Vaatimusten vanhentuminen asuntomessu sopimusehdon ja passiivisuuden johdosta?

Asuntomessusopimus on monikantasopimus, jossa eri osapuolet sopivat yhdessä asuntomessuille rakennettavan talon ehdoista. Asuntomessusopimuksessa sovitaan siihen liittyvien vaatimusten vanhentumisesta 6kk kuluessa, jossa ajassa on nostettava kanne tuomioistuimessa. Silloin on keskeinen kysymys, milloin virhe on voitu havaita. Kyseessä on kanneaika, jollaisesta voidaan sopia monikantasopimuksessa osapuolten välillä. Kysymys on myös osapuolen passiivisuuden vanhentumisvaikutuksesta. Osapuolilta edellytetään aktiivisuutta virheen selvittämisestä ja siitä ilmoittamisesta.
Lisäksi alla ratkaistiin em:n sopimusehdon kohtuullistamisvaatimus.

Kantajan kanteet hylättiin pääosin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Syynä oli omakotirakennuttajan passiivisuus virheiden selvittämisessä ja virheistä ilmoittaminen talotoimittajalle.
Asia tuomittiin myös 3 vuoden oikeudenkäynnin viivästymisestä kantajalle korvauksia 3000 euroa kummallekin.

Tuomiosta:

Kysymyksenasettelu hovioikeudessa

Hovioikeudessa on ratkaistavana kysymys kannevaatimusten vanhentumisesta sekä valittajien vaatimus osapuolten välisen monikantasopimuksen kohdan 18.2 sovittelusta oikeustoimilain 36 §:n nojalla.

Kannevaatimusten vanhentuminen

Vahingonkorvauksiin sovelletaan velan vanhentumisesta annetun lain (VanhL) 4 §:ssä tarkoitettua kolmen vuoden yleistä vanhentumisaikaa. VanhL:n 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vahingonkorvauksen vanhentumisaika alkaa kulua sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vahingonkorvausvaatimusten osalta edellä mainittu edellyttää, että vahingonkärsijällä on ollut mahdollisuus saada riittävät tiedot korvausedellytyksistä eli sopimusrikkomuksesta, aiheutuneesta vahingosta ja sen aiheuttajasta. Laissa tarkoitettu tietämys voi edellyttää tietoa vahingon perustana olevista tapahtumista, vauriosta tai muusta vahingosta ja sen merkityksestä, tapahtuman ja vahinkojen välisestä syyyhteydestä ja tahosta, joka on oi keudellisessa vastuussa vahingosta. Vanhentumisajan alkamishetkeä ei lain esitöiden mukaan voida ratkaista yksinomaan sen perusteella, milloin vahingon kärsijä on tosiasiassa saanut tarvittavat tiedot vahingosta, vaan vahingonkärsijältä edellytetään tavanomaista aktiivisuutta vahingon ja siitä vastuussa olevan selvittämiseksi. (HE 187/2002, vp. 4850.)

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2017:3 kohdassa 9 todetaan, että sen ratkaisukäytännössä vahingonkorvausvelan vanhentumisen alkamisen ei ole katsottu edellyttävän, että vahinkoa kärsineellä olisi ollut varma tieto vahingonkorvausvastuun edellytyksenä olevista tosiseikoista. Merkitystä on ollut sillä, onko tieto ollut riittävää, jotta vahinkoa kärsineen on voitu edellyttää sen perusteella katkaisevan korvausvelan vanhentumisen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2012:18 (kohta 25) mukaan merkitystä ei voida antaa sille, milloin mahdollista oikeudenkäyntiä varten tarvittavat todisteet on saatu tai milloin vaadittava korvausmäärä on täsmentynyt, vaan huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä kysymyksessä olevassa asemassa olevan vahingonkärsijän tulisi ymmärtää ja miten hänen tulisi toimia.
Vahingonkärsijälle on perusteltua asettaa selonottovelvollisuus.

Vaatimus kanneaikaa koskevan sopimusehdon huomioimatta jättämisestä tai sen sovittelusta

Vanhentumislain 10 §:n 1 momentin mukaan velan vanhentuminen katkeaa muun ohella silloin, kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Pykälän 2 momentin mukaan vahingonkorvausvelkaa koskevasta muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa. Hallituksen esityksen (HE 187/2002 vp, s. 58) mukaan korvausvelkojen vanhentumisen katkaisemista koskevalla säännöksellä ei ole tarkoitus estää tai vaikeuttaa katkaisua silloin, kun saatavan määrä on vaikeasti selvitettävissä. Epäselvissäkin tapauksissa kuitenkin vaaditaan, että velkoja ilmoittaa katkaisuhetkellä vallitsevan käsityksensä saatavan perusteesta ja määrästä. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2017:3 (kohta 10) mukaan vanhentumislain 10 §:n mukainen velan vanhentumisen katkaiseva muistutus on mahdollista tehdä, vaikka vahingonkorvausvastuun edellytyksiin liittyisi epäselvyyksiä.

Asiassa on riidatonta, että valittajat ovat 31.12.2009 ilmoittaneet vastaajalle tulevansa selvittämään vahingon laajuutta sekä korjauttamaan vauriot ja vaatimaan niiden aiheuttamien kustannusten korvaamista.
Vahingonkorvausvaatimukset ja kanteen nostamisen määräaikaa koskevan sopimusehdon sovittelua koskeva vaatimus ovat tulleet vastaajan tietoon 3.5.2013 vireille tulleen kanteen myötä. Valittajien mukaan korjaustarpeen laajuus ja korjauskustannusten määrä on selvinnyt vasta 27.2.2013 valmistuneen tutkimuksen myötä. Valittajien mukaan passiiviset jaksot vahingon laadun ja laajuuden selvittämisessä ovat johtuneet muun ohella taloudellisista syistä ja vaikeuksista saada asiantuntijoita tutkimaan asiaa.

Valittajat ovat viimeistään joulukuussa 2009, jolloin he ovat ilmoittamansa mikrobihaitan vuoksi muuttaneet toiseen asuntoon, tulleet tietoisiksi mikrobivaurioiden olemassaolosta. Valittajilla on ollut käytettävissään oikeudellista ja rakennusteknistä asiantuntemusta ja he ovat hankkineet erilaisia selvityksiä vaurioiden laadusta ja laajuudesta. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on edellä lausutun mukaisesti katsottu, että vanhentumislain säännösten tavoitteena on vastuusuhteiden joutuisa selvittäminen, joten vanhentumisajan alkaminen ei voi lykkäytyä siksi, että velkoja haluaa varmistua vahingonkorvausvastuun edellytyksinä olevista seikoista tai hankkia niistä selvitystä. Epäselvissäkin tapauksissa vaaditaan, että velkoja ilmoittaa vallitsevan käsityksensä saatavan perusteesta ja määrästä, jota on myöhemmin mahdollista täsmentää. Lisäksi velan vanhentumisen katkaiseva muistutus on mahdollista tehdä, vaikka vahingonkorvausvastuun edellytyksiin liittyisi epäselvyyksiä.

Valittajat ovat vedonneet siihen, että he ovat pitäneet vastaajan ajan tasalla vaurioiden laajuutta tutkittaessa ja että vastaajalle on ilmoitettu havaituista virheistä. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että yksilöidyt vaatimukset asiassa on esitetty vasta kanteessa 3.5.2013. Näin ollen korvausvelan vanhentumista ei ole katkaistu vanhentumislain 10 §:n edellyttämällä tavalla.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivuilta 52-53 ilmenevät perustelut ja johtopäätökset kannevaatimusten vanhentumisesta.


Osapuolten välisen monikantasopimuksen kohdan 18.2 mukaan kaikki sopimusta koskevat vaateet on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä tai vaateiden on katsottava rauenneen. Valittajat ovat ensisijaisesti vaatineet, että monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehto jätetään kokonaan huomiotta.

Hovioikeus toteaa, että kyseessä oleva vaatimusten esittämisen määräaikaan sitomista koskeva ehto on melko tavanomainen ja se on sisältynyt valittajien, vastaajan, Vaasan kaupungin ja Suomen Asuntomessut Oy:n väliseen monikantasopimukseen. Valittajat eivät ole sopimuksen tekohetkellä olleet alisteisessa asemassa tai taloudellisessa riippuvuussuhteessa vastaajaan. Lisäksi sopimusneuvottelujen muina osapuolina on ollut valittajiin ja vastaajaan nähden riippumattomia tahoja. Sopimuskokonaisuudesta ei voida päätellä, että valittajien oikeuksia olisi yritetty heikentää vaatimusten esittämistä koskevaa aikaa lyhentämällä. Kanteen perusteena oleva virhe on tullut valittajien tietoon selkeän vahinkotapahtuman jälkeen, joten kyse ei ole ollut esimerkiksi pidemmän ajan jälkeen ilmenneestä piilevästä virheestä. Lisäksi rakennuksessa oli jo korjattu vesivahingosta johtuvia virheitä ennen joulukuussa 2009 ilmenneitä mikrobivaurioita, joten virheiden alkuperää on ollut helpompi selvittää. Arvioitaessa kanteennostoaikaa koskevan sopimusehdon kohtuuttomuutta käsillä ole vassa tilanteessa on huomioitava myös vaatimusten esittämisessä ilmennyt viive sekä valittajien passiivisuus asian selvittämisessä. Hovioikeus katsoo, että käsillä olevassa tilanteessa tai osapuolten välistä sopimusta kokonaisuutena arvioitaessa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka puoltaisivat väitettä, että kanne aikaa koskeva ehto olisi oikeustoimilain 36 §:ssä tai kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja siksi jätettävä kokonaan huomiotta.

Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että sopimusehtoa sovitellaan oikeustoimilain 36 §:n nojalla siten, että kanteennostoajan katsotaan alkaneen 27.2.2013.

Edellä on todettu osapuolten olleen käräjäoikeudessa yksimielisiä siitä, että kanteen nostamisen monikantasopimuksen mukainen määräaika on alkanut maaliskuussa 2009. Käräjäoikeus on valituksenalaisessa tuomiossa sovitellut monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehtoa siten, että kanteen nostamisen määräaika on alkanut 19.11.2011. Kanteen nostamisen määräaikaa on siten pidennetty yli kahdella vuodella. Asiassa edellä esitetty huomioon ottaen käräjäoikeuden sovitteluratkaisu ei ole näennäinen tai kohtuuton.

Harkitessaan kysymystä kanneajan kohtuullisuudesta hovioikeus on ottanut huomioon ositussopimuksen kohtuullistamiskanteen nostamisajan kohtuullisuutta koskevasta korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä 2003:23 ilmenevät oikeusohjeet. Korkein oikeus totesi, että kohtuullistamista koskeva kanne tulee nostaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kanteen perusteena olevat seikat ovat tulleet kantajan tietoon ja on käynyt ilmeiseksi, että sovintoratkaisuun ei päästä. Korkeimman oikeuden mukaan kanteen nostamisen pitkittymistä voidaan tapauskohtaisesti perustella kantajan henkilöön tai hänen asemaansa ja olosuhteisiinsa liittyvillä seikoilla, esimerkiksi sairaudesta taikka anteeksiannettavasta tietämättömyydestä tai avuttomuudesta johtuvilla syillä, mutta hyväksyttävänä perusteena ei kuitenkaan voida pitää kohtuullistamista vaativan osapuolen omaa epävarmuutta siitä, johtaisiko oikeudenkäynti hänen toivomaansa lopputulokseen tai olisiko lopputulos oikeudenkäynnin vaatimien kustannusten ja vaivan arvoinen. Kyseisessä tapauksessa kantaja oli runsas puoli vuotta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ilmoittanut olevansa sopimukseen tyytymätön ja pyytävänsä sen oikaisemista. Kantaja oli toimittanut vastapuolelle tarkistusehdotuksen yli vuoden kuluttua ja sopimusneuvottelujen aloittamista koskevan kirjeen tästä neljän kuukauden kuluttua. Kanne oli nostettu puolen vuoden kuluttua kolmannesta yhteydenotosta. Kaikkiaan sopimuksen allekirjoittamisen ja kanteen nostamisen välillä oli kulunut yli kaksi ja puoli vuotta, johon oli sisältynyt passiivisia jaksoja. Korkein oikeus katsoi, että osituksen sovittelua koskevaa kannetta ei ollut nostettu kohtuullisessa ajassa.

Valittajien toissijaisen sovitteluvaatimuksen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittäviä perusteita sopimuskohdan 18.2 sovittelulle siten, että kanteen nostamisen määräaika alkaisi 27.2.2013. Kanteen nostamisen alkamisajan sovitteleminen valittajien vaatimalla tavalla johtaisi siihen, että kanteen nostamisen prosessuaalinen määräaika olisi pitempi kuin sen tarkoittaman vahingonkorvausvaatimuksen lakiin perustuva materiaalinen vanhentumistaika, mitä ei voida pitää perusteltuna.

Näillä lisäperusteluilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivuilta 52-53 ilmenevät perustelut sopimusehdon sovittelusta.


Ja itse tuomio:



Vaasan hovioikeus Tuomio

Antamispäivä 7.2.2018

Nro 61

Diaarinumero S 17/195




Ratkaisu, josta on valitettu

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 15.12.2016 nro 11013 (liitteenä)

Asia Vahingonkorvaus

Valittajat N. Tuxxxen V. Maxxxnen

Vastapuoli PS. Hixxx Oy

Sivuväliintulija Po Fi Oy

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Pääkäsittely

Vaatimus pääkäsittelystä

N. Tuxxxen ja V. Maxxxnen (valittajat) ovat vaatineet, että asiassa toi mitetaan pääkäsittely, mikäli asiaa ei palauteta käräjäoikeuteen. PS Hixxx Oy (vastaaja) on vastustanut pääkäsittelyn toimittamista.

Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely muun ohella silloin, kun asianosainen sitä riitaasias sa vaatii. Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toi mittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä var teenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

Asiassa on ratkaistavana oikeuskysymys jäljempänä selostettavan monikanta sopimuksen kanteen nostamisen määräaikaa koskevan kohdan 18.2 sovittelusta, minkä oikeuskysymyksen arviointi ei riipu esitetyn henkilötodistelun uskot tavuuden arvioinnista. Pyyntö näytön vastaanottamiseksi toimitettavasta pää käsittelystä on siksi hylätty.

Hovioikeus on 11.12.2017 tiedustellut valittajilta, vaativatko he suppean pääkäsittelyn toimittamista. Valittajat ovat 15.12.2017 ilmoittaneet, etteivät vaadi suppean pääkäsittelyn toimittamista.

Pääkäsittelyn toimittaminen on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi tarpeetonta. Asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä.

Valitus

Vaatimukset

N. Tuxxxen ja V. Maxxxnen (valittajat) ovat ensisijaisesti vaatineet, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kun vahingonkorvausvaatimukset on hylätty vanhentuneina ja valittajat on velvoitettu korvaamaan PS. Hixxx Oy:n (vastaajan) oikeudenkäyntikulut ja että asia palautetaan niiltä osin käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että hovioikeus ottaa vahingonkorvaus vaatimukset ratkaistavakseen ja velvoittaa vastaajan suorittamaan vahingon korvauksena:

1.korjauskustannukset yhteensä 179.351,00 euroa, jolle laillista viivästyskor koa 175.828,00 eurolle 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja 3.223,00 eurolle 17.7.2016 lukien,
2.muualla asumisesta aiheutuneista kustannuksista:
2.100 euroa sijaisasunnon kustannukset ajalta 28.12.2009 31.1.2010
4.890 euroa sijaisasunnon kustannukset ajalta 1.2.2010 3.4.2010
73,20 euroa loppusiivouskustannukset
200 euroa muuttokustannukset
18.000 euroa kolmion vuokratulojen menetyksestä 3.4.2010 31.3.2012
1.200 euroa kaksion vuokratulojen menetyksestä 1.2. 31.3.2012
mainitut summat laillisine korkoineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksi annosta lukien,
20.500 euroa sijaisasunnon vuokratulojen menetyksestä 1.4.2012 30.6.2013 laillisine viivästyskorkoineen 17.7.2016 lukien,
5.538,70 euroa tyhjillään olevan omakotitalon sähkökuluista v. 20102011 laillisine korkoineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja
3.316,11 euroa sähkökuluista ajalta 1.4.2012 30.6.2013 laillisine viivästys korkoineen 17.7.2016 lukien,
79,66 euroa tyhjillään olevan omakotitalon kiinteästä jätemaksusta laillisine korkoineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja
39,83 euroa jätemaksua vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 17.7.2016 lukien,
700 euroa sijaisasunnon kotivakuutusmaksua vuosilta 20102011 laillisine korkoineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja
280 euroa sijaisasunnon kotivakuutusmaksua vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 17.7.2016 lukien,


3.asumishaitasta 1.1.2010 31.1.2012 väliseltä ajalta 7.500 euroa ja 1.2. 31.3.2012 väliseltä ajalta 400 euroa laillisine korkoineen 30 päivää haasteha kemuksen tiedoksiannosta lukien sekä 1.4.2012 30.6.2013 väliseltä ajalta
3.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen 17.7.2016 lukien,

4.irtaimiston varastoon muuttamisesta 2.215,23 euroa ja irtaimiston varastoin nista aiheutuneista kustannuksista yhteensä 5.007,33 euroa laillisine viivästys korkoineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien sekä irtaimiston varastoinnista aiheutuneista kustannuksista 2.475 euroa laillisine viivästys korkoineen 17.7.2016 lukien ja

5.irtaimiston puhdistuskuluista yhteensä 19.155 euroa laillisine viivästyskor koineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien.

Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan vahinkojen tutkimuskuluina tai oikeudenkäyntikuluihin rinnastuvina asian selvittelykuluina 34.070,29 euroa laillisine viivästyskorkoinaan ensisijaisesti 27.191,65 eurolle laillisine viivästyskorkoineen 30 päivää haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja 6.878,64 eurolle 26.9.2016 lukien ja toissijaisesti kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta lukien.

Edelleen valittajat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan valit tajien oikeudenkäyntikulut 110.203,21 euroa ja asianosaiskulut 2.319 euroa käräjäoikeudesta ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 4.889,60 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut vesivahinkoon liittyvät vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneiksi ja hylännyt ne enemmälti käsittelemättä. Käräjäoikeus on myös sovitellut monikantasopimuksen ehtoa ainoastaan näennäisesti ja siten, että sovittelu johtaa valittajien kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Valittajien, vastaajan, Vaasan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välillä solmitun monikantasopimuksen mukaan valittajien omakotitalo on ollut asuntomessujen ajan vastaajan vastuulla. Messujen aikana talossa oli sattunut vesivahinko, jonka korjaustyöt vastaaja on suorittanut. Talossa oli tämän jälkeenkin ilmennyt korjaustarvetta, jota on selvitelty useiden asiantuntijoiden toimesta. Monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehto, jonka mukaan kaikki sopimusta koskevat vaateet on esitettävä tuomioistuimelle kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä, on selvästi kohtuuton ottaen huomioon olo suhteet, osapuolten asema sekä muut seikat. Valittajat eivät ole voineet nostaa kannetta ehdon mukaisessa määräajassa, koska vesivahingosta ja sen puutteellisesta korjaamisesta aiheutuneet vauriot ovat ilmenneet vasta myöhemmin.
Valittajat eivät ole voineet ennakoida tällaisten vahinkojen mahdollisuutta sopimusta allekirjoitettaessa.

Valittajat ovat pyrkineet selvittämään asiaa maallikkoina ja rajallisten resurssiensa puitteissa. Vastaaja taas on rakennusalalla toimiva suuri yritys, jolla on riskinkantokykyä ja resurssit vahinkojen korvaamiseen. Vastaaja ei ole esittä nyt pyydettyä korjaustyöselostetta tekemästään vesivahinkokorjauksesta, mikä olisi helpottanut asian selvittelyä. Valittajat ovat informoineet vastaajaa tutkimusten etenemisestä eikä vastaaja ole voinut olla siinä käsityksessä, että valit tajat eivät aio esittää vaatimuksia. Sopimusehdon sovittelu ei vaaranna vastaa jan oikeusturvaa. Vastaaja ei ole edes vedonnut siihen, että sille olisi aiheutunut kanteen nostamisen viipymisestä mitään haittaa.

Vaurioiden tutkimukset ovat olleet hankalia ja kestäneet vuosia. Lisäksi valittajilla on ollut vaikeuksia saada asiantuntijoita selvittämään asiaa. Rakennuksen korjaustarpeen laajuudesta tai korjauskustannusten määrästä ei ole ollut selvyyttä ennen 27.2.2013 valmistunutta tutkimusta, joten kanteen nostaminen ennen sitä ei ole ollut mahdollista.

Kanteennostoaikaa on edellä lausutuin perustein soviteltava oikeustoimilain 36§:n perusteella ensisijaisesti siten, että ehto jätetään kokonaan huomiotta, tai toissijaisesti siten, että määräaika kanteen nostamiselle on alkanut 27.2.2013, jolloin M. Ekttt Oy:n lausunto on valmistunut. Kanne on nostettu 3.5.2013, joten sitä ei ole nostettu kummassakaan tapauksessa liian myöhään. Valittajat ovat riidattomasti esittäneet vaatimuksia asiassa jo vuosista 2009 2010 lähtien.

Vastaus

Vaatimukset

PS. Hixxx Oy (vastaaja) on vaatinut, että valittajien ensisijainen valitus hylätään. Siltä varalta, että valittajien vaatimus sopimuksen sovittelusta hyväksytään, vastaaja on vaatinut, että kanne ja valitus jätetään tutkimatta tai hylätään aikaisemman tuomion oikeusvoimavaikutuksen ja reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella sekä sillä perusteella, että vastaajan vastuu on korjaus eikä korvausvastuuta. Toissijaisesti vastaaja on vaatinut, että korvausvastuuta sovitellaan kohtuuttomana siten, että vastaajan vastuulle katsotaan enintään puolet välipohjan korjauskustannusten määrästä, määrällisesti ensisijaisesti 4.000 euroon ja toissijaisesti 30.000 euroon.

Vastaaja on vaatinut, että myös valittajien toissijaiset vaatimukset hylätään. Kohdassa 1 vastaaja myöntää määrällisesti 8.000 euroa vesivahinkojen korjaa misesta aiheutuneista kuluista, sen sijaan vaatimukset 25 sekä vaatimus tutki muskuluista kiistetään myös määrältään. Oikeudenkäyntikuluvaatimus kiiste tään perusteeltaan, mutta määrällisesti käräjäoikeuskuluista vastaaja myöntää 72.166,20 euroa sisältäen arvonlisäveron.

Vastaaja on vaatinut, että valittajat velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 15.035,00 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Sopimuksen sovittelulle ei ole perusteita. Lähtökohtana on pidettävä monikan tasopimuksen ehtoa, jonka mukaan määräaika kanteen nostamiselle on alkanut maaliskuussa 2009 ja päättynyt syyskuussa 2009. Valittajat ovat nostaneet en simmäisen vahingonkorvauskanteen helmikuussa 2009, jolloin valittajat ovat vaatineet vastaajalta vahingonkorvausta vesivahinkokorjauksen viivästymises tä ja vedonneet osin samoihin perusteisiin ja samaan todisteluun kuin tässä kanteessa. Aiemman kanteen valmisteluvaihe päättyi 16.12.2010. Kanteen muutoskielto ei olisi estänyt kehittämästä kannetta, sillä valittajat saivat tiedon
tämän kanteen perusteista 1.12.2009 ja vaatimuksen määrää, perusteita ja to distelua on mahdollista tarkentaa jutun valmistelun päättymiseen saakka. Jos sopimusehtoa sovitellaan, tulee vanhentumisaika katsoa alkavaksi 1.12.2009, jolloin valittajat tulivat tietoiseksi suoritusvirheestä.

Valittajat ovat laiminlyöneet teettää riittävät tutkimukset kohtuullisessa ajassa. Korjaustarpeen selvittäminen ei ole ollut erityisen vaativaa eikä se ole johtunut vastaajasta. Vastaaja on antanut valittajille kaiken hallussaan olleen tiedon vesivahingon korjaustavasta ja laajuudesta. Vastaaja on maaliskuussa 2010 il moittanut valittajille, että korjaustyöselostetta ei ole, eikä sitä voida luotetta vasti jälkeenpäin laatia. Valittajat ovat saaneet riittävän tiedon kanteen nosta misen perusteesta vuoden 2010 aikana.

Käräjäoikeuden sovittelua koskeva ratkaisu ei ole ollut näennäinen eikä se johda kohtuuttomuuteen. Korjaustarpeen laajuus on yksityiskohtaisesti todettu 19.11.2011 valmistuneessa J. Suotttkedon lausunnossa, eikä siinä ole todettu lisätutkimustarpeita. Viimeistään tuolloin valittajien tiedossa ovat olleet kaikki korvausvaatimusten perusteet, joihin on vedottu. Valittajilla olisi ollut mahdollisuus hankkia kustannusarvio tarvittavista korjauksista.

Sopimuksen sovitteleminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Asianosaiset ovat olleet monikantasopimuksessa tasavertaisia osapuolia ja tasavertaisessa asemassa. Valittajat ovat varakkaita henkilöitä ja heillä on ollut käytössään joukko asiantuntijoita. Vastaaja on pk yritys, jolla on merkittävät taloudelliset haasteet selviytyä rakennusalan viime vuosien hiljaiselosta ja kilpailusta. Vas taajan kannalta olisi kohtuutonta, jos sovitun määräajan alkamisajankohtaa pi dennettäisiin yli kolmella vuodella siitä kun valittajat saivat tiedon kanteen pe rusteesta 1.12.2009. Vahingonkorvauksen määrän sovittelua koskevan vaati muksen osalta vastaaja on viitannut käräjäoikeudessa esittämäänsä.

Valittajien kanneoikeus on vanhentunut myös yleisten vanhentumissäännösten perusteella. Vanhentumissäännökset soveltuvat myös sopimussuhteisiin, mikäli sopimuksessa ei ole erikseen sovittu määräaikaa vaatimusten esittämiseksi. Vahingonkorvauksen peruste on tullut valittajien tietoon 1.12.2009 ja määrältään yksilöity vaatimus on esitetty 3.5.2013.

Valittajat ovat laiminlyöneet ilmoittaa vastaajalle vaatimustensa sisällöstä riittävän yksilöidysti kohtuullisessa ajassa virheiden havaitsemisesta. Laiminlyö mällä reklamaatiovelvollisuutensa valittajat ovat menettäneet oikeutensa vedota virheisiin. Korkeimman oikeuden päätöksessä KKO 2016:69 ostajat olivat ilmoittaneet vaatimustensa sisällöstä myyjille vasta noin vuoden kuluttua virheiden havaitsemisesta. Ostajien katsottiin menettäneen oikeutensa vedota virheisiin, koska he eivät olleet täydentäneet virheilmoitustaan vaatimusten osalta kohtuullisessa ajassa virheiden havaitsemisesta. Reklamaatiovelvollisuuden täyttämiseksi valittajien olisi pitänyt esittää määrältään yksilöity vahingonkorvausvaatimus tuomioistuimessa joka tapauksessa viimeistään vuoden kuluessa Suotttkedon lausunnosta 19.11.2011 sekä ilmoittaa, että he eivät pidä sopimuksen kuuden kuukauden määräaikaa kanteen nostamiselle kohtuullisena.

Monikantasopimuksen mukaan ensisijainen vastuu sopimusvelvoitteiden rikkomisesta on rikkomuksen oikaiseminen. Valittajat vaativat virheen korjaamista 1.12.2009 ja vastaaja on tarjoutunut korjaukseen 10.12.2009. Valittajat eivät ole suostuneet korjaukseen. Korvauksen vaatiminen on mahdollista sopimuksen mukaan vasta toissijaisesti. Koska valittajat ovat kieltäytyneet korjauksesta, ovat he menettäneet oikeuden korvauksen vaatimukseen.

Valittajien kanne olisi tullut jättää tutkimatta aikaisemman tuomion ja sovinnon negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen johdosta. Valittajat eivät prekluusio ta koskevista säännöksistä johtuen voi enää hovioikeudessa vedota siihen, että tällaisten vaurioiden mahdollisuutta ei ole voitu ennakoida monikantasopimusta allekirjoitettaessa.

Sivuväliintulijan lausuma

Po Fi Oy on ilmoittanut yhtyvänsä kokonaisuudessaan siihen, mitä PS. Hixxx Oy on vastauksessaan lausunut.

Välitoimi

Hovioikeus on 12.9.2017 pyytänyt valittajilta lausumaa vastaajan vastauksessa esitettyyn väitteeseen siitä, että vahingonkorvauksen peruste, väitetty sopimus rikkomus, on tullut valittajien tietoon 1.12.2009 ja että valittajat ovat tuolloin ilmoittaneet tulevansa vaatimaan korvausta vastauksen antajalta. Samalla valittajia on pyydetty ottamaan kantaa vastaajan väitteeseen, että määrältään yksilöity vaatimus on esitetty vasta kanteessa, joka on tullut vireille 3.5.2013.

Valittajat ovat 27.9.2017 hovioikeuteen saapuneessa lausumassaan todenneet, että väitetty sopimusrikkomus on tullut valittajien tietoon 1.12.2009 vain hyvin pieneltä osin. Korjaustarpeen selvittäminen on ollut erityisen vaativaa ja valittajat ovat pitäneet vastaajan ajan tasalla tutkimusten etenemisestä. Tutkimuksia on olennaisesti vaikeuttanut se, että vastaaja ei ole esittänyt pyydettyä selvitystä vesivahingon korjaamisesta. Valittajien asiamies on kirjeellään 31.12.2009 ilmoittanut, että ”Pyydän edelleen mahdollisimman nopealla aikataululla pää miehesi selvitystä vesivahingon korjaustavasta ja laajuudesta. Samalla ilmoi tan, että päämiehesi vastahankaisuudesta johtuen päämieheni alkaa heti tammikuussa selvityttää tätä asiaa ulkopuolisen rakennusalan ja terveyden asiantuntijan toimesta, jolloin tarvittavat tutkimukset vaurion laajuuden ja vakavuuden ja korjaustarpeen suhteen tehdään. Päämieheni tulevat selvityksen valmistuttua korjauttamaan vahingon aiheuttamat vauriot ja vaativat niiden aiheuttamien kustannusten korvaamista päämieheltäsi.”

Vastaajalle ei ole missään vaiheessa ilmoitettu, että valittajat olisivat luopuneet vaatimasta kyseistä selvitystä. J. Suotttkedon vuonna 2011 päivätty lausunto ei ole sisältänyt korjaussuunnitelmia tai kustannusarviota. Viimeisimmät näytteenoton tulokset ovat sisältyneet M. Ekttt Oy:n lausuntoon, jonka saamisen jälkeen kanne on voitu nostaa. Valittajat eivät ole 1.12.2009 jälkeen ennen lausuntoa tulleet tietoiseksi koko vahingosta eivätkä he ole voineet ennen sitä esittää yksilöityjä vaatimuksia. Kanne on tullut vireille 3.5.2013, jolloin yksilöidyt vaatimukset on esitetty.



Hovioikeuden ratkaisu


Perustelut


Aikaisemman tuomion ja sovinnon oikeusvoimavaikutukset

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivuilta 46-50 ilmenevät perustelut ja johtopäätökset aikaisemman tuomion ja sovinnon oikeusvoimavaikutuksista.

Kysymyksenasettelu hovioikeudessa

Hovioikeudessa on ratkaistavana kysymys kannevaatimusten vanhentumisesta sekä valittajien vaatimus osapuolten välisen monikantasopimuksen kohdan 18.2 sovittelusta oikeustoimilain 36 §:n nojalla.

Kannevaatimusten vanhentuminen

Vahingonkorvauksiin sovelletaan velan vanhentumisesta annetun lain (VanhL) 4 §:ssä tarkoitettua kolmen vuoden yleistä vanhentumisaikaa. VanhL:n 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vahingonkorvauksen vanhentumisaika alkaa kulua sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vahingonkorvausvaatimusten osalta edellä mainittu edellyttää, että vahingonkärsijällä on ollut mahdollisuus saada riittävät tiedot korvausedellytyksistä eli sopimusrikkomuksesta, aiheutuneesta vahingosta ja sen aiheuttajasta. Laissa tarkoitettu tietämys voi edellyttää tietoa vahingon perustana olevista tapahtumista, vauriosta tai muusta vahingosta ja sen merkityksestä, tapahtuman ja vahinkojen välisestä syyyhteydestä ja tahosta, joka on oi keudellisessa vastuussa vahingosta. Vanhentumisajan alkamishetkeä ei lain esitöiden mukaan voida ratkaista yksinomaan sen perusteella, milloin vahingon kärsijä on tosiasiassa saanut tarvittavat tiedot vahingosta, vaan vahingonkärsijältä edellytetään tavanomaista aktiivisuutta vahingon ja siitä vastuussa olevan selvittämiseksi. (HE 187/2002, vp. 4850.)

