteet ja mahdolliset niihin liittyvät vaatimukset ovat olleet Vihxxxn tiedossa tai ainakin niiden olisi pitänyt olla. Kyseistä aikaa ei ole pidettävä kohtuullisena, joten takaisinsaantihakemus tulee hylätä (asia 1).
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden aiempi yksipuolinen tuomio jää näin olleen Vihxxxn maksuvelvollisuuden osalta voimaan.
Asiassa ei ole todistelun perusteella selvitetty Vihxxxn väittämää yhtiön törkeää huolimattomuutta tai kunnianvastaista tai arvotonta menettelyä. Näin ollen reklamaation ajanjakson kohtuullisuutta arvioidaan edellä lausutuin tavoin.
Kanne asiassa II on nostettu 9.7.2015 ja Saxxx on saanut kanteen tiedokseen 17.8.2015. Yhtiö on saanut vaatimukset ja perusteet tietoonsa vähintään kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun väitetyt virheet ovat olleet Vihxxxxn tiedossa. Ulkopuolisten töiden osalta ei Saltttsen ole näytetty saaneen tietoa väitetystä virheestä ennen tätä ajankohtaa, joten asian 11 osalta virheilmoitusta ei ole näytetty toimitetun yhtiölle kohtuullisessa ajassa. Kanne on hylättävä tällä perusteella.
Oikeudenkäyntikulut
Vihxxxn vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan, joten hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut, jotka ovat määrällisesti riidattomat.
Turvaamistoimi
Käräjäoikeuden 13.7.2015 antama täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva väliaikaismääräys nro 15/20862 kumotaan.
TUOMIOLAISELMA Asia 1 (Vihxxxn takaisinsaantihakemus)
Takaisinsaantihakemus hylätään, joten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 30.3.2015 antama yksipuolinen tuomio nro 15/10442 jää voimaan.
Asia 11 (Vihxxxn yhtiöön kohdistama kanne) Kanne hylätään.
Oikeudenkäyntikulut
Vihxxx velvoitetaan suorittamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut 4.750 euroa (alv 0) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.
Alla olevassa tapauksessa kuluttaja oli teettänyt urakoitsijalla rakennustöitä ns. "mummonmökin" wc:n osalta. Kuluttaja oli purkanut urakan. Urakoitsija nosti kanteen laskusaatavista, johon annettiin yksipuolinen tuomion. Kuluttaja haki takaisinsaantia ja reklamoi siinä vaiheessa urakoitsijan virheistä eli 8 kk urakan keskeyttämisestä. Urakoitsija väitti reklamoinnin tapahtuneen liian myöhään mutta kuluttaja vetosi siihen, että urakoitsija menetteli törkeän huolimattomasti jolloin reklamointi voi tapahtua myöhemminkin kuin kohtuullisen ajan kuluessa. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki vaatimukset koska reklamointi oli tehty myöhässä. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että urakoitsija oli menetellyt törkeän huolimattomasti asentaessan putket selvästi määräysten vastaisesti (eristetty uretaanilla ja kannakoinnin puutteet jne). Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi katsonut virheiden olevan "normaaleja" virheitä eikä törkeitä ja olisi näin hylännyt kuluttajan vaatimukset, koska reklamointi oli tehty liian myöhään.
Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten törkeän huolimattomuuden raja on laskemassa aiemmin varsin tiukasta tulkinnasta, jolloin oltiin tarkoituksellisen tai piittaamattoman menettely alueella ennenkuin katsottiin sen olevan törkeää huolimattomuutta.
Samansisältöinen säännös on kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa, kauppalaissa, asuntokauppalaissa, maakaaressa, tietoyhteiskuntakaaressa, maksupalvelulaissa ja valmismatkalaissa.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan myös tehdä elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt palveluksen tai sitoutunut vastaamaan sen ominaisuuksista. Tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos 1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti; 2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia; tai 3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.
Hovioikeus totesi, että "menettelyä, jossa yrittäjä jättää tärkeän työvaiheen tekemättä tai käyttää puutteellista materiaalia tarkoituksenaan kasvattaa voittoaan tilaajan kustannuksella, on ruotsalaisessa oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa kuvattu termeillä "byggfusk" ja "yrkesfusk" (NJA 1992 s. 130)." "Näin kuvattua menettelyä ei tapauksessa selostetun ruotsalaisen oikeuskirjallisuuden mukaan ole mitään syytä suojata esimerkiksi lyhyen vanhentumisajan kautta." "Termeillä kuvatun menettelyn on ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa katsottu kaikissa oloissa ilmentävän törkeää huolimattomuutta."
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2007:91 lausutuin tavoin yksittäistapauksittain arvioitavaksi jää, voidaanko menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi.
Koska käräjäoikeus ei ollut tuomiossaan käsitellyt virheitä, hovioikeus päätyi palauttamaan jutun käräjäoikeuteen ilman prekluusiovaikutusta. Tämä tarkoitti sitä, että kuluttaja pystyi käräjäoikeudessa vetoamaan kaikkiin myös hovioikeudessa uusina virheinä ilmoittamiinsa virheisiin (terveyshaitta).
Näytöllisesti juttu oli hankala koska kuten usein tämän tyyppisissä riidoissa reklamointi oli tehty suullisesti ja epäselvästi ja urakoitsija vetosi kuluttajan nimenomaiseen suostumukseen halvemmista asennuksista. Kuluttajalla on näyttötaakka siitä, että reklamointi on tehty oikea-aikaisesti ja tarkasti yksilöiden. Urakoitsijalla puolestaan on näyttötaakka siitä, mitä on sovittu työn tekemisestä.
Turun hovioikeus Päätös Nro 881
Antopäivä 5.10.2017
Diaarinumero S 16/1137
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 10.5.2016 nro 13854 (liitteenä)
Asia Valittaja Vastapuoli
Velkomus, palvelussopimus ym.
H. Vihxxx
R. Saxxx Ky
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
Vihxxx on vaatinut, että hänet vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta R. Saxxx Ky:lle. Lisäksi hän on toistanut käräjäoikeuden tuomion sivulta 3 ilmenevät vaatimuksensa. Vielä hän on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulujensa omavastuu osuus hovioikeudessa korkoineen.
Vihxxx on toistanut käräjäoikeuden tuomion sivuilta 2-3 ilmenevät perusteensa. Lisäksi Vihxxx on perusteinaan lausunut, että viemäriputket oli eristetty virheellisesti uretaanivaahdolla, yksi kostean tilan pistorasia oli asennettu liian matalalle ja yhtiön palvelun tulos oli virheiden vuoksi ollut terveydelle vaarallinen. Käräjäoikeus on tulkinnut reklamaation ajankohtaa ja sisältöä virheellisesti. Lisäksi käräjäoikeus on jättänyt huomioimatta sen, että Vihxxxella on joka tapauksessa ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n nojalla oikeus vedota virheisiin, koska yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai palvelun tulos olisi virheiden johdosta ollut terveydelle ja omaisuudelle vaarallinen.
Vastaus
R. Saxxx Ky on käräjäoikeuden tuomion perusteluihin viitaten vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Vihxxx velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.
Todistelu hovioikeudessa
Sama kuin käräjäoikeudessa
Hovioikeuden ratkaisu
Käsittelyratkaisu
Vihxxx on käräjäoikeudessa kanteensa perusteina muun muassa väittänyt, että yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai ainakin menettely oli aiheuttanut vahingon vaaraa omaisuudelle. Valituskirjelmässään Vihxxx on väittänyt, että yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti ja arvottomasti ja lisäksi palvelun tulos olisi virheiden vuoksi aiheuttanut vahingon vaaran omaisuudelle.
Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan valittaja ei saa säännöksessä mainituin poikkeuksin hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa.
Edellä mainituin perustein hovioikeus jättää tutkimatta Vihxxxn väitteen siitä, että yhtiön palvelun tulos oli ollut terveydelle vaarallinen.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
Hovioikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, oliko Vihxxx reklamoinut väittämistään virheistä oikea-aikaisesti ja riittävän yksilöidysti. Jos reklamaatio ei ollut ollut oikea-aikainen, kysymys on siitä, oliko yhtiön menettely ollut kunnianvastaista ja arvotonta sillä seurauksella, ettei Vihxxxn ollut tarvinnut reklamoida virheestä.
Reklamaatio
Reklamaation osalta hovioikeus on ottanut vastaan saman näytön kuin käräjäoikeus ja tekee siitä samat johtopäätökset.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentin soveltamisen lähtökohdat
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
Saman lainkohdan 2 momentin 1 kohdan mukaan tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Samansisältöinen säännös on kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa, kauppalaissa, asuntokauppalaissa, maakaaressa, tietoyhteiskuntakaaressa, maksupalvelulaissa ja valmismatkalaissa.
Säännökset ilmentävät näkökohtaa, jonka mukaan selvästi moitittavasti toiminutta myyjää tai palveluntarjoajaa ei välttämättä ole perusteltua suojata virhevastuulta pelkästään ajan kulumisen perusteella. Jotta myyjän tai palveluntarjoajan menettelyä voidaan pitää kunnianvastaisena ja arvottomana, menettelyn tulee poiketa selvästi siitä, mitä voidaan pitää kyseisessä sopimuksentekotilanteessa yleisesti hyväksyttävänä. Esimerkkinä kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä on kuluttajansuojalain esitöissä (HE 360/1992 vp s. 61) ja kirjallisuudessa (Tuula Ämmälä: Suomen kuluttajaoikeus, 2006, s. 139) mainittu tilanne, jossa myyjä on tiennyt tavaran virheestä mutta yrittänyt salata sen ostajalta. Arvioitaessa urakoitsijan menettelyä kuluttajapalvelusopimustilanteessa esimerkki ei sovellu, koska väitetty virhe muodostuu vasta sopimusta täytettäessä eli tässä tapauksessa urakkaa suoritettaessa. Menettelyn kunnianvastaisuutta ja arvottomuutta on tällaisessa tilanteessa arvioitava urakoitsijan suorituksesta käsin.
Menettelyä, jossa yrittäjä jättää tärkeän työvaiheen tekemättä tai käyttää puutteellista materiaalia tarkoituksenaan kasvattaa voittoaan tilaajan kustannuksella, on ruotsalaisessa oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa kuvattu termeillä "byggfusk" ja "yrkesfusk" (NJA 1992 s. 130). Näin kuvattua menettelyä ei tapauksessa selostetun ruotsalaisen oikeuskirjallisuuden mukaan ole mitään syytä suojata esimerkiksi lyhyen vanhentumisajan kautta. Termeillä kuvatun menettelyn on ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa katsottu kaikissa oloissa ilmentävän törkeää huolimattomuutta.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2007:91 lausutuin tavoin yksittäistapauksittain arvioitavaksi jää, voidaanko menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi.
Yhtiön menettelyn arviointi
Väliaikaisratkaisu
Todistelutarkoituksessa kuultu J. Saxxx on hovioikeudessa kertonut, että tarkoituksena oli ollut tehdä pesuhuoneesta väliaikainen ratkaisu yhtä talvea varten ja että seuraavana kesänä oli ollut tarkoitus tehdä piharakennukseen uudet, hienot saunatilat. Nyt oli ollut määrä ainoastaan asentaa pesuhuoneeseen umpinainen suihkukaappi ja pinnoittaa seinät kuitenkaan laatoittamatta niitä. Todistelutarkoituksessa kuullun Vihxxxn mukaan mistään väliaikaisratkaisusta ei ollut ollut puhetta.
Yhtiö ei ole käräjäoikeudessa eikä hovioikeuden valmisteluistunnossa väittänyt, että suorituksen tarkoituksena olisi ollut tehdä väliaikainen pesutila. Saxxsen kertomusta ei ole tältä osin pidettävä uskottavana eikä sen tueksi ole esitetty muuta näyttöä. Edellistä arviota ei muuta toiseksi se, että todistaja J. P. Heittt on hovioikeudessa kuultuna kertonut kyseessä olleen väliaikaisen ratkaisun, koska hän on kertonut saaneensa tätä koskevan tiedon Saltttselta. Urakoitsijan vaihtumisen jälkeen pesuhuoneesta ei ollut tehty väliaikaista, mikä sekin puhuu Saltttsen kertomaa vastaan. Edellä mainituin perustein yhtiön ja Vihxxxn ei ole osoitettu sopineen väliaikaisratkaisusta ja työsuoritusta on arvioitava tämän mukaisesti.
Työn keskeneräisyys
Asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että yhtiö oli tehnyt pesuhuoneessa töitä yhden viikon ajan ennen kuin työt oli viikonlopun aikana keskeytetty. Saxxx ja todistaja Heittt, joka oli yhtiön työntekijänä pääosin suorittanut työn ja joka on koulutukseltaan LVI-teknikko ja kokemukseltaan kokenut ja märkätilasertifioitu urakoitsija, ovat kertoneet työn olleen keskeytettäessä kauttaaltaan niin keskeneräinen, ettei yhtiön lopullista suoritusta kohteessa ole mahdollista arvioida.
Myös todistaja O. Håkan J.ni Sötttin ja todistaja J-P. Kaltttn kertomuksesta ilmenee työn olleen kesken. Sötttin ja Kaltttn kertoman sekä kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien perusteella pelkkä keskeneräisyys ei kuitenkaan riitä selittämään yhtiön kohteessa toteuttamia ratkaisuja. Kyse on Kaltttn kertomuksen ja valokuvien perusteella ollut ennemminkin jo suoritetusta virheellisestä asennuksesta, joka on ryömintätilaan asennettujen putkien osalta lisäksi ehditty jo peittää välipohjalla. Ei voida myöskään pitää uskottavana, että yhtiö olisi tarkoittanut tuntityönä suoritettavassa remontissa myöhemmin purkaa itse tekemiään asennuksia, joiden väliaikaisuudelle todistajat Sötttja Kalttt eivät nähneet perusteita. Johtopäätöstä tukee myös se, että urakan suorittaakseen ottanut Kalttt on kertonut joutuneensa purkamaan kaiken yhtiön rakentaman. Kyse ei siten ollut ollut keskeneräisistä töistä, joita uusi urakoitsija olisi pystynyt jatkamaan.