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2017:3 kohdassa 9 todetaan, että sen ratkaisukäytännössä vahingonkorvausvelan vanhentumisen alkamisen ei ole katsottu edellyttävän, että vahinkoa kärsineellä olisi ollut varma tieto vahingonkorvausvastuun edellytyksenä olevista tosiseikoista. Merkitystä on ollut sillä, onko tieto ollut riittävää, jotta vahinkoa kärsineen on voitu edellyttää sen perusteella katkaisevan korvausvelan vanhentumisen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2012:18 (kohta 25) mukaan merkitystä ei voida antaa sille, milloin mahdollista oikeudenkäyntiä varten tarvittavat todisteet on saatu tai milloin vaadittava korvausmäärä on täsmentynyt, vaan huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä kysymyksessä olevassa asemassa olevan vahingonkärsijän tulisi ymmärtää ja miten hänen tulisi toimia.
Vahingonkärsijälle on perusteltua asettaa selonottovelvollisuus.

Vanhentumislain 10 §:n 1 momentin mukaan velan vanhentuminen katkeaa muun ohella silloin, kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Pykälän 2 momentin mukaan vahingonkorvausvelkaa koskevasta muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa. Hallituksen esityksen (HE 187/2002 vp, s. 58) mukaan korvausvelkojen vanhentumisen katkaisemista koskevalla säännöksellä ei ole tarkoitus estää tai vaikeuttaa katkaisua silloin, kun saatavan määrä on vaikeasti selvitettävissä. Epäselvissäkin tapauksissa kuitenkin vaaditaan, että velkoja ilmoittaa katkaisuhetkellä vallitsevan käsityksensä saatavan perusteesta ja määrästä. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2017:3 (kohta 10) mukaan vanhentumislain 10 §:n mukainen velan vanhentumisen katkaiseva muistutus on mahdollista tehdä, vaikka vahingonkorvausvastuun edellytyksiin liittyisi epäselvyyksiä.

Asiassa on riidatonta, että valittajat ovat 31.12.2009 ilmoittaneet vastaajalle tulevansa selvittämään vahingon laajuutta sekä korjauttamaan vauriot ja vaatimaan niiden aiheuttamien kustannusten korvaamista.
Vahingonkorvausvaatimukset ja kanteen nostamisen määräaikaa koskevan sopimusehdon sovittelua koskeva vaatimus ovat tulleet vastaajan tietoon 3.5.2013 vireille tulleen kanteen myötä. Valittajien mukaan korjaustarpeen laajuus ja korjauskustannusten määrä on selvinnyt vasta 27.2.2013 valmistuneen tutkimuksen myötä. Valittajien mukaan passiiviset jaksot vahingon laadun ja laajuuden selvittämisessä ovat johtuneet muun ohella taloudellisista syistä ja vaikeuksista saada asiantuntijoita tutkimaan asiaa.

Valittajat ovat viimeistään joulukuussa 2009, jolloin he ovat ilmoittamansa mikrobihaitan vuoksi muuttaneet toiseen asuntoon, tulleet tietoisiksi mikrobivaurioiden olemassaolosta. Valittajilla on ollut käytettävissään oikeudellista ja rakennusteknistä asiantuntemusta ja he ovat hankkineet erilaisia selvityksiä vaurioiden laadusta ja laajuudesta. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on edellä lausutun mukaisesti katsottu, että vanhentumislain säännösten tavoitteena on vastuusuhteiden joutuisa selvittäminen, joten vanhentumisajan alkaminen ei voi lykkäytyä siksi, että velkoja haluaa varmistua vahingonkorvausvastuun edellytyksinä olevista seikoista tai hankkia niistä selvitystä. Epäselvissäkin tapauksissa vaaditaan, että velkoja ilmoittaa vallitsevan käsityksensä saatavan perusteesta ja määrästä, jota on myöhemmin mahdollista täsmentää. Lisäksi velan vanhentumisen katkaiseva muistutus on mahdollista tehdä, vaikka vahingonkorvausvastuun edellytyksiin liittyisi epäselvyyksiä.

Valittajat ovat vedonneet siihen, että he ovat pitäneet vastaajan ajan tasalla vaurioiden laajuutta tutkittaessa ja että vastaajalle on ilmoitettu havaituista virheistä. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että yksilöidyt vaatimukset asiassa on esitetty vasta kanteessa 3.5.2013. Näin ollen korvausvelan vanhentumista ei ole katkaistu vanhentumislain 10 §:n edellyttämällä tavalla.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivuilta 52-53 ilmenevät perustelut ja johtopäätökset kannevaatimusten vanhentumisesta.

Vaatimus kanneaikaa koskevan sopimusehdon huomioimatta jättämisestä tai sen sovittelusta

Osapuolet olivat käräjäoikeudessa olleet yksimielisiä (tuomion s. 51) siitä, että kanneaikaa koskevaa sopimusehtoa on sovellettava myös nyt kyseessä olevien kannevaatimuksen osalta. Lisäksi osapuolet ovat tuomion samalla sivulla todetusti olleet yksimielisiä siitä, että sopimusehdon mukainen määräaika kanteen nostamiselle on alkanut maaliskuussa 2009, joskin valittajat olivat kyseisen lähtökohdan hyväksyessään esittäneet, että ehtoa on soviteltava.

Valittajat ovat vaatineet sopimuksen sovittelua oikeustoimilain 36 §:n nojalla, jonka mukaan oikeustoimen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kuten korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2017:71 (kohta 49) todennut, sopimuksen sovittelun edellytysten arviointi on kokonaisharkintaa, jossa on punnittava vastakkain toisaalta sovittelun puolesta ja toisaalta sitä vastaan puhuvia seikkoja. Tässä harkinnassa merkitystä on myös sillä, millä ta valla sovittelua vaativa osapuoli on menetellyt sovittelun perusteeksi vetoa mistaan seikoista tiedon saatuaan. Se, että sovittelua vaativa osapuoli on toi minnallaan tai passiivisuudellaan antanut toiselle osapuolelle aiheen luottaa siihen, että hän hyväksyy sopimusehdon itseään sitovaksi ja haluaa pysyä sopi muksessa, on yleensä sovittelua vastaan puhuva seikka. Sovittelua vaativan osapuolen menettelylle annettavaa merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa sovitteluvaatimuksen perusteet, osapuolten asema, sovit telua vaativan osapuolen menettelyn syyt sekä menettelyn vaikutukset toisen osapuolen toimintaan.

Oikeustoimilain 36 §:n sovittelusäännös ja sen soveltamiskäytäntö vastaavat pitkälti kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n säännöstä, jonka mukaan, jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Säännöksen 2 momentin mukaan jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. Säännöksessä viitattu lain 4 luvun 2 § sisältää sovittelua koskevia rajoituksia.

Osapuolten välisen monikantasopimuksen kohdan 18.2 mukaan kaikki sopimusta koskevat vaateet on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä tai vaateiden on katsottava rauenneen. Valittajat ovat ensisijaisesti vaatineet, että monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehto jätetään kokonaan huomiotta.

Hovioikeus toteaa, että kyseessä oleva vaatimusten esittämisen määräaikaan sitomista koskeva ehto on melko tavanomainen ja se on sisältynyt valittajien, vastaajan, Vaasan kaupungin ja Suomen Asuntomessut Oy:n väliseen monikantasopimukseen. Valittajat eivät ole sopimuksen tekohetkellä olleet alisteisessa asemassa tai taloudellisessa riippuvuussuhteessa vastaajaan. Lisäksi sopimusneuvottelujen muina osapuolina on ollut valittajiin ja vastaajaan nähden riippumattomia tahoja. Sopimuskokonaisuudesta ei voida päätellä, että valittajien oikeuksia olisi yritetty heikentää vaatimusten esittämistä koskevaa aikaa lyhentämällä. Kanteen perusteena oleva virhe on tullut valittajien tietoon selkeän vahinkotapahtuman jälkeen, joten kyse ei ole ollut esimerkiksi pidemmän ajan jälkeen ilmenneestä piilevästä virheestä. Lisäksi rakennuksessa oli jo korjattu vesivahingosta johtuvia virheitä ennen joulukuussa 2009 ilmenneitä mikrobivaurioita, joten virheiden alkuperää on ollut helpompi selvittää. Arvioitaessa kanteennostoaikaa koskevan sopimusehdon kohtuuttomuutta käsillä ole vassa tilanteessa on huomioitava myös vaatimusten esittämisessä ilmennyt viive sekä valittajien passiivisuus asian selvittämisessä. Hovioikeus katsoo, että käsillä olevassa tilanteessa tai osapuolten välistä sopimusta kokonaisuutena arvioitaessa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka puoltaisivat väitettä, että kanne aikaa koskeva ehto olisi oikeustoimilain 36 §:ssä tai kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja siksi jätettävä kokonaan huomiotta.

Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että sopimusehtoa sovitellaan oikeustoimilain 36 §:n nojalla siten, että kanteennostoajan katsotaan alkaneen 27.2.2013.

Edellä on todettu osapuolten olleen käräjäoikeudessa yksimielisiä siitä, että kanteen nostamisen monikantasopimuksen mukainen määräaika on alkanut maaliskuussa 2009. Käräjäoikeus on valituksenalaisessa tuomiossa sovitellut monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehtoa siten, että kanteen nostamisen määräaika on alkanut 19.11.2011. Kanteen nostamisen määräaikaa on siten pidennetty yli kahdella vuodella. Asiassa edellä esitetty huomioon ottaen käräjäoikeuden sovitteluratkaisu ei ole näennäinen tai kohtuuton.

Harkitessaan kysymystä kanneajan kohtuullisuudesta hovioikeus on ottanut huomioon ositussopimuksen kohtuullistamiskanteen nostamisajan kohtuullisuutta koskevasta korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä 2003:23 ilmenevät oikeusohjeet. Korkein oikeus totesi, että kohtuullistamista koskeva kanne tulee nostaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kanteen perusteena olevat seikat ovat tulleet kantajan tietoon ja on käynyt ilmeiseksi, että sovintoratkaisuun ei päästä. Korkeimman oikeuden mukaan kanteen nostamisen pitkittymistä voidaan tapauskohtaisesti perustella kantajan henkilöön tai hänen asemaansa ja olosuhteisiinsa liittyvillä seikoilla, esimerkiksi sairaudesta taikka anteeksiannettavasta tietämättömyydestä tai avuttomuudesta johtuvilla syillä, mutta hyväksyttävänä perusteena ei kuitenkaan voida pitää kohtuullistamista vaativan osapuolen omaa epävarmuutta siitä, johtaisiko oikeudenkäynti hänen toivomaansa lopputulokseen tai olisiko lopputulos oikeudenkäynnin vaatimien kustannusten ja vaivan arvoinen. Kyseisessä tapauksessa kantaja oli runsas puoli vuotta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ilmoittanut olevansa sopimukseen tyytymätön ja pyytävänsä sen oikaisemista. Kantaja oli toimittanut vastapuolelle tarkistusehdotuksen yli vuoden kuluttua ja sopimusneuvottelujen aloittamista koskevan kirjeen tästä neljän kuukauden kuluttua. Kanne oli nostettu puolen vuoden kuluttua kolmannesta yhteydenotosta. Kaikkiaan sopimuksen allekirjoittamisen ja kanteen nostamisen välillä oli kulunut yli kaksi ja puoli vuotta, johon oli sisältynyt passiivisia jaksoja. Korkein oikeus katsoi, että osituksen sovittelua koskevaa kannetta ei ollut nostettu kohtuullisessa ajassa.

Valittajien toissijaisen sovitteluvaatimuksen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittäviä perusteita sopimuskohdan 18.2 sovittelulle siten, että kanteen nostamisen määräaika alkaisi 27.2.2013. Kanteen nostamisen alkamisajan sovitteleminen valittajien vaatimalla tavalla johtaisi siihen, että kanteen nostamisen prosessuaalinen määräaika olisi pitempi kuin sen tarkoittaman vahingonkorvausvaatimuksen lakiin perustuva materiaalinen vanhentumistaika, mitä ei voida pitää perusteltuna.

Näillä lisäperusteluilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivuilta 52-53 ilmenevät perustelut sopimusehdon sovittelusta.

Asian lopputulos huomioon ottaen hovioikeus ei lausu vastaajan prekluusiota koskevasta väitteestä.


Oikeudenkäyntikulut

Valittajat ovat hävinneet asian ja he ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 § velvollisia korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Vastaaja on esittänyt palkkiovaatimuksen 48,5 tunnin ajankäytön ja 250 euron tuntiveloituksen mukaan, joten vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimus hovioikeudesta on 15.035,00 euroa sisältäen arvonlisäveron. Valittajat ovat paljoksuneet vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää. Valittajat ovat katsoneet, että valituksen laatijan työmäärä on yleensä suurempi kuin valitukseen vastaajan työmäärä. Lisäksi valittajat ovat katsoneet, että laskusta on vähennettävä ar vonlisäveron määrä, koska kuluvaatimuksen esittäjänä on osakeyhtiö. Valitta jat ovat määrällisesti hyväksyneet oman oikeudenkäyntikululaskunsa arvonli säverotonta osuutta vastaavan määrän eli 3.540 euroa. Valittajien oikeuden käyntikuluvaatimus perustuu 17,7 tunnin ajankäyttöön.

Asiassa ratkaistavat kysymykset ovat vastaajalle tuttuja jo käräjäoikeudesta. Asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen ajankäyttö suoritettuihin tarpeellisiin toimenpiteisiin on ollut 20 tuntia. Valittajat eivät ole lausuneet vastaajan avustajan käyttämästä tuntiveloituksesta, joten hovioikeus hyväksyy vaaditun 250 euron tuntiveloituksen. Koska vastaaja voi vähentää asiamiehen palkkion arvonlisäveron osuuden omassa arvonlisäverotuksessaan, oikeuden käyntikulujen korvausvelvollisuus määrätään nettomääräisenä.

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

V. Maxxxnen ja N. Tuxxxen velvoitetaan korvaamaan PS Hixxx Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla (alv 0) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheises ta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituk sen tekemiseen päättyy 9.4.2018.

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos H. Kuttt
hovioikeudenneuvos T. Kattt, eri mieltä ma. hovioikeudenneuvos S. Virttt

Ratkaisu on yksimielinen.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 17/195

Hovioikeudenneuvos T. Kattt:

Erimielisyyteni koskee monikantasopimuksen kanneaikaa koskevan sopimusehdon sovittelua. Muilta osin olen samaa mieltä kuin hovioikeuden enemmistö.

Osapuolten välisen monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehdon mukaan kaikki sopimusta koskevat vaateet on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä tai vaateiden on katsottava rauenneen.

Osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että kanneaikaa koskevaa sopimusehtoa on sovellettava myös nyt kysymyksessä olevan kanteen osalta ja että kanteen nostamisen monikantasopimuksen mukainen määräaika on alkanut maaliskuussa 2009.

Valittajat ovat vaatineet, että kyseistä sopimusehtoa sovitellaan ensisijaisesti siten, että se jätetään huomiotta, ja toissijaisesti siten, että kanteen nostamisen määräajan katsotaan alkaneen 27.2.2013. Valittajat ovat katsoneet, että ehto on kohtuuton. Kannetta ei ole voitu nostaa ehdon mukaisessa määräajassa, koska rakennuksen vauriot ovat ilmenneet vasta määräajan jälkeen. Sopimusrikkomus on tullut valittajien tietoon 1.12.2009 vain vähäiseltä osin. Korjauskustannusten määrä on selvinnyt vasta M. Ekttt Oy:n lausunnon 27.2.2013 jälkeen. Yksilöidyt vaatimukset on esitetty 3.5.2013 vireille tulleessa kanteessa.

Vastaaja on katsonut, että sovittelulle ei ole perusteita. Ehdon mukainen määräaika kanteen nostamiselle on päättynyt syyskuussa 2009. Vastaajan kannalta olisi kohtuutonta pidentää sovitun määräajan alkamisajankohtaa yli kolmella vuodella siitä kun valittajat ovat 1.12.2009 saaneet tiedon kanteen perusteena olevasta sopimusrikkomuksesta, suoritusvirheestä ja vahingonkorvauksen perusteesta ja ilmoittaneet tulevansa vaatimaan korvausta yhtiöltä.

Osapuolten kannan mukaan asiassa sovellettavan monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehdon mukainen kanteen nostamisen kuuden kuukauden määräaika on alkanut maaliskuussa 2009. Osapuolten lausumien perusteella voidaan todeta, että tieto kanteen perusteena olevasta sopimusrikkomuksesta on tullut valittajien tietoon vasta sopimusehdon mukaisen kannemääräajan umpeutumisen jälkeen. Tähän nähden katson, että kanneaikaa koskeva sopimusehto on valittajien tarkoittamalla tavalla kohtuuton. Näillä perusteilla hyväksyn valittajien ensisijaisen vaatimuksen ja jätän ehdon oikeustoimilain 36 §:n nojalla kokonaan huomiotta.

Siltä osin kun käräjäoikeus on sovitellut monikantasopimuksen kohdan 18.2 ehtoa siten, että kanteen nostamisen kuuden kuukauden määräaika on alkanut 19.11.2011,ja hovioikeuden enemmistö on katsonut, että käräjäoikeuden sovitteluratkaisu ei ole kohtuuton, katson, että kyse on harkinnanvaraisesta sopimusehdon sovittelusta, ja äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan myös siitä ilmoitan olevani samaa mieltä kuin enemmistö.


Vakuudeksi: S. Virttt

POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS
1.osasto Korsholmanpuistikko 43 65100VMSA



TUOMIO 16/11013


15.12.2016 L 13/3538



ASIAN RIIDATON TAUSTA

V. Maxxxnen ja N. Tuxxxen (jatkossa kantajat) tilasivat PS. Hixxx Oy:ltä Gatkossa Mattthirsi) hankintasopimuksen 10.4.2007 mukaan Mamttthirsi omakotitalon, sisältäen rungon pystytyksen sekä materiaalien osalta mm. hirsikehikon, muut kantavat rakenteet, seinien ulkoverhoilut, vesikattorakenteet ja suuren osan sisäpuolisista rakenteista. Talopaketin hinta oli 175.000 euroa, josta pystytyksen osuus 13.600 euroa ja talopaketin materiaalien 161.400 euroa.

Asuntomessuihin liittyen kantajien, Mattthirsin, Vaasan kaupungin sekä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välillä on solmittu 29.11.2006 päivätty monikantasopimus. Sopimus koskee mm. messuihin liittyviä eri osapuolten velvollisuuksia. Sopimuskohdan 8.1.5. mukaan näytteilleasettaja (eli Mattthirsi) vastaa messuaikana tontille ja · kohteelle (mukaan lukien irtaimisto) aiheutuneista vahingoista ja sitoutuu korjaamaan välittömästi nämä vahingot. Sopimuskohdan 8.1.4. mukaan näytteilleasettaja vastaa messuaikana mm. tontin, kohteen ja irtaimiston päivittäisestä ylläpidosta ja kunnossapidosta, vakuuttamisesta sekä suojaamisesta.

Sopimuskohdan 13.1. mukaan mikäli Sopijapuoli rikkoo sopimuksen mukaisia velvoitteitaan eikä, mikäli rikkomus on oikaistavissa, 30 päivän kuluessa jonkin toisen Sopijapuolen esittämästä kirjallisesta huomautuksesta oikaise rikkomustaan, sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen maksamaan sopimussakkona 5.000 euroa tai, mikäli rikkomus on aiheutettu tahallaan tai törkeän tuottamuksellisesti, 10.000 euroa kutakin yksittäistä sopimusrikkomusta kohden. Sopimussakko maksetaan jokaiselle muulle sopijapuolelle. Sopimuskohdan 13.2. mukaan sopimussakon lisäksi sopimusta rikkonut sopijapuoli on velvollinen korvaamaan muille sopijapuolille näille sopimusrikkomuksesta aiheutuneen vahingon siltä osin kuin vahinko ylittää kyseessä olevan sopijapuolen sopimussakkona saaman määrän.

Talo valmistui ennen asuntomessuja 2008. Messujen aikana 11.7.2008 tapahtui yläkerran WC:ssä putkirikko ja vettä vuosi välipohjan ja seinärakenteiden kautta alakertaan, jossa se kasteli mm lattioita ja alapohjaa.

M. Oy (sittemmin Po Fi Oy) kuivatti ja korjasi vuotovahingosta aiheutuneita vaurioita Mattthirren puolesta osittain messujen aikana ja sen jålkeen. Mattthirsi suoritti vesivahingon aiheuttamia korjauksia ns. omana työnä. Kantajat perheineen muuttivat taloon maaliskuussa 2009 mutta saivat muuton jälkeen sisäilmaongelmiin viittaavia terveysongelmia ja muuttivat muualle asumaan 28.12.2009, kun asunnossa oli todettu mikrobikasvustoa.

Lämpökameratutkimuksessa 13.11.201O on lisäksi todettu ilmavuotoja mm talon ulkonurkissa.

Kyseinen rakennusprojekti on ollut oikeudenkäynnin kohteena aikaisemmin, Pohjanmaan käräjäoikeuden jutuissa L 09/468, L 09/522 ja L 09/4091, joissa on annettu tuomio 3.3.2011.

Nyt kyseessä oleva asia on aikavälillä 25.6.2014 10.11.2014 käsitelty sovittelumenettelyssä, mutta sovintoa ei ole saavutettu. Hovioikeudessa osapuolet ovat tehneet sovinnon edellisessä kappaleessa mainitussa asiassa.

Mattthirsi on nostanut kanteen Po Fi Oy:ta vastaan sen varalta, että se joutuisi korvausvelvolliseksi vesivahinkokorjaukseen liittyvästä syystä. Sivuväliintulija ei ole tässä asiassa esittänyt vaatimuksia eikä siihen ole kohdistettu vaatimuksia.

KANTAJIEN KANNE

Vaatimukset Kantajat vaativat, että Mattthirsi velvoitetaan suorittamaan kantajille vahingonkorvauksena

1)asuntomessujen aikana sattuneesta vesivahingosta aiheutuneiden vaurioiden korjauskustannusten sekä talotoimituksen ovien virheellisyyden ja talon nurkkien ilmavuotojen perusteella 175.828 euroa. Ottaen huomioon, että korjauskustannukset ovat kolmen vuoden aikana nousseet vaatimus on nyt, laskettuna huhtikuuhun asti 2016, 179.351 euroa.

2)terveydelle haitallisten mikrobivaurioiden vuoksi muualla asumisesta aiheutuneista kustannuksista
sijaisasunnon kustannukset 28.12.200931.1.2010 väliseltä ajalta, 50 euroa/päivä, eli 42x50 e = 2.100 euroa sekä 1.2.20103.4.2010 väliseltä ajalta, 45 euroa/päivä, eli 62x45 e =2.790 euroa eli yhteensä 4.890 euroa, sekä loppusiivouskustannukset 73,20 euroa, eli kaikkiaan yhteensä 4.963,20 euroa,
omat muuttokustannukset kahdesta muutosta, a 100 euroa, yhteensä 200 euroa,
sijaisasuntojen vuokratulojen menetyksestä kolmion osalta ajalta
3.4.2010 31.3.2012 (24 kk) 750 euroa/kuukausi, eli yhteensä 18.000
euroa, ja kaksion osalta ajalta 1.2. 31.3.2012 (2 kk) 600 euroa/kuukausi eli 1.200 euroa, kaikkiaan yhteensä 19.200 euroa,
sijaisasunnon vuokratulojen menetyksestä 1.4.201230.6.2013 väliseltä ajalta 15 kk a 1.350 euroa= 20.250 euroa
tyhjillään olevan omakotitalon sähkökuluista v. 20102011 väliseltä
ajalta 5.538,70 euroa ja lisäksi ajalta 1.4.201230.6.2013 3.316,11 euroa
tyhjillään olevan omakotitalon kiinteästä jätemaksusta kahdelta vuodelta 2x39,83 euroa eli yhteensä 79,66 euroa ja lisäksi yhdeltä vuodelta 39,83 euroa sijaisasunnon kotivakuutusmaksuista vuosilta 20102011 2 x 350 euroa
eli yhteensä 700 euroa ja lisäksi vuodelta 2012 280 euroa,

3) asumishaitasta 1.1.2010 31.1.2012 (25 kk) väliseltä ajalta 300 euroa/kuukausi eli 7.500 euroa ja 1.2. 31.3.2012 väliseltä ajalta 200 euroa/kuukausi eli 400 euroa, kaikkiaan yhteensä 7.900 euroa ja lisäksi 1.4.201230.6.2013 väliseltä ajalta 15 kk a 200 euroa= 3.000 euroa.

4)irtaimiston varastoon muuttamisesta 2.215,23 euroa ja irtaimiston varastoinnista aiheutuneista kustannuksista 11/20107/2011 väliseltä ajalta 1.439,10 euroa, 8/201111/2011 väliseltä ajalta 688,80 euroa, 11/20111/2012 väliseltä ajalta 319,80 euroa ja 34/2012 väliseltä ajalta 344,40 euroa eli yhteensä 5.007,33 euroa ja lisäksi irtaimiston varastoinnista aiheutuneista kustannuksista 4/20126/20.13 väliseltä ajalta 15 kk å 165 euroa= 2.475 euroa.

5)kantajien mikrobisaastuneen irtaimiston puhdistamiskuluista:
tavanomaisen asuinirtaimiston osalta 10.000 euroa,viulukokoelman (52 viulua) osalta 150 euroa/viulu eli 7.800 euroa,
flyygelin osalta 1.355 euroa eli yhteensä 19.155 euroa;

Kaikki summat laillisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien. Lisävaatimuksille (lihavoidulla tekstillä) vaaditaan viivästyskorkoa 17.7.2016 lukien.

Lisäksi kantajat vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajille ensisijaisesti vahingonkorvauksena vesivahingon aiheuttamien vahinkojen ja mikrobivaurioiden tutkimuskuluina ja toissijaisesti oikeudenkäyntikuluihin rinnastuvina asian selvittelykuluina 34.070,29 euroa laillisine viivästyskorkoineen ensisijaisesti (vahingonkorvauksena) määrälle 27.191,65 euroa 30 päivän kuluttua haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja määrälle 6.878,64 euroa 26.9.2016 lukien sekä toissijaisesti (oikeudenkäyntikuluina) koko määrälle kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta lukien.

Vielä kantajat vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta lukien.

Kantajat esittävät oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen yhteisvastuullisesti myös henkilökohtaisesti Mattthirren asiamiestä AA R. Raattta kohtaan, siltä osin kuin kyse on Mattthirren 19.8.2016 päivätyssä lausumassa esitettyyn oikeusvoimaväitteeseen vastaamisesta ja selvittämisestä aiheutuneista kuluista. Kantajien arvio näiden asianajokulujen määrästä on n. 20 tuntia eli 4.960 euroa. Kuluihin kuuluvat tämän lisäksi myös todistajan J. Hantttn asiaan perehtymisestä ja todistamisesta aiheutuvat kulut.

Perusteet

1.Lyhyt asiaselostus
Kantajat ovat rakennuttaneet omaksi kodikseen omakotitalon, osoite Liitkatu 3, 6xxx0 Vaasa, joka oli myös esittelykohteena kesällä 2008 pidetyillä Vaasan Asuntomessuilla. Kantajat tilasivat vastaajalta (jatkossa Mattthirsi) omakotitalon rungon ja pääosan muista materiaaleista, pintamateriaaleja lukuun ottamatta, sekä rungon pystytyksen.

Omakotitalo valmistui juuri ennen asuntomessuja. Asuntomessujen alussa 11.7.2008 talon yläkerran wc:ssä tapahtui yöllä putkirikko ja vettä vuoti laajalti talon yläkerran lattioille ja edelleen välipohjan ja seinärakenteiden kautta alakertaan, jossa se kasteli mm. lattioita ja alapohjaa.

Asuntomessuja koskevan monikantasopimuksen mukaan talo oli messujen ajan näytteilleasettajan eli Mattthirren vastuulla.
Sopimuksen mukaan näytteilleasettaja vastaa messujen aikana kohteelle ja irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta.

M.s Oy kuivatti ja korjasi vuotovahingosta aiheutuneita vaurioita Mattthirren puolesta osittain asuntomessujen aikana, mutta pääosin vasta asuntomessujen jälkeen. Kuivatus ja korjaustöitä ei ole tehty oikein. Rakenteiden asianmukainen kuivattaminen ja korjaaminen on viivästynyt asuntomessujen vuoksi reilulla kuukaudella, mistä johtuen taloon on muodostunut mikrobikasvustoja (hometta). Tehdyt vuotovahingon korjaustyöt ovat olleet riittämättömiä. Eri puolille talon rakenteita on jäänyt kosteus ja homevaurioituneita materiaaleja.

Kantajat perheineen muuttivat taloon maaliskuussa 2009, mutta saivat muuton jälkeen sisäilmaongelmiin viittaavia terveysoireita. Asiaa selvitettiin aluksi terveystarkastajan avulla. Kantajat muuttivat muualle asumaan 28.12.2009, kun asunnossa oli todettu mikrobikasvustoa.

Vaurioiden laajuutta, rakennuksen korjaustapaa ja kustannuksia on selvitetty tämän jälkeen useiden eri rakennusalan asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijaselvitysten perusteella on lopulta käynyt ilmi, että messujen aikana sattuneen vesivahingon korjaustyöt ovat olleet pahoin puutteelliset. Terveydelle haitallisia mikrobivaurioita on löydetty mm. välipohjasta, jonne on jätetty vaurioitunut kipsi levy, seinä rakenteista, alakerran kalusterungoista ja alapohjarakenteista. Vaurioista aiheutuu erittäin laaja ja kallis korjaustarve.

Lisäksi Mattthirren talotoimituksessa on havaittu virheitä. Rakennuksessa on suoritettu 13.11.2010 lämpökameratutkimus, jossa todettiin lukuisia kiireellistä korjausta vaativia ilmavuotoja mm. talon ulkonurkissa. Pintojen lämpötila ei täytä Asumisterveysohjeen vaatimuksia. Myös Mattthirren toimittamissa pariulkoovissa on havaittu virheitä ja vaurioita.

Kantajat vaativat korvausta heille aiheutuneista vahingoista. Vaurioiden ja virheiden korjauskustannusten lisäksi kantajille on aiheutunut vahinkoa siitä, että omakotitaloa ei ole voinut käyttää asumiseen terveydelle haitallisten mikrobikasvustojen vuoksi. Myös heidän irtaimistonsa on mikrobivaurioitunut. ·


2.Tapahtumainkulku

Asuntomessujen aikana 11.7.2008 talon yläkerrassa sattui vesivahinko, joka kasteli pahoin talon rakenteita. Lavuaari oli irronnut seinä kiinnityksestä ja rikkonut putkiliitoksen: Mattthirsi·tilasi vesivahingon kartoitus ja korjaustöitä M.s Oy:ltä. M.s Oy:n raportista 15.7.2008 ilmenee, että vuotovettä oli valunut laajalle yläkerran lattioille sekä edelleen talon alakertaan. lrtovettä oli yläkerran koko käytävän leveydellä ja alakerran työhuoneen, kylpyhuoneen ja musiikkihuoneen kattovalaisimista valui vettä parkettilattialle. Vesi oli päässyt välipohjarakenteeseen Ja lisäksi turvottanut parketin lähes koko alakerran osalla. Väliseinän eristeet todettiin kastuneeksi työhuoneen ympärillä. Alapohjan pintabetonin todettiin kastuneen alakerrassa myös olohuoneen ja musiikkihuoneen osalla. Yläkerrassa käytävän ja huoneiden välisen seinän alareuna todettiin kastuneeksi, samoin kuin kipsiseinä rappusten vieressä.

Asuntomessuista johtuen kosteusvauriokorjauksia ei ole tehty asianmukaisesti ja taloon on jätetty kosteusvaurioituneita materiaaleja. Kuivaus on aloitettu syyskuussa 2008. Varsinaiset korjaus ja kuivatustyöt on tehty vasta asuntomessujen jälkeen, yli kuukauden vesivahingon jälkeen. Viivästyksestä johtuen talon rakenteisiin on ehtinyt muodostua terveydelle haitallisia mikrobikasvustoja, vaikka rakenteet ovat sittemmin kuivuneet. Messujen aikana vain talon työhuone suljettiin yleisöltä ja vaurioalueelta purettiin vain työhuoneen katto ja seinäpinnat ja sitä kautta välipohjan kastuneita eristeitä. Pääosin korjaustyöt on tehty vasta myöhemmin. Kantajat eivät ole saaneet täsmällisiä tietoja siitä, mitä talossa on korjattu. Korjaus on kuitenkin ollut selvästi riittämätön,sillä korjausten jälkeenkin eri puolille talon rakenteisiin on jäänyt vaurioituneita materiaaleja, joissa on terveydelle haitallista mikrobikasvustoa. Taloon on jätetty myös silminnähden vaurioituneita rakenteita, kuten alakertaan kiintokalusteita, joissa on nähtävissä kosteusvaurioita.