Väittämistaakan merkitys yhtiön menettelyn arvioinnin kannalta
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Seikalla tarkoitetaan lainkohdassa oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi ratkaisuun vaikuttavaa tosiasiaa eli niin sanottua oikeustosiseikkaa (KKO 2016:47, KKO 2012:86). Sen sijaan niin sanottuihin todistustosiseikkoihin tai aputosiseikkoihin väittämistaakka ei kohdistu (KKO 2016:47). Säännös on ilmaus määräämisperiaatteesta, jonka mukaan riita-asiassa asianosaiset määrittävät oikeudenkäynnin kohteen.
Kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä koskevan väitteen osalta kantajan väittämistaakka on vastaavanlainen kuin tuottamusta koskeva väittämistaakka. Tämä merkitsee sitä, että kantajan on vedottava sellaiseen vastapuolen menettelyyn, joka on hänen mukaansa luokiteltava kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi. Tuomioistuin on puolestaan sidottu rajaamaan tutkintansa kantajan väittämään menettelyyn (J. Lappalainen: Eräs vastaajan väittämistaakkaa koskeva oikeustapaus, Lakimies 1990 s. 255; J. Vattt: Väittämistaakka, tuomarin kyselyvelvollisuus ja pakottavaan yksityisoikeudelliseen sääntelyyn perustuvien vaatimusten tutkiminen siviiliprosessissa, 2014, s. 81). Hovioikeus on 22.6.2017 tekemällään käsittelyratkaisulla jättänyt tutkimatta Vihxxxn vasta hovioikeudessa tekemät väitteet virheistä, jotka koskevat pesuhuoneen ulkoseinän tuuletusrakoa, höyrynsulkumuovia, tulo- ja poistoilmaputkia ja muiden kuin yhden pistorasian asennusta. Tutkimatta jätetyillä virheväitteillä ei käsittelyratkaisun johdosta ole merkitystä arvioitaessa yhtiön menettelyä eikä hovioikeus kiinnitä niihin huomiota.
Hyvän rakennustavan ja rakennusmääräysten vastaiset ratkaisut yhtiön suorituksessa
Söttt, joka on koulutukseltaan rakennusmestari ja kokenut LVI-töiden valvoja, oli käynyt työkohteessa ennen töiden keskeyttämistä. Kalttt, joka on koulutukseltaan putkimies ja talotekniikan asentaja ja jolla on kokemusta LVI töistä 30 vuoden ajalta, oli ottanut pesuhuoneen tekemisen hoitaakseen yhtiön jälkeen. Molempien mukaan yhtiön suoritus oli ollut monilta kohdin sekä hyvän rakennustavan että rakennusmääräysten vastainen. Söttt on arvioinut työn osoittavan välinpitämättömyyttä tai tietotaidon puutetta. Hän on lisäksi kertonut ottaneensa kohteessa valokuvia käyttääkseen niitä opetustoimessaan esimerkkinä siitä, miten ei saa rakentaa. Kalttt on kuvaillut asennusta tärkeäksi ja täysin määräysten vastaiseksi.
Asiassa on Sötttin ja Kaltttn kertomuksella selvitetty rakennusmääräysten vastaiseksi putkien jättäminen kokonaan kannakoimatta. Kun putket oli asennettu jo välipohjalla peitettyyn varsin matalaan ryömintätilaan, jossa työskentely ei ole ollut välipohjaa purkamatta mahdollista, ja ympäröity paikoin uretaanilla, uskottavana ei voida pitää, että ne olisi ollut tarkoitus kannakoida myöhemmin. Söttt ja Kalttt ovat arvioineet, että runsas uretaanin käyttö, joka ilmenee myös valokuvista, selittyisi pyrkimyksellä kiinnittää putket paikalleen uretaanivaahdolla, mikä ei ole sallittua eikä kestävää. Putket ja viemäri oli lisäksi jätetty rakennusmääräysten vaatimalla tavalla eristämättä, mikä olisi johtanut Sötttin kertoman perusteella varmuudella putkien jäätymiseen, ellei niitä olisi myöhemmin varustettu vastuksella. Ulos asennetut putket olivat liian pinnassa. Pistorasialle jätetty paikka oli korkeusasemansa puolesta ollut rakennusmääräysten vastainen ja hengenvaarallinen.
Hyvän rakennustavan vastaiseksi on selvitetty se, että siltä osin kuin putkia oli lainkaan eristetty, eristeet oli Kaltttn kertoman mukaan kiinnitetty vain ilmastointiteipillä, minkä vuoksi ne olivat jo repsottaneet.
Hovioikeus ei voi pitää uskottavana moitteenalaisten töiden suorittaneen todistaja Heitttn väittämää, että kaikkiin Sötttin ja Kaltttn havaintoihin hyvän rakennustavan tai rakennusmääräysten vastaisesta menettelystä on ollut Vihxxxn tai hänen isänsä lupa tai että kyse on ollut väliaikaisesta ratkaisusta.
Yhtiön suorituksessa on Kaltttn kertomuksella näytetty olleen myös se puute, ettei kohteeseen valittu jätevesijärjestelmä eli umpitankki olisi ollut riittävä edes yhden henkilön tarpeisiin. Yhtiön puolesta on esitetty, ettei kiinteistölle ollut sen Kaltttisuuden vuoksi pystynyt asentamaan suurempaa umpitankkia ja että lokasäiliön oli määrä tilan väliaikaisluonteen vuoksi riittää yhdelle ihmiselle yhdeksi talveksi. Kaltttn kertomuksella on kuitenkin näytetty, että myös kiinteistön harmaat vedet oli maaperään imeyttämisen sijasta johdettu umpitankkiin, joka oli itsessään liian pieni sekavesillekin. Kaltttn mukaan yhdenkin henkilön käytön vuoksi imuauton olisi tullut tyhjentää umpitankki kerran kuussa. Saxxx tai Heittt eivät ole osanneet kertoa syytä siihen, miksi harmaat vedet oli johdettu umpitankkiin. Asennettu jätevesijärjestelmä on siten ollut epätarkoituksenmukainen ja kallis käyttää. Selvitettynä voidaan pitää, ettei kuluttajan asemassa ollut Vihxxx, jolla ei ollut ollut mitään kokemusta rakentamisesta, ollut merkittävällä tavalla osallistunut järjestelmän valintaan tai ymmärtänyt siihen liittyviä ongelmia.
Johtopäätös
Ottaen huomioon yhtiön suorituksessa todetut lukuisat rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan vastaiset osat, joita Vihxxx ei rakentamisen suhteen kokemattomana kuluttajana ollut pystynyt havaitsemaan ja jotka oli osin myös peitetty rakenteiden alle, yhtiön menettelyä on pidettävä kunnianvastaisena ja arvottomana. Vihxxx saa vedota virheeseen yhtiön suorituksessa myöhästyneestä reklamaatiostaan huolimatta.
Käräjäoikeus on ratkaissut asian katsomalla, että Vihxxx ei ollut reklamoinut virheistä oikea-aikaisesti ja että yhtiön menettely ei ollut ollut kunnianvastaista ja arvotonta. Omaksumansa lopputuloksen vuoksi käräjäoikeus ei ole tuomiossaan lausunut väitetyistä virheistä. Väitettyjen virheiden osalta asian ratkaiseminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa. Selvyyden vuoksi hovioikeus toteaa, että asia palautetaan käräjäoikeuden valmisteluun, minkä vuoksi asiassa aiemmin tehdyt prekluusioratkaisut eivät sido käräjäoikeutta.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen.