Kiinteistöllä tapahtui toinen putkirikko 4.1.2009, jolloin lämpöpumpun putki oli jäätynyt ja vuotanut. Putkirikko tapahtui teknisessä tilassa, joka on talosta erillisessä rakennuksessa. Jäätymisen seurauksena tehtiin joitakin korjauksia. Omakotitalon vauriot eivät ole aiheutuneet teknisessä tilassa olleesta putkirikosta.

Kantajat perheineen ovat muuttaneet taloon asumaan maaliskuussa 2009. Muuton jälkeen he saivat sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Vaasan kaupungin terveystarkastaja M. Kanttta on käynyt 4.11.2009 tutkimassa rakennusta ja ottamassa materiaalinäytteitä. Kantajat muuttivat talosta pois 28.12.2009 terveysoireidensa ja terveystarkastajan toteamien mikrobikasvustojen vuoksi.

Rakenteiden kunnon ja vaurioiden laajuuden selvittämistä on jatkettu tämän jälkeen ensin E. Rätttsen (LänsiSuomen Rakennusanalyysi) ja M. Vartttn toimesta. Tutkimuksissa on kartoitettu vaurioitunutta aluetta mm. rakenneavausten ja kosteusmittausten avulla. Terveystarkastaja on ottanut talosta lisää materiaalinäytteitä useita kertoja vuoden 2010 aikana. Myös homekoira (KoDog) on tutkinut talon ja ilmaissut viitteitä mikrobivaurioista eri puolilla rakennusta.

Tämän jälkeen diplomiinsinööri J. Suotttketo (Rakennusinsinööritoimisto J. Suotttketo) on laatinut lausunnon 19.11.2011, jossa on vedetty yhteen aiemmat tarkastushavainnot ja tehty lisätutkimuksia rakennuksessa erityisesti yläkerran/välipohjan osalta. Suotttkedon raportissa on yhteenveto rakennuksessa siihen asti otettujen materiaalinäytteiden ottopaikoista ja tutkimustuloksista.
Tutkimuksessa todettiin mm. että välipohjaan on jätetty kosteusvaurioitunut kipsilevy ja askeläänieriste, joissa on mikrobikasvustoa. Rakennuksen vaurioiden syyksi on todettu vuotovahingon virheellinen korjaaminen. Viivästyksestä johtuen rakenteisiin ehti muodostua mikrobikasvustoa.

Viimeisimpänä M. Ekttt ja M. Laurinkoski kosteusvauriokorjausten suunnitteluun ja valvontaan erikoistuneesta M. Ekttt Oy:stä ovat tarkastaneet kohteen, koonneet yhteen kaikki tutkimustulokset ja laatineet kustannusarvion vaurioiden ja vikojen korjaamisesta.
Lausunnon johtopäätökset ovat yhteneviä Dl Suotttkedon lausunnon kanssa. Lausunnossa olevan korjauskustannusarvion mukaan korjaukset maksavat yhteensä 175.828 euroa.

Mattthirren talotoimituksessa on lisäksi havaittu virheitä. Lakeuden Lämpökuvauksen 13.11.2010 suorittamassa lämpökuvauksessa on todettu useita kiireellistä korjausta vaativia ilma/lämpövuotoja ulkoseinärakenteissa, erityisesti ulkonurkissa Lisäksi Mattthirren toimittamissa pariulkoovissa on havaittu vaurioita. M. Ekttt Oy:n lausunnon mukaan ovissa on hammastusta ja muodonmuutoksia. Ovien liimaukset aukeilevat ja ulkopuolella lasin ja puurakenteen väliin on syntynyt rako, josta kosteus pääsee ovirakenteen sisään aiheuttaen vaurioita. Liimausongelmien vuoksi valmistaja Pihla vaihtoi jo asunto messuille kertaalleen uudet ovet, mutta ongelmat ovat uusiutuneet.

Kantajat ovat asuneet 28.12.2009 3.4.2010 vuokralla valmiiksi kalustetussa asunnossa (3h+h+s, 70 m2, Kauppapuistikko 17 A 27). Tämän jälkeen kantajat muuttivat omistamansa toisen omakotitalon alakertaan (3h+k, 72 m2, Kirvesmiehenkatu 24), joka oli ollut aiemmin vuokralla. Omakotitalon yläkerran asunnosta (2h+kk+s, 54 m2) lähti vuokralainen 1.2:2012, minkä jälkeen kantajat ottivat myös yläkerran asunnon omaan käyttöönsä tilanahtauden vuoksi. Kantajille on aiheutunut asumisjärjestelyistä huomattava vuokratulojen menetys.

Lisäksi kantajille on aiheutunut/aiheutuu vahinkoa mm. muuttamisesta, ylimääräisistä sähkökuluista sekä mikrobivaurioituneen irtaimiston varastoinnista ja puhdistamisesta.

3. Vauriot ja virheet

3.1. Vuotovahingosta aiheutuneet kosteusvauriot

Kaikki rakennuksessa tehdyt tutkimukset on koottu M. Ekttt Oy:n lausunnon liitteiksi. Tutkimukset osoittavat, että eri puolilla rakennusta on asuntomessujen aikana sattuneen vuotovahingon johdosta edelleen vaurioita.

Välipohja

Välipohjarakenne ("yläkerran lattia") on vaurioitunut putkivuodon ja sen puutteellisten korjaustöiden seurauksena. M.s Oy:n raportista (todiste 4) ilmenee, että irtovesi oli levinnyt laajalle yläkerrassa.
Mattthirren teettämä vesivahingon korjaus on ollut riittämätön. Välipohjarakenteen vauriot ja korjaustarve ilmenevät Suotttkedon ja M. Ekttt Oy:n lausunnoista (todisteet 3 ja. 12). Kaikissa välipohjan kipsilevystä otetuissa materiaalinäytteissä on todettu terveydelle haitallista mikrobikasvustoa. Vaurioita on lähes koko välipohjan alueella.

M. Ekttt Oy:n lausunnon·mukaan vaurioiden korjaamiseksi välipohjan pintarakenteet ja pintavalu, sen alla oleva askeläänieriste ja kipsilevy on poistettava ja kipsilevykerros uusittava sekä rakenteet korjattava. Myös välipohjan alapuolella olevat kipsilevykatot ja ilmansulkupaperi on uusittava vahinkoalueella.

Alapohja

Myös alapohjarakenne on vaurioitunut putkivuodon ja sen puutteellisten korjaustöiden seurauksena. Vesivahingon seurauksena lähes kaikkien asuintilojen lattioilla on ollut irtovettä. Vesi on imeytynyt pintamateriaaleihin ja betonilaattaan. Mattthirsi on vesivahingon jälkeen uusinut lattiapintoja, mutta korjaus on ollut riittämätön ja alapohjarakenteeseen on jäänyt mikrobivauriota.

Suotttkedon lausunnon (todiste 12) mukaan ulkoseinien ja pintabetonilaatan välissä oleviin kutistumarakoihin tunkeutunut vesi on imeytynyt osittain hirsiseinään ja osittain·betonilaatan reunaan. Osa vedestä on voinut valua eristekerroksen saumoista alapuoliseen tasoitehiekkaan. Eristekerros on kuivattu vasta yli kuukauden kuluttua, joten kastuneisiin rakenteisiin on melko suurella todennäköisyydellä syntynyt mikrobikasvustoja. Osassa alapohjasta otetuista materiaalinäytteistä onkin todettu terveydelle haitallista mikrobikasvustoa. ·

Vauriot ilmenevät mm. alapohjasta otettujen materiaalinäytteiden laboratorio tutkimustuloksista (todisteet 8 ja 11) sekä Suotttkedon ja M. Ekttt Oy:n lausunnoista (todisteet 3 ja 12).

M. Ekttt Oy:n ja Suotttkedon mukaan vauriot voidaan korjata kapseloimalla / tiivistämällä alapohjarakenne siten, että pintalaatan alla olevista kerroksista ei ole ilmayhteyttä sisäilmaan, eikä mikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Lisäksi alapohjalle on rakennettava alipaineistus. Korjaus edellyttää kaikkien pintamateriaalien poistamista alakerrasta, betonipinnan puhdistamista, halkeaminen, liitoskohtien ja seinän ja lattian rajakohtien tiivistämistä tiivistysaineella ja kaistalla, minkä jälkeen pintamateriaalit ja listoitukset asennetaan takaisin.

Muut mikrobivauriot

Tutkimuksissa on lisäksi todettu mikrobivaurioita silmämääräisesti tai materiaalinäytteiden avulla osassa alakerran seiniä sekä kiintokalusteissa. Vaurioituneita materiaaleja ei ole uusittu vesivahingon jälkeen ja niihin on muodostunut mikrobikasvustoa.

Portaiden sivuseinässä olevan kipsilevyn taustapinnasta otetussa materiaalinäytteessä on todettu mikrobikasvustoa (todiste 8). Samoin musiikkihuoneen ja seinälevytyksen alaosasta otetussa materiaalinäytteessä on todettu mikrobikasvustoa (todiste 13). Levyssä oli myös havaittavissa kosteusjälkiä. M. Ekttt Oy:n lausunnon mukaan työhuoneen ja musiikkihuoneen väliseinien levytysten alaosat on uusittava, samoin alakerran wc:n muurattua seinää vasten oleva kipsilevy.

Keittiön kalusteissa, portaiden alla olevissa kaapistoissa ja muissa lattiaa vasten olleissa kiintokalusteissa on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. Vaurioista on kuvia mm. E. Rätttsen tutkimussuunnitelman valokuvaliitteessä (todiste 7). Terveystarkastajan tarkastuskertomuksessa 4.11.2009 (todiste 5) on todettu silmin havaittavia kastumisen jälkiä sokkeleissa, keittiön rappusten alla ja musiikkihuoneen kaapistossa. Keittiökalusteen sokkelista otetussa materiaalinäytteessä on todettu runsasta mikrobikasvustoa (todiste 5): M. Ekttt Oy:n lausunnon mukaan kaikki lattiaa vasten olevat kiintokalusteet on uusittava keittiössä, olohuoneessa ja työhuoneessa.

Vastaajan teettämissä kuivatustöissä on tehty saunan lattiaan alapohjan kuivatusta varten reikä, jota ei ole paikattu eikä vedeneristetty. M. Ekttt Oy:n lausunnossa todetaan, että märkätiloissa on oltava yhtenäinen ja ehjä vedeneristyskerros. Reiät on paikattava ja saunan ja pesuhuoneen lattioiden vedeneristys on korjattava.

Korjaustöiden jälkeen ilmanvaihtolaitteisto on puhdistettava ja desinfioitava ja talossa on suoritettava homepölysiivous. Korjauksen ja taloon muuttamisen jälkeen sisäilman laatu on tutkittava. ·

3.2. Mattthirren talotoimituksen virheet

Rakennuksessa tehdyssä lämpökuvauksessa (todiste 14) on todettu ilmavuotoja rakennuksen ulkonurkissa. Osa kuvatuista kohdista kuuluu korjausluokkaan 1, mikä tarkoittaa, että pinnan lämpötila ei täytä sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen vaatimaa tasoa.
Korjausluokan 2 osalta lämpötila täyttää väittävän tason, mutta ei ole hyvää tasoa. Uudisrakennuksessa lämpötilojen pitäisi olla hyvää tasoa. llmavuotojen johdosta ulkonurkat on tiivistyskorjattava.

Lisäksi Mattthirren toimittamissa ulkopariovissa on vaurioita. Ovi lasien liimaukset ovat pettäneet ja niihin on tullut rakoja. M. Ekttt Oy:n tarkastuksessa on todettu, että ovissa on hammastusta ja ikkunan ja karmin välissä oven ulkopinnalla on rako, josta vesi pääsee oven rakenteisiin. Ovissa on merkkejä vaurioitumisesta. Ovet on vaihdettava uusiin.

3.3.Korjauskustannukset

M. Ekttt Oy:n lausunnon mukaan vaurioiden ja virheiden korjauskustannukset ovat seuraavat:

-välipohjan korjaukset 59.996 euroa
-alakerran lattian tiivistyskorjaus (ei saunaosastoa), vaurioituneiden seinien korjaus, vaurioituneiden kalusteiden uusiminen 76.953 euroa
-eteisen, saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen lattiat, hirsinurkkien tiivistykset 13.146 euroa
-ulkoovien vaihtaminen (lasiovet) 25.733 euroa

Kaikki korjauskustannukset yhteensä ovat 175.828 euroa.

Mikäli alapohja korjataan tiivistyskorjauksen sijaan laajemmalla korjaustavalla, jossa betonilaatta piikataan pois ja asennetaan takaisin, kustannukset ovat noin 36.500 euroa suuremmat, eli yhteensä 212.328 euroa.

4. Oikeudelliset perusteet

4.1.Vuotovahingosta aiheutuneet vahingot
Mattthirren vahingonkorvausvastuu perustuu asuntomessujen monikantasopimukseen, jonka mukaan 29.11.2006 (liite 2) Mattthirsi vastaa talolle ja irtaimistolle messujen aikana sattuneesta vahingosta. Mattthirsi on kuivattanut ja korjauttanut vaurioita pääosin asuntomessujen jälkeen, mutta työt on tehty puutteellisesti ja virheellisesti. Rakennuksessa on edelleen edellä todettuja putkivuodosta aiheutuneita vaurioita, kuten terveydelle haitallisia mikrobikasvustoja. Taloon on jätetty jopa rakenteita, joissa on silminnähden kosteusvaurioita.

Vesivahinko on sattunut Mattthirren vastuuaikana eli asuntomessujen aikana, joten sen on korvattava vaurioiden korjaamisesta aiheutuvat kustannukset. Mattthirren vahingonkorvausvastuu perustuu myös siihen, että sen vuonna 2008 vesivahingon jälkeen teettämät korjaus ja kuivatustyöt on tehty virheellisesti ja huolimattomasti, mistä on aiheutunut kantajille vahinkoa.

Kantajat ovat muuttaneet omakotitalosta pois 28.12.2009 terveysoireidensa ja talossa todettujen mikrobikasvustojen vuoksi. Vaikka Mattthirrelle on reklamoitu korjausten puutteellisuudesta ja vaurioista, se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Mikrobivaurioista ja niiden selvittelystä johtuen omakotitalo on ollut tyhjillään loppuvuodesta 2009 lähtien ja kantajat ovat joutuneet asumaan muualla. Mikrobivaurioiden johdosta omakotitaloa ei ole voinut käyttää terveellisesti ja turvallisesti asumiseen. Tilanteesta on aiheutunut kantajille ylimääräisiä asumiskustannuksia jo usean vuoden ajan, kun he ovat ylläpitäneet kahta asuntoa (mm. kahden asunnon lämmityskulut).

4.2.Talotoimituksen virheet

Talotoimituksen virheiden osalta Mattthirren vastuu perustuu kuluttajansuojalain 9 lukuun.
KSL 9:13 §:n mukaan toimeksisaajan suorituksessa on virhe, jos se ei sisällöltään, laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;
se ei vastaa luovutusajankohtana voimassa olleissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja taikka hyvään rakentamistapaan sisältyviä vaatimuksia;
siitä aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;
elementtien asennusta tai urakkaa taikka muuta toimeksisaajan velvollisuuksiin kuuluvaa tehtävää ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti; elementtejä ei ole pakattu tai muuten suojattu asianmukaisesti, milloin se on tarpeen elementtien kuljettamista tai säilyttämistä varten; tai
suoritus ei muuten vastaa sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen sopimuksen yhteydessä perusteltua aihetta olettaa.

Koska rakennuksen ulkoseinissä on todettu merkittäviä ilmavuotoja, runkopystytystä ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Pintalämpötilat alittavat paikoin Asumisterveysohjeen väittävän tason, joten virheestä voi aiheutua terveyshaittaa. Rakenteiden tiiviys ei vastaa laadultaan sitä, mitä tällaiselta uuden omakotitalon runkotoimitukselta voi perustellusti odottaa. Kyseessä on kaikilla em. perusteilla virhe. Mattthirsi ei ole korjannut virhettä.

Talon pariovissa on todettu edellä mainittuja vikoja ja vaurioita, mm. puutteita rakenteiden tiiviydessä, mistä johtuen kosteus pääsee ovirakenteen sisään. Ovissa on jo havaittavissa vaurioita, vaikka talo on rakennettu vain 5 vuotta sitten. Ovet ovat Mattthirren toimittamia.
Ovet eivät vastaa sellaista laatua, mitä kuluttaja voi uuden omakotitalon ovilta perustellusti edellyttää.

KSL 9:20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii toimeksisaajan suorituksessa olevan virheen vuoksi. Mattt hirsi on velvoitettava korvaamaan virheiden korjauskustannukset. Korjauskustannukset.sisältyvät M. Ekttt Oy:n arvioon.

4.3. Vahingon korvauksen määrä

4.3.1. Rakennuksen vaurioiden korjauskustannukset

Kantajien omakotitalo oli juuri valmistunut vuoden 2008 asuntomessuille, joten kaikki talon rakenteet ovat olleet vahinkohetkellä uusia. Tästä syystä Mattthirsi on velvoitettava korvaamaan kaikki vaurioiden ja virheiden korjauskustannukset kokonaisuudessaan, ilman minkäänlaisia rakenteiden ikään tai kuntoon liittyviä vähennyksiä. Korjauskustannusten määrä on M. Ekttt Oy:n lausunnon mukaan yhteensä 175.828 euroa'. Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate.

4.3.2. Muualla asumisesta aiheutuneet vahingot

Kantajat perheineen ovat joutuneet muuttamaan uudesta, tilavasta omakotitalostaan (8h+k+s+at+ak, 250m2) huomattavasti pienempiin ja vanhempiin sijaisasuntoihin omakotitalossa olleiden mikrobivaurioiden vuoksi. Kantajille on aiheutunut mikrobivaurioista johtuvista sijaisasumisjärjestelyistä huomattavat vahingot.

Kantajat ovat asuneet ensin 28.12.2009 3.4.2010 vuokralla valmiiksi kalustetussa asunnossa (3h+h+s, 70 m2, Kauppapuistikko 17 A 27) vuokran ollessa 28.12.200931.1.2010 50 euroa/päivä ja 1.2.20103.4.2010 45 euroa/päivä, eli yhteensä 4.890 euroa. Lisäksi asunnon loppusiivouskulut ovat olleet 73,20 euroa ja omat muuttokustannukset vuokraasuntoon sekä seuraavaan tilapäisasuntoon 100 euroa, eli yhteensä 200 euroa. Kalustettu asunto oli huomattavasti edullisempi tilapäismajoitusvaihtoehto kuin esim. hotellimajoitus.

3.4.2010 kantajat muuttivat asumaan tilapäisesti omistamansa toisen oma kotitalon alakertaan asuntoon (3h+k, 72 m2", Kirvesmiehenkatu 24), joka oli ollut aiemmin vuokralla. Koska kantajat ottivat vuokraasunnon omaan käyttöönsä, he ovat menettäneet vuokratuloja kolmion käyvän vuokran verran eli 750 euroa/kuukausi. Omakotitalon yläkerran vuokraasunnosta (2h+kk+s, 54 m2 2) lähti vuokralainen 1.2.2012, minkä jälkeen kantajat ottivat myös yläkerran asunnon omaan käyttöönsä tilanahtauden vuoksi. Kaksion käypä vuokra oli 600 euroa/kuukausi.

Kantajat asuivat Kirvesmiehenkatu 24:ssä, koska messutalonvaurioita ei oltu vielä korjattu, siihen asti kunnes muuttivat Ouluun heinäkuussa 2013. Ouluun muutto tapahtui taloudellisista syistä työn perässä, koska messutalon vesivahingosta johtuen asuinkelvoton talo aiheuttaa kantajille edelleen jatkuvasti merkittäviä hyödyttömiä kustannuksia.
Vaikka messutalon vaurioiden ja niiden korjauskustannusten selvittäminen on kestänyt ja tämä oikeudenkäynti pitkittynyt muusta kuin kantajista johtuvista syistä, muualla asumisesta aiheutuneista vahingoista vaaditaan korvausta vain Ouluun muuttoon eli 30.6.2013 asti. Vuokratulojen menetys on ollut kokonaisuudessaan ajalta 3.4.201030.6.2013 (39 kk) kolmion osalta 39x750 euroa= 29.250 euroa ja kaksion osalta 1.2.201230.6.2013 (17 kk) 17x600 euroa= 10.200 euroa eli yhteensä 39.450 euroa.

Vaihtoehtona kantajille olisi ollut pitää nämä omistamansa asunnot vuokralla, nauttia niistä vuokratuloja, asua vuokralla messutaloa enemmän vastaavassa sijaisasunnossa vuokralla ja vaatia vahingonkorvausta vastaajayhtiöltä sijaisasunnon vuokrakustannuksista. Kantajat ovat pyrkineet itse vähentämään vahinkoaan toimimalla näin.

Kantajille on aiheutunut asumisjärjestelyistä ylimääräisiä sähkökuluja, kun he ovat maksaneet sekä vuokraasunnon sähkölaskut että tyhjänä olleen messutaton ylläpidosta aiheutuneet sähkölaskut. Vahinkona on pidettävä tyhjän rriessutalon ylläpidosta aiheutuneita sähkölaskuja kokonaisuudessaan 28.12.2009 30.6.2013 väliseltä ajalta, määrältään 8.854,81 euroa. Lisäksi vahinkoa on aiheutunut tyhjillään olevan messutalon kiinteästä jätemaksusta kolmelta vuodelta yhteensä 119,49 euroa sekä sijaisasunnon kotivakuutuksesta 980 euroa.

4.3.3. Asumishaitta

Kantajat ovat joutuneet asumaan mikrobivaurioiden vuoksi uuden ja tilavan (250 m2) omakotitalon sijaan merkittävästi pienemmissä ja vanhoissa tilapäisasunnoissa. Kantajilla on viisihenkinen perhe, joten asuminen kolmioissa on ollut hyvin ahdasta. Kummankin kolmion pintaala on alle kolmasosa messutalon pintaalasta. 1.2.2012 alkaen kantajat saivat lisätilaa omakotitalon yläkerran kaksiosta, mutta asunto oli edelleen merkittävästi messutaloa pienempi. Kantajat asuivat Kirvesmiehenkadulla vanhassa puutalossa uuden ja laadukkaan messutalon sijaan. Asumisviihtyvyys on merkittävästi heikompaa kuin väljässä messutalossa. Kantajille tulee korvata aiheutuneena asumishaittana 28.12.2009 31.1.2012 (25 kk) väliseltä ajalta 300
euroa/kuukausi ja 1.2.201230.6.2013 (17 kk) väliseltä ajalta 200 euroa/kuukausi eli yhteensä 10.900 euroa.

4.3.4. lrtaimistovahingot

Lisäksi kantajille on aiheutunut vahinkoa mikrobivaurioituneen irtaimiston varastoon muuttamisesta ja varastoinnista. Omakotitalossa mikrobivaurioitunut irtaimisto on varastoitu pitkäaikaisvarastoon, koska kantajien sijaisasunnot ovat pienempiä ja koska irtaimistoa ei voi ottaa käyttöön ennen kuin se on puhdistettu. Varastoon­ muuttamiskustannukset ovat olleet 2.215,23 euroa ja varastointikustannukset kokonaisuudessaan ajalta 11/2010.:6/2013 ovat olleet yhteensä 7.482133 euroa.


Messutalossa ollut irtaimisto on puhdistettava mikrobikontaminaation vuoksi. Saadun kustannusarvion mukaan tavanomaisen asuinirtaimiston puhdistaminen maksaa noin 10.000 euroa. Talossa oleva flyygeli on remontin ajaksi siirrettävä säilytykseen ja se pitää desinfioida. Saadun arvion mukaan desinfiointi ja ionisointi/otsonointi kuljetuksineen maksaa 1.355 euroa. V. Maxxxnen on viulisti ja omistaa arvokkaan viulukokoelman (52 kpl arvokkaita viuluja). Viulujen puhdistaminen · maksaa ammattilaisen arvion mukaan 150 euroa/viulu eli 7.800 euroa.

4.4. Monikantasopimuksen ehto kanteen nostamisesta 6 kk kuluessa

Messuihin liittyvässä monikantasopimuksessa on ehto (18.2), jonka mukaan kaikki sopimusta koskevat vaateet on esitettävä tuomioistuimelle kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen päättymisestä tai muutoin vaatteiden on katsottava rauenneen.
Ehto on kohtuuton ja se tulee jättää oikeustoimilain 36 §:n nojalla huomiotta. Vahingonkorvauskannetta ei ole ollut mahdollista nostaa 6 kuukauden kuluessa, koska vahingot ja vahinkojen määrä ei ole ollut tuolloin tiedossa. Kantajilla ja Mattthirrellä on ollut korjaustöiden suorittamisesta (v. 2008 alkaen) lähtien erimielisyyttä siitä, ovatko vuotovahinkojen korjaustyöt olleet riittäviä. Mikrobikasvustoja todettiin ensimmäisen kerran vasta joulukuussa 2009 ja vasta myöhemmin vaurioita on löytynyt eri puolilta taloa.

Vahinkojen laajuus ja vahinkojen määrä on tullut selville vähitellen ammattilaisten tekemissä tutkimuksissa. Vuotovahingon laajuuden, korjaustavan ja korjauskustannusten selvittäminen on ollut hankalaa ja vaatinut useiden ammattilaisten käyttöä, ennen kuin vaurioiden todellinen laajuus on selvin nyt Kosteusvau_riotutkijoiden löytäminen on ollut vaikeaa. Olisi kohtuutonta, jos Mattthirren korvausvastuu virheellisesti ja puutteellisesti suoritetuista vesivahingon korjaustöistä olisi rajoitettu 6 kk:n aikaan. On tyypillistä, että rakenteiden sisällä olevat kosteus ja homevauriot ilmenevät pidemmän ajan kuluessa.

VASTAAJAN VASTAUS

Ennen pääasiaan vastaamista Mattthirsi vaatii, että kanne jätetään tutkimatta vanhentuneena ja joka tapauksessa hylätään. Siinä tapauksessa, että monikantasopimuksen·ehto 18.2. katsotaan kohtuuttomaksi Mattthirsi vaatii, että ehtoa enintään sovitellaan
siten, että 6 kuukauden määräaika lasketaan siitä lukien, kun kantajat ovat tulleet tietoisiksi väittämästään vahingosta.

Toissijaisesti vaaditaan, että vastaajan mahdollista korvausvastuuta messuaikaisen vahingon osalta sovitellaan oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Mattthirsi vetoaa myös yleiseen reklamaatiovelvollisuuteen, kun kantajat eivät ole reklamoineet kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun vahingosta ja sen syystä oli saatu riittävät tiedot.

Pääasian kannevaatimuksiin Mattthirsi vastaa järjestyksessään seuraavasti (kanteen sivut 23):
1)Vastustetaan perusteen osalta. Määrältään myönnetään 8.000 euroa.
2)Vastustetaan perusteeltaan ja määrältään.
3)Vastustetaan perusteeltaan ja määrältään.
4)Vastustetaan perusteeltaan ja määrältään.
5)Vastustetaan perusteeltaan ja määrältään.

Vaatimusta tutkimuskuluista ja selvittelykuluista vastustetaan perusteeltaan ja määrältään. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta vastustetaan perusteeltaan. Määrästä lausutaan myöhemmin.

Mattthirsi vaatii, että kantajat velvoitetaan korvaamaan sille aiheutuvat oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisina korkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut tuomitsemispäivästä.

Perusteet


1.Lyhyt asiaselostus.

Osapuolet tekivät sopimuksen 10.4.2007 talopaketin ja ns. suppean asennuksen toimittamisesta 175.000 euron kauppahinnasta.
Asennustyön osuus hinnasta oli 13.600 euroa Ja paketin osuus 161.400 euroa. Asennuksessa oli kysymys rungon pystytyksestä, joka ajallisesti kesti noin kaksi viikkoa. Perustussuunnittelu ja työt kuuluivat kantajille. Kantajat olivat myös sitoutuneet 11.5.2007 maanvuokrasopimuksessa kaupungin kanssa vastaamaan rakennushankkeensa maaperätutkimuksista ja rakennuksen perustamistavasta sekä rakentamaan rakennuksen näyttelykohteeksi 11.7.10.8.2008 pidettyjä asuntomessuja varten. Edelleen kantajat olivat. maanvuokrasopimuksessa sitoutuneet noudattamaan monikantasopimuksen ehtoja. Näihin velvoitteisiin kantajat ovat sitoutuneet sopimussakon uhalla. Kaikki muu kohteensa rakentaminen kuului kokonaisuudessaan kantajien vastuulle ja he olivat ns. omatoimirakentajia Vaasan kaupungin luovuttamalla tontilla asuntomessualueella. Koska kohde oli messualueella, tehtiin myös monikantasopimus Vaasan kaupungin, Osuuskunta Suomen asunto messujen, kantajien sekä Mattthirren välillä.

11.7.2008 tapahtuneen vesivahingon jälkeen rakennusta on tutkittu pääasiassa vuosien 2010,2011, 2012 ja 2013 aikana. Tutkimusten perusteella vuotojen aiheuttamat vahingot on pääosin korjattu.
Tutkimuksista tehdyt johtopäätökset ja korjaustoimenpiteet sekä niiden perusteella kantajien vaatimat määrät ovat täysin ylimitoitettuja.
Rakenteissa ei ole merkittäviä vaurioita.

Vanhentuminen.

Asianosaisten välisen "monikantasopimuksen" mukaan sopimukseen perustuvat vaatimukset on esitettävä tuomioistuimelle kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä tai muutoin vaateiden on katsottava rauenneen 1. Sopimuksen voimassaolo on päättynyt viimeistään kantajien muutettua taloon korjauksen jälkeen maaliskuussa 2009. Määräaika sopimukseen perustuvien vaatimusten esittämiseen tuomioistuimessa on päättynyt viimeistään syyskuun lopussa 30.9.2009. Kanne tuomioistuimessa on tullut vireille vasta 3.5.2013. Koska kanteen vaatimukset perustuvat monikantasopimukseen, tulee ne jättää vanhentuneina tutkimatta ja joka tapauksessa hylätä.

Sopimuksen ehto kanteen nostamiselle sovitusta 6 kuukauden määräajasta ei myöskään ole kohtuuton. Kantajat ovat tienneet tai ainakin heidän on tullut tietää mainitusta sopimusehdosta, koska ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Jostain syystä kantajat ovat viivytelleet tutkimuksissaan ja vaatimusten esittämisessä lähes 5 vuotta vahinkotapahtumasta. Tutkimukset olisi voitu tehdä huomattavasti lyhyemmässä noin 3 kuukauden ajassa ja vaatimukset esittää sopimuksen mukaisessa määräajassa.

Jos katsotaan, että sopimusehto 18.2. kuuden kuukauden määräajasta vaatimusten esittämiselle tuomioistuimessa on kohtuuton kantajille, tulee ehto sovitella Mattthirren vaatimalla tavalla. Kantajat ovat saaneet hankkimaltaan asiantuntijalta tosiasiallisen tiedon vahingosta ensimmäisen kerran jo 1.12.2009, josta kuuden kuukauden määräaika tulee ensisijaisesti laskea. Joka tapauksessa kantajat ovat saaneet asiantuntijalta tosiasialliset yksityiskohtaiset tiedot vahingoista ja niiden korjaustavasta viimeistään 19.11.2011, mistä viimeistään kuuden kuukauden määräaika vaatimusten esittämiselle tuomioistuimessa tulee laskea. Vaatimusten määräaikaa koskevan monikantasopimuksen sopimusehdon tarkoitus on saada erimielisyydet mahdollisimman pian vireille tuomioistuimessa ja ratkaistua. Vaatiessaan korvausta· vesivahinkokorjauksen viivästyksen perusteella aikaisemmassa oikeudenkäynnissä kantajat vetosivat perusteina mm. mikrobivaurioihin kaapin sokkelin, kipsilevyseinän ja väliseinän näytteiden osalta. Lisäksi kantajat ilmoittivat 30.12.2009 ryhtyvänsä "heti tammikuussa selvityttämään asiaa ulkopuolisen rakennusalan ja terveyden asiantuntijan toimesta, jolloin tarvittavat tutkimukset vaurion laajuuden ja vakavuuden ja korjaustarpeen suhteen tehdään" ja että "tulevat selvityksen valmistuttua korjauttamaan vahingon aiheuttamat vauriot ja vaativat niiden aiheuttamien kustannusten korvaamista päämieheltäni" eli Mattthirreltä (kantajien todiste T21). Tästä ilmoituksesta kului aikaa noin 3,5 vuotta ennen kuin kanne tuli vireille eikä mitään korjauksia ole tehty. Mainittakoon, että Vanhl:n esitöissä (HE 187/2002) todetaan nimenomaisesti, ettei tarve kerätä todisteita oikeudenkäyntiä varten lykkää vanhentumisajan alkamista. Näin ollen vaatimukset ovat vanhentuneet. Muiden vaatimusten (25) osalta tieto vaatimusten esittämiseksi on ollut joulukuussa 2009 marraskuussa 2011, joten nekin ovat vanhentuneet.