Asianosaisen, joka tahtoo saada asian uudelleen käsiteltäväksi, tulee kuukauden kuluessa palauttamispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle uhalla, että käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
Käräjäoikeuden on tilattava hovioikeuden asiakirjavihko uuteen käsittelyyn.
Käräjäoikeuden on asian ratkaistessaan lausuttava myös hovioikeusvaiheessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista ja siitä, onko joku velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.12.2017.
Asian ovat pääkäsittelyssä ratkaisseet:
Hovioikeudenlaamanni A. Nuxxx Hovioikeudenneuvos S. Nixxx (eri mieltä) Hovioikeudenneuvos P. Vaxxx
Valmistelija: hovioikeuden esittelijä J. Koxxx
Äänestys
ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 16/1137
Hovioikeudenneuvos S. Nixxx:
Käsittelyratkaisu
Käsittelyratkaisun osalta olen samaa mieltä kuin hovioikeuden enemmistö.
Pääasiaratkaisu
Kysymyksenasettelu
Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko Vihxxx reklamoinut elinkeinonharjoittajaa palvelusopimuksesta oikea-aikaisesti. Jos reklamaatio ei ole ollut oikea-aikainen, on arvioitava, onko yhtiön menettely ollut törkeän huolimatonta tai kunnianvastaista ja arvotonta, onko yhtiön työsuoritus ollut Vihxxxn omaisuudelle vahingollinen sekä onko Vihxxxlla siten joka tapauksessa ollut oikeus vedota virheeseen.
Riidattomat seikat
Vihxxx ja R. Saxxx Ky olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan yhtiö rakentaa Vihxxxn omakotitaloon pesuhuoneen LVI-asennuksineen. Kyseessä on niin sanottu vanha mummonmökki, jossa ei ollut sisä WC:tä. Pesuhuone oli ollut tarkoitus rakentaa entiselle verannalle, jossa oli lämmöneristeitä. Vihxxx oli keskeyttänyt kylpyhuoneen rakentamisen yhden viikon kuluttua siitä kun yhtiö oli aloittanut työn kohteessa
Henkilötodistelu
Hovioikeudessa kuullut henkilöt ovat hovioikeudessa kertoneet asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisistä seikoista pääosin samalla tavalla kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.
Todistelutarkoituksessa kuultu J. Saxxx on lisäksi kertonut, että Vihxxxn isä oli ollut työnjohtajana siihen asti kun Söttt oli tullut.
Vihxxxn isän ystävä todistaja projektipäällikkö Söttt on lisäksi kertonut, että osa töistä oli tehty hyvän rakennustavan vastaisesti ja osa rakennusmääräysten vastaisesti. Ei ollut kannakoitu, ulkoputki oli liian pinnassa, kipsilevy oli väärin kiinnitetty, ei ollut välipuita, lavuaarin kannakkeet, pistorasian asema oli terveysriski, oli jäätymisvaara.
Yhtiön jälkeen työn hoitaakseen ottanut todistaja LVI-urakoitsija Kalttt on lisäksi kertonut, ettei ollut kannakointia, uretaania oli laitettu, viemärit olivat näkyneet paljaina ja ryömintätila oli ollut 20 senttimetriä. Eristeet oli laitettu kiinni sieltä täältä. Asennustapa oli ollut törkeä ja rakennusmääräysten vastainen. Purettiin kaikki mitä siellä oli tehty. Jätevesi ei olisi ollut yhdelle henkilölle riittävä. Turun ulkopuoliset kunnat eivät vaadi rakennuslupaa.
Nyt kysymyksessä olevan työn Vihxxxn kohteessa tehnyt yhtiön työntekijä todistaja Heittt on lisäksi kertonut, että ennen kuin kaikki putket on vedetty, ei voi tehdä kannakointia. Uretaani oli ollut suojaustarkoituksessa, ei niin, että olisi ollut lopullista kannakointia. Hänellä ei ole lupaa tehdä sähkötöitä. Hän oli joutunut tekemään reiän levyyn pistorasian kohdalle, koska ei voi haudata levyn alle yhtään rasiaa, jotta sähkömies tietää missä
johdot kulkevat. Isompaa kaivoa ei olisi mahtunut.
1. Reklamaatio
Kuten hovioikeuden enemmistö, hyväksyn käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen reklamaation osalta.
2. Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu virheilmoitus
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos
1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti;
2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia tai
3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.
Törkeän huolimaton tai kunnianvastainen ja arvoton menettely
Lain esitöiden (HE 360/1992 vp s. 61) mukaan periaate on sama kuin kauppalain 33 §:ssä. Törkeä huolimattomuus voi liittyä esimerkiksi myyjän menettelyyn tavaran valmistuksessa tai hänen menettelyynsä kauppaa edeltävässä tietojenannossa Kunnianvastainenja arvoton menettely voi puolestaan olla kysymyksessä esimerkiksi jos myyjä on jättänyt ilmoittamatta ostajalle tiedossaan olevasta virheestä.
Kauppalain 33 §:n perusteluissa (HE 93/1986 vp s. 85) on katsottu, että myyjän törkeä huolimattomuus voi liittyä esimerkiksi tavaran valmistukseen, varastointiin tai kuljetukseen taikka siihen, että virhe on jäänyt myyjältä havaitsematta ennen tavaran luovutusta.
Esimerkkinä kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä voidaan mainita, että myyjä on tiennyt tavaran virheestä, mutta on yrittänyt salata sen ostajalta
Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2008:8 todennut, että pääsääntöisesti oikeus esittää vaatimuksia virheellisen suorituksen johdosta menetetään, ellei reklamaatiota ole tehty kohtuullisessa ajassa.
Asuntokauppaa koskevassa ratkaisussa KKO 2007:91 myyjä oli antanut ostajille tietoisesti todellisuutta vastaamattoman kuvan omien tietojensa vakuuttavuudesta, ja tämä menettely vaikutti olennaisesti vastapuolen sitoutumisharkintaan. Myyjän menettelyä pidettiin kunnianvastaisena ja arvottomana.
Korkeimman oikeuden mukaan jotta myyjän menettelyä voidaan pitää kunnianvastaisena ja arvottomana, menettelyn tulee poiketa selvästi siitä, mitä voidaan pitää kyseisessä sopimuksentekotilanteessa yleisesti hyväksyttynä Näin ollen esimerkiksi kaupan kohteen ominaisuuksien tavanomainen kaupallinen kehuminen ei yleensä vielä sellaisenaan voi täyttää säännöksen soveltamisedellytyksiä, jollei annetut tiedot ole virheellisiä tai ainakaan anna olennaisesti virheellistä kuvaa kaupan kannalta merkityksellisistä seikoista. Yksittäistapauksittain arvioitavaksi jääkin, voidaanko myyjän menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi (KKO 2007:91).
Sääntelyllä on pyritty siihen, ettei myyjä voisi vapautua pelkästään ajan kulumisen perusteella virhevastuustaan, jos hänen menettelyään kaupanteon yhteydessä voidaan pitää selvästi epälojaalina tai sopimattomana. Säännöstä voidaan sen tarkoitus huomioon ottaen soveltaa paitsi säännöksen perusteluissa erikseen todetuissa tilanteissa, myös muissa, moitittavuudeltaan vastaavissa tilanteissa, joissa myyjä esimerkiksi on selvästi sopimattomasti johtanut ostajaa harhaan kaupan kannalta olennaisten seikkojen suhteen (KKO 2007:91).