Vahinkokorjausten perusteena on monikantasopimus ja sen ehto näytteilleasettajan korjausvastuusta messuaikaisesta vahingosta. Vain tähän sopimukseen voi perustua Mattthirren vastuu, jolloin vaatimusten esittämisen määräaikakin tulee perustua monikantasopimukseen.

Vaatimus Mattthirren korvausvastuun sovittelusta

Vahingon syy.
11.7.2008 tapahtunut vesivahinko ja siitä aiheutunut seuraus johtuivat kantajan vastuulla olevasta puutteellisesta ja huolimattomasta rakentamisesta.

Allaskaappi, joka putosi vesijohtojen päälle ja rikkoi ne aiheuttaen vuodon, oli ilmeisesti kiinnitetty seinään puutteellisesti / virheellisesti. Jos allaskaappi olisi kiinnitetty asianmukaisesti ja hyvän rakentamistavan mukaisesti, vahinkoa ei olisi tapahtunut.

Vahinko tapahtui suihkuhuoneessa, joka on ns. märkätila. Huoneen rakentamisessa tehtiin kaksi merkittävää virhettä. Huoneen lattian vesikaivon eteen oli rakennettu 3 cm: koroke, joka esti osaltaan veden pääsyn kaivoon. Lisäksi ovikynnys oli jätetty asentamatta, minkä seurauksena vesi pääsi märkätilasta pois. Jos koroketta ei olisi asennettu kaivon eteen, vesi olisi päässyt menemään kaivoon eikä vahinkoa olisi syntynyt. Jos kynnys olisi asennettu normaalisti ja hyvän rakentamistavan edellyttämällä tavalla, ei vahinkoa olisi syntynyt, mainitusta korokkeesta huolimatta".

Kantaja V. Maxxxnen oli kieltänyt suihkuhuoneeseen kynnyksen asentamisen, vaikka hänen palveluksessaan ollut työnjohtaja J. Toitttnen oli sitä nimenomaisesti esittänyt useamman kerran.
Suihkuhuoneeseen oli lisäksi asennettu ilmeisesti virheelliseen korkoon ns. Unidrainvesilukko ja kansisysteemi (vesikaivo). Kyseiseen vesikaivojärjestelmään lisättiin vielä "lopullisen" lattian pintavalun jälkeen yksi kansi lisää, minkä seurauksena lattiaan jouduttiin tekemään lisävalu riittävän "kaadon" saamiseksi vesikaivolle. Tämän seurauksena lattiapinnat eivät enää olleet samalla tasolla ja kaivon edustalle oli muodostunut noin 3 cm:n koroke".

Monikantasopimuksen ehtoa näytteilleasettajan vastuusta messuaikaisen vahingon osalta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi nyt puheena olevassa tapauksessa. Monikantasopimuksen mukainen vastuu on korjaus, ei korvausvastuuta. Sopimussuhteessa vahingonaiheuttajan on vastattava aiheuttamastaan vahingosta, mikäli vahinko on aiheutettu tuottamuksellisesti. Tässä tapauksessa vahinko johtui kantajien vastuulla olevasta virheellisestä rakentamisesta.
Sopimussuhteen käänteisestä todistustaakasta johtuen, kantajien tulee näyttää, ettei vahinko ole aiheutunut heidän tuottamuksestaan.

Mattthirsi ei voi joutua vastuuseen sopijakumppanin, kantajan itselleen aiheuttamasta vahingosta, sopimusehdosta huolimatta. Muussa tapauksessa Mattthirrelle syntyisi takautumisoikeus vaatia korvaamansa vahinko vahingon aiheuttajalta, eli kantajilta takaisin ja lopputuloksena olisi lopullisen vastuun jääminen kantajille. Kun lisäksi huomioidaan, että vahingonaiheuttaja ei vastaa sellaisista vahingoista, jotka olisi voitu välttää vahingonkärsijän asianmukaisilla rajoittamiskeinoilla, ei siitä voi Mattthirsikään joutua vastuuseen pelkästään sopimusehdon perusteella".

Mattthirren korvausvastuuta tulee joka tapauksessa kohtuuttomana sovitella siten, että vastaajan vastuulle katsotaan enintään puolet välipohjan korjauskustannusten määrästä eli ensisijaisesti 4.000 euroa ja toissijaisesti 30.000 euroa.

2.Tapahtumainkulku

Vahingonsyy on joka tapauksessa kantajien vastuulla vaikka se johtuisi allaskaapm rungon pettämisestä. Kysymyksessä olisi tässä tapauksessa virheellinen tuote, josta vahinko aiheutui. Allaskaappi on kantajien tilaama, asentama ja omistama. Kantajat eivät ole käyttäneet oikeuttaan saattaa tuotteen (kaapin) toimittaja vastuuseen virheellisestä tuotteesta tuotevastuulain nojalla. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen tarkoittaa vahingon rajoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä, minkä perusteella kanne on hylättävä ja ainakin vastuuta on soviteltava.

Mattthirsi vetoaa sovitteluvaatimuksen perusteina lisäksi kaikkiin vastauksessa vetoamiinsa perusteisiin.

Kanteen tapahtumainkulusta lausutun osalta todetaan:

Vesivahingon tapahduttua irtovesi imuroitiin pois välittömästi. Vettä oli valunut noin 1 m3:n verran. Ensimmäisen kerroksen työhuone suljettiin messujen ajaksi, välipohja ja seinärakenteet purettiin ja aloitettiin rakenteiden kuivatus. Messujen jälkeen vesivahinko korjattiin ja kuivatettiin perusteellisesti. Tästä menetelmästä·sovittiin yhdessä monikantasopimuksen osapuolten kanssa. Osapuolet olivat sitoutuneet monikantasopimuksessa pitämään rakennuksen avoinna messujen ajan ja toimimaan kaikin käytettävissä olevin keinoin tavoitteen saavuttamiseksi sopimussakon uhalla. Kantajia sitoi lisäksi kaupungin kanssa solmimansa maanvuokrasopimuksen velvoitteet ja siinä sovittu sopimussakko. Korjaustyön aloittaminen ja tekeminen ei ole viivästynyt vaan kuivaus ja korjaustyöt on tehty sovitun mukaisesti. WC:n ja osittain musiikkihuoneen ja työhuoneen kohdalla välipohjan lämmöneristeet vaihdettiin.

Korjaus ei ole ollut riittämätön.

1.12.2009 terveystarkastaja M. Kantttan laatiman raportin perusteella kantajat vaativat välitöntä ja pikaista korjausta, koska keittiön rappusten alla olevan kaapin sokkelissa otetussa näytteessä todettiin mikrobikasvustoa. Mattthirsi tarjoutui suorittamaan korjauksen, kävi korjaussuunnitelmasta keskustelun Kantttan kanssa ja teki tämän mukaisen korjaussuunnitelman ja ilmoitti tulevansa välittömästi suorittamaan korjauksen. Tästä kantajat kuitenkin kieltäytyivät.
Mattthirren käsitys on, että kantajien päätarkoituksena on yrittää saada mahdollisimman paljon rahallista korvausta, itse talon kuntoon laittamisen jäädessä sivurooliin. Vastaajan käsityksen mukaan talo on ollut asumattomana yli neljä vuotta ja kantajat ovat teettäneet erinäisiä tutkimuksia löytääkseen perusteita rahavaatimuksilleen. Todettakoon, että riittävät tutkimukset ja korjaustyöt olisi tehty normaalisti 34 kuukauden aikana.

3.Vauriot ja virheet

3.1.Vuotovahingosta aiheutuneet kosteusvauriot

Vuotovahingosta aiheutuneet kosteusvauriot

Väitetty virheellinen korjaaminen (ja muut kanteen perusteet) eivät ole syyyhteydessä kosteusvaurioihin, mikrobilöydöksiin eikä korjauskustannuksiin (arvioihin) eikä kanteen 2 vaatimuksiin:
-sijaisasunnon kustannuksiin
-muuttokustannuksiin
-sijaisasuntojen vuokratulojen menetykseen
-tyhjillään olevan omakotitalon sähkökuluihin ja jätemaksuihin
-sijaisasunnon kotivakuutusmaksuihin
-asumishaittaan
-irtaimiston varastoon muuttamiseen ja varastointikustannuksiin
-mikrobisaastuneen irtaimiston puhdistamiskuluihin.
Edellä mainituilla ei ole syyyhteyttä vastaajan vastuulla oleviin seikkoihin.

Välipohja.

Välipohja on puurakenteinen ja sen rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina ovat:

-lattiapinnoite valettu tasoituskerros n. 30 mm
-rakennusmuovi
-askeläänieristeenä lasivillalevy 10 mm
-kipsilevy 13 mm, pesuhuoneen kohdalla vanerilevy
-harvalaudoitus 21 x 100
-välipohjan kantavat rakenteet ja selluvilla
-ilmansulkupaperi
-koolaus 50 x 50 ja
-kattopinnoite.

Kiistetään, että vaurioita on lähes koko välipohjan alueella ja että niistä olisi haittaa terveydelle. Väitetyt vauriot ja mikrobilöydökset eivät ole syyyhteydessä väitettyyn terveyshaittaan. Välipohjan vauriot on korjattu muilta osin luukunottamatta putkiläpiviennin läheisyydestä otetusta näytteestä kipsilevykartongista N9 (tyttären makuuhuone). Välipohjan korjaustarvetta ei ole lainkaan märkätiloissa, koska vedeneriste on tiivis. Pesuhuoneen kohdalla selluvilla on vaihdettu kivivillaksi vuodon korjauksen yhteydessä alapuolelta työhuoneessa tehdyllä korjauksella. Työhuoneen välipohjarakenne avattiin heti vahingon jälkeen.
Välipohjasta on otettu kuusi materiaalinäytettä vuosina 2010 ja 2011. Kolme näytettä oli lähes puhtaita. Kolmessa näytteessä todettiin merkittävää mikrobikasvustoa. Kaksi näistä on otettu portaikon kohdalta tehdystä rakenneavauksesta, askeläänieristeen alta olevan kipsilevyn pintakartongista. Yksi on otettu pesuhuoneen viereisen makuuhuoneen kipsilevyn pintakartongista. Kyseisessä kohdassa välipohjassa ei ole pintalaattaa putkiläpiviennin vuoksi.

Portaikon kohdalla vettä on kulkeutunut portaikon seinän yläosasta kipsilevyn takaa välipohjarakenteen reunaalueelle. Makuuhuoneessa vesi on päässyt kastelemaan kipsilevyä, koska pintalaatassa on reikä putkiläpivientien vuoksi. Muualta otetuissa näytteissä ei ole todettu mikrobivaurioita. Tarkastuskäyntien yhteydessä ei ole havaittu veden aiheuttamia vaurioita. Näytteet on tarkoituksellisesti otettu kohdista, joissa vedellä on suora ja selvä reitti kipsilevyyn. Näytteitä on otettu niukasti, eikä koko välipohjan korjausta kyseisten näytteiden perusteella ole perusteltua vaatia. On huomattava, että kipsilevyjenpintakartonki on aivan hyvin saattanut kastua ja todennäköisesti onkin kastunut jo rakennusvaiheessa, kun tasoituskerros on valettu. Mattthirsi kiistää välipohjarakenteen puutteellisen korjauksen ja että se olisi vaurioitunut putkivuodon ja sen puutteellisten korjaustöiden seurauksena sekä korjaustavan.

Toteutetut välipohjarakenteet ovat poikenneet suunnitelluista, mikä on ollut osasyynä siihen, että välipohjan riskialtista eristekerrosta ja sen alapuolista kipsilevyä ei ole havaittu korjauksissa.

Mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan voidaan estää luotettavasti tiivistämällä seinän ja lattian raja sekä läpiviennit elastisella massalla. Korjauksen kustannukset ovat noin 1.000 euroa.

Alapohja

Alapohjan rakenne ylhäältä alaspäin on seuraava:
pintamateriaali
pintabetonilaatta 100 mm
EPS 125 mm
tasaushiekkakerros
kaksinkertainen bitumisively
kantava reunavahvistettu betonilaatta 100 mm

Mattthirsi kiistää alapohjarakenteen puutteellisen korjauksen ja että se olisi vaurioitunut putkivuodon ja sen puutteellisten korjaustöiden seurauksena sek korjaustavan. Kiistetään, että vaurioista olisi terveyshaittaa. Väitetyt vauriot ja mikrobilöydökset eivät ole
syyyhteydessä väitettyyn terveyshaittaan. Kiistetään korjaustapa muuten, mutta myönnetään riittäväksi tiivistäminen ulkoseinän ja lattian rajan sekä pintalaatan läpivientien osalta elastisella massalla.

Myönnetäån, että betonilaatan pinta on kastunut. Vesivuoto ei kuitenkaan yksin ole aiheuttanut betonilaatan kostumista, vaan se on ollut vahinkohetkellä entuudestaan kostea, valun myöhäisyyden, perustuksen rakenteen, maaperäkosteuden ja kosteana asennetun tasoitehiekan vaikutuksesta.

Alapohja ja sen suunnittelu ovat kuuluneet kantajien vastuulle. Kantajat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet alapohjarakenteen haluamallaan tavalla. Toteutus on osoittautunut riskialttiiksi kosteudelle. Rakenne on ollut luonnostaan kostea pohjalaatan pinnan tasalta ja pidemmän ajan märkänä kuin mitä kului aikaa vesivahingon ja kuivaustoimien välillä.

Alapohja ja sen rakenne on tehdyissä kosteusmittauksissa todettu kuivaksi eikä kohonneita kosteuspitoisuuksia ole havaittu. Myöskään vesivaurion jälkiä ei ole havaittu alapohjarakenteissa.

Alapohjasta on otettu 15 materiaalinäytettä vuonna 2010. Kaikki

alapohjan näytteet on otettu pintabetonilaatan alapuolisesta lämmöneristeestä tai tasaushiekkakerroksesta. Neljä näytteistä ylittää Asumisterveysoppaan rajaarvot. Asumisterveysopasta ja sen tulkintakriteerejä ei kuitenkaan ole tarkoitettu maanvaraisten rakenteiden eristetilojen arviointiin. Merkittävää mikrobikasvustoa ei ole. Alapohjan täyttöhiekassa ja lämmöneristeissä on lähes aina mikrobikasvustoa.
Tämän vuoksi näytteet kyseisistä paikoista eivät osoita mitään siitä, että vesivahingon seurauksena. olisi muodostunut mikrobikasvustoa.
Päinvastoin vesivahinkokorjauksessa alapohjarakenteet on todettu kuivaksi 21.10.2008. Tämän jälkeen alapohjarakenteessa oleva tasoitehiekka on ilmeisesti kastunut, koska näin on todettu näytteidenoton yhteydessä 24.8.2010 ja 9.12.2010. Tällä ei ole, eikä voikaan olla, mitään yhteyttä 2008 vesivahinkoon ja sen korjaukseen. Vesivahingon seurauksena ei ole mennyt vettä alapohjarakenteeseen väitetyllä tavalla. Tämä olisi voinut olla mahdollista vain ulkoseinien ja lattian liitoksesta, mutta näistä otetuissa kuudessa näytteessä ei yksikään osoittanut mikrobikasvustoa. Vaikka vettä olisikin mennyt
alapohjarakenteeseen vesivahingon yhteydessä ja rakenne olisi kastunut se ei kuitenkaan ole pysynyt märkänä riittävän pitkää aikaa mikrobivaurioitumisen syntymiseksi. Vaikka todettaisiinkin mikrobien voineen muodostua alapohjarakenteeseen vesivahingon seurauksena se on todettu kuivaksi 21.10.2008 eikä kuivauksen jälkeen 2010 havaituilla mikrobilöydöksillä ole syyyhteyttä vesivahinkoon, vaan ne johtuvat korjauksen jälkeisestä kastumisesta. Ja vaikka kuivaustyöt olisi tehty heti myös alapohjan osalta ei sillä olisi ollut merkitystä mikrobien
syntymiseen sinne, koska rakenteesta johtuen tilanne olisi ollut samanlainen 2010 tutkimuksissa eli kosteutta ja mikrobikasvustoa esiintyisi. ·

Haittaaineiden kulkeutuminen sisäilmaan estyy, koska betoninen pintalaatta itsessään on tiivis eikä laatan halkeilua ole todettu. Muutoin voidaan lattian ja seinän rajat sekä pintalaatan läpiviennit tiivistää luotettavasti elastisella massalla, Joka on korjaustapana todettu luotettavaksi ja tehokkaaksi. Rakennuksen paineero on erittäin vähäinen (1,6 ... 0,5 Pa) minkä vuoksi haittaaineiden kulkeutuminen sisäilmaan ilmavuotojen mukana on erittäin vähäistä.

Rakentaminen, kuten eristeiden, tasaushiekan, betonivalujen ym. asentaminen on kuulunut kantajille. Kantajien vastuulle kuuluu myös tiivistäminen, koska vesivahingon aiheuttamaa mikrobikasvustoa ei ole todettu.

Muut mikrobivauriot

Vastaaja myöntää musiikkihuoneen ja portaikon kipsilevytyksen uusimisen tarpeellisuuden noin 30 m2 ja siihen liittyen runkorakenteen vesijälkien hiomisen ja runkorakenteiden desinfioimisen, koska kyseistä kohdasta otetussa kipsilevyseinän materiaalinäytteessä asumisterveysoppaan rajaarvo ylittyi. Lisäksi myönnetään portaikon alla olevien kalusteiden uusimisen tarpeellisuuden. Kantajien todisteen nro 5 osoittama sokkelin mikrobivaurio on aikaisemmin tarjouduttu korjaamaan, mutta kantajat siitä kieltäytyivät. Tämä kuitenkin hyväksytään korjattavaksi / uusittavaksi.


Märkätiloissa vesieristeen paikkakorjaus voidaan tehdä.

Muutoin virheväitteet kiistetään. Todetaan, että kantajat ovat tutkimuksillaan rikkoneet rakenteita merkittävästi ja jättäneet nekin rikkoutuneeseen tilaan ja siten pahentaneet itse tilannetta. Muun muassa olohuoneen lattialämmitysputket oli rikottu ja tämän seurauksena vettä on päässyt rakenteeseen.

Korjauskustannuksen ja korvauksen määrä on 2.000 euroa.

3.2. Mattthirren talotoimituksen virheet

Tässä esitetyt virheväitteet kiistetään. Valtaosa vuodoista on todettu olevan seinän ja katon taikka lattian ja seinän liitoskohdissa. Itse hirsirakenteen nurkkien vuotaminen on lähes mahdotonta nurkkarakenteen vuoksi. Vuodot johtuvat puutteellisesta rakentamisesta ja eristämisestä, jotka kuuluvat kantajien velv_ollisuuksiin. Yhtään vuotaa ei voida katsoa kuuluvan Mattthirren vastuulle, jolle kuului vain runkopystytys. Todettakoon tässä yhteydessä, että kantajille ei vaikuta olevan ongelmana vuodot sinänsä ja niiden poistaminen. Mitään toimenpiteitä ei ole tehty vaan talo on käytännössä jätetty lähes heitteille. Pyrkimyksenä vaikuttaa olevan mahdollisimman suuren·rahallisen suorituksen saaminen.

Ulkopariovet on kertaalleen vaihdettu uusiin vuonna 2008. Ovien asennustyö on kuulunut kantajille, mikä lienee ollut osasyynä virheväittämiin. Ovivalmistajan Pihlan edustaja R. Moittt on ottanut kantaa virheväittämiin ja todennut vaurioiden syynä olevan virheellisen asennuksen, ovien säädön, minkä seurauksena ovet ovat hanganneet rakenteisiin ja ovilehti on saanut osakseen mekaanista vauriota. Lisäksi virheellinen säätö aiheuttaa vuotoa tiivisteisiin ja ovilehti "elää" vuotopaikoista voimakkaasti. Ovien edustan kynnyspelleissä ei ole ollut riittävää kaatoa. Tämän seurauksena vesi on jäänyt pellille ja aiheuttanut kosteus rasitusta rakenteelle, minkä tyypillisenä seurauksena on
. liimauksen irtoaminen. Kantajat ovat mitä ilmeisemmin laiminlyöneet heille kuuluvat asennusja säätötyöt tai tehneet ne puutteellisesti sekä laiminlyöneet huolehtia ovien edustan puhtaudesta, lumettomuudesta ym., koska talo on olluttyhjillään ja hoitamattomana. Ovet ovat olleet
moitteettomassa kunnossa kun ne on kantajille luovutettu. Vaaranvastuu on luovutuksella siirtynyt kantajille. Ei ole uskottavaa, että ovet itsestään rikkoutuisivat. Mattthirrellä ei myöskään ole enää vastuuta viisi vuotta vanhoista ovista".

3.3. Korjauskustannukset

Korjaustoimenpiteet ja korjauskustannusten määrä ovat täysin ylimitoitettuja. Oikea korjauskustannusten määrä on yhteensä 8.000 euroa, joka jakaantuu seuraavasti:

välipohjan korjauskustannukset ovat tuhat euroa
alapohjan korjauskustannukset ovat kaksituhatta euroa, seinien korjauskustannukset kaksituhatta euroa, kalusteiden

korjauskustannukset ja uusiminen kaksituhatta euroa eli yhteensä kuusituhatta euroa
eteisen, saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen lattioiden ja
hirsinurkkien liitosten tiivistysten korjauskustannukset ovat tuhat euroa.

4. Oikeudelliset perusteet

4.1. Vuotovahingosta aiheutuneet vahingot

Kantajien on katsottava aiheuttaneen vahingon huolimattomuudellaan ja olevan itse siitä vastuussa. Mattthirrellä ei ole mitään osuutta itse vahinkotapahtumaan ja sen seuraukseen. Nämä ovat yksinomaan kantajien vastuulla. Mattthirrellä ei ole luottamusta. Vastaaja ei voi joutua vastuuseen kantajien itse aiheuttamasta vahingosta, vaikka sillä onkin monikantasopimoksen mukaan vastuu messuaikaisesta vahingosta. Vahingon aiheuttaja on vastuussa tuottamuksellisesti
aiheuttamastaan vahingosta sopimuksesta riippumatta. Kantajien rakentamisvirheet kaapin kiinnittämisen osalta sekä kynnyksen asentamatta jättämisen ja vesikaivon edustalle jätetyn korokkeen osalta tulee joka tapauksessa huomioida vahingon rajoittamistoimenpiteiden laiminlyöntinä ja huomioida korvauksen perustetta ja määrää sekä sovittelua harkittaessa.

Monikantasopimuksen mukainen vastuu on korjaus, ei korvausvastuuta. Myös yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopijaosapuolella on oikeus virheen korjaamiseen ensisijaisesti. Vasta
jos tämä ei tule kysymykseen, voidaan virheet korjauttaa kolmannella ja vaatia tästä aiheutuvia kustannuksia korvattavaksi. Mattthirsi on tarjoutunut korjaamaan virheet (väitteet), mutta kantajat eivät ole sitä hyväksyneet. Mattthirsi tarjoutuu edelleen tekemään korjaukset niiltä osin kuin kysymys on vesivahingosta johtuvasta korjaustarpeesta. Tämän vuoksi korvausta ei voida määrätä.

Mattthirsi katsoo, että kantajat ova menettäneet oikeuden vedota virheisiin, koska ovat estäneet korjauksen. Joka tapauksessa vahingonkorvauksen määrä määräytyy sen mukaan mitkä olisivat Mattthirrelle aiheutuvat kustannukset, jos se olisi saanut korjaukset suorittaa.

Ylimääräiset asumiskustannukset eivät kuulu Mattthirren vastuulle. Monikantasopimuksen mukainen vastuu on korjausvastuuta. Tämän mukaisesti kantajien tulee sietää korjauksen mahdollisesti aiheuttama haitta. Mattthirsi on tarjoutunut korjaamaan virheet ensimmäisen virheilmoituksen perusteella loppuvuodesta 2009, mutta kantajat eivät
· sitä hyväksyneet. Lisäksi kuten edellä on todettu, tarvittavat tutkimukset ja korjaukset olisi voitu suorittaa 34 kuukauden aikana. Kantajilla on velvollisuus rajoittaa mahdollisia vahinkoja. Tätä ylittävältä ajalta kustannukset kuuluvat joka tapauksessa kantajien vastuulle.

4.2. Talotoimituksen virheet

Kuten edellä on todettu, ilmavuotoja ei ole osoitettu olevan Mattthirren vastuulla. Runkopystytys on suoritettu moitteettomasti ja

hyvän rakentamistavan mukaisesti. llmavuodot, jotka on todettu, johtuvat kantajien vastuulle kuuluvasta puutteellisesta ja virheellisestä rakentamisesta.

Ovien osalta viitataan edellä lausuttuun.

4.3. Vahingonkorvauksen määrä

4.3.1. Korvausvaatimuksen määrä perustuu arvioon korjauskustannuksista. Mitään korjauksia ei ole tehty eikä todellisia kustannuksia aiheutunut. Kuten edellä on todettu, ne molemmat ovat täysin ylimitoitettuja. Kustannusten määrän perusteena on oltava ne kustannukset, jotka Mattthirrelle aiheutuisi, jos se saisi korjaukset suorittaa. Joka tapauksessa kohtuullinen ja. riittävä korjauskustannusten määrä on 8.000 euroa.

4.3.2. Kantajilla ei ole oikeutta korvaukseen muualla asumisesta. Monikantasopimuksen vastuu on korjausvastuuta. Tämän mukaisesti kantajien tulee sietää korjauksen mahdollisesti aiheuttama haitta. Muualla asumisesta ei ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa. Kantajien muuttaminen talosta on ollut tarpeetonta ja tarkoitushakuista. Joka tapauksessa enintään 4 kuukauden ajalta voidaan katsoa aiheutuneen muualla asumisesta haittaa. Tästä aiheutuva asumiskustannus on kohtuullinen vuokra 750 euroa kuukaudessa eli yhteensä 3.000 euroa.

Väitetyt vuokran menetykset eivät ole Mattthirren vastuulla eikä se ole korvattavaa vahinkoa. Väitetty vahinko on välillistä eikä Mattthirrellä ole tuottamusta. Lisäksi se on ennalta arvaamaton ja yllättävä. Missään tapauksessa yli 4 kuukaudelta ei menetys ole johtunut vesivahingosta.

Sähkölaskuihin perustuvat vaatimukset kiistetään perusteeltaan ja määrältään ja joka tapauksessa yli 4 kuukauden ajalta.

4.3.3. Asumishaittaa ei ole aiheutunut. Muutoin viitataan edellä lausuttuun.

4.3.4. Irtaimisto ei ole vahingoittunut eikä se kuulu Mattthirren vastuulle. Varastoon muuttaminen on ollut tarpeetonta ja kustannukset ylimitoitettuja. Joka tapauksessa yli 4 kuukauden ajalta varastointikustannukset ovat perusteettomia.

Irtaimiston puhdistaminen on tarpeetonta eikä se johdu vesivahingosta ja on määrältään ylimitoitettu arvio. Flyygelin ja viulujen osalta puhdistaminen on yllättävä seuraus eikä ole korvattava vahinko.

4.4. Monikantasopimuksen ehto kanteen nostamisesta

Monikantasopimuksen ehto kanteen nostamisesta 6 kuukauden määräajassa sopimuksen päättymisestä ei ole kohtuuton. Viitataan edellä tämän osalta lausuttuun kohdassa "Vanhentuminen" ja lisäksi todetaan seuraavaa. Mattthirrellä ei ole ollut mitään osuutta itse vahinkoon ja se on aiheutunut kantajien vastuulle kuuluvasta

virheellisestä ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Kohtuutonta olisi sen sijaan se, jos Mattthirsi joutuisi vielä vastuuseen myöhään nostetusta kanteesta. Vaatimukset ovat yhteensä määrältään noin 250.000 euroa. Mattthirsi on toimittanut talopaketin ja runkopystytyksen yhteensä 175.000 euron kauppahintaan.

KANTAJIEN LAUSUMA VASTAUKSEN JOHDOSTA

Mattthirren vastauksessa on esitetty tieto, että vettä oli valunut vahingon yhteydessä n. yksi kuutio (m3), ei pidä paikkaansa.

Ulkoovien asennus ja säätötyöt ovat olleet Mattthirren teettämiä. Kuten vastauksessa esitetään, ovet on jo kertaalleen vaihdettu niiden viallisuuden vuoksi keväällä 2008, siis jo ennen asuntomessuja. Uudet, tilalle saadut, ulkoovet ovat kestäneet vain noin puoli vuotta, ne ovat olleet vioittuneet jo syksyllä 2008. Sen jälkeiset olosuhteet eivät ole aiheuttaneet vioittumista. Kantajat eivät ole jättäneet taloa hoitarnattomaksi, vaan siitä on pidetty huolta myös heidän asuessaan toisella paikkakunnalla.

Kantajat ovat esittäneet vaatimuksia Mattthirrelle vesivahingon puutteellisen korjauksen perusteella vuodesta 2009 lähtien.
Mattthirsi on aiheuttanut viivästystä asian selvittämiselle, koska siltä ei ole saatu tietoja vesivahingon korjaamisesta ja mm. sen laajuudesta. Tietoja on pyydetty v. 2009 lähtien eikä niitä ole tavanomaisella tavalla asianmukaisesti dokumentoitu. Kantajat ovat itse pyydettyään saaneet vakuutusyhtiö Aktialta selvityksen vesivahingon korjauksesta Mattthirren sinne toimittamien tositteiden muodossa. Muuta selvitystä korjauksesta tai sen laajuudesta ei ole.

Kantajat eivät ole aiheuttaneet vesivahinkoa. Kantajien kotivakuutusyhtiön (lf Vahinkovakuutus Oy) vahinkotarkastaja H. Wikttt on vesiva ingon jälkeen todennut, että vesivahingon syy ei ole ollut Mattthirren esittämin tavoin puutteellinen ja huolimaton rakentaminen. Allaskaappia ei ollut kiinnitetty huolimattomasti vaan asianmukaisesti. Vahinkotarkastaja on todennut, että kaapin kiinnitys on ollut kunnossa ja että kaapin runko on pettänyt. Tarkastaja ei ole todennut suojeluohjeiden laiminlyöntiä tapahtuneen.

· Suihkun koroke ja kylpyhuoneen kynnys ovat olleet asianmukaiset ja hyvän rakennustavan mukaiset. Niistä ei ole huomautettu rakennuksen käyttöönottotarkastuksessakaan mitään.

Kantajien ja Mattthirren välisessä yhteystyösopimuksessa on todettu, että mikäli Mattthirren mielestä kantajat eivät suorita rakennustöitä asianmukaisesti, tekee/teettää Mattthirsi rakennustyöt loppuun. Mattthirsi ei ole kuitenkaan mitenkään puuttunut koroke­ tai kynnysasiaan ennen kuin on tuonut asian esille kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle. Kodinhoitohuoneen kynnys on ollut mainittuna ennen messuja Mattthirren J. Lautttsen To dolistassa, kuten muitakin tuolloin keskeneräisiä asioita. Kylpyhuoneen kynnyksen tekemättömyydestä ei ole ollut mainintaa.

Vahingonkorvausoikeudessa tarkasteltava vahingon välttämätön syy vahingon aiheutumiselle ei ole ollut koroke tai kynnys, vaan vesivahinko, jolloin on irrelevanttia millainen kynnys on ollut.

Mattthirsi on jo kerran korjannut vesivahingosta aiheutuneita vahinkoja, mikä on myös osoitus sen vastuusta tässä tapauksessa. Oleellista on, että Mattthirren suorittama korjaus ei ole onnistunut eikä ole ollut riittävä.

Mattthirren vastuu ei tässä tilanteessa voi olla korjausvastuuta. Yhtiö on jo vesivahingon jälkeen korjannut ja korjauttanut vahinkoja tässä kuitenkaan onnistumatta. Korjaus on ollut puutteellinen eikä korjausta ole suoritettu asianmukaisesti homekorjauksena. Kantajilta ei ole ollut minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia korjauksen suorittamiseen tai sisältöön vaan Mattthirsi on yksin määritellyt sen. Yhtiö on saanut puolestaan kaiken hyödyn siitä, että korjausta ei ole aloitettu välittömästi messujen aikana vaan sen aloittamisen kanssa on odotettu messujen jälkeiseen aikaan, jolloin messutaloa on pystytty esittelemään koko messujen ajan.

Mattthirren myöhemmin v. 2009 lopussa esittämä korjaustarjous on ollut rajoitettu vain yhden keittiönkaapiston sokkeliin. Kantajat eivät ole hyväksyneet korjausta, koska se on ollut jo lähtökohdiltaan liian suppea korjaamaan talon vaurioita. Mattthirren näkemys korjauslaajuudesta on edelleen puutteellinen ja liian suppea ja yhtiö edelleenkin kanteeseen vastatessaan väittää tarpeellisten korjaustoimenpiteiden olevan varsin pieniä. Näissä olosuhteissa kantajien ei tule tyytyä vaihtoehtoon, että Mattthirsi itse ryhtyisi uudelleen korjaustoimiin eikä korvaisi korjausta. Todellinen korjaustarve käy ilmi M. Ekttt Oy:n lausunnosta.
Mattthirsi on monikantasopimuksen ehdon 8.1.4. mukaisesti vakuuttanut kotivakuutuksella tontin ja kohteen, mukaan lukien irtaimiston, messujen aikaiset vahingot. Vakuutusyhtiö Aktia on korvannut vesivahingon korjaamista Mattthirrelle. Osan korjaamisesta vastaajayhtiö on suorittanut ns. omana työnä, jolloin se on laskuttanut vakuutusyhtiötä tekemästään korjaustyöstä.

Mattthirren vastuu asiassa on sopimusvastuuta. Tällöin sen tuottamus ilmenee tapahtuneena sopimusrikkomuksena. Tuottamus presumoidaan suoraan suoritusvirheen perusteella eli korjausten riittämättömyyden ja puutteellisuuden perusteella. Mattthirrellä on todistustaakka osoittaa menetelleensä huolellisesti asiassa.

Monikantasopimuksen vastuuta koskeva sopimusehto 8.1.5. ei ole mm. vahinkojen vakuuttamisesta johtuen kohtuuton Mattthirrelle. Mitkään reaaliset argumentit eivät tue Mattthirren väitettä sen kohtuuttomuudesta. Tilanteessa ei ole olemassa oikeustoimilain mukaisia edellytyksiä sopimusehdon huomiotta jättämiselle. Kantajat eivät ole laiminlyöneet reklamaatiovelvollisuuttaan.

Valmisteluistunnon jälkeiset kantajien lisäykset kanteen perusteisiin

2.1. Messutalohanke ja osapuolten intressit

Kysymyksessä ei ollut Mattthirren osalta vain rungon pystyttämisestä. Mattthirsi oli aktiivisesti mukana messutaloprojektissa.

Kantajilla ei ole ollut minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia korjauksen suorittamiseen tai sisältöön vaan Mattthirsi on yksin määritellyt sen. Kantajia ei ole päästetty taloon korjausten aikana.

Mattthirsi on saanut puolestaan kaiken hyödyn siitä, että korjausta ei ole aloitettu välittömästi messujen aikana, vaan sen aloittamisen kanssa on ogotettu messujen jälkeiseen aikaan, jolloin messutaloa on
pystytty esittelemään koko messujen ajan.

Viivyttely korjauksen aloituksessa toi kantajille lisäkustannuksia. He asuivat messujen aikaan talossansa osoitteessa Malmikuja 1, jonka kantajat olisivat vuokranneet välittömästi messujen jälkeen. Vuokralainen oli valmiina. Kantajat ja vuokralainen odottelivat Mattthirren remontin valmistumista. Korjauksen viivyttely aiheutti kantajille tätä kautta noin 1.000 euron lisäkuluja kuukaudessa.

Se että korjausta ei aloitettu välittömästi vahingon tapahduttua ei ole ollut millään tavalla kantajien intressissä vaan haittaa heille.

2.2. Monikantasopimuksen kohta 8.1.5 Mattthirren väittämä kohtuuttomuus

Monikantasopimuksen vastuuta koskeva sopimusehto 8.1.5. ei ole kohtuuton Mattthirrelle. Mattthirsi on vakuuttanut vahingot ja saanut korvauksen vesivahinkokorjauksen kuluista. Mattthirsi on tehnyt vesivahinkokorjauksen ns. omana työnään, käyttäen virolaisia työntekijöitä, jotka yleensäkin tekivät Mattthirren talojen pystytystä. Yhtiöt ovat laskuttaneet korjauksista vakuutusyhtiötä. Mattthirsi on yksin määritellyt ja valinnut korjaajat, korjaustavan ja laajuuden, jonka mukaan korjaustyö on tehty ja se on päättänyt käyttää korjauksessa omaa työvoimaansa sen sijaan, että olisi teettänyt työn ulkopuolisella asiaan perehtyneillä ammattilaisilla.

2.3. Monikantasopimuksen kohta 18.2. vanhentumisehdon kohtuuttomuus ja Mattthirren esittämän vaihtoehdon kohtuuttomuus

Mattthirsi on esittänyt, että mikäli monikantasopimuksen ehto 18.2. katsotaan kohtuuttomaksi, ehtoa tulee sovitella enintään siten, että kuuden kuukauden määräaika lasketaan siitä lukien kun kantajat ovat tulleet tietoisiksi väittämistään vahingoista. Mattthirsi on katsonut, että tämä aika on alkanut 1.12.2009 (terveystarkastajan ensimmäisten mikrobitulosten analyysivastauksen päivämäärä) tai viimeistään 19.11.2011 (Dl J. Suotttkedon lausunnon päivämäärä). Kumpikin päivämäärä johtavat siihen, että kanne nostettuna toukokuun alussa 2013 olisi nostettu liian myöhään ja vaatimukset vanhentuneita.
Mattthirren esittämä sovittelutapa ei ole aitoa sovittelua, koska se johtaa käytännössä siihen, ettei kantajilla ole oikeutta esittää vaatimuksia Mattthirrelle vireillä olevassa asiassa ja sovitteluesitys onkin täysin näennäinen.

Kantajilla ei ole ollut tarpeellisia tietoja vahingoista ja niiden korjaustavasta terveystarkastajan ensimmäisen materiaalinäytteenoton perusteella 1.12.2009. Tuolloin oli otettu ensimmäiset näytteet, jotka osoittivat mikrobivaurioita ja joiden jälkeen asiaa yritettiin alkaa selvittää Mattthirreltä. Mattthirsi ei ole pystynyt selvittämään kantajille korjaukseen liittyviä seikkoja. Kantajat ovat näissä olosuhteissa tutkituttaneet taloa ja sen vaurioita niillä resursseilla, joita heillä on ollut mm. rahallisesti käytössään. Tutkimusten kulku ilmene kirjallisista todisteista. Selvitystyötä on vaikeuttanut Mattthirren passiivisuus ja se, ettei se ole korjaustyön suorittajana pystynyt kuitenkaan selvittämään missä laajuudessa ja miten korjausta on tehty. Kantajilla ei ole ollut myöskään J. Suotttkedon lausunnon 19.11.2011 perusteella tarpeeksi tietoa vahingosta ja sen korjaustavasta eikä korjauskustannusten määrästä. Kantajat ovat yrittäneet selvittää asiaa eri tavoin, mutta vasta v. 2012 puolella he ovat saaneet "käsiinsä" keravalaisen M. Ekttt Oy:n ja ovat pystyneet tilaamaan yritykseltä tarvittavat jatkotutkimukset ja kustannusarvion laatimisen. Kanne on nostettu n. kahden kuukauden kuluttua Ektttin lausunnon saamisesta ja vielä sitä ennen on tiedusteltu Mattthirreltä mahdollisuutta sopia asia ulkoovien osalta ovet korjaamalla ovitoimittaja Pihlan kautta.

Kantajien tilanteen kohtuuttomuutta ja tarvetta sovitella kanteen nostoaikaa koskevaa ehtoa korostaa se, että asian vireilläolo käräjäoikeudessa on kanteen nostamisen jälkeen kestänyt pääkäsittelyyn mennessä lähes 3,5, vuotta täysin kantajista riippumattomista syistä.

2.4. Sopiminen talon pitämisestä auki messujen ajan

Vesivahingon tapahduttua Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mammutthirsi ja kantajat ovat yhdessä suullisesti sopineet, että aluksi tehdään ensiapukuivaus ja messujen jälkeen kohde korjataan perusteellisesti siten, että kantajille ei aiheudu minkäänlaista taloudellista tai muuta haittaa. Talon pitämisestä auki asuntomessujen ajan vesivahingon tapahduttua päättivät Suomen Asuntomessut ja Mattthirsi. Kantajilla ei ollut siihen mitään vaikutusmahdollisuutta.
Kantajille vakuutettiin, että korjaus pystytään tekemään messujen jälkeen asianmukaisesti ja oikein ja ettei heille aiheudu tästä mitään vahinkoa tai haittaa.

2.5. Reklamoiriti, saadut selvitykset korjauksista

Kantajat eivät ole laiminlyöneet reklamointia. Kantajat ovat esittäneet vaatimuksia Mattthirrelle vesivahingon puutteeUisen korjauksen perusteella vuodesta 2009 lähtien. Mattthirsi on aiheuttanut viivästystä asian selvittämiselle, koska siltä ei ole saatu tietoja vesivahingon korjaamisesta ja mm. sen laajuudesta: Tietoja on pyydetty v. 2009 lähtien eikä niitä tarpeellisessa määrin ole saatu, koska vesivahingon korjausta ei ollut tavanomaisellatavalla asianmukaisesti dokumentoitu. Kantajat ovat itse pyydettyään saaneet helmikuussa 2010 vakuutusyhtiö Aktialta selvityksen vesivahingon korjauksesta

Mattthirren sinne toimittamien tositteiden muodossa. Muuta selvitystä korjauksesta tai sen laajuudesta kantajilla ei ole.

Kantajien ja heidän asiamiehensä sekä Mattthirren asiamiehen välinen kirjeenvaihto ja päivämäärät osoittavat, että kantajat eivät ole laiminlyöneet reklamointia.

Kanne on nostettu noin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Ektttin lausunto on saatu.

Aktiasta saatu materiaali sisältää kuitteja ja M.s Oy:n työmääräyksiä. Tämä on ollut ainoa selvitys, joka kantajilla on ollut käytettävissä korjauksen esimerkiksi laajuudesta. Kantajat ovat toimittaneet materiaalin sellaisenaan taloa tutkineille asiantuntijoille ja se on ollut M. Ekttt Oy:n asiantuntijalausunnon liitteenä. Kantajat nimesivät materiaalin todisteeksi valmisteluistunnossa 16.6.2016.
Tositteista ilmenevät korjausmateriaalit ja niiden määrät eivät vastaa taloon käytettyjä määriä. Tositteissa on epäselvyyksiä. Myös tämä on vaikeuttanut vahinkojen selvittämistä.

2.6. Vesivahinko ja mikrobivauriot

Vettä oli valunut vahingon yhteydessä huomattavasti paljon enemmän kuin Mattthirren esittämä n. 1 m3. Messujen päätyttyä on yhteiseen muistioon Mattthirren kanssa kirjattu, että vedenkulutus on ollut 45 m3. Rakennuksessa ei ole asuttu eikä siellä ole ollut tavallista vedenkäyttöä. Vesivahingossa vettä on ehtinyt vuotaa useita kymmeniä kuutioita.

Vaasan veden mukaan mittari on asennettu 10.4.2008. Rakentamisaikana vettä ei ole käytetty juuri lainkaan.

Vauriot eivät johdu talon rakennusvirheistä. Rakentaminen on suoritettu rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Rakennus on tarkastettu ja hyväksytty rakennusvalvonnan toimesta.

Myös kuivunut mikrobikasvusto on terveyshaitta. On fakta, että alakerran lattialle ja näin ollen reunoista alapohjaan on päässyt huomattavasti enemmän kuinkymmeniä kuutioita vettä.

Kipsilevyjen pintakartonki välipohjassa ei ole kastunut rakennusvaiheessa. Perustussuunnittelu ei ole kokonaisuudessaan kuulunut kantajille. Mattthirreltä tuli perustuksen mittakuva, ohjeelliset perustusleikkaukset ja ohjeelliset leikkauskuvat.

Alapohjan pintabetonilaatan reunojen tiivistämistä ei ollut ehditty tehdä ennen messujen alkua. Myöskään Mattthirsi ei sitä edellyttänyt tehtäväksi messuja ennen.

2.7. Vahingonkorvauksen määrä

Vahingonkorvauksen määrä ei voi olla korjauksesta Mattthirrelle aiheutuvien sellaisten kustannusten suuruinen, jotka sille olisi aiheutunut, mikäli se olisi korjaukset suorittanut. Kantajilla ei ole mahdollisuutta teettää korjauksia omana työnä vaan heidän on teetettävä se asiansa osaavilla ammattilaisilla.

Kantajat ovat sietäneet korjauksen jo kertaalleen v. 2008-2009 mm. asumalla san aikaan muualla. Korjauksen epäonnistuminen aiheuttaa uudelleen korjaamisen tarpeen, jolloin siitä aiheutuva muualla asuminen on heille aiheutuvaa ja korvattavaa vahinkoa, jota ei olisi tapahtunut, jos korjaus olisi tehty kunnolla ensimmäisellä kerralla.

KANTAJIEN HYVITYSVAATIMUS VALTIOTA VASTAAN

Kantajat vaativat, että Suomen valtio velvoitetaan suorittamaan heille hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä aiheutuneesta haitasta
3.000 euroa, ja mikäli asiaa ei saada ratkaistua käräjäoikeudessa vuoden 2016 aikana, jokaiselta alkavalta vuodelta 1.500 euroa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan ratkaisu, laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hyvitystä koskevan ratkaisun tekemisestä lukien.

Lisäksi kantajat vaativat, että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet kulut 868,00 euroa (sis. alv), laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hyvitystä koskevan ratkaisun tekemisestä lukien.


Perusteet


Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:n mukaan yksityisellä asianosaisella on oikeus saada valtion varoista lain 6 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

Arvioitaessa sitä, onko oikeudenkäynti viivästynyt asianosaisen kannalta kohtuuttomasti, otetaan lain 4.1 §:n mukaan oikeudenkäynnin keston lisäksi huomioon erityisesti 1) asian laatu ja laajuus, 2) asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta oikeudenkäynnissä sekä 3) asian merkitys asianosaiselle.

Hyvityksen määrä on lain 6.1.§:n mukaan lähtökohtaisesti 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt.

Jos asianosaiselle myönnetään hyvitys, hänelle on määrättävä lain 10§:n nojalla samalla valtion varoista korvattavaksi hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, jollei niitä muutoin korvata valtion varoista.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Pääasian laatu ja laajuus.

Kantajat ovat toimittaneet vahingonkorvausta koskevassa asiassa haastehakemuksen Pohjanmaan käräjäoikeudelle vappuna v. 2013. Asia on tullut vireille käräjäoikeuden asiakirjojen perusteella 3.5.2013. Asian vastapuoli on antanut asiassa vastauksen lokakuussa 2013. Kantajien vahingonkorvaussaatavan määrä on lähes 240.000 euroa.

Kanteessa on ollut kyse Vaasan Asuntomessujen aikaan 2008 tapahtuneesta vesivahingosta messutalossa. Rakennus, jonka vahingoista on kyse, on ollut kantajien perheen uusi koti, jossa he eivät ole pystyneet sen vaurioitumisesta johtuen asumaan v. 2009 lopusta lähtien. Kantajien kärsimän vahingon ja käräjäoikeudessa vaaditun vahingonkorvauksen määrä ovat merkittävän suuria sekä yleisesti ottaen että varsinkin talonomistajan näkökulmasta.

2. Käsittelyaika ja tuomioistuimen toiminta.

Hyvityslain esitöiden mukaan oikeudenkäynnin keston tapauskohtaista kohtuullisuutta arvioitaessa merkityksellistä on mm. se, onko asian käsittelyyn sisältynyt pitkiä passiivisia jaksoja, jolloin asiassa ei ole tapahtunut toimenpiteitä. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää siihen, ovatko käsittelytoimenpiteet olleet tarpeellisia ja ovatko ne edistäneet asian käsittelyä. Lain esitöiden mukaan jonkinlaisena tavoitteena tulisi pitää, ettei mikään oikeusaste käsittelisi asiaa vuotta kauemmin (HE 233/2008 vp, s. 23).

Asia on tullut vireille toukokuun alussa 2013. Mattthirren vastaukselle on annettu lisäaikaa niin, että se on annettu lopulta lokakuussa 2013. Tämän jälkeen asiaa on tähän mennessä käsitellyt käräjäoikeudessa neljä tuomaria.

Olen maaliskuussa 2014 pyynnöstä saanut KäT Lexxxelta sähköpostilla arvion, että "tarkoitus on järjestää valmisteluistunto tänä keväänä". Asia ehti kuitenkin olla ensin vireillä toukokuusta 2013 elokuuhun 2014, jolloin se siirrettiin vastaajayhtiön sovitteluhakemuksen johdosta sovittelumenettelyyn. Samalla Kät Lexxxi tiedusteli 25.6.2013 sen varalle, ettei sovintoa synny, aikataulua valmisteluistunnolle syyskuulle 2014. Päiviä ei kuitenkaan tuolle ajalle sovittu, koska asiassa sovittiin ja pidettiin ja pidettiin sovitteluistunto lokakuun alussa 2014. Sovittelu todettiin päättyneeksi marraskuun 2014 alussa.10.11.2014 olen saanut KäT Tltä sähköpostiviestin, jossa ilmoitettiin käsittelijän vaihtuneen ja että "otamme yhteyttä liittyen asian jatkovalmisteluun". Tuon jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Elokuussa 2015 käräjäsihteeri on tiedustellut istuntopäiviä joulukuulle 2015 ja ilmoittanut, että tuomarina asiassa toimii K. Brtttt. Tässä vaiheessa Mattthirren asiamies on ilmoittanut, etteivät ehdotetut istuntopäivät sovi heille ja että yhtiö päättää lähiaikoina jatkokanteen nostamisesta Po Fi Oy:tä kohtaan. Syyskuussa
20.15 olen tiedustellut edelleen, yritetäänkö vielä joulukuulle istuntoa ja olen sihteeriltä saanut vastauksen, että "luultavasti menee helmikuuhun". Edelleen olen tiedustellut aikataulua joulukuussa 2015 ja saanut vastauksen, että "käräjäoikeus ottaa teihin yhteyttä helmikuussa". Seuraava yhteydenotto oli johtavan laamannin sähköpostiviesti ajankohdan sopimiseksi huhtikuussa 2016.

3. Asian merkitys asianosaisille.

Kantajina on v. 2008 messutalon omaksi kodikseen rakennuttanut perhe, joka ei ole vesivahingon puutteellisen korjaamisen vuoksi voinut v. 2009 lopun jälkeen asua kyseisessä talossa. Koko asian vireilläoloajan kyseinen rakennus on ollut tyhjillään ja korjaamatta, koska ennen asian ratkaisemista ja korvauksen saamista kantajilla ei ole varaa ryhtyä korjaustoimiin. Tyhjillään olevasta rakennuksesta Ja muualla asumisesta on aiheutunut ja aiheutuu kantajille jatkuvasti suuret kustannukset.
Heidän kannaltaan ei ole kohtuullista, että asian käsittely on vienyt käräjäoikeudessa tähän mennessä jo yli kolme vuotta. Lisäksi asian intressi on n. 240 000 euroa, mitä voidaan pitää suurena kenelle tahansa yksityiselle ihmiselle.

0ikeudenkäyntikuIut.

Jos asianosaiselle myönnetään hyvitys, hänelle on määrättävä lain 10 §:n nojalla samalla valtion varoista korvattaviksi hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, jollei niitä muutoin korvata valtion varoista.

Kantajien käsityksen mukaan tämän vaatimuksen laatimisesta aiheutunut lasku on varsin kohtuullinen ottaen huomioon sen, että asiassa on jouduttu käymään läpi lukuisia sähköposteja ym. materiaalia kanteen vireilläoloajalta.

Yhteenveto.

Tässä asiassa vaikuttavat seikat kaikkinensa puoltavat hyvityksen suorittamista kantajille. Asiassa on ollut pitkiä passiivisia jaksoja, jolloin asiassa ei ole tapahtunut mitään, seuraavasti:
Asia ehti ensin olla vireillä jo vuoden ja kolme kuukautta ennen sovitteluun siirtymistä ja sovittelun päättymisen jälkeen 9 kuukautta. Kuitenkin tuolloinkaan ei istuntoja sovittu, vaan valmisteluistunnosta on sovittu vasta huhtikuussa 2016. Korostan myös sitä, että olen itse ollut yhteydessä käräjäoikeuteen aika ajoin ja kysellyt asian etenemistä, mitkä saadut aikatauluarviot eivät kuitenkaan ole pitäneet paikkaansa.

Lain lähtökohdat asiassa ovat selkeät yli vuoden kestänyt käsittely yhdessä oikeusasteessa oikeuttaa lähtökohtaisesti hyvitykseen. Tässä tapauksessa asia on ollut vireillä ennen valmisteluistuntoa jo yli kolme vuotta. Toki välillä asia on ollut lyhyen ajan sovittelumenettelyssä ja vastaaja on nostanut vasta asian loppuvaiheessa jatkokanteen. Jos käräjäoikeus olisi edennyt asian kanssa nopeammin olisi Mattthirren jatkokannekin nostettu nopeammin.

Asian luonne huomioon ottaen kantajat hyväksyvät sen, että käsittelyyn olisi voinut korkeintaan kulua aikaa noin puolitoista vuotta eli käsittely olisi tullut saattaa päätökseen vuoden 2014 aikana. Näin ollen kantajat ovat oikeutettuja saamaan hyvitystä vähintään kahden vuoden ajalta, eli vuosilta 2015 ja 2016 sekä tämän jälkeen jokaiselta alkavalta vuodelta.
1.500 euroa/vuosi.

OSAPUOLTEN VAATIMUKSET 19.8.2016 JA NIIHIN VASTAAMINEN 26.8.2016

Oikeusvoimaväitteen käsittely ja siihen liittyvä argumentaatio

Mattthirren vaatimus

Vesivahingon väärän korjauksen perusteella ei aikaisemmassa oikeudenkäynnissä ole vaadittu korvausta korjauskustannuksista. Asiassa on tehty hovioikeuden vahvistama sovinto, jonka mukaan tuomiolla ei ole näiltä osin oikeusvoimavaikutusta. Oikeusvoimavaikutus on aikaisemmalla tuomiolla niiltä osin kun on kyse väärästä korjauksesta.

Mattthirren käsityksen mukaan tuomiolla ei tältä osin ole oikeusvoimavaikutusta.

Sen sijaan kyseisessä aikaisemmassa oikeudenkäynnissä on käsitelty kantajien korvausvaatimus vesivahinkokorjauksen viivästymisen perusteella. Viivästymistä ei todettu. Mattthirsi katsoo, että kantajien vaatimukset on jätettävä tutkimatta tai ainakin hylättävä niiltä osin kun vaatimusten perusteena on mikrobivaurioiden syntyminen korjauksen väitetyn viivästymisen perusteella.

Vesivahinkokorjauksen viivästymisvaatimuksen perusteena kantajat vetosivat mm. mikrobilöydöksiin. Koska aikaisemmassa oikeudenkäynnissä on käsitelty korvausvaatimus korjauksen viivästymisen perusteella, siitä aiheutuva oikeusvoimavaikutus estää viivästykseen perustuvien vaatimusten käsittelemisen tässä oikeudenkäynnissä, Kantajien olisi tullut esittää kaikki vesivahinkoon perustuvat vaatimukset aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä, koske ne perustuvat samaan vahinkotapahtumaan.

Sen sijaan kyseisessä aikaisemmassa oikeudenkäynnissä on käsitelty kantajien korvausvaatimus vesivahinkokorjauksen viivästymisen perusteella. Viivästymistä ei todettu. Mattthirsi katsoo, että kantajien vaatimukset on jätettävä tutkimatta tai ainakin hylättävä niiltä osin, kuin vaatimusten perusteena on mikrobivaurioiden syntyminen korjauksen väitetyn viivästymisen perusteella.

Lisäksi Mattthirsi katsoo, että joka tapauksessa oikeusvoimavaikutus estää niiden vaatimusten käsittelyn joiden perusteet ovat olleet aikaisemmassa oikeudenkäynnissä olevien korjauksen viivästymisvaatimusten perusteena tai kantajien tiedossa ja ne olisi voitu esittää edellisessä oikeudenkäynnissä. Näitä vaatimuksia ovat 1) kaapiston sokkelissa, väliseinässä ja portaan alla olevassa seinässä väitettyihin mikrobilöydöksiin perustuvat korvausvaatimukset sekä 2) kantajien väitettyyn terveyshaittaan ja poismuuttamiseen perustuvat vaatimuksen ja3) talotoimituksen väitettyihin virheisiin perustuvat vaatimukset. Kohdan 1 perusteet ovat olleet aikaisemmassa oikeudenkäynnissä viivästysvaatimuksen perusteena, kohdan 2 perusteet ovat olleet kantajien tiedossa edellisen oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa samoin kuin kohdan 3 perusteet, joiden nojalla on myös esitetty vaatimuksia jutun vireillä ollessa oikeudenkäynnin ulkopuolella.

Tuomiolla on joka tapauksessa todistusvoima sekä virheellisen korjauksen että viivästyksen osalta.

Kantajien vastaus ja kuluvaatimus

Mattthirren lausumassa 19.8.2016 on esitetty, että Pohjanmaan käräjäoikeuden osapuolten välisen aiemmassa riita-asiassa 3.3.2011 antamalla tuomiolla nro 1264 olisi oikeusvoimavaikutus siltä osin, kun kantajien vaatimukset tässä oikeudenkäynnissä perustuvat korjausten viivästymiseen. Väite on harhaanjohtava ja väärä eikä perustu tosiasioihin. Aiemmassa asiassa annettu tuomio ja tehty sovinto eivät estä tämän asian käsittelemistä eikä niillä ole oikeusvoimavaikutusta nyt esillä olevaan asiaan.

Aiemmassa oikeudenkäynnissä kantajien vaatimus nro 4 perustui sopimussakkoon vesivahinkokorjauksesta johtuneen taloon muuttamisen viivästymisen johdosta sekä vaatimukset nro 5.1. 5.3. perustuivat vesivahinkokorjauksen viivästymiseen, jonka perusteella oli esitetty korvausvaatimukset menetetystä vuokratulosta (vaatimus 5.1), kun messutaloon ei ollut päästy muuttamaan kohtuullisen ajan kuluessa korjausten aloittamisesta, messutalon ylimääräisistä ylläpitokuluista korjausten ajalta (vaatimus 5.2) sekä kantajien lapsen ylimääräisistä harrastukseen kuljettamiskuluista (vaatimus 5.3) siltä ajalta, kun vesivahinkokorjaus oli kestänyt kohtuullista aikaa pidempään.

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuomiossaan 3.3.2011 hyväksynyt sopimussakkoa koskevan 4kohdan vaatimuksen kaapiston sokkelin ja väliseinän vaurioiden korjaamattomuuden perusteella ja hylännyt
5kohdan vaatimukset, koska muuton ei katsottu viivästyneen yhtiön vastuulla olevista seikoista. Perusteluissaan käräjäoikeus on 4kohdassa mennyt pidemmälle, kuin mitä kantajien vaatimusten perusteet ovat olleet, todetessaan tuomitun sopimussakon perusteeksi vaurioiden korjaamattomuuden, kun vaatimusten perusteena on ollut korjausten/muuton viivästyminen. Tämä aiheutti tuomion 3.3.2011 antamisen jälkeen osapuolille epäselvyyttä siitä, onko kyseisellä käräjäoikeuden lausumalla näin ollen jotain vaikutusta, ns. oikeusvoimavaikutusta heidän väliseen toiseen riitaansa eli nyt käsiteltävään asiaan.

Koska molemmille osapuolille oli selvää, että kyseessä on kaksi eri asiaa, jotka käsitellään erillisissä oikeudenkäynneissä, ja että KO:n tuomiossa on tältä osin lausuttu tuomion perusteluiksi enemmän kuin mihin on vedottu, kantajat ja Mattthirsi sopivat asian sovintosopimuksesta 23.8.2013 ilmenevällä tavalla eli poistaen KO:n tuomiossa tuomitun sopimussakon sekä sitä koskevan lausuman korjauskustannuksista. Osapuolten yhteinen ymmärrys ja tarkoitus tuolloin oli, että aiemmassa oikeudenkäynnissä ja sovinnossa oli käsitelty vain korjausten johdosta viivästyneestä muutosta aiheutunutta sopimussakkoa/aiheutunutta vahinkoa, eikä lainkaan mikrobivaurioiden korjauskustannusten korvaamista.

Aiempi juttu on sovittu sovintosopimuksella 23.8.2013, jonka Vaasan hovioikeus on vahvistanut 13.9.2013. Kun kyseinen sovinto on tehty ja sovintosopimus allekirjoitettu on nyt käsiteltävänä oleva asia ollut jo vireillä Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Tämän asian haaste on annettu tiedoksi Mattthirrelle 24.5.2013. Sen alun perin vastaukselleen saamaa määräaikaa 24.6.2013 on pidennetty kaksi kertaa niin, että Mattthirsi on loppujen lopuksi antanut vastauksensa tähän asiaan vasta toisen asian sovintosopimuksen tekemisen ja vahvistamisen jälkeen 18.10.2013.

Mattthirren lausumassa 19.8.2016 on perusteltu, että nyt oikeudenkäynnin kohteena oleva asia perustuisi samoihin perusteisiin kuin aiempi asia eli "mikrobivaurioiden syntymiseen korjauksen väitetyn viivästymisen perusteella". Tämä ei pidä paikkaansa. Nyt vireillä oleva oikeudenkäynti perustuu Mattthirren puutteellisesti suorittamaan vesivahinkokorjaukseen. Asiaan liittyy se faktapohja, että kun kuivausta ja korjausta ei ole aloitettu heti vesivahingon tapahduttua on talon rakenteisiin ehtinyt muodostua mikrobikasvustoa, jota ei ole korjauksessa poistettu.

Mattthirren väite ei pidä paikkaansa eikä ole asianosaisten tietämän ja tarkoituksen mukainen. Todettakoon selvyyden vuoksi, että esim. kantajien muualla asumisen johdosta esittämät vaatimuksen perustuvat siihen, että he eivät ole voineet asua vaurioituneessa talossa terveysoireilunsa vuoksi joulukuusta 2009 lukien) kun oli selvinnyt, että vesivahinkokorjaus olikin tehty puutteellisesti eikä vaurioita ollut korjattu. Tämä vaatimus ei perustu samaan muualla asumiseen kuin aiemman oikeudenkäynnin vaatimus muualla asumiseen kuin aiemman oikeudenkäynnin vaatimus muualla asumiseen, perustuen siltä aikaa kun vesivahinkokorjausta tehtiin joulukuu 2008 alkuvuosi 2009). Kantajat ovat vesivahinkokorjauksen jälkeen asuneet talossa n. puoli vuotta ennen kuin havaittiin, että korjaus olikin tehty puutteellisesti.

Asianosaisten aiempi riitä on siis loppujen lopuksi sovittu sovintosopimuksella, jonka lopputulos on tullut KO:n asiassa antaman tuomion sijaan. Tuomion perustelut eivät joka tapauksessa saa oikeusvoimaa. Lisäksi asiasta sovittaessa on ollut osapuolten yhteinen tarkoitus, että nyt käsiteltävänä oleva asia voidaan käsitellä eikä sitä ole ratkaistu aiemmalla tuomiolla tai sovintosopimuksella.

Talotoimituksen virheiden osalta kantajat ovat reklamoineet alun perin Mattthirttä, mutta sen jälkeen myös suoraan ovivalmistaja Pihlaa, josta on luvattu toimittaa uudet ovet, mutta sen on Pihlan mukaan Mattthirsi estänyt. Nurkkien vuotamisen osalta virheväitteen perusteet ovat selvinneet lämpökuvauksessa v. 2010 ja tuolloin on esitetty niistä vaatimus Mattthirrelle. Nämä asiat ovat erillisiä aiempaan oikeudenkäyntiin verrattuna eikä aiemmalla tuomiolla tai sovintosopimuksella ole niihin oikeusvoimavaikutusta.

Asiamiehen korvausvastuu oikeudenkäyntikuluista

Oikeudenkäymiskaaren 21:56 §:ien mukaan asianosaisen avustaja on yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa velvollinen korvaamaan toiselle asianosaiselle sellaiset kustannukset, jotka hän on tahallisesti tai
huolimattomuudesta aiheuttanut esittämällä väitteen, jonka hän on tiennyt tai olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava.

AA R. Raattt on ollut itse mukana aiemmassa kantajien ja Mattthirren välisessä oikeudenkäynnissä ja sovintoasiassa, jossa asia on sovittu sovintosopimuksella ja jossa osapuolten yhteinen tarkoitus on ollut, että toinen myöhemmin vireille tuleva oikeudenkäynti voidaan käsitellä eikä aiemmalla tuomiolla/asialla ole oikeusvoimavaikutusta siihen.

Tietoisena tästä hän on nyt esittänyt päämiehensä puolesta väitteen, että tuomion/sovinnon oikeusvoimavaikutus estäisi nyt käsiteltävänä olevan asian käsittelyn Hän on perustanut väitteensä lausumassa 19.8.2016 seikkoihin, jotka eivät pidä paikkaansa, vaikka on väistämättä ollut tietoinen aiemmista tapahtumista ja sopimisesta. Tästä AA Raatttn menettelystä on aiheutunut kantajille ylimääräisiä kuluja kun asiaa on jouduttu selvittämään ja siitä joudutaan esittämään todistelua.

Muuta lausuttua

Kantajien lausuma

Mattthirsi esittää, että aiheutuneen vesivahingon syy on ollut kantajien vastuulla. Allaskaappi on toki ollut kantajien tilaama, asennuttama ja omistama. Kantajat kiistävät, että vesivahingon syy olisi ollut kantajien vastuulla. Allaskaappi on ollut tavanomaisesti ammattitaitoisten rakennusmiesten kiinnittämiä. Kaappi on ollut paikallaan kiinni seinässä jo yksi tai kaksi viikkoa ennen vahingon tapahtumista. Ei ole todennäköistä eikä mitenkään ole osoitettu, että itse kaappi olisi hajonnut tai pudonnut itsestään. Messutalo on ollut vahingon aiheutumisaikaan yksin Mattthirren hallussa ja vastuulla. On mahdollista, että joku on kiivennyt tai istunut kaapin päälle, nojannut siihen tms. Kuka tahansa paikalla ollut, ts Mattthirren edustajat, messuvieraat, siivoojat tai muut ovat voineet aiheuttaa vahingon.
Kantajat eivät ole olleet paikalla. Vahingon välitön syy on jäänyt tältä osin epäselväksi eikä ole ainakaan kantajien vastuulla oleva seikka.

Myös Mattthirren vakuutusyhtiö Veritas (sittemmin Aktia) on pyytänyt vuonna 2008 Mattthirreltä selvitystä kaappiin ja vahinkoon liittyneistä olosuhteista ja V. Maxxxnen on sellaisen Mattthirrelle sen pyynnöstä toimittanut. Mattthirsi lienee toimittanut selvityksen vakuutusyhtiölle, koska vakuutusyhtiö on katsonut vahingon vakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. Mikään taho ei ole katsonut aikanaan, että kyseessä olisi ollut tuotevastuulain mukaisesti viallisesta tuotteesta.

Kantajat eivät ole laiminlyöneet vahingonrajoittamisvelvollisuuttaan, koska kyse ei ole ollut tuotevastuulain mukaisesta viasta.

Lienee ollut ennen kaikkea Mattthirren ja sen vakuutusyhtiön intressissä ja asia vedota vahingon tapahduttua tällaiseen perusteeseen, jos sellaisen olisi katsottu tai epäilty olevan olemassa. Kukaan ei ole ennen Mattthirren lausumaa 19.8.2016 vedonnut vahingon kuuluneen tuotevastuulain nojalla kaapin valmistaja vastuulle. Vahinko on tapahtunut vuonna 2008 eli jo yli 8 vuotta sitten ja Mattthirsi tuo nyt ensimmäistä kertaa esille tuotevastuulain mukaisen vastuun perusteena kantajien vahingonrajoittamisvelvollisuudelle. Jo ajan kulumisen perusteella esitetty peruste ja väite eivät ole uskottavia.

Monikantasopimuksen ehtojen 18.2 ja 18.5 kohtuuttomuutta koskevat väitteet.

Sikäli kun kyse on osapuolten välisen monikantasopimuksen ehdon 18.2 kohtuuttomuudesta, eivät siihen liity mitenkään velan vanhentumisesta annetun lain esityöt, johon Mattthirsi viittaa lausumassaan.

Kantajat viittaavat monikantasopimuksen ehdon 18.2 kohtuuttomuuden osalta kaikkeen jo aiemmin lausuttuun. Vaikka kantajat eivät voine estää Po Fi Oy:n tulemista kantajien ja Mattthirren väliseen oikeudenkäyntiin sivuväliintulijaksi, tulee myös tämä osapuoliasetelma ottaa huomioon monikantasopimuksen kanteennostoaikaa koskevan ehdon kohtuuttomuutta arvioitaessa. Jo vesivahingon ja korjauksen aikaan molemmat kantajien "vastapuolet" ovat olleet Suomen mittakaavassa suuryrityksiä, joiden liikevaihto ja liikevoittokin ovat olleet merkittävät.

Kantajat taas ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat messutalohankkeessa rakennuttaneet kolmelapsiselle perheelleen kodin. Kantajat ovat koulutukseltaan muusikkoja. Kantajilla ei ole ollut Mattthirren ja sivuväliintulijan kaltaisia taloudellisia, osaamis- tai muita resursseja eikä riskinottokykyä tapahtuneen kaltaisessa vahinkotilanteessa ja sen selvittämisessä.

Mattthirren tekemän väitteen monikantasopimuksen ehdon 8.1.5 kohtuuttomuudesta kantajat kiistävät ja sen osalta kantajat vetoavat jo aiemmin esittämiinsä perusteisiin sekä edellä kuvattuun osapuoliasetelmaan. Mattthirsi on päättänyt yksi korjaustavan, korjaajat ja laajuuden ja se olisi voinut käyttää korjaukseen myös työhön erikoistunutta yritystä oman työnsä sijaan. Mattthirrellä on ollut monikantasopimuksen mukaisesti korjauskustannukset kattava vakuutus, jolla se on kattanut vastuusta aiheutuvan riskinsä. Kantajilla ei yksityishenkilöinä ole Mattthirteen ja sivuvälintulijaan verrattavaa riskinottokykyä. Vastuun tai sen kohtuuttomuuden kannalta ei voida verrata Mattthirren vakuutusyhtiöltä riittämättomästä korjauksesta saaman korvauksen ja kantajien korjauskulujen korvausvaatimuksen määriä.

Muut kannanotot

Välipohjan rakenteet eivät ole kastuneet valuvaiheessa. Välipohjan päällä eli yläkerran lattialla on lainehtinut vettä vesivahingon jälkeen ja vesi on valunut välipohjan läpi alakertaan. Välipohjan rakenteet ovat olleet vesivahinkokorjauksen aikana nähtävissä.

Alapohjan pintalaatta ei ole ollut kostea vahingon tapahtuessa. Parkettia asennettaessa pintalaatta on ollut kuiva.

Sekä alapohjasta että välipohjasta otettujen materiaalinäytteiden mikrobitulokset osoittavat siellä mikrobikasvustoa, joka aiheuttaa terveydensuojelulain ja asumisterveysohjeen mukaan terveyshaittaa.

Kantajilla ei ole ollut havaintoja purkutöiden laajuudesta. Kantajilta ei ole ollut pääsyä taloon korjaustöiden aikana eikä mitään vaikutusmahdollisuuksia korjauksen suorittamiseen. Toitttnen ei ole osallistunut vesivahinkokorjaukseen. Kantajilla ei ole ollut myöskään mitään edellytyksiä tuolloin arvioida sitä, ollaanko vesivahinkoremonttia tekemässä oikein, vaan heillä on ollut oikeus luottaa siihen, että alan ammattilaiset toimijat Mattthirsi ja M.s Oy tekevät sen asianmukaisesti.

Mattthirren lausumassa 19.8.2016 on esitetty, että kantajat vastaisivat kaikista rakennuksen teknisistä ratkaisuista. Tämä ei pidä paikkaansa. Tämän asian yhteydessä on jo aiemmin tullut ilmi, että perustusten periaateratkaisut ovat tulleet Mattthirreltä, samoin se on päättänyt ja toteuttanut nurkkaratkaisun. Messutalohankkeen sisustussuunnittelija oli Marko Paatttnen, joka oli vastaajayhtiön palkkaama. Kantajien piti toteuttaa talon toteutuksessa hänen toiveitaan monenlaisessa rakennusteknisissä ratkaisuissa. Talon pohjapiirustus muutettiin ensimmäisen ja toisen kerroksen osalta Paatttsen halusta.
Käytännössä yhteystyösopimus antoi Mattthirrelle oikeuden tehdä kaiken heidän mielekseen eli Mattthirrellä oli päätösvalta kaikkiin talossa tehtyihin rakennusteknisiin ratkaisuihin.

Mattthirsi on vuosikausien ajan kiistänyt talossa olevan merkittäviä korjausta vaativia vaurioita ja esittää vieläkin, että talossa on varsin minimaalinen korjaustarve. Mattthirren suoritettua vesivahinkokorjauksen päättämällään tavalla, epäonnistuneesti ja puutteellisesti, ei kantajien ole tyydyttävä vaihtoehtoon, että Mattthirsi tulisi itse korjaamaan vauriot vaan heillä on perusteltu oikeus esittää vaatimus korjauskustannusten korvaamisesta.

Mattthirren lausuma 19.8.2016

Mattthirsi kiistää väitteen siitä, että ulko-ovien säätötyöt olisivat olleet sen teettämiä. Kaikki rakennustyöt ovat kuuluneet kantajien vastuulle. Säätötyövirhe on kantajien ja heidän lukuun toimineiden työntekijöiden ja/tai yritysten välinen asia. Reklamointia ei ole tehty kohtuullisessa ajassa siitä, kun väitetty virhe on havaittu.

Mattthirsi myöntää, että kantajat ovat esittäneet vaatimuksia vesivahingon puutteellisesta korjaamisesta vuodesta 2009 lähtien. Mattthirsi kiistää aiheuttaneensa viivästystä asian selvittämiselle. Kaikki selvitys mikä Mattthirrellä on ollut tiedossa on kantajille annettu. Lisäksi kantaja Maxxxnen on ollut muutoinkin tietoinen purkutöiden laajuudesta havaittuaan omin silmin kaikki puretut ja poistetut materiaalit. Kantajien palveluksessa ollut työnjohtaja on messujen jälkeen ollut kohteessa töissä noin kolmen viikon ajan arviolta siihen asti kun purkutyöt oli tehty (Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 10.2.2011, s. 9, Toitttnen vs Maxxxnen). Tämän jälkeen suoritettiin kuivaus loppuun ja kun se oli toteutunut, asensi Mattthirsi puretut pinnat uudestaan. Kantajille on toimitettu M.s Oy:n raportit kuivauksesta ja ne ovat olleet käsityksen mukaan kantajilla alkuvuodesta 2010. .

Vahinko on joka tapauksessa johtunut kantajien vastuulla olevasta seikasta, koska allaskaappi ja sen asentaminen ovat olleet kantajien tilaamia. Jos syynä olisi itse kaapin rungon pettäminen on kaapissa virhe, josta kantajat ovat omistajina vastuussa. Kaapin toimittaja puolestaan vastaisi vahingosta kantajille, joiden olisi tullut saattaa valmistaja vastuuseen tästä virheestä. Tiedossa ei ole, että kantajat olisivat tämän mahdollisuuden käyttäneet. Kantajat ovat laiminlyöneet saattaa valmistajan vastuuseen virheestään, minkä vuoksi korvausvaatimus on hylättävä ja ainakin vastuuta on soviteltava.

Rakentaminen on ollut kokonaan kantajien vastuulla ja he ovat sen toteuttaneetkin. Kantajat ovat olleet kohteensa sekä rakentajia että rakennuttajia ja heille ovat kuuluneet kaikki rakentamistyöt, rakennuksen tekniset ratkaisut, työnjohto ja valvonta. Kaikki työt on tehty kantajien lukuun.

Kantajien vaatimukset perustuvat monikantasopimukseen, jonka mukaan näytteilleasettaja (Mattthirsi) vastaa messuaikaisesta vahingosta ja sitoutuu korjaamaan välittömästi nämä vahingot. Vastuu on siis korjausvastuuta. Kiistetään, että kantajilla ei olisi ollut vaikutusmahdollisuuksia korjauksen suorittamiseen ym. Kantajilla on kohteensa omistajina päätösvalta siitä, mitä korjauksia tehdään ja milloin. Tässä asemassa heillä on myös suurin intressi. Kantajat ovat olleet yhtenä monikantasopimuksen osapuolena ja rakennuksen omistajana sopimassa korjaustavasta. Tällä tavalla kantajat ovat osaltaan välttyneet monikantasopimukseen ja maanvuokrasopimukseen perustuvilta riskeiltä sopimussakkojen maksuvelvoitteiden osalta.

Korjaustarjous 2009 lopussa ei ole rajoittunut vain keittiökaapiston sokkeliin. Kantajat esittivät tuolloin M. Kantttan tutkimustulokset, joiden mukaan mikrobeja löytyi vain kyseisestä sokkelista. Kuitenkin vastaaja tarjoutui vaihtamaan kaikki vahingoittuneet sokkelit uusiin sekä tutkimaan onko vahinko levinnyt muualle kaapin rakenteisiin. Tämän korjaustarjouksen Mattthirsi teki keskusteltuaan Kantttan kanssa ja hänen ohjeiden perusteella. Tästä kantajat kuitenkin yllättäen kieltäytyivät vaadittuaan sitä ennen välitöntä korjausta. Mattthirreltä ei tässä tilanteessa voida edellyttää muuta kuin esitetyn virheen korjaaminen, minkä se on tehnyt ja lisäksi tarjoutunut vaihtamaan muutkin sokkelit sekä tutkimaan vahingon mahdollinen leviäminen muualle kaapin rakenteisiin. Mattthirsi on tässä noudattanut monikantasopimuksen ehtoa korjausvastuusta. Tämä ei ole kantajille kelvannut vaan he ovat halunneet vain rahallista korvausta.

Kuten kirjallisesta todisteesta 21, kirjelmä 31.12.2009, käy ilmi, kantajat ilmoittivat "ryhtyvänsä heti tammikuussa (2010) selvityttämään asiaa ulkopuolisen rakennusalan ja terveyden asiantuntijan toimesta, jolloin tarvittavat tutkimukset vaurion laajuuden ja vakavuuden ja korjaustarpeen suhteen tehdään" ja että "tulevat selvityksen valmistuttua korjauttamaan vahingon aiheuttamat vauriot ja vaativat niiden aiheuttamien kustannusten korvaamista päämieheltäsi" eli Mattthirreltä. Tämän jälkeen Mattthirreltä ei voida edellyttää muuta kuin odottamista vesivahinkoasiassa.

Nurkkavuotoväitteet Mattthirsi on myös tarjoutunut korjaamaan sitä vastaan, että kantajat suorittavat käräjäoikeuden tuomioon perustuvan saatavan pidättäen siitä kohtuullisen määrän. Tähän kantajat eivät ole suostuneet.

Mattthirren lausuma 26.8.2016

Messutalohanke ia osapuolten intressit

Mattthirsi viittaa lausumaansa 19.8.2016 ja katsoo, että kantajien väitteet viivyttelystä korjauksen aloituksessa ja sen aiheuttamista kustannuksista on ratkaistu jo lainvoimaisesti eikä niihin enää voi tehokkaasti vedota.

Mattthirren osuus on hankintasopimuksessa sovittu ja se on runkopystytys. Mattthirsi ei ole ollut aktiivisesti mukana messutaloprojektissa. V. Maxxxnen on ollut messutaloprojektin päällikkönä, jonka tehtäviin on kuulunut huolehtia rakentamisen ratkaisuista ja aikatauluista sekä hänellä on ollut vastuu työmaan johtamisesta (käräjäoikeuden tuomio 3.3.2011, s. 16 ja 17). Tämä tehtävä, samoin kuin muutkin hänen asemaansa kuuluvat tehtävät ja velvoitteet ovat jatkuneet siihen asti, kunnes monikantasopimus on päättynyt, siis myös vesivahinkokorjauksenajan. Maxxxsen on asemassaan tullut osallistua vesivahinkokorjaukseen ja hän on tullut tietoiseksi tehdyistä korjauksista. Kiistetään, että kantajia ei olisi päästetty taloon korjauksen aikana. Ainakaan Mattthirrellä ei ole tällaisesta tietoa eikä kieltämiseen ole edes oikeutta.

Monikantasopimuksen kohta 8.1.5 Mattthirren väittämä kohtuuttomuus

Mattthirsi myöntää saaneensa osasta välittömiä korjauskustannuksia kovauksen vakuutusyhtiöltä. Tämä määrä on 47.929,30 euroa. Aiheutuneiden välittömien korjauskustannusten yhteismäärä on.79.759,30 euroa. Korvaamatta jätettyjen välittömien korjauskustannusten määrä on 31.830 euroa, jotka ovat siis jääneet Mattthirren maksettavaksi. Mitään välillisiä kuluja ei ole korvattu eikä korvata vakuutuksen perusteella (kanteen vaatimuskohta 2).
Mattthirsi ei ole saanut mitään etua korjauksesta.

Kantajien vaatimusten määrä korjauskustannuksista on 179.351 euroa, joka ylittää vesivahinkokorjauksen välittömien kustannusten yhteismäärän noin 100.000 eurolla. Kun tähän lisätään kantajien vaatimusten määrä välillisten kulujen osalta 109.904,83 euroa (kanteen vaatimuskohta 2) ylittää vaatimusten määrä vesivahinkokorjauksen kustannukset noin 210.000 eurolla. Mikäli kantajien vaatimusten määrät hyväksyttäisiin sellaisenaan tarkoittaisi se Mattthirrelle aiheutuvaanoin 321.085 euron määräistä kustannusta (179.351 + 109.904 +31.830). Tämä olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

Mattthirsi vetoaa sovitteluperusteena myös sille vesivahinkokorjauksessa jo aiheutuneeseen kustannukseen sekä kantajien väittämän vahingon määrään, jotka aiheuttava sen, että monikantasopimuksen ehto näytteilleasettajan vastuusta messuaikaisen vahingon osalta on yllättävä ja ankara, johtaessaan vaadittuun seuraukseen. Tällainen riski ei ole ollut ennakoitavissa sopimusta solmittaessa.

Mattthirsi kiistää yksin määritelleensä korjaustavan ja laajuuden. Korjaustavasta sovittiin yhdessä vahinkotapahtuman yhteydessä, minkä kantajatkin lausumassaan myöntävät. Kuten Mattthirsi on aikaisemmin todennut, vauriokartoituksen, purkamisen ja kuivaamisen suoritti silloinen M.s Oy (nykyinen PoOy), joka on juuri tämän alan ammattilainen. Kun rakenteet oli todettu mitt uksissa kuivaksi, Mattthirsi asensi pinnat paikoilleen. Tämä työ on tehty niin huolellisesti kuin tässä tilanteessa on ollut mahdollista.

Monikantasopimuksen kohta 18.2 vanhentumisehdon kohtuuttomuus ja Mattthirren esittämän vaihtoehdon kohtuuttomuus

Kysymys on sopimusehdon eikä seuraamuksen sovittelusta. Sopimusehdon sovittelussa tulee huomioida myös Mattthirren asema. On kohtuullista edellyttää, että vaatimukset esitetään
sopimusehdon mukaisessa määräajassa siitä lukien kun vaatimuksen peruste on tullut sopijaosapuolen tietoon. Todettakoon vielä se tosiasia, että vaatimuksen peruste tuli tietoon jo joulukuussa 2009 ja tämän jälkeen kantajat ilmoittivat 31.12.2009 heti tammikuussa teettävänsä tarpeelliset tutkimukset ja selvittävänsä vaurion laajuuden, vakavuuden ja korjaustarpeen, teettävänsä korjaukset ja vaativansa kustannusten korvausta vastaajalta.

Kantajat esittivätkin samaan sopimukseen perustuvan vaatimuksen (korvausvaatimus korjaustyön viivästymisestä) käräjäoikeudessa jo vuonna 2009 ja vetosivat jo silloin samoihin perusteisiin (mikrobivauriot) · kuin tässä oikeudenkäynnissä. Näistä seikoista huolimatta, vaikka mitään korjauksia ei ole tehty, tästä ajankohdasta kului aikaa noin 3,5 vuotta ennen kuin vaatimus esitettiin.

Todellisia korjauskustannuksia ei ole selvitetty vaan vielä nytkin ne perustuvat vain arvioihin. Vaatimuksen olisi voinut esittää mainitussa määräajassa käräjäoikeudessa, koska peruste on ollut tiedossa, eikä kanteenmuutoskielto olisi estänyt vaatimusten määrän tarkempaa yksilöintiä jutun vireillä ollessa.

Monikantasopimukseen kuuluu ja sopimusehdon tarkoitus on se, että osapuolten välit selvitetään mahdollisimman joutuisasti ja vaatimuksen tuomioistuimessa kuuden kuukauden määräajassa. Tämä määräaika tulee laskea viimeistään siitä kun vaatimuksen peruste on tullut tietoon. Jos tämä laiminlyödään seuraus ei voi olla kohtuuton. Kohtuutonta sen sijaan olisi se, että kantajilla olisi yksipuolinen oikeus ryhtyä selvittämään välejä tuomioistuimessa vasta vuosien kuluttua perusteen ilmenemisestä.

Se seikka, että asia on kanteen nostamisen jälkeen ollut käräjäoikeudessa vireille pitkään ei ole sopimusehdosta eikä vastaajasta johtuva seuraus eikä voi olla sopimusehdon sovittelun perusteena.
Sopimusehdolla ei ole mitään yhteyttä käräjäoikeuteen, sen toimintaan ja jutun vireillä olemiseen. Sovittelussa on otettava huomioon muun muassa osapuolten asema eikä käräjäoikeus ole sopimuksen osapuoli.

Sopiminen talon pitämisestä auki messujen ajan

Mattthirsi kiistää, että se ja Suomen Asuntomessut päättivät talon auki pitämisestä. Siihen Mattthirrellä ei ollut edes oikeutta. Tästä, samoin kuin korjaustavasta sovittiin yhdessä.

Reklamointi, saadut selvitykset korjauksista

Reklamoinnin laiminlyömisessä on kysymys siitä, että kantajat eivät ole esittäneet yksilöityjä vaatimuksiaan kohtuullisessa ajassa siitä alkaen kun ne olisivat olleet esitettävissä. Reklamointivelvollisuuden täyttymiseksi myös suoritusvirheeseen perustuvat vaatimukset on esitettävä kohtuullisessa ajassa. Kantajat ovat 31.12.2009 ilmoittaneet heti tammikuussa aloittavansa selvitykset ja tulevansa vaatimaan kustannusten korvausta. Tämän jälkeen kantajat ovat pääasiassa ilmoittaneet kulloinkin tehtävistä tutkimuksista. 31.12.2009 tehdyn ns. "neutraalin" reklamaation jälkeen vaatimus on esitetty vasta toukokuussa 2013. Tämä ei ole tapahtunut kohtuullisessa ajassa siitä, kun vaatimukset olisivat olleet esitettävissä. ·

Vesivahinko ja mikrobivauriot

Kantajien väite vesivahingon veden määrästä on virheellinen. Kantaja V. Maxxxnen ja todistaja J. Koptttnen ovat ennen vesivahinkoa allekirjoittaneet asiakirjan, jossa on todettu 10.7.2008 (ennen vesivahinkoa) kulutetun veden määrä olleen vesimittarin mukaan 44 m3 (todiste 59). Vesivahinko tapahtui tämän jälkeen ja vahingon tapahduttua 12.7.2008 kulutetun veden määrän todettiin olevan 45 m3 samoin kuin 13:8.2008. Vesivahingon veden määrä on siis ollut noin 1 kuutio. Ottaen huomioon irtoveden imuroinnin, mahdollisen viemäriin ja muualle kulkeutuneen veden, alapohjaan mahdollisesti päässeen veden määrä on minimaalinen.

Ei ole myöskään uskottava, että rakentamisaikana vettä ei olisi käytetty juuri lainkaan. Esimerkiksi kaikki muuraus, laatoitus, tasoite ja betonivalutyöt edellyttävät merkittävääkin veden käyttöä. Myös vesimittarilukema vahvistaa käytetyn veden määrän rakentamisen aikana mittarin asentamisen jälkeen ennen vesivahinkoa olleen 44 m3.

Vaikka rakennusvalvonta on hyväksynyt rakennuksen ei se osoita sitä, että rakenteet eivät olisi kostuneet rakenteista ja rakentamisesta johtuvista syistä. Nämä väitetyt vauriot ovat ilmenneet rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kuivunut mikrobikasvusto ei ole terveyshaitta varsinkaan, kun se ei pääse sisäilmaan.

Perustussuunnittelu on kuulunut kokonaisuudessaan kantajille (todisteet 2 ja 15). Pohjalaatan rakenteen ("reunavahvistettu laatta") päättivät kantajat ja he ilmoittivat sen vastaajalle (todiste 2). Koska kantajat olivat päättäneet kohteeseensa reunavahvistetun perustuksen, Mattthirsi on piirtänyt kyseisen rakenteen ohjeellisiin leikkauskuviin perustussuunnittelijaa varten. Koska Mattthirrelle ei kuulunut perustuksen suunnittelu eikä rakentaminen ei se myöskään ottanut eikä voinutkaan ottaa asiaan mitään kantaa eikä vastuuta. Nämä kuulivat kantajille ja heidän palkkaamalle perustussuunnittelijalle. Mattthirsi teki perustussuunnittelijaa varten ohjeellisen mittakuvan ja leikkauskuvat, minkä se joutuu tekemään koska toimittaa hirsikehikon ja sen kantavat rakenteet. Nämä eivät ole lainkaan perustussuunnittelua vaan perustuksen yläpuolisten kantavien rakenteiden esisuunnittelua.
Perustussuunnittelija saa perustuksen mittaohjeesta sokkelin ulkomitat, joiden tulee soveltua hirsikehikon mittoihin, yläpuolisten kantavien rakenteiden asemat perustuksille sekä leikkauskuvista hirren liittymisen perustukseen.

Alapohjan pintabetonilaatan tiivistämisen jättäminen tekemättä on rakentamiseen kuulunut laiminlyönti ja kuuluu kantajien vastuulle.


Riitaiset seikat


1) Minkälainen vaikutus on Pohjanmaan KO:n tuomiolla 1264, 3.3.2011, sekä vahvistetulla sovintosopimuksella? (oikeusvoima, todistusvoima)

2)Ovatko kantajien vaateet vanhentuneet?
onko 6 kk:n sopimusehto kohtuuton ja soviteltava alkamisajankohdan osalta?

3)Ovatko kantajat täyttäneet yleisen reklamaatiovelvollisuutensa?

4)Onko kyse puhtaasti sopimusperusteisesta korvausvastuusta vaiko tuottamusvastuusta virheellisestä korjaamisesta?
onko kantajien asia näyttää, ettei vahinko ole aiheutunut heidän tuottamuksestaan?

5)Onko kyse kuluttajasuojalain mukaisesta vastuusta toimituksen virheestä?

6)Onko perustetta sovitella sopimusehtoa näytteilleasettajan korvausvastuusta messunaikaisen vahingon osalta OTL 36 §:n nojalla?
puoleen välipohjan korjauskustannusten määrästä, eli 4.000 euroon
tai toissijaisesti 30.000 euroon
ehto messunaikaisesta vahingosta yllättävä ja ankara

7)Ovatko kantajat itse aiheuttaneet vuotovahingon?
kiinnittämällä allaskaapin huonosti
rakentamalla vesikaivon eteen koroke
jättämällä ovikynnys asentamatta

asentamalla Unidrainvesilukon ja kansisysteemin virheelliseen korkoon
vapauttamalla kaapin toimittajan toimittajan tuotevastuustaan (vahinkojen rajoittamisvelvollisuuden laiminlyönti)
kieltämällä Mattthirren korjauttamasta

8)Onko vesivahingon korjaamisessa tapahtunut virhettä?

9)Onko syyyhteyttä väitettyjen korjausvirheiden ja korvattaviksi vaadittujen vahinkojen välillä?

10)Johtuvatko talon kosteusongelmat ja mikrobiesiintymät muusta kuin vesivahingosta {syyyhteys)?
paljonko vettä on valunut putkesta
alapohja:
maakosteus?
rakennuspiirustustenvastainen kostean hiekan asentaminen betonilaattojen väliin
kosteus johtuu pintavalun myöhäisyydestä ja perustuksen rakenteesta
välipohja:
syynä välipohjasta otetuille näytteille N7 ja N8 on välipohjaan tehty 3 cm valu tai se, että kipsilevy on asennusvaiheessa ollut likainen

11)Onko rakennuksessa muuta virhettä, josta Mattthirsi voisi vastata?
nurkkavuodot ja ulkoovien virheet

12)Yksittäisten korjausvaatimusten perusteet ja määrät
onko irtaimiston puhdistaminen ja varastointi ollut perusteltua?

13)Oikeudenkäyntikulut
sivuväliintulijan asema?
Mattthirren avustajan yhteisvastuu oikeusvoimaväitteen aiheuttamista kuluista?

TODISTELU


Katselmus


Jutun kohteena olevassa talossa tehdään katselmus pääkäsittelyn yhteydessä.


Muu oikeudenkäyntiaineisto

Katselmuksessa käytetyt kolme piirrosta. Asiantuntijalausunto 12.10.2016, OTT J. Mättt Asiantuntijalausunto 31.10.2016, OTT A. Jottt


Kirjalliset todisteet


1.Messualueen monikantasopimus Vaasan kaupungin, Osuuskunta Suomen Asuntomessujen·, V. Maxxxsen ja N. Tuxxxen sekä Mattthirsi Oy:n välillä 29.11.2006.
2.Hankintasopimus 10.4.2007 liitteineen
3.M. Ekttt Oy:n asiantuntijalausunto 177/2012, 27.2.2013, liitteineen
4.M.s Oy:n raportti 15.7.2008
5.Terveysinsinööri M. Kantttan tarkastuskertomus 1.12.2009 5A. Työterveyslaitoksen analyysivastaus 16.11.2009
6.Terveysinsinööri M. Kantttan tarkastuskertomus 3.2.2010
7.E. Rätttsen / LänsiSuomen Rakennusanalyysin tutkimussuunnitelma 6.5.2010 liitteineen (allekirjoittamaton).
8. Työterveyslaitoksen analyysivastaus 2.9.2010.
9.E. Rätttsen/ LänsiSuomen Rakennusanalyysin valokuvaliite. 9A. Työterveyslaitoksen analyysivastaus 28.12.2010.
1O. KoDog homekoiraraportti 7.4.201O.
11.Työterveyslaitoksen analyysivastaus 27.12.2010.
12.Rakennusinsinööritoimisto J. Suotttkedon lausunto 19.11.2011 liitteineen.
13.Työterveyslaitoksen analyysivastaus 4.12.2012.
14.Lämpökuvausraportti, Lakeuden Lämpökuvaus 21.11.2010 (allekirjoittamaton).
15.Liite vahingonkorvausvaatimuksiin liittyvistä tositteista.
16.Vaasan Sähkö Oy:n listaus laskuista ja Turex Oy:n lasku 31.12.2015.
17.H. Wiktttin Tarkastuskertomus 24.7.2008 (allekirjoittamaton).
18.Katselmuspöytäkirja 7.7.2008 / Vaasan kaupungin rakennusvalvonta
19.J. Lautttsen To dolista
20.Kaksi valokuvaa yläkerran käytävästä ja WC:stä. ·
21. Asianajajien kirjeenvaihto 31.12.2009, 26.2.2010 ja 9.3.2010.
22.Tositteet vesivahingon korjaamisesta/ Vakuutusyhtiö Aktian selvitys.
23.Sähköpostikirjeenvaihto käräjäoikeuden kanssa.
24.Lisäys Ektttin lausuntoon 14.6.2016.
25.Terveystarkastajan täydennyskertomus 6.9.2013.
26.Pöytäkirja 13.8.2008.
27.Vaasan vesi mittarilukematuloste 7.9.2009.
28.Sähköpostiviestejä J. Koptttselle/ Koptttselta v. 2007 2008.
29.Perustussuunnitelmat 8.6.2007:
30.Sähköpostiviestit Maxxxnen/ Lautttnen 16. 19.12.2008.
31.Sähköpostiviestit Maxxxnen/ Lautttnen 20. 22.2.2009.
32.Maxxxsen sähköpostiviestit J. Lautttselle 5. 6.2.2009.
33.AA J. Hantttn ja AA Raatttn sähköpostiviestit 2. 4.12.2009.
34.Sähköpostiviesti Lautttselle 10.3.2009.
35.Kirjeen ja sähköpostinviestinvaihtoa AA KTamttti / AA Lauttt AA Raattt vuosin 2010 2011.
36.Kirje AA KTamtttelta AA Raatttlle 28.3.2013.
37.Messutalon messuesite.
38.Hirsitalolehden juttu numerosta 3/2008.
39.Sähköpostiviestit V. Maxxxnen T. PelttttPirttt 12. 13.7.2016.
40.Sähköpostiviestit Maxxxnen M. Litmttt 15.8.2016.
41.Asiantuntijalausunto, lausunnon 177/2012 täydennys/ M. Sivttt 17.8.2016.
42.Vaasan hovioikeuden sovinnon vahvistamispäätös 13.9.2013, sovintosopimus 23,8,2013 ja Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 3.3.2011.
43.AA KTamttten kirje AA Raatttlle 18.9.2012, sähköpostiviestit AA J. Hantttn ja AA Raatttn välillä 15.11.2012, 29.11.2012ja 22.8.2013.
44.J. Lautttsen sähköpostiviesti V. Maxxxselle 9.8.2008.

Vakuutusyhtiö Veritaksen kysely vesivahinkoon liittyen Mattthirrelle
29.8.2008. Maxxxsen vastaukset vakuutusyhtiön kysymyksiin.
45.Tuloste vastaajayhtiön internetsivuilta.
46.Sähköpostiviestinvaihtoa V. Maxxxsen ja J. Koptttsen välillä
20.4.2.007.
47.C. Bjötttin lausunto 24.8.2016 (allekirjoittamaton)
48.Selvittelykululaskut 5 kpl.
49.PS. Hixxx Oy:n ja M.s Oy:n tilinpäätösasiakirjat v. 2008 ja 2009. ·
50.Potilaskertomus 15:1.2010, A. Maxxxnen.
51.Yhteystösopimus 9.11.2007 osapuolten välillä.
52.Tarkastusselostus 10.10.2013 Kairitek Oy.
53.M.s Oy:n vesivahinkokorjaukseen liittyvät työmääräykset (19 kpl).
54.Sähköpostiviestit 10.12.2009.
55.Maanvuokrasopimus 11.5.2007 Vaasan kaupunki ja kantajat.
56.Hirsidetaljit 27.6.2007. · ·
57.Perustamisselvitys 30.1.2007, J. Aatnennen.
·58. Kirjelmät 20.9.2010, 30.9.2010 ja 21.10.2010 sekä sähköposti
7.3.2011.
59.Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio asiassa L 10/911, 10.2.2011 (vedotaan sivun 9 toteamukseen).
60.J. Koptttsen ja V. Maxxxsen 10.7.2008 allekirjoittama asiakirja vesimittarilukemasta ja sähkömittarilukemasta.
61.J. Koptttsen muistiinpanot 11.7.2008 ja 12.7.2008.
62.Perustussuunnitelmat 12.6.2007 RAK 4907 K01 (15a) ja RAK 4907 K02 (15b) l. J.Örttt. lns,tsto.
63.Pihlan ilmoitus 24.8.2016 ovien hinnasta.
64.Raksystems Oy asiantuntialausunto 27.9.2016.
65.Analyysitulosten tulkintaa 27.9.2016


Henkilötodistelu


1.V. Maxxxnen, kantaja
2.N. Tuxxxen, kantaja
3.V. Nyttt, toimitusjohtaja
4.E. Rätttnen, rakennusmestari
5.J. Suotttketo, tutkija ·
6.M. Karttt, terveysinsinööri
7.M. Sivttt, rakennusmestari
8.M. Ekttt, rakennusmestari ·
9.J. Pittt, liikkeenharjoittaja
10.M. Varttt, kirvesmies
11.J. Hanttt, asianajaja
12.H. Wikttt, rakennusmestari
13.M. Litmttt, insinööri
14.V. Toittttnen, yrittäjä
15.H. Grattt, työpäällikkö
16.P. Hultttnen, toimitusjohtaja
17.K. Pättt, diplomiinsinööri
18.J. Aatnennen, rakennusmestari
19. A. Haatttolahti, linjaauton kuljettaja 20 R. Moittt, reklamaation käsittelijä
21.J. Koptttnen, myyntipäällikkö
22.M. Kaijttt, johtava asiantuntija (kuultu asiantuntijana)
23.H. Mättt, rakennusinsinööri
24.J. Toitttnen, kirvesmies
25.J. Lautttnen, yrittäjä

TUOMION PERUSTELUT

Oikeusvoimakysymys

Mattthirsi on tehnyt väitteen siitä, että tämän jutun käsittely estyisi aikaisemman tuomion ja sovinnon negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen eli prekluusiovaikutuksen johdosta. Mattthirsi on toissijaisesti vedonnut aikaisemman tuomion perustelujen todistusvoimaan, eli että niiden mukaan oli jäänyt näyttämättä, että rakenteissa todetut vauriot olisivat syntyneet yhtiön vastuulla olevan vesivahingon väärästä korjauksesta.

AA J. Hantttn kertomus

Hanttt on kertonut toimineensa kantajien avustajana aikaisemmassa jutussa, jossa Mattthirsi vaati urakkahinnan loppumaksua ja kantajat omalta osaltaan vahingonkorvausta erilaisista virheistä ja rakennuksen valmistumisen viivästymiseen liittyvistä menetyksistä. Tehdessään haastehakemuksen vuonna 2009 hänellä ei ollut tietoa mikrobivaurioista.

Reklamaatio mikrobivaurioista oli tehty joulukuussa 2009 ja vaatimus oli perustunut korjaustöiden viivästymiseen ja tästä syntyneisiin kustannuksiin. Uuteen juttuun, joka koski korvausvaatimusta mikrobivaurioiden johdosta, palkattiin toinen avustaja. Hantttn mielestä mikrobivauriot oli otettu esille ensimmäisessä asiassa vain todistustosiseikkana, korjauksen viivästymisen osoituksena. Jutussa ei vaatimusten perusteena ole ollut korjauksen puutteellisuus.

Käsittelyn aikana olivat osapuolet ehdottaneet puheenjohtajalle, että jutut yhdistettäisiin tai toinen jätettäisiin lepäämään odottaen toisen jutun käsittelemistä, mutta tähän ei puheenjohtaja suostunut. Kaikille oli ollut selvää, että toinen juttu oli tulossa, jossa selvitettäisiin mikrobivaurioista aiheutuneet vahingot ja vaadittaisiin niistä korvausta.

Hovioikeuskäsittelyssä sovittiin ensimmäisen jutun vaatimuksista.
Kyseessä oli suhteellisen pienistä summista ja oikeudenkäyntikulut olivat jo suuret. Hantttn tarkoitus oli, ettei sopimus aiheuttaisi oikeusvoimaongelmia toisen jutun ajamisen osalta. Todistaja olikin ehdottanut, että sopimuksessa sanottaisiin suoraan, että korjauskustannusvaatimus käsitellään erillisessä jutussa, mutta Mattthirsi ei ollut tähän suostunut ja oli muutenkin halunnut estää kaikki kytkökset juttujen välillä.

Tuomion ja sovintosopimuksen teksti (kirjallinen todiste 42).

Käräjäoikeuden tuomion sivulla 21 ja 22 lukee seuraavasti:

Talossa on messujen aikana sattunut vesivahinko, jonka korjaaminen on ollut yhtiön vastuulla. Korjaustyötä onkin suoritettu, mutta Maxxxnen ja Tuxxxen ovat katsoneet, että korjauksessa on viivytelty ja aiheutettu lisävahinkoa.

Vastatessaan kanteeseen yhtiö on muun muassa lausunut, että Maxxxnen ja Tuxxxen olisivat myötävaikuttaneet vahinkoon rakentaessaan kylpyhuoneen kaadot ja jättäessään kynnykset pois. Väite on jäänyt näyttämättä.

Vahinkopaikalle kutsuttiin M. Finland Oy:n työntekijä, todistaja Haatttalahti. Hän on kertonut, että heti ryhdyttiin ns. ensiapukuivaukseen (näin myös todistaja Petttnen) ja purettiin pahiten kärsineen alakerran makuuhuoneen katto ja seinät. Messujen aikana jatkettiin kuivaustyötä iltatyönä ja messujen jälkeen purettiin musiikkihuoneen katto, kaapistot ja kastunut parketti. Ensimmäiset näytteet otettiin 24.9.ö (todiste 27) jolloin kuivaus oli jo pidempään ollut ns. imukuivausta. Kuivaus käännettiin puhalluskuivaukselle 9.10. Eristeet on myös desinfioitu.

Todistaja Kanttta, terveystarkastaja, on 4.11.2009 ottanut näytteitä eri puolilla taloa. Kasvustoa on löytynyt erään kaapiston sokkelin lastulevystä sekä musiikkihuoneen ja keittiön välisestä seinästä. Uusia näytteitä on otettu 24.8.2010, jolloin on todettu kasvustoa mm. styroxissa ja täytehiekassa. Tutkimukset jatkuvat edelleen.

Todistajat Rätttnen ja M. Varttt (rakennusmestareita) ovat molemmat kritisoineet korjaustapaa. Heidän mielestään on ollut väärin lähteä korjaamaan vahinkoa vasta kahden kuukauden kuluttua, jolloin kosteusvaurio jo on syntynyt ja sen johdosta purkutyöt olisi pitänyt tehdä laajemmin.

Sekä Rätttnen että Varttt ovat jälkikäteen tutustuneet asiaan asiakirjojen kautta. Todistaja Haatttolahden mukaan korjaukseen ryhdyttiin heti eikä suinkaan odotettu kahta kuukautta.

Todistaja Pättt on vuodesta 1976 työskennellyt kosteusvaurioiden kanssa mm. VTT:llä. Hänen mielestään korjaustapa, jossa on avattu välipohja ja väliseinä ja poistettu märkä se/Juvilla on ollut hyvä.
Mittaustulosten mukaan (todiste 27) kohde on ollut täysin kuiva 28.10. Vahingoksi jää kaapiston sokkelilevy ja portaan alla oleva seinän kipsilevy.

Talon rakenteista ei ole esitetty selvitystä. On betoninen pohjalaatta, ilmeisesti sen päällä pikikerros, tämän päällä tasoitehiekka. Sen yläpuolella on valettu laatta. Jossain on lisäksi styroxia, vesikiertoinen lattialämmitys, muovieriste ja ylimpänä lattiamateriaali. Todistaja Pätttn mukaan tasoitehiekassa on aina kasvustoa. Hänen mukaansa tasoitehiekan suhteellinen kosteus on lähellä 100 prosenttia. Todistaja Haatttalahti on myös maininnut pintalaatasta tulevan luonnollisen rakennusaikaisen kosteuden edellä on mainittu siitä, miten huolissaan esimerkiksi todistaja Aatnennen oli keittiön lattian kuivumisajasta.

Loppuvuonna 2009 ja vuonna 2010 otetuissa näytteissä hyvin eri puolilta taloa on löytynyt kasvustoa. Niiden syytä ei vielä tiedetä. Vesiputkien jäätyminen tammikuussa 2009 on jäänyt tarkemmin selvittämättä. Näyttää siltä, että myös rakentamisvaiheeseen, sen menetelmiin ja materiaalivalintoihin, liittyvät erilaatuiset kosteusriskit. On jäänyt näyttämättä, että rakenteissa todetut vauriot olisivat
syntyneet yhtiön vastuulla olevasta vesivahingon väärästä korjauksesta. Sen sijaan kaapiston sokkeli ja portaan alla oleva seinä ovat selkeästi olleet tämän vesivahingon kohteena ja niiden korjaus on kuulunut yhtiölle. Korjauskulu on ilmeisesti pienempi kuin monikantasopimuksessa määrätty sopimussakko 5.000 euroa.

Tuomion sivulla 24 lukee:

Yhtiön vastuulla on ollut messujen aikaisen vesivahingon korjaaminen. Erään kaapiston sokkelin ja väliseinän vauriot ovat jääneet korjaamatta. Muilta osin Maxxxsen ja Tuxxxen väitteet ovat jääneet näyttämättä.

Hovioikeuden vahvistamassa sovintosopimuksessa lukee:

2)Merkitään, että Maxxxnen ja Tuxxxen sekä yhtiö ovat eri mieltä asioista ja niiden oikeutuksista valituksissa ja vastauksissa kerrotuin tavoin Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että käräjäoikeus on tuominnut sopimussakon, koska vesivahingon tietyt vauriot olivat jääneet korjaamatta, vaikka kanteessa vaadittiin korvausta korjauksen viivästymisen eikä kosteusvaurioiden korjausten perusteella.

3)Huomioon ottaen jutusta aiheutuvat mittavat oikeudenkäyntikulut osapuolet kannoissaan pysyen sopivat asian siten, että
a)käräjäoikeuden vesivahingori korjauskustannusten perusteella tuomitsema sopimussakkoja siitä antama lausuma poistetaan. Tässä sopimuksessa ei ratkaista vesivahingon korjauskustannusasiaa eikä niiden koriausvaatimuksia 2) kohdassa kerrotulla perusteella eikä sopimuksella siten ole tältä osin oikeusvoimavaikutusta

Käräjäoikeuden juridinen arviointi

Oikeusvoimasta ei ole laissa säännöksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella on selvää, että lainvoimaisella tuomiolla ratkaistussa asiassa samaan perusteeseen nojautuvaa ja samaa oikeusseuraamusta koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia. Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja siitä, voidaanko uutena asiana tutkia samaan perusteeseen nojautuva, mutta aikaisemmasta tuomiosta poikkeavaa oikeusseuraamusta koskeva, tai eri oikeustosiseikkojen perusteella ajettava, mutta aikaisemmassa kanteessa tarkoitettua oikeusseuraamusta koskeva kanne (KKO 2001:136, 2008:43, 2013:23, 2013:54, 2013:72 ja 2013:83).

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, että lainvoimaisen tuomion oikeusvoimavaikutus syntyy silloinkin, kun vaatimus nojautuu uuteen perusteeseen mutta samaan tapahtumainkulkuun (KKO 2013:83 kohta 7 ja siinä viitatut ratkaisut). Tätä on perusteltu lainkäytön taloudellisuuden ja tehokkuuden ohella asianosaisten yhdenmukaisella oikeussuojalla. Koska vastaaja ei voi menestyksellä riitauttaa lainvoimaista, kanteen hyväksynyttä tuomiota uusillakaan vastaseikoilla, ei kantajallakaan tule olla oikeutta saada hylättyä vaatimustaan uuteen perusteeseen vetoamalla uudessa oikeudenkäynnissä tutkittavaksi. Oikeusvoimavaikutuksen syntymisen edellytyksenä tällöin kuitenkin on, että uusiin seikkoihin olisi voitu vedota jo aikaisemmassa oikeudenkäynnissä (esim. KKO 2013:54 kohta 12).
Aikaisemmasta poikkeavat vaatimukset on oikeuskäytännössä jätetty tutkimatta oikeusvoimavaikutuksen perusteella, kun vaatimukset on esitetty samoilla perusteilla kuin aikaisemmassa oikeudenkäynnissä (KKO 2013:23, 2013:72 ja 2013:83).

Lis pendens ja res judicata esteet uuden kanteen nostamiselle ovat ehdottomia. Näistä ei ole väittämistaakka eikä niistä voi vapaasti sopia. Korkein oikeus onkin ratkaisussaan 2013:83 todennut, että asianosaiset eivät voi tuomioistuinta sitovasti sopia siitä, että aikaisemmalla tuomiolla ei ole oikeusvoimaa tai siitä minkä laajuisena oikeusvoima otetaan huomioon myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Oikeusvoimavaikutus liittyy lainvoimaiseen ratkaisuun. Sellaisena käy myös tuomioistuimen vahvistama sovinto (Lappalainen, Siviiliprosessioikeus 11, 2001, s.16, 407
ja 415).

Vertailtavien juttujen samankaltaisuutta tutkittaessa on huomio kiinnitettävä uusien vaatimusten erilaisuuteen sekä samankaltaisten vaatimusten erilaisiin perusteisiin, oikeustosiseikkoihin. Toisaalta on myös otettava huomioon kanteenmuutoskiellon vaikutus harkintaan. Lähtökohtana on, ettei oikeusvoimaa ole perusteltua ulottaa kanteen muutettavuusrajoja laajemmalle. Jos kanteen muutos torjutaan
kiellettynä on kyseinen muutos voitava myöhemmin saattaa uuden oikeudenkäynnin kohteeksi (KKO 2013:72).

Jos vireillepannun kanteen ja tuomion välillä on diskrepanssia, eli että tuomiossa on jätetty lausumatta jostakin kannevaatimuksesta taikka lausuttu sellaisesta, josta ei ole kannevaatimusta, on oikeusvoimavaikutus katsottu liittyvän vain toiseksi mainittuun tilanteeseen. Tuomion perusteluihin sellaisinaan ei liity oikeusvoimavaikutusta.

Käräjäoikeuden johtopäätökset

Kantajien aikaisemman jutun alkuperäiset vaatimukset eivät koskeneet uudessa jutussa vaadittuja korvauksia. Tällaista ei ole edes väitetty. Sen sijaan ongelmaksi on muodostunut aikaisemman tuomion perusteluissa otettu kanta kosteusvaurioiden syntymekanismiin (ei näytetty), jonka kautta syntyy olettama, että kannevaatimuksetkin osittain perustuisivat siihen, että vesivahingon korjauksen virheellisyys tai myöhäisyys olisi aiheuttanut kosteus ja mikrobivaurioita rakenteissa.

Todistaja Hantttn kertomuksen perusteella käräjäoikeus pitää selvänä; ettei alkuperäisessä kanteessa ole vedottu tällaiseen perusteeseen ja että selvitys tällaisista vaurioista esitettiin osoittamaan korjauksen viivästymisen perusteltavuuden.

Aikaisemman jutun käsittely on päättynyt sovintoon, jonka hovioikeus on vahvistanut. Oikeusvoimasta sopimisen sallittavuudesta ei ole riitaa. Riitaista sen sijaan on, onko tehty ja vahvistettu sopimus nimenomaan tarkoittanut oikeusvoimasta sopimista vaiko vain sopimista ratkaisun laajuudesta, jolloin oikeusvoimalause vain olisi toteamus sopimuksen rajoista.

Aikaisemmassa asiassa kantajat ovat vaatineet korvauksia Mattthirreltä erilaisista messutalon rakentamiseen ja sisustamiseen liittyvistä virheellisyyksistä sekä vesivahingon korjaamisen viivästymisestä johtuvista kuluista.

Käräjäoikeus toteaa, että aikaisemman tuomion viittaus mikrobivaurioihin on ollut harhaanjohtava, suhteessa jutun kannevaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Sen vuoksi, ja kun molempien tiedossa on sopimuksen tekohetkellä ollut, että toinen juttu on jo pantu vireille, olisi kohtuutonta edellyttää kantajilta, että he olisivat vastoin tuomioistuimen puheenjohtajan tahtoa vaatimalla vaatineet senkin asian käsittelemistä samassa yhteydessä.

Käräjäoikeus katsoo, että aikaisemman jutun kannevaatimusten ja tuomion keskinäinen epäselvyys tekee osapuolten sopimuksesta oikeutetun, myös siltä osin; kuin siinä todetaan vesivahingon korvausasian jäävän sovinnon ulkopuolelle. Hovioikeuden vahvistamaa sopimusta näin ollen ei pidetä kiellettynä oikeusvoimasta sopimisena.

Päätelmään vaikuttaa omalta osaltaan sekin hovioikeuden vahvistuspäätökseen liittyvä perustelulause, ettei sopimus ole lain vastainen, mihin toteamukseen osapuolilla on ollut oikeus luottaa.

Käräjäoikeuden johtopäätökset todistusvoimavaikutuksesta

Aikaisemmassa asiassa on osittain otettu vastaan samaa todistelua vesivahingosta ja mikrobivaurioista kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa. Käräjäoikeuden perusteluissaan kirjoittamalla toteamuksella, ettei ole näytetty, että rakenteissa todetut vauriot olisivat syntyneet vesivahingon korjauksesta, on todistelun kannalta otettava huomioon ainakin sen todistelun osalta, mikä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on otettu toistamiseen vastaan.

Varsinaista oikeusvoimaestettä uuden kanteen tutkimiselle tästä ei kuitenkaan muodostu.

Vanhentumiskysymys

Vastuuperusteet

Asiassa esitetyt vaatimukset perustuvat vesivahinkokorjaukseen liittyvien korvausvaatimusten osalta monikantasopimukseen (kirjallinen todiste 1) Nurkkavuodoista ja ulko-ovista esitettyjen vaatimusten osalta ei ole esitetty väitteitä vanhentumiseen, ainoastaan reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöntiin liittyen.

Vesivahinkoon liittyvien korvausvaatimusten vanhentuminen


Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kanteen vaatimukset tältä osin perustuvat monikantasopimukseen (kirjallinen liite 1) ja että näihin tulee soveltaa sopimuksen kohtaa 18.2, jonka mukaan kaikki tätä sopimusta koskevat vaateet on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa tämän sopimuksen päättymisestä tai muutoin vaateiden on katsottava rauenneen. Sopimuksen voimassaolosta lausutaan kohdassa 4 että se on voimassa siihen asti, kunnes tontti, sillä olevine rakennuksineen, muine irtaimisto"ineen sekä näiden ympäristö on lopputarkastettu alempana ehdossa 9 viitatulla tavalla, elleivät sopijaosapuolet ole katsoneet lopputarkastusta tarpeettomaksi.

Jutussa ei ole esitetty väitteitä siitä, että lopputarkastus olisi pidetty taikka vaadittu pidettäväksi, joten kuuden kuukauden määräajan alkaminen on jäänyt sellaisenaan tarkemmin määrittelemättä.
Mattthirsi on käsityksenään esittänyt, että vanhentumisen alkaminen lasketaan viimeistään maaliskuusta 2009, jolloin kantajien perhe on muuttanut taloon. Kantajat ovat hyväksyessään lähtökohdan
esittäneet, että ehto on soviteltava siten, että se on oikeustomilain 36 §:n nojalla jätettävä huomiotta taikka ainakin soviteltava siten, että määräaika alkaisi vasta Ektttin lausunnon valmistumisesta 27.2.2013 (kirjallinen todiste 3).

Käräjäoikeus toteaa, että ilman ehdon sovittelua on kanteen nostamiselle määrätty kuuden kuukauden määräaika katsottava alkaneeksi viimeistään maaliskuussa 2009. Tämän jälkeen on enää
kysymys siitä, voidaanko kantajien esittämillä perusteilla poiketa kanteen nostamisaikaa koskevasta ehdosta.

Jutussa todistajana kuultu diplomiinsinööri K. Pättt on arvioinut, että tällaisen vahingon tutkimukset ja korjaukset pitäisi kestää korkeintaan vuoden, mikä aika tässä tapauksessa laskettaisiin joulukuusta 2009 lukien, kun perhe muutti ulos talosta.

Oikeustoimilain em. sovittelusäännöksen mukaan voidaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kantajat ovat vedonneet vaikeuksiin selvittää toisaalta vesivahinkokorjauksen laajuus, josta vaikeudesta ovat syyttäneet Mattthirttä, ja toisaalta vesivahingon ja mikrobikasvuston laajuus ja näiden keskinäinen syyyhteys. Mattthirsi on taas vedonnut mahdollisuuksiinsa puolustautua vaatimuksia vastaan ja katsonut, että kantajien olisi pitänyt nostaa kanne viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat tulleet tietoisiksi vahingosta. Tämä olisi Mammuttfhirren käsityksen mukaan tapahtunut viimeistään joulukuussa 2009.

Käräjäoikeuden johtopäätökset

On riidatonta, että kantajat ovat olleet tietoisia siitä, että monikantasopimuksen ehto kanteen nostamisen määräajasta on koskenut myös nyt kyseessä olevia vaatimuksia. Vaikka vastuuehto messuaikaisesta vahingosta normaalitapauksessa tarkoittaisi messuihin ja näytteillä oloon yleisesti liittyvää vahingoittumista ja kulumista on nyt kyseessä oleva vesivahinko yksiselitteisesti katsottava samaan vahinkoryhmään kuuluvaksi. Mattthirsi onkin korjannut vahingon messujen jälkeen, monikantasopimuksen kohdan 8.1.5. korjaamisvelvoitteen mukaisesti.

Asiassa ei ole kantajien puolelta esitetty, että heidän mielestä virheellisestä ja puutteellisesta vesivahinkokorjauksesta johtuvat vahingonkorvausvaatimuksensa olisi syytä pitää erillään sopimuksessa ensisijaiseksi määrätystä korjaamisvastuusta, joten tästäkään syystä ei ole aihetta arvioida määräaikaa eri tavalla, mitä tulee sopimuskohdan tulkintaan.

Nyt kyseessä oleva vesivahinko on, varsinkin asukkaiden ilmoittaessa sisäilmaongelmista vielä korjauksen jälkeen, edellyttänyt laajempaa selvitystä. Ongelmien selvittämisprosessi kestää oman aikansa ja tämä tukee jo sinänsä vaatimusta kanteen nostamisen määräajan sovittelemista.

Kantajat ovat vedonneet vaikeuksiin saada asiantuntijoita liikkeelle ja pitäneet kannetta kohtuullisessa ajassa nostettuna.

Kantajien tietoisuus vahingosta ei edellytä kattavaa tietoa kaikista sen yksityiskohdista tai korjauskustannusten lopullisista euromääristä. Kanteen nostamisen määräaikaa ei siten voida pitkittää ryhtymällä laajempiin ja yksityiskohtaisempiin tutkimuksiin kuin mitä vanhentumissäännösten yhtenä tärkeänä rationa oleva vastapuolen puolustautumisintressi sallii. Selvää on, ettei määräaikaa voida vaatia kohtuuttomasti pidennettäväksi tilanteessa, jossa tutkimukset viipyvät sellaisesta syystä, joka ei johdu vastapuolen vilpillisestä menettelystä.

Mattthirsi on itse tehnyt vesivahinkokorjauksen, vakuutuksensa turvin omana työnä. Työhön liittyvistä laskuista on syntynyt epäselvyyttä ja kantajat ovat myös tähän vedoten katsoneet, ettei heillä ole ollut mahdollisuutta ajoissa selvittää vesivahinkokorjauksen laajuutta niin, että kanne olisi voitu määräajassa nostaa.

Käräjäoikeus katsoo tämän väitteen perusteettomaksi ja toteaa mm Pätttn todistajakertomukseen nojautuen, että kantajien olisi näistä puutteista riippumatta pitänyt pystyä vuoden 2010 aikana riittävästi selvittämään vesivahingosta johtuviksi väitettyjä mikrobivaurioita.

Kantajien hankkimien selvitysten perusteella käräjäoikeus toteaa, että viimeistään diplomi insinööri J. Suotttkedon 19.11.2011 antaman lausunnon (kirjallinen todiste 11) jälkeen on kantajilla ollut sellainen tieto vahingosta, että sopimuksen mukainen kuuden kuukauden määräaika kanteen nostamiselle on alkanut kulua.

Kantajien nojautuminen Ektttin lausunnon valmistumisajankohtaan

27.2.2013 (kirjallinen todiste 3) ei ole käräjäoikeuden käsityksen mukaan enää kohtuullisuuden rajoissa eikä sopimusehtoa voida näin tuntuvasti sovitella.

Näin ollen käräjäoikeus toteaa kanteen vesivahinkokorjauksen osalta liian myöhään nostetuksi ja kannevaatimukset on tältä osin hylättävä.


Reklamaatiokysymys



Kannevaatimus perustuu tältä osin kuluttajasuojalakiin. Lain 5 luvun 16
§:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Kaupan kohdetta koskevalle virheilmoitukselle tai reklamaatiolle tulee KKO:n ratkaisun 2008:8 mukaisesti asettaa myös sellainen sisällöllinen vaatimus, että myyjä kykenee virheilmoituksen perusteella arvioimaan mahdollisen virhevastuunsa perusteen ja tekemään tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Virheilmoituksen oikea-aikaisuutta ja asianmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on sopimusrikkomuksen laadulla ja tapauksen olosuhteilla sekä luonnollisesti myyjän tietoisuudella virheestä.

Vesivahingon osalta ei ole syytä lausua reklamaatiovelvollisuuden laiminlyömisestä. Sen sijaan on perusteltua harkita sitä, onko nurkkavuotojen ja ulkoovien virheellisyyksien osalta tehty lain edellyttämä reklamaatio kohtuullisessa ajassa. Mattthirsi on tämän kiistänyt.

Reklamaatiosta esitetty näyttö

Kantajat ovat esittäneet kirjallista todistelua sen tueksi, että ovat ajoissa reklamoineet virheistä (kirjalliset todisteet 30, 31ja 34). Näistä ilmenee, että ulko-ovista on maininta sähköpostissa 18.12.2008 (kirjallinen todiste 30) "Ulko-ovista oli myös puhetta. Miten mahtaa olla asiat Pihlan kanssa?", sähköpostissa 19.1.2009 (kirjallinen todiste 31), "Miten ulko-ovet ja niiden lukot" sekä sähköpostissa 10.3.2009 (kirjallinen todiste 34), "Ulko-ovia särjetty". Nurkkavuotojen osalta ei ole esitetty kirjallista näyttöä reklamaatiosta. Tältä osin ovat kantajat esittäneet, että vuoden 2010 lämpökuvauksen (kirjallinen todiste 14) jälkeen on asiasta reklamoitu. Mattthirsi on väittänyt tarjoutuneensa nurkat tiivistämään, ehdolla että kantajat suorittavat pääosan käräjäoikeuden aikanaan päätetystä korvausmäärästä. Tarjous ilmenee suoraan kirjeestä 7.3.2011, jossa Mattthirren puolesta on tarjouduttu korjaamaan myös ne nurkkavuodot, joiden osalta vastuu on epäselvä. (kirjallinen todiste 58).

Kantaja V. Maxxxnen on oikeudessa kuultuna kertonut, että he olivat juuri ennen messuja reklamoineet ovien virheestä ja silloin saaneet uudet ovet. Messujen aikana hän oli huomannut, että ne taas halkeilivat samalla tavalla. Pihlan piti toimittaa vielä uudet ovet, mutta niitä ei ole sitten toimitettukaan. Maxxxnen on lisäksi kertonut, että nurkkien vuotaminen ilmeni kun kantajat huomasivat, että nurkat halkeilivat ja tästä oli reklamoitu suullisesti ja kirjallisesti.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Mattthirren tekemää tarjousta korjata nurkkavuodot ei yksinään voida tulkita reklamaation hyväksymisenä. Kantajien näyttövelvollisuuteen kuuluukin lähtökohtaisesti reklamaatiovelvollisuuden täyttyminen.

Asian käsittelyssä ovat toimitukseen kuuluvat virheet jääneet ymmärrettävistä syistä vähälle huomiolle. Miltei kaikki todistelu on keskittynyt vesivahingon korjaukseen liittyviin väitteisiin. Reklamaation osalta toteaa käräjäoikeus, ettei siihen liity muotovaatimusta ja että sen päämääränä on myyjälle tuleva tietoisuus siitä, että toimituksessa on (väitetty) virhe.

Maxxxsen kertomus nurkkavuodoista ja ovien virheistä ilmoittamisesta saa uskottavuutta nurkkavuotojen osalta siitä, että niiden korjaamisesta on keskusteltu Mattthirren kanssa sekä ovien osalta kirjallisesta näytöstä ja siitä, että ovet oli jo kertaalleen jouduttu vaihtamaan ja samat virheet olivat ilmenneet uudestaan, jolloin on ollut johdonmukaista niistä ilmoittaa.

Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että Mattthirrelle on kantautunut tieto väitetyistä nurkkavuodoista ja ovien virheellisyyksistä. Tieto on ollut riittävän selvä ja yksityiskohtainen. Virheilmoituksen ajoituksesta ja sen kohtuullisuudesta on todettava, että virheet ovat ilmenneet ajan myötä, joten reklamaatioajan kohtuullisuus on arvioitava sen mukaisesti.

Mattthirsi on ylimalkaisesti kiistänyt reklamaation eikä esittänyt omaa versiota siitä, milloin se on saanut tietoa virheistä. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, joka tarkoittaisi oikeuksien menettämisen riskiä Mattthirrelle sen perusteella, ettei sille olisi kohtuullisessa ajassa kantautunut tarvittavaa tietoa kyseisistä virheistä.

Käräjäoikeus toteaa reklamoinnin tapahtuneen kohtuullisessa ajassa molempien virheellisyyksien osalta.

Nurkkavuotojen ja ulko-ovien virheiden laajuus ja Mattthirren vastuu

Juridiset lähtökohdat

Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Välilliset vahingot myyjä on velvollinen tietyin edellytyksin myös korvaamaan (Kuluttajansuojalaki 5 luku 20 §).

Käräjäoikeus pitää selvänä, ettei jutussa vaadittuja välillisiä vahinkoja ole tarkoitettu vaatia nyt kyseessä oleviin virheisiin liittyen, vaan nämä perustuvat vesivahinkokorjaukseen. Nyt kyseessä olevat virheet ei myöskään muutoin ole näytetty olevan syy-yhteydessä vaadittuihin välillisiin vahinkoihin.

Kuluttajansuojalain yleisen virhesäännöksen mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Vielä jos ei muuta voida katsoa sovitun, tavaran tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa (Kuluttajansuojalaki 5 luku 12 §, 1 momentti sekä 2 mom 5 kohta).

Vahingoksi muodostuu se kustannus, jota virheiden korjaaminen edustaa.

Näyttö nurkkavuodoista

Lämpökuvausraportissa21.11.2010 (kirjallinen todiste 14) lukee, että sen tavoitteena on ollut selvittää ulkovaippaan rajoittuvien rakenteiden lämpöfysikaalinen toimivuus ilmanvuotojen ja lämmöneristyksen osalta.

Raporttiin sisältyy 41 kohdetta, jotka on valokuvattu. Niistä suurin osa on kommentoitu merkinnällä ''Korjausluokka 1, Korjattava". Tämä tarkoittaa, että pinnan lämpötila ei täytä sosiaali ja terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen vaatimaa tasoa.

Todistaja Sivttt on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä kuultuna kertonut, että ongelmat seinissä johtuvat puutteellisesta tiivistyksestä seinien sisällä.

Todistaja Pättt on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä kuultuna kertonut, että nurkkavuodoilla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä, eikä muita nurkkavuotoja, kun saunahuoneessa ole. Muut kun saunatilassa olevat vuodot ovat tiivistevuotoja.

Todistaja Kaijttt on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä asiantuntijana kuultuna kertonut, että nurkkavuotoa on esiintynyt vain saunassa, eikä nurkkavuodolla ole suurta merkitystä kokonaisvuodon kannalta. Hän on arvioinut kustannukset tämän vuodon korjaamisesta 100200 euron suuruisiksi (kirjallinen todiste 14, kuva 40).

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Jutussa on eritelty toisistaan tiivistevuodot yleisesti, mistä Mattthirsi ei vastaa, ja nurkkavuodot, joista taas Mattthirsi lähtökohtaisesti vastaa (kirjallinen todiste 52, s. 7). Kantajat ovat vaatineet korvausta ainoastaan viimeksi mainituista ja perustaneet vaatimuksensa Ektttin taulukkoon (kirjallinen todiste 3, taulukon s. 3), jonka mukaan hirsinurkkien tiivistykseen kuluisi työkustannuksia 2.520 euroa ja materiaalia 700 euroa, eli yhteensä 3.220 euroa. Määrässä ei ole huomioitu urakoitsijan yleiskulut (12 %), ei rakennuttamiskustannukset (15 %) eikä korjauskustannusten nousu kolmen vuodan ajalta (2,004 %}. Jos nämä otetaan huomioon kantajan esittämällä tavalla, on vaadittu kokonaismäärä nurkkavuodoista arvolisäveroineen 5.245,75 euroa.

Kantajille on edellä luetellun todistelun perusteella katsottava syntyneen nurkkavuodoista korvattavaa vahinkoa. Sen suuruudesta on erilaisia arvioita esitetty. Mattthirsi on myöntänyt näistä vastuullaan olevista virheistä määrällisesti 1.000 euroa. ·

Todistajana kuultu Pätttn toteamus nurkkavuodoista saunatiloissa on hyvin ylimalkainen. Asiantuntijana kuultu Kaijttt on kirjallisessa lausunnossaan käsitellyt ainoastaan vesivahinkokorjausasiaa eikä hänellä ole suoranaista havaintoa esimerkiksi nurkkien virheistä, vaan nojautuu kirjalliseen aineistoon. Selvää kuitenkin on, että saunan puolella on ollut vuotaa nurkissa, ja näihin kohdistuvatkin kantajien vaatimukset. ·

Käräjäoikeus pitää Ektttin lausuntoa ja siihen liitettyä kustannuslaskelmaa luotettavana pohjana vahingon määrän arvioimiseksi. Vahingonkorvaus on määrättävä sen mukaisesti.

Näyttö ulko-ovien virheistä

Käräjäoikeus on katselmuksen yhteydessä voinut todeta ovissa olevat virheet. Havainnoinnissa on otettu huomioon se huomattava aika, joka on kulunut ovien asennuksesta.

Ektttin asiantuntijalausunnossa (kirjallinen todiste 3), sen sivulla 14 todetaan ulko-ovista, että "kaikissa pariovissa on hammastusta ja ovilevyt ovat käyristyneitä. Ovien ulkopuolella lasin ja puurakenteen välinen tiivistys on puutteellinen ja oviin on syntynyt kosteuden vaikutuksesta vaurioita. Ovissa käyntivälit ovat epätasaiset ja ovien kautta tapahtuu lämpövuotoja. Lämpövuodot näkyvät myös lämpökamerakuvauksessa 16.11.201O".

Todistaja Sivttt on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä kuultuna kertonut, että ulko-ovien perusongelma on lasien tiivistyksen puuttuminen.

Todistaja Moittt on käräjäoikeudenpääkäsittelyssä kertonut toimineensa jo vuosia P. Oy:n reklamaatiokäsittelijänä. Hänelle oli tullut tähän taloon liittyen Mamtttihirreltä reklamaatioilmoituksia vuodelta 2013 asti, että ovissa on ollut toiminnallisia häiriöitä ja kosteusvaurioita sekä asennusvirheitä. Todistaja Moitttn näkemys oli että ovissa on ollut ongelmia; niissä on ollut vesivaurioita, ruostumista,
lakat ovat lähteneet, ovilehtien asento on ollut pielessä ja ovet maanneet kynnyksellä. Käytännössä kyse on siten ollut karkeista asennusvirheistä. Todistaja Moitttn mukaan käpristyneet listat ovat varmaankin johtuneet siitä, että olosuhdehallinta rakennuksessa on pettänyt. Hän on kertonut, että lasin ja listan välissä oleva sauma ei näy ulospäin. Hänen mielestään näkyvissä oleva silikoni on ylipursunutta silikonia, mutta on myös mahdollista, että ovien liimauksissa on ollut ongelmia. Kyseisten pariovien kuluttajahinta on noin 2.000 - 2.500 euroa. Todistaja ei ollut itse käynyt paikan päällä. Valokuvien perusteella todistaja oli sitä mieltä, että kaato on ollut liian pieni ja että vesirasitus on ollut huomattava.
Silikonit ovat todennäköisesti lähteneet sen vuoksi irtoamaan. Liittyen kirjalliseen todisteeseen 39 totesi todistaja, että T. PelttttPirttt oli ollut kesäapulaisena Pihlalla ja että oli ollut ongelmia ovien liimausten kanssa.

Sähköpostikirjeenvaihdossa Maxxxsen ja T. PelttttPirtttn välillä heinäkuussa 2016 on PelttttPirttt kirjoittanut: "Liimaustavasta johtuen olemme saaneet selvitetyksi hyvin syyt ovilehdissä. Joitakin vuosia
sitten meiltä löytyi liimausongelmaa ovissa, mutta asia on nyt hallinnassa ja enää kyseistä ongelmaa ei ole". Maxxxsen kysymykseen, koskiko liiman ongelma jotain tiettyä ovimallia ja milloin ongelma saatiin korjattua PelttttPirttt on vastannut: "Ongelma koski tiettyjä sarjoja, ei mallia"(kirjallinen todiste 39).

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Ektttin kirjallisen lausunnon sekä Sivtttin ja Moitttn kertomusten perusteella on selvää, että ovissa on ollut ongelmia tiivistysten kanssa. Moitttn kertomuksesta ilmenee tosin myös, että ovien olosuhdehallinta on ollut osasyynä todettuihin vaurioihin, mutta kertomuksen luotettavuutta heikentää todistajan läheinen kytkentä ovien toimittajayritykseen, sen pitkäaikaisena työntekijänä. Hän on kuitenkin myöntänyt, että ovien kanssa on ollut aikaisemminkin ongelmia.

Mattthirsi on myöntänyt periaatteellisen vastuun Pihla Oy:n toimittamien ovien virheettömyydestä, mutta kiistänyt virheellisyyden olemassaolon ja vahingon määrän. Yrityksen mukaan ovet on jo kertaalleen vaihdettu uusiin ja nyt on kyse siitä, että niitä on asennettu ja säädetty kantajien toimesta väärin, että kynnysten kaato on liian pieni ja että ovien edestä ei ole hoidettu lumitöitä asiallisesti.

Kantajat ovat esittäneet, että Matttihirsi vastasi myös ovien asentamisesta ja säädöistä ja kiistänyt aiheuttaneensa mitään vahinkoa, vaan se on seurauksena ovien puuttuvasta tiivistyksestä lasien ja puurungon välillä.

Tältä osin käräjäoikeus toteaa, että hankintasopimuksen mukaan (kirjallinen todiste 2) oli kysymys runkopystytyksestä, johon ei kuulunut esimerkiksi ulkoovien, vaan ainoastaan niiden karapuiden asennus.

Mattthirsi on hankintasopimuksen perusteella sitoutunut vain runkopystytykseen. Siltä osin kuin voidaan todeta vaurioiden liittyvän muuhun kuin itse tuotteeseen on Mattthirsi vapautettava vastuusta.

Ottaen huomioon sen seikan, että ovet oli jo kertaalleen uusittu ja että samat virheet olivat ilmenneet myös uusissa ovissa, käräjäoikeus pitää selvitettynä, että ovissa todetut vauriot ovat pääosin peräisin itse tuotteesta eikä asennukseen tai säätöön liittyviä. Tätä tukee myös kirjeenvaihto (kirjallinen todiste 39), jossa todetaan liimausvirheiden esiintyneen tietyissä sarjoissa.

On jäänyt näyttämättä, että ovissa todetut virheet olisivat merkittävässä määrin johtuneet kantajien laiminlyönneistä, ovikynnysten liian pienestä kaadosta taikka ovien virheellisistä asennus tai säätötöistä, mistä asioista kantajat itse vastaavat.

Tämän vuoksi ei ole enää syytä ottaa kantaa Mattthirren väitteeseen siitä, ettei yritys vastaa ovien asennuksesta.

Käräjäoikeus pitää katselmuksessa nähtyyn ja asiassa muutoin esitettyyn nähden tulleen toteennäytetyksi, että Mattthirren vastuulla olevien ovien toimituksessa on ollut virhe. Ovien lasiruutujen alaosasta on paikoittain puuttunut tiivistys, jonka johdosta kosteus on päässyt ovien runkorakenteisiin.

Käräjäoikeus pitää selvitettynä, että ulko-ovien vauriot pääasiassa johtuvat tiivistyksen heikkoudesta ovien lasin ja puukehikon välillä. Se että kosteusrasitukseen on osittain voinut ollut vaikuttamassa muutkin Mattthirren vastuuseen kuulumattomat seikat ei muuta sitä lähtökohtaa, että hyvällä tiivistyksellä olisivat vauriot ainakin jääneet niin vähäisiksi, ettei ovia olisi tarvinnut vaihtaa toistamiseen uusiin.

Materiaalit ja työt on arvioitu Ektttin selvityksessä ovien osalta maksavan 16.112 euroa ja edellä mainittujen lisäysten kanssa kantajat vaativat ovien virheellisyyksistä arvonlisäveroineen 26.248,70 euroa.
Mattthirsi ei ole erikseen määrällisesti kiistänyt tätä vaatimusta, vaan se on sisällytetty yhteiseen 8.000 euron määrälliseen myöntymiseen koskien kannekohdan 1 vaatimuksia.

Käräjäoikeus pitää Ektttin selvitykseen liittyvää kustannuslaskelmaa uskottavana ja vahvistaa vahingonkorvauksen määrän sen mukaisesti. Viivästyskorkojen osalta todetaan sekä nurkkavuotojen että ovien virheiden osalta, että kolmen vuoden kustannusnousun perusteella vaadittuun lisäkorvaukseen (2,004 %) on vaadittu viivästyskorkoa vasta 17.7.2016 lukien.

Käräjäoikeuden lausuma vesivahinkokorjaukseen liittyvistä muista riitaisista kysymyksistä ja niistä esitetystä todistelusta

Vanhentumisväitteen menestymisen jälkeen ei ole enää syytä koko laajuudeltaan käydä läpi ja ottaa kantaa asiassa esitettyihin muihin väitteisiin tai esitettyyn näyttöön.

Tällaisia ovat väitteet liittyen kantajien todistustaakkaan siitä, ettei vesivahinko ole aiheutunut heidän tuottamuksesta, esimerkiksi väärien kynnys ja vesikaivoratkaisujen, unidrainvesilukon väärän asentamisen, allaskaapin huonon kiinnittämisen, kaapin toimittajan vastuusta vapauttamisen taikka Mattthirren korjauksen estämisen kautta.

Myöskään ei ole syytä harkita Mattthirren vaatimusta vesivahinkokorjauksen vahingonkorvausmäärän sovittelemisesta oikeustoimilain 36 § nojalla taikka syy-yhteyttä vesivahinkokorjauksen ja talon rakenteissa todettujen mikrobivaurioiden välillä.

Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä

Oikeudenkäynnin eteneminen

Käräjäoikeuden arkistopäiväkirjamerkinnöistä käy ilmi, että kantaja on toimittanut haastehakemuksensa käräjäoikeuteen 3.5.2013.

Haastehakemus on laitettu tiedoksiantoon 15.3.2013 ja vastaaja on pyytänyt määräajan pidennystä vastauksen antamiselle ensin 13.9.2013 saakka ja sen jälkeen 19.10.2013 saakka. Vastaajan vastaus on saapunut käräjäoikeuteen 18.10.2013.

Asia on siirretty sovitteluun 8.8.2014, joka asianosaisten pyynnöstä on päätetty 7.11.2014.

Asianosaisille on ilmoitettu 10.11.2014, että käsittelijä on vaihtunut ja, että asianosaisiin ollaan yhteydessä asian jatkokäsittelystä myöhemmin.

Asiassa on pidetty valmisteluistunto 16.6.20 6.

Asianosaiset ovat toimittaneet käräjäoikeudelle eri lausumia aikajaksolla
14.6.2016- 25.10.2016.

Asiassa on pidetty jatkettu valmisteluistunto ja pääkäsittely 27- 29.9,
6.10, 13.10 ja 18-19.10.2016.

Pääkäsittelyn jälkeen asianosaisilla on ollut aikaa toimittaa asiantuntijalausuntonsa oikeusvoimakysymyksestä sekä kommentoida toistensa lausuntoja ja toimittaa laskunsa viimeistään 4.11.2016.

Asianosaisilla on ollut aikaa kommentoida toistensa laskuja 9.11.2016 mennessä.

Käräjäoikeudessa asian käsittely on kestänyt yhteensä kolme vuotta ja seitsemän kuukautta.

Hyvityssäännöstelyn lähtökohdat

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan yksityisellä asianosaisella on oikeus saada valtion varoista 6 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

Lain 4 §:n 1 momentin mukaan arvioitaessa, onko oikeudenkäynti viivästynyt, otetaan oikeudenkäynnin keston lisäksi huomioon erityisesti
1)asian laatu ja laajuus, 2) asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta oikeudenkäynnissä ja 3) asian merkitys asianosaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan oikeudenkäynnin viivästymistä arvioitaessa otetaan lisäksi huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1990) 6 artiklan 1 kappaleen soveltamista.

Lain 5 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa riita ja hakemusasiassa asian vireilletulosta tuomioistuimessa.

Lain 6 §:n 1 momentin mukaan hyvityksen tarkoituksena on korvata oikeudenkäynnin viivästymisestä asianosaiselle aiheutunutta huolta, epävarmuutta ja muuta niihin rinnastettavaa haittaa. Hyvityksen määrä on pykälän 2 momentin mukaan 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt Hyvityksen yhteismäärää korotetaan enintään 2 000 eurolla, jos pääasia on erityisen merkittävä asianosaiselle. Asiaa pidetään erityisen merkittävänä, jos se liittyy välittömästi henkilön terveyteen, toimeentuloon, oikeudelliseen asemaan tai muuhun vastaavaan seikkaan. Hyvitystä voidaan alentaa tai korottaa 4 §:n 1 momentissa mainitun tai muun niihin rinnastuvan seikan perusteella. Edelleen pykälän 3 momentin mukaan hyvitys on enintään 10 000 euroa ja hyvityksen enimmäismäärä voidaan erityisestä syystä ylittää.

Lain 10 §:n mukaan mikäli asianosaiselle myönnetään hyvitys, hänelle määrätään samalla valtion varoista korvattavaksi hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, jollei niitä muutoin korvata valtion varoista.

Lain esitöissä (HE 233/2008 vp, s. 23 24) on säädetty, että yksityisellä asianosaisella on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Ensimmäinen ja keskeisin kysymys arvioinnissa on aina se, kuinka kauan oikeudenkäynti on kestänyt. Toiseksi olisi asetettava kysymys, onko oikeudenkäynnin toteutunut kesto tuossa yksittäistapauksessa kohtuullinen. Viime kädessä kysymys oikeudenkäynnin viivästymisestä olisi ratkaistava 4 §:n eri seikkojen kokonaisarvostelun perusteella.

Huomioon tulisi ottaa ensinnäkin se, kuinka laaja tai muuten vaikea asia on. Mitä vaikeampi asia on kyseessä, sitä pidempää käsittelyaikaa voidaan yleensä pitää kohtuullisena. Merkityksellinen kriteeri on myös se, miten eri osapuolet ovat toimineet asian käsittelyssä ja miten se on vaikuttanut asian viipymiseen. Erityisesti hyvitystä vaatineen asianosaisen, mutta myös hänen vastapuolensa toimilla saattaa olla merkitystä. Keskeinen merkitys on asiaa käsitelleen tuomioistuinten käsittelytoimilla. Valtion vastuu on kuitenkin objektiivista eikä edellytä, että viranomaiset olisivat menetelleet moitittavasti.

Esimerkiksi tuomioistuimen käsittelytoimien osalta tulisi kiinnittää huomiota muun muassa siihen, onko asian käsittelyyn sisältynyt pitkiä passiivisia jaksoja, jolloin asiassa ei ole tapahtunut toimenpiteitä. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, ovatko käsittelytoimet olleet tarpeellisia ja ovatko ne edistäneet asian käsittelyä. Asian hyvin pitkää käsittelyaikaa saatetaan Jo sellaisenaan pitää osoituksena siitä, että riittävästä prosessinjohdosta ei ole huolehdittu. Näissä tapauksissa vastuu jää yleensä valtiolle, vaikka viivästymiseen olisi jossain määrin vaikuttanut myös asianosaisen oma menettely.

Vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella asianosaisen vastuulle jäävänä viivästyksenä ei voida pitää sitä, että hän käyttää hyväkseen oikeusjärjestyksen tarjoamat oikeussuojakeinot, erityisesti muutoksenhakumahdollisuudet. Asianosaisen toimiin voidaan sen sijaan kiinnittää huomiota esimerkiksi, jos asianosainen viivyttelee vastauksissaan ja muissa tuomioistuimen määräämissä toimissa ilman hyväksyttävää syytä.

Huomioon tulisi ottaa myös asian merkitys hyvitystä vaatineelle asianosaiselle. Mitä merkityksellisempi asia on kyseessä, sitä joutuisammin se tulee käsitellä. Jos asian ratkaisulla on erityinen henkilökohtainen intressi asianosaiselle, vaaditaan yleensä tavallista joutuisampaa käsittelyä.

Koska oikeudenkäynnin viivästymisen arviointi perustuu ihmisoikeustuomioistuimessa yksittäistapauksittain suoritettavaan arviointiin, kohtuulliselle kestolle ei ole asetettavissa sellaista yleistä rajaa, jota voitaisiin käyttää apuna kansallisessa soveltamisessa.
Ihmisoikeustuomioistuin on tosin lausunut joissakin tuomioissaan, että jonkinlaisena tavoitteena tulisi pitää, ettei mikään oikeusaste käsittelisi asiaa vuotta kauemmin. Käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän. Erityisen joutuisaa käsittelyä vaativissa asiaryhmissä kohtuullisen käsittelyajan vaatimus voi ylittyä jo aiemmin. Erityisen vaikeissa asioissa hyväksyttävä kokonaiskäsittelyaika voi toisaalta muodostua huomattavankin pitkäksi, jollei missään yksittäisessä vaiheessa tapahdu valtion vastuulle jäävää viivästymistä.

Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä katsotaan yleensä, että erittäin pitkään jatkuneissa oikeudenkäynneissä viivästyminen jää joka tapauksessa valtio osapuolen vastuulle. Tämä koskee käytännössä noin 8 vuotta ja sitä kauemmin jatkuneita oikeudenkäyntejä. Näin pitkää oikeudenkäynnin kestoa pidetään jo sellaisenaan ilmeisen kohtuuttomana (HE 85/2012 vp, s. 5).

Käräjäoikeuden johtopäätökset

Kantajat ovat vaatineet, että Suomen valtio velvoitetaan suorittamaan heille hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä aiheutuneesta haitasta 3.000 euroa, ja mikäli asiaa ei saada ratkaistua käräjäoikeudessa vuoden 2016 aikana, jokaiselta alkavalta vuodelta 1.500 euroa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan ratkaisu, laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hyvitystä koskevan ratkaisun tekemisestä lukien.

Lisäksi kantajat ovat vaatineet, että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet kulut 868 euroa (sis. alv), laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hyvitystä koskevan ratkaisun tekemisestä lukien:

Asian käsittely on kestänyt yhteensä kolme vuotta ja seitsemän kuukautta. Käräjäoikeus toteaa, että asia on laadultaan ja laajuudeltaan ollut hankalampi, kun tavanomaiset ns. hometaloja koskevat riita-asiat. Asian riitakysymykset huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että kohtuullinen aika asian ratkaisemiselle on ollut 1 vuosi ja 6 kuukautta.

Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan vastaus asiassa on annettu noin 5 kuukauden jälkeen haastehakemuksen saamisesta. Viimeisessä lykkäyspyynnössään asiamies esittää perusteluina, että "osakaskumppanini on 1.9.2013 alkaen siirtynyt virkamiestehtäviin, mikä on aiheuttanut toimistollemme mittavan ruuhkatilanteen, jonka purkamiseen menee joitakin viikkoja. Huomioon ottaen myös istunnot ja tämän asian laajuus on vastauksen antaminen 13.9.2013 mennessä mahdotonta"(kirjallinen todiste 23). Vastaajalla on käräjäoikeuden näkemyksen mukaan ollut hyväksyttävä syy lisäajan pyytämiselle.

Asia on ollut vireillä vuoden ja 3 kuukautta, ennen kun asiaa on yritetty sovitella. Käräjäoikeus toteaa, että sovittelu on oikeusjärjestyksen tarjoama oikeussuojakeino, jota asianosaisilla on oikeus käyttää. Asia on kuitenkin ollut vireillä jo yli vuoden, ennen kun asiaa on vastaajan sovitteluhakemuksen johdosta ruvettu sovittelemaan. Käräjäoikeus katsoo, että sovittelua olisi voitu ehdottaa aikaisemmin.

Sovittelun päätyttyä asia on ollut vireillä vuoden ja 7 kuukautta, ennen kun asiassa on pidetty valmisteluistunto. Jatkettu valmisteluistunto ja pääkäsittely on pidetty 3 kuukauden sisällä tämän jälkeen.

Käräjäoikeus toteaa, että asian pitkä käsittelyaika on johtunut käräjäoikeuden vastuulla olevista pitkistä passiivisista jaksoista, jolloin asiaa olisi tullut käsitellä nopeammin. Asiaa on myös käräjäoikeudessa käsitellyt neljä eri tuomaria, mikä on pitkittänyt asian käsittelemistä asianosaisista riippumattomista syistä.

Käräjäoikeus katsoo, että kantajat ovat oikeutettuja saamaan hyvitystä Suomen valtiolta oikeudenkäynnin viivästymisestä aiheutuneesta haitasta 3.000 euroa, vuosilta 2015 ja 2016. Hyvitys on henkilökohtainen ja vaatimus on tulkittava niin, että molemmat kantajat vaativat omalta osaltaan hyvitystä, joten se tuomitaan molemmille valtion varoista suoritettavaksi.

Lisäksi Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet yhteiset kulut 868 euroa (sis. alv), laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hyvitystä koskevan ratkaisun antamisesta lukien.

Oikeudenkäynti, asianosais- ja todistelukulut

Asiamieheen kohdistunut vaatimus

Kantajat ovat vaatineet Mattthirren avustajalle yhteisvastuuta oikeudenkäyntikuluistaan siltä osin, kun hän on esittänyt perusteettoman oikeusvoimaväitteen ja sillä aiheuttanut turhia lisäkuluja. Väite on esitetty kirjallisesti 19.8.2016, eli vasta suullisen valmisteluistunnon pitämisen jälkeen (16.6.2016), mutta hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyn alkamista (27.9.2016).

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6 §:n perusteella asianosaisen edustaja, asiamies tai avustaja voidaan velvoittaa yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa korvaamaan sellaiset oikeudenkäyntikulut, jotka hän on 4 tai 5 §:ssä mainitulla tavalla tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttanut toiselle asianosaiselle.

Käräjäoikeus toteaa, että kysymys on ollut juridisesti monimutkainen ja että se lopulta, ristiriitaisten asiantuntijalausuntojen punninnan jälkeen, on ratkaistu katajien eduksi. Kysymys on ehdottomasta prosessinedellytyksestä, jota on otettava muutenkin viran puolesta huomioon, joten sen esittämisajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Näinollen todetaan, ettei avustaja ole katsottava esittäneen väitettä, jonka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi taikka muutoin oikeudenkäyntiä pitkittämällä velvollisuuden vastaisella menettelyllään tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaneen toiselle asianosaisella kustannuksia (OK 21:5).

Osapuolten oikeudenkäynti, asianosais- ja todistelukulut

Kantajien pääasialliset vaatimukset tulevat asiassa hylätyiksi. Kantajien vahingonkorvausvaatimukset ovat pääomaltaan noin 270.000 euroa, joista 31.494,45 euroa määrätään tässä tuomiossa korvattavaksi. Suurin osa jutussa esitetystä näytöstä ja siihen panostetusta työmäärästä on koskenut seikkoja, jotka ovat liittyneet asiassa hylättyihin vaatimuksiin.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

Kantajien avustajan palkkiovaatimus on yhteensä 99.304,01 euroa. Kantajien todistajanpalkkiovaatimus on yhteensä 8.916,20 euroa ja oikeudenkäyntikuluvaatimus oikeustieteellisestä asiantuntijalausunnosta koskien oikeusvoimakysymystä 1.984 euroa. Kantajien asianosaiskulut· ovat yhteensä 2.319 euroa. Vaatimusten kokonaismäärä on siis 112.523,21 euroa (sis alv:n).

Vastaajan avustajan palkkiovaatimus on yhteensä 63.250 euroa. Vastaajan todistelukuluvaatimus on 22.697,70 euroa ja vaatimus kuluista 1.449,49 euroa, ja näiden vaatimusten arvolisäveron määrä on 15.527,88 euroa.

Selvää on, ettei Mattthirttä voida osittainkaan velvoittaa korvaamaan kantajien kuluja. Sen sijaan tulee harkittavaksi, olisivatko kantajat velvollisia osittain korvaamaan Mattthirren kulut. Tämä perustuisi ajatukseen, että he ovat ajaneet vesivahinkokorjaukseen liittyvää korvausasiaa, joka sellaisenaan on kokonaan kaatunut, vaatimusten esittämisen edellytysten puuttumisen johdosta, heidän vastuullaan olevista syistä.

Kantajat ovat eri perusteilla paljoksuneet Mattthirren kuluvaatimusta. He ovat mm esittäneet, että laskuihin on sisällytetty arvonlisäveroa, vaikka päämies on arvonlisäverovelvollinen. Tämä koskee sekä todistelu että muita kuluja sekä palkkiota. Lisäksi on huomautettu siitä, että Mattthirsi on veloittanut myös sovittelumenettelyssä avustamisesta. Lopuksi kantajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla, ottaen huomioon kantajien asema ja oikeudenkäyntiin johtanut tilanne sekä olosuhteet kokonaisuudessaan. Mattthirren avustajan tuntiveloitus ei kantajien näkemyksen mukaan sovellu yksityishenkilöille vyörytettäväksi sellaisenaan.

Käräjäoikeus pitää oikeana jutun lopputulokseen nähden velvoittaa kantajia korvaamaan osan Mattthirren oikeudenkäyntikuluista. Tähän vaikuttaa osaltaan sekin asia, etteivät kantajat ole vaatineet ennakkokysymysten käsittelemistä erikseen, oikeudenkäyntikulujen säästelemiseksi. Määrät vahvistetaan arvonlisäverottomina. Syytä kulujen kohtuullistamiseen ei ole eikä Mattthirreltä voida edellyttää halvemman asianajajan käyttämistä vain sen vuoksi, että vastapuolella on yksityishenkilöitä. Mattthirren avustajan lasku on myös kokonaisuudessaan selvästi kantajien avustajan laskua pienempi. Selvää on, ettei sovittelumenettelyn asianajokuluja voida vaatia vastapuolelta. Käräjäoikeus katsoo oikeaksi velvoittaa kantajia yhteisvastuullisesti suorittamaan 30.000 euron kulukorvauksen, joka kattaa sekä avustajan palkkion että todistelukulut.

Sivuväliintulija Po Fi Oy ei ole vaatinut korvausta avustajansa palkkioon liittyen eikä sivuväliintulijaltakaan ole kumpikaan osapuoli vaatinut oikeudenkäyntikuluja korvattavaksi.

Osapuolten käyttämien todistajien ja asiantuntijoiden vaatimat korvaukset on kaikki hyväksytty täysin määrin. Näistä määristä ei ole tarvetta erikseen lausua tuomiossa.

TUOMIOLAUSELMA

PS. Hixxx Oy velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvauksena V. Maxxxselle ja N. Tuxxxelle yhteisesti 5.245,75 euroa nurkkavuodoista sekä 26.248,70 euroa ulko-ovista, yhteensä 31.494,45 euroa (sis. alv:n) korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.6.2013 lukien määrälle 30.875,70 euroa ja 17.7.2016 lukien määrälle 618,75 euroa.

Asiassa esitetyt muut vahingonkorvausvaatimukset hylätään vanhentuneena.

V. Maxxxnen ja N. Tuxxxen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan PS. Hixxx Oy:n oikeudenkäyntikuluista 30.000 euroa (alv 0) korkolain 4 § momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän tuomion antamisesta.

Asiassa esitetyt muut keskinäiset kuluvaatimukset hylätään.

Osapuolet vastaavat kumpikin vetoamiensa todistajien ja asiantuntijoiden laskuista hyväkymiinsä määriin asti.

Valtion varoista suoritetaan kantajille V. Maxxxselle ja N. Tuxxxelle hyvityksenä viivästyneestä käsittelystä käräjäoikeudessa kummallekin 3.000 euroa sekä yhteisesti 868 euroa (sis. alv:n) tähän vaatimukseen liittyvistä oikeudenkäyntikuluistaan, kaikki määrät korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Lainkohdat
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 36 § 1 momentti Kuluttajansuojalaki 5 luku 12 § 1 ja 2 momentti sekä 20 § 1 momentti
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 3 §, 4 §, 6 § ja 10 §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 3 §, 5 § ja 6 §

Muutoksenhaku
Tähän tuomioon saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hovioikeudelta 30 päivässä. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava käräjäoikeudelle seitsemässä päivässä. Määräaika vastavalitukselle on kaksi viikkoa valitusajan päättymisestä.


Allekirjoitus

Johtava laamanni

xx

Hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus

Kantajat V. Maxxxnen ja N. Tuxxxen ovat 16.12.2016 ilmoittaneet
tyytymättömyyttä koko tuomioon. ·

Määräajat Valitus viimeistään maanantai 16.01.2017 Vastavalitus viimeistään maanantai 30.01.2017

Allekirjoitus Johtava laamanni / D. Altttt