Tältä osin yhdenmukaisen henkilötodistelun perusteella katson selvitetyksi, että Vihxxxn kohteessa tehty työ oli jäänyt kesken. Tämä huomioon ottaen asiassa on esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden jäänyt epäselväksi, mitkä yhtiön työsuoritukset olivat tuossa vaiheessa olleet hyvän rakennustavan tai rakennusmääräysten vastaisia.
Edellä on selvitetty, että Vihxxx oli laiminlyönyt reklamaation tekemisen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän oli havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Tämä puhuu osaltaan sitä vastaan, että kysymys olisi törkeästä huolimattomuudesta tai kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä.
Yhtiö oli tehnyt Vihxxxn kohteessa töitä yhden viikon ajan kun työ oli keskeytetty. Asiassa esitetty selvitys ei riitä osoittamaan, että kohteessa aloitettu työ oli työsuorituksen kyseisessä vaiheessa ollut sen kaltainen, että R. Saxxx Ky:n voidaan katsoa menetelleen törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Tätä arviointia ei muuta se, ettei Vihxxx itse tunne rakennusalaa.
Virheen vaarallisuudesta Vihxxxn omaisuudelle
Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (kuluttajaturvallisuuslaki) 6 §:n 1 momentin mukaan terveydelle vaarallisena pidetään kuluttajapalvelusta, joka suorittamistapaansa liittyvän vian tai puutteellisuuden tai palveluksessa käytettävän tavaran rakenteessa tai koostumuksessa olevan vian tai puutteellisuuden taikka palveluksesta annettujen totuudenvastaisten, harhaanjohtavien tai puutteellisten tietojen vuoksi voi aiheuttaa vamman, myrkytyksen, sairauden tai muun vaaran terveydelle. Lainkohdan 2 momentin mukaan omaisuudelle vaarallisena pidetään kuluttajapalvelusta, joka voi 1 momentissa mainittujen seikkojen vuoksi vahingoittaa omaisuutta.
Yhtiön työ oli ollut keskeneräinen. Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden näyttämättä on jäänyt, että yhtiön työsuorituksesta olisi aiheutunut vaaraa Vihxxxn omaisuudelle.
Johtopäätös
Katson jääneen näyttämättä, että kysymys on työsuorituksen ollessa kesken ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja että Vihxxxlla olisi ollut oikeus vedota virheeseen reklamaatioajasta huolimatta. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla teen tältä osin samaan lopputulokseen johtavan johtopäätöksen kuin käräjäoikeus.
Katson, ettei ole aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset
Äänestyksen lopputulokseen nähden yhdyn siihen, mitä enemmistö on lausunut oikeudenkäyntikuluista ja todistelukustannuksista.
Vakuudeksi : hovioikeuden esittelijä J. Koxxx
Asia Vireille
Velkomus, palvelussopimus ym.
9.7.2015 Viite: TAKAISINSAANTI
SELOSTUS ASIASTA
Asia 1 (R. Saxxx Ky / H. Vihxxx) R. Saxxx Ky:n kanne
Kantaja on vaatinut, että H. Vihxxx on velvoitettava suorittamaan kantajalle pääomaa 2.916 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 196 euroa viivästyskorkoineen.
Kanne on perustunut palvelussopimukseen koskien eräitä urakkatöitä. Vihxxx ei ole vastannut määräajassa.
Yksipuolinen tuomio Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 30.3.2015 antamallaan yksipuolisella tuomiolla nro 15110442 määrännyt kantajan vaatimuksesta Vihxxxn suorittamaan kantajalle 2.916 euroa viivästyskorkoineen 23.10.2014 ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 196 euroa viivästyskorkoineen lukien kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä.
Edellä sanotun viivästyskoron määrä on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen.
TAKAISINSAANTI
Perusteet
Vihxxx on käräjäoikeuteen 9.7.2015 hakemuksessaan vaatinut
takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon vaatien maksuvelvollisuudesta vapauttamista.
Vihxxx on niin ikään vaatinut täytäntöönpanon keskeyttämistä.
Yhtiö ei ole tehnyt sopimusvelvoitteiden mukaista työsuoritusta, jonka perusteella Vihxxx olisi maksuvelvollinen. Rakennustarvikkeita ei ole voitu hyödyntää. Yhtiön tekemät rakenteet on jouduttu purkamaan ja rakenteet rakentamaan uudelleen noudattaen hyvää rakennustapaa ja rakennusmääräyksiä.
Vihxxx on reklamoinut suullisesti ja oikea-aikaisesti, joka tapauksessa yhtiö oli menetellyt törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai ainakin menettely on aiheuttanut vahingon vaaraa omaisuudelle (KSL 8:16) Tämän perusteella työt on välittömästi keskeytetty. Sopimus on purettu välittömästi.
Yhtiö on laiminlyönyt neuvontavelvollisuutensa urakkasuorituksen asianmukaisen sisällön suhteen. Yhtiö ei saa rakentaa virheellistä rakennetta siinäkään tapauksessa, että tällaisesta rakennustavasta olisi sovittu.
Vihxxxlla oli oikeus purkaa sopimus, koska hän ennakoi sen, että palveluksessa tulee olemaan olennainen virhe, mikäli se suoritetaan loppuun.
KANTAJAN LAUSUMA
Kantaja on kiistänyt vaastaajan vaatimukset perusteelta ja pyytänyt, että yksipuolinen tuomio pysytetään.
Perusteet
Vihxxx ja yhtiö ovat tehneet kirjallisen sopimuksen 12.9.2014, jonka perusteella yhtiö on rakentanut Vihxxxn omakotitaloon pesuhuonetta LVI-asennuksineen. Pesuhuone rakennettiin ns. mummonmökkiin, jossa ei ole ollut aiemmin märkätiloja.
Työn hinnaksi oli sovittu 50 euroa/h + alv 24 prosenttia sekä harjoittelija 30 euroa/h. Maksu erääntyi joka viikon perjantaina.
Työ aloitettiin 15.9.2014 ja ensimmäisen viikon jälkeen 22.9.2014 Vihxxx keskeytti työt. Uusi urakoitsija aloitti samana päivänä.
Yhtiö keskeytti työt Vihxxxn vaatimuksesta ja lähetti yksilöidyn laskun tehdyistä töistä ja tarvikkeista. Vihxxx ei ole maksanut mitään 23.9.2014 päivätyn laskun osalta.
Vihxxx ei ole yksilöinyt väitettyä virhettä eikä tehnyt yksilöityä virheilmoitusta kohtuullisessa ajassa. Vesikaivoja koskevat reklamaatiot olisi tullut tehdä vuodenvaihteessa 2014-2015, jolloin ulkopuolisia kaivantoja oli tehty ja väitetty virhe havaittavissa. Reklamaatio on koskenut pelkästään keskeneräisiä sisäpuolisia töitä ja syynä on vain kilpailevan urakoitsijan toiminta, joka on tullut töitä tekemään, jolloin puolueetonta selvitystä väitetystä virheestä ei ole edes esitetty.
Asiassa ei ole ollut kysymys törkeästä huolimattomuudesta,kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä tai siitä, että olisi aiheutettu vaaraa omaisuudelle. Urakkasuorite on ollut sopimuksenmukainen, eikä yhtiö ole laiminlyönyt neuvontavelvollisuuttaan. Erillistä rakennuspiirustusta ei laadittu, koska Vihxxx ei halunnut siitä maksaa. Sopimuksen sisältö oli pesutilan rakentaminen hyvän rakennustavan mukaisesti ja näin on myös toimittu.
Yhtiö ei tehnyt sisäpuolisten lattiarakenteiden osalta muuta kuin läpiviennit. Yhtiö ei tehnyt seinärakenteisiin muutoksia, eikä se kuulunut sopimuksen sisältöön.
Sopimus on purettu välittömästi. Perustetta välittömään sopimuksen purkuun ei ole ollut, eikä kysymyksessä ole ollut ennakoitu sopimusrikkomus, koska työ oli ollut niin alkuvaiheessa.
Asia 11 (H. Vihxxx/ R. Saxxx Ky) Vihxxxn yhtiöön kohdistama kanne
Vihxxx on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle 10.130,80 euroa perusteettomasti maksetusta laskusaatavasta sekä vahingonkorvauksena purkutöistä 5.388,73 euroa sekä putkitöiden korjaamisesta 1.000 euroa sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.
Vaatimukset perusteet Yhtiö on asentanut vesi- ja viemäriputket liian lähelle maan pintaa. Vesiputki on jätetty eristämättä ja viemäriputkea ei puolestaan ole eristetty asianmukaisesti. Lokasäiliö on liian pieni.
Vihxxx joutuu kaivamaan vesi- ja viemäriputket ylös ja asentamaan ne routarajan alapuolelle.
Yhtiön lasku on ollut perusteeton, koska asennukset joudutaan suorittamaan uudelleen. Laskun maksaminen ei osoita urakkasuorituksen hyväksyntää.
Vihxxx ei ole suorittanut 2.916 euron laskua, koska työ on näiltäkin osin ollut virheellinen (lasku 23.9.2014).
Yhtiön suorittamien rakennustöiden purku- ja muutoskustannukset ovat 5.388,73 euroa. Yhtiön rakennustyöt olivat hyvän rakennustavan vastaisia ja kelvottomia.
Vihxxx on tehnyt virheilmoituksen oikea-aikaisesti. Vihxxx ilmoitti virheestä suullisesti urakkakohteessa ja tämän jälkeen vielä kirjallisesti viimeistään 23.9.2014.
Joka tapauksessa maanpinnanalaisten töiden osalta virhe voitiin havaita vasta myöhemmin.
Yhtiön vastaus
Perusteet
Yhtiö on vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa hylkäämistä.
Yleiset kiistämisperusteet
Yhtiö on kirjallisen sopimuksen mukaisesti uusinut Vihxxx omakotitalon kaivon sekä rakentanut jätevesijärjestelmän kokonaishintaurakkana.
Työ on tehty syyskuun alussa 2014 ja laskutettu 11.9.2014 päivätyllä laskulla, mistä myös kirjallisen sopimuksen sisältö ilmenee. Vihxxx on maksanut yhteensä 10.130,80 euroa, mikä osoittaa sen, että osapuolilla on ollut yhteisymmärrys sopimuksen sisällön suhteen.
Työt ovat sopimuksen mukaan käsittäneet vesikaivon uusimisen ja putken sekä lokasäiliön asentamisen kaivinkonetöineen hintaan 5.000 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella.
Tarvikkeista on sovittu kokonaishinta lokasäiliön, hälyttimen, ankkurointipaketin ja viemäriputken osalta 2.170 euroa lisättynä arvonIisäverolla.
Kaivonrenkaat, kaivon kansi, vesijohtoputki ja pohjaventtiili ovat maksaneet sopimuksen mukaan 900 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella.
Lisätyöt tuntitöinä kivinjalan purun läpivientien toteuttamiseksi on sovittu 2 tunnin osalta a 50 euroa eli 100 euroa lisättynä arvonlisäverolla.
Yhtiö on saanut tiedon väitetystä virheestä ja rakenteiden uusimisesta vasta haastehakemuksessa 17.8.2015. Yksilöityä virheilmoitusta ei ole näin ollen tehty oikea-aikaisesti. Virheväitteet ovat yleisluonteisia ja selvittämättömiä, koska korjauskustannuksista ei ole tehty asiantuntijalausuntoja.
Pesuhuone
Vihxxx ei ole yksilöinyt sitä, mikä on se keskeneräinen työsuorituksen rakennusvirhe, jonka seurauksena olisi ollut koko rakennuksen kosteusvaurio.
Runko- ja levytystyövaihe ei voi aiheuttaa väitettyä koko rakennuksen homehtumista ja lahoamista.
Hwäksikäyttö
Osapuolet ovat tehneet kirjallisen sopimuksen. Ensimmäinen kokonaishintaurakka työ on laskutettu ennen tuntiveloitusperusteista työstä sopimista. Kokonaishintaurakka ei edellytä työtuntien erittelyä. Pesuhuoneen tuntityölaskutukseen on annettu yksilöity erittely töistä ja tarvikkeista.
Vesi- ja viemäriputket
Kantaja ei ole selvittänyt virheitä tai edes yksilöinyt niitä. Säiliön asennussyvyys tuloviemärin alareunasta maanpintaan on metri. Asennusohjeen mukaan viemäriputkia ei asenneta routarajan alapuolelle. Suomessa routaraja on 1,5 metriä. Vesijohtoputken osalta kallio tulee vastaan, joten putkea ei ole voitu asentaa routarajan alapuolelle.
Vesijohto- ja viemäriputkeen on ollut tarkoitus asentaa pesuhuoneen rakentamisen yhteydessä sähkövastuskaapelit, jotka estävät jäätymisen. Putkien ympärillä on asianmukaiset eristeet.
Lokasäiliö
Vihxxx on päättänyt 3000 litran säiliön (Labko Loka) koosta esitteen perusteella. Kokoon vaikutti se, että hän asuu yksin kuten myös säiliön hinta. Säiliö ei ole liian pieni.
TODISTELU
Kirjalliset todisteet
Vihxxx
R. Saxxx Ky
Henkilötodistelu
Vihxxx
R. Saxxx Ky
1.Valokuvaliitteet 1-5
2.Lasku purkukustannuksista 7.5.2015 3. Lasku 7.1.2015
4.Sähköpostiviestittelyä O. Sötttin ja Saltttsen välillä
1.Lasku 11.9.2014
2.Urakkasopimus 12.9.2014 3. Lasku 23.9.2014
4.Maksukehotus 7.10.2014
5.Ote Labkon jätevesioppaasta
6.Valokuvaliitteet 1-3, kuten kantaja 1
7.Sähköpostiviestittelyä O. Sötttin ja Saltttsen välillä
1.O. Söttt
2.J-P. Kalttt
3.Vihxxx todistelutarkoituksessa
1.J. Saxxx todistelutarkoituksessa
2.J. Heittt
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Kysymyksenasettelu
Asiassa I on kysymys siitä, onko Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 30.3.2014 antama yksipuolinen tuomio kumottava, koska velkomus on perusteeton, koska yhtiö ei ole tehnyt maksun perusteen mukaista työsuoritetta eikä tarvikkeita ole voitu hyödyntää sopimuksen mukaisesti vai onko Vihxxxlla maksuvelvollisuus osapuolten tekemän sopimuksen mukaan sekä työn että tarvikkeiden osalta. Kysymys niin ikään siitä, onko Vihxxxlla ollut oikeus purkaa palvelussopimus päättymään välittömästi? Kysymys urakkasuorituksen sopimuksenmukaisuudesta ja siitä, oliko yhtiö menetellyt törkeän huolimattomasti jne.
Kysymys myös siitä, oliko Vihxxxlla oikeus purkaa sopimus ennakoidun sopimusrikkomuksen perusteella, vai olivatko työt vielä siinä vaiheessa, ettei tällaista päätelmää voitu tehdä.
Asiassa II on puolestaan kysymys siitä, onko yhtiö palautus/korvausvelvollinen Vihxxxan nähden, koska työ o1i kantajan väitteen mukaan suoritettu virheellisesti ja aiheuttanut osaltaan vahinkoa vai onko kanne perusteeton koska suoritus on ollut sopimuksen mukainen ja tilaus on vastannut Vihxxxn tahtoa.
Molempien kohtien osalta kysymys virheilmoituksen yksilöinnistä ja oikea-aikaisuudesta sekä kysymys siitä, onko virheilmoituksen yhteydessä ilmoitettu myös vaatimus perusteineen vai onko reklamaatio ollut sisällöltään ns. neutraali.
Asiassa esitetystä näytöstä
Asiassa on ensimmäisenä ratkaistava kysymys siitä (asiat I ja 11) onko Vihxxx reklamoinut väitetyistä virheistä oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti. Vihxxx on vedonnut niin ikään siihen, että yhtiön menettely oli ollut kunnianvastaista ja arvotonta tai ainakin aiheuttanut vaaraa omaisuudelle, missä asetelmassa reklamaatioaikaa ei tulisi lainkaan noudattaa. Yhtiö on kiistänyt väitteet kokonaisuudessaan.
H. Vihxxxn mukaan kommandiittiyhtiö oli valikoitunut urakoitsijaksi tarjouspyynnön perusteella. Yhtiö ja Vihxxx olivat tehneet kaksi sopimusta, joista toinen koski sisätöitä ja toinen vesi- ja viemäritöitä.
Vihxxx ei ollut puuttunut työntekoon, joten hän ei tiennyt työn laadusta.
J. Saltttsen mukaan osapuolet olivat tehneet kirjallisen sopimuksen vesi- ja viemäritöiden osalta (K2). Tällainen kirjallinen sopimus oli tehty myös sisätöiden osalta, mutta se oli kadonnut. Kommandiittiyhtiön vaatimus perustuu sopimuksen mukaisiin töihin, jotka ovat Saltttsen mukaan ja laskun (K3) osoittamin tavoin maksamatta. Vihxxxn toiveena oli ollut halpa ja nopea urakkasuorite eikä laadulla ollut niinkään merkitystä. Työn sopimuksenmukaisuutta ei ollut töiden keskeytyessä voitu todeta, koska työt olivat olleet pahasti keskeneräiset. Vihxxx oli keskeyttänyt työt perusteettomasti. Saltttsen mukaan yhtiö sai tiedon virheistä vasta haastehakemuksessa.
Todistaja Sötttin mukaan sopimusasiakirja (K2) on alkeellinen ja siitä puuttuu muun muassa viittaukset YSE-ehtoihin. Työn jälki oli ollut sellaista, että työt tuli keskeyttää. Työn laatu oli virheellinen hänen esittämänsä 7.5.2015 päivätyn laskun (V2) mukaisesti. Söttt selosti laajasti havaitsemistaan virheistä todeten yleisesti, ettei hyvää rakennustapaa ollut noudatettu. Sötttin mukaan virheilmoitus on tehty ja hän oli keskustellut töiden keskeyttämisestä Vihxxxn isän kanssa.
Sötttin mukaan valokuvaliitteestä (V1) ilmenee väitetyt virheet.
Käräjäoikeus toteaa jo tässä yhteydessä, ettei YSE-ehtojen soveltaminen tule kysymykseen ilman nimenomaista viittausta mainittuihin ehtoihin eikä kuluttajapalveluissa yleisestikään sovelleta YSE-ehtoja.
Todistaja Kaltttn mukaan alapohjan asennukset eivät näyttäneet hyviltä (V1). Kuvista on havaittavissa selviä asennusvirheitä, kuten esimerkiksi vesijohto ei ollut suojaputkessa, kannattimia ei ollut asennettu ja työn jälki oli ollut huolimatonta. Kaltttlla ei kuitenkaan ollut tarkkaa tTetoa siitä, miten asennustyöt oli tehty.
Todistaja Heitttn mukaan työt olivat olleet kesken siinä vaiheessa, kun rakenteita on avattu. Putkia oli tarkoitus liikuttaa jälkikäteen eivätkä eristeitä oltu asennettu vielä lopullisesti siinä vaiheessa kun työt keskeytyivät. Kuvaliitteen (V1) asennukset eivät olleet lopullisia.
Sopimusasiakirjasta 12.9.2014 (K2) ilmenee, että osapuolet olivat sopineet LVl-asennuksista, jotka oli tarkoitus toteuttaa syyskuun 2014 aikana. Osapuolet olivat sopineet hinnaksi 50 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäveron osuudella sekä harjoittelijan palkalla (30 e/h). Laskutusjaksoksi oli sovittu viikko.
Sähköpostiviestistä 23.9.2014 (V4) ilmenee, että Söttt ja J. Saxxx ovat viestitelleet keskenään. Viesti sisältää numeroidun listan ja Saltttsen vastauksen kuhunkin kohtaan. Sähköpostiviestissä ei ole mainintaa vaatimuksesta.
Virheilmoituksen oikea-aikaisuus ja sisältö
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n mukaan tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan myös tehdä elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt palveluksen tai sitoutunut vastaamaan sen ominaisuuksista. Tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen, jos 1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti; 2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia; tai 3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.
Vihxxx on väittänyt, että virheilmoitus on ollut oikea-aikainen ja sisällöltään vastannut niin ikään virheilmoitukselta edellytettyjä vaatimuksia. Vihxxxn väitteen mukaan yhtiö on joka tapauksessa menetellyt kunnian vastaisesti tai arvottomasti tai aiheuttanut vaaraa omaisuudelle.
Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies Saxxx on kiistänyt, että reklamaatiota olisi ylipäätään tehty. Hänen mukaansa vaatimukset ja perusteet tulivat hänelle tiedoksi vasta haastehakemusvaiheessa.
Vihxxx ei itse ottanut tarkemmin kantaa virheilmoitukseen ja sen sisältöön. Todistaja Söttt puolestaan totesi, että virheilmoitus on tehty. Kirjallisesta todisteesta V4 ilmenee, että Söttt ja Saxxx ovat käyneet sähköpostivaihtoa keskenään.
Virheilmoitus on sen toimittamisen ja sisällön osalta riidanalainen. Sötttin kertomus virheilmoituksen osalta on ylimalkainen eikä yksinään riitä selvitykseksi virheilmoituksen asianmukaisuudesta. Hänen kertomustaan tukee osittain Sötttin ja Saltttsen käymä sähköpostikirjeenvaihto, mikä osoittaa, että osapuolet olivat ainakin jollain tasolla käyneet keskustelua työn laadusta ja toteuttamistavasta.
Korkeimman oikeuden ratkaisujen KKO 2009:61 ja KKO 2008:1 perusteluista ilmenee, että kaupan kohdetta koskevalle virheilmoitukselle tai reklamaatiolle tulee asettaa sellainen sisällöllinen vaatimus, että myyjä kykenee virheilmoituksen perusteella arvioimaan mahdollisen virhevastuunsa perusteen ja tekemään tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Virheilmoituksen oikea-aikaisuutta ja asianmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on sopimusrikkomuksen laadulla ja tapauksen olosuhteilla sekä luonnollisesti myyjän tietoisuudella virheestä.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:ssä ei ole asetettu mitään erityistä määräaikaa virheeseen vetoamiselle, joskin on selvää, että vetoamisenkin tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa ja yleensä niin, että myyjällä on mahdollisuus tehdä tilanteen edellyttämät toimenpiteet.
Tosin esimerkiksi kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus tehdä virheilmoitus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän havaitsi virheen. Kohtuullinen aika ei siten voi ainakaan kuluttajakaupassa olla alle kahden kuukauden pituinen. Hovioikeuksien ja kuluttajanvalituslautakunnan käytännössä on puolestaan hyväksytty asuntokaupassa 3-4 kuukauden reklamaatioaika. Liian pitkänä on pidetty 8-9 kuukauden kulumista ennen reklamaation tekemistä.
Palvelussopimuksissa on reklamaatioajan oltava tätäkin lyhyempi.
Vihxxx on saanut tiedon tai ainakin hänen olisi pitänyt saada tieto sisäpuolisten töiden virheellisyyksistä (asia 1) syksyllä 2014. Tämä ilmenee Saltttsen ja Sötttin käymästä sähköpostikirjeenvaihdosta. Ulkopuolisten töiden osalta (asia 11) tieto virheestä olisi pitänyt tulla Vihxxxlle viimeistään loppuvuodesta 2014 tai viimeistään alkuvuodesta 2015. Tämä ilmenee todistaja Kaltttn kertomuksesta, joka kävi kohteessa vuoden 2014 loppupuolella. Kuvien ottamisajankohdan (V1) perusteella voidaan päätellä myös Vihxxxn tietoisuus väitettyjen virheiden ilmenemisajankohdasta.
Asian I osalta Saxxx on saanut tietoonsa osan väitetyistä virheistä sähköpostikirjeenvaihdon perusteella syksyllä 2014. Listassa on (V4) selostettu levy asennuksen väitettyjä virheitä, seinän koolausta ja vanhan katon purkamista. Lisäksi märkätilojen osalta on maininta hyörysulusta ja eräitä muita märkätilan väitettyjä virheitä. Saxxx on vastauksessaan viestiin todennut töiden olevan kesken. Yhtiöön kohdistuvaa vaatimusta tässä vaiheessa ei ole esitetty.
Työt kohteessa on Vihxxxn toimesta keskeytetty noin viikko niiden aloittamisen, eli 15.9.2014, jälkeen. Tämä tukee sitä lähtökohtaa, että työt ovat niiden keskeytyessä olleet pahasti kesken, joten urakkasuoritteen sopimuksenmukaisuutta ei ole siten voinut keskeneräisten töiden osalta arvioida. Kuluttajasuojalain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen.
Kuluttajasuojalain 8 luvun 19 §:n 2 momentin mukaan jos on painavia syitä olettaa, että palveluksessa tulee olemaan olennainen virhe, tilaaja saa purkaa sopimuksen siltä osin kuin palvelus on vielä suorittamatta. Osapuolet ovat yhtä mieltä että sopimus on purettu töiden keskeyttämisen jälkeen, yhtiön mukaan tosin perustetta sopimuksen purulle ei ollut.
Vihxxxn väittämä reklamaatio asian I osalta on kohdistunut riidattomasti keskeneräisiin töihin, jotka ovat sittemmin päättynyt töiden keskeyttämiseen ja sopimuksen purkuun Vihxxxn toimesta.
Töiden keskeneräisyyden johdosta epäselväksi on jäänyt, oliko Vihxxxlla ollut oikeus purkaa sopimusta väittämillään perusteilla. Tämä tukee myös yhtiön väitettä siitä, ettei yhtiö ollut saanut tietoonsa väitettyjä virheitä kuin vasta myöhemmässä vaiheessa. Yhtiö on voinut luottaa siihen, että Vihxxx on keskeyttäessään työt ja purkaessaan sopimuksen yksipuolisesti, hyväksynyt urakan, koska Vihxxx ei ole vedonnut väitettyyn virheeseen kuin vasta haastehakemuksessaan.
Takaisinsaantihakemuksen osalta ja Vihxxxn yhtiön kohdistaman kanteen (asiat I ja 11) yhtiö on saanut tiedokseen 17.8.2015.
Asian I osalta käräjäoikeus toteaa, että kysymyksessä on ollut niin sanottu neutraali reklamaatio vain osasta yksittäisistä väitetyistä virheistä. Yhtiö on saanut vaatimukset ja perusteet kuitenkin tietoonsa vasta elokuussa 2015, eli lähes vuosi sen jälkeen, kun virheperusteet ja mahdolliset niihin liittyvät vaatimukset ovat olleet Vihxxxn tiedossa tai ainakin niiden olisi pitänyt olla. Kyseistä aikaa ei ole pidettävä kohtuullisena, joten takaisinsaantihakemus tulee hylätä (asia 1).
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden aiempi yksipuolinen tuomio jää näin olleen Vihxxxn maksuvelvollisuuden osalta voimaan.
Asiassa ei ole todistelun perusteella selvitetty Vihxxxn väittämää yhtiön törkeää huolimattomuutta tai kunnianvastaista tai arvotonta menettelyä. Näin ollen reklamaation ajanjakson kohtuullisuutta arvioidaan edellä lausutuin tavoin.
Kanne asiassa II on nostettu 9.7.2015 ja Saxxx on saanut kanteen tiedokseen 17.8.2015. Yhtiö on saanut vaatimukset ja perusteet tietoonsa vähintään kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun väitetyt virheet ovat olleet Vihxxxxn tiedossa. Ulkopuolisten töiden osalta ei Saltttsen ole näytetty saaneen tietoa väitetystä virheestä ennen tätä ajankohtaa, joten asian 11 osalta virheilmoitusta ei ole näytetty toimitetun yhtiölle kohtuullisessa ajassa. Kanne on hylättävä tällä perusteella.
Oikeudenkäyntikulut
Vihxxxn vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan, joten hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut, jotka ovat määrällisesti riidattomat.
Turvaamistoimi
Käräjäoikeuden 13.7.2015 antama täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva väliaikaismääräys nro 15/20862 kumotaan.
TUOMIOLAISELMA Asia 1 (Vihxxxn takaisinsaantihakemus)
Takaisinsaantihakemus hylätään, joten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 30.3.2015 antama yksipuolinen tuomio nro 15/10442 jää voimaan.
Asia 11 (Vihxxxn yhtiöön kohdistama kanne) Kanne hylätään.
Oikeudenkäyntikulut
Vihxxx velvoitetaan suorittamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut 4.750 euroa (alv 0) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien.