Urakkasopimuksen purkaminen hankalaa?
Alla olevassa tapauksessa oli kysymys pientalon pystytysurakasta. Pääurakoitsija oli tehnyt aliurakkasopimuksen, joka purettiin lukuisten eri syiden perusteella. Näistä syistä menestyi kuitenkin vain muutama eikä niitäkään katsottu niin olennaisiksi että pääurakoitsijalla olisi ollut oikeus aliurakkasopimuksen purkuun. Käräjäoikeus velvoitti pääurakoitsijan maksamaan arvioituaan valmiusasteen aliurakoitsijan velkoman saamatta olevan urakkahinnan ja ns. yrittäjävoiton eli katteen. Pääurakoitsija valitti hovioikeuteen mutta peruutti valituksen jolloin hovioikeus tuomitsi aliurakoitsijalle tämän hovioikeuden oikeudenkäyntikulut 4200 euroa. Eli käräjäoikeuden päätös jäi voimaan.
Urakkasopimuksen kuten minkä tahansa sopimuksen purkamisessa tulee olla huolellinen. Epävarmoissa tilanteissa on syytä jatkaa urakkaa (tai sopimusta) mieluummin kuin katkaista se. YSE 1998 ehdoissa on purkamismenettelystä omat ehtonsa. Mutta YSE 1998 ei sovelleta, ellei siitä ole erikseen sovittu. Kuluttajien ollessa sopimuskumppaneita noudetaan kuluttajasuojalakia ja RYS-8 tmv. ehtoja.
Urakkasopimuksien tarkoittamassa työsuorituksessa tulee tyypillisesti ongelmia ja ne on pyrittävä ratkomaan urakan edetessä. Työmaapalaverit tai vastaavat ovat tätä varten. Työmaapalavereissa on otettava juuri nämä epäselvyydet esille ja sovittava, miten niiden kanssa menetellään. Jos jokin asia jää sopimatta se voidaan siirtää loppuselvityksen yhteyteen.
Muutostöistä ja lisätöistä on aina sovittava etukäteen. Dxxkki on kirjattava huolellisesti yhteisesti laadittuihin pöytäkirjoihin. Ne on hyvä myös kaikkien allekirjoittaa.
Oikeuskäytännössä arvioidaan molempien osapuolten käyttäytymistä kokonaisuuteena, jossa kaikilla tapahtumilla on jokin merkitys. Jotkin seikat kuitenkin ovat keskeisiä arvioitaessa purkamisperusteita. Tällaisia ovat huomautukset (suulliset tai kirjalliset) toisen sopimusrikkomuksesta. Kuitenkaan esim. esim. YSE:n edellyttämää kirjallista purku-uhkaista ilmoitusta ei aina pidetä välttämättömänä menettelytapana jos sama ilmoitus tulee esitettyä suullisesti. (Katso KKO 1998:75, jossa katsottiin että urakkasopimuksessa ollut viittaus rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin ja ehtojen erään kohdan mukaan oikeus sopimuksen purkamiseen jos urakoitsija ei rakennuttajan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa korjannut viivästystä, ei ollut sellainen muotovaatimus, jonka soveltamatta jättäminen yksinään tekisi purkamisen tehottomaksi, kun muutoin oli selvitetty, että urakoitsijan edustajaa oli toistuvasti huomautettu kyseisessä tapauksessa purkuperusteena olleesta viivästyksestä. Huomautukset oli tehty toistuvasti suullisesti todistajien läsnäollessa.)
Alla olevassa riidassa ei noudatettu em. työmaa- ja ilmoituskäytäntöjä ja nyt epäselvyyksistä joutui maksamaan pääurakoitsija.
Käräjäoikeuden tuomiolauselma
Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle (sen vaatimukset enemmälti hyläten) erääntyneen laskun nro 790 määränä
4.000 euroa ja urakan maksamattomana osuutena 9.000 euroa, kummatkin määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 17.1.2014 lukien sekä saamatta jääneestä yritysvoitosta 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.3.2014 lukien.
Lisäksi Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 20.306 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Hyyy:n vastakanne ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Helsingin hovioikeus
Päätös Antamispäivä 4.1.2017
Nro 7 Diaarinumero S 16/549
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Hyvinkään käräjäoikeus 18.1.2016 nro 152 (liitteenä)
Asia Urakkasopimuksen suoritusrikkomus ym.
Valittaja Hyyy-Yhtiöt Oy
Vastapuoli Nxxx Yhtiöt Oy
Asian käsittely hovioikeudessa
Hyyy-Yhtiöt Oy:n haettuaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon peruutta- nut valituksensa 8.12.2016.
Nxxx Yhtiöt Oy on vastannut valitukseen ja vaatinut, että Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen. Nxxx Yhtiöt Oy on valituksen peruutuksen jälkeen ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 4.200 euroa (alv. 0%).
Hyyy-Yhtiöt Oy ei ole lausunut Nxxx Yhtiö Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrästä.
Hovioikeuden ratkaisu
Päätöslauselma
Hyyy-Yhtiöt Oy:n peruutettua valituksensa lausunnon antaminen siitä raukeaa. Valituksen peruutuksen johdosta Hyyy-Yhtiöt Oy on velvollinen korvaamaan Nxxx Yhtiö Oy:n vastauskulut hovioikeudessa korkoineen.
Lausunnon antaminen valituksesta raukeaa. Asia jää käräjäoikeuden tuomion varaan.
Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiö Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 4.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kaksi kuukautta on kulunut hovioikeuden päätöksen antamispäivästä.
Muutoksenhaku
Tähän ratkaisuun ei saa hakea muutosta siltä osin kuin lausunnon antaminen on rauennut.
Oikeudenkäyntikuluja koskevilta osin tähän ratkaisuun saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.3.2017.
Helsingin hovioikeuden puolesta:
Asian on ratkaissut: hovioikeudenneuvos E K Esittelijä: hovioikeuden esittelijä A V
HYVINKÄÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Osasto 1
Käräjätuomari A M
TUOMIO
Annettu kansliassa
18.1.2016
161152
L 1411997
1
Vuoroin kantajina ja vastaajina
Nxxx Yhtiöt Oy
Hyyy-Yhtiöt Oy
Asia Vireille
KANNE
Perustelut
Urakkasopimuksen suoritusrikkomus 7.3.2014
Nxxx Yhtiöt Oy (jälj. Nxxx) on vaatinut, että Hyyy-Yhtiöt Oy (jälj. Hyyy) velvoitetaan suorittamaan sille:
1.Erääntyneen laskun nro 790 saldo 4.000 euroa.
2.80 prosenttisesti tehdyn urakkatyön maksamaton osuus 27.000 euroa.
3.Maksamaton osuus tehdyistä urakkaan kuulumattomista tuntitöistä
2.127 euroa.
4.Perusteetta tapahtuneen urakkasopimuksen katkeamisen aiheuttama saamatta jäänyt yrittäjän voitto 3.000 euroa (tekemätön 20 prosenttia vastaa 12.000 euroa kokonaisurakassa).
Kohtien 1-3 laskusaataville vaaditaan laillista viivästyskorkoa 23.12.2013 alkaen ja kohdan 4 vaatimukselle haasteen tiedoksiannosta lukien.
Lisäksi Nxxx vaatinut, että Hyyy on velvoitettava korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisille korkoineen siitä alkaen, kun on kulunut kuukausi käräjäoikeuden päätöksestä.
Taustaa
Hyyy on toiminut pääurakoitsijana Wxx Oy:n/ Dxx Dxxxin tilaamassa Vantaan Tikkurilan Urheilutie xx:n pientalourakassa. Hyyy on sopinut 04.10.2013 aliurakoinnista Nxxxn kanssa. Nxxxn palkkio-osuus heidän urakkaansa nimetyistä työtehtävistä oli 60.000 euroa. Urakka oli sovittu työurakaksi, eikä sovittu hinta sisältänyt muuta kuin korvauksen tehtävistä töistä. Urakkaan kuulumattomat työt sovittiin maksettavaksi tuntiveloituksella. Rakennusalaa sitovan käännetyn arvonlisäverovelvollisuusjärjestelmän mukaan arvonlisäveroista on vastannut pääurakoitsija myös Nxxxn osuudelta.
Töiden sujuvuus
Sopimuksen alusta alkaen Nxxxlla oli ollut vaikeuksia tehdä urakkaansa kuuluvat työt sovitussa aikataulussa Hyyy:n vastuulla olevien tavaranpuutteen ja siitä johtuvan odotuksen vuoksi. Hyyy oli myös laiminlyönyt sähkösopimusten tekemisen ja siksi sähkö oli jouduttu "lainata" naapurista. Virta oli välillä katkeillut ja Nxxxn työt olivat seisahtuneet katkon ajaksi.
Tavarapuutteista oli informoitu Hyyy:n edustajaa Byy Byyyyiä ja Nxxx oli ottanut yhteyttä myös suoraan tilaajaan, Dxx Dxxxiin.
Odotusajan palkkojen maksun osalta Byyyy oli todennut, että odotustunteja ei ollut, eikä niistä maksettu mitään. Joulukuussa 2013 Nxxx oli edellyttänyt, että mm. odotustuntikiista on ratkaistava, tai Nxxx keskeyttää töiden tekemisen. Kiistaa ei oltu ehditty käsitellä ennen, koska Hyyy oli 20.12.2013 purkanut sopimuksen.
Työsuojelu
Hyyy oli rikkonut koko ajan pakollisia työsuojelumääräyksiä. Asianmukaiset WC-kopit olivat puuttuneet. Hyyy ei ollut toimittanut läheskään kaikkia työntekijöiden tapaturmavaaran eliminoimiseksi tarpeellisia, pakollisia varusteita, esim. kaiteita ja telineitä, eikä Nxxxn vaatimuksiin oltu reagoitu.
Muuttuvat ja puuttuvat piirustukset ja työt
Urakkasopimuksen mukaan työt oli tullut tehdä hyvää rakennustapaa noudattaen ja piirustusten mukaisesti. Byyyyy oli vaatinut useaan otteeseen tekemään työt piirustuksista poiketen ja kieltäytynyt antamasta näitä työmääräyksiään kirjallisesti. Seurauksena Nxxxn työntekijät olivat kieltäytyneet piirustusten vastaisista tai alkuperäisistä poikkeavien piirustusten mukaisista töistä. Muutosten vaikutuksista urakkahintoihin ei oltu suostuttu keskustelemaan. Töiden jatkamisen edellytyksenä olisi ollut vähintäänkin kirjallinen työmääräys, jossa vastuu siirtyy antajalle ja sen lisäksi muutostöiden olisi pitänyt olla rakennuslakien ja määräysten vaatimukset täyttäviä.
Nxxx oli ilmoittanut kirjallisesti, että sen puolelta töiden jatkaminen edellyttää kirjallisia vastuun siirtäviä ilmoituksia tilanteissa, joissa Nxxx joutuisi tekemään työt alkuperäisistä piirustuksista poiketen. Nxxxn vaatimuksiin ei oltu suostuttu ja Hyyy oli purkanut sopimuksen.
Myöhemmin Hyyy oli joutunut tekemään rakennuslupa-asiakirjoihinsa muutoksia ja hyväksyttämään ne Vantaan rakennustarkastuksessa.
Lisätyöt
Työmaapäällikkö Byyyyy oli pyrkinyt jatkuvasti teettämään urakkasopimukseen kuuluvia lisätöitä antamalla työmääräykset suullisesti. Kun niiden maksaminen oli noussut keskusteltavaksi, töitä ei oltu enää katsottukaan urakan ulkopuolisiksi töiksi ja oli näyttänyt siltä, että tuntityökorvaukset jäivät maksamatta.
Urakkasopimuksen perusteeton purkaminen
Urakkasopimus oli purettu 20.12.2013 sen jälkeen, kun Nxxx oli esittänyt omat vaatimuksensa töiden jatkumiselle. Nxxx oli esittänyt lakiin perustuvia vaatimuksia, joita Hyyy ei kustannussyistä ollut halunnut toteuttaa. Purkamiselle oli kerrottu keksittyjä ja valheellisia perusteita.
Purkamisilmoituksen väite, että Hyyy:n edustaja joutui neuvomaan Nxxxn työntekijöitä, oli harhaanjohtava, koska neuvominen oli johtunut uusista piirustuksista tai suullisista piirustuksista poikkeavista työmääräyksistä.
Purkamisen osasyyksi ilmoitettiin työsuojelumääräysten laiminlyönti. Työsuojeluasioissa Nxxxn vastuulla olleet puutteet (työntekijöiden henkilökohtaiset liivit ja kypärät) oli korjattu heti, kun niihin oli puututtu.
Purkamisilmoituksen väite tarviketilausten aikataulujen toimimattomuudesta oli käsittämätön. Nxxx oli kertonut hyvissä ajoin mitä ja milloin tarvittiin.
Purkamisen syyksi ilmoitettu rakennusvirheriskiksi väitetty seinien tukeminen tai tukematta jättäminen ei ollut johtanut rakennusvirheeseen. Vastuu menetelmän valinnasta oli ollut Nxxxn ja valutyö oli tehty Nxxxn määrittelemällä tavalla. Seinien suoruus täytti RYL:n vaatimustason ja se oli ollut sallittujen toleranssien puitteissa. Toisessa talossa havaittu yhden seinän ylimmän rivin seinäharkkojen istumattomuus oli voinut johtua myös harkkomateriaalien laatueroista ja se olisi joka tapauksessa korjattu seuraavassa vaiheessa Nxxxn toimesta, jos urakkasopimusta ei olisi katkaistu.
Sopimuksen purkamiselle ei ollut ollut asiallista lain edellyttämää perustetta. Nxxx ei ollut jättänyt täyttämättä yhtään sopimuksessa edellytettyä asiaa.
Nxxxn asiakirjojen anastus
Urakkasopimuksen purkamispäivänä Hyyy:n työmaapäällikkö Byyyyy oli tunkeutunut luvatta työmaalla olevaan Nxxxn toimisto- ja varastokonttiin ja vienyt sieltä nipun asiapapereita. Anastettu materiaali oli käsittänyt mm. Nxxxn omistukseen kuuluvia rakennuspiirustuksia, joissa oli Nxxxn merkintöjä muutoksista aikaisempiin piirustuksiin. Niissä oli ollut myös merkintöjä lisätöistä ja odotustunneista. Anastettujen papereiden joukossa oli ollut myös "sininen vihko", johon Nxxx oli kirjannut aikoja ja kohteita odotuksista, lisätöistä ja muuttuneista työmääräyksistä. Poliisille oli tehty tutkintapyyntö anastuksesta, minkä jälkeen Byyyyy oli palauttanut osan asiakirjoista muovikassissa Nxxxlle 23.12.2013. Palautetun materiaalin joukosta puuttui em. "sininen vihko" ja piirustuksia, joissa oli Nxxxn merkintöjä.
Anastus vaikeutti Nxxxn mahdollisuutta osoittaa tarkasti odotustuntien aikaa ja syytä, jotka oli jouduttu osin päättelemään tavaratoimituslistojen avulla ja jotka olivat osin muistin varassa. Samoin oli maksamattomien lisätöiden kanssa. Osa piirustusten poikkeavuuden tai niiden
puuttumisen vaikutuksesta Nxxxn töiden tekemiseen tai töistä kieltäytymiseen jäi vaikeasti todistettavaksi. Osa piirustusten ja muutostöiden vaikutuksista voitiin nähdä Vanha Mestari Oy:n raportista.
Katselmus 23.12.2013
Työmaalla oli tehty 23.12.2013 katselmus, jonka ensisijainen tarkoitus oli ollut selvittää, mitkä urakkasopimukseen kuuluvat työt olivat sopimuksen katkeamishetkellä tehtyjä ja mitkä olivat tekemättä. Jaosta tehtyihin ja tekemättömiin töihin oli saavutettu paikan päällä yksimielisyys.
Katselmuksessa mukana ollut Vanha Mestari Oy:n Nxxx Rxxxnen oli todennut Nxxxn tehneen 20.12.2014 mennessä 80 prosenttia kaikista urakkaan kuuluvista töistä. Rxxxnen oli rekisteröinyt katselmuksen kuluessa myös useita kohtia, joissa Nxxxa oli vaadittu tekemään töitä tavalla, joka oli ollut piirustusten ja/tai lain ja rakennusmääräysten vastainen.
Yhteenveto
VASTAUS
Perustelut
Urakkasopimuksen purkaminen oli ollut perusteeton. Hyyy oli velvollinen maksamaan urakkasopimuksen katkaisemisesta aiheutuneet kustannukset Nxxxlle. Ilmoitetut syyt eivät ole todellisia ja vaikka ne olisivatkin olleet, ne eivät riittäneet sopimuksen purkuun. Hyyy oli vastuussa myös urakkasopimuksen täyttymättömän osuuden liikevoiton menetyksestä Nxxxlle. Osuus oli 25 prosenttia 12.000 eurosta eli 3.000 euroa. Nxxx oli tehnyt 80 prosenttia urakasta ja Hyyy oli velvollinen maksamaan 17.000 euron jo maksamansa osuuden lisäksi erotuksen
31.000 euroa (4.000 euron erääntynyt lasku ja 27.000 euroa), jotta kokonaisurakkahinnasta tuli maksetuksi 80 prosenttia. Hyyy tuli velvoittaa maksamaan myös vaaditut tuntityökorvaukset, jotka perustuivat joko erikseen sovittuihin lisätöihin tai Hyyy:stä johtuneisiin odotustunteihin.
Dxxkissa vaatimuksissa on kyse sopimusperusteisesta korvauksesta.
Koska oikeudenkäynti perustui Hyyy:n sopimusrikkomuksiin ja maksamattomiin korvauksiin, sen tuli maksaa kaikki Nxxxn oikeudenkäyntikulut.
Hyyy-Yhtiöt Oy on kiistänyt Nxxxn kanteen perusteeltaan ja määrältään ja vaatinut, että:
1.Kanne hylätään sekä
2.Nxxx velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen.
Hyyy oli joutunut 20.12.2013 purkamaan Nxxxn kanssa solmitun aliurakkasopimuksen lukuisten virheiden ja puutteellisen menettelytavan seurauksena. Virheet ja niistä tehdyt huomautukset olivat seuraavat:
Työturvallisuus
Huomautukset oli tehty jo työn kestäessä viranomaisten taholta. Hyyy:n taholta oli tehty lukuisia huomautuksia sen jälkeen. Pääurakointia koskevan urakkasopimuksen mukaan Hyyy oli ollut tilaajaan nähden vastuussa siitä, että työmaalla noudatettiin tarkasti työsuojeluun liittyviä Hyyy oli toistuvasti joutunut tekemään huomautuksia määr ysten rikkomisesta kuten: · '
-henkilökohtaiset turvavarusteet olivat olleet puutteelliset koko urakan ajan, .
-silmä- ja kuulosuojaimia eikä kypärää oltu käytetty huomautuksista
huolimatta,
-aitaus oli puuttunut osittain nimenomaisesta määräyksestä huolimatta,
-rakennustelineinä oli käytetty styrox-paalien päällä lankkuja, telineiden käytöstä oli kieltäydytty,
-työaikaiset suojakaiteet olivat puuttuneet kokonaan putoamisvaarallisista paikoista,
-kulku 2. krs:n tasolle oli tapahtunut tikapuilla, vaikka telineitä oli tarjottu
-Urheilukadun puoleisella sivulla oli ollut puutteellinen aidan tuenta
-työntekijöiltä ei ollut löytynyt tulityökorttia ja luvatonta tulityötä oli tehty jatkuvasti.
Nxxxa oli huomautettu, että työturvallisuusmääräykset oli saatettava kuntoon, jotta sopimusta voitiin jatkaa.
Virheellinen työskentely ja rakennusvirheet
Alusta lähtien Nxxx oli jättänyt rakennusmateriaalit asianmukaisesti suojaamatta, josta oli seurannut materiaalin kosteusvahinkoja. Tämän lisäksi:
-tavaroiden tilaaminen oli tapahtunut kädestä suuhun periaatteella eli materiaalien olisi pitänyt olla kantajan niitä vaatiessa välittömästi paikalla. Urakkasopimus oli velvoittanut kantajan tekemään materiaalin tilauksen hyvissä ajoin rakennustyön edistymisen mukaan
-materiaaleja vastaanottaessa kuljettajia ei oltu ohjeistettu lastin purkamisessa oikeaan paikkaa
-työnjohtaja Gxxx oli käyttäytynyt epäasiallisesti työmaalla,
-seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen oli johtanut harkkojen lukkoliitospintojen jäätymiseen kosteuden takia ja tämä oli aiheuttanut suuria työaikamenetyksiä urakoitsijalle sekä tarpeetonta materiaalihukkaa
-annettuja kokoonpano-ohjeita ei oltu noudatettu, vaan oli tehty seinien osavaluja, mikä oli mahdollistanut seinien kasausvirheet ja suoruusongelmat
-rakennuksen 3. toisen kerroksen virhe oli jouduttu korjaamaan
-rakennuksen 2. toisen kerroksen törkeästä huolimattomuudesta johtuneet kantavan seinän valuvirheet oli jouduttu korjaamaan suurin kustannuksin.
-anturaraudoitteet oli löydetty sitomattomina
-ensimmäisessä sokkelivalussa harjateräkset olivat olleet sitomatta, mikä oli korjattu huomautuksen jälkeen
-valunaikaisten tuentojen puute oli johtanut tilaajan toimesta tehtyihin takaisinkutsuihin ja jälkioikomisiin ja
-rakennuksen seinäelementtejä oli jouduttu kokoonpanovirheen ja väärän betonivalun vuoksi purkamaan suurin kustannuksin.
Tilaajan (Wy Oy) valitukset
Tilaajan toimesta Kaj Dxxx oli joutunut toistuvasti puuttumaan työnsuorituksessa tapahtuneisiin tuentatöihin, työmaan kulkuun ja tehnyt muun muassa seuraavia huomautuksia:
-valetut seinät oli jätetty heti valun jälkeen ilman mitään linjauksien tarkistamista
-joulukuun alusta lähtein Nxxxn urakan edistyminen oli hidastunut
huomattavasti
-Nxxxn työmiehet eivät olleet suorittaneet mitään muista kuin maksupostitaulukon nimenomaisesti mainitsemia töitä
-tilaaja oli soittanut Gxxxlle ja pyytänyt työntekijöitä työmaalle, koska työmaa seisoi ja urakanalaista työtä oli tehtävissä
Aluevalvontavirasto
Aluevalvontavirasto oli vieraillut työmaalla 31.10. ja tarkastuspöytäkirjassa 1.11. oli osoitettu huomautuksia.
Viikkotarkastusmittari
Työmaalla oli suoritettu Hyyy:n toimesta viikottain tarkastus, jossa oli tarkastettu suoritettujen töiden oikea suoritustapa. Ns. TR-mittarin avulla oli arvioitu oikein suoritettujen töiden osuus kaikista töistä. Mittauksen lukemat olivat heikentyneet koko ajan loppua kohden. Lukemiksi oli saatu
- 7.11. 73%
- 13.11. 93%
-27.11.64%
- 13.12. 50%
- 20.12. 50%
Työn hidastaminen
Marraskuun loppupuolella Nxxxlla oli alkanut oma projekti Kytäjällä, minkä jälkeen työmiehet olivat istuneet autoissaan tekemättä mitään. Dxxkki materiaalit olivat olleet saatavilla työn jatkamiseksi. Hyyy ei ollut tehnyt mitään piirustusmuutoksia.
Purkaminen
Koska mitään parannusta ei lukemattomista ilmoituksista oltu saatu aikaan ja WyOy oli lopullisesti hermostunut työmaan aikataulun toteutumisesta ja rakentamisen virheistä, urakkasopimus oli purettu 20.12.2013.
Katselmus
Työmaalla oli pidetty yhdessä Nxxxn kanssa katselmus 23.12.2013. Katselmusta ei oltu kutsuttu koolle vastaavan mestarin toimesta.
Katselmuksessa oli pyritty käymään läpi urakan senhetkinen tila ja valmiusaste, kuitenkin suorittamatta asianmukaisia mittauksia.
Katselmuksen yhteydessä otetuista valokuvista selvisi myös hyvin työmaan turvallisuustilanne. Valmiusaste urakasta oli katselmuksen pitopäivänä ollut noin 20 prosenttia.
Kantelu rakennusvalvontaan
VASTAKANNE
Kantaja oli tehnyt kantelun rakennusvalvontaan 6.1.2014, johon oli annettu vastine 5.2.2014. Kantelu ei ollut johtanut toimenpiteisiin.
Hyyy on vaatinut, että Nxxx velvoitetaan korvaamaan sille aliurakkasopimuksen vastaisesta menettelystä ja rakentamismääräysten vastaisesta työstä aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta:
1.Korvauksena rakennuksen nro 2 seinien betonoinnin vajauksesta johtuneesta törkeästä virheestä ja puutteesta työhön kuluneina työtunteina sekä arvioituina materiaalikustannuksina 7.600 euroa;
2.Korvauksena rakennuksen nro 3 rakennusvirheestä, jonka vuoksi ulkoseinä oli jouduttu purkamaan seinän oikaisemiseksi ja ylempien elementtien asennuksen mahdollistamiseksi (työtä 238 tuntia yksikköhintaan 40 euroa/tunti) yhteensä 9.520 euroa sekä poistettujen elementtien korvaamisesta uusilla elementeillä arvioituna hankintahintana 1.000 euroa;
3.Korvauksena 1. kerroksen kattojen (välipohjien) uudelleen rakentamisesta ontelolaattojen väärän asennuksen vuoksi rakennuttajan jätettyä työsuorituksen hyväksymättä alapintojen eritasoisuuden vuoksi, rakennuttajalle korvattujen tarvikkeiden arvona 7.800 euroa;
4.Tarpeettomasta pumppuauton käytöstä (ainakin 10 kertaa) aiheutuvina lisäkustannuksina 1.500 euroa; Betonoinnin tultua toteutetuksi aina 1 metrin korkeuteen asennettujen elementtien asentamisen jälkeen oikean betonointikorkeuden ollessa 3 metrin korkeuteen asennettujen elementtien jälkeen,
5.Tulityöluvan puuttumisen vuoksi paikalle hankitun luvan omaava tekijän kustannuksista, joista työtunteja 53h a 40 euroa eli yhteensä
2.120 euroa ja matkakuluja 390 euroa;
6.Ikkuna- ja oviaukkojen alapintojen korjauksesta ja viimeistelystä
aiheutuneet lisäkustannukset piikkauksesta ja täytöstä ylimääräisinä työkustannuksina 143h a 40 euroa eli yhteensä 5.729 euroa;
7.Ylimääräisistä ilmanvaihtoputkien aukkojen avauskustannuksista niiden paikkojen jäätyä ohjeistuksen vastaisesti varaamatta betonoinnin
yhteydessä, timanttiporauksella avattuja reikiä 7kpl a 248/kpl, yhteensä 1.946 euroa, kaluston siirroista 90 euroa ja matkakuluista 120 euroa ja
8.Töiden keskeyttämisen seurauksena tapahtuneesta välttämättömistä työmaan uudelleen perustamisen arvioituina kustannuksina 3.000 euroa.
eli yhteensä 40 806,00 euroa;
Hyyy on lisäksi vaatinut, että Nxxx velvoitetaan korvaamaan sille liikevoiton menetyksenä (kokonaisurakkasumma 278064,51 euroa - Nxxx Oy:n aliurakkasopimus rakenteiden pystyttämisestä 60.000 euroa - Hyyy:n työnjohto-osuus 15.000 euroa -tarvikkeiden osuus 176.229,50 euroa) 26.835 euroa.
Dxxkille edelliselle määrille on maksettava laillista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Hyyy on edelleen vaatinut, että Nxxx on velvoitettava korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut tässä asiassa laillisine viivästyskorkoineen.
Urakkasopimuksen purkaminen kesken rakennustyövaihetta oli aiheutunut Nxxxn lukuisista aliurakkasopimuksen ja rakentamista koskevien määräysten vastaisista toiminnasta. Keskeytyksen jälkeen Hyyy oli joutunut itse tekemään aliurakankin loppuun. Välttämättömistä virheiden korjauksista ja urakan viivästymisestä oli aiheutunut suuria ylimääräisiä kustannuksia ja Nxxxn aiheuttamia vahinkoja.
Hyyy:n urakka oli ollut töidenkin osalta laajempi kuin Nxxxn urakka. Nxxxlle oli kuulunut ulkorungosta ja vesikatosta huolehtiminen. Hyyy:lle oli kuulunut ulkoseinien sisäpuolinen vuoraus eristeineen ja niihin liittyvä työ. Liikevoitto on kokonaisurakka miinus kulut.
Vastakanteen vaatimuksissa oli kyse sopimusperusteisesta vahingonkorvauksesta. Myös vastakanteen seikat tuli ottaa huomioon purkamisoikeutta arvioitaessa.
VASTAUS VASTAKANTEESEEN
Nxxx on vaatinut, että Hyyy:n vaatimukset tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomina ja toteen näyttämättöminä sekä Hyyy on velvoitettava korvaamaan vastahaasteesta johtuvat Nxxxn oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä alkaen, kun on kulunut kuukausi oikeuden päätöksestä.
Hyyy yritti sekoittaa sopimuksen purkuperusteet ja myöhemmin havaitsemansa "rakennusvirheet" samaksi asiaksi esittämällä vastahaasteensa alussa, että Nxxxn aliurakkasopimus oli purettu lukuisista aliurakkasopimuksen ja rakentamista koskevien määräysten vastaisesta toiminnasta.
Urakkasopimus oli purettu Hyyy:n toimesta sen jälkeen, kun Nxxx oli esittänyt vaatimuksina saada Hyyy:n vastuulla olevat tavaratilaukset ajoissa ja oikein paikalle, saada muutostyöt kirjallisilla toimeksiannoilla ja saada korvaus odotus- tai lisätöistä tuntityökorvauksilla. Hyyy oli kertonut sopimuksen purkuperusteiksi: 1) työmaalta puuttui riittävä työnjohto, jonka takia Hyyy oli joutunut kertomaan, mitä työmaalla voitiin tehdä 2)
Nxxx oli halunnut panostaa vain maksuerissä mainittuihin töihin 3) haluttomuuden ja yhteistyökyvyttömyyden niitä erikseen täsmentämättä
4) työsuojelupuutteet 5) tavaroiden vastaanoton/suojauksen puutteet ja tarviketilausten aikataulutuksen.
Nämä väitteet oli kiistetty edellä esitetyin perustein, eikä sopimusta oltu purettu vastahaasteessa mainituin perustein. Aliurakkasopimusta ja rakentamista koskevia määräyksiä oli rikottu alussa korkeintaan työturvallisuuden osalta vähäisessä määrin.
Vastahaasteen vaatimukset perustuivat väitteisiin virheistä ja puutteista, joista ei ennen sopimuksen purkamista tai sitä purettaessa ollut mitään tietoa ja joista ei sopimusta purettaessa oltu mainittu sanaakaan. Tältä osin vaatimukset tuli käsitellä irrallaan sopimuksen purkamisriidasta erillisinä vahingonkorvausvaatimuksina. Vaatimukset kiistettiin seuraavassa esitetyin perustein.
Väitetyistä virheistä ja niihin perustuvista vaatimuksista
1. Rakennuksen nro 2 seinien betonoinnin vajaus ja korjauksen työtunnit. Vajausta ei ollut. Näyttöä väitetyn vajauksen paikasta, laajuudesta ja korjaustarpeesta/suoritetusta korjauksesta ja käytetyistä työtunneista ei ollut esitetty. Mikäli virhe olisi ollut olemassa, se olisi pitänyt esittää Nxxxlle ja antaa mahdollisuus korjata se ja vasta jos Nxxx ei olisi korjausta tehnyt tai teettänyt jollakin toisella ammattitaitoisella yrityksellä, olisi Hyyy voinut teettää työt itse. Nxxxa ei oltu informoitu asiasta ennen vastahaastehakemusta.
2. Ulkoseinän rakennusvirhe, jonka vuoksi seinää jouduttiin purkamaan. Nxxx ei ollut aiheuttanut tätä. Näyttöä ei ole esitetty eikä "virheestä" oltu informoitu ennen haastetta.
3. Ensimmäisen kerroksen kattojen /välipohjien asennusvirheen vuoksi korvatut tarvikkeet.
Asennusvirhettä ei ollut. Ontelolaatat asennettiin siten, että yläpinnat ovat tasossa. Alapinnoissa saattoi olla pieniä heittoja, jotka johtuivat ontelolaattojen rakenteesta. Alapinnat piti suunnittelun mukaan toteuttaa laskettuna, jolloin alapintojen pienillä tasoeroilla ei ollut merkitystä.
Näyttöä virheestä ei ollut ja "virhe" oli tuotu ensimmäistä kertaa esiin haastehakemuksessa. Nxxxlla ei ole ollut mahdollisuutta todeta ja korjata tilannetta.
4. Harkkojen betonointi 1,5 metrin välein vastoin vaadittua 3 metriä. Pumppuauton lisäkäytön lisäkuluista ei ollut esitetty näyttöä. Hyyy:tä oli laskutettu betonikuutioista ei ajokilometreistä. Nxxx havaitsi, että yli 1,5 metrin betonointiväli lisäsi riskiä seinän kallistumiseen. 3 metriä korkea väli olisi vaatinut vankan tukijärjestelmän rakentamista. Yläkerrassa jouduttiin käyttämään tukia jo 1,5 metrin valuvälillä. Vastuu seinien suoruudesta ja työmenetelmästä oli Nxxxlla. Seinät olivat Nxxxn jäljiltä suorat ja sallittujen toleranssien puitteissa. Heti jokaisen valun jälkeen seinän suoruus oli esitelty pitkän linjamitan avulla tilaajalle Kxx Dxxxille, jolla ei ollut mitään huomautettavaa.
5. Nxxxlta väitettiin puuttuneen tulityö valtuudet omaava tekijä.
Nxxxlla oli ollut tulityövaltuudet omaava henkilö, mutta Hyyy ei ollut kelpuuttanut Nxxxn Janek öveliä tulityöhön. Korvaajan hankkimiskulut kuuluivat Hyyy:lle.
6. Ikkuna- ja oviaukkojen viimeistelyn "lisäkustannukset".
Ikkunoiden ja oviaukkojen siistiminen valujen jäljiltä oli niihin liittyvää tavanomaista työtä, ei lisätyötä. Nxxxn sopimus irtisanottiin juuri ennen kuin Nxxx olisi aukot urakkaan kuuluvana työnä siistinyt.
7. Ylimääräisten ilmanvaihtoputkien aukkojen sahaamattomuus ja niiden tekemisen kustannukset.
Ilmastoinnin urakkaa ei ollut valujen tekovaiheessa vielä lopullisesti sovittu. Nxxxlla ei ollut ollut piirustuksia ja oli sovittu, että aukot tehtiin myöhemmin. Niiltä osin, kun harkkoseinissä paikat tiedettiin, harkkoihin jätettiin väli. Aukkopaikoista ei ollut dokumenttia.
8. Työmaan uudelleenperustamiskustannukset.
Kyseiset kustannukset eivät olleet Nxxxn vastuulla. Aliurakkasopimuksen päättämisestä oli vastuussa Hyyy, jolla siis vastuu sen seurauksena tapahtuneista työmaan uudelleenperustamiskuluista. Valokuviin Nxxx ei pystynyt ottamaan kantaa, koska niissä ei ollut selvitystä, mitä virhettä kukin kuva pyrki esittelemään ja miten se oli kuvasta havaittavissa.
TODISTELU
Nxxx Yhtiöt Oy
1. Pienurakkasopimus ja sitä täydentävä liite (liite 1 ja 2)
2. Hyyy:n purkamisilmoitus ja vastine siihen (liite 3 ja 4)
3. Katselmuspöytäkirja (liite 5)
4. Selvitysosa katselmuspöytäkirjaan (liite 6)
5. Tutkintapyyntö poliisille (liite 7)
6. Vanha Mestari Oy:n raportti (liite 8)
7. Laskut ja karhulaskut (liite 9)
8. Valokuvia työmaasta (liite 10)
9. Sähköpostiviestejä (liite 11)
10. Sähköpostiviesti 20.12. (liite 13)
11. Sähköpostiviesti 8.12. (liite 14)
12. Sähköpostiviesti 22.1.2014 (liite 12)
13. Thermotalo Oy:n ohje
Hyyy- Yhtiöt Oy
Kirjalliset todisteet
1. Urakkasopimus + liite
2. Rakennuskohteen asemapiirros
3. Valokuvasarja kohteista, joissa rakentamisen virheet ovat nähtävissä
4. Selvitys keskeisistä rakennusvirheistä riidan kohteessa, valokuvasarja
5. Hyyy-yhtiöt Oy:n kirjanpidosta otettu selvitys rakennuskohteen kokonaiskustannuksista
6. Osapuolten väliseen aliurakkasopimukseen liittyvä maksuerätaulukko
7. Aluehallintoviraston katselmuspöytäkirja 1.11.2013
8. käytettyjen harkkojen tuoteluettelo
9. Urakkasopimus WyOy:n ja Hyyy:n välillä
Henkilötodistelu
Nxxx Yhtiöt Oy
- Nxxxn toimitusjohtaja Fxxx Gxxx todistelutarkoituksessa
- todistaja Mxxx Xxxxxu
- todistaja Nxxx Rxxxnen
- todistaja Jxxx Lxxxxnen
- todistaja Dxx Dxxx
Hyyy- Yhtiöt Oy
- Hyyy:n toimitusjohtaja Jyy Jyyyyy todistelutarkoituksessa
- todistaja Byy Byyyyy
- todistaja Dxx Dxxx
- todistaja Nxxx Rxxxnen
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Suullinen näyttö
Todistelutarkoituksessa kuultu Nxxxn toimitusjohtaja ja omistaja Rain Gxxx kertoi olleensa rakennusalalla töissä yli 20 vuotta. Hän oli ammatiltaan puu- ja peltiseppä sekä hänellä oli sähkömiehen paperit. Nxxxn aikaisemmat kohteet olivat olleet muun muassa rivitaloja, omakotitaloja ja kaksikerroksisia omakotitaloja ja kyse oli ollut erilaisista urakkamuodoista. Koskaan aikaisemmin ei ollut ollut riitaa laatuasioista, mutta tässä urakassa hankaluuksia oli ollut, koska pääurakoitsija jätti hoitamatta työmaalle sähkön, veden ja materiaalit. Tarviketilaukset hoidettiin siten, että Gxxx ilmoitti tarvittavista tarvikkeista puhelimitse tai tekstiviestitse 3-4 päivää ennakkoon Byyyyyille, mutta materiaaleja ei joko oltu tilattu tai niitä oli toimitettu liian vähän. Harkot tilattiin Puolasta. Nxxxn työntekijät joutuivat odottamaan materiaaleja viikko tolkulla, mutta se mitä pystyttiin tekemään, tehtiin. Anturavaiheessa ongelmia ei vielä ollut.
Harkkojen suojaamiseen liittyen Gxxx on kertonut, että harkkoja, muotteja ja harjateräksiä ei tarvinnut suojata, eikä tältä osin ollut tullut materiaalihukkaa. Kyse oli muutenkin Nxxxn menettelytavasta, joka ei kuulunut Hyyy:lle. Harkkojen jäätymisestä ei ollut aiheutunut työn viivästymistä tai vahinkoja. Nxxx oli saanut työmaalle pressut ylipäätänsä vasta puolessa välissä, mutta harkot olivat loppuun asti taivasalla. Pientä tavaraa oli suojattu Nxxxn varastokonteissa.
Aluksi Nxxxn työntekijät tekivät pieniä töitä, jotka eivät kuuluneet urakkaan, mutta vähitellen urakkaan kuulumattomien töiden lista piteni. Aluksi oli puhetta, että asiasta saisi jonkun dokumentin, mutta kun sitä ei saanut, niin Gxxx joutui pyytämään sitä kirjallisesti tekstiviestillä.
Byyyyy oli todennut, että oli monenlaista tehtävää, mutta ne eivät Gxxxn mukaan kuuluneet urakkaan. Odotusaikana tehdyt työt eivät kuuluneet urakkaan. Maksupostitöistä Hyyy ja Nxxx olivat päässeet sopuun ja niitä oli tehty, mutta muista ei sopua ollut syntynyt. Nxxxn työntekijät olivat olleet työmaalla 7 päivänä viikossa, mutta työmaa seisoi, koska töistä ei oltu päästy yhteisymmärrykseen. Väite siitä, että Nxxxn työntekijät olisivat istuneet autossa sen jälkeen, kun toinen urakka alkoi Kytäjällä ei voinut Gxxxn mukaan pitää paikkansa, koska työt Kytäjällä olivat alkaneet vasta tammikuussa 2014.
Suurin puute asiassa oli koskenut muutospiirustuksia, koska niitä ei oltu
saatu. Nxxxn työntekijät olivat osoittaneet Gxxxlle, jos joku asia ei ollut piirustusten mukainen, minkä johdosta Gxxx oli ollut yhteydessä Byyyyyiin. Parvekkeiden rakenteet olivat menneet täysin uusiksi ja alkuperäiset piirustukset poikkesivat vaaditusta. Aina kun Nxxxn taholta kiinnitettiin huomiota piirustuksiin, niin työmaan johtaja Byyyyy oli yhteydessä tilaajaan piirustusten muuttamisesta. Byyyyy oli myös yhteydessä rakennesuunnittelijaan. Muutettuja piirustuksia ei kuitenkaan tullut, mikä tuotti tuskaa kaikille. Byyyyy piirsi itse olemassa oleviin piirustuksiin muutokset, esimerkiksi parvekkeiden osalta. Osa kuvista oli käsinpiirrettyjä papereita ja Hyyy:n toimittamia. Suunnittelija oli käynyt kerran työmaalla. Hyyy oli ehdottanut, että urakkasopimuksen aikaa pidennetään kolmella viikolla, koska Gxxx oli ilmoittanut, että ei voi tehdä töitä sovitussa ajassa.
Työturvallisuuteen liittyen Gxxx kertoi, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut aluksi välineitä, mutta kun asiasta oli heille huomautettu, niin asia oli korjattu. Työmaalta olivat puuttuneet kaiteet ja telineet, eikä niitä toimitettu, vaikka Byyyyyille oli ilmoitettu, että niitä tarvittiin. Telineiden hankkiminen oli ollut Hyyy:n vastuulla ja niiden kokoaminen oli puolestaan kuulunut Nxxxlle. Lopulta työmaalle oli hankittu telineet Puolasta ja ne olivat kapeita ja lankkujen varassa propattuina ontelolaattaan kiinni.
Työmaa-aitaukseen liittyen Gxxx kertoi, että kun Nxxxn työntekijät aloittivat urakkansa sorapeti oli tehty ja Dxx Dxxx oli aidannut alueen. Dxxx oli vuokrannut kaupungilta määräalan.
Nxxxlla oli Gxxxn mukaan ollut tulityökortin omaava henkilö Janek Köhvelillä, mutta Byyyyy oli kieltäytynyt päästämästä tätä työmaalle. Byyyyy oli kuitenkin todennut, että Hyyy:n puolelta voitaisiin hankkia tulityökortin omaava hitsaaja, eikä asiasta koituisi Nxxxlla lisäkustannuksia. Gxxx ei ollut sanonut Byyyyyille, että hän voisi suorittaa tulityöt toisen luvalla.
Vaikeuksista huolimatta urakkaa yritettiin viedä kaikin keinoin eteenpäin. Työntekijät valittivat asioista Gxxxlle ja Gxxx välitti asiat Byyyyyille.
Urakan aluksi työmaalla ei ollut ollut bajamajoja, jotka oli saatu puolen välin jälkeen.
Hyyy purki Nxxxn kanssa tehdyn urakkasopimuksen 20.12 ja Gxxx sai kuulla puhelimitse syyksi purkamiseen, että he olivat laiskoja. Gxxx soitti tämän jälkeen työntekijöilleen, jotka väittivät olevansa työmaalla. Gxxxlle oli tullut yllätyksenä, että urakkasopimus purettiin, koska purkamista edeltävänä päivänä ei sopimuksen katkeamisesta ollut ollut merkkiäkään. Gxxxlle ei oltu esitetty työturvallisuuspuutetta purkamisen syyksi, vaan oli vedottu osaamattomuuteen. Gxxx ei muistanut, että Byyyyy olisi opastanut Nxxxn työntekijöitä töiden tekemisessä, eikä Gxxx ollut saanut kielteistä palautetta, eikä myöskään valusta ollut annettu palautetta. Nxxxn työntekijät eivät tarvinneet työssään opetusta. Purkamisen yhteydessä ei oltu myöskään puhuttu mitään väitetystä rakennusten 2. kerroksen ontelolaattoihin liittyvästä virheestä, vaan Gxxx oli saanut asiasta tiedon vasta oikeudenkäynnissä. Gxxx oli kuullut kylillä huhuja, miksi urakkasopimus irtisanottiin. Syynä saattoi olla
se, että Nxxx oli vaatinut Hyyy:ltä piirustuksia ja telineitä ym. Gxxxn mukaan Hyyy:n puolelta väitetty yhteistyöhaluttomuus liittyi niihin asioihin, joista oltiin erimielisiä. Dxxx ei ollut tehnyt huomautuksia työnlaadusta Gxxxlle.
Urakkasopimuksen purkamispäivänä työntekijä oli soittanut Gxxxlle ja kertoi, että Byyyyy oli vienyt kontista kaikki työmaapaperit. Nxxx teki asiasta ilmoituksen poliisille.
Työmaalla oli pidetty 23.12. katselmus, eikä Gxxx ollut saanut siellä reklamaatiota, että jotain olisi tehty väärin. Päinvastoin Gxxx oli kuullut Hyyy:n osakkaalta, että Jyyyyy ja Byyyyy olivat olleet tyytyväisiä. Katselmuksen aluksi Byyyyy oli kiistänyt vieneensä mitään Nxxxn papereita, mutta myöhemmin Byyyyy palautti osan papereista.
Kadoksiin olivat jääneet osa piirustuksista, joissa oli Byyyyyin käsin tekemiä muutoksia ja työmaavihko, minkä johdosta todistelu asiassa oli vaikeutunut. Gxxx oli nähnyt katselmuksessa, että todistaja Rxxxnen teki jotain mittailuja siten, että hän kävi pisteittäin katsomassa kohteita. Gxxxn mukaan tuolloin 80 prosenttia urakasta oli tehty ja Rxxxnen oli ollut samaa mieltä. Jos tavarapuutteita ei olisi ollut, urakka olisi kestänyt noin kaksi kuukautta. Katselmuspöytäkirja vastasi sitä, mitä katselmuksessa oli tapahtunut ja selitysosa vastasi, miksi jotain oli jäänyt tekemättä.
Materiaalin vastaanotto työmaalla oli järjestetty siten, että tavarat laitettiin siihen järjestykseen, miten itselle oli mukavampi. Harkot purettiin rakennuksen nro 3 viereen. Byyyyy oli kuitenkin käskenyt myöhemmin siirtää ne muualle, mikä puolestaan hankaloitti Nxxxn työntekijöiden työtä.
Rakennuksen nro 2 osalta Byyyyy oli käskenyt tehdä betoniportaat ja sanoi, että älä rautaa niitä ollenkaan, mistä erimielisyydet alkoivat.
Gxxxn mukaan jokainen porras tarvitsi raudoituksen. Erimielisyys ilmeni varastetuista papereista.
Väitettyjä sitomattomia anturarautoja ei ole voinut löytyä, koska ne oli metrin syvällä ja jos niitä oli ollut sitomatta, niin työ oli ollut kesken.
Myöskään harjateräksiä ei ollut ollut sitomatta. Kukaan ei ollut koskaan huomauttanut sitomattomuudesta.
Väitettyihin seinien tuentojen puuttumiseen liittyen Gxxx ei tiennyt, että työntekijöitä olisi kutsuttu työmaalle takaisin. Jokainen valu oli käyty Dxxxin kanssa läpi, eikä hänellä ollut ollut huomautettavaa. Seinät oli käyty 3 metrin linjarilla Dxxxin kanssa läpi. Väitetyistä seinien virheistä ei Gxxxlla ollut ollut tietoa ennen vastahaastetta.
Aluehallintoviraston kertomuksessa Nxxxlle oli huomautettu työsuojelusta, minkä johdosta Nxxx oli korjannut virheensä. Tarkastuspäivänä 31.10. ei oltu vielä tarvittu tikkaita ja telineitä, koska seinät eivät olleet silloin vielä niin korkealla.
Viikkotarkastusmittarin osalta Gxxx on todennut, että hän oli tietoinen vain yhdestä alussa tapahtuneesta käynnistä. Muista tarkastuksista hän
ei ollut ollut tietoinen ja hänellä olisi tullut olla oikeus olla niissä mukana. Gxxx ei ollut kieltäytynyt allekirjoittamasta mitään ja kaikki mikä oli esitetty ja oli allekirjoitettu.
Väitetyistä rakennuksen nro 2 virheistä virheistä Gxxxlla ei ollut ollut tietoa ennen oikeudenkäyntiä. Muuten väitetyn virheen osalta Gxxx on kertonut, että harkoissa oli muovia ja styroksia ja styroksi toimi lämmöneristeenä ja muottina. Seinän vahvuus syntyi puolestaan raudoitetusta betonista. Jos betoniin oli tullut tosi pieni koko, sillä ei ollut merkitystä, mutta isommat kolot oli korjattava. Kolot betoniin voivat syntyä, jos johdosbetoni ei ole riittävän notkeaa tai jos myllyssä on muuta betonia. Betonissa olevat kivet voivat tukkia alaspääsevän betonin reitin. Juotosbetonin tilaaminen oli ollut Hyyy:n vastuulla ja Byyyyy oli tehnyt sopimuksen. Myöhemmin Nxxx teki sopimukset. Nxxx ilmoitti, minkälaista betonia se haluaa ja kuinka paljon. Jos betoniin oli syntynyt kolo tai onkalo, niin ensiksi piti selvittää onton paikan yläreuna ja tehdä siihen reikä, minkä jälkeen juotosbetoni voitiin valuttaa reijästä sisään. Neliön kokoisen ontonpaikan valu ei kestänyt enempää kuin puoli tuntia. Kun harkot asennettiin 1 - 1,5 metrin korkeuteen, onkaloita ei syntynyt, koska betonia valettaessa näki, miten betoni valui.
Väitetystä rakennuksen nro 3 ulkoseinän uusimisesta Gxxxlla ei ollut ollut tietoa ennen oikeudenkäyntiä.
Väitetyistä välipohjien ontelolaattojen väärin asennuksista Gxxx on todennut, että ontelolaattojen korkeus määritettiin laserilla ja laatat tuli asentaa paikalleen siten, että laattojen molemmat päät olivat samalla tasolla. Laatat olivat tehtaalta tultaessa keskeltä kaarevia, joten oli mahdotonta että alapinta on suora. Laattojen alapuolelle tulee viemäri tai ilmastointiputket. Näin suoruus syntyy alemmaksi lasketulla katolla.
Ontelolaatan yläpuolelle tuli lattialämmitys tai muu vastaava ja pintavalu. Ontelolaattojen asennustapa oli aina sama siten, että alapuolelta samalle korkeudelle.
Vastahaasteessa esitetyn tarpeettoman pumppuauton käytöstä Gxxx on todennut, että vain pumpatusta betonista maksettiin, ei sensijaan käyntikerroista.
Ikkuna- ja oviaukkojen tekeminen olisi ollut vuorossa vasta urakan loppuvaiheessa ja ikkuna- ja oviaukkojen korkeammaksi jääneet harkot olisi pitänyt leikkaa. Työ oli vielä tältä osin kesken.
llmanvaihtoputkien aukkojen avauksista Gxxx on kertonut, että timanttiporauksella voitiin tehdä aukot ja hän oli ilmoittanut, että sitten kun tarkat paikat tulee tietoon, niin hän henkilökohtaisesti poraa aukot, eikä olisi velvoittanut työstä ylimääräistä. Oli sovittu, että tilaaja merkitsi seinään putken paikan, jos paikka oli tiedossa. Reiken avaus olisi voitu tehdä koska vaan.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitettyjä valokuvia Gxxxlle näytettäessä hän on kertonut, että harkkojen epätasaisesta sovituksesta esitetystä kuvasta ilmenee, että harkko toimii eristeenä ja muottina betonille ja että työvaihe oli kesken. Harkkojen väliin jäävä ero olisi saatu korjattua
useammalla eri tavalla. Harkkojen nupuja olisi voitu poistaa ja käyttää uretaania, jolloin harkot olisivat olleet samassa linjassa. Gxxxn mukaan harkkoja kuljetettiin rekan perävaunuissa, jolloin osat nupuista menivät lyttyyn tai irtosivat kokonaan. Vioittuneet olisi voitu korjata uretaanilla, jolloin harkko on yhtä hyvä kuin korjaamaton harkko. Harkkojen päättymisestä samaan kohtaan Gxxx on todennut, että harkkojen sauma oli korjattu uretaanilla, eikä merkitystä ollut sillä olivatko harkkojen raot samalla kohtaa. Pilarikuvan osalta Gxxx on todennut, että pilareita ei voinut kasata väärin, toisin kuin oli väitetty. Koska pilareissa näkyivät harjateräkset, niin se tarkoitti, että tolppa oli sellainen kuin pitää ja betoni oli mennyt oikeaan paikkaan. Ikkuna-aukkoa esittävässä kuvassa työ oli kesken. Tuentakuvasta ilmeni, että harkot oli tuettu ennen betonin valamista, eikä ollut telineitä. Tuenta oli tehty kuten vaadittu. Oli selvää, ettei betonia oltu vielä valettu, koska harkkojen yläreunat olivat puhtaita. Kyse ei ollut suoristamisesta. Ontelolaattaa esittävästä kuvasta ilmeni, että juötosbetoni oli niin löysää, että juotosbetoni tiivistettiin. Kun betoni oli kuivunut, uretaani voitiin poistaa. Ontelolaatat olivat kiinni niin kuin piti. Betonissa olevia aukkoja esittävässä kuvassa näkyvä punainen uretaanivaahto ei ollut Nxxxn käyttämää ja se oli palovaahtoa. Talon 2 seinien vinoutta osoittavassa mittanauhakuvassa ei ollut kyse Nxxxn työvaiheista, koska kyseessä oli ulkoseinän runkoeriste ja alumiinipintainen eriste. Toisessa tuenkuvassa tuenta oli tehty alhaalta ylöspäin. Toisessa seinien suoruutta osoittavassa mittanauhakuvassa oli alumiinirunko ja mittanauha sekä spu-eriste. Styroxtelineitä esittävässä kuvassa näkyy kävely styroksikasojen päällä ja seuraava kuva koski Dxxxin pystyttämää aitaa. Aidan kaatumisen johdosta Nxxxa kohtaan ei ollut esitetty
vahingonkorvausvaatimusta, eikä Nxxx ollut maksanut autoilijalle mitään. Tilannekuvasta ilmeni, että ei oltu käytetty kypärää. Toisen kerroksen kuvasta ilmeni, että kaiteita ei oltu toimitettu.
Todistelutarkoituksessa kuultu Hyyy:n omistaja ja toimitusjohtaja Jyy Jyyyyy on kertonut, että toimineensa rakennusalalla vuodesta 1984 lähtien. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri. Kokemusta on muun muassa perustajaurakoinnista ja urakoinnista, linjasaneerauksesta kuin myös uudis- ja korjausrakentamista. Hyyy:n yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa asunto-osakeyhtiöt ja kerrostalot. Jyyyyy oli ollut Hyyy:n puolelta sopimusosapuoli ja tilaajaan suhteessa vastaavana työnjohtajana. Byy Byyyyy oli puolestaan työnjohtajana urakassa ja hän hoiti työmaalla päivittäisiä rutiineja.
Vastaavan työnjohtajan velvoitteisiin kuului muun muassa siitä huolehtiminen, että rakentaminen toteutetaan rakennusluvan mukaisesti ja että viranomaiskatselmukset kutsutaan koolle. Katselmuksiin tuli kutsua vastaava työnjohtaja ja tilaaja sekä rakennusvalvonnasta rakennustarkastaja. Myös muita henkilöitä voitiin kutsua paikalle. Jos katselmus tehtiin aliurakoitsijan kanssa, kyse ei ollut viranomaiskatselmuksesta. Työmaalla oli pidetty pohjakatselmus, joka oli pidetty ilman vastaavaa työnjohtajaa. Paikalla oli ollut henkilö Vantaan rakennusvalvonnasta. Jyyyyy oli kutsunut koolle runkokatselmuksen ja siten hoitanut kaikki viranomaiskatselmukset.
Pohjakatselmuksessa oli huomautettu sitomisesta ja Jyyyyy oli kuullut, että seuraava huomautus oli tehty seinävalusta. Jyyyyy oli
huomauttanut Gxxxa raudoituksista, koska harjateräkset olivat olleet sitomatta juuri ennen betonin vah,Ja. Jyyyyy oli tällöin huomauttanut Gxxxa työn laadusta, mutta asiaa oli vähätelty ja ilmoitettu, ettei tarvetta sitomiselle ollut. Tilaajan edustaja oli ollut työmaalla päivittäin paikalla, koska hän ei enää luottanut aliurakoitsijaan.
Urakkasopimus purettiin, koska tilaaja ei enää lopulta hyväksynyt Nxxxa korjaamaan virheitä ja puutteita, eikä halunnut jatkaa Nxxxn kanssa.
Tilaaja ei hyväksynyt Nxxxn laatua. Sillä, että kyseistä syytä ei kerrottu Nxxxlle ei ollut merkitystä, koska kokonaisuudessaan oli peruste sopimuksen purkamiseen. Kun sopimus purettiin, niin Hyyy jatkoi urakkaa. Jyyyyy ei ollut ollut ennen urakkaa Gxxxn kanssa tekemisissä ja urakan aikana hän oli käynyt tämän kanssa muutaman kerran keskusteluja työmaalla. Hän oli aluksi tehnyt Gxxxlle huomautukset, minkä lisäksi hän oli ollut myös 23.12. katselmuksessa Gxxxn kanssa tekemisissä. Gxxx oli tuolloin sanonut, että hän oli ollut eilen ampumassa ja arvaa kenen naama ristikon takana oli näkynyt.
Jyyyyy ei tiennyt, saiko Nxxx korjata virheitään.
Jyyyyy ei ollut kutsunut 23.12. pidettyä katselmusta, mutta oli kylläkin itse ollut paikalla tilaajan aliurakoitsijana. Ajatuksena oli ollut, että katsotaan työmaatilanne ja selvitetään mahdolliset keskeneräiset työt, virheet ja puutteet sekä selvitetään mitä oli tehty ja mitä oli tekemättä. Tarkempia mittauksia tilaisuudessa ei oltu tehty.
Katselmukseen asti Nxxxlla oli ollut vastuu työturvallisuudesta, mutta sen jälkeen Hyyy alkoi jatkamaan työmaan eteenpäin vientiä. Jyyyyyn mukaan urakan valmiusaste oli 20 prosenttia katselmuksessa, mitä osoitti se, että kun Hyyy oli alkanut jatkamaan töitä, niin sille oli aiheutunut paljon kuluja.
Urakkasopimukset olivat pääosin yhteneväiset, mutta oli myös vähäisiä töitä, jotka kuuluivat Hyyy:lle. Urakkasopimuksessa oli ollut muutama kohta molempien sopijapuolten vastuulla. Jätehuollon osalta Hyyy oli toimittanut jätelavan ja Nxxx oli toimittanut sinne jätteet. Tilaajan kanssa ei ollut samoin. Työmaasähkö oli otettu Dxxxin omistuksessa olevasta 3. rakennuksesta. Hyyy:n puolesta ei ollut jäänyt asioita tekemättä. Jyyyyylla oli ollut tieto, että telineet olivat olleet työmaalla alusta saakka ja niitä voitiin käyttää ensimmäisen kerroksen seinävaluissa tukena.
Jyyyyy oli kuullut tilaajan puolelta palautetta Byyyyyin kautta. Ongelmia olivat olleet valuongelmat, seinien tuenta ja seinien oikaisu, kun valu oli jo tehty. Dxxx oli pyytänyt aliurakoitsijaa oikaisemaan seiniä, mutta tämä oli suhtautunut välinpitämättömästi. Yhteistyö työmaalla ei toiminut ja asiat oli tehty siten, että Nxxx edellä ja muut sai väistyä. Myös työmaan naapureilta oli tullut palautetta ja Gxxx oli aiheuttanut työmaalla agressiivista ilmapiiriä uhittelemalla.
Piirustukset oli hoidettu tilaajan kanssa ja oli saatu arkkitehtipiirustukset, joiden perusteella urakkatarjous oli pyydetty. Hyyy:llä ei ollut oikeutta tehdä muutoksia virallisiin kuviin. Suunnittelija hoiti muutokset.
Jyyyyylla ei ollut tiedossa muita muutoksia kuin mitä virallisesti oli
tehty. Jos esimerkiksi pilari piti siirtää, niin asiasta annettiin tieto rakennesuunnittelijalle ja häneltä tuli tieto muutoksesta. Suunnittelijalta tuli ohjeistus, että hän päivittää muutoskuvat ja piirustukset tulevat myöhemmin. Asiasta kerrottiin Nxxxlle, jotta töiden ei tarvinnut odottaa. Suunnittelija teki muutokset kuviin, toimitti ne rakennusvalvontaa, joka hyväksyi kuvat, jos ei ollut muutettavaa. Kun työmaalla havaittiin muutostilanne, se katsottiin yhdessä, jonka jälkeen soitettiin suunnittelijalle, joka kertoi miten jatketaan. Urakan jatkumiselle ei ollut esteenä se, että odotettaisiin piirustusten muutoksia. Materiaaleja j tarvikkeita oli työmaalla ainakin kahdeksi viikoksi. Jyyyyy oli kuullut tilaajalta ennen urakkasopimuksen purkamista, että Nxxxn työntekijät olivat työmaalla, mutta istuivat autossa, vaikka töitä olisi ollut. Asia liittyi Nxxxn työnjohtoon. Tilaajan ja työnjohdon puolelta oli tullut tietoa, että tarvikkeita oli työmaalla.
Työmaalogistiikan osalta tilaaja oli joutunut varaamaan työmaan vierestä lisää aluetta kaupungilta. Muutenkin työmaalla piti hoitaa tietyt työvaiheet loppuun ennen uusien aloittamista, koska muuten tuli ahdasta.
Tulityökortin osalta Jyyyyy oli kuullut, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut ollut tulityökorttia. Byyyyy oli kysynyt asiasta Gxxxlta, joka oli soittanut Janekille. Joku Nxxxn työntekijöistä olisi halunnut tehdä työt Janekin kortilla, mutta Byyyyy ei tähän suostunut.
Ontelolaattojen asennuksen osalta Jyyyyy on kertonut, että laattojen väliin jäävien rakojen tiivistykseen ei käytetty uretaania. Laattojen väliä ei tarvinnut tilkitä, jos ei tullut alaslaskettua kattoa. Ontelolaattojen alapohja tuli tasata niin hyvin kuin se oli mahdollista. Heitto keskitettiin sinne, mihin ei tule alaslaskettua kattoa. Laatat tasattiin yläpuolella. Laattojen keskinäistä etäisyyttä voitiin muuttaa rautakangella siirtämällä. Nyt ei siirretty sivusuunnassa, koska välit oli tiivistetty vaahdolla.
Betonoinnin puute oli havaittu muun muassa ikkunan pielissä. Puute oli johtunut väärästä valutekniikasta. Aukkojen vieressä oli suurimmat ongelmat. Betonoinnissa olevien isojen puutteiden johdosta oli todettu, että ne pitää korjata. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä betoinnin vajausta esittävästä kuvasta ilmenee, että betonia puuttui.
Myös seiniä jouduttiin purkamaan kokonaisuudessaan, koska harkot oli rakennettu vinoon ja betonoinnissa oli puutteita. Kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva osoitti seinän vinoutta, mikä ilmi mittauksilla. Tilaaja oli vaatinut seinien oikaisemista ja vasta valun jälkeen seinää alettiin oikomaan. Tilaaja oli ottanut asiassa Nxxxan yhteyttä, mutta oikaisua ei saatu tehtyä ja tälläkin hetkellä seinissä on heittoja.
Ikkuna-aukkojen tasaus olisi voitu tehdä valun yhteydessä ennen kuin betoni olisi kuivunut.
Kirjallisena todisteena 4 esitetyssä valokuvassa näkyvä punainen uretaanivaahto oli palovaahtoa ja jos ei ollut keltaista, niin oli käytetty punaista. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat oli otettu nimenomaisesti tältä työmaalta.
Tarvikeostot tehtiin merkillä ja työmiehet kirjasivat työnsä tuntilappuihinsa, jotka vietiin projektiseurantaan.
Todistajana kuultu Nxxx Rxxxnen on kertonut olleensa rakennusalalla töissä 16-vuotiaasta lähtien. Vuonna 1973 hän oli valmistunut mestariksi ja oli suorittanut Fisen tutkinnon (rakennusalan valtakunnallinen pätevöittämisyhtiö) talonrakennustyön valvojana ja talonrakennustyön pääsuunnittelijana. Hän oli oman yrityksensä kautta suorittanut vuodesta 1982 lähtien rakennuttajan tehtäviä ja 2000-luvulla oli ollut isompia kohteita. Vuonna 2013 hän oli joutunut vaihtamaan urakoitsijaa ja saanut tällöin tietää Rxx Gxxxsta. Hänellä ei ollut moittimista Gxxxsta.
Rxxxnen on käynyt nyt kyseessä olevalla työmaalla kaksi kertaa ja kirjoittanut kirjallisena todisteena esitetyn lausunnon. Rxxxnen oli ollut katselmuksessa konsultin ominaisuudessa läsnä. Katselmuksessa oli todettu, että asiapapereita puuttui. Katselmuksessa ei ollut käytössä rakennuslupaa tai hyväksyttyjä rakennuskuvia, koska Gxxx oli kertonut, että Byyyyy oli kieltäytynyt niitä antamasta. Epämääräisiä papereita oli ollut, mutta Byyyyy ei ollut tuonut hyväksyttäviä kuvia. Rxxxsen oli tehnyt johtopäätöksiä katselmuksessa olevien papereiden ja havaintojensa perusteella.
Gxxx oli kutsunut ihmiset katselmukseen. Rxxxnen ei tiennyt, kenen piti kutsua virallinen katselmus koolle ja oliko vastaava mestari tietoinen asiasta. Gxxxlla oli ollut oikeus pyytää katselmusta. Vastaava mestari eli Jyyyyy oli ollut katselmuksessa hiljaa ja vain Byyyyy oli käynyt keskustelua. Rxxxnen ei muistanut, oliko hän pyytänyt Jyyyyylta kuvia.
Itse katselmuksessa työmaa oli kierretty läpi ja tarkastettiin virheet ja puutteet. Katselmuksen tarkoituksena oli selvittää, missä vaiheessa työmaa oli silloin ja mitä virheitä oli tehty ja mikä oli tehty oikein. Jos hän olisi ollut rakennuttaja, hän olisi pysäyttänyt urakan, koska rakennuttajan vastuulla oli työturvallisuus. Työmaalla oli putoamisvaara melkein joka paikassa, mistä hän oli huomauttanut kierroksen yhteydessä.
Laadullisesti katselmuksessa ei ilmennyt mikään erityinen, mutta työturvallisuus pomppasi silmiin. Katselmuksessa oli Rxxxsen mukaan urakasta tehty 80 prosenttia, mutta Hyyy hyväksyi vain, että 20 prosenttia oli tehty. Katselmuksessa ilmeni, että viimeistelytyöt puuttuivat, joten vähintään 70 prosenttia urakasta oli tehty.
Seinien suoruus mitattiin pitkällä vatupassilla, mikä oli normaali käytäntö. Seinien suoruus täytti RYL:n eli rakennusalan yleiset laatumääräykset.
RYL:n mukaan rappauksella voitiin poistaa seinän kaltevuutta, mutta vinokaltevuutta sillä ei voitu poistaa, mutta sellaista ei myöskään havaittu.
Betoniin voi jäädä rotankoloja, jos betoni oli liian jäykkää esimerkiksi ikkunan alaosassa. Jos oli betoniin oli jäänyt onkaloita, rotankolot piti avata ja täyttää betonilla. Seiniä ei tarvinnut purkaa rotankolojen johdosta. Betonin pitäisi valua paikoilleen. Betonointikorkeuden ollessa 1,5 metriä, niin kaikki voitiin saada täyteen, koska periaatteessa näki, miten massa valuu eteenpäin. Sen sijaa betonointikorkeuden ollessa 3 metriä riskit olivat liian suuret. Oli vaarana, että muotit pettää ja seinät kallistuu, eikä 3 metrin seinää voitu enää oikaista seuraavana päivänä.
Gxxxa oli vaadittu tekemään töitä hyväksytyistä rakennekuvista poiketen. Palkkia oli muutettu kantavuuden suhteen, siten että U-palkki oli muutettu L-palkiksi, mutta asiasta ei ollut muutoskuvia. Koska muutoksesta ei ollut annettu hyväksyttyjä kuvia, eikä kirjallista tilausta, niin Gxxx oli toiminut oikein, kun ei ollut tehnyt töitä vaadittujen muutosten johdosta. Jälkikäteen olisi muuten voitu sanoa, että oli toimittu väärin. Rxxxnen on kysyttäessä kertonut, että ei muistanut puuttuiko kattopalkit, mutta hän on laatinut lausunnon katselmuksessa olleiden asiapapereiden perusteella. Myöskin välipohjassa olisi pitänyt olla piirrosten mukaan kuusi pilaria, mutta siinä oli ollut 4 pilaria.
Kyseessä oli radikaali ero. Rxxxnen ei tiennyt, oliko muutettu kuva mennyt läpi. Portaan sivuseinää ei oltu tehty hyväksyttyjen kuvien mukaisesti, minkä johdosta Nxxxlla oli ollut oikeus kieltäytyä töiden jatkamisesta.
Ontelolaattojen osalta Rxxxnen on todennut, että niiden ympäri olisi pitänyt laittaa rengastukset, mutta tässä tapauksessa se ei ollut mahdollista. Ontelolaatat olisi pitänyt lyhentää, mikä sinänsä olisi ollut mahdollista.
Jyyyyy oli toiminut työmaalla vastaavana mestarina, mutta Byyyyyilta oli puuttunut ammattitaito johtaa työmaata. Rxxxnen ei ole tiennyt, miten Byyyyy oli vaatinut muutoksia tehtäviksi kuviin. Rxxxnen oli tavannut Byyyyyin pari kertaa ja kerran Hyyy:n toimistossa.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä valokuvasta 1 Rxxxnen totesi, että raot täytetään uretaanilla ja hammastukset voitiin korjata.
Vaakatason hammastukset voitiin korjata, jotta seinää ei tarvitse korjata. Harkoissa ei voinut olla senttien heittoja eli oli melko millintarkkaa.
Kuvassa 3 ollut harkkojen välinen pystyrako voitiin korjaa laittamalla saumaan uretaania, minkä jälkeen oli lämmöneritykseltään ehjä ja betonin kantava. Kuva 5 ei todistanut Rxxxsen mukaan oliko seinä suora. Jos seinä olisi ollut pahasti vino, sitä ei olisi voitu korjata muuten kuin oikaisemalla. Jos vinous oli 4 senttimetriä, seinää ei tarvinnut purkaa.
Todistajana kuultu Nxxxn työntekijä Mxxx Xxxxxu on kertonut olevansa kirvesmies. Hän oli työskennellyt työmaalla ja kertonut, että siellä oli jouduttu odottelemaan ja oli aiheutunut paljon odotustunteja, koska rakennustavaraa ja piirustuksia oli puuttunut. Odotustunneista ei oltu maksettu. Työmaalta oli puuttunut muoviharkkoja ja töitä oli käsketty tehdä toisin kuin piirustuksissa oli ollut. Kyse oli ollut palkeista. Byyyyy oli kehottanut tekemään töitä toisin kuin oli määrätty, mutta hän ei ollut antanut määräyksiä kirjallisesti. Byyyyy ei ollut sanonut, että joku asia olisi tehty väärin, eikä hänen kanssaan ollut riitaa. Lisätyötä koskevia määräyksiä ei ollut saatu kirjallisesti. Työmaalla ei ollut ollut hyviä rakennustelineitä. Styroksipaketit olivat toimineet telineinä. Yläkerrassa oli ollut telineitä, mutta ei sellaisia kuin olisi pitänyt. Työmaalla oli käytössä kypärä ja suojalasit, eikä siellä ollut tehty työsuojelutarkastusta.
Betonivalua tehtäessä ei ollut ilmennyt ongelmia. Valua ei olisi voinut valaa yli 3 metriä. Nxxxn työntekijöillä ei ollut käytössä punaista uretaanivaahtoa. Nxxxn työntekijät olivat olleet päivittäin työmaalla.
Ikkuna-aukkoja ei oltu tehty väärin, vaan työ niiden osalta oli kesken. Koska odotustunneista ei oltu maksettu, oli syntynyt riitaa, minkä johdosta urakkasopimus purettiin. Xxxxxu ei ole muistanut, oliko jostakin muuta asiasta riitaa. Koskaan ei oltu sanottu, että työnlaatu olisi ollut huono. Byyyyy ei ollut ollut kokojan työmaalla. lkkunapalkin osalta työntekijät olivat odottaneet Byyyyyia ohjeiden antamista varten, koska ikkunapalkkia ei saanut asentaa, koska siihen ei ollut piirustuksia. Palkin pituus oli ollut väärä.
Todistajana kuultu rakennusinsinööri Jxxx Lxxxxnen on kertonut valmistuneensa 1990 Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta ja hänellä on Fisen paikallisvalvojan pätevyys. Fise myöntää eri rakennusalan ammattilaisille erilaisia pätevyyksiä ja paikallisvalvoja on henkilö, joka on pätevä valvomaan rakentamista ja sen suorituksia. Pääsääntöisesti hän ollut omakotitalojen vastaavana mestarina ja valvojana. Hän on toiminut vastaavana mestarina yli 20 vuotta ja rakennusalalla ollut noin 30 vuotta. Ensi vuonna tulee 10 vuotta siitä, kun hän on nähnyt Nxxxn töitä. Hän on toiminut muissa urakoissa Nxxxn vastaavana työnjohtajana. Hän ei ole joutunut huomauttamaan virheistä ja Nxxx katsoo, että työt tehdään suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti. Niissä kohteissa, joissa hän on ollut mukana ei ole ollut moitetta ja työntekijät ovat olleet nopeita tekemään työt.
Lxxxxnen oli käynyt työmaalla pari vuotta sitten joulukuussa, kun siellä pidettiin katselmus sen hetkisestä tilanteesta. Työturvallisuudessa oli jonkun verran huomautettavaa, koska kulkutiet ja telineet olivat puutteellisia. Kulkutiet olivat koskeneet portaita ja tikkaita. Lxxxxnen ei ollut havainnut, että jotain olisi tehty väärin, mutta jotkut työt olivat kesken. Katselmuksessa tehtiin jotain mittauksia seinien suoruudesta, eikä hänen muistikuviensa mukaan ihmeenpää poikkeamaa havaittu.
Mittaukset tehtiin pistokokeenomaisesti. Lxxxxnen ei muistanut, oliko katselmuksessa piirustuksia käytössä tai oliko piirustuksissa ja toteutuksessa eroa. Lxxxxsen mukaan urakasta oli tehty noin 75 prosenttia ja sen pystyi havainnoimaan ilman piirustuksia jokainen joka oli ollut joskus rakennustyömaalla. Lxxxxnen oli ottanut arviossaan huomioon sen, että kaikki ei ollut ollut valmista. Katselmuksessa yksi palkki oli jäänyt hänen mieleensä, koska se makasi oman onnensa Nxxxssa ilman kiinnityksiä. Palkin kiinnittämättömyydestä vastasivat ne, jotka tekivät töitä ja vastaava työnjohtaja.
Muoviharkkoja ei välttämättä tarvinnut suojata sateelta tai pakkaselta, jos niitä käytetään lähimmän kuukauden sisään. Harkkojen pintaan saattoi syntyä mahdollisesti jäätä, mutta pinta ei vahingoittunut. Harkolla oli kaksi tarkoitusta; toimia eristeenä ja kantavalle runkorakenteelle muottina.
Lxxxxsen mukaan noin 1,5 metrin korkuinen betonointikorkeus oli järkevä toteutustapa. Jos tehtiin korkeampi, niin kevyt harkko saattoi muuttaa muotoaan ja siirtyä tai murtua. Jos korkeus yli 3 metriä, niin oli enemmän kuin todennäköistä, että tuli ongelmia. Yleensä 1,5 metrin
valussa pystyttiin katsomaan valuuko betoni oikein. Jos valun yhteydessä betoniin jäi onkaloita, niin syynä oli joko se, että betoni oli liian jäykkää tai siellä oli kiviä. Jos oli kivierottuma tai melko paljon raudoitusta, niin betoni ei mahdu kulkemaan välissä. lsohkokin onkalo voidaan korjata. Ensin on havaittava sen kohta ja onkalon ylälaitaan tehdään aukko. Aukkoon laitetaan painemuotti ja riittävän juoksevalla betonilla täytetään onkalo. Koko onkaloa ei tarvinnut kaivaa auki. Tällä tavoin täytetty betoni oli kantavuudeltaan ja eristävyydeltään normaalia tasoa.
Ontelolaattojen asentamisesta Lxxxxnen on kertonut, että ne asennettiin yleensä niin, että laatan molempien päiden kohdalla oli korokepalat. Laserilla katsottiin, että samalla korolla. Vierekkäiset laatat tuli olla samalla korkeudella. Laattojen väliin jäävään rakoon oli hyväksyttyä laittaa alapuolella uretaanivaahtoa. Laatoissa oli yleensä pientä esijännitystä, joka tasaantui yläpuolelta pintalattia valulla ja alapuolelta alaslaskulla tai tasoittamalla. Alaslaskua käytettiin, jos laattojen välillä oli suuria eroja tai rakennettiin ilmanvaihtokanavia tai kosteustiloja. Lxxxxnen ei tiennyt käytettiinkö tässä korokepaloja, eikä hän havainnoinut ontelolaattoja erityisemmin.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esityn harkkojen epätäsmällisyyttä koskevan kuvan osalta Lxxxxnen kertoi, että ensiksi katsotaan, että raudoitus on kunnossa, jotta palkki voitiin valaa. Harkkojen väli voitiin täyttää uretaanilla ja hammastukset tasata. Lxxxxnen oli nähnyt työmaalla puolalaisia telineitä, mutta ihmetteli, että työturvallisia telineitä ei ollut. Harkkojen päätyä samalla kohtaa esittävästä kuvasta ilmenee, että harkkojen päädyt olivat samalla kohtaa, mutta kyseisellä harkkotyypillä se ei ollut virheellisesti koottu. Koska kantava rakenne on betonia, niin merkitystä ei ollut sillä tehdäänkö harkkojen täyttö suoraan vai siksakilla. Kuvanmukaisessa kokoamistyylissä kantavuus ja lämmöneristys oli sellainen kuin piti. Tuentakuvasta ei pystynyt päättelemään, onko seinä suorassa. Voi olla että toinen pää on kiinni.
Kuvasta ei pysty sanomaan onko betonia sisällä vai ei, mutta kuvassa ei näy betoniroiskeita. Työmaalla ei ollut yleisesti määriteltyjä rakennustelineitä, jossa olisi ollut kaiteet ja reiva. Lxxxxsen työmaalla näkemät puolalaiset telineet eivät olleet työturvallisia telineitä.
Lxxxxnen ei ollut tutkinut aliurakkasopimuksen tekstiä, eikä ollut ollut puhetta, kenen velvollisuutena telineiden hankkiminen oli ollut.
Todistajana kuultu tilaajan edustaja Dxx Dxxx on kertonut aloittaneensa 1970-luvulla rakennusalalla ja perustaneensa 1980-luvun alussa oman yhtiön ja toiminut perustajaurakoitsijana sadoissa kohteissa. Pääsääntöisesti kyse on ollut pientaloista. Tässä tapauksessa hän oli koko kohteen rakennuttaja. Tarkoituksena oli rakennuttaa nykyaikainen passiivirakenteinen kivirunkoinen talo. Walhbergin yhtiö oli teettänyt arkkitehtikuvat ja rakennuslupa oli lainvoimainen. Kun rakennusurakasta oli sovittu ei ollut leimattuja kuvia, vaan silloisilla arkkitehtikuvilla oli saatu rakennuslupa. Muutokset kuviin tehtiin rakennesuunnittelussa. Rakennuslupaa varten oli päivitetty kuvakokoelma, mutta yhteenkään arkkitehtikuvaan ei oltu tehty muutoksia. Tilaaja oli myynyt rakennepuolen suunnittelun Hyyy:lle, koska sen tiedossa ei ollut ollut sellaista henkilöä, joka olisi hallinnut passiivirakentamisen.
Hyyy:n vastuulla oli runko vesikattoon asti siten, että ikkunat ja ovat ovat paikallaan ja lämpö pysyy sisällä. Talotekniikan puolelta kaikki piti olla valmista ja piti pitää ilmatiiviysmittaus, kun kohde valmis. Ikkunoiden asennus ja ostaminen olivat kuuluneet urakkaan. Tarvikkeiden hankkiminen oli kuulunut Hyyy:lle ja aliurakoitsijaksi oli tullut Nxxx. Työn osuus urakasta oli siirretty Nxxxlle. Muutoksena asiaan oli voinut tulla olohuoneen ikkunapuitteiden muutos siten, että pienet ikkunat vaihtuivat yhdeksi isoksi ikkunaksi, josta tuli jotain lisäkuluja. Muutokset maksoivat lisätöinä 17.500 euroa, minkä Dxxx maksoi. Ikkunoiden muutos ei vaikuttanut työhön. Nxxxn työskennellessä työmaalla ei päästy ikkunoiden asentamiseen asti. Urakan päättyessä ei ollut edellytyksiä asentaa ovia ja ikkunoita.
Nxxxn aloittaessa työt urakka lähti räväkästi käyntiin ja työmiehet olivat innokkaina työmaalla päivittäin aamusta iltaan. Tällöin ei vielä ollut lainvoimaista rakennuslupaa, vaan se olisi lainvoimaistunut kolmen päivän päästä. Nxxxn puolelta esitettiin toive, että rakennusvalvonnalta voitaisiin hakea valulupaa ja Dxxx meni kyseisenä iltapäivänä rakennusvalvontaan. Se aluksi tyrmättiin, mutta kun Gxxxlle kerrottiin asiasta, se ei miellyttänyt häntä ja he lähtivät uudelleen rakennusvalvontavirastoon ja kiemuroiden kautta valulupa saatiin sillä ehdolla, että piti tallettaa 5000 euroa ja maksaa 500 euroa luvasta valaa ennen lainvoimaistumista.
Sähköasioista oli sovittu Hyyy:n kanssa siten, että sähkö otettiin olemassa olevasta rakennuksesta muutamat ensimmäiset viikot. Oli vain yksi ainoa muuntaja ja sulakkeet paukkuivat.
Dxxx kertoi, että työmaalla oli jonkin verran raudoituksia, joita ei ollut sidottu ja Hyyy:n puolelta oli havaittu, että osa raudoituksista puuttui.
Sitomiset tehtiin pääsääntöisesti ennen valua, mutta Dxxxin mukaan mitään ei ollut jäänyt sitomatta. Eli alkuun ei ollut sidottu, mutta keskustelun jälkeen ne oli sidottu.
Yksi piirustusmuutos oli koskenut ikkuna-aukkoja. Lisäksi yhdessä ulkoportaassa oli piirretty portaiden väliin tiiliseinä, joka muutettiin lasiseksi, jotta porrassyöksyyn saatiin väljyyttä. Portaiden muutoksesta ei rakennekuvamuutosta oltu tehty, mutta rakennepiirustus oli olemassa.Tiiliseinä ei vaikuttanut portaiden kannatukseen, vaan porrasrakenne. Muutoksessa oli kyse ulkonäöllisestä asiasta. Myös takapihalla parvekepilareita muutettiin siten, että kolmen pilarin sijasta tehtiin neljä pilaria. Rakennesuunnittelija oli suunnitellut alunperin toisin ja Dxxx oli vaatinut asiaan muutosta ilman piirustusta. Kenelläkään ei ollut toteutetun tavan piirustuksia. Pilareiden osalta arkkitehtikuvista ei voitu rakentaa mitään. Myös varastokoppia oli muutettu siten, että aluksi suunniteltu harkkoseinä muutettiin puuseinäksi, mutta kyse ei ollut rakennemuutoksesta. Muutokset lähinnä vähensivät työn määrää, eivätkä vaikuttaneet siihen, että töiden olisi tarvinnut seistä sen takia.
Muita töitä olisi voitu tehdä. Vaikka oli vaadittu muutosta, niin rakennepiirustuksia ei tullut.
Nxxxn työntekijät olisivat halunneet tehdä töitä eri järjestyksessä. He halusivat toteuttaa enemmän isompia kokonaisuuksia ja pienemmät täytetyöt jätettiin tekemättä. Marraskuun loppuun tai joulukuun alkuun asti työntekijät olivat olleet työmaalla suhteellisen aktiivisesti tehden töitä 7 päivänä viikossa. Joulukuun alussa joku oli alkanut tökkimään, eikä työntekijöitä näkynyt tontilla. Sekä Hyyy:n että Gxxxn puolelta oli puhuttu eri näkemyksistä, mutta Dxxx ei tiennyt, kuka oli asiassa oikeassa. Hyyy:n ja Nxxxn välillä oli keskinäistä kahnausta. Sen sijaan hänen oma käsityksensä oli, että pidemmälle urakka eteni ja mitä ylemmäksi mentiin,niin sitä enemmän valuun oli liittynyt ongelmia, joita ei haluttu kohdata. Takaiskujen määrä oli alkanut lannistamaan. Jossain ; vaiheessa Dxxx oli huomauttanut, että talvi tulee ja työt edisty'ivät suhteellisen verkkaisesti. Hän oli ilmoittanut asiasta Hyyy:lle ja todennut, että varaa pelleilyyn ei ollut, koska hän maksoi talvirakentamisen kulut.
Dxxx halusi asiaan muutosta ja oli vaatinut, että jotain pitää alkaa tapahtua ja jos miesten pitää vaihtua, niin sitten niiden on vaihduttava. Hän ei kuitenkaan ollut vaatinut Hyyy:ltä, että Nxxxn urakkasopimus tuli purkaa. Dxxx ei ollut antanut lisäaikaa kenelläkään, mutta isompi merkitys oli lopputuloksella. Hän oli ajatellut, että vuoden vaihteessa pääurakasta olisi ollut valmis 50 prosenttia ja oltaisiin sateelta suojassa.
Gxxxn mielestä tavaraa ei ollut mistä tehdä. Dxxxin mukaan olisi pitänyt tehdä täytetöitä ja materiaalia oli. Häntä harmitti, että töissä oli energisiä työntekijöitä, mutta kukaan ei osannut ohjata Nxxxn työtä.
Dxxx olisi toivonut vesikaton mahdollisimman nopeasti päälle. Jos tehtiin mitä haluttiin, niin työmaa meni tukkoon. Silmiinpistävää asiassa oli se, että Gxxx halusi määrätä, miten työt etenee ja esimerkiksi maansiirtourakoitsija joutui joustamaan Gxxxn suhteen ja muut joutuivat siirtämään omia työvaiheitaan. Yhteistyö ei toiminut. Väillä Gxxxn kielenkäyttö meni överiksi. Nxxxn työntekijät olivat sanoneet, että he eivät tee töitä, koska oli jotain selvittämättömiä asioita. Dxxx on todennut, että Nxxxn kirjallisena todisteena esitetty Gxxxn lähettämä sähköpostiviesti on voinut tulla hänelle. Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetty sähköposti koski piirustuksia. Ensimmäiset kuvat olivat menneet käyttökelvottomiksi sateessa, joten toiset kuvat laitettiin kelmun sisään.
5.12. lähetty sähköposti koski sitä, että työmaata olisi haluttu edistää oman mielihalun pohjalta. Olisi haluttu edistää isompia kokonaisuuksia.
Urakan alussa työsuojelumääräyksiä toteutettiin pääsääntöisesti, mutta huomauttelua oli kuitenkin jonkin verran. Päivän jälkeen Dxxxin oli pitänyt käydä katsomassa, että kohde oli ok kunnossa. Työmaa-aitaus oli normaali verkkoaitaus jalustoilla. Kulkuaukkoja ei aina muistetut sulkea tai laittaa jalustoja. Aitojen laitto oli myyty kokonaan Hyyy:lle, joka oli omien sanojensa mukaan myynyt sen Nxxxlle. Dxxx teki asioita, jos jotain oli jäänyt roikkumaan. Hän oli käynyt sanomassa, että muistakaa laittaa aidat kiinni. Dxxx oli huomauttanut kaikkia osapuolia telineinä käytetyistä eristestyrokseistä, koska niiden pitäisi olla ehjiä ja toimia lattian lämmöneristeinä. Gxxxn mukaan styroksilevyt olivat nopeammat ja kätevämmät. Työmaalle hankitut telineet olivat tulleet tehtaalta ja ne olivat ok ja ne kiinnitettiin seinään. Ne olisi myös saatu lähtemään betonin päältä.
Varusteiden osalta Nxxxn työntekijöillä oli epätyypillinen työasu, koska ei käytössä ei ollut ollut huomiovaatteita, kypäriä tai suojalaseja. Huomautuksen jälkeen asia oli kuitenkin korjattu ja ne otettiin käyttöön. ·
Tulityökortin osalta Dxxx oli kuullut, että Nxxxlla ei ollut lupaa, mutta toisen luvalla olisi voitu tehdä. Lopulta oli päädytty siihen, että Hyyy hoiti itse asian ja Nxxxlta piti tulla jälkivalvonta.
Dxxx oli joutunut puuttumaan seinien tekoon, koska ennen valua niitä ei ollut linjattu, vaan ne mutkittelivat. Tehtaalta tulevalla tukitelineellä olisi tullut hoitaa tuenta siten, että rautatankoon pystyttiin kiinnittämään harkot, mutta tuentaa ei ollut ollut aluksi. Ajatuksena oli ollut, että valun jälkeen työnnetään kohdilleen. Dxxx oli huomauttanut asiasta Nxxxn työntekijöitä, kuka milloinkin oli paikalla. Asian suhteen oli tullut paniikkia, koska muotit eivät ollet kestäneet valupainetta ja Dxxx oli käynyt joka valun jälkeen melkein päivittäin oikaisemassa seiniä. Dxxkki olivat pelänneet valua, koska joka valussa melkein pullahti, koska ei ollut tuettu. Jos olisi pullahtanut, niin valu olisi pitänyt pysäyttää. Pullahdus puolestaan johtui siitä, jos muottiharkkoja ei oltu kasattu oikein. Tuenta olisi kuulunut tehdä sisäpuolelta, eikä sille ollut esteitä, kun antura oli valettu. Molemmin puolin olisi tarvittu puoli metriä tilaa ja siihen olisi pitänyt kiinnittää teline. Myös ikkunan pielissä oli pullahdusvaara ja ennen valua oli ollut tukemattomia ikkunan pieliä. Yksi iso ongelma oli se, että betonia laitettiin kiireellä sisään. Jossain vaiheessa tuennassa ruvettiin petraamaan. Kerran hän ja Gxxx oli katsoneet yhdessä seiniä ja kerran hän oli joutunut soittamaan Gxxxlle, että jonkun on tultava työmaalle takaisin, koska hän ei voinut niitä yksin oikoa. Muut kerrat hän oli itse oikonut valuja.
Dxxx ei ole osannut sanoa, koska telineet olivat tulleet työmaalle. Ne tulivat tehtaalta telinekuormassa, eikä muita telineitä niiden rinnalle olisi mahtunut. Kyseessä oli tukitelineet, jotka laitettiin seinän vereen ja ne tukivat sisäpuolelta. Esteitä telineiden käytölle ei olisi ollut. Standardit täyttäviä telineitä ei ollut ollut.
Gxxx oli keskustellut aika ajoin, että materiaalia puuttui. Walhberg ei ollut tiennyt, oliko ollut ylimääräisiä tuntitöitä.
Tukia ja rautoja oli käytetty ensimmäisen talon toisessa kerroksessa ensimmäisen metrin jälkeen. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva liittyi siihen, että jo betonoitu seinä oli vinossa ja sitä saatiin oikaistua vähän. Harjateräkset laitettiin, kun betoni oli jo sisällä. Sen sijaan vaakateräkset laitettiin ennen betonointia. Kuvassa näkyvät laudat kertovat, että seinä oli vino. Vetoliinoilla yritettiin kiristää.
Harkkokuvassa samat harkot, jotka olivat mahtuneet alhaalla, eivät mahtuneet enää ylhäällä. Useamman sentin heitto ei ollut hyväksyttävä ja hampaat eivät menneet paikalleen. Koska seinä oli valettu ja se oli alhaalta vino, niin harkot eivät enää menneet ylhäältä kohdilleen.
Dxxx oli ollut huolissaan myös ikkunanylityspalkeista. Muun muassa Ikkuna-aukkojen pielistä löytyi myös isoja reikiä. Betonissa olevat reijät oli havaittu sähkömiehen töiden yhteydessä kun seiniä alettiin koputtelemaan. Ne paikat käytiin läpi, joissa lujuuksia esimerkiksi ikkunanpielet ja seinät. Kun ongelmakohta löydettiin, purettiin eristemuotti harkosta, jotta onkalo saatiin esiin. Sen jälkeen juotosvalulla tehtiin korjaustyö.
Katselmuksessa 23.12. oli käyty läpi todella viNxxx seiniä, mutta kuitenkin Rxxxnen oli sanonut, että seinien suoruus täyttää kaikki määräykset. joku oli käyttänyt katselmuksessa kolmen metrin vatupassilla varustettua linjaria, mutta Dxxxin mukaan seiniä ei vatupassilla voitu tarkistaa. Dxxxin mukaan seinien suoruus ei täyttänyt määräyksiä ja edelleen joissain on iso heitto. Mittaukset olisi pitänyt tehdä linjarilla, siten että joku pää piti olla kiinteästi kiinni.
Dxxx oli esittänyt katselmuksessa kommentteja, mutta niissä oli ollut kyse muista kuin varsinaisista rakennusvirheistä. Pieniä pyyntöjä ei huomioitu. Katselmuksessa oli toisen talon molempien kerrosten ulkoseinät tehty ja valuharkko valettu. Toisessa talossa oli ensimmäinen kerros tehty, mutta toinen kerros puuttui. Työmaa oli melkein kuin alussa. Ikkunat ja ovet, huoneistojen välisiä seiniä ja rappuja puuttui.
Yksi rappunousu oli tekemättä. Myös muun muassa katokset, lipat, vesikatto ja yläpohjan eristeet puutuivat. Dxxxin mukaan pääurakkasopimuksesta oli tehty 30 prosenttia ja jos kaikki työ kuului Nxxxlle, niin silloin 70 prosenttia oli tekemättä. Katselmuksen jälkeen Dxxx pyrki olemaan kaikkien kaveri, eikä hän halunnut puuttua Hyyy:n ja Nxxxn väliseen riitaan. Gxxx soitti hänelle paljon ja mollasi Hyyy:tä.
Seiniin tehtävien ilmanvaihtoaukkojen osalta Dxxx oli käynyt merkkaamassa seiniin paikkoja. Asiat kuitenkin tapahtuivat nopeasti siten, että aamulla oli päätetty, että tänään valetaan. Kovan kiireen johdosta Gxxx oli kuitannut, että ei keretä laittamaan varauksia valuun, mutta hän poraa timanttiporalla reijät myöhemmin. Dxxx oli keskustellut asiasta Hyyy:n kanssa ja asia oli sopinut heille. Töiden seistessä reikiä olisi voitu tehdä.
Dxxx oli maksanut eriä etupainotteisesti. Jos urakkasopimus olisi pysynyt voimassa, niin maksupostijärjestyksellä ei olisi ollut merkitystä.
Väitetystä anastetusta sinisestä vihosta Dxxx on todennut, että ei sellaista ole koskaan ollutkaan. Työmaakopissa ei ollut paljoa hyllytilaa ja se oli varattu kuville ja lapuille.
Dxxx oli vuokrannut kiinteistön ulkopuolelta tilaa materiaaleille. Tavarat otettiin vastaan talon välittömään läheisyyteen, eikä tavaroiden siirto takerrellut. Kulmaraudat vietiin kauaksi ja ne siirrettiin maansiirtokoneella. Dxxx oli huomauttanut raudoista Hyyy:tä.
Rakennetarvikkeiden suojauksen osalta Dxxx on kertonut, että styroxin oli oltava tosi puhdasta ja siistiä. Jos jäätyivät, niin eivät menneet enää paikalleen. Kirjallisena todisteena esitetyssä kuvassa näkyi lunta harkoissa, mikä hidasti työtä.
Aitauksesta Dxxx on todennut, että ei ollut tehnyt aitausta. Koko työmaa oli aidattu ennen kuin se alkoi. Dxxx ei ole tiennyt, kuka oli maksanut aidan kaatumisesta aiheutuneet vahingot.
Todistajana kuultu Byy Byyyyy on kertonut, ettei hänellä ollut ollut suoranaista rakennusalan koulutusta, mutta hän oli aloittanut työskentelyn rakennuksilla 13-vuotiaana. Hän oli käynyt ammattikoulun ja valmistunut puusepäksi. Alalla hän on ollut töissä noin 25 vuotta.
Hyyy:n palveluksessa hän on ollut työnjohtajana. Nxxxn ja Hyyy:n välillä oli tehty urakkasopimus kohteesta ja koska Hyyy:ltä ei ollut ollut ketään toimijoita, niin Nxxx oli tehnyt työt. Kuitenkin sisäkuoren teko kuului akustiikka syistä Hyyy:lle. Muuten tilaajan ja Hyyy:n ja Hyyy:n ja Nxxxn välinen urakka oli sama. Hyyy vastasi materiaaleista ja valvonnasta.
Urakka lähti melkoisella hopulla käyntiin ja aluehallintovirastosta oli tehty työsuojelutarkastus ja oli huomautettu, että aitarakenteet ja henkilökohtaiset suojavarusteet puuttuivat. Huomioliivit tulivat tämän jälkeen Nxxxn työntekijöille ja aidat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Sen sijaan esimerkiksi harjaterästä leikattiin ilman silmäsuojaimia, eikä kypäriä ollut käytössä. Kun siirryttiin rakennusten toisen kerroksen tasolle, niin ne otettiin osittain käyttöön. Kun aidat saatiin pystyyn, niin niistä huolehtiminen jäi Nxxxlle. Byyyyy oli huomauttanut aidasta, mutta vastauksena oli ollut vain, että ei kuulu mulle.
Nxxxn työhön jouduttiin puuttumaan ensimmäistä kertaa ennen anturan valua. Anturassa harjateräkset piti olla ja niiden piti olla kiinni. Asia korjattiin huomautusten jälkeen, eikä pohjatöissä ollut ongelmia. liman sitomista ei valettu.
Materiaalihankintojen suhteen oli sovittu, että Nxxx ilmoittaa hyvissä ajoin tarvittavista materiaalihankinnoista. Tavaraa jouduttiin kuitenkin tilaamaan siten, että sen olisi pitänyt olla jo eilen paikalla, mutta sitä saatiin kuitenkin nopeasti. Sellaista tilannetta ei ollut, että töitä ei olisi voitu tehdä. Nxxx oli valittanut siitä, että ei voi tehdä työtä, kun ei ollut tavaraa. Byyyyyin mukaan materiaalia kuitenkin oli siten, että työmaata olisi voitu edistää. Portaita ja rakenteita olisi voitu tehdä sekä ikkunoita ja ovia ja korjauksia ja ilmastointiputket olisi voitu tehdä. Muoviharkkojen toimittamisessa oli muutaman päivän viive, mutta odotustunteja ei ollut. Jos odotustunteja oli ollut, niin ne oli maksettu. Lisätöistä sovittiin esimerkiksi harkkojen kokoaminen ja niistä maksettiin. Kun Nxxxn työntekijät istuivat autossa, niin siitä ei maksettu ja Gxxx lähetti hyvityslaskun.
Työt etenivät aluksi todella ripeästi, mutta sitten hidastui ja tuli täydellinen piittaamattomuus jäljestä. Kokoajan asioita jouduttiin kontrolloimaan ja jotain rakenteita kasattiin ilmoittamatta asiasta Byyyyyille. Rakennuttajan edustaja oli ollut aktiivisesti työmaalla. Byyyyyin ei ollut ollut tarkoitus olla kokoajan paikalla, vaan ainoastaan viikottain. Dxxxiltä oli myös alkanut tulemaan viestiä, mitä asioita ei oltu tehty ja hän oli itse joutunut tekemään esimerkiksi tuennat. Asiasta oli huomautettu Gxxxlle.
Työmaa oli alkanut myös olla vaarallinen. Yksiäkään telineitä ei oltu haluttu ottaa vastaan. Byyyyy itse huomautti noudattamaan vallitsevia työturvallisuusmääräyksiä. Työmaalle oli vuokrattu jossain vaiheessa alumiinitelineet, joissa oli pyörät mukana, mutta Byyyyy ei muistanut,
oliko se ennen vai jälkeen sopimuksen purkamisen. Silloin kun Nxxx työskenteli oli käytännössä ollut pienemmät telineet. Telineitä olisi voitu käyttää, jos vain Nxxx olisi ilmoittanut, mitä se haluaa, niin niitä olisi toimitettu. Nxxx oli kieltäytynyt telineistä ja työntekijät käyttivät styroxpaaleja telineiden sijasta. Stryrox paaleilla e,i voinut \ukea harkkoja. Työmaalla ei ollut näkynyt standardit täyttäviä telineitä. Su,ojakaiteet olivat olleet työmaalla koko ajan, mutta niitä ei oltu laitettuipaikalleen.
Työturvakorttia Nxxxn työntekijöillä ei ollut, mutta Gxxx oli luvannut korjata asian ja seuraavana aamuna kaikilla oli kortit. Nxxxn työntekijöillä ei ollut myöskään tulityökorttia, mutta Gxxx oli ehdottanut, että hänen kaverinsa Janek antaisi luvan. Jos henkilö olisi ollut paikalla vahtimassa työtä, niin Byyyyy olisi hyväksynyt asian. Byyyyy ei koskaan nähnyt kyseistä henkilöä työmaalla, eikä Gxxx koskaan sanonut, että Janek olisi tulossa. Byyyyy sopi asian Gxxxn kanssa, että koska tulityökortin omaavaa henkilöä ei ollut, niin Hyyy:n hoiti asian, koska sen työntekijällä oli lupa. Sopimus piti, eikä Nxxxn tarvinnut korvata tehtyä työtä.
Harkkojen kokoamisessa ja valaamisessa leimaava oli se, että ohjeita ei otettu vastaan. Valu meni aina Nxxxn oman aikataulun mukaan, eikä tullu Hyyy:n tietoon. Hyyy on kasannut harkkoja 3 metrin korkeuteen, mutta ne voitiin tehdä myös matalampina, mutta tällöin virheiden määrä kasvoi, koska harkot eivät kasaantuneet ylempää. Nxxx ei tehnyt harkkoihin tuentaa ja harkot valettiin 1- 1,5 metrin korkuisina. Kun betoni oli kuivunut, seiniä oli jäänyt vinoiksi. Betonin valauksessa oli kyse ammattitaidon puutteesta. Jos syöttönopeus oli riittävän alhainen, niin valu voitiin tehdä matalampana. Nxxx tilasi itse betonit, mutta Byyyyy tilasi pumppuputken, joka oli pienin mahdollinen. Dxxkki betoni tilattiin samalla 8 millimetrin kivellä.
Seinien korjauksia tehtiin Dxxxin toimesta tai takaisinkutsusta. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetyssä tuentakuvassa oli kyse viimeisistä valuista, joita Nxxx teki. Talo nro 3 oli valettu vailla tuentaa. Dxxx oli tutkinut seiniä vatupassin kanssa ja todennut niiden olevan viNxxx. Nxxxn työntekijät olivat ilmoittaneet, että kuormaliinoilla voitiin kiskoa seinää sisäänpäin. Sillä ei kuitenkaan saatu suoristettua tarpeeksi. Kuva oli otettu valun jälkeen, kun tartuntaraudat oli työnnetty betonin sekaan.
Ontelolaattojen asennuksen osalta Byyyyy on kertonut, että ontelolaattoja ei oltu tasattu alta. Laatoissa oli esijännityksenä keskellä pieniä heittoja. Jos laatat jäivät näkyviin maalauksen ja tasauksen jälkeen, niin ne tuli tukea alhaaltapäin siten, että alapuoli jää suoraksi. Tässä tapauksessa ontelolaatat piti jäädä näkyviin. Koska laattojen väliin oli jäänyt kymmenen millimetrin heittoja, Dxxx oli ehdottanut, että laitetaan umpeen siten, että hän hankkisi tarvikkeet ja Nxxx tekisi työt.
Dxxx oli keskustellut asiasta Gxxxn kanssa, mutta Nxxx ei ollut tehnyt työtä. Nxxxn asentamiin ontelolaattojen väleihin oli jäänyt normaalia isompia rakoja, jotka oli täytetty uretaanivaahdolla, eikä niin yleensä toimittu.
Muutoksina kohteeseen oli tehty työmaan aikana se, että parvekkeen palkkeja oli muutettu. Rakennesuunnittelija oli suunnitellut ne, mutta rakennuttaja puuttui asiaan, koska ne veivät liikaa näkyvyyttä. Palkkia muutettiin siten, että putkipalkista tehtiin L-palkki. Rakennesuunnittelija · suunnitteli, että minkä koinen L-palkki reunaan tuli, jotta se kantoi.
Muutos tehtiin ehkä marraskuun lopussa. Nxxxn työntekijät työskentelivät ahkerasti marraskuun loppuun asti, mutta koko ajan oli huomautettavaa. L-palkin ja sen päälle laitettavien ontelolaattojen asennus ei haitannut joulukuun alussa töitä, vaan pikemminkin helpotti niitä. L-palkkiin saatiin uudet suunnitelmat, kun rakennesuunnittelija suunnittelija piirsi varsinaiset kuvat rakennusvalvontaan, joka hyväksyi ne. Ennen hyväksyntää Byyyyy piirsi itse, miten asia tulisi käytännössä olemaan. Sillä ei ollut asiassa merkitystä, että kuvat hyväksytettiin myöhemmin rakennusvalvonnassa. Muutostyöstä aiheutuva lisätyö Nxxxlle oli alle 10 tuntia ja se maksettiin. Pilarin muuttamiselle entisen 3 pilarin tilalle tehtiin 4 pilaria ja asiasta keskusteltiin ja hyväksytettiin rakennesuunnittelijalle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Vuoden 2014 helmikuussa asiaan saatiin virallisesti hyväksytyt piirustukset. Dxxkki rakenteet oli tehty rakennesuunnittelijan hyväksymillä ja suunnittelemilla piirustuksilla.
Pilarien muutostyö tehtiin pohjakerroksen jälkeen, joten se ei
viivästyttänyt töitä joulukuussa. Varaston katon muuttuessa, muutospiirustusta ei koskaan leimattu, mutta se ei aiheuttanut työn hidastumista.
Portaiden osalta Nxxx ei suostunut laudoittamaan portaita, jotta ne olisi saatu valettua. Syyksi esitettiin, ettei ollut tavaraa tai riittäviä piirustuksia, vaikka todellisuudessa materiaalia oli olemassa. Leikkauskuvannot asiasta oli ja Dxxx oli käynyt piirtämässä porraskuviot. Portaan rakenne oli selvitetty piirustuksissa. Portaita muutettiin siten, että niiden viereinen seinä poistui, mutta muutos ei vaikuttanut lujuuteen. Byyyyy oli piirtänyt ja antanut alustavat kuvat portaista rakennussuunnittelijan ohjeiden mukaan. Byyyyyin piirtämä vastasi siis sitä, jonka rakennesuunnittelija tuli myöhemmin piirtämään. Kyse oli rakennussuunnittelijan päätöksistä, joista myöhemmin tehtiin tarvittavat kuvat. Nxxxn työntekijöillä oli käytössä Byyyyyin piirtämät kuvat asiasta. Hyyy:llä itsellään ei ollut piirustusoikeuksia. Pääurakoitsijalla piti olla mahdollisuus tarkastaa piirustukset.
Nxxxn työskentely oli luokatonta viimeiset kolme viikkoa. Gxxx oli kertonut, että hänellä oli muita työmaita ja Nxxxn työntekijät istuivat autossa. Kun heiltä oli kysytty asiasta, niin vastaus oli ollut, etteivät he saa tehdä töitä ja käskivät soittaa Gxxxlle. Gxxx oli ilmoittanut, että ei ollut tavaraa. Byyyyyin mukaan haluttiin keskittyä töihin, jotka oli erikseen maksupostissa.
Urakkasopimus oli purettu, kun rakennuttaja oli lämmennyt asiassa. Nxxxlle oli annettu kolme viikkoa lisäaikaa. Rakennuttaja oli todennut, ettei kohde tule valmistumaan. Byyyyy oli jutellut asiasta Jyyyyylle toimistolla ja oli todettu, että sopimus oli pakko purkaa.
Purkupäivänä rekka oli hakenut Nxxxn kontin, jossa oli ollut myös Hyyy:n tavaraa. Byyyyy keräsi kontista Hyyy:n tavarat, joiden joukossa oli epämääFxxxen läjä rakennuspiirustuksia. Hän oli todennut Nxxxlle, että ette tee näillä mitään ja laittanut ne pussiin. 23.12. toimitetussa katselmuksessa, jossa oli selvitetty työmaan valmiusastetta, Gxxx oli ollut sitä mieltä, että Nxxxn sininen vihko oli hävinnyt. Asiasta oli tullut virallinen poliisikysely, mutta asiassa ei ollut ollut aihetta enempään tutkintaan. Byyyyy oli palauttanut muovikassista piirustukset katselmuspäivänä. Hän ei ollut kiinnittänyt huomiota, oliko piirustuksissa ollut Gxxxn tekemiä merkintöjä.
Katselmuksesta oli tullut ilmoitus, eikä Byyyyy ollut ollut sitä vastaan. Katselmuksessa oli käyty läpi seinät, mutta mittauksia laserilla ei oltu tehty. Rxxxnen oli todennut asioita silmämääräisesti ilman mittalaitteita. Hän oli muutenkin todennut, että on Fisen tarkastaja ja kohde oli rakennettu RYL:n mukaisesti. Katselmuksesta ei kirjattu mitään numeerisesti ylös ja valmiusastetta oli käyty läpi. Myöhemmin kun seiniä oli tarkasteltu, niin niitä oli käyty läpi vatupassilla ja oli ilmennyt, että heittoja oli ja seinät kaarsivat. Betoniin kiinnitettävää mittauslaitetta ei ollut ollut käytössä. Katselmuksessa oli käyty läpi, missä vaiheessa työmaa oli ja oliko rakennusvirheitä. Urakasta oli tehty noin 20-30 prosenttia. Suurimmat kohteet puuttuivat eli ikkunat ja vesikatot, räystäät, ulkoportaat, osa rakenteista ja ulkovaraston kattorakenteet.
Nxxxn urakan perusteella kohteen olisi tullut olla sään kestävä. Nxxx ei ollut ilmoittanut, että se haluaisi korjata asioita, joten katselmuspäivänä Hyyy:n edustaja oli tullut korjaamaan tilannetta. Byyyyy ei ollut koskaan itse kysynyt Nxxxlta, voisiko se korjata virheitä.
Nxxxn edustaja oli tehnyt rakennusvalvontaan ilmoituksen tai kantelun, että oli toimittu rakennuslupamääräysten vastaisesti, mutta asia ei johtanut mihinkään. Rakennussuunnittelija oli ilmoittanut, että asiat oli tehty hänen suunnitelmien mukaan.
Ontelolaattojen osalta Byyyyy on kertonut, että korokepaloja ei käytetty ainakaan rakennuksessa nro 3 ja laatat olivat jääneet porrastetuiksi. Jos korokepaloja olisi käytetty, niin asiaa olisi saatu vähän korjattua. Laatat olisi saatu tasan, jos ne olisi tuettu ennen valua. Laattojen kantavat päät olisi pitänyt tasata ja keskeltä olisi pitänyt työntää tönärillä. Koska yläpuolinen valu oli tehty, laattaoja ei voitu tukemalla enää siirtää. Nyt tehtiin alaslaskettu katto ja uretaanivaahto oli vedetty laattojen saumaan peittämään eroa. Byyyyy ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt kyseistä menetelmää. Uretaanivaahto voitiin poistaa myöhemmin. Ontelolaatat oli asennettu siten, että sidontaa ei ollut, vaan palkki muodosti valutopparin. Rautapuikko hitsattiin reunasta kiinni.
Materiaalien suojauksen osalta yksi huomautuksen aihe koski pressuja ja suojamuoveja. Ulkona olevat materiaalit olisi tullut suojata, mutta asia ei oikein toiminut ja lunta pääsi rakenteisiin.
Kun rotankoloista oli otettu kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat, Nxxxn edustaja ei ollut ollut paikalla. Byyyyy ei ollut laittanut asiasta Nxxxlle mitään tietoa, ennen haastehakemusta.
Urakassa käytetty punainen uretaanivaahto oli eristettä tai palouretaania, jota käytettiin palokatkopaikoissa. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetyssä valokuvassa näkyi punainen uretaanivaahto ja seinä olivat rakennuksesta nro 2. Punainen uretaani oli Hyyy:n laittamaa.
Työmaalla pitäisi tehdä viikottain TR-mittaukset, jotka kuvaavat työturvallisuustasoa. Kyseinen mittaus oli tehty vain kerran siten, että Gxxx oli paikalla. Muihin tilaisuuksiin Gxxxa ei oltu kutsuttu.
Mittauspöytäkirja asiasta pitäisi olla.
Byyyyy ei ole muistanut kysyttäessä kirjallisena todisteena 18.12. esitetyn sähköpostiviestin johdosta, että työmaalla olisi tehty lisätöitä.
Näytön arviointi ja näytöstä tehdyt johtopäätökset
Asiassa on ensisijaisesti ratkaistava se, onko Hyyy:lla ollut oikeus purkaa sen ja Nxxxn välinen urakkasopimus 20.12.2013.
Asiassa on esitetty Hyyy:n ja Nxxxn taholta kirjallisina todisteina erisisältöiset urakkasopimuksen liitteet ikkuna- ja ovitöiden osalta ja Nxxx on väittänyt, että niiden tekeminen ei ole kuulunut sille. Hyyy:n esittämästä sopimuksen liitteestä ilmenee, että sen on allekirjoittanut joka sivulta Gxxx ja sopimus on laadittu Hyyy:n ja Nxxxn välillä. Sen sijaan Nxxxn kirjallisena todisteena esitetyn sopimuksen liitteessä ei ole käsintehtyjä allekirjoituksia ja liite on koskenut konekielisten allekirjoitusten perusteella Wy Oy:n ja Hyyy:n välistä urakkaa eli ns. pääurakkasopimusta. Henkilökohtaisten allekirjoitusten ja sopijapuolten perusteella käräjäoikeus katsoo, että Hyyy:n kirjallisena todisteena esittämää sen ja Nxxxn välillä laadittua urakkasopimuksen liitettä on pidettävä asiassa oikean sisältöisenä ja tästä ilmenee urakan kohde. Näin ollen Hyyy:n esittämän urakkasopimuksen liitteen ja Nxxxn kirjallisissa todisteissa 3 ja 4 esiintyvien ikkunoita ja ovia koskevien huomautusten perusteella käräjäoikeus katsoo, että ovien ja ikkunoiden asentaminen on kuulunut Nxxxn urakkaan.
Hyyy ja Nxxx ovat 4.10.2013 tehneet pienurakkasopimuksen, jonka mukaan Nxxx on sitoutunut urakkahintaa vastaan tekemään kaikki urakkasopimuksen ja muiden sopimusasiakirjojen sekä lainsäännön edellyttämät työt ja toimenpiteet, suorittamaan tarvittavat aine- ja tarvikehankinnat ja luovuttamaan työntuloksen sopimusasiakirjojen mukaisesti tehtynä valmiina Hyyy:lle. Nxxxn on suoritettava työnsä ammattitaidolla huolellisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen.
Hyyy ja Nxxx ovat sopineet, että Nxxx ilmoittaa Hyyy:lle materiaalitarpeista riittävällä varoajalla, jotta rakennustarvikkeet voidaan toimittaa työmaalle ajoissa.
Hyyy on vedonnut purkuperusteina sekä vastauksessaan että vastakanteessa esittämiinsä perusteisiin, joten purkuoikeutta on arvioitava kyseisissä asiakirjoissa esitettyjen perusteiden perusteella. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että sellaisten virheiden olemassa oloa arvioitaessa, joita ei ole mainittu Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esittämässä Hyyy:n antamassa kirjallisessa purkuilmoituksessa, purkuilmoituksen sisällölle on annettava merkittävä painoarvo. Hyyy on vedonnut, että asiassa esitetyt perusteet ovat kokonaisuudessaan johtaneet urakkasopimuksen purkamiseen. Näin ollen seuraavassa arvioidaan väitettyjä virheitä.
Työturvallisuus
TR-mittari
Hyyy on väittänyt, että sen työmaalla viikottain suorittamat TR-mittauksen, joka kuvasi suoritettujen töiden oikeata suoritustapaa, tulokset olivat heikentyneet loppua kohden. Byyyyy on kertonut, että työmaalla oli tehty TR-mittauksia, jotka kuvasivat työturvallisuustasoa. Lisäksi Byyyyy on kertonut, että Gxxx oli kutsuttu vain kerran mittaustilaisuuteen. Kysyttäessä Byyyyy on todennut, että lähtökohtaisesti mittaustilaisuudesta tulisi olla mittauspöytäkirja. Gxxx on kertonut, että hän oli ollut tietoinen vain yhdestä mittauskerrasta, ja hän oli ollut siinä läsnä. Hänellä olisi tullut olla oikeus muissakin mittauksissa läsnä. Käräjäoikeus katsoo Byyyyyin kertomuksen perusteella, että TR-mittaus kuvaa työturvallisuustasoa, eikä työsuoritusten oikeaa suoritustapaa toisin kuin on väitetty. Hyyy ei ole esittänyt TR-mittauksen tuloksista mitään kirjallista näyttöä ja Byyyyy on kertonut mittauksesta vain yleisesti. Näin ollen väitetyille mittaustuloksille ei voida antaa asiassa näyttöarvoa arvioitaessa työturvallisuutta, varsinkin kun Nxxxn edustajaa ei oltu kutsuttu tilaisuuksiin yhtä kertaa lukuunottamatta.
Henkilökohtaiset turvavarusteet (silmä-/kuulosuojaimet/kypärät/turvaliivit)
Hyyy on väittänyt, että Nxxxn työntekijöiden henkilökohtaiset turvavarusteet olivat olleet puutteelliset koko urakan ajan eikä silmä- ja kuulosuojaimia eikä kypärää oltu käytetty huomautuksista huolimatta.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 7 esitetystä Aluehallintoviraston 1.11.2013 päivätystä tarkastuskertomuksesta ilmenee, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut ollut henkilökohtaisia suojaimia. Asiasta on esitetty myös Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitettyjä valokuvia. Gxxx on myöntänyt asian, mutta todennut, että puute oli korjattu huomautuksen jälkeen. Gxxxn kertomusta tukee Dxxxin kertomus, jonka mukaan huomautuksen jälkeen varusteet oli otettu käyttöön. Myös Byyyyy on kertonut asiasta samansuuntaisesti siten, että suojavarusteet otettiin osittain käyttöön, kun oli siirrytty rakennusten toisen kerroksen tasolle. Edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn työntekijöiden
. henkilökohtaisissa turvavarusteissa olleet puutteet oli korjattu huomautuksen jälkeen, eikä kyseinen seikka ole oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen.
Aitauksen ja sen tuennan puute
Hyyy on väittänyt, että aitaus oli osittain puuttunut työmaalta. Hyyy:n kirjallisena todisteena 1 esitetystä pienurakkasopimuksesta ilmenee, että aitaus oli ollut Nxxxn vastuulla ja Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä valokuvasta ilmenee, että työmaan aita oli kaatunut. Byyyyy on kertonut, että urakan käynnistyttyä mm. aitarakenteet olivat puuttuneet ja kun aidat oli saatu pystyyn, niin niistä huolehtiminen oli kuulunut Nxxxlle. Byyyyyin kertomusta tukee Hyyy:n kirjallisena todisteena 7 esitetty Aluehallintoviraston 1.11.2013 päivätty tarkastuskertomus, jonka mukaan työmaa-alueen rajaus on ollut puutteellinen ja alue on rajattava kokonaisuudessaan. Gxxxn mukaan Dxxx oli rajannut alueen, eikä kaatuneen aidan johdosta Nxxxa kohtaan ollut esitetty vahingonkorvausvaatimusta, eikä Nxxx ollut
maksanut mitään autoilijalle, jonka auton päälle aita oli kaatunut. Dxxx on puolestaan todennut, ettei ollut tehnyt aitausta ja että aitauksen kulkuaukkoja ei aina oltu muistettu sulkea tai laittaa aitoihin jalustoja. Dxxx ei ollut tiennyt kuka oli maksanut aidan kaatumisesta aiheutuneet vahingot. Käräjäoikeus katsoo pienurakkasopimuksen, Byyyyyin ja Dxxxin kertomusten sekä aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen perusteella, että työmaan aitauksesta huolehtiminen oli ollut Nxxxn vastuulla ja että siinä oli ollut puutteita.
Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että aidan kaatumisesta aiheutetulla vahingolla ulkopuoliselle taholle ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.
Rakennustelineiden ja suojakaiteiden puute
Hyyy on väittänyt, että Nxxx oli kieltäytynyt suojakaiteiden ja rakennustelineiden käytöstä ja telineinä oli käytetty styrox-paalien päälle laitettuja lankkuja ja tikapuita oli käytetty siirryttäessä toiseen kerrokseen. Nxxxn mukaan suojakaiteita ja telineitä ei oltu toimitettu, vaikka se oli niitä Hyyy:ltä pyytänyt.
Dxxkkien asiassa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella ilmenee, että käytettävät suojakaiteet ja rakennustelineet olivat puuttuneet ainakin osaksi. Gxxxn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten perusteella työmaalle oli jossain vaiheessa hankittu telineet, mutta ne eivät olleet olleet paikalleen asennettavia telineitä, joissa olisi ollut viistotuet ja nousut. Ennen kyseisten telineiden tuloa, Nxxxn työntekijät olivat käyttäneet styroksipaaleja telineinä. Riidatonta asiassa on ollut se, että telineiden ja kaiteiden hankkiminen on ollut Hyyy:n vastuulla ja niiden asentaminen on kuulunut Nxxxlle. Erimielisyys telineiden ja kaiteiden osalta on ollut niiden puuttumisen syyssä eli onko telineiden ja kaiteiden puute johtunut siitä, että Nxxx ei ole pyytänyt tai suostunut käyttämään niitä vai eikö Hyyy ollut sellaisia pyynnöstä huolimatta toimittanut.
Riitaisen seikan osalta asiassa on esitetty näyttönä Gxxxn, Jyyyyyn, Byyyyyin ja Dxxxin kertomukset. Gxxx on kertonut, että vaikka hän oli ilmoittanut Byyyyyille kaiteiden ja telineiden tarpeesta ja niiden hankkiminen oli ollut Hyyy:n vastuulla, niitä ei oltu toimitettu. Sen sijaan Byyyyy on kertonut, että työmaa oli ollut vaarallinen, koska Nxxx ei ollut halunnut ottaa vastaan yksiäkään telineitä, vaikka Byyyyy oli asiasta huomauttanut, eikä suojakaiteita ollut laitettu paikoilleen, vaikka ne oli ollut työmaalla koko ajan.
Jyyyyylla oli puolestaan ollut tieto, että telineet olisivat olleet työmaalla alusta saakka ja niitä olisi voitu käyttää ensimmäisen kerroksen valun tukena. Dxxxin mukaan tehtaalta tulleita telineitä, joita olisi voitu käyttää seinien tuennassa, olisi voitu käyttää ensimmäistä kerrosta tehtäessä. Gxxxn, Xxxxxun, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten perusteella rakennusten toisessa kerroksessa on jonkinlaisia telineitä käytetty, jotka näkyvät Nxxxn kirjallisena todisteena 10 esitetyistä valokuvista.
Koska rakennustelineet olisivat helpottaneet työn tekemistä ja kaiteet puolestaan lisänneet työturvallisuutta, varsinkin rakennusten toisessa kerroksessa, käräjäoikeus ei pidä Byyyyyin, Dxxxin ja Jyyyyyn kertomuksia uskottavina, että Nxxx ei olisi halunnut ottaa vastaan tai asentaa yksiäkään sen työskentelyä helpottavia ja turvaavia telineitä tai kaiteita. Sen sijaan käräjäoikeus katsoo Gxxxn kertomuksen perusteella, että telineiden ja kaiteiden puuttuminen ei ole johtunut Nxxxsta, vaan Hyyy ei ole tilannut niitä Nxxxn pyynnöstä hllolimatta.
Johtopäätöstä tukee se seikka, että työmaalle on tullut rakennusten toisessa kerroksessa jonkinlaiset telineet. Ei ole perusteltua, että jos Nxxx ei olisi telineitä ollenkaan pyytänyt tai ei olisi suostunut niitä käyttämään, niin telineet olisi kuitenkin jossain vaiheessa hankittu ja asennettu. Tikapuiden käyttö ilmenee Nxxxn kirjallisen todisteen 8 valokuvasta ja liittyy käräjäoikeuden mukaan siihen, että telineitä ei ollut tilattu.
Tulityökortti
Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että telineiden ja suojakaiteiden puuttuminen ei ole johtunut Nxxxsta, vaan Hyyy:stä, joten kaiteiden ja aluksi telineiden puuttuminen ei voi oikeuttaa purkamiseenkaan. Koska urakan edetessä ja rakennusten toisessa kerroksessa Nxxxn kirjallisina todisteina esitetyistä valokuvista näkyviä telineitä on alettu käyttää, telineiden puuttuminen aluksi ei ole joka tapauksessa oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen joulukuussa.
Hyyy on väittänyt, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut ollut tulityökorttia ja luvatonta tulityötä oli tehty jatkuvasti. Gxxxn, Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomukset osoittavat, että urakkasopimuksen aikana on ollut erimielisyyttä tulityökortin omaavan henkilön työskentelystä työmaalla. Gxxxn mukaan Byyyyy ei ole hyväksynyt Nxxxn esittämää henkilöä tekemään tulityötä. Byyyyy on puolestaan kertonut, että hän olisi voinut myöntää luvan, jos Gxxxn ehdottama kaveri olisi tullut työmaalle vahtimaan, mutta hän ei ollut nähnyt henkilöä työmaalla.
Byyyyy on kuitenkin kertonut, että hän oli päässyt Gxxxn kanssa asiassa sopimukseen siten, että Hyyy:n henkilö teki tulityöt, eikä asiasta aiheutunut kuluja Nxxxlle. Sopimus oli pitänyt. Gxxxn kertomus tukee Byyyyyin kertomusta. Myös Dxxx on kertonut, että lopulta oli päädytty siihen, että Hyyy hoiti itse asian ja Nxxxlta piti tulla jälkivalvonta. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että koska Hyyy ja Nxxx olivat päässeet urakan aikana sopimukseen tulitöiden tekemisestä ja sopimusta on noudatettu, tulityökorttiin liittyvä alkupeFxxxen erimielisyys ei ole oikeuttanut purkamiseen.
Virheellinen työskentely
Materiaalien tilausaikataulun riittämättömyys
Hyyy on väittänyt, että Nxxx oli tehnyt materiaalitilaukset liian myöhään siten, että niiden olisi tullut olla välittömästi paikalla. Urakkasopimuksen mukaan materiaalitarpeista piti ilmoittaa riittävällä varoajalla. Gxxx on kertonut, että hän oli ilmoittanut tarviketilaukset puhelimitse tai tekstiviestillä 3 - 4 päivää ennakkoon Byyyyyille, mutta materiaaleja oli jäänyt tilaamatta tai niitä oli toimitettu liian vähän. Nxxxn työntekijät olivat joutuneet välillä odottamaan materiaaleja viikkoja, mutta se, mitä oli voitu tehdä, oli tehty. Myös Xxxxxu on kertonut, että rakennustavaraa oli puuttunut. Byyyyy on puolestaan kertonut, että Hyyy oli joutunut tilaamaan tavaraa siten, kuin sen olisi pitänyt olla jo eilen paikalla. Nxxx oli valittanut, että se ei voinut tehdä töitä, koska tavaraa ei ollut, mutta tämä ei pitänyt paikkansa. Myös Dxxx on kertonut, että työmaalla o:i ollut materiaalia tehtäväksi ja täytetöitä olisi voitu tehdä.
Varsinaisen väitetyn materiaalien myöhäisen tilausaikataulun osalta asiassa ei ole esitetty muuta näyttöä kuin Gxxxn ja Byyyyyin eriävät kertomukset ja heidän kantojaan tukevat Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetyt Gxxxn ja Brunfeltdtin 12. ja 13.12.2013 lähettämät sähköpostiviestit. Muuten heidän lisäkseen Xxxxxu ja Dxxx ovat kertoneet työmaalla olleista tarvikkeista.
Dxxx ja Brunfelt ovat kertoneet aluksi ripeästi edenneestä urakasta ja siitä, että työmaalla on ollut tarvikkeita, joita olisi voitu työstää, mikä käräjäoikeuden mukaan puoltaa sitä, että materiaalia ei ole tilattu vasta tarvittaessa. Käräjäoikeus ei pidä Byyyyyin kertomusta uskottavana, että materiaalia ei olisi tilattu urakkasopimuksen edellyttämällä tavalla riittävän ajoissa, mutta tästä seikasta tietoisena Gxxx olisi kuitenkin ilmoittanut hänelle sähköpostitse, että yhtenä aikataulussa pysymisen ongelmana oli ollut tavarantoimitukseen liittyvät ongelmat. Näin ollen käräjäoikeus katsoo Gxxxn kertomuksen perusteella, että materiaalitilaukset on tehty urakkasopimuksen mukaisesti riittävän ajoissa, eikä oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ole ollut.
Puute materiaalin vastaanottamisen ohjeistuksessa
Hyyy on väittänyt, että kuljettajia ei oltu ohjeistettu lastin purkamisessa oikeaan paikkaan. Tältä osin asiassa on esitetty näyttönä Gxxxn, Jyyyyyn ja Dxxxin kertomukset. Gxxxn mukaan tavarat oli laitettu siihen järjestykseen, mikä sopi tekijöille parhaiten ja harkot oli purettu rakennuksen nro 3 viereen. Byyyyy oli kuitenkin myöhemmin käskenyt siirtää ne muualle. Jyyyyy ei ole kertonut sinänsä materiaalin vastaanoton ohjeistuksesta, vaan todennut, että tilaaja oli varannut työmaan vierestä alueen työmaalogistiikan osalta. Dxxx on kertonut asiasta Jyyyyyn kanssa yhtenevästi ja todennut lisäksi, että tavarat oli otettu vastaan talon välittömään läheisyyteen, eikä niiden siirto ollut takerrellut. Kulmaraudat oli Dxxxin mukaan viety maansiirtokoneella kauemmaksi ja hän oli huomauttanut Hyyy:tä raudoista. Muuta näyttöä asiaan liittyen ei ole esitetty. Edellä esitetyillä perusilla käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttöä materiaalin vastaanoton ohjeistuksen puutteesta, vaan ainoastaan kerrottu lähinnä, mihin materiaalit vastaanotettiin. Dxxx on lisäksi kertonut, että tavaroiden siirto ei ollut takerrellut. Näin ollen materiaalin vastaanottamisen ohjeistuksessa ei ole ollut puutetta, eikä oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ole ollut.
Gxxxn epäasiallinen käytös työmaalla
Hyyy on väittänyt, että Gxxx oli käyttäytynyt epäasiallisesti työmaalla. Gxxx on kertonut, että hän ei ollut saanut kielteistä palautetta.
Jyyyyy on kertonut Gxxxn epäasiallisesta sanomisesta urakkasopimuksen purkamisen jälkeen toimitetussa katselmuksessa. Jyyyyyn ja Dxxxin mukaan yhteistyö työmaalla ei ollut toiminut ja asiat oli tehty Nxxxn tahtomalla tavalla. Lisäksi Jyyyyy on kertonut, että työmaan naapureilta oli tullut palautetta ja Gxxx oli aiheuttanut työmaalla agressiivista ilmapiiriä uhittelemalla. Myös Dxxx on kertonut, että välillä Gxxxn kielenkäyttö oli mennyt överiksi. Muuta näyttöä epäasiallisesta käytöksestä ei ole esitetty. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyn henkilötodistelun perusteella, että, urakkasopimuksen voimassaoloaikana asiassa ei ole esitetty näyttöä sellaisesta Gxxxn epäasiallisesta käytöksestä, joka olisi voinut vaikuttaa Hyyy:n oikeuteen purkaa urakkasopimus. Näin ollen Hyyy:llä ei ole ollut oikeutta tällä perusteella purkaa urakkasopimusta.
Seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen
Hyyy on väittänyt, että seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen oli johtanut harkkojen lukkoliitospintojen jäätymiseen kosteuden takia, mikä oli aiheuttanut suuria työaikamenetyksiä ja tarpeetonta materiaalihukkaa. Materiaaliin oli aiheutunut myös kosteusvahinkoja. Väitteen osalta asiassa on esitetty eriäviä näkemyksiä siitä, tuliko harkot suojata.
Gxxx ja Lxxxxnen on kertoneet, että harkkoja ei ollut tarvinnut suojata, eikä niiden jäätyminen vahingoittanut pintoja. Lisäksi Gxxx on kertonut, että harkkojen suojaamattomuudesta ei ollut tullut materiaalihukkaa, eikä työn viivästymistä tai vahinkoja. Kyse oli ollut muutenkin Nxxxn menettelytavasta, joka ei kuulunut Hyyy:lle. Dxxx puolestaan on ollut sitä mieltä, että jos styrox jäätyi, niin harkot eivät enää menneet paikalleen. Myös Byyyyyin mukaan ulkona olevat materiaalit olisi tullut suojata. Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetystä sähköpostista ilmenee, että Brunfelt on todennut Gxxxlle 13.12.2013 lähettämässä sähköpostissa, että Nxxxn työntekijät olivat joutuneet turhaan puhdistamaan ja sulattamaan liitospintoja huomattavia tuntimääriä, mikä oli johtunut huonosta suojaamisesta.
Käräjäoikeus katsoo, että seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen ei itsessään voi toimia purkuperusteena, vaan kyse on ollut Nxxxn vastuulle kuuluneesta toimintatavasta, joka ylipäätänsä on Gxxxn ja Lxxxxsen mukaan ollut sallittua. Se, jos harkkojen suojaamattomuudesta on aiheutunut Nxxxn työntekijöille ylimääräistä työtä esimerkiksi harkkojen sulattamisessa, on edelleenkin käräjäoikeuden mukaan Nxxxn vastuulle kuuluvaan työhön liittyvä seikka. Sen sijaan jos suojaamattomuudesta on aiheutunut materiaalihukkaa tai urakan valmistumisaikataulun pidentämistä, silloin asiaa on arvioitava mahdollisena purkuperusteena. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että suojaamattomuudesta olisi aiheutunut materiaalihukkaa tai lisäkustannuksia. Asiassa ei ole myöskään esitetty henkilötodistelua suojaamattomuudesta aiheutuneesta töiden viivästymisestä. Sen sijaan Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetyssä Byyyyyin 13.12.2013 lähettämässä sähköpostissa Byyyyy on väittänyt, että materiaalin huono suojaaminen on rasittanut aikataulua muiden seikkojen ohella.
Käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä sen tueksi, että pelkästään materiaalin suojaamattomuuden takia
urakka-aikaa olisi jouduttu pidentämään. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että harkkojen suojaamattomuudesta ei
ole aiheutunut materiaalihukkaa tai urakan pidentämistä, eikä suojauksen puuttuminen ole oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen.
Rakennusvirheet
Seinien osavalu ja tuentojen puute sekä näihin liittyvät seinien suoruusongelmat ja kasausvirheet
Hyyy on väittänyt, että annettuja kokoonpano-ohjeita ei ollut noudatettu, vaan oli tehty seinien osavaluja, mikä oli mahdollistanut seinien kasausvirheet ja suoruusongelmat. Oikea betonointikorkeus olisi ollut 3 metriä. Lisäksi rakennuksen nro 3 toisen kerroksen virhe oli jouduttu korjaamaan ja rakennuksen nro 2 toisen kerroksen törkeästä huolimattomuudesta johtunut kantavan seinän valuvirheet oli jouduttu korjaamaan suurin kustannuksin. Myös rakennuksen seinäelementtejä oli jouduttu kokoonpanovirheen ja väärän valun vuoksi purkamaan suurin kustannuksin. Valuaikaisten tuentojen puute oli johtanut tilaajan toimesta tehtyihin takaisinkutsuihin ja jälkioikomisiin sekä valetut seinät oli jätetty heti valun jälkeen ilman mitään linjauksien tarkistamista. Edellä esitettyjen väitteiden johdosta käräjäoikeus katsoo, että asiassa on arvioitava, onko seinien osavaluja voitu tehdä ja onko valua tuettu sekä onko seinissä ollut kasausvirheitä tai suoruusongelmia. Käräjäoikeuden mukaan arvioitaviin seikkoihin liittyviä, väitettyjä korjaustoimenpiteitä on arvioitava vasta vastakanteen käsittelyn yhteydessä, koska asiassa ei ole väitetty, että urakkasopimuksen voimassaoloaikana työmaalla olisi purettu tai korjattu seiniä.
Byyyyy on kertonut, että harkkojen kokoamisessa ja betonin valamisessa ohjeita ei ollut otettu vastaan ja Nxxx oli käyttänyt 1 - 1,5 metrin betonointikorkeutta. Käytettäessä alle 3 metrin korkeutta virheiden määrä kasvoi, koska harkot eivät kasaantuneet ylempää. Nxxxn kirjallisena todisteena 13 esitetyn Thermotalo Oy:n ohjeen mukaan seinien rakentamisessa käytetyt harkot voitiin kasata siten, että betonointikorkeus on 1,5 - 3 metriä. Gxxx, Rxxxnen ja Lxxxxnen ovat puolestaan kertoneet, että 1,5 metrin betonointikorkeus on järkevä, koska silloin näkyi, miten betoni valui. Rxxxnen ja Lxxxxnen ovat lisäksi kertoneet, että 1,5 metrin korkeus oli senkin takia turvallinen, että valupaine ei muodostunut liian suureksi ja muotit pysyivät paremmin paikallaan, eivätkä seinät kallistuneet. Koska Nxxxn vastuulla on ollut työ, käräjäoikeus katsoo, että sillä on ollut oikeus päättää, miten työt tehdään, kunhan tapa on ollut ohjeiden ja määräysten mukainen.
Thermotalo Oy:n ohjeen sekä Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoo, että 1,5 metrin betonointikorkeus on ollut hyväksyttävä, eikä itse valitussa valukorkeudessa ole ollut virhettä, eikä kyseinen seikka ole oikeuttanut purkamiseen.
Jyyyyy ja Byyyyy ovat kertoneet, että Nxxx ei ollut tehnyt harkkoihin tuentaa. Dxxx on kertonut, että hän oli joutunut puuttumaan seinien tekoon, koska niitä ei ollut Iinjattu ennen valua, vaan ne mutkittelivat, eikä tuentaa ollut ollut. Tuenta olisi tullut tehdä tehtaalta tulevalla tukitelineellä siten, että harkot pystyttiin kiinnittämään rautatankoon. Koska harkkoja ei oltu kasattu oikein, eikä tuentaa ollut,
muotit eivät olleet kestäneet valupainetta ja joka valussa oli melkein pullahtanut. Tuenta telineillä oli otettu käyttöön vasta talon toisessa kerroksessa ensimmäisen metrin jälkeen. Gxxxn mukaan Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä tuentakuvasta ilmeni, että harkot oli tuettu ennen betonin valamista ja tuenta oli tehty kuten oli: vaadittu.
Kuvassa ei Gxxxn mukaan ollut kyse seinän oikaisemisesta, eikä r betonia oltu valettu, koska harkkojen yläreunat olivat puhtaat. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyn henkilötodistelun perusteella, että harkot olisi tullut tukea ennen valua. Tuentatavan valinta on puolestaan kuulunut Nxxxlle. Käräjäoikeus ei pidä kuitenkaan Gxxxn kertomusta uskottavana sen osalta, että Hyyy:n kirjallisena todisteena esitetyssä tuentakuvassa olisi ollut kyse asianmukaisesta tuennasta. Asiassa ei ole Gxxxn kertomuksen lisäksi esitetty muuta näyttöä, että tuentaa olisi aluksi ollut. Dxxxin mukaan tuenta on otettu rakennuksen toisessa kerroksessa ensimmäisen metrin jälkeen käyttöön. Näin ollen käräjäoikeus katsoo Jyyyyyn, Byyyyyin ja Dxxxin kertomuksen perusteella, että tuentaa ei ollut tehty rakennusten ensimmäisessä kerroksessa ollenkaan, mutta Dxxxin kertomuksen perusteella harkkoja oli alettu tukea rakennuksen toisen kerroksen valuissa. Näin ollen Nxxx on toiminut virheellisesti jättäessään valut tukematta.
Väitetyn seinän kasausvirheen tueksi asiassa on esitetty Hyyy:n kirjallisena todisteen 4 valokuvat ikkuna-aukon yläpuolisesta palkista ja harkon väärästä kohdistumisesta, harkkojen sauman päättymisestä samaan punaisella ympyröityyn kohtaan sekä pilarin harkoista.
Dxxxin mukaan koska seinä oli valettu ja se oli alhaalta vino, niin ikkuna-aukon yläpuolisen palkin harkot eivät enää menneet ylhäältä kohdilleen, eikä useamman senttimetrin heitto hammastuksessa ollut hyväksyttävä. Myös Nxxxn kirjallisesta todisteesta 3 ja 4 ilmenee, että katselmuksessa virheeksi on merkitty huono harkkojen sovitus. Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen mukaan ikkuna-aukon yläpuoliseen palkkiin liittyvä harkkojen väliin jäävä ero olisi voitu korjata uretaanilla ja hammastusten tasaamisella, jolloin harkot olisivat olleet samassa linjassa. Heidän mukaansa myös harkkojen kokoamiseen liittynyt suora sauma oltiin voitu täyttää uretaanilla, eikä sillä näin ollut merkitystä harkkojen toimivuuden kannalta. Lxxxxnen on lisäksi todennut, että sillä laitettiinko harkot suoraan vai ristikkäin ei ollut merkitystä, koska kantava rakenne oli betonia. Gxxx on kertonut pilarikuvan osalta, että pilareita ei voinut kasata väärin ja koska pilareissa näkyivät harjateräkset, niin se tarkoitti, että pilari oli sellainen kun pitää ja betoni oli mennyt oikeaan paikkaan. Käräjäoikeus katsoo Hyyy:n esittämän ikkuna-aukon yläpuolista palkkia esittävän kuvan, katselmuspöytäkirjan ja Dxxxin kertomuksen perusteella, että kyseessä on ollut kasausvirhe, koska harkot eivät ole menneet yläosasta kohdilleen. Sen sijaan Lxxxxsen kertomuksen perusteella käräjäoikeus katsoo, että harkot on voitu koota saumaa kuvastavasta kuvasta näkyvällä tavalla ja Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen kertomusten perusteella, että harkkojen sauma on voitu täyttää uretaanilla. Pilareiden osalta käräjäoikeus katsoo Gxxxn kertomuksen perusteella, että niiden kokoamisessa ei ole ollut virhettä. Edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sillä perusteella, että harkot ovat päättyneet samaan kohtaan tai pilareihin liittyen ei ole ollut.
Jyyyyy, Dxxx ja Byyyyy ovat kertoneet, että seinät olivat viNxxx ja Dxxxin mukaan niiden suoruus ei täyttänyt määräyksiä. Jyyyyyn mukaan seiniä oli jouduttu purkamaan, koska harkot oli rakennettu vinoon. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva osoitti Jyyyyyn ja Dxxxin mukaan seinän vinoutta, koska näkyvät laudat osoittivat, että seinä oli vino ja sitä oli yritetty oikaista vetoliinoilla. Dxxxin ja Byyyyyin mukaan tuentakuva oli otettu valun jälkeen, mikä ilmeni betoniin työnnetyistä raudoista. Hyyy:n puolesta on myös vedottu, että sen kirjallisena todisteena 4 esitetyt taloa 2 koskevat kuvat osoittavat sisäseinän vinoutta. Dxxx on kertonut käyneensä joka valun jälkeen melkein päivittäin oikaisemassa seiniä.
Byyyyy on kertonut, että Dxxx oli tutkinut seiniä vatupassin kanssa ja todennut niiden olevan viNxxx. Dxxx oli korjannut seiniä itse tai sitten hän oli kutsunut Nxxxn työntekijöitä takaisin. Nxxxn työntekijät
olivat ilmoittaneet, että kuormaliinoilla voitiin kiskoa seinää sisäänpäin, mutta sillä ei sitä kuitenkaan saatu suoristettua tarpeeksi. Byyyyyin mukaan katselmuksessa seiniä ei oltu tarkastettu laitteilla. Dxxxin mukaan joku oli kyllä käyttänyt katselmuksessa kolmen metrin vatupassilla varustettua linjaria, mutta hänen mukaansa seinän suoruutta ei kyseisellä tavalla voinut kunnolla mitata.
Gxxx puolestaan on kertonut, ettei hän ollut tiennyt, että työntekijöitä olisi kutsuttu työmaalle takaisin seinien tuentojen puuttumisen johdosta, vaan jokainen valu oli käyty Dxxxin kanssa läpi 3 metrin linjarilla, eikä hänellä ollut ollut huomautettavaa. Gxxxn mukaan taloa 2 koskevissa seinän suoruuteen vedotuissa kuvissa ei ollut kyse Nxxxn työvaiheista, koska kyseessä oli ulkoseinän runkoeriste ja alumiinipintainen eriste. Gxxx on edelleen kertonut Rxxxsen mittailleen kohdetta katselmuksessa pistemäisesti. Myös Xxxxxu on kertonut, että valua tehtäessä ei ollut ollut ongelmia. Rxxxnen on kertonut, että hän oli mitannut seinien suoruuden katselmuksessa pitkällä vatupassilla ja seinien suoruus oli täyttänyt rakennusalan yleiset laatumääräykset.
Seinien vinokaltevuutta kohteessa ei ollut havaittu. Rxxxsen mukaan
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä tuentakuvasta ei voinut päätellä, oliko seinä suora. Lxxxxsen kertomus tukee Rxxxsen kertomusta, koska hänen mukaansa katselmuksessa ei ollut havaittu seinien suoruudessa erikoisempia poikkeamia. Nxxxn kirjallisena todisteena 6 esitetystä Vanha Mestari Oy:n katselmuksen perusteella laaditusta lausunnosta ilmenee, että urakkaan kuuluvat rakennusosat täyttivät RYL:n mukaiset vaatimukset suoruudesta. Lausunnosta myös ilmenee, että Byyyyy oli yrittänyt osoittaa vatupassilla seinien olevan kallellaan ja niiden olevan RYL:n määräysten vastaisia.
Käräjäoikeus katsoo, että koska kirjallisena todisteena esitetyn Vanha Mestari Oy:n lausunnon on antanut FISE:n hyväksymä rakennustyönvalvoja, hänen asiantuntijana tekemille havainnoille on annettava merkittävä painoarvo. Samoin Rxxxsen näkemyksiä tukeneella Lxxxxsella on ollut FISE:n paikallisvalvojan pätevyys.
Käräjäoikeus ei pidä Byyyyyin kertomusta uskottavana siltä osin, että katselmuksessa Rxxxnen ei olisi käyttänyt seinien suoruutta tutkiessa vatupassia toisin kuin hän on itse kertonut. Käräjäoikeuden katsoo, että vatupassia käyttämällä seinien RYL:n mukainen suoruus on voitu todeta.
Käräjäoikeus edelleen katsoo, että vaikka seinät eivät olisi olleet täysin suoria, niissä ei ole ollut rakennusvirhettä, jos ne ovat täyttäneet RYL:n määräykset. Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten tueksi seinien vinoudesta ja Dxxxin kertomukselle seinien vinouden olemiselle määräysten vastaisia ei ole esitetty mitään asiakirjanäyttöä. Käräjäoikeus katsoo, että talon nro 2 seinien vinoutta osoittavissa. kuvissa ei ollut Nxxxn vastuulle kuuluneen ulkokuoren teko. Myöskään Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva ei käräjäoikeuden mukaan osoita, että seinän suoruus ei täytä RYL:n määräyksiä. Näin ollen käräjäoikeus ei pidä Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomuksia uskottavina, että seinät olisi rakennettu niin vinoiksi, etteivät ne täytä RYL:n määräyksiä. Johtopäätöstä tukee Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esitetty purkamisilmoitus, jossa Byyyyy on todennut, että suoranaisilta rakennusvirheiltä on vältytty. Jos väitetty seinien vinous olisi todettu, käräjäoikeus katsoo, että tällaisesta virheestä olisi mainittu purkuilmoituksessa. Näin ollen käräjäoikeus katsoo Gxxxn ja Lxxxxsen kertomusten perusteella, että seinien suoruudessa ei ole ollut erityisemmin virhettä. Edelleen erityisesti Rxxxsen kertomuksen sekä hänen katselmuksesta antaman Vanha Mestari Oy:n lausunnon
perusteella, käräjäoikeus katsoo, että seinien suoruus on täyttänyt RYL:n vaatimukset, eikä seinissä ole tältä osin ollut rakennusvirhettä. Näin ollen oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ei ole ollut.
Jyyyyy on kertonut, että Dxxx oli pyytänyt Nxxxa oikaisemaan seiniä valun jälkeen ja Byyyyyin mukaan seinien korjauksia oli tehty Dxxxin toimesta ja takaisinkutsusta. Dxxx on itse todennut joutuneensa puuttumaan seinien tekoon, koska niitä ei ollut linjattu ja niitä piti oikoa. Dxxxin mukaan hän oli soittanut kerran Gxxxlle ja pyytänyt työmiehiä oikaisemaan valua, mutta muut kerrat hän oli itse oikonut niitä. Gxxx puolestaan on kertonut, että hän ei ollut tiennyt, että työntekijöitä olisi jouduttu kutsumaan takaisin työmaalle, vaan jokainen valu oli käyty Dxxxin kanssa läpi, eikä hänellä ole ollut asiaan huomauttamista. Koska seinien suoruuden on todettu täyttävän edellä esitetyillä perusteilla RYL:n vaatimukset, käräjäoikeus ei pidä Hyyy:n väitettä linjauksien tarkastamattomuudesta uskottavana. Myös koska Dxxx on kertonut oikoneensa seiniä yhtä kertaa lukuunottamatta itse ja kerran soittaneensa Gxxxlle asiasta, eikä seinien suoruuden ole todettu olevan RYL:n vastaisia, käräjäoikeus katsoo, että Dxxxin väitetyillä oikaisuilla ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.
Anturaraudoitusten ja harjateräksen sitomattomuus
Hyyy on väittänyt, että anturaraudoitteet oli löydetty sitomattomina ja ensimmäisessä sokkelivalussa harjateräkset olivat olleet sitomatta, mutta asia oli korjattu huomautusten jälkeen. Gxxx on kertonut, että sitomattomia anturarautoja ei ollut voinut löytyä, koska ne olivat metrin syvyydessä. Jos sitomattomia rautoja oli ollut, niin työ oli ollut tältä osin kesken. Myöskään harjateräksiä ei ollut ollut sitomatta, eikä kukaan ollut asiasta huomauttanut. Jyyyyy on puolestaan kertonut, että pohjakatselmuksessa oli huomautettu sitomisesta ja hän oli huomauttanut Gxxxa raudoituksista, koska harjateräkset olivat olleet sitomatta juuri ennen betonin valua. Dxxx on kertonut, että työmaalla oli ollut jonkin verran sitomattomia raudoituksia ja Hyyy:n
puolelta oli havaittu, että osa raudoituksista puuttui. Kuitenkin Dxxxin mukaan sitomiset tehtiin pääsääntöisesti ennen valua ja keskustelun jälkeen ne oli sidottu, eikä mitään ollut jäänyt sitomatta. Byyyyyin kertoml,ls tukee Dxxxin kertomusta, koska Byyyyyinkin mukaan huomautusten jälkeen anturan harjateräkset korjattiin, eikä valamista ilman sidontaa ollut tapahtunut. Käräjäoikeus katsoo Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten pertJsteella, että työmaalla on ollut sitomattomia raudoituksia, mutta huomautusten jälkeen sitomiset oli tehty, eikä valua oltu tehty ilman sidontaa. Näin ollen koska valua ei ollut tapahtunut ilman sitomista ja virhe oli korjattu, käräjäoikeus katsoo, että anturaraudoitusten ja harjateräksen sitomattomuus urakan alussa ennen niiden korjausta ei ole oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen joulukuussa.
Rakennuksen nro 2 betonoinnin vajaus
Hyyy on väittänyt, että rakennuksen nro 2. seinien betonoinnissa on ollut vajausta. Varsinaisesti kohteessa havaituista betonissa olevasta vajauksesta ovat kertoneet Jyyyyy, Dxxx ja Byyyyy.
Jyyyyyn ja Dxxxin mukaan vajaus oli havaittu erityisesti ikkuna-aukkojen pielissä. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetyistä valokuvista ilmenee seinässä ollut betonin vajaus. Käräjäoikeus katsoo Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten sekä kirjallisena todisteena esitettyjen valokuvien perusteella, että betonissa on ollut vajausta.
Gxxx on kertonut olleensa tietämätön betonoinnin vajauksesta ennen vastahaastehakemusta. Gxxxn kertomusta tukee Hyyy:n edustaja Byyyyyin kertomus, jonka mukaan kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat vajauksesta oli otettu Nxxxn edustajan läsnäolematta, eikä Byyyyy ollut ilmoittanut asiasta Nxxxlle ennen haastehakemusta.
Dxxxin kertomuksesta ilmenee, että betonissa olevat vajaukset on löydetty vasta kun seiniä oli alettu koputtelemaan sähkömiehen aloittaessa työnsä. Nxxxn kirjallisena todisteena 3 esitetyssä katselmuspöytäkirjassa ei ole mitään mainintaa betonissa havaitusta vajauksesta. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä ja erityisesti Dxxxin kertomuksen perusteella, että betonoinnin vajaus ei ole ollut asianosaisten tiedossa urakkasopimuksen purkuhetkellä, vaan se on ilmennyt vasta myöhemmin kun sähkötöitä on alettu tehdä.
Johtopäätöstä tukee Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esitetty purkuilmoitus, jossa on purkuhetkellä todettu, että suoranaisilta rakennusvirheiltä on vältytty. Näin ollen koska virhe ei ole ollut kenenkään tiedossa purkuhetkellä, urakkasopimusta ei ole voitu purkaa tällä perusteella.
Ontelolaattojen asennusvirhe alapintojen eritasoisuuden vuoksi
Hyyy on väittänyt, että ontelolaatat oli asennettu väärin, koska niiden alapinnat olivat jääneet eri tasolle. Nxxxn mukaan laatat asennettiin niin, että niiden yläpinnat olivat samassa tasossa ja alapinnat piti suunnitellun mukaan toteuttaa laskettuna, jolloin pienillä eroilla ei ollut merkitystä.
Gxxxn ja Liimaisen mukaan alaslasku voitiin ylipäätänsä tehdä, kun taas Jyyyyyn ja Byyyyyin mukaan laatat tuli asentaa siten, että niiden
alapinnat olivat samassa tasossa, eikä alaslaskua tehty. Asiassa on edellä esitettyjen väitteiden johdosta ratkaistava, mitä ontelolaattojen asentamisesta oli sovittu.
Gxxxn mukaan laattojen alapuolelle tuli viemäri tai ilmastointiputket, joten laattojen alapuolelle tehtiin alaslaskettu katto ja suoruus saatiin sen avulla. Byyyyy puolestaan on kertonut, että ontelolaattoja ei oltu tasattu alta, vaikka ontelolaatat oli pitänyt jättää tässä tapauksessa näkyviin. Byyyyyin mukaan virheen korjaamiseksi Dxxx oli ehdottanut suoraan Gxxxlle, että laatat laitettaisiin umpeen ja hän hankkisi tarvikkeet ja Nxxx tekisi työt, mutta Nxxx ei ollut tehnyt töitä.
Dxxx ei ole itse kertonut ontelolaattojen asentamisesta.
Suullisen näytön perusteella Gxxx ja Byyyyy ovat kertoneet ontelolaattojen asentamisesta siten ristiriitaisesti, että oliko niiden osalta sovittu alaslasketusta katosta vai ei. Byyyyyin kertomusta tukee Hyyy:n kirjallisena todisteena 1 esitetyn urakkasopimuksen liitteen nro 1, jonka mukaan ontelolaattojen osalta on todettu, että urakkaan kuului onteloasennus, raudoitus, betonointi, paikalla valukaistat ja rautapalkkiasennus. Sopimuksessa ei ole todettu mitään alaslasketusta katosta. Muusta henkilötodistelusta ei ilmene, mitä ontelolaattojen asentamisesta oli tässä tapauksessa sovittu. Uretaanivaahtoon liittyen Gxxxn ja Lxxxxsen mukaan ontelolaattojen väliin voitiin laittaa uretaania ja poistaa se, kun betoni oli kuivunut. Sen sijaan Jyyyyy ja Byyyyy ovat kertoneet, ettei laattojen väliin laitettu uretaania, mutta Byyyyyin mukaan jos vaahtoa oli laitettu, se voitiin kuitenkin myöhemmin poistaa.
Sen sijaan Gxxxn kertomusta alaslasketusta katosta tukevat Nxxxn kirjalliset todisteet 2, 3 ja 6. Työmaalla pidetystä katselmuspöytäkirjasta ei ilmene, että ontelolaatat olisi todettu väärin asennetuiksi, vaan on kirjattu ok toisin kuin esimerkiksi harkkojen huono sovitus on kirjattu ylös. Myöskään Vanha Mestari Oy:n raportissa ei ole mainintaa ontelolaattojen väärästä asentamisesta, vaikka ontelolaatoista on muuten lausuttu. Merkittävin seikka, joka puoltaa ontelolaattojen asentamisen virheettömyyttä ja alaslasketun katon hyväksyttävyyttä, on Byyyyyin antaman purkamisilmoituksen toteamus, että suoranaisilta rakennusvirheiltä on vältytty. Jos ontelolaatat olisi asennettu väärin, kyseessä olisi ollut rakennusvirhe, eikä käräjäoikeus pidä uskottavana, että sitä ei olisi mainittu purkamisilmoituksessa. Käräjäoikeus pitää Gxxxn kertomusta uskottavana Nxxxn kirjallisten todisteiden 2, 3 ja 6 johdosta ja katsoo näin Gxxxn kertomuksen ja sitä tukevien todisteiden perusteella, että ontelolaattojen asennuksessa ei ole tapahtunut virhettä, vaan laattojen välinen pieni korkeusero on sovittu tasattavaksi alaslasketulla katolla. Myöskin Gxxxn, Byyyyyin ja Lxxxxsen kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoo, että uretaanivaahtoa on voitu käyttää laattojen välissä, koska se voitiin poistaa betonin kuivuttua, eikä asiassa ole tältäkään osin virhettä. Urakkasopimusta ei ole voitu purkaa tällä perusteella.
Ikkuna- ja oviaukkojen alapintojen korjaus ja viimeistely
Hyyy:n on väittänyt, että ikkuna- ja oviaukkojen alapinnat on pitänyt korjata ja viimeistellä. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä valokuvasta ilmenee, miltä erään aukon alareuna on näyttänyt. Muuta todistelua väitetystä virheestä ei ole esitetty. Sen sijaan Gxxx ja Xxxxxu ovat kertoneet, että työ oli ikkuna- ja oviaukkojen osalta ollut vielä kesken sopimuksen purkuhetkellä, joten virhettä ei ole ollut, vaan työ olisi ollut vuorossa vasta urakan loppuvaiheessa. Nxxxn kirjallisina todisteina 3 ja 4 esitetyt katselmuspöytäkirja ja sen selvitysosa tukevat Gxxxn ja Xxxxxun kertomusta, koska niistä ilmenee, että ikkuna- ja oviaukkojen alareunat olivat tasaamatta, koska työ kuului vasta viimeistelyvaiheeseen. Gxxxn ja Xxxxxun kertomusten sekä katselmuspöytäkirjan selvitysosan perusteella käräjäoikeus katsoo, että urakkasopimuksen purkamishetkellä työ ikkuna- ja oviaukkojen osalta on ollut kesken, eikä virhettä ole siten vielä purkuhetkellä voinut olla.
Johtopäätöstä tukee purkamisilmoituksen toteamus suoranaisten rakennusvirheiden välttymisestä. Näin ollen tällä perusteella urakkasopimusta ei ole voitu purkaa.
llmanvaihtoputkiaukkojen ylimääräiset avaukset
Hyyy on väittänyt, että Nxxxn työntekijät olivat jättäneet ohjeistuksen vastaisesti ilmanvaihtoputkiaukkojen paikat varaamatta betonoinnin yhteydessä. Nxxx puolestaan on väittänyt, että oli sovittu, että aukot tehdään myöhemmin, eikä Nxxxlla ollut asiasta piirustuksia. Niiltä osin kun paikat oli tiedetty, niin harkkoihin oli jätetty väli. Asiassa on näin ollen ratkaistava, mitä ilmanvaihtoputkiaukkopaikkojen tekemisestä oli sovittu.
Gxxx on kertonut, että aukot voitiin tehdä timanttiporauksella koska tahansa ja hän oli ilmoittanut, että henkilökohtaisesti poraa aukot, kun niiden tarkat paikat tulevat tietoon. Gxxxn mukaan hän ei olisi veloittanut porauksesta mitään. Oli sovittu, että tilaaja merkitsee seinään putken paikan, jos se oli tiedossa. Dxxx on kertonut, että hän oli käynyt merkitsemässä aukkojen paikkoja seiniin ja laittamassa valutoppareita, mutta hän ei ollut niitä aina ehtinyt merkitsemään, koska aamulla oli saatettu päättää, että kyseisenä päivänä valetaan. Gxxx oli ilmoittanut hänelle, että varauksia valuun ei keretä laittamaan, mutta hän voi porata reiät myöhemmin. Dxxx oli keskustellut tästä Hyyy:n kanssa ja se oli sopinut heille. Asiassa ei ole esitetty muuta näyttöä mitä ilmanvaihtoputkiaukkopaikkojen tekemisestä oli sovittu. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyllä perusteella, että asiassa oli päästy sopimukseen siitä, että Gxxx tekee timanttiporalla aukot myöhemmin, eikä olisi velottanut tästä mitään. Näin ollen ilmanvaihtoputkiaukkojen paikat oli voitu jättää varaamatta betonoinnin yhteydessä, eikä asiassa täten ole ollut kyse virheellisestä menettelystä, eikä urakkasopimusta ole voitu purkaa tällä perusteella.
Työn hidastaminen ja maksupostitaulukon mukaisiin töihin keskittyminen
Hyyy on väittänyt, että marraskuun lopussa Nxxxlla oli alkanut oma projekti Kytäjällä, minkä jälkeen työmiehet olivat istuneet autoissaan tekemättä mitään. Dxxkki materiaali oli ollut saatavilla työn jatkamiseksi, eikä Hyyy ollut tehnyt mitään piirustusmuutoksia. Lisäksi Hyyy on väittänyt, että tilaaja (WyOy) oli huomauttanut, että joulukuun alusta lähtien Nxxxn urakan edistyminen oli hidastunut huomattavasti ja
Nxxxn työmiehet eivät olleet suorittaneet mitään muita kuin maksupostitaulukon nimenomaisesti mainitsemia töitä. Dxxx oli soittanut Gxxxlle ja pyytänyt työntekijöitä työmaalle, koska työmaa seisoi ja urakanalaista työtä oli ollut tehtävissä.
Nxxx on puolestaan väittänyt, että töiden hidastuminen oli johtunut tavaran ja päivitettyjen, hyväksyttyjen piirustusten puutteesta.
Käräjäoikeus katsoo asiassa sinänsä olevan riidatonta, että töiden tekeminen on ennen urakkasopimuksen purkamista hidastunut. Edellä esitettyjen väitteiden johdosta asiassa on otettava kantaa hidastumisen syihin ja niiden merkitykseen purkamisoikeuden kannalta sekä töiden tekemiseen keskittyen maksupostijärjestelmässä nimenomaisesti esitettyihin töihin.
Nxxxn kirjallisina todisteina 9 - 11 esitetyistä sähköposti- ja tekstiviesteistä ilmenee, että joulukuun alusta purkamiseen asti Hyyy:n ja Nxxxn välillä on ollut erimielisyyttä piirustusmuutoksista, suullisesti vaadituista lisätöistä ja puuttuvasta materiaalista. Myös Dxxx on kertonut, että Hyyy:n ja Nxxxn välillä on ollut kiistaa jostain joulukuun alusta lähtien ja työnteko oli hidastunut. Gxxx on 4.12.2013 ilmoittanut tekstiviestillä Jyyyyylle, että ilman piirustuksia töitä ei voida jatkaa, eikä Byyyyy ollut suostunut antamaan muutostöitä kirjallisesti. Gxxxn mukaan Byyyyy oli ilmoittanut, että asialliset piirustukset tulevat, kun tulevat. Lisäksi Gxxx on ilmoittanut, että jos töitä ei voida jatkaa, niin työntekijät poistuvat työmaalta kunnes asiat ovat kunnossa. Gxxxn 8.12.2013 Byyyyyille ja Jyyyyylle lähettämästä sähköpostista ilmenee, että 5.12.2013 on pidetty palaveri, jossa on sovittu, että Hyyy toimittaa viikon 50 aikana työmaalle kaikki asialliset piirustukset ja detaljikuvat. Urakkaan kuuluvat työt suoritetaan olemassa olevien ja toimitettavien kuvien mukaisesti. Jos uudet piirustukset poikkeavat olemassaolevista, asiassa täytyy sopia kirjallisesti lisätöiden suorituksista. Poikkeuksia ei toteuteta ilman kirjallista työnselostusta ja maksusitoumusta. Jos tehtävät poikkeavat piirustuksista tai töitä ei ole mahdollista suorittaa piirustuksien mukaisesti, sovitaan asiasta
kirjallisesti erikseen ennen töiden suorittamista. Lisäksi sähköpostissa on ilmoitettu, että jos töiden kulku hidastuu tai pysähtyy kokonaan piirustuksien/materiaalien puuttumisen tai niiden puutteellisuuden takia ja työntekijöille ei ole muuta urakkaan kuuluvaa korvaavaa työsuoritusta, lopetetaan työnteko kunnes työmaalle on toimitettu asialliset ja täydelliset piirustukset tai kaikki materiaalit.
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei kiistetty, etteikö 5.12. olisi pidetty palaveria ja etteikö siellä olisi sovittu asioista edellä esityn mukaisesti. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että asianosaiset ovat sopineet, että Hyyy:n toimittaa viikon 50 aikana asialliset piirustukset ja ilman niitä tai tarvittavia materiaaleja taikka työmaalla olevaa muuta urakkaan kuuluvaa työtä, työnteko on voitu lopettaa.
Käräjäoikeus katsoo kaikkien asiassa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella, että kohteessa oli vaadittu tehtäväksi töitä, jotka eivät olleet perustuneet rakennusvalvonnassa hyväksyttyihin rakennepiirustuksiin. Edellä esitetyt sähköpostiviestit ja Nxxxn kirjallisena todisteena 6 esitetty Vanha Mestarin lausunto tukevat johtopäätöstä. Byyyyy on myöntänyt 13.12.2013 Gxxxlle lähettämässä sähköpostissa, että rakennesuunnittelussa on ollut viivettä. Jyyyyyn ja Byyyyyin kertomusten mukaan tehtyjen muutosten johdosta Byyyyy oli piirtänyt/antanut ohjeita Nxxxn työntekijöille rakennesuunnittelijan ohjeiden perusteella, miten töitä tuli tehdä. Vasta myöhemmin oli saatu rakennusvalvonnasta hyväksytyt muutoskuvat, pilareiden osalta Byyyyyin mukaan 2014 helmikuussa. Nxxxn kirjallisena todisteena 12 esitetystä sähköpostista ilmenee, että kohteen piirtäjä Koivuniemi oli pyytänyt Rxxxseltä 22.1.2014 yhteystietoja, koska tiettyjen muutosten vuoksi suunnitelmat oli päivitettävä. Rxxxsen mukaan työt oli voitu keskeyttää siltä osin kuin niitä oli vaadittu tehtäväksi ilman hyväksyttyjä muutoskuvia, koska muuten olisi voitu myöhemmin väittää tehdyn töitä virheellisesti. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että Byyyyy on vaatinut Nxxxn työntekijöitä tekemään töitä rakennusvalvonnassa hyväksytyistä rakennuspiirustuksista poiketen ja koska urakkatyö tulee tehdä hyväksyttyjen piirustusten perusteella, eikä asiassa ole annettu piirustusten muutosvaatimuksia edes kirjallisesti, käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn työntekijöillä on ollut oikeus kieltäytyä Byyyyyin vaatimista rakennusvalvonnassa hyväksyttyjen rakennepiirustusten vastaisista töistä ja työt ovat hidastuneet näin hyväksyttävästä syystä.
Gxxx ja Xxxxxu ovat kertoneet, että tarvikkeiden saamisessa oli ollut viivettä, kun taas Jyyyyy ja Byyyyyin mielestä piirustusten odottamisen ei olisi tarvinnut hidastuttaa urakkaa, koska materiaalia oli muihin töihin. Lisäksi Dxxxin mukaan työmaalla olisi ollut joulukuussa täytetöitä tehtäväksi ja materiaalia oli myös. Nxxxn kirjallisena todisteena esitetystä 4.12. Gxxxn Jyyyyylle lähettämästä tekstiviestistä ilmenee, että Gxxx oli pyytänyt ristikoita kaksi viikkoa, mutta niitä ei oltu vieläkään tilattu. Myös 12.12. Gxxxn lähettämästä sähköpostista ilmenee hänen ilmoitukset materiaalien puutteesta. Byyyyy on itse todennut, että muoviharkkojen toimittamisessa oli ollut muutaman päivän viive. Asiassa ei ole esitetty Jyyyyy, Dxxxin ja Byyyyyin kertomuksia Nxxxn työntekijöiden autossa istumisesta lukuunottamatta näyttöä siitä, että työmaalla ei olisi ennen purkamista tehty töitä ollenkaan. Lisäksi Byyyyy on kertonut, että Hyyy oli saanut autossa istumisesta Nxxxlta hyvityslaskun. Käräjäoikeus katsoo Gxxxn, Xxxxxun ja Brunfeltin kertomusten sekä 4.12 ja 12.12. lähetettyjen sähköpostien perusteella, että materiaalin toimituksessa on esiintynyt puutteita, mutta töitä on kuitenkin tehty, mitä käräjäoikeuden mukaan osoittaa 13.12. ja 18.12. lähetettyjen viestien sisältö. Jos töitä ei olisi tehty ollenkaan, käräjäoikeus ei pidä uskottavana, että tästä merkittävästä seikasta ei olisi mainittu purkuilmoituksessa tai että urakkasopimuksen aikaa olisi pidennetty. Käräjäoikeus lisäksi toteaa, että asiassa ei ole esitetty
näyttöä töiden hidastumisesta Nxxxn Kytäjällä alkaneen urakan johdosta. Gxxx puolestaan on kertonut, että projekti Kytäjällä oli alkanut tammikuussa 2014 eli urakkasopimuksen purkamisen jälkeen.
Dxxx ja Byyyyy ovat kertoneet, että Nxxxn työntekijät olivat halunneet edistää isompia kokonaisuuksia ja keskittyä vain maksupostissa erikseen nimettyihin töihin. Koska Nxxx on vastannut urakkaan kuuluvan työn teosta, sillä on ollut käräjäoikeuden mukaan
myöskin oikeus päättää työskentelytavasta ja -järjestyksestä. Näin ollen Nxxxlla on ollut oikeus keskittyä töiden tekemiseen maksupostin mukaisesti ja tehdä täytetöitä myöhemmin, kun runko on saatu kasaan. Dxxxin kertomus tukee johtopäätöstä, koska hän on todennut, että jos urakkasopimus olisi pysynyt voimassa, niin maksupostijärjestyksellä ei olisi ollut merkitystä. :
'
Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että töiden
hidastuminen on johtunut hyväksyttävistä syistä eli hyväksyttyjen piirustusten puutteellisuudesta ja materiaalien toimittamisessa olleista viiveistä. Näin ollen töiden hidastuminen tai töiden tekemisen keskittyminen maksupostissa määriteltyihin eriin eivät ole oikeuttaneet urakkasopimuksen purkamiseen.
Kantelu rakennusvalvontaan
Urakkasopimuksen purkamisen jälkeen tehty kantelu rakennusvalvontaan, ei ole voinut olla purkamisperuste.
Todettujen virheiden vaikutus ja olennaisuus
Hyyy:n ja Nxxxn välisen pienurakkasopimuksen yleisten ehtojen 18 §:n mukaan tilaajalla eli Hyyy:llä on ollut oikeus purkaa sopimus muun muassa jos Nxxxn rakennustyö muodostuu rakennustavaroiden, rakennusosien tai työn osalta tahi muuten olennaisesti sopimuksen vastaiseksi.
Käräjäoikeus on katsonut edellä väitettyjen purkuperusteiden osalta, että urakassa on ollut Nxxxn vastuulla oleva virhe tai virheellinen menettely työmaa-aidan, harkkojen tuennan sekä seinän kasauksen osalta. Näin ollen asiassa on ratkaistava, ovatko edellä mainitut seikat kokonaisuudessaan sellaisia, että Nxxxn rakennustyö on muodostunut olennaisesti urakkasopimuksen vastaiseksi.
Byyyyy ja Dxxx ovat kertoneet huomauttaneensa aidasta ja Dxxx on kertonut sulkeneensa välillä itse aitoja. Byyyyy on kuitenkin kertonut, että aluehallintoviraston tarkastuksen ja huomautusten jälkeen aidat olivat olleet pääsääntöisesti kunnossa. Käräjäoikeus katsoo Byyyyyin kertomuksen perusteella, että aitauksessa on ollut huomautusten jälkeen vain vähäisiä ja yksittäisiä ongelmia ja urakkasopimuksen vastainen menettely aitauksen osalta on ollut vain vähäistä. Tuentojen puuttumissa oli ollut kyse Nxxxn vastuulle kuuluvasta menettelyvirheestä, joka Dxxxin mukaan oli korjaantunut rakennuksen toisen kerroksen ensimmäisen metrin jälkeen, kun telineet oli otettu käyttöön. Käräjäoikeuden mukaan tuennan puuttumisen olennaisuutta on arvioitava sen seurausten perusteella. Koska seinissä ei ole todettu RYL:n vastaista vinoutta, tuennan puute itsessään ei myöskään ole voinut olla olennainen virhe. Edelleen seinän kasausvirheen osalta Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen kertomusten perusteella virhe olisi voitu korjata laittamalla uretaanivaahtoa väliin ja nupuja poistamalla. Käräjäoikeudella ei ole aihetta epäillä kertomusten uskottavuutta. Korjausmenetelmä on käräjäoikeuden mukaan vähäinen, joten ei itse virhekään voi siten olla olennainen. Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esitetty purkamisilmoitus tukee johtopäätöstä, koska suoranaisilta rakennusvirheiltä on ilmoitettu vältytyn. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, ettei Nxxxn virheitä tai virheellistä menettelyä voida pitää kokonaisuutena arvioiden siten olennaisena, että Hyyy:llä olisi ollut oikeus purkaa urakkasopimus .
Kirjallinen purku-uhkainen ilmoitus ia mahdollisuus virheiden korjaamiseen · · · · · ·
Nxxx on väittänyt, että joka tapauksessa perusteita urakkasopimuksen purkamiselle ei ollut, koska jos virheitä ylipäätänsä oli ollut, niin sille ei ollut annettu mahdollisuutta niiden korjaamiseen. Hyyy on väittänyt, että Nxxxa oli huomautettu lukuisia kertoja virheistä.
Hyyy:n ja Nxxxn välisen urakkasopimuksen 18 §:n purkamista koskevista ehdoista ilmenee, että ennen sopimuksen purkamista sopijapuolen tulee kirjallisesti huomauttaa toiselle sopijapuolelle ja ilmoittaa urakkasopimuksen purkamisen uhasta ellei laiminlyöntiä kohtuullisessa ajassa korjata.
Korkein oikeus on katsonut antamassaan ennakkoratkaisussa KKO 1998:75, että urakkasopimuksessa ollut viittaus rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin ja ehtojen erään kohdan mukaan oikeus sopimuksen purkamiseen jos urakoitsija ei rakennuttajan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa korjannut viivästystä, ei ollut sellainen muotovaatimus, jonka soveltamatta jättäminen yksinään tekisi purkamisen tehottomaksi, kun muutoin oli selvitetty, että urakoitsijan edustajaa oli toistuvasti huomautettu kyseisessä tapauksessa purkuperusteena olleesta viivästyksestä. Huomautukset oli tehty toistuvasti suullisesti todistajien läsnäollessa.
Gxxx on kertonut, että purkaminen oli tullut hänelle yllätyksenä, koska purkamista edeltävänä päivänä purkamisesta ei ollut ollut merkkiäkään, eikä hän ollut saanut palautetta virheistä. Myöskään Dxxx ei ollut huomauttanut hänelle työnlaadusta. Xxxxxun kertomus tukee Gxxxn kertomusta sen osalta, että työnlaadusta ei ollut valitettu. Edelleen Nxxxn kirjallisina todisteina esitetyt sähköpostiviestit tukevat näkemystä, että purku-uhasta ei ollut ilmoitettu, koska 13.12. Byyyyyin lähettämässä sähköpostissa hän oli ilmoittanut toivovansa, että urakka saadaan sovitusti päätökseen ja 18.12. Gxxxn Jyyyyylle lähettämän tekstiviestin mukaan Byyyyy oli esittänyt kyseisenä päivänä lisätyövaatimuksen.
Koska urakkasopimus oli tehty Hyyy:n ja Nxxxn välillä, käräjäoikeus katsoo, että Hyyy olisi täytynyt antaa purku-uhkainen laiminlyönnin korjauskehotus, ja Nxxxn olisi tullut laiminlyödä virheiden korjaukset, jotta urakkasopimus olisi voitu purkaa. Hyyy:n toimitusjohtaja Jyyyyy on todennut keskustelleensa Gxxxn kanssa vain muutaman kerran, aluksi raudoituksista huomauttaessaan ja 23.12. pidetyssä katselmuksessa.
Jyyyyy on todennut, että hän ei tiennyt, oliko Nxxx saanut korjata virheitään. Lisäksi Jyyyyyn mukaan sillä, että Dxxx ei enää lopulta hyväksynyt Nxxxa korjaamaan virheitä ja puutteita, eikä halunnut jatkaa Nxxxn kanssa, ei ollut purkamisen kannalta merkitystä, koska
kokonaisuudessaan oli perusteet sopimuksen purkamiselle. Hyyy:n työmaapäällikkö Byyyyy on puolestaan kertonut, että hän oli keskustellut Jyyyyyn kanssa, että sopimus piti purkaa, koska rakennuttajan edustaja eli Dxxx oli todennut, että kohde ei tule valmistumaan. Lisäksi Byyyyy on todennut, että hän ei ollut kysynyt Nxxxlta, voisiko se korjata virheitään, mutta Nxxx ei ollut myöskään ilmoittanut, että se haluaisi korjata asioita. Dxxx on puolestaan todennut, että hän oli huomauttanut töiden hidastumisesta Hyyy:lle, mutta ei ollut vaatinut urakkasopimuksen purkamista. Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty näyttöä Nxxxlle annetusta urakkasopimuksen yleisissä ehdoissa mainitusta kirjallisesta
purku-uhkaisesta korjauskehotuksesta ennen sopimuksen purkamista. Asiassa ei ole myöskään esitetty Gxxxn, Xxxxxun, Jyyyyyn, Dxxxin ja Brunfetin kertomusten perusteella KKO 1998:75 ratkaisun mukaisesti Hyyy:n edustajien taholta suullisesti Nxxxn edustajalle
purku-uhkaista korjauskehotusta tai toistuvia huomautuksia edellä todetuista virheistä. Näin ollen koska Hyyy ei ole antanut Nxxxlle purku-uhkaista korjauskehotusta tai toistuvia suullisia huomautuksia ennen sopimuksen purkamista, perustetta urakkasopimuksen purkamiselle ei ole joka tapauksessa tällä perusteella ollut.
Urakan valmiusaste 20.12.2013
Koska Nxxx on vaatinut sopimuksen perusteettoman purkamisen johdosta saamatta jääneen osuuden tehdyistä töistä, asiassa on ratkaistava, kuinka suuri osuus Hyyy:n ja Nxxxn urakkasopimuksesta oli tehty purkuhetkellä.
Dxxx on kertonut, että Hyyy:n vastuulla WyOy:n ja Hyyy:n välisessä urakkasopimuksessa oli ollut runko vesikattoon asti siten, että ikkunat ja ovet ovat paikallaan ja lämpö pysyy sisällä. Hyyy:n kirjallisina todisteina esitettyjen Hyyy:n ja Nxxxn sekä WyOy:n ja Hyyy:n välisiä urakkasopimuksia vertaamalla voidaan todeta, että edellä mainitut kaksi urakkasopimusta ovat olleet sisällöltään yhtenevät seinien sisäpuolista erillisrunkoa, rakennesuunnittelua ja muutamaa valua lukuunottamatta. Johtopäätöstä tukee myös Jyyyyyn kertomus, jonka mukaan urakkasopimukset olivat pääosin yhtenevät ja Byyyyyin kertomus, jonka mukaan urakat olivat Hyyy:lle kuuluvaa sisäkuoren tekoa lukuunottamatta samansisältöiset. Näin ollen edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn urakan valmistuessa runko olisi tullut
olla tehtynä vesikattoon asti ja lämmön olisi tullut pysyä sisällä.
Työmaalla on toimitettu 23.12.2013 katselmus, jossa on Xxxxxun kertomusta lukuunottamatta, esitetyn henkilötodistelun perusteella käyty läpi Nxxxn tehdyt ja tekemättömät työt sekä tarkastettu virheet ja arvioitu urakan valmiusaste. Hyyy on väittänyt, että tilaisuus ei ollut virallinen katselmus, koska Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan vastaavan työnjohtajan piti tilata viranomaiskatselmukset. Jyyyyy on todennut, että 23.12.2013 toimitettu tilaisuus ei ollut ollut virallinen katselmus, koska Gxxx oli kutsunut sen koolle, eikä vastaava työnjohtaja. Myös Rxxxnen kertonut, että Gxxx oli kutsunut katselmuksen. Byyyyyin mukaan hän oli saanut katselmuksesta ilmoituksen, eikä hänellä ollut ollut mitään sitä vastaan. Käräjäoikeus
katsoo edellä esitetyn perusteella, että kohteessa 23.12.2013 toimitetussa katselmuksessa ei ole ollut kyse viranomaiskatselmuksesta, koska Gxxx oli kutsunut sen koolle, eikä vastaava työnjohtaja. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty toimitetun Nxxxn urakkasopimuksen purkamisen jälkeen viranomaiskatselmusta tai muuta valmiusastetta selvittävää tilaisuutta ja koska 23.12. toimitetussa tilaisuudessa on ollut läsnä Hyyy:n, Nxxxn ja WW-lnvestin edustajat sekä konsultteina Lxxxxnen ja Rxxxnen, käräjäoikeus katsoo, että urakan valmiusasteen ja virheiden selvittämisen kannalta merkitystä ei ole sillä, että kyse ei ole ollut viranomaiskatselmuksesta. Näin ollen katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan arvioida urakan valmiusastetta sekä tehtyjä ja tekemättömiä töitä.
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on esitetty hyvin eriävät näkemykset urakan valmiusasteesta sopimuksen purkamishetkellä. Gxxxn ja Rxxxsen mukaan 80 prosenttia oli tehty, tai Rxxxsen mukaan ainakin 70 prosenttia oli tehty. Hän oli tehnyt johtopäätöksensä katselmuksessa olleiden asiakirjojen ja havaintojensa perusteella, mutta rakennuslupaa tai hyväksyttyjä rakennuskuvia ei ollut ollut. Gxxxn mukaan, jos tavaranpuutteita ei olisi ollut, urakka olisi kestänyt noin kaksi kuukautta. Lxxxxsen mukaan katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella 75 prosenttia oli tehty. Hyyy:n edustajien mukaan valmiusaste oli Jyyyyy mukaan ollut 20 prosenttia ja Byyyyyin mukaan 20 - 30 prosenttia. Jyyyyyn mukaan valmiusastetta osoitti Hyyy:n jatkamasta urakasta aiheutuneiden kustannusten määrä. Dxxxin mukaan, jos kaikki pääurakan työt olivat kuulunut Nxxxlle, niin urakasta oli tehty noin 30 prosenttia. Dxxxin ja Byyyyyin mukaan urakan suurimmat osat eli muun muassa ikkunat ja ovet, vesikatot, räystäät, ulkoportaat, osa rakenteista ja ulkovaraston kattorakenteet oli tekemättä.
Edellä esitetyn henkilötodistelun lisäksi urakan valmiusasteesta on Nxxxn kirjallisina todisteina 3 ja 4 esitetty katselmuspöytäkirja ja sen selvitysosa sekä Nxxxn kirjallisena todisteena 8 esittämä valokuvaliite työmaasta katselmuspäivänä. Lisäksi Hyyy:n kirjallisena todisteena 6 esitetty maksuerätaulukko kuvaa urakkaan kuuluvien töiden hintaa suhteessa koko urakkaan ja siten myös urakan valmiusastetta.
Käräjäoikeus katsoo edellä esitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella, että suurimmat Nxxxn vastuulle urakkasopimukseen kuuluneet tekemättömät työt ovat liittyneet kattojen ja yläpohjien, väliseinien sekä ikkunoiden ja ovien puuttumiseen. Maksuerätaulukon mukaan väliseinien, vesikaton sekä ikkunoiden ja ovien tekemiseen käytettävän työn arvo on ollut 29.000 euroa. Myös jotain vähäistä muista vaiheista oli tekemättä, mutta käräjäoikeus katsoo, että osa 29.000 euroon kuuluneista kantavista väliseinistä on täytynyt olla tehtynä, koska rakennukset olivat jo toisen kerroksen korkeudessa. Kun otetaan huomioon Hyyy:n kirjallisena todisteena 1 esitetyn urakkasopimuksen liitteestä ilmenevät Nxxxn vastuulle kuuluneet työt ja edellä esitetyistä katselmusasiakirjoista ilmenevät tekemättömät työt sekä niiden maksuerätaulukosta ilmenevä arvo, käräjäoikeus katsoo, että urakan valmiusaste on ollut purkuhetkellä pitkälti Nxxxn ja Hyyy:n edustajien katselmuksessa esittämien näkemysten puolessa välissä. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että urakan valmiusaste purkuhetkellä on ollut 50 prosenttia. Johtopäätöstä tukee purkamishetken ajankohta urakkasopimuksesta ilmenevään koko urakan kestoon sekä Dxxxin näkemys, jonka mukaan hän oli ajatellut, että pääurakasta olisi vuoden vaihteeseen mennessä tehty 50 prosenttia.
Nxxxlle perusteettomasta urakkasopimuksen purkamisesta maksettavat korvaukset
Urakkasopimuksen valmiusastetta vastaavat saatavat
Koska käräjäoikeus on katsonut edellä esitetyillä perusteilla, että urakkasopimuksen valmiusaste on ollut 50 prosenttia urakkasopimuksen purkuhetkellä, Nxxxlla on oikeus saada sopimuksen mukaisesti kyseistä määrää vastaava osuus urakkasopimuksen kokonaishinnasta. Urakan hinta on ollut 60.000 euroa, joten 50 prosenttia vastaava osuus on 30.000 euroa. Koska määrästä on jo maksettu 17.000 euroa, maksamaton osuus on 13.000 euroa. Nxxxn kirjallisesta todisteesta 7 ilmenee, että sen urakkasopimuksen perusteella vaatima osuus koostuu 4.000 euron erääntyneestä laskusaatavasta ja loppuosa maksamattomasta urakkasopimuksen osuudesta. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla Nxxxlla on oikeus saada erääntyneen laskun nro 790 määränä 4.000 euroa ja maksamattomana osuutena tehdystä urakkasopimuksen mukaisesta työstä 9.000 euroa.
Nxxx on vaatinut edellä todetuille määrille viivästyskorkoa 23.12.2013 lukien, koska kyseessä on sen mukaan laskusaatava. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä on sinänsä laskusaatavat, mutta niiden eräpäiväksi on ilmoitettu Nxxxn kirjallisesta todisteesta 7 ilmenevän laskun mukaan 17.1.2014. Näin ollen viivästyskorkoa määrille on maksettava 17.1.2014 lukien.
Saamatta jäänyt yrittäjävoitto
Nxxx on lisäksi vaatinut suoritusta perusteetta tapahtuneen urakkasopimuksen katkeamisen aiheuttamana saamatta jääneenä yrittäjän voittona 3.000 euroa. Koska urakkasopimus on purettu perusteettomasti, Nxxxlla on oikeus saada korvaus myös purkamisen johdosta saamatta jääneestä yrittäjävoitosta. Yrittäjävoitto on Nxxxn mukaan ollut 25 prosenttia, jota voidaan käräjäoikeuden mukaan pitää kohtuullisena ja alalla käytössä olevana. Nxxx on vaatinut 3.000 euron korvausta sillä perusteella, että urakan valmiusaste olisi ollut 80 prosenttia ja saamatta jäänyt yrittäjän voitto on kohdistunut 20 prosentin osuuteen. Koska urakan valmiusasteeksi on todettu edellä esitetyillä perusteilla 50 prosenttia, urakasta on jäänyt toteutumatta 50 prosenttia, johon saamatta jäänyt yrittäjävoitto kohdistuu. Näin ollen saamatta jääneen voiton määrä on 7.500 euroa (0,5x60.000€x0,25).
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut. Vaatimistaakkaa koskevan säännöksen perusteella Nxxxlla ei 50 prosentin valmiusasteesta huolimatta kuitenkaan ole oikeutta saada korvausta saamatta jääneestä yritysvoitosta kuin vaatimansa 3.000 euroa. Määrälle on maksettava laillista korkoa haasteen tiedoksiannosta 10.3.2014 lukien.
Urakkaan kuulumattomat tuntityöt
Nxxx on vaatinut korvausta myös urakkaan kuulumattomista tuntitöistä 2.127 euroa, jotka perustuivat sen mukaan erikseen sovittuihin lisätöihin tai Hyyy:stä johtuneisiin odotustunteihin. Jotta vaaditut määrät voidaan velvoittaa korvattaviksi, asiassa on näytettävä, että lisätöiden maksamisesta ja odotustuntien korvaamisesta on sovittu Nxxxn ja Hyyy:n kesken.
Gxxxn ja Xxxxxun kertoman mukaan Byyyyy oli pyytänyt Nxxxn työntekijöitä tekemään urakkaan kuulumattomia lisätöitä sekä tavaran ja piirustusten puutteen johdosta oli syntynyt odotustunteja. Byyyyy ei ollut suostunut antamaan lisätöistä kirjallista määräystä eikä niistä ja odotustunneista oltu maksettu. Kertomuksia tukee Nxxxn kirjallinen todiste 10, jonka Byyyyy oli pyytänyt lisätöitä suullisesti, eikä Nxxx ollut suostunut niitä tekemään ilman kirjallista tilausta. Byyyyy on puolestaan kertonut, että lisätöistä esimerkiksi harkkojen kokoamisessa oli sovittu ja ne oli maksettu. Brunfeltin Gxxxlle 13.12.2013 lähettämästä sähköpostista ilmenee, että hänen mukaansa lisätyöt on korvattu täysimääräisesti lisälaskuissa. Myös jos odotustunteja oli ollut, niin ne oli maksettu.
Gxxxn mukaan Byyyyyin työmaalta purkupäivänä anastamat ja osittain kateisiin jääneet piirustukset ja sininen vihko vaikeuttivat odotus ja lisätunneista sopimisen näyttämistä. Byyyyy on kertonut palauttaneensa piirustukset katselmuspäivänä, eikä Dxxxin mukaan mitään sinistä vihkoa ole ollut. Dxxx ei ole tiennyt, oliko ylimääräisiä tuntitöitä syntynyt. Nxxxn kirjallisena todisteena 5 esitetystä tutkinnan päätöksestä ilmenee, että esitutkinta Byyyyyin anastamista asiakirjoista on päätetty, koska asiassa ei ole poliisin mukaan tapahtunut rikosta ja Byyyyy on palauttanut piirustukset Nxxxlle, eikä Byyyyyin mukaan papereiden joukossa ollut ollut työmaapäiväkirjaa. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä väitetystä anastetun työmaapäiväkirjan olemassa olosta tai sen sisällöstä.
Asiassa ei ole myöskään Gxxxn ja Xxxxxun kertomuksia lukuunottamatta esitetty näyttöä siitä, että Nxxxn ja Hyyy:n välillä olisi sovittu urakkaan kuulumattomien lisätöiden tekemisestä, joita ei olisi korvattu. Myöskään sovituista, mutta korvaamattomista odotustunneista ei ole esitetty edellä mainittua yksipuolista näyttöä lukuunottamatta näyttöä. Käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn kirjallisena todisteena 7 esitetyt, Nxxxn tekemät laskut urakkaan kuulumattomista tuntitöistä eivät osoita, että niistä olisi sovittu Hyyy:n kesken. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että urakkaan kuulumattomista tuntitöistä ei ole sovittu, eikä odotustunteja sovittu korvattaviksi, joten niiden perusteella esitetty korvausvaatimus on hylättävä.
Hyyy:n vastakanne
Hyyy on ilmoittanut vaativansa Nxxxlta korvausta vastakanteessa
yksilöityjä määriä sopimusperusteisena vahingonkorvauksena, koska urakkasopimus oli jouduttu purkamaan lukuisista aliurakkasopimuksen ja rakentamista koskevien määräysten vastaisesta toiminnasta johtuen.
Koska edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus on katsonut, että Hyyy:llä ei ole ollut oikeutta purkaa urakkasopimusta, näin ollen sillä ei ole myöskään oikeutta purkamisen perusteella vaadittuun sopimusperusteiseen vahingonkorvaukseen. Täten asiassa ei ole aihetta enemmän lausuman antamiseen Hyyy:n vastakanteen johdosta ja vastakanne on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Koska Hyyy on hävinnyt asian, se on velvollinen korvaamaan määrällisesti myöntämänsä Nxxxn oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Tuomiolauselma
Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle (sen vaatimukset enemmälti hyläten) erääntyneen laskun nro 790 määränä
4.000 euroa ja urakan maksamattomana osuutena 9.000 euroa, kummatkin määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 17.1.2014 lukien sekä saamatta jääneestä yritysvoitosta 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.3.2014 lukien.
Lisäksi Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 20.306 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Hyyy:n vastakanne ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Alla olevassa tapauksessa oli kysymys pientalon pystytysurakasta. Pääurakoitsija oli tehnyt aliurakkasopimuksen, joka purettiin lukuisten eri syiden perusteella. Näistä syistä menestyi kuitenkin vain muutama eikä niitäkään katsottu niin olennaisiksi että pääurakoitsijalla olisi ollut oikeus aliurakkasopimuksen purkuun. Käräjäoikeus velvoitti pääurakoitsijan maksamaan arvioituaan valmiusasteen aliurakoitsijan velkoman saamatta olevan urakkahinnan ja ns. yrittäjävoiton eli katteen. Pääurakoitsija valitti hovioikeuteen mutta peruutti valituksen jolloin hovioikeus tuomitsi aliurakoitsijalle tämän hovioikeuden oikeudenkäyntikulut 4200 euroa. Eli käräjäoikeuden päätös jäi voimaan.
Urakkasopimuksen kuten minkä tahansa sopimuksen purkamisessa tulee olla huolellinen. Epävarmoissa tilanteissa on syytä jatkaa urakkaa (tai sopimusta) mieluummin kuin katkaista se. YSE 1998 ehdoissa on purkamismenettelystä omat ehtonsa. Mutta YSE 1998 ei sovelleta, ellei siitä ole erikseen sovittu. Kuluttajien ollessa sopimuskumppaneita noudetaan kuluttajasuojalakia ja RYS-8 tmv. ehtoja.
Urakkasopimuksien tarkoittamassa työsuorituksessa tulee tyypillisesti ongelmia ja ne on pyrittävä ratkomaan urakan edetessä. Työmaapalaverit tai vastaavat ovat tätä varten. Työmaapalavereissa on otettava juuri nämä epäselvyydet esille ja sovittava, miten niiden kanssa menetellään. Jos jokin asia jää sopimatta se voidaan siirtää loppuselvityksen yhteyteen.
Muutostöistä ja lisätöistä on aina sovittava etukäteen. Dxxkki on kirjattava huolellisesti yhteisesti laadittuihin pöytäkirjoihin. Ne on hyvä myös kaikkien allekirjoittaa.
Oikeuskäytännössä arvioidaan molempien osapuolten käyttäytymistä kokonaisuuteena, jossa kaikilla tapahtumilla on jokin merkitys. Jotkin seikat kuitenkin ovat keskeisiä arvioitaessa purkamisperusteita. Tällaisia ovat huomautukset (suulliset tai kirjalliset) toisen sopimusrikkomuksesta. Kuitenkaan esim. esim. YSE:n edellyttämää kirjallista purku-uhkaista ilmoitusta ei aina pidetä välttämättömänä menettelytapana jos sama ilmoitus tulee esitettyä suullisesti. (Katso KKO 1998:75, jossa katsottiin että urakkasopimuksessa ollut viittaus rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin ja ehtojen erään kohdan mukaan oikeus sopimuksen purkamiseen jos urakoitsija ei rakennuttajan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa korjannut viivästystä, ei ollut sellainen muotovaatimus, jonka soveltamatta jättäminen yksinään tekisi purkamisen tehottomaksi, kun muutoin oli selvitetty, että urakoitsijan edustajaa oli toistuvasti huomautettu kyseisessä tapauksessa purkuperusteena olleesta viivästyksestä. Huomautukset oli tehty toistuvasti suullisesti todistajien läsnäollessa.)
Alla olevassa riidassa ei noudatettu em. työmaa- ja ilmoituskäytäntöjä ja nyt epäselvyyksistä joutui maksamaan pääurakoitsija.
Käräjäoikeuden tuomiolauselma
Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle (sen vaatimukset enemmälti hyläten) erääntyneen laskun nro 790 määränä
4.000 euroa ja urakan maksamattomana osuutena 9.000 euroa, kummatkin määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 17.1.2014 lukien sekä saamatta jääneestä yritysvoitosta 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.3.2014 lukien.
Lisäksi Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 20.306 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Hyyy:n vastakanne ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Helsingin hovioikeus
Päätös Antamispäivä 4.1.2017
Nro 7 Diaarinumero S 16/549
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Hyvinkään käräjäoikeus 18.1.2016 nro 152 (liitteenä)
Asia Urakkasopimuksen suoritusrikkomus ym.
Valittaja Hyyy-Yhtiöt Oy
Vastapuoli Nxxx Yhtiöt Oy
Asian käsittely hovioikeudessa
Hyyy-Yhtiöt Oy:n haettuaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon peruutta- nut valituksensa 8.12.2016.
Nxxx Yhtiöt Oy on vastannut valitukseen ja vaatinut, että Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen. Nxxx Yhtiöt Oy on valituksen peruutuksen jälkeen ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 4.200 euroa (alv. 0%).
Hyyy-Yhtiöt Oy ei ole lausunut Nxxx Yhtiö Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrästä.
Hovioikeuden ratkaisu
Päätöslauselma
Hyyy-Yhtiöt Oy:n peruutettua valituksensa lausunnon antaminen siitä raukeaa. Valituksen peruutuksen johdosta Hyyy-Yhtiöt Oy on velvollinen korvaamaan Nxxx Yhtiö Oy:n vastauskulut hovioikeudessa korkoineen.
Lausunnon antaminen valituksesta raukeaa. Asia jää käräjäoikeuden tuomion varaan.
Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiö Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 4.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kaksi kuukautta on kulunut hovioikeuden päätöksen antamispäivästä.
Muutoksenhaku
Tähän ratkaisuun ei saa hakea muutosta siltä osin kuin lausunnon antaminen on rauennut.
Oikeudenkäyntikuluja koskevilta osin tähän ratkaisuun saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.3.2017.
Helsingin hovioikeuden puolesta:
Asian on ratkaissut: hovioikeudenneuvos E K Esittelijä: hovioikeuden esittelijä A V
HYVINKÄÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Osasto 1
Käräjätuomari A M
TUOMIO
Annettu kansliassa
18.1.2016
161152
L 1411997
1
Vuoroin kantajina ja vastaajina
Nxxx Yhtiöt Oy
Hyyy-Yhtiöt Oy
Asia Vireille
KANNE
Perustelut
Urakkasopimuksen suoritusrikkomus 7.3.2014
Nxxx Yhtiöt Oy (jälj. Nxxx) on vaatinut, että Hyyy-Yhtiöt Oy (jälj. Hyyy) velvoitetaan suorittamaan sille:
1.Erääntyneen laskun nro 790 saldo 4.000 euroa.
2.80 prosenttisesti tehdyn urakkatyön maksamaton osuus 27.000 euroa.
3.Maksamaton osuus tehdyistä urakkaan kuulumattomista tuntitöistä
2.127 euroa.
4.Perusteetta tapahtuneen urakkasopimuksen katkeamisen aiheuttama saamatta jäänyt yrittäjän voitto 3.000 euroa (tekemätön 20 prosenttia vastaa 12.000 euroa kokonaisurakassa).
Kohtien 1-3 laskusaataville vaaditaan laillista viivästyskorkoa 23.12.2013 alkaen ja kohdan 4 vaatimukselle haasteen tiedoksiannosta lukien.
Lisäksi Nxxx vaatinut, että Hyyy on velvoitettava korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisille korkoineen siitä alkaen, kun on kulunut kuukausi käräjäoikeuden päätöksestä.
Taustaa
Hyyy on toiminut pääurakoitsijana Wxx Oy:n/ Dxx Dxxxin tilaamassa Vantaan Tikkurilan Urheilutie xx:n pientalourakassa. Hyyy on sopinut 04.10.2013 aliurakoinnista Nxxxn kanssa. Nxxxn palkkio-osuus heidän urakkaansa nimetyistä työtehtävistä oli 60.000 euroa. Urakka oli sovittu työurakaksi, eikä sovittu hinta sisältänyt muuta kuin korvauksen tehtävistä töistä. Urakkaan kuulumattomat työt sovittiin maksettavaksi tuntiveloituksella. Rakennusalaa sitovan käännetyn arvonlisäverovelvollisuusjärjestelmän mukaan arvonlisäveroista on vastannut pääurakoitsija myös Nxxxn osuudelta.
Töiden sujuvuus
Sopimuksen alusta alkaen Nxxxlla oli ollut vaikeuksia tehdä urakkaansa kuuluvat työt sovitussa aikataulussa Hyyy:n vastuulla olevien tavaranpuutteen ja siitä johtuvan odotuksen vuoksi. Hyyy oli myös laiminlyönyt sähkösopimusten tekemisen ja siksi sähkö oli jouduttu "lainata" naapurista. Virta oli välillä katkeillut ja Nxxxn työt olivat seisahtuneet katkon ajaksi.
Tavarapuutteista oli informoitu Hyyy:n edustajaa Byy Byyyyiä ja Nxxx oli ottanut yhteyttä myös suoraan tilaajaan, Dxx Dxxxiin.
Odotusajan palkkojen maksun osalta Byyyy oli todennut, että odotustunteja ei ollut, eikä niistä maksettu mitään. Joulukuussa 2013 Nxxx oli edellyttänyt, että mm. odotustuntikiista on ratkaistava, tai Nxxx keskeyttää töiden tekemisen. Kiistaa ei oltu ehditty käsitellä ennen, koska Hyyy oli 20.12.2013 purkanut sopimuksen.
Työsuojelu
Hyyy oli rikkonut koko ajan pakollisia työsuojelumääräyksiä. Asianmukaiset WC-kopit olivat puuttuneet. Hyyy ei ollut toimittanut läheskään kaikkia työntekijöiden tapaturmavaaran eliminoimiseksi tarpeellisia, pakollisia varusteita, esim. kaiteita ja telineitä, eikä Nxxxn vaatimuksiin oltu reagoitu.
Muuttuvat ja puuttuvat piirustukset ja työt
Urakkasopimuksen mukaan työt oli tullut tehdä hyvää rakennustapaa noudattaen ja piirustusten mukaisesti. Byyyyy oli vaatinut useaan otteeseen tekemään työt piirustuksista poiketen ja kieltäytynyt antamasta näitä työmääräyksiään kirjallisesti. Seurauksena Nxxxn työntekijät olivat kieltäytyneet piirustusten vastaisista tai alkuperäisistä poikkeavien piirustusten mukaisista töistä. Muutosten vaikutuksista urakkahintoihin ei oltu suostuttu keskustelemaan. Töiden jatkamisen edellytyksenä olisi ollut vähintäänkin kirjallinen työmääräys, jossa vastuu siirtyy antajalle ja sen lisäksi muutostöiden olisi pitänyt olla rakennuslakien ja määräysten vaatimukset täyttäviä.
Nxxx oli ilmoittanut kirjallisesti, että sen puolelta töiden jatkaminen edellyttää kirjallisia vastuun siirtäviä ilmoituksia tilanteissa, joissa Nxxx joutuisi tekemään työt alkuperäisistä piirustuksista poiketen. Nxxxn vaatimuksiin ei oltu suostuttu ja Hyyy oli purkanut sopimuksen.
Myöhemmin Hyyy oli joutunut tekemään rakennuslupa-asiakirjoihinsa muutoksia ja hyväksyttämään ne Vantaan rakennustarkastuksessa.
Lisätyöt
Työmaapäällikkö Byyyyy oli pyrkinyt jatkuvasti teettämään urakkasopimukseen kuuluvia lisätöitä antamalla työmääräykset suullisesti. Kun niiden maksaminen oli noussut keskusteltavaksi, töitä ei oltu enää katsottukaan urakan ulkopuolisiksi töiksi ja oli näyttänyt siltä, että tuntityökorvaukset jäivät maksamatta.
Urakkasopimuksen perusteeton purkaminen
Urakkasopimus oli purettu 20.12.2013 sen jälkeen, kun Nxxx oli esittänyt omat vaatimuksensa töiden jatkumiselle. Nxxx oli esittänyt lakiin perustuvia vaatimuksia, joita Hyyy ei kustannussyistä ollut halunnut toteuttaa. Purkamiselle oli kerrottu keksittyjä ja valheellisia perusteita.
Purkamisilmoituksen väite, että Hyyy:n edustaja joutui neuvomaan Nxxxn työntekijöitä, oli harhaanjohtava, koska neuvominen oli johtunut uusista piirustuksista tai suullisista piirustuksista poikkeavista työmääräyksistä.
Purkamisen osasyyksi ilmoitettiin työsuojelumääräysten laiminlyönti. Työsuojeluasioissa Nxxxn vastuulla olleet puutteet (työntekijöiden henkilökohtaiset liivit ja kypärät) oli korjattu heti, kun niihin oli puututtu.
Purkamisilmoituksen väite tarviketilausten aikataulujen toimimattomuudesta oli käsittämätön. Nxxx oli kertonut hyvissä ajoin mitä ja milloin tarvittiin.
Purkamisen syyksi ilmoitettu rakennusvirheriskiksi väitetty seinien tukeminen tai tukematta jättäminen ei ollut johtanut rakennusvirheeseen. Vastuu menetelmän valinnasta oli ollut Nxxxn ja valutyö oli tehty Nxxxn määrittelemällä tavalla. Seinien suoruus täytti RYL:n vaatimustason ja se oli ollut sallittujen toleranssien puitteissa. Toisessa talossa havaittu yhden seinän ylimmän rivin seinäharkkojen istumattomuus oli voinut johtua myös harkkomateriaalien laatueroista ja se olisi joka tapauksessa korjattu seuraavassa vaiheessa Nxxxn toimesta, jos urakkasopimusta ei olisi katkaistu.
Sopimuksen purkamiselle ei ollut ollut asiallista lain edellyttämää perustetta. Nxxx ei ollut jättänyt täyttämättä yhtään sopimuksessa edellytettyä asiaa.
Nxxxn asiakirjojen anastus
Urakkasopimuksen purkamispäivänä Hyyy:n työmaapäällikkö Byyyyy oli tunkeutunut luvatta työmaalla olevaan Nxxxn toimisto- ja varastokonttiin ja vienyt sieltä nipun asiapapereita. Anastettu materiaali oli käsittänyt mm. Nxxxn omistukseen kuuluvia rakennuspiirustuksia, joissa oli Nxxxn merkintöjä muutoksista aikaisempiin piirustuksiin. Niissä oli ollut myös merkintöjä lisätöistä ja odotustunneista. Anastettujen papereiden joukossa oli ollut myös "sininen vihko", johon Nxxx oli kirjannut aikoja ja kohteita odotuksista, lisätöistä ja muuttuneista työmääräyksistä. Poliisille oli tehty tutkintapyyntö anastuksesta, minkä jälkeen Byyyyy oli palauttanut osan asiakirjoista muovikassissa Nxxxlle 23.12.2013. Palautetun materiaalin joukosta puuttui em. "sininen vihko" ja piirustuksia, joissa oli Nxxxn merkintöjä.
Anastus vaikeutti Nxxxn mahdollisuutta osoittaa tarkasti odotustuntien aikaa ja syytä, jotka oli jouduttu osin päättelemään tavaratoimituslistojen avulla ja jotka olivat osin muistin varassa. Samoin oli maksamattomien lisätöiden kanssa. Osa piirustusten poikkeavuuden tai niiden
puuttumisen vaikutuksesta Nxxxn töiden tekemiseen tai töistä kieltäytymiseen jäi vaikeasti todistettavaksi. Osa piirustusten ja muutostöiden vaikutuksista voitiin nähdä Vanha Mestari Oy:n raportista.
Katselmus 23.12.2013
Työmaalla oli tehty 23.12.2013 katselmus, jonka ensisijainen tarkoitus oli ollut selvittää, mitkä urakkasopimukseen kuuluvat työt olivat sopimuksen katkeamishetkellä tehtyjä ja mitkä olivat tekemättä. Jaosta tehtyihin ja tekemättömiin töihin oli saavutettu paikan päällä yksimielisyys.
Katselmuksessa mukana ollut Vanha Mestari Oy:n Nxxx Rxxxnen oli todennut Nxxxn tehneen 20.12.2014 mennessä 80 prosenttia kaikista urakkaan kuuluvista töistä. Rxxxnen oli rekisteröinyt katselmuksen kuluessa myös useita kohtia, joissa Nxxxa oli vaadittu tekemään töitä tavalla, joka oli ollut piirustusten ja/tai lain ja rakennusmääräysten vastainen.
Yhteenveto
VASTAUS
Perustelut
Urakkasopimuksen purkaminen oli ollut perusteeton. Hyyy oli velvollinen maksamaan urakkasopimuksen katkaisemisesta aiheutuneet kustannukset Nxxxlle. Ilmoitetut syyt eivät ole todellisia ja vaikka ne olisivatkin olleet, ne eivät riittäneet sopimuksen purkuun. Hyyy oli vastuussa myös urakkasopimuksen täyttymättömän osuuden liikevoiton menetyksestä Nxxxlle. Osuus oli 25 prosenttia 12.000 eurosta eli 3.000 euroa. Nxxx oli tehnyt 80 prosenttia urakasta ja Hyyy oli velvollinen maksamaan 17.000 euron jo maksamansa osuuden lisäksi erotuksen
31.000 euroa (4.000 euron erääntynyt lasku ja 27.000 euroa), jotta kokonaisurakkahinnasta tuli maksetuksi 80 prosenttia. Hyyy tuli velvoittaa maksamaan myös vaaditut tuntityökorvaukset, jotka perustuivat joko erikseen sovittuihin lisätöihin tai Hyyy:stä johtuneisiin odotustunteihin.
Dxxkissa vaatimuksissa on kyse sopimusperusteisesta korvauksesta.
Koska oikeudenkäynti perustui Hyyy:n sopimusrikkomuksiin ja maksamattomiin korvauksiin, sen tuli maksaa kaikki Nxxxn oikeudenkäyntikulut.
Hyyy-Yhtiöt Oy on kiistänyt Nxxxn kanteen perusteeltaan ja määrältään ja vaatinut, että:
1.Kanne hylätään sekä
2.Nxxx velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen.
Hyyy oli joutunut 20.12.2013 purkamaan Nxxxn kanssa solmitun aliurakkasopimuksen lukuisten virheiden ja puutteellisen menettelytavan seurauksena. Virheet ja niistä tehdyt huomautukset olivat seuraavat:
Työturvallisuus
Huomautukset oli tehty jo työn kestäessä viranomaisten taholta. Hyyy:n taholta oli tehty lukuisia huomautuksia sen jälkeen. Pääurakointia koskevan urakkasopimuksen mukaan Hyyy oli ollut tilaajaan nähden vastuussa siitä, että työmaalla noudatettiin tarkasti työsuojeluun liittyviä Hyyy oli toistuvasti joutunut tekemään huomautuksia määr ysten rikkomisesta kuten: · '
-henkilökohtaiset turvavarusteet olivat olleet puutteelliset koko urakan ajan, .
-silmä- ja kuulosuojaimia eikä kypärää oltu käytetty huomautuksista
huolimatta,
-aitaus oli puuttunut osittain nimenomaisesta määräyksestä huolimatta,
-rakennustelineinä oli käytetty styrox-paalien päällä lankkuja, telineiden käytöstä oli kieltäydytty,
-työaikaiset suojakaiteet olivat puuttuneet kokonaan putoamisvaarallisista paikoista,
-kulku 2. krs:n tasolle oli tapahtunut tikapuilla, vaikka telineitä oli tarjottu
-Urheilukadun puoleisella sivulla oli ollut puutteellinen aidan tuenta
-työntekijöiltä ei ollut löytynyt tulityökorttia ja luvatonta tulityötä oli tehty jatkuvasti.
Nxxxa oli huomautettu, että työturvallisuusmääräykset oli saatettava kuntoon, jotta sopimusta voitiin jatkaa.
Virheellinen työskentely ja rakennusvirheet
Alusta lähtien Nxxx oli jättänyt rakennusmateriaalit asianmukaisesti suojaamatta, josta oli seurannut materiaalin kosteusvahinkoja. Tämän lisäksi:
-tavaroiden tilaaminen oli tapahtunut kädestä suuhun periaatteella eli materiaalien olisi pitänyt olla kantajan niitä vaatiessa välittömästi paikalla. Urakkasopimus oli velvoittanut kantajan tekemään materiaalin tilauksen hyvissä ajoin rakennustyön edistymisen mukaan
-materiaaleja vastaanottaessa kuljettajia ei oltu ohjeistettu lastin purkamisessa oikeaan paikkaa
-työnjohtaja Gxxx oli käyttäytynyt epäasiallisesti työmaalla,
-seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen oli johtanut harkkojen lukkoliitospintojen jäätymiseen kosteuden takia ja tämä oli aiheuttanut suuria työaikamenetyksiä urakoitsijalle sekä tarpeetonta materiaalihukkaa
-annettuja kokoonpano-ohjeita ei oltu noudatettu, vaan oli tehty seinien osavaluja, mikä oli mahdollistanut seinien kasausvirheet ja suoruusongelmat
-rakennuksen 3. toisen kerroksen virhe oli jouduttu korjaamaan
-rakennuksen 2. toisen kerroksen törkeästä huolimattomuudesta johtuneet kantavan seinän valuvirheet oli jouduttu korjaamaan suurin kustannuksin.
-anturaraudoitteet oli löydetty sitomattomina
-ensimmäisessä sokkelivalussa harjateräkset olivat olleet sitomatta, mikä oli korjattu huomautuksen jälkeen
-valunaikaisten tuentojen puute oli johtanut tilaajan toimesta tehtyihin takaisinkutsuihin ja jälkioikomisiin ja
-rakennuksen seinäelementtejä oli jouduttu kokoonpanovirheen ja väärän betonivalun vuoksi purkamaan suurin kustannuksin.
Tilaajan (Wy Oy) valitukset
Tilaajan toimesta Kaj Dxxx oli joutunut toistuvasti puuttumaan työnsuorituksessa tapahtuneisiin tuentatöihin, työmaan kulkuun ja tehnyt muun muassa seuraavia huomautuksia:
-valetut seinät oli jätetty heti valun jälkeen ilman mitään linjauksien tarkistamista
-joulukuun alusta lähtein Nxxxn urakan edistyminen oli hidastunut
huomattavasti
-Nxxxn työmiehet eivät olleet suorittaneet mitään muista kuin maksupostitaulukon nimenomaisesti mainitsemia töitä
-tilaaja oli soittanut Gxxxlle ja pyytänyt työntekijöitä työmaalle, koska työmaa seisoi ja urakanalaista työtä oli tehtävissä
Aluevalvontavirasto
Aluevalvontavirasto oli vieraillut työmaalla 31.10. ja tarkastuspöytäkirjassa 1.11. oli osoitettu huomautuksia.
Viikkotarkastusmittari
Työmaalla oli suoritettu Hyyy:n toimesta viikottain tarkastus, jossa oli tarkastettu suoritettujen töiden oikea suoritustapa. Ns. TR-mittarin avulla oli arvioitu oikein suoritettujen töiden osuus kaikista töistä. Mittauksen lukemat olivat heikentyneet koko ajan loppua kohden. Lukemiksi oli saatu
- 7.11. 73%
- 13.11. 93%
-27.11.64%
- 13.12. 50%
- 20.12. 50%
Työn hidastaminen
Marraskuun loppupuolella Nxxxlla oli alkanut oma projekti Kytäjällä, minkä jälkeen työmiehet olivat istuneet autoissaan tekemättä mitään. Dxxkki materiaalit olivat olleet saatavilla työn jatkamiseksi. Hyyy ei ollut tehnyt mitään piirustusmuutoksia.
Purkaminen
Koska mitään parannusta ei lukemattomista ilmoituksista oltu saatu aikaan ja WyOy oli lopullisesti hermostunut työmaan aikataulun toteutumisesta ja rakentamisen virheistä, urakkasopimus oli purettu 20.12.2013.
Katselmus
Työmaalla oli pidetty yhdessä Nxxxn kanssa katselmus 23.12.2013. Katselmusta ei oltu kutsuttu koolle vastaavan mestarin toimesta.
Katselmuksessa oli pyritty käymään läpi urakan senhetkinen tila ja valmiusaste, kuitenkin suorittamatta asianmukaisia mittauksia.
Katselmuksen yhteydessä otetuista valokuvista selvisi myös hyvin työmaan turvallisuustilanne. Valmiusaste urakasta oli katselmuksen pitopäivänä ollut noin 20 prosenttia.
Kantelu rakennusvalvontaan
VASTAKANNE
Kantaja oli tehnyt kantelun rakennusvalvontaan 6.1.2014, johon oli annettu vastine 5.2.2014. Kantelu ei ollut johtanut toimenpiteisiin.
Hyyy on vaatinut, että Nxxx velvoitetaan korvaamaan sille aliurakkasopimuksen vastaisesta menettelystä ja rakentamismääräysten vastaisesta työstä aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta:
1.Korvauksena rakennuksen nro 2 seinien betonoinnin vajauksesta johtuneesta törkeästä virheestä ja puutteesta työhön kuluneina työtunteina sekä arvioituina materiaalikustannuksina 7.600 euroa;
2.Korvauksena rakennuksen nro 3 rakennusvirheestä, jonka vuoksi ulkoseinä oli jouduttu purkamaan seinän oikaisemiseksi ja ylempien elementtien asennuksen mahdollistamiseksi (työtä 238 tuntia yksikköhintaan 40 euroa/tunti) yhteensä 9.520 euroa sekä poistettujen elementtien korvaamisesta uusilla elementeillä arvioituna hankintahintana 1.000 euroa;
3.Korvauksena 1. kerroksen kattojen (välipohjien) uudelleen rakentamisesta ontelolaattojen väärän asennuksen vuoksi rakennuttajan jätettyä työsuorituksen hyväksymättä alapintojen eritasoisuuden vuoksi, rakennuttajalle korvattujen tarvikkeiden arvona 7.800 euroa;
4.Tarpeettomasta pumppuauton käytöstä (ainakin 10 kertaa) aiheutuvina lisäkustannuksina 1.500 euroa; Betonoinnin tultua toteutetuksi aina 1 metrin korkeuteen asennettujen elementtien asentamisen jälkeen oikean betonointikorkeuden ollessa 3 metrin korkeuteen asennettujen elementtien jälkeen,
5.Tulityöluvan puuttumisen vuoksi paikalle hankitun luvan omaava tekijän kustannuksista, joista työtunteja 53h a 40 euroa eli yhteensä
2.120 euroa ja matkakuluja 390 euroa;
6.Ikkuna- ja oviaukkojen alapintojen korjauksesta ja viimeistelystä
aiheutuneet lisäkustannukset piikkauksesta ja täytöstä ylimääräisinä työkustannuksina 143h a 40 euroa eli yhteensä 5.729 euroa;
7.Ylimääräisistä ilmanvaihtoputkien aukkojen avauskustannuksista niiden paikkojen jäätyä ohjeistuksen vastaisesti varaamatta betonoinnin
yhteydessä, timanttiporauksella avattuja reikiä 7kpl a 248/kpl, yhteensä 1.946 euroa, kaluston siirroista 90 euroa ja matkakuluista 120 euroa ja
8.Töiden keskeyttämisen seurauksena tapahtuneesta välttämättömistä työmaan uudelleen perustamisen arvioituina kustannuksina 3.000 euroa.
eli yhteensä 40 806,00 euroa;
Hyyy on lisäksi vaatinut, että Nxxx velvoitetaan korvaamaan sille liikevoiton menetyksenä (kokonaisurakkasumma 278064,51 euroa - Nxxx Oy:n aliurakkasopimus rakenteiden pystyttämisestä 60.000 euroa - Hyyy:n työnjohto-osuus 15.000 euroa -tarvikkeiden osuus 176.229,50 euroa) 26.835 euroa.
Dxxkille edelliselle määrille on maksettava laillista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Hyyy on edelleen vaatinut, että Nxxx on velvoitettava korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut tässä asiassa laillisine viivästyskorkoineen.
Urakkasopimuksen purkaminen kesken rakennustyövaihetta oli aiheutunut Nxxxn lukuisista aliurakkasopimuksen ja rakentamista koskevien määräysten vastaisista toiminnasta. Keskeytyksen jälkeen Hyyy oli joutunut itse tekemään aliurakankin loppuun. Välttämättömistä virheiden korjauksista ja urakan viivästymisestä oli aiheutunut suuria ylimääräisiä kustannuksia ja Nxxxn aiheuttamia vahinkoja.
Hyyy:n urakka oli ollut töidenkin osalta laajempi kuin Nxxxn urakka. Nxxxlle oli kuulunut ulkorungosta ja vesikatosta huolehtiminen. Hyyy:lle oli kuulunut ulkoseinien sisäpuolinen vuoraus eristeineen ja niihin liittyvä työ. Liikevoitto on kokonaisurakka miinus kulut.
Vastakanteen vaatimuksissa oli kyse sopimusperusteisesta vahingonkorvauksesta. Myös vastakanteen seikat tuli ottaa huomioon purkamisoikeutta arvioitaessa.
VASTAUS VASTAKANTEESEEN
Nxxx on vaatinut, että Hyyy:n vaatimukset tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomina ja toteen näyttämättöminä sekä Hyyy on velvoitettava korvaamaan vastahaasteesta johtuvat Nxxxn oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä alkaen, kun on kulunut kuukausi oikeuden päätöksestä.
Hyyy yritti sekoittaa sopimuksen purkuperusteet ja myöhemmin havaitsemansa "rakennusvirheet" samaksi asiaksi esittämällä vastahaasteensa alussa, että Nxxxn aliurakkasopimus oli purettu lukuisista aliurakkasopimuksen ja rakentamista koskevien määräysten vastaisesta toiminnasta.
Urakkasopimus oli purettu Hyyy:n toimesta sen jälkeen, kun Nxxx oli esittänyt vaatimuksina saada Hyyy:n vastuulla olevat tavaratilaukset ajoissa ja oikein paikalle, saada muutostyöt kirjallisilla toimeksiannoilla ja saada korvaus odotus- tai lisätöistä tuntityökorvauksilla. Hyyy oli kertonut sopimuksen purkuperusteiksi: 1) työmaalta puuttui riittävä työnjohto, jonka takia Hyyy oli joutunut kertomaan, mitä työmaalla voitiin tehdä 2)
Nxxx oli halunnut panostaa vain maksuerissä mainittuihin töihin 3) haluttomuuden ja yhteistyökyvyttömyyden niitä erikseen täsmentämättä
4) työsuojelupuutteet 5) tavaroiden vastaanoton/suojauksen puutteet ja tarviketilausten aikataulutuksen.
Nämä väitteet oli kiistetty edellä esitetyin perustein, eikä sopimusta oltu purettu vastahaasteessa mainituin perustein. Aliurakkasopimusta ja rakentamista koskevia määräyksiä oli rikottu alussa korkeintaan työturvallisuuden osalta vähäisessä määrin.
Vastahaasteen vaatimukset perustuivat väitteisiin virheistä ja puutteista, joista ei ennen sopimuksen purkamista tai sitä purettaessa ollut mitään tietoa ja joista ei sopimusta purettaessa oltu mainittu sanaakaan. Tältä osin vaatimukset tuli käsitellä irrallaan sopimuksen purkamisriidasta erillisinä vahingonkorvausvaatimuksina. Vaatimukset kiistettiin seuraavassa esitetyin perustein.
Väitetyistä virheistä ja niihin perustuvista vaatimuksista
1. Rakennuksen nro 2 seinien betonoinnin vajaus ja korjauksen työtunnit. Vajausta ei ollut. Näyttöä väitetyn vajauksen paikasta, laajuudesta ja korjaustarpeesta/suoritetusta korjauksesta ja käytetyistä työtunneista ei ollut esitetty. Mikäli virhe olisi ollut olemassa, se olisi pitänyt esittää Nxxxlle ja antaa mahdollisuus korjata se ja vasta jos Nxxx ei olisi korjausta tehnyt tai teettänyt jollakin toisella ammattitaitoisella yrityksellä, olisi Hyyy voinut teettää työt itse. Nxxxa ei oltu informoitu asiasta ennen vastahaastehakemusta.
2. Ulkoseinän rakennusvirhe, jonka vuoksi seinää jouduttiin purkamaan. Nxxx ei ollut aiheuttanut tätä. Näyttöä ei ole esitetty eikä "virheestä" oltu informoitu ennen haastetta.
3. Ensimmäisen kerroksen kattojen /välipohjien asennusvirheen vuoksi korvatut tarvikkeet.
Asennusvirhettä ei ollut. Ontelolaatat asennettiin siten, että yläpinnat ovat tasossa. Alapinnoissa saattoi olla pieniä heittoja, jotka johtuivat ontelolaattojen rakenteesta. Alapinnat piti suunnittelun mukaan toteuttaa laskettuna, jolloin alapintojen pienillä tasoeroilla ei ollut merkitystä.
Näyttöä virheestä ei ollut ja "virhe" oli tuotu ensimmäistä kertaa esiin haastehakemuksessa. Nxxxlla ei ole ollut mahdollisuutta todeta ja korjata tilannetta.
4. Harkkojen betonointi 1,5 metrin välein vastoin vaadittua 3 metriä. Pumppuauton lisäkäytön lisäkuluista ei ollut esitetty näyttöä. Hyyy:tä oli laskutettu betonikuutioista ei ajokilometreistä. Nxxx havaitsi, että yli 1,5 metrin betonointiväli lisäsi riskiä seinän kallistumiseen. 3 metriä korkea väli olisi vaatinut vankan tukijärjestelmän rakentamista. Yläkerrassa jouduttiin käyttämään tukia jo 1,5 metrin valuvälillä. Vastuu seinien suoruudesta ja työmenetelmästä oli Nxxxlla. Seinät olivat Nxxxn jäljiltä suorat ja sallittujen toleranssien puitteissa. Heti jokaisen valun jälkeen seinän suoruus oli esitelty pitkän linjamitan avulla tilaajalle Kxx Dxxxille, jolla ei ollut mitään huomautettavaa.
5. Nxxxlta väitettiin puuttuneen tulityö valtuudet omaava tekijä.
Nxxxlla oli ollut tulityövaltuudet omaava henkilö, mutta Hyyy ei ollut kelpuuttanut Nxxxn Janek öveliä tulityöhön. Korvaajan hankkimiskulut kuuluivat Hyyy:lle.
6. Ikkuna- ja oviaukkojen viimeistelyn "lisäkustannukset".
Ikkunoiden ja oviaukkojen siistiminen valujen jäljiltä oli niihin liittyvää tavanomaista työtä, ei lisätyötä. Nxxxn sopimus irtisanottiin juuri ennen kuin Nxxx olisi aukot urakkaan kuuluvana työnä siistinyt.
7. Ylimääräisten ilmanvaihtoputkien aukkojen sahaamattomuus ja niiden tekemisen kustannukset.
Ilmastoinnin urakkaa ei ollut valujen tekovaiheessa vielä lopullisesti sovittu. Nxxxlla ei ollut ollut piirustuksia ja oli sovittu, että aukot tehtiin myöhemmin. Niiltä osin, kun harkkoseinissä paikat tiedettiin, harkkoihin jätettiin väli. Aukkopaikoista ei ollut dokumenttia.
8. Työmaan uudelleenperustamiskustannukset.
Kyseiset kustannukset eivät olleet Nxxxn vastuulla. Aliurakkasopimuksen päättämisestä oli vastuussa Hyyy, jolla siis vastuu sen seurauksena tapahtuneista työmaan uudelleenperustamiskuluista. Valokuviin Nxxx ei pystynyt ottamaan kantaa, koska niissä ei ollut selvitystä, mitä virhettä kukin kuva pyrki esittelemään ja miten se oli kuvasta havaittavissa.
TODISTELU
Nxxx Yhtiöt Oy
1. Pienurakkasopimus ja sitä täydentävä liite (liite 1 ja 2)
2. Hyyy:n purkamisilmoitus ja vastine siihen (liite 3 ja 4)
3. Katselmuspöytäkirja (liite 5)
4. Selvitysosa katselmuspöytäkirjaan (liite 6)
5. Tutkintapyyntö poliisille (liite 7)
6. Vanha Mestari Oy:n raportti (liite 8)
7. Laskut ja karhulaskut (liite 9)
8. Valokuvia työmaasta (liite 10)
9. Sähköpostiviestejä (liite 11)
10. Sähköpostiviesti 20.12. (liite 13)
11. Sähköpostiviesti 8.12. (liite 14)
12. Sähköpostiviesti 22.1.2014 (liite 12)
13. Thermotalo Oy:n ohje
Hyyy- Yhtiöt Oy
Kirjalliset todisteet
1. Urakkasopimus + liite
2. Rakennuskohteen asemapiirros
3. Valokuvasarja kohteista, joissa rakentamisen virheet ovat nähtävissä
4. Selvitys keskeisistä rakennusvirheistä riidan kohteessa, valokuvasarja
5. Hyyy-yhtiöt Oy:n kirjanpidosta otettu selvitys rakennuskohteen kokonaiskustannuksista
6. Osapuolten väliseen aliurakkasopimukseen liittyvä maksuerätaulukko
7. Aluehallintoviraston katselmuspöytäkirja 1.11.2013
8. käytettyjen harkkojen tuoteluettelo
9. Urakkasopimus WyOy:n ja Hyyy:n välillä
Henkilötodistelu
Nxxx Yhtiöt Oy
- Nxxxn toimitusjohtaja Fxxx Gxxx todistelutarkoituksessa
- todistaja Mxxx Xxxxxu
- todistaja Nxxx Rxxxnen
- todistaja Jxxx Lxxxxnen
- todistaja Dxx Dxxx
Hyyy- Yhtiöt Oy
- Hyyy:n toimitusjohtaja Jyy Jyyyyy todistelutarkoituksessa
- todistaja Byy Byyyyy
- todistaja Dxx Dxxx
- todistaja Nxxx Rxxxnen
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Suullinen näyttö
Todistelutarkoituksessa kuultu Nxxxn toimitusjohtaja ja omistaja Rain Gxxx kertoi olleensa rakennusalalla töissä yli 20 vuotta. Hän oli ammatiltaan puu- ja peltiseppä sekä hänellä oli sähkömiehen paperit. Nxxxn aikaisemmat kohteet olivat olleet muun muassa rivitaloja, omakotitaloja ja kaksikerroksisia omakotitaloja ja kyse oli ollut erilaisista urakkamuodoista. Koskaan aikaisemmin ei ollut ollut riitaa laatuasioista, mutta tässä urakassa hankaluuksia oli ollut, koska pääurakoitsija jätti hoitamatta työmaalle sähkön, veden ja materiaalit. Tarviketilaukset hoidettiin siten, että Gxxx ilmoitti tarvittavista tarvikkeista puhelimitse tai tekstiviestitse 3-4 päivää ennakkoon Byyyyyille, mutta materiaaleja ei joko oltu tilattu tai niitä oli toimitettu liian vähän. Harkot tilattiin Puolasta. Nxxxn työntekijät joutuivat odottamaan materiaaleja viikko tolkulla, mutta se mitä pystyttiin tekemään, tehtiin. Anturavaiheessa ongelmia ei vielä ollut.
Harkkojen suojaamiseen liittyen Gxxx on kertonut, että harkkoja, muotteja ja harjateräksiä ei tarvinnut suojata, eikä tältä osin ollut tullut materiaalihukkaa. Kyse oli muutenkin Nxxxn menettelytavasta, joka ei kuulunut Hyyy:lle. Harkkojen jäätymisestä ei ollut aiheutunut työn viivästymistä tai vahinkoja. Nxxx oli saanut työmaalle pressut ylipäätänsä vasta puolessa välissä, mutta harkot olivat loppuun asti taivasalla. Pientä tavaraa oli suojattu Nxxxn varastokonteissa.
Aluksi Nxxxn työntekijät tekivät pieniä töitä, jotka eivät kuuluneet urakkaan, mutta vähitellen urakkaan kuulumattomien töiden lista piteni. Aluksi oli puhetta, että asiasta saisi jonkun dokumentin, mutta kun sitä ei saanut, niin Gxxx joutui pyytämään sitä kirjallisesti tekstiviestillä.
Byyyyy oli todennut, että oli monenlaista tehtävää, mutta ne eivät Gxxxn mukaan kuuluneet urakkaan. Odotusaikana tehdyt työt eivät kuuluneet urakkaan. Maksupostitöistä Hyyy ja Nxxx olivat päässeet sopuun ja niitä oli tehty, mutta muista ei sopua ollut syntynyt. Nxxxn työntekijät olivat olleet työmaalla 7 päivänä viikossa, mutta työmaa seisoi, koska töistä ei oltu päästy yhteisymmärrykseen. Väite siitä, että Nxxxn työntekijät olisivat istuneet autossa sen jälkeen, kun toinen urakka alkoi Kytäjällä ei voinut Gxxxn mukaan pitää paikkansa, koska työt Kytäjällä olivat alkaneet vasta tammikuussa 2014.
Suurin puute asiassa oli koskenut muutospiirustuksia, koska niitä ei oltu
saatu. Nxxxn työntekijät olivat osoittaneet Gxxxlle, jos joku asia ei ollut piirustusten mukainen, minkä johdosta Gxxx oli ollut yhteydessä Byyyyyiin. Parvekkeiden rakenteet olivat menneet täysin uusiksi ja alkuperäiset piirustukset poikkesivat vaaditusta. Aina kun Nxxxn taholta kiinnitettiin huomiota piirustuksiin, niin työmaan johtaja Byyyyy oli yhteydessä tilaajaan piirustusten muuttamisesta. Byyyyy oli myös yhteydessä rakennesuunnittelijaan. Muutettuja piirustuksia ei kuitenkaan tullut, mikä tuotti tuskaa kaikille. Byyyyy piirsi itse olemassa oleviin piirustuksiin muutokset, esimerkiksi parvekkeiden osalta. Osa kuvista oli käsinpiirrettyjä papereita ja Hyyy:n toimittamia. Suunnittelija oli käynyt kerran työmaalla. Hyyy oli ehdottanut, että urakkasopimuksen aikaa pidennetään kolmella viikolla, koska Gxxx oli ilmoittanut, että ei voi tehdä töitä sovitussa ajassa.
Työturvallisuuteen liittyen Gxxx kertoi, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut aluksi välineitä, mutta kun asiasta oli heille huomautettu, niin asia oli korjattu. Työmaalta olivat puuttuneet kaiteet ja telineet, eikä niitä toimitettu, vaikka Byyyyyille oli ilmoitettu, että niitä tarvittiin. Telineiden hankkiminen oli ollut Hyyy:n vastuulla ja niiden kokoaminen oli puolestaan kuulunut Nxxxlle. Lopulta työmaalle oli hankittu telineet Puolasta ja ne olivat kapeita ja lankkujen varassa propattuina ontelolaattaan kiinni.
Työmaa-aitaukseen liittyen Gxxx kertoi, että kun Nxxxn työntekijät aloittivat urakkansa sorapeti oli tehty ja Dxx Dxxx oli aidannut alueen. Dxxx oli vuokrannut kaupungilta määräalan.
Nxxxlla oli Gxxxn mukaan ollut tulityökortin omaava henkilö Janek Köhvelillä, mutta Byyyyy oli kieltäytynyt päästämästä tätä työmaalle. Byyyyy oli kuitenkin todennut, että Hyyy:n puolelta voitaisiin hankkia tulityökortin omaava hitsaaja, eikä asiasta koituisi Nxxxlla lisäkustannuksia. Gxxx ei ollut sanonut Byyyyyille, että hän voisi suorittaa tulityöt toisen luvalla.
Vaikeuksista huolimatta urakkaa yritettiin viedä kaikin keinoin eteenpäin. Työntekijät valittivat asioista Gxxxlle ja Gxxx välitti asiat Byyyyyille.
Urakan aluksi työmaalla ei ollut ollut bajamajoja, jotka oli saatu puolen välin jälkeen.
Hyyy purki Nxxxn kanssa tehdyn urakkasopimuksen 20.12 ja Gxxx sai kuulla puhelimitse syyksi purkamiseen, että he olivat laiskoja. Gxxx soitti tämän jälkeen työntekijöilleen, jotka väittivät olevansa työmaalla. Gxxxlle oli tullut yllätyksenä, että urakkasopimus purettiin, koska purkamista edeltävänä päivänä ei sopimuksen katkeamisesta ollut ollut merkkiäkään. Gxxxlle ei oltu esitetty työturvallisuuspuutetta purkamisen syyksi, vaan oli vedottu osaamattomuuteen. Gxxx ei muistanut, että Byyyyy olisi opastanut Nxxxn työntekijöitä töiden tekemisessä, eikä Gxxx ollut saanut kielteistä palautetta, eikä myöskään valusta ollut annettu palautetta. Nxxxn työntekijät eivät tarvinneet työssään opetusta. Purkamisen yhteydessä ei oltu myöskään puhuttu mitään väitetystä rakennusten 2. kerroksen ontelolaattoihin liittyvästä virheestä, vaan Gxxx oli saanut asiasta tiedon vasta oikeudenkäynnissä. Gxxx oli kuullut kylillä huhuja, miksi urakkasopimus irtisanottiin. Syynä saattoi olla
se, että Nxxx oli vaatinut Hyyy:ltä piirustuksia ja telineitä ym. Gxxxn mukaan Hyyy:n puolelta väitetty yhteistyöhaluttomuus liittyi niihin asioihin, joista oltiin erimielisiä. Dxxx ei ollut tehnyt huomautuksia työnlaadusta Gxxxlle.
Urakkasopimuksen purkamispäivänä työntekijä oli soittanut Gxxxlle ja kertoi, että Byyyyy oli vienyt kontista kaikki työmaapaperit. Nxxx teki asiasta ilmoituksen poliisille.
Työmaalla oli pidetty 23.12. katselmus, eikä Gxxx ollut saanut siellä reklamaatiota, että jotain olisi tehty väärin. Päinvastoin Gxxx oli kuullut Hyyy:n osakkaalta, että Jyyyyy ja Byyyyy olivat olleet tyytyväisiä. Katselmuksen aluksi Byyyyy oli kiistänyt vieneensä mitään Nxxxn papereita, mutta myöhemmin Byyyyy palautti osan papereista.
Kadoksiin olivat jääneet osa piirustuksista, joissa oli Byyyyyin käsin tekemiä muutoksia ja työmaavihko, minkä johdosta todistelu asiassa oli vaikeutunut. Gxxx oli nähnyt katselmuksessa, että todistaja Rxxxnen teki jotain mittailuja siten, että hän kävi pisteittäin katsomassa kohteita. Gxxxn mukaan tuolloin 80 prosenttia urakasta oli tehty ja Rxxxnen oli ollut samaa mieltä. Jos tavarapuutteita ei olisi ollut, urakka olisi kestänyt noin kaksi kuukautta. Katselmuspöytäkirja vastasi sitä, mitä katselmuksessa oli tapahtunut ja selitysosa vastasi, miksi jotain oli jäänyt tekemättä.
Materiaalin vastaanotto työmaalla oli järjestetty siten, että tavarat laitettiin siihen järjestykseen, miten itselle oli mukavampi. Harkot purettiin rakennuksen nro 3 viereen. Byyyyy oli kuitenkin käskenyt myöhemmin siirtää ne muualle, mikä puolestaan hankaloitti Nxxxn työntekijöiden työtä.
Rakennuksen nro 2 osalta Byyyyy oli käskenyt tehdä betoniportaat ja sanoi, että älä rautaa niitä ollenkaan, mistä erimielisyydet alkoivat.
Gxxxn mukaan jokainen porras tarvitsi raudoituksen. Erimielisyys ilmeni varastetuista papereista.
Väitettyjä sitomattomia anturarautoja ei ole voinut löytyä, koska ne oli metrin syvällä ja jos niitä oli ollut sitomatta, niin työ oli ollut kesken.
Myöskään harjateräksiä ei ollut ollut sitomatta. Kukaan ei ollut koskaan huomauttanut sitomattomuudesta.
Väitettyihin seinien tuentojen puuttumiseen liittyen Gxxx ei tiennyt, että työntekijöitä olisi kutsuttu työmaalle takaisin. Jokainen valu oli käyty Dxxxin kanssa läpi, eikä hänellä ollut ollut huomautettavaa. Seinät oli käyty 3 metrin linjarilla Dxxxin kanssa läpi. Väitetyistä seinien virheistä ei Gxxxlla ollut ollut tietoa ennen vastahaastetta.
Aluehallintoviraston kertomuksessa Nxxxlle oli huomautettu työsuojelusta, minkä johdosta Nxxx oli korjannut virheensä. Tarkastuspäivänä 31.10. ei oltu vielä tarvittu tikkaita ja telineitä, koska seinät eivät olleet silloin vielä niin korkealla.
Viikkotarkastusmittarin osalta Gxxx on todennut, että hän oli tietoinen vain yhdestä alussa tapahtuneesta käynnistä. Muista tarkastuksista hän
ei ollut ollut tietoinen ja hänellä olisi tullut olla oikeus olla niissä mukana. Gxxx ei ollut kieltäytynyt allekirjoittamasta mitään ja kaikki mikä oli esitetty ja oli allekirjoitettu.
Väitetyistä rakennuksen nro 2 virheistä virheistä Gxxxlla ei ollut ollut tietoa ennen oikeudenkäyntiä. Muuten väitetyn virheen osalta Gxxx on kertonut, että harkoissa oli muovia ja styroksia ja styroksi toimi lämmöneristeenä ja muottina. Seinän vahvuus syntyi puolestaan raudoitetusta betonista. Jos betoniin oli tullut tosi pieni koko, sillä ei ollut merkitystä, mutta isommat kolot oli korjattava. Kolot betoniin voivat syntyä, jos johdosbetoni ei ole riittävän notkeaa tai jos myllyssä on muuta betonia. Betonissa olevat kivet voivat tukkia alaspääsevän betonin reitin. Juotosbetonin tilaaminen oli ollut Hyyy:n vastuulla ja Byyyyy oli tehnyt sopimuksen. Myöhemmin Nxxx teki sopimukset. Nxxx ilmoitti, minkälaista betonia se haluaa ja kuinka paljon. Jos betoniin oli syntynyt kolo tai onkalo, niin ensiksi piti selvittää onton paikan yläreuna ja tehdä siihen reikä, minkä jälkeen juotosbetoni voitiin valuttaa reijästä sisään. Neliön kokoisen ontonpaikan valu ei kestänyt enempää kuin puoli tuntia. Kun harkot asennettiin 1 - 1,5 metrin korkeuteen, onkaloita ei syntynyt, koska betonia valettaessa näki, miten betoni valui.
Väitetystä rakennuksen nro 3 ulkoseinän uusimisesta Gxxxlla ei ollut ollut tietoa ennen oikeudenkäyntiä.
Väitetyistä välipohjien ontelolaattojen väärin asennuksista Gxxx on todennut, että ontelolaattojen korkeus määritettiin laserilla ja laatat tuli asentaa paikalleen siten, että laattojen molemmat päät olivat samalla tasolla. Laatat olivat tehtaalta tultaessa keskeltä kaarevia, joten oli mahdotonta että alapinta on suora. Laattojen alapuolelle tulee viemäri tai ilmastointiputket. Näin suoruus syntyy alemmaksi lasketulla katolla.
Ontelolaatan yläpuolelle tuli lattialämmitys tai muu vastaava ja pintavalu. Ontelolaattojen asennustapa oli aina sama siten, että alapuolelta samalle korkeudelle.
Vastahaasteessa esitetyn tarpeettoman pumppuauton käytöstä Gxxx on todennut, että vain pumpatusta betonista maksettiin, ei sensijaan käyntikerroista.
Ikkuna- ja oviaukkojen tekeminen olisi ollut vuorossa vasta urakan loppuvaiheessa ja ikkuna- ja oviaukkojen korkeammaksi jääneet harkot olisi pitänyt leikkaa. Työ oli vielä tältä osin kesken.
llmanvaihtoputkien aukkojen avauksista Gxxx on kertonut, että timanttiporauksella voitiin tehdä aukot ja hän oli ilmoittanut, että sitten kun tarkat paikat tulee tietoon, niin hän henkilökohtaisesti poraa aukot, eikä olisi velvoittanut työstä ylimääräistä. Oli sovittu, että tilaaja merkitsi seinään putken paikan, jos paikka oli tiedossa. Reiken avaus olisi voitu tehdä koska vaan.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitettyjä valokuvia Gxxxlle näytettäessä hän on kertonut, että harkkojen epätasaisesta sovituksesta esitetystä kuvasta ilmenee, että harkko toimii eristeenä ja muottina betonille ja että työvaihe oli kesken. Harkkojen väliin jäävä ero olisi saatu korjattua
useammalla eri tavalla. Harkkojen nupuja olisi voitu poistaa ja käyttää uretaania, jolloin harkot olisivat olleet samassa linjassa. Gxxxn mukaan harkkoja kuljetettiin rekan perävaunuissa, jolloin osat nupuista menivät lyttyyn tai irtosivat kokonaan. Vioittuneet olisi voitu korjata uretaanilla, jolloin harkko on yhtä hyvä kuin korjaamaton harkko. Harkkojen päättymisestä samaan kohtaan Gxxx on todennut, että harkkojen sauma oli korjattu uretaanilla, eikä merkitystä ollut sillä olivatko harkkojen raot samalla kohtaa. Pilarikuvan osalta Gxxx on todennut, että pilareita ei voinut kasata väärin, toisin kuin oli väitetty. Koska pilareissa näkyivät harjateräkset, niin se tarkoitti, että tolppa oli sellainen kuin pitää ja betoni oli mennyt oikeaan paikkaan. Ikkuna-aukkoa esittävässä kuvassa työ oli kesken. Tuentakuvasta ilmeni, että harkot oli tuettu ennen betonin valamista, eikä ollut telineitä. Tuenta oli tehty kuten vaadittu. Oli selvää, ettei betonia oltu vielä valettu, koska harkkojen yläreunat olivat puhtaita. Kyse ei ollut suoristamisesta. Ontelolaattaa esittävästä kuvasta ilmeni, että juötosbetoni oli niin löysää, että juotosbetoni tiivistettiin. Kun betoni oli kuivunut, uretaani voitiin poistaa. Ontelolaatat olivat kiinni niin kuin piti. Betonissa olevia aukkoja esittävässä kuvassa näkyvä punainen uretaanivaahto ei ollut Nxxxn käyttämää ja se oli palovaahtoa. Talon 2 seinien vinoutta osoittavassa mittanauhakuvassa ei ollut kyse Nxxxn työvaiheista, koska kyseessä oli ulkoseinän runkoeriste ja alumiinipintainen eriste. Toisessa tuenkuvassa tuenta oli tehty alhaalta ylöspäin. Toisessa seinien suoruutta osoittavassa mittanauhakuvassa oli alumiinirunko ja mittanauha sekä spu-eriste. Styroxtelineitä esittävässä kuvassa näkyy kävely styroksikasojen päällä ja seuraava kuva koski Dxxxin pystyttämää aitaa. Aidan kaatumisen johdosta Nxxxa kohtaan ei ollut esitetty
vahingonkorvausvaatimusta, eikä Nxxx ollut maksanut autoilijalle mitään. Tilannekuvasta ilmeni, että ei oltu käytetty kypärää. Toisen kerroksen kuvasta ilmeni, että kaiteita ei oltu toimitettu.
Todistelutarkoituksessa kuultu Hyyy:n omistaja ja toimitusjohtaja Jyy Jyyyyy on kertonut, että toimineensa rakennusalalla vuodesta 1984 lähtien. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri. Kokemusta on muun muassa perustajaurakoinnista ja urakoinnista, linjasaneerauksesta kuin myös uudis- ja korjausrakentamista. Hyyy:n yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa asunto-osakeyhtiöt ja kerrostalot. Jyyyyy oli ollut Hyyy:n puolelta sopimusosapuoli ja tilaajaan suhteessa vastaavana työnjohtajana. Byy Byyyyy oli puolestaan työnjohtajana urakassa ja hän hoiti työmaalla päivittäisiä rutiineja.
Vastaavan työnjohtajan velvoitteisiin kuului muun muassa siitä huolehtiminen, että rakentaminen toteutetaan rakennusluvan mukaisesti ja että viranomaiskatselmukset kutsutaan koolle. Katselmuksiin tuli kutsua vastaava työnjohtaja ja tilaaja sekä rakennusvalvonnasta rakennustarkastaja. Myös muita henkilöitä voitiin kutsua paikalle. Jos katselmus tehtiin aliurakoitsijan kanssa, kyse ei ollut viranomaiskatselmuksesta. Työmaalla oli pidetty pohjakatselmus, joka oli pidetty ilman vastaavaa työnjohtajaa. Paikalla oli ollut henkilö Vantaan rakennusvalvonnasta. Jyyyyy oli kutsunut koolle runkokatselmuksen ja siten hoitanut kaikki viranomaiskatselmukset.
Pohjakatselmuksessa oli huomautettu sitomisesta ja Jyyyyy oli kuullut, että seuraava huomautus oli tehty seinävalusta. Jyyyyy oli
huomauttanut Gxxxa raudoituksista, koska harjateräkset olivat olleet sitomatta juuri ennen betonin vah,Ja. Jyyyyy oli tällöin huomauttanut Gxxxa työn laadusta, mutta asiaa oli vähätelty ja ilmoitettu, ettei tarvetta sitomiselle ollut. Tilaajan edustaja oli ollut työmaalla päivittäin paikalla, koska hän ei enää luottanut aliurakoitsijaan.
Urakkasopimus purettiin, koska tilaaja ei enää lopulta hyväksynyt Nxxxa korjaamaan virheitä ja puutteita, eikä halunnut jatkaa Nxxxn kanssa.
Tilaaja ei hyväksynyt Nxxxn laatua. Sillä, että kyseistä syytä ei kerrottu Nxxxlle ei ollut merkitystä, koska kokonaisuudessaan oli peruste sopimuksen purkamiseen. Kun sopimus purettiin, niin Hyyy jatkoi urakkaa. Jyyyyy ei ollut ollut ennen urakkaa Gxxxn kanssa tekemisissä ja urakan aikana hän oli käynyt tämän kanssa muutaman kerran keskusteluja työmaalla. Hän oli aluksi tehnyt Gxxxlle huomautukset, minkä lisäksi hän oli ollut myös 23.12. katselmuksessa Gxxxn kanssa tekemisissä. Gxxx oli tuolloin sanonut, että hän oli ollut eilen ampumassa ja arvaa kenen naama ristikon takana oli näkynyt.
Jyyyyy ei tiennyt, saiko Nxxx korjata virheitään.
Jyyyyy ei ollut kutsunut 23.12. pidettyä katselmusta, mutta oli kylläkin itse ollut paikalla tilaajan aliurakoitsijana. Ajatuksena oli ollut, että katsotaan työmaatilanne ja selvitetään mahdolliset keskeneräiset työt, virheet ja puutteet sekä selvitetään mitä oli tehty ja mitä oli tekemättä. Tarkempia mittauksia tilaisuudessa ei oltu tehty.
Katselmukseen asti Nxxxlla oli ollut vastuu työturvallisuudesta, mutta sen jälkeen Hyyy alkoi jatkamaan työmaan eteenpäin vientiä. Jyyyyyn mukaan urakan valmiusaste oli 20 prosenttia katselmuksessa, mitä osoitti se, että kun Hyyy oli alkanut jatkamaan töitä, niin sille oli aiheutunut paljon kuluja.
Urakkasopimukset olivat pääosin yhteneväiset, mutta oli myös vähäisiä töitä, jotka kuuluivat Hyyy:lle. Urakkasopimuksessa oli ollut muutama kohta molempien sopijapuolten vastuulla. Jätehuollon osalta Hyyy oli toimittanut jätelavan ja Nxxx oli toimittanut sinne jätteet. Tilaajan kanssa ei ollut samoin. Työmaasähkö oli otettu Dxxxin omistuksessa olevasta 3. rakennuksesta. Hyyy:n puolesta ei ollut jäänyt asioita tekemättä. Jyyyyylla oli ollut tieto, että telineet olivat olleet työmaalla alusta saakka ja niitä voitiin käyttää ensimmäisen kerroksen seinävaluissa tukena.
Jyyyyy oli kuullut tilaajan puolelta palautetta Byyyyyin kautta. Ongelmia olivat olleet valuongelmat, seinien tuenta ja seinien oikaisu, kun valu oli jo tehty. Dxxx oli pyytänyt aliurakoitsijaa oikaisemaan seiniä, mutta tämä oli suhtautunut välinpitämättömästi. Yhteistyö työmaalla ei toiminut ja asiat oli tehty siten, että Nxxx edellä ja muut sai väistyä. Myös työmaan naapureilta oli tullut palautetta ja Gxxx oli aiheuttanut työmaalla agressiivista ilmapiiriä uhittelemalla.
Piirustukset oli hoidettu tilaajan kanssa ja oli saatu arkkitehtipiirustukset, joiden perusteella urakkatarjous oli pyydetty. Hyyy:llä ei ollut oikeutta tehdä muutoksia virallisiin kuviin. Suunnittelija hoiti muutokset.
Jyyyyylla ei ollut tiedossa muita muutoksia kuin mitä virallisesti oli
tehty. Jos esimerkiksi pilari piti siirtää, niin asiasta annettiin tieto rakennesuunnittelijalle ja häneltä tuli tieto muutoksesta. Suunnittelijalta tuli ohjeistus, että hän päivittää muutoskuvat ja piirustukset tulevat myöhemmin. Asiasta kerrottiin Nxxxlle, jotta töiden ei tarvinnut odottaa. Suunnittelija teki muutokset kuviin, toimitti ne rakennusvalvontaa, joka hyväksyi kuvat, jos ei ollut muutettavaa. Kun työmaalla havaittiin muutostilanne, se katsottiin yhdessä, jonka jälkeen soitettiin suunnittelijalle, joka kertoi miten jatketaan. Urakan jatkumiselle ei ollut esteenä se, että odotettaisiin piirustusten muutoksia. Materiaaleja j tarvikkeita oli työmaalla ainakin kahdeksi viikoksi. Jyyyyy oli kuullut tilaajalta ennen urakkasopimuksen purkamista, että Nxxxn työntekijät olivat työmaalla, mutta istuivat autossa, vaikka töitä olisi ollut. Asia liittyi Nxxxn työnjohtoon. Tilaajan ja työnjohdon puolelta oli tullut tietoa, että tarvikkeita oli työmaalla.
Työmaalogistiikan osalta tilaaja oli joutunut varaamaan työmaan vierestä lisää aluetta kaupungilta. Muutenkin työmaalla piti hoitaa tietyt työvaiheet loppuun ennen uusien aloittamista, koska muuten tuli ahdasta.
Tulityökortin osalta Jyyyyy oli kuullut, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut ollut tulityökorttia. Byyyyy oli kysynyt asiasta Gxxxlta, joka oli soittanut Janekille. Joku Nxxxn työntekijöistä olisi halunnut tehdä työt Janekin kortilla, mutta Byyyyy ei tähän suostunut.
Ontelolaattojen asennuksen osalta Jyyyyy on kertonut, että laattojen väliin jäävien rakojen tiivistykseen ei käytetty uretaania. Laattojen väliä ei tarvinnut tilkitä, jos ei tullut alaslaskettua kattoa. Ontelolaattojen alapohja tuli tasata niin hyvin kuin se oli mahdollista. Heitto keskitettiin sinne, mihin ei tule alaslaskettua kattoa. Laatat tasattiin yläpuolella. Laattojen keskinäistä etäisyyttä voitiin muuttaa rautakangella siirtämällä. Nyt ei siirretty sivusuunnassa, koska välit oli tiivistetty vaahdolla.
Betonoinnin puute oli havaittu muun muassa ikkunan pielissä. Puute oli johtunut väärästä valutekniikasta. Aukkojen vieressä oli suurimmat ongelmat. Betonoinnissa olevien isojen puutteiden johdosta oli todettu, että ne pitää korjata. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä betoinnin vajausta esittävästä kuvasta ilmenee, että betonia puuttui.
Myös seiniä jouduttiin purkamaan kokonaisuudessaan, koska harkot oli rakennettu vinoon ja betonoinnissa oli puutteita. Kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva osoitti seinän vinoutta, mikä ilmi mittauksilla. Tilaaja oli vaatinut seinien oikaisemista ja vasta valun jälkeen seinää alettiin oikomaan. Tilaaja oli ottanut asiassa Nxxxan yhteyttä, mutta oikaisua ei saatu tehtyä ja tälläkin hetkellä seinissä on heittoja.
Ikkuna-aukkojen tasaus olisi voitu tehdä valun yhteydessä ennen kuin betoni olisi kuivunut.
Kirjallisena todisteena 4 esitetyssä valokuvassa näkyvä punainen uretaanivaahto oli palovaahtoa ja jos ei ollut keltaista, niin oli käytetty punaista. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat oli otettu nimenomaisesti tältä työmaalta.
Tarvikeostot tehtiin merkillä ja työmiehet kirjasivat työnsä tuntilappuihinsa, jotka vietiin projektiseurantaan.
Todistajana kuultu Nxxx Rxxxnen on kertonut olleensa rakennusalalla töissä 16-vuotiaasta lähtien. Vuonna 1973 hän oli valmistunut mestariksi ja oli suorittanut Fisen tutkinnon (rakennusalan valtakunnallinen pätevöittämisyhtiö) talonrakennustyön valvojana ja talonrakennustyön pääsuunnittelijana. Hän oli oman yrityksensä kautta suorittanut vuodesta 1982 lähtien rakennuttajan tehtäviä ja 2000-luvulla oli ollut isompia kohteita. Vuonna 2013 hän oli joutunut vaihtamaan urakoitsijaa ja saanut tällöin tietää Rxx Gxxxsta. Hänellä ei ollut moittimista Gxxxsta.
Rxxxnen on käynyt nyt kyseessä olevalla työmaalla kaksi kertaa ja kirjoittanut kirjallisena todisteena esitetyn lausunnon. Rxxxnen oli ollut katselmuksessa konsultin ominaisuudessa läsnä. Katselmuksessa oli todettu, että asiapapereita puuttui. Katselmuksessa ei ollut käytössä rakennuslupaa tai hyväksyttyjä rakennuskuvia, koska Gxxx oli kertonut, että Byyyyy oli kieltäytynyt niitä antamasta. Epämääräisiä papereita oli ollut, mutta Byyyyy ei ollut tuonut hyväksyttäviä kuvia. Rxxxsen oli tehnyt johtopäätöksiä katselmuksessa olevien papereiden ja havaintojensa perusteella.
Gxxx oli kutsunut ihmiset katselmukseen. Rxxxnen ei tiennyt, kenen piti kutsua virallinen katselmus koolle ja oliko vastaava mestari tietoinen asiasta. Gxxxlla oli ollut oikeus pyytää katselmusta. Vastaava mestari eli Jyyyyy oli ollut katselmuksessa hiljaa ja vain Byyyyy oli käynyt keskustelua. Rxxxnen ei muistanut, oliko hän pyytänyt Jyyyyylta kuvia.
Itse katselmuksessa työmaa oli kierretty läpi ja tarkastettiin virheet ja puutteet. Katselmuksen tarkoituksena oli selvittää, missä vaiheessa työmaa oli silloin ja mitä virheitä oli tehty ja mikä oli tehty oikein. Jos hän olisi ollut rakennuttaja, hän olisi pysäyttänyt urakan, koska rakennuttajan vastuulla oli työturvallisuus. Työmaalla oli putoamisvaara melkein joka paikassa, mistä hän oli huomauttanut kierroksen yhteydessä.
Laadullisesti katselmuksessa ei ilmennyt mikään erityinen, mutta työturvallisuus pomppasi silmiin. Katselmuksessa oli Rxxxsen mukaan urakasta tehty 80 prosenttia, mutta Hyyy hyväksyi vain, että 20 prosenttia oli tehty. Katselmuksessa ilmeni, että viimeistelytyöt puuttuivat, joten vähintään 70 prosenttia urakasta oli tehty.
Seinien suoruus mitattiin pitkällä vatupassilla, mikä oli normaali käytäntö. Seinien suoruus täytti RYL:n eli rakennusalan yleiset laatumääräykset.
RYL:n mukaan rappauksella voitiin poistaa seinän kaltevuutta, mutta vinokaltevuutta sillä ei voitu poistaa, mutta sellaista ei myöskään havaittu.
Betoniin voi jäädä rotankoloja, jos betoni oli liian jäykkää esimerkiksi ikkunan alaosassa. Jos oli betoniin oli jäänyt onkaloita, rotankolot piti avata ja täyttää betonilla. Seiniä ei tarvinnut purkaa rotankolojen johdosta. Betonin pitäisi valua paikoilleen. Betonointikorkeuden ollessa 1,5 metriä, niin kaikki voitiin saada täyteen, koska periaatteessa näki, miten massa valuu eteenpäin. Sen sijaa betonointikorkeuden ollessa 3 metriä riskit olivat liian suuret. Oli vaarana, että muotit pettää ja seinät kallistuu, eikä 3 metrin seinää voitu enää oikaista seuraavana päivänä.
Gxxxa oli vaadittu tekemään töitä hyväksytyistä rakennekuvista poiketen. Palkkia oli muutettu kantavuuden suhteen, siten että U-palkki oli muutettu L-palkiksi, mutta asiasta ei ollut muutoskuvia. Koska muutoksesta ei ollut annettu hyväksyttyjä kuvia, eikä kirjallista tilausta, niin Gxxx oli toiminut oikein, kun ei ollut tehnyt töitä vaadittujen muutosten johdosta. Jälkikäteen olisi muuten voitu sanoa, että oli toimittu väärin. Rxxxnen on kysyttäessä kertonut, että ei muistanut puuttuiko kattopalkit, mutta hän on laatinut lausunnon katselmuksessa olleiden asiapapereiden perusteella. Myöskin välipohjassa olisi pitänyt olla piirrosten mukaan kuusi pilaria, mutta siinä oli ollut 4 pilaria.
Kyseessä oli radikaali ero. Rxxxnen ei tiennyt, oliko muutettu kuva mennyt läpi. Portaan sivuseinää ei oltu tehty hyväksyttyjen kuvien mukaisesti, minkä johdosta Nxxxlla oli ollut oikeus kieltäytyä töiden jatkamisesta.
Ontelolaattojen osalta Rxxxnen on todennut, että niiden ympäri olisi pitänyt laittaa rengastukset, mutta tässä tapauksessa se ei ollut mahdollista. Ontelolaatat olisi pitänyt lyhentää, mikä sinänsä olisi ollut mahdollista.
Jyyyyy oli toiminut työmaalla vastaavana mestarina, mutta Byyyyyilta oli puuttunut ammattitaito johtaa työmaata. Rxxxnen ei ole tiennyt, miten Byyyyy oli vaatinut muutoksia tehtäviksi kuviin. Rxxxnen oli tavannut Byyyyyin pari kertaa ja kerran Hyyy:n toimistossa.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä valokuvasta 1 Rxxxnen totesi, että raot täytetään uretaanilla ja hammastukset voitiin korjata.
Vaakatason hammastukset voitiin korjata, jotta seinää ei tarvitse korjata. Harkoissa ei voinut olla senttien heittoja eli oli melko millintarkkaa.
Kuvassa 3 ollut harkkojen välinen pystyrako voitiin korjaa laittamalla saumaan uretaania, minkä jälkeen oli lämmöneritykseltään ehjä ja betonin kantava. Kuva 5 ei todistanut Rxxxsen mukaan oliko seinä suora. Jos seinä olisi ollut pahasti vino, sitä ei olisi voitu korjata muuten kuin oikaisemalla. Jos vinous oli 4 senttimetriä, seinää ei tarvinnut purkaa.
Todistajana kuultu Nxxxn työntekijä Mxxx Xxxxxu on kertonut olevansa kirvesmies. Hän oli työskennellyt työmaalla ja kertonut, että siellä oli jouduttu odottelemaan ja oli aiheutunut paljon odotustunteja, koska rakennustavaraa ja piirustuksia oli puuttunut. Odotustunneista ei oltu maksettu. Työmaalta oli puuttunut muoviharkkoja ja töitä oli käsketty tehdä toisin kuin piirustuksissa oli ollut. Kyse oli ollut palkeista. Byyyyy oli kehottanut tekemään töitä toisin kuin oli määrätty, mutta hän ei ollut antanut määräyksiä kirjallisesti. Byyyyy ei ollut sanonut, että joku asia olisi tehty väärin, eikä hänen kanssaan ollut riitaa. Lisätyötä koskevia määräyksiä ei ollut saatu kirjallisesti. Työmaalla ei ollut ollut hyviä rakennustelineitä. Styroksipaketit olivat toimineet telineinä. Yläkerrassa oli ollut telineitä, mutta ei sellaisia kuin olisi pitänyt. Työmaalla oli käytössä kypärä ja suojalasit, eikä siellä ollut tehty työsuojelutarkastusta.
Betonivalua tehtäessä ei ollut ilmennyt ongelmia. Valua ei olisi voinut valaa yli 3 metriä. Nxxxn työntekijöillä ei ollut käytössä punaista uretaanivaahtoa. Nxxxn työntekijät olivat olleet päivittäin työmaalla.
Ikkuna-aukkoja ei oltu tehty väärin, vaan työ niiden osalta oli kesken. Koska odotustunneista ei oltu maksettu, oli syntynyt riitaa, minkä johdosta urakkasopimus purettiin. Xxxxxu ei ole muistanut, oliko jostakin muuta asiasta riitaa. Koskaan ei oltu sanottu, että työnlaatu olisi ollut huono. Byyyyy ei ollut ollut kokojan työmaalla. lkkunapalkin osalta työntekijät olivat odottaneet Byyyyyia ohjeiden antamista varten, koska ikkunapalkkia ei saanut asentaa, koska siihen ei ollut piirustuksia. Palkin pituus oli ollut väärä.
Todistajana kuultu rakennusinsinööri Jxxx Lxxxxnen on kertonut valmistuneensa 1990 Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta ja hänellä on Fisen paikallisvalvojan pätevyys. Fise myöntää eri rakennusalan ammattilaisille erilaisia pätevyyksiä ja paikallisvalvoja on henkilö, joka on pätevä valvomaan rakentamista ja sen suorituksia. Pääsääntöisesti hän ollut omakotitalojen vastaavana mestarina ja valvojana. Hän on toiminut vastaavana mestarina yli 20 vuotta ja rakennusalalla ollut noin 30 vuotta. Ensi vuonna tulee 10 vuotta siitä, kun hän on nähnyt Nxxxn töitä. Hän on toiminut muissa urakoissa Nxxxn vastaavana työnjohtajana. Hän ei ole joutunut huomauttamaan virheistä ja Nxxx katsoo, että työt tehdään suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti. Niissä kohteissa, joissa hän on ollut mukana ei ole ollut moitetta ja työntekijät ovat olleet nopeita tekemään työt.
Lxxxxnen oli käynyt työmaalla pari vuotta sitten joulukuussa, kun siellä pidettiin katselmus sen hetkisestä tilanteesta. Työturvallisuudessa oli jonkun verran huomautettavaa, koska kulkutiet ja telineet olivat puutteellisia. Kulkutiet olivat koskeneet portaita ja tikkaita. Lxxxxnen ei ollut havainnut, että jotain olisi tehty väärin, mutta jotkut työt olivat kesken. Katselmuksessa tehtiin jotain mittauksia seinien suoruudesta, eikä hänen muistikuviensa mukaan ihmeenpää poikkeamaa havaittu.
Mittaukset tehtiin pistokokeenomaisesti. Lxxxxnen ei muistanut, oliko katselmuksessa piirustuksia käytössä tai oliko piirustuksissa ja toteutuksessa eroa. Lxxxxsen mukaan urakasta oli tehty noin 75 prosenttia ja sen pystyi havainnoimaan ilman piirustuksia jokainen joka oli ollut joskus rakennustyömaalla. Lxxxxnen oli ottanut arviossaan huomioon sen, että kaikki ei ollut ollut valmista. Katselmuksessa yksi palkki oli jäänyt hänen mieleensä, koska se makasi oman onnensa Nxxxssa ilman kiinnityksiä. Palkin kiinnittämättömyydestä vastasivat ne, jotka tekivät töitä ja vastaava työnjohtaja.
Muoviharkkoja ei välttämättä tarvinnut suojata sateelta tai pakkaselta, jos niitä käytetään lähimmän kuukauden sisään. Harkkojen pintaan saattoi syntyä mahdollisesti jäätä, mutta pinta ei vahingoittunut. Harkolla oli kaksi tarkoitusta; toimia eristeenä ja kantavalle runkorakenteelle muottina.
Lxxxxsen mukaan noin 1,5 metrin korkuinen betonointikorkeus oli järkevä toteutustapa. Jos tehtiin korkeampi, niin kevyt harkko saattoi muuttaa muotoaan ja siirtyä tai murtua. Jos korkeus yli 3 metriä, niin oli enemmän kuin todennäköistä, että tuli ongelmia. Yleensä 1,5 metrin
valussa pystyttiin katsomaan valuuko betoni oikein. Jos valun yhteydessä betoniin jäi onkaloita, niin syynä oli joko se, että betoni oli liian jäykkää tai siellä oli kiviä. Jos oli kivierottuma tai melko paljon raudoitusta, niin betoni ei mahdu kulkemaan välissä. lsohkokin onkalo voidaan korjata. Ensin on havaittava sen kohta ja onkalon ylälaitaan tehdään aukko. Aukkoon laitetaan painemuotti ja riittävän juoksevalla betonilla täytetään onkalo. Koko onkaloa ei tarvinnut kaivaa auki. Tällä tavoin täytetty betoni oli kantavuudeltaan ja eristävyydeltään normaalia tasoa.
Ontelolaattojen asentamisesta Lxxxxnen on kertonut, että ne asennettiin yleensä niin, että laatan molempien päiden kohdalla oli korokepalat. Laserilla katsottiin, että samalla korolla. Vierekkäiset laatat tuli olla samalla korkeudella. Laattojen väliin jäävään rakoon oli hyväksyttyä laittaa alapuolella uretaanivaahtoa. Laatoissa oli yleensä pientä esijännitystä, joka tasaantui yläpuolelta pintalattia valulla ja alapuolelta alaslaskulla tai tasoittamalla. Alaslaskua käytettiin, jos laattojen välillä oli suuria eroja tai rakennettiin ilmanvaihtokanavia tai kosteustiloja. Lxxxxnen ei tiennyt käytettiinkö tässä korokepaloja, eikä hän havainnoinut ontelolaattoja erityisemmin.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esityn harkkojen epätäsmällisyyttä koskevan kuvan osalta Lxxxxnen kertoi, että ensiksi katsotaan, että raudoitus on kunnossa, jotta palkki voitiin valaa. Harkkojen väli voitiin täyttää uretaanilla ja hammastukset tasata. Lxxxxnen oli nähnyt työmaalla puolalaisia telineitä, mutta ihmetteli, että työturvallisia telineitä ei ollut. Harkkojen päätyä samalla kohtaa esittävästä kuvasta ilmenee, että harkkojen päädyt olivat samalla kohtaa, mutta kyseisellä harkkotyypillä se ei ollut virheellisesti koottu. Koska kantava rakenne on betonia, niin merkitystä ei ollut sillä tehdäänkö harkkojen täyttö suoraan vai siksakilla. Kuvanmukaisessa kokoamistyylissä kantavuus ja lämmöneristys oli sellainen kuin piti. Tuentakuvasta ei pystynyt päättelemään, onko seinä suorassa. Voi olla että toinen pää on kiinni.
Kuvasta ei pysty sanomaan onko betonia sisällä vai ei, mutta kuvassa ei näy betoniroiskeita. Työmaalla ei ollut yleisesti määriteltyjä rakennustelineitä, jossa olisi ollut kaiteet ja reiva. Lxxxxsen työmaalla näkemät puolalaiset telineet eivät olleet työturvallisia telineitä.
Lxxxxnen ei ollut tutkinut aliurakkasopimuksen tekstiä, eikä ollut ollut puhetta, kenen velvollisuutena telineiden hankkiminen oli ollut.
Todistajana kuultu tilaajan edustaja Dxx Dxxx on kertonut aloittaneensa 1970-luvulla rakennusalalla ja perustaneensa 1980-luvun alussa oman yhtiön ja toiminut perustajaurakoitsijana sadoissa kohteissa. Pääsääntöisesti kyse on ollut pientaloista. Tässä tapauksessa hän oli koko kohteen rakennuttaja. Tarkoituksena oli rakennuttaa nykyaikainen passiivirakenteinen kivirunkoinen talo. Walhbergin yhtiö oli teettänyt arkkitehtikuvat ja rakennuslupa oli lainvoimainen. Kun rakennusurakasta oli sovittu ei ollut leimattuja kuvia, vaan silloisilla arkkitehtikuvilla oli saatu rakennuslupa. Muutokset kuviin tehtiin rakennesuunnittelussa. Rakennuslupaa varten oli päivitetty kuvakokoelma, mutta yhteenkään arkkitehtikuvaan ei oltu tehty muutoksia. Tilaaja oli myynyt rakennepuolen suunnittelun Hyyy:lle, koska sen tiedossa ei ollut ollut sellaista henkilöä, joka olisi hallinnut passiivirakentamisen.
Hyyy:n vastuulla oli runko vesikattoon asti siten, että ikkunat ja ovat ovat paikallaan ja lämpö pysyy sisällä. Talotekniikan puolelta kaikki piti olla valmista ja piti pitää ilmatiiviysmittaus, kun kohde valmis. Ikkunoiden asennus ja ostaminen olivat kuuluneet urakkaan. Tarvikkeiden hankkiminen oli kuulunut Hyyy:lle ja aliurakoitsijaksi oli tullut Nxxx. Työn osuus urakasta oli siirretty Nxxxlle. Muutoksena asiaan oli voinut tulla olohuoneen ikkunapuitteiden muutos siten, että pienet ikkunat vaihtuivat yhdeksi isoksi ikkunaksi, josta tuli jotain lisäkuluja. Muutokset maksoivat lisätöinä 17.500 euroa, minkä Dxxx maksoi. Ikkunoiden muutos ei vaikuttanut työhön. Nxxxn työskennellessä työmaalla ei päästy ikkunoiden asentamiseen asti. Urakan päättyessä ei ollut edellytyksiä asentaa ovia ja ikkunoita.
Nxxxn aloittaessa työt urakka lähti räväkästi käyntiin ja työmiehet olivat innokkaina työmaalla päivittäin aamusta iltaan. Tällöin ei vielä ollut lainvoimaista rakennuslupaa, vaan se olisi lainvoimaistunut kolmen päivän päästä. Nxxxn puolelta esitettiin toive, että rakennusvalvonnalta voitaisiin hakea valulupaa ja Dxxx meni kyseisenä iltapäivänä rakennusvalvontaan. Se aluksi tyrmättiin, mutta kun Gxxxlle kerrottiin asiasta, se ei miellyttänyt häntä ja he lähtivät uudelleen rakennusvalvontavirastoon ja kiemuroiden kautta valulupa saatiin sillä ehdolla, että piti tallettaa 5000 euroa ja maksaa 500 euroa luvasta valaa ennen lainvoimaistumista.
Sähköasioista oli sovittu Hyyy:n kanssa siten, että sähkö otettiin olemassa olevasta rakennuksesta muutamat ensimmäiset viikot. Oli vain yksi ainoa muuntaja ja sulakkeet paukkuivat.
Dxxx kertoi, että työmaalla oli jonkin verran raudoituksia, joita ei ollut sidottu ja Hyyy:n puolelta oli havaittu, että osa raudoituksista puuttui.
Sitomiset tehtiin pääsääntöisesti ennen valua, mutta Dxxxin mukaan mitään ei ollut jäänyt sitomatta. Eli alkuun ei ollut sidottu, mutta keskustelun jälkeen ne oli sidottu.
Yksi piirustusmuutos oli koskenut ikkuna-aukkoja. Lisäksi yhdessä ulkoportaassa oli piirretty portaiden väliin tiiliseinä, joka muutettiin lasiseksi, jotta porrassyöksyyn saatiin väljyyttä. Portaiden muutoksesta ei rakennekuvamuutosta oltu tehty, mutta rakennepiirustus oli olemassa.Tiiliseinä ei vaikuttanut portaiden kannatukseen, vaan porrasrakenne. Muutoksessa oli kyse ulkonäöllisestä asiasta. Myös takapihalla parvekepilareita muutettiin siten, että kolmen pilarin sijasta tehtiin neljä pilaria. Rakennesuunnittelija oli suunnitellut alunperin toisin ja Dxxx oli vaatinut asiaan muutosta ilman piirustusta. Kenelläkään ei ollut toteutetun tavan piirustuksia. Pilareiden osalta arkkitehtikuvista ei voitu rakentaa mitään. Myös varastokoppia oli muutettu siten, että aluksi suunniteltu harkkoseinä muutettiin puuseinäksi, mutta kyse ei ollut rakennemuutoksesta. Muutokset lähinnä vähensivät työn määrää, eivätkä vaikuttaneet siihen, että töiden olisi tarvinnut seistä sen takia.
Muita töitä olisi voitu tehdä. Vaikka oli vaadittu muutosta, niin rakennepiirustuksia ei tullut.
Nxxxn työntekijät olisivat halunneet tehdä töitä eri järjestyksessä. He halusivat toteuttaa enemmän isompia kokonaisuuksia ja pienemmät täytetyöt jätettiin tekemättä. Marraskuun loppuun tai joulukuun alkuun asti työntekijät olivat olleet työmaalla suhteellisen aktiivisesti tehden töitä 7 päivänä viikossa. Joulukuun alussa joku oli alkanut tökkimään, eikä työntekijöitä näkynyt tontilla. Sekä Hyyy:n että Gxxxn puolelta oli puhuttu eri näkemyksistä, mutta Dxxx ei tiennyt, kuka oli asiassa oikeassa. Hyyy:n ja Nxxxn välillä oli keskinäistä kahnausta. Sen sijaan hänen oma käsityksensä oli, että pidemmälle urakka eteni ja mitä ylemmäksi mentiin,niin sitä enemmän valuun oli liittynyt ongelmia, joita ei haluttu kohdata. Takaiskujen määrä oli alkanut lannistamaan. Jossain ; vaiheessa Dxxx oli huomauttanut, että talvi tulee ja työt edisty'ivät suhteellisen verkkaisesti. Hän oli ilmoittanut asiasta Hyyy:lle ja todennut, että varaa pelleilyyn ei ollut, koska hän maksoi talvirakentamisen kulut.
Dxxx halusi asiaan muutosta ja oli vaatinut, että jotain pitää alkaa tapahtua ja jos miesten pitää vaihtua, niin sitten niiden on vaihduttava. Hän ei kuitenkaan ollut vaatinut Hyyy:ltä, että Nxxxn urakkasopimus tuli purkaa. Dxxx ei ollut antanut lisäaikaa kenelläkään, mutta isompi merkitys oli lopputuloksella. Hän oli ajatellut, että vuoden vaihteessa pääurakasta olisi ollut valmis 50 prosenttia ja oltaisiin sateelta suojassa.
Gxxxn mielestä tavaraa ei ollut mistä tehdä. Dxxxin mukaan olisi pitänyt tehdä täytetöitä ja materiaalia oli. Häntä harmitti, että töissä oli energisiä työntekijöitä, mutta kukaan ei osannut ohjata Nxxxn työtä.
Dxxx olisi toivonut vesikaton mahdollisimman nopeasti päälle. Jos tehtiin mitä haluttiin, niin työmaa meni tukkoon. Silmiinpistävää asiassa oli se, että Gxxx halusi määrätä, miten työt etenee ja esimerkiksi maansiirtourakoitsija joutui joustamaan Gxxxn suhteen ja muut joutuivat siirtämään omia työvaiheitaan. Yhteistyö ei toiminut. Väillä Gxxxn kielenkäyttö meni överiksi. Nxxxn työntekijät olivat sanoneet, että he eivät tee töitä, koska oli jotain selvittämättömiä asioita. Dxxx on todennut, että Nxxxn kirjallisena todisteena esitetty Gxxxn lähettämä sähköpostiviesti on voinut tulla hänelle. Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetty sähköposti koski piirustuksia. Ensimmäiset kuvat olivat menneet käyttökelvottomiksi sateessa, joten toiset kuvat laitettiin kelmun sisään.
5.12. lähetty sähköposti koski sitä, että työmaata olisi haluttu edistää oman mielihalun pohjalta. Olisi haluttu edistää isompia kokonaisuuksia.
Urakan alussa työsuojelumääräyksiä toteutettiin pääsääntöisesti, mutta huomauttelua oli kuitenkin jonkin verran. Päivän jälkeen Dxxxin oli pitänyt käydä katsomassa, että kohde oli ok kunnossa. Työmaa-aitaus oli normaali verkkoaitaus jalustoilla. Kulkuaukkoja ei aina muistetut sulkea tai laittaa jalustoja. Aitojen laitto oli myyty kokonaan Hyyy:lle, joka oli omien sanojensa mukaan myynyt sen Nxxxlle. Dxxx teki asioita, jos jotain oli jäänyt roikkumaan. Hän oli käynyt sanomassa, että muistakaa laittaa aidat kiinni. Dxxx oli huomauttanut kaikkia osapuolia telineinä käytetyistä eristestyrokseistä, koska niiden pitäisi olla ehjiä ja toimia lattian lämmöneristeinä. Gxxxn mukaan styroksilevyt olivat nopeammat ja kätevämmät. Työmaalle hankitut telineet olivat tulleet tehtaalta ja ne olivat ok ja ne kiinnitettiin seinään. Ne olisi myös saatu lähtemään betonin päältä.
Varusteiden osalta Nxxxn työntekijöillä oli epätyypillinen työasu, koska ei käytössä ei ollut ollut huomiovaatteita, kypäriä tai suojalaseja. Huomautuksen jälkeen asia oli kuitenkin korjattu ja ne otettiin käyttöön. ·
Tulityökortin osalta Dxxx oli kuullut, että Nxxxlla ei ollut lupaa, mutta toisen luvalla olisi voitu tehdä. Lopulta oli päädytty siihen, että Hyyy hoiti itse asian ja Nxxxlta piti tulla jälkivalvonta.
Dxxx oli joutunut puuttumaan seinien tekoon, koska ennen valua niitä ei ollut linjattu, vaan ne mutkittelivat. Tehtaalta tulevalla tukitelineellä olisi tullut hoitaa tuenta siten, että rautatankoon pystyttiin kiinnittämään harkot, mutta tuentaa ei ollut ollut aluksi. Ajatuksena oli ollut, että valun jälkeen työnnetään kohdilleen. Dxxx oli huomauttanut asiasta Nxxxn työntekijöitä, kuka milloinkin oli paikalla. Asian suhteen oli tullut paniikkia, koska muotit eivät ollet kestäneet valupainetta ja Dxxx oli käynyt joka valun jälkeen melkein päivittäin oikaisemassa seiniä. Dxxkki olivat pelänneet valua, koska joka valussa melkein pullahti, koska ei ollut tuettu. Jos olisi pullahtanut, niin valu olisi pitänyt pysäyttää. Pullahdus puolestaan johtui siitä, jos muottiharkkoja ei oltu kasattu oikein. Tuenta olisi kuulunut tehdä sisäpuolelta, eikä sille ollut esteitä, kun antura oli valettu. Molemmin puolin olisi tarvittu puoli metriä tilaa ja siihen olisi pitänyt kiinnittää teline. Myös ikkunan pielissä oli pullahdusvaara ja ennen valua oli ollut tukemattomia ikkunan pieliä. Yksi iso ongelma oli se, että betonia laitettiin kiireellä sisään. Jossain vaiheessa tuennassa ruvettiin petraamaan. Kerran hän ja Gxxx oli katsoneet yhdessä seiniä ja kerran hän oli joutunut soittamaan Gxxxlle, että jonkun on tultava työmaalle takaisin, koska hän ei voinut niitä yksin oikoa. Muut kerrat hän oli itse oikonut valuja.
Dxxx ei ole osannut sanoa, koska telineet olivat tulleet työmaalle. Ne tulivat tehtaalta telinekuormassa, eikä muita telineitä niiden rinnalle olisi mahtunut. Kyseessä oli tukitelineet, jotka laitettiin seinän vereen ja ne tukivat sisäpuolelta. Esteitä telineiden käytölle ei olisi ollut. Standardit täyttäviä telineitä ei ollut ollut.
Gxxx oli keskustellut aika ajoin, että materiaalia puuttui. Walhberg ei ollut tiennyt, oliko ollut ylimääräisiä tuntitöitä.
Tukia ja rautoja oli käytetty ensimmäisen talon toisessa kerroksessa ensimmäisen metrin jälkeen. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva liittyi siihen, että jo betonoitu seinä oli vinossa ja sitä saatiin oikaistua vähän. Harjateräkset laitettiin, kun betoni oli jo sisällä. Sen sijaan vaakateräkset laitettiin ennen betonointia. Kuvassa näkyvät laudat kertovat, että seinä oli vino. Vetoliinoilla yritettiin kiristää.
Harkkokuvassa samat harkot, jotka olivat mahtuneet alhaalla, eivät mahtuneet enää ylhäällä. Useamman sentin heitto ei ollut hyväksyttävä ja hampaat eivät menneet paikalleen. Koska seinä oli valettu ja se oli alhaalta vino, niin harkot eivät enää menneet ylhäältä kohdilleen.
Dxxx oli ollut huolissaan myös ikkunanylityspalkeista. Muun muassa Ikkuna-aukkojen pielistä löytyi myös isoja reikiä. Betonissa olevat reijät oli havaittu sähkömiehen töiden yhteydessä kun seiniä alettiin koputtelemaan. Ne paikat käytiin läpi, joissa lujuuksia esimerkiksi ikkunanpielet ja seinät. Kun ongelmakohta löydettiin, purettiin eristemuotti harkosta, jotta onkalo saatiin esiin. Sen jälkeen juotosvalulla tehtiin korjaustyö.
Katselmuksessa 23.12. oli käyty läpi todella viNxxx seiniä, mutta kuitenkin Rxxxnen oli sanonut, että seinien suoruus täyttää kaikki määräykset. joku oli käyttänyt katselmuksessa kolmen metrin vatupassilla varustettua linjaria, mutta Dxxxin mukaan seiniä ei vatupassilla voitu tarkistaa. Dxxxin mukaan seinien suoruus ei täyttänyt määräyksiä ja edelleen joissain on iso heitto. Mittaukset olisi pitänyt tehdä linjarilla, siten että joku pää piti olla kiinteästi kiinni.
Dxxx oli esittänyt katselmuksessa kommentteja, mutta niissä oli ollut kyse muista kuin varsinaisista rakennusvirheistä. Pieniä pyyntöjä ei huomioitu. Katselmuksessa oli toisen talon molempien kerrosten ulkoseinät tehty ja valuharkko valettu. Toisessa talossa oli ensimmäinen kerros tehty, mutta toinen kerros puuttui. Työmaa oli melkein kuin alussa. Ikkunat ja ovet, huoneistojen välisiä seiniä ja rappuja puuttui.
Yksi rappunousu oli tekemättä. Myös muun muassa katokset, lipat, vesikatto ja yläpohjan eristeet puutuivat. Dxxxin mukaan pääurakkasopimuksesta oli tehty 30 prosenttia ja jos kaikki työ kuului Nxxxlle, niin silloin 70 prosenttia oli tekemättä. Katselmuksen jälkeen Dxxx pyrki olemaan kaikkien kaveri, eikä hän halunnut puuttua Hyyy:n ja Nxxxn väliseen riitaan. Gxxx soitti hänelle paljon ja mollasi Hyyy:tä.
Seiniin tehtävien ilmanvaihtoaukkojen osalta Dxxx oli käynyt merkkaamassa seiniin paikkoja. Asiat kuitenkin tapahtuivat nopeasti siten, että aamulla oli päätetty, että tänään valetaan. Kovan kiireen johdosta Gxxx oli kuitannut, että ei keretä laittamaan varauksia valuun, mutta hän poraa timanttiporalla reijät myöhemmin. Dxxx oli keskustellut asiasta Hyyy:n kanssa ja asia oli sopinut heille. Töiden seistessä reikiä olisi voitu tehdä.
Dxxx oli maksanut eriä etupainotteisesti. Jos urakkasopimus olisi pysynyt voimassa, niin maksupostijärjestyksellä ei olisi ollut merkitystä.
Väitetystä anastetusta sinisestä vihosta Dxxx on todennut, että ei sellaista ole koskaan ollutkaan. Työmaakopissa ei ollut paljoa hyllytilaa ja se oli varattu kuville ja lapuille.
Dxxx oli vuokrannut kiinteistön ulkopuolelta tilaa materiaaleille. Tavarat otettiin vastaan talon välittömään läheisyyteen, eikä tavaroiden siirto takerrellut. Kulmaraudat vietiin kauaksi ja ne siirrettiin maansiirtokoneella. Dxxx oli huomauttanut raudoista Hyyy:tä.
Rakennetarvikkeiden suojauksen osalta Dxxx on kertonut, että styroxin oli oltava tosi puhdasta ja siistiä. Jos jäätyivät, niin eivät menneet enää paikalleen. Kirjallisena todisteena esitetyssä kuvassa näkyi lunta harkoissa, mikä hidasti työtä.
Aitauksesta Dxxx on todennut, että ei ollut tehnyt aitausta. Koko työmaa oli aidattu ennen kuin se alkoi. Dxxx ei ole tiennyt, kuka oli maksanut aidan kaatumisesta aiheutuneet vahingot.
Todistajana kuultu Byy Byyyyy on kertonut, ettei hänellä ollut ollut suoranaista rakennusalan koulutusta, mutta hän oli aloittanut työskentelyn rakennuksilla 13-vuotiaana. Hän oli käynyt ammattikoulun ja valmistunut puusepäksi. Alalla hän on ollut töissä noin 25 vuotta.
Hyyy:n palveluksessa hän on ollut työnjohtajana. Nxxxn ja Hyyy:n välillä oli tehty urakkasopimus kohteesta ja koska Hyyy:ltä ei ollut ollut ketään toimijoita, niin Nxxx oli tehnyt työt. Kuitenkin sisäkuoren teko kuului akustiikka syistä Hyyy:lle. Muuten tilaajan ja Hyyy:n ja Hyyy:n ja Nxxxn välinen urakka oli sama. Hyyy vastasi materiaaleista ja valvonnasta.
Urakka lähti melkoisella hopulla käyntiin ja aluehallintovirastosta oli tehty työsuojelutarkastus ja oli huomautettu, että aitarakenteet ja henkilökohtaiset suojavarusteet puuttuivat. Huomioliivit tulivat tämän jälkeen Nxxxn työntekijöille ja aidat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Sen sijaan esimerkiksi harjaterästä leikattiin ilman silmäsuojaimia, eikä kypäriä ollut käytössä. Kun siirryttiin rakennusten toisen kerroksen tasolle, niin ne otettiin osittain käyttöön. Kun aidat saatiin pystyyn, niin niistä huolehtiminen jäi Nxxxlle. Byyyyy oli huomauttanut aidasta, mutta vastauksena oli ollut vain, että ei kuulu mulle.
Nxxxn työhön jouduttiin puuttumaan ensimmäistä kertaa ennen anturan valua. Anturassa harjateräkset piti olla ja niiden piti olla kiinni. Asia korjattiin huomautusten jälkeen, eikä pohjatöissä ollut ongelmia. liman sitomista ei valettu.
Materiaalihankintojen suhteen oli sovittu, että Nxxx ilmoittaa hyvissä ajoin tarvittavista materiaalihankinnoista. Tavaraa jouduttiin kuitenkin tilaamaan siten, että sen olisi pitänyt olla jo eilen paikalla, mutta sitä saatiin kuitenkin nopeasti. Sellaista tilannetta ei ollut, että töitä ei olisi voitu tehdä. Nxxx oli valittanut siitä, että ei voi tehdä työtä, kun ei ollut tavaraa. Byyyyyin mukaan materiaalia kuitenkin oli siten, että työmaata olisi voitu edistää. Portaita ja rakenteita olisi voitu tehdä sekä ikkunoita ja ovia ja korjauksia ja ilmastointiputket olisi voitu tehdä. Muoviharkkojen toimittamisessa oli muutaman päivän viive, mutta odotustunteja ei ollut. Jos odotustunteja oli ollut, niin ne oli maksettu. Lisätöistä sovittiin esimerkiksi harkkojen kokoaminen ja niistä maksettiin. Kun Nxxxn työntekijät istuivat autossa, niin siitä ei maksettu ja Gxxx lähetti hyvityslaskun.
Työt etenivät aluksi todella ripeästi, mutta sitten hidastui ja tuli täydellinen piittaamattomuus jäljestä. Kokoajan asioita jouduttiin kontrolloimaan ja jotain rakenteita kasattiin ilmoittamatta asiasta Byyyyyille. Rakennuttajan edustaja oli ollut aktiivisesti työmaalla. Byyyyyin ei ollut ollut tarkoitus olla kokoajan paikalla, vaan ainoastaan viikottain. Dxxxiltä oli myös alkanut tulemaan viestiä, mitä asioita ei oltu tehty ja hän oli itse joutunut tekemään esimerkiksi tuennat. Asiasta oli huomautettu Gxxxlle.
Työmaa oli alkanut myös olla vaarallinen. Yksiäkään telineitä ei oltu haluttu ottaa vastaan. Byyyyy itse huomautti noudattamaan vallitsevia työturvallisuusmääräyksiä. Työmaalle oli vuokrattu jossain vaiheessa alumiinitelineet, joissa oli pyörät mukana, mutta Byyyyy ei muistanut,
oliko se ennen vai jälkeen sopimuksen purkamisen. Silloin kun Nxxx työskenteli oli käytännössä ollut pienemmät telineet. Telineitä olisi voitu käyttää, jos vain Nxxx olisi ilmoittanut, mitä se haluaa, niin niitä olisi toimitettu. Nxxx oli kieltäytynyt telineistä ja työntekijät käyttivät styroxpaaleja telineiden sijasta. Stryrox paaleilla e,i voinut \ukea harkkoja. Työmaalla ei ollut näkynyt standardit täyttäviä telineitä. Su,ojakaiteet olivat olleet työmaalla koko ajan, mutta niitä ei oltu laitettuipaikalleen.
Työturvakorttia Nxxxn työntekijöillä ei ollut, mutta Gxxx oli luvannut korjata asian ja seuraavana aamuna kaikilla oli kortit. Nxxxn työntekijöillä ei ollut myöskään tulityökorttia, mutta Gxxx oli ehdottanut, että hänen kaverinsa Janek antaisi luvan. Jos henkilö olisi ollut paikalla vahtimassa työtä, niin Byyyyy olisi hyväksynyt asian. Byyyyy ei koskaan nähnyt kyseistä henkilöä työmaalla, eikä Gxxx koskaan sanonut, että Janek olisi tulossa. Byyyyy sopi asian Gxxxn kanssa, että koska tulityökortin omaavaa henkilöä ei ollut, niin Hyyy:n hoiti asian, koska sen työntekijällä oli lupa. Sopimus piti, eikä Nxxxn tarvinnut korvata tehtyä työtä.
Harkkojen kokoamisessa ja valaamisessa leimaava oli se, että ohjeita ei otettu vastaan. Valu meni aina Nxxxn oman aikataulun mukaan, eikä tullu Hyyy:n tietoon. Hyyy on kasannut harkkoja 3 metrin korkeuteen, mutta ne voitiin tehdä myös matalampina, mutta tällöin virheiden määrä kasvoi, koska harkot eivät kasaantuneet ylempää. Nxxx ei tehnyt harkkoihin tuentaa ja harkot valettiin 1- 1,5 metrin korkuisina. Kun betoni oli kuivunut, seiniä oli jäänyt vinoiksi. Betonin valauksessa oli kyse ammattitaidon puutteesta. Jos syöttönopeus oli riittävän alhainen, niin valu voitiin tehdä matalampana. Nxxx tilasi itse betonit, mutta Byyyyy tilasi pumppuputken, joka oli pienin mahdollinen. Dxxkki betoni tilattiin samalla 8 millimetrin kivellä.
Seinien korjauksia tehtiin Dxxxin toimesta tai takaisinkutsusta. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetyssä tuentakuvassa oli kyse viimeisistä valuista, joita Nxxx teki. Talo nro 3 oli valettu vailla tuentaa. Dxxx oli tutkinut seiniä vatupassin kanssa ja todennut niiden olevan viNxxx. Nxxxn työntekijät olivat ilmoittaneet, että kuormaliinoilla voitiin kiskoa seinää sisäänpäin. Sillä ei kuitenkaan saatu suoristettua tarpeeksi. Kuva oli otettu valun jälkeen, kun tartuntaraudat oli työnnetty betonin sekaan.
Ontelolaattojen asennuksen osalta Byyyyy on kertonut, että ontelolaattoja ei oltu tasattu alta. Laatoissa oli esijännityksenä keskellä pieniä heittoja. Jos laatat jäivät näkyviin maalauksen ja tasauksen jälkeen, niin ne tuli tukea alhaaltapäin siten, että alapuoli jää suoraksi. Tässä tapauksessa ontelolaatat piti jäädä näkyviin. Koska laattojen väliin oli jäänyt kymmenen millimetrin heittoja, Dxxx oli ehdottanut, että laitetaan umpeen siten, että hän hankkisi tarvikkeet ja Nxxx tekisi työt.
Dxxx oli keskustellut asiasta Gxxxn kanssa, mutta Nxxx ei ollut tehnyt työtä. Nxxxn asentamiin ontelolaattojen väleihin oli jäänyt normaalia isompia rakoja, jotka oli täytetty uretaanivaahdolla, eikä niin yleensä toimittu.
Muutoksina kohteeseen oli tehty työmaan aikana se, että parvekkeen palkkeja oli muutettu. Rakennesuunnittelija oli suunnitellut ne, mutta rakennuttaja puuttui asiaan, koska ne veivät liikaa näkyvyyttä. Palkkia muutettiin siten, että putkipalkista tehtiin L-palkki. Rakennesuunnittelija · suunnitteli, että minkä koinen L-palkki reunaan tuli, jotta se kantoi.
Muutos tehtiin ehkä marraskuun lopussa. Nxxxn työntekijät työskentelivät ahkerasti marraskuun loppuun asti, mutta koko ajan oli huomautettavaa. L-palkin ja sen päälle laitettavien ontelolaattojen asennus ei haitannut joulukuun alussa töitä, vaan pikemminkin helpotti niitä. L-palkkiin saatiin uudet suunnitelmat, kun rakennesuunnittelija suunnittelija piirsi varsinaiset kuvat rakennusvalvontaan, joka hyväksyi ne. Ennen hyväksyntää Byyyyy piirsi itse, miten asia tulisi käytännössä olemaan. Sillä ei ollut asiassa merkitystä, että kuvat hyväksytettiin myöhemmin rakennusvalvonnassa. Muutostyöstä aiheutuva lisätyö Nxxxlle oli alle 10 tuntia ja se maksettiin. Pilarin muuttamiselle entisen 3 pilarin tilalle tehtiin 4 pilaria ja asiasta keskusteltiin ja hyväksytettiin rakennesuunnittelijalle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Vuoden 2014 helmikuussa asiaan saatiin virallisesti hyväksytyt piirustukset. Dxxkki rakenteet oli tehty rakennesuunnittelijan hyväksymillä ja suunnittelemilla piirustuksilla.
Pilarien muutostyö tehtiin pohjakerroksen jälkeen, joten se ei
viivästyttänyt töitä joulukuussa. Varaston katon muuttuessa, muutospiirustusta ei koskaan leimattu, mutta se ei aiheuttanut työn hidastumista.
Portaiden osalta Nxxx ei suostunut laudoittamaan portaita, jotta ne olisi saatu valettua. Syyksi esitettiin, ettei ollut tavaraa tai riittäviä piirustuksia, vaikka todellisuudessa materiaalia oli olemassa. Leikkauskuvannot asiasta oli ja Dxxx oli käynyt piirtämässä porraskuviot. Portaan rakenne oli selvitetty piirustuksissa. Portaita muutettiin siten, että niiden viereinen seinä poistui, mutta muutos ei vaikuttanut lujuuteen. Byyyyy oli piirtänyt ja antanut alustavat kuvat portaista rakennussuunnittelijan ohjeiden mukaan. Byyyyyin piirtämä vastasi siis sitä, jonka rakennesuunnittelija tuli myöhemmin piirtämään. Kyse oli rakennussuunnittelijan päätöksistä, joista myöhemmin tehtiin tarvittavat kuvat. Nxxxn työntekijöillä oli käytössä Byyyyyin piirtämät kuvat asiasta. Hyyy:llä itsellään ei ollut piirustusoikeuksia. Pääurakoitsijalla piti olla mahdollisuus tarkastaa piirustukset.
Nxxxn työskentely oli luokatonta viimeiset kolme viikkoa. Gxxx oli kertonut, että hänellä oli muita työmaita ja Nxxxn työntekijät istuivat autossa. Kun heiltä oli kysytty asiasta, niin vastaus oli ollut, etteivät he saa tehdä töitä ja käskivät soittaa Gxxxlle. Gxxx oli ilmoittanut, että ei ollut tavaraa. Byyyyyin mukaan haluttiin keskittyä töihin, jotka oli erikseen maksupostissa.
Urakkasopimus oli purettu, kun rakennuttaja oli lämmennyt asiassa. Nxxxlle oli annettu kolme viikkoa lisäaikaa. Rakennuttaja oli todennut, ettei kohde tule valmistumaan. Byyyyy oli jutellut asiasta Jyyyyylle toimistolla ja oli todettu, että sopimus oli pakko purkaa.
Purkupäivänä rekka oli hakenut Nxxxn kontin, jossa oli ollut myös Hyyy:n tavaraa. Byyyyy keräsi kontista Hyyy:n tavarat, joiden joukossa oli epämääFxxxen läjä rakennuspiirustuksia. Hän oli todennut Nxxxlle, että ette tee näillä mitään ja laittanut ne pussiin. 23.12. toimitetussa katselmuksessa, jossa oli selvitetty työmaan valmiusastetta, Gxxx oli ollut sitä mieltä, että Nxxxn sininen vihko oli hävinnyt. Asiasta oli tullut virallinen poliisikysely, mutta asiassa ei ollut ollut aihetta enempään tutkintaan. Byyyyy oli palauttanut muovikassista piirustukset katselmuspäivänä. Hän ei ollut kiinnittänyt huomiota, oliko piirustuksissa ollut Gxxxn tekemiä merkintöjä.
Katselmuksesta oli tullut ilmoitus, eikä Byyyyy ollut ollut sitä vastaan. Katselmuksessa oli käyty läpi seinät, mutta mittauksia laserilla ei oltu tehty. Rxxxnen oli todennut asioita silmämääräisesti ilman mittalaitteita. Hän oli muutenkin todennut, että on Fisen tarkastaja ja kohde oli rakennettu RYL:n mukaisesti. Katselmuksesta ei kirjattu mitään numeerisesti ylös ja valmiusastetta oli käyty läpi. Myöhemmin kun seiniä oli tarkasteltu, niin niitä oli käyty läpi vatupassilla ja oli ilmennyt, että heittoja oli ja seinät kaarsivat. Betoniin kiinnitettävää mittauslaitetta ei ollut ollut käytössä. Katselmuksessa oli käyty läpi, missä vaiheessa työmaa oli ja oliko rakennusvirheitä. Urakasta oli tehty noin 20-30 prosenttia. Suurimmat kohteet puuttuivat eli ikkunat ja vesikatot, räystäät, ulkoportaat, osa rakenteista ja ulkovaraston kattorakenteet.
Nxxxn urakan perusteella kohteen olisi tullut olla sään kestävä. Nxxx ei ollut ilmoittanut, että se haluaisi korjata asioita, joten katselmuspäivänä Hyyy:n edustaja oli tullut korjaamaan tilannetta. Byyyyy ei ollut koskaan itse kysynyt Nxxxlta, voisiko se korjata virheitä.
Nxxxn edustaja oli tehnyt rakennusvalvontaan ilmoituksen tai kantelun, että oli toimittu rakennuslupamääräysten vastaisesti, mutta asia ei johtanut mihinkään. Rakennussuunnittelija oli ilmoittanut, että asiat oli tehty hänen suunnitelmien mukaan.
Ontelolaattojen osalta Byyyyy on kertonut, että korokepaloja ei käytetty ainakaan rakennuksessa nro 3 ja laatat olivat jääneet porrastetuiksi. Jos korokepaloja olisi käytetty, niin asiaa olisi saatu vähän korjattua. Laatat olisi saatu tasan, jos ne olisi tuettu ennen valua. Laattojen kantavat päät olisi pitänyt tasata ja keskeltä olisi pitänyt työntää tönärillä. Koska yläpuolinen valu oli tehty, laattaoja ei voitu tukemalla enää siirtää. Nyt tehtiin alaslaskettu katto ja uretaanivaahto oli vedetty laattojen saumaan peittämään eroa. Byyyyy ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt kyseistä menetelmää. Uretaanivaahto voitiin poistaa myöhemmin. Ontelolaatat oli asennettu siten, että sidontaa ei ollut, vaan palkki muodosti valutopparin. Rautapuikko hitsattiin reunasta kiinni.
Materiaalien suojauksen osalta yksi huomautuksen aihe koski pressuja ja suojamuoveja. Ulkona olevat materiaalit olisi tullut suojata, mutta asia ei oikein toiminut ja lunta pääsi rakenteisiin.
Kun rotankoloista oli otettu kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat, Nxxxn edustaja ei ollut ollut paikalla. Byyyyy ei ollut laittanut asiasta Nxxxlle mitään tietoa, ennen haastehakemusta.
Urakassa käytetty punainen uretaanivaahto oli eristettä tai palouretaania, jota käytettiin palokatkopaikoissa. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetyssä valokuvassa näkyi punainen uretaanivaahto ja seinä olivat rakennuksesta nro 2. Punainen uretaani oli Hyyy:n laittamaa.
Työmaalla pitäisi tehdä viikottain TR-mittaukset, jotka kuvaavat työturvallisuustasoa. Kyseinen mittaus oli tehty vain kerran siten, että Gxxx oli paikalla. Muihin tilaisuuksiin Gxxxa ei oltu kutsuttu.
Mittauspöytäkirja asiasta pitäisi olla.
Byyyyy ei ole muistanut kysyttäessä kirjallisena todisteena 18.12. esitetyn sähköpostiviestin johdosta, että työmaalla olisi tehty lisätöitä.
Näytön arviointi ja näytöstä tehdyt johtopäätökset
Asiassa on ensisijaisesti ratkaistava se, onko Hyyy:lla ollut oikeus purkaa sen ja Nxxxn välinen urakkasopimus 20.12.2013.
Asiassa on esitetty Hyyy:n ja Nxxxn taholta kirjallisina todisteina erisisältöiset urakkasopimuksen liitteet ikkuna- ja ovitöiden osalta ja Nxxx on väittänyt, että niiden tekeminen ei ole kuulunut sille. Hyyy:n esittämästä sopimuksen liitteestä ilmenee, että sen on allekirjoittanut joka sivulta Gxxx ja sopimus on laadittu Hyyy:n ja Nxxxn välillä. Sen sijaan Nxxxn kirjallisena todisteena esitetyn sopimuksen liitteessä ei ole käsintehtyjä allekirjoituksia ja liite on koskenut konekielisten allekirjoitusten perusteella Wy Oy:n ja Hyyy:n välistä urakkaa eli ns. pääurakkasopimusta. Henkilökohtaisten allekirjoitusten ja sopijapuolten perusteella käräjäoikeus katsoo, että Hyyy:n kirjallisena todisteena esittämää sen ja Nxxxn välillä laadittua urakkasopimuksen liitettä on pidettävä asiassa oikean sisältöisenä ja tästä ilmenee urakan kohde. Näin ollen Hyyy:n esittämän urakkasopimuksen liitteen ja Nxxxn kirjallisissa todisteissa 3 ja 4 esiintyvien ikkunoita ja ovia koskevien huomautusten perusteella käräjäoikeus katsoo, että ovien ja ikkunoiden asentaminen on kuulunut Nxxxn urakkaan.
Hyyy ja Nxxx ovat 4.10.2013 tehneet pienurakkasopimuksen, jonka mukaan Nxxx on sitoutunut urakkahintaa vastaan tekemään kaikki urakkasopimuksen ja muiden sopimusasiakirjojen sekä lainsäännön edellyttämät työt ja toimenpiteet, suorittamaan tarvittavat aine- ja tarvikehankinnat ja luovuttamaan työntuloksen sopimusasiakirjojen mukaisesti tehtynä valmiina Hyyy:lle. Nxxxn on suoritettava työnsä ammattitaidolla huolellisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen.
Hyyy ja Nxxx ovat sopineet, että Nxxx ilmoittaa Hyyy:lle materiaalitarpeista riittävällä varoajalla, jotta rakennustarvikkeet voidaan toimittaa työmaalle ajoissa.
Hyyy on vedonnut purkuperusteina sekä vastauksessaan että vastakanteessa esittämiinsä perusteisiin, joten purkuoikeutta on arvioitava kyseisissä asiakirjoissa esitettyjen perusteiden perusteella. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että sellaisten virheiden olemassa oloa arvioitaessa, joita ei ole mainittu Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esittämässä Hyyy:n antamassa kirjallisessa purkuilmoituksessa, purkuilmoituksen sisällölle on annettava merkittävä painoarvo. Hyyy on vedonnut, että asiassa esitetyt perusteet ovat kokonaisuudessaan johtaneet urakkasopimuksen purkamiseen. Näin ollen seuraavassa arvioidaan väitettyjä virheitä.
Työturvallisuus
TR-mittari
Hyyy on väittänyt, että sen työmaalla viikottain suorittamat TR-mittauksen, joka kuvasi suoritettujen töiden oikeata suoritustapaa, tulokset olivat heikentyneet loppua kohden. Byyyyy on kertonut, että työmaalla oli tehty TR-mittauksia, jotka kuvasivat työturvallisuustasoa. Lisäksi Byyyyy on kertonut, että Gxxx oli kutsuttu vain kerran mittaustilaisuuteen. Kysyttäessä Byyyyy on todennut, että lähtökohtaisesti mittaustilaisuudesta tulisi olla mittauspöytäkirja. Gxxx on kertonut, että hän oli ollut tietoinen vain yhdestä mittauskerrasta, ja hän oli ollut siinä läsnä. Hänellä olisi tullut olla oikeus muissakin mittauksissa läsnä. Käräjäoikeus katsoo Byyyyyin kertomuksen perusteella, että TR-mittaus kuvaa työturvallisuustasoa, eikä työsuoritusten oikeaa suoritustapaa toisin kuin on väitetty. Hyyy ei ole esittänyt TR-mittauksen tuloksista mitään kirjallista näyttöä ja Byyyyy on kertonut mittauksesta vain yleisesti. Näin ollen väitetyille mittaustuloksille ei voida antaa asiassa näyttöarvoa arvioitaessa työturvallisuutta, varsinkin kun Nxxxn edustajaa ei oltu kutsuttu tilaisuuksiin yhtä kertaa lukuunottamatta.
Henkilökohtaiset turvavarusteet (silmä-/kuulosuojaimet/kypärät/turvaliivit)
Hyyy on väittänyt, että Nxxxn työntekijöiden henkilökohtaiset turvavarusteet olivat olleet puutteelliset koko urakan ajan eikä silmä- ja kuulosuojaimia eikä kypärää oltu käytetty huomautuksista huolimatta.
Hyyy:n kirjallisena todisteena 7 esitetystä Aluehallintoviraston 1.11.2013 päivätystä tarkastuskertomuksesta ilmenee, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut ollut henkilökohtaisia suojaimia. Asiasta on esitetty myös Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitettyjä valokuvia. Gxxx on myöntänyt asian, mutta todennut, että puute oli korjattu huomautuksen jälkeen. Gxxxn kertomusta tukee Dxxxin kertomus, jonka mukaan huomautuksen jälkeen varusteet oli otettu käyttöön. Myös Byyyyy on kertonut asiasta samansuuntaisesti siten, että suojavarusteet otettiin osittain käyttöön, kun oli siirrytty rakennusten toisen kerroksen tasolle. Edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn työntekijöiden
. henkilökohtaisissa turvavarusteissa olleet puutteet oli korjattu huomautuksen jälkeen, eikä kyseinen seikka ole oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen.
Aitauksen ja sen tuennan puute
Hyyy on väittänyt, että aitaus oli osittain puuttunut työmaalta. Hyyy:n kirjallisena todisteena 1 esitetystä pienurakkasopimuksesta ilmenee, että aitaus oli ollut Nxxxn vastuulla ja Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä valokuvasta ilmenee, että työmaan aita oli kaatunut. Byyyyy on kertonut, että urakan käynnistyttyä mm. aitarakenteet olivat puuttuneet ja kun aidat oli saatu pystyyn, niin niistä huolehtiminen oli kuulunut Nxxxlle. Byyyyyin kertomusta tukee Hyyy:n kirjallisena todisteena 7 esitetty Aluehallintoviraston 1.11.2013 päivätty tarkastuskertomus, jonka mukaan työmaa-alueen rajaus on ollut puutteellinen ja alue on rajattava kokonaisuudessaan. Gxxxn mukaan Dxxx oli rajannut alueen, eikä kaatuneen aidan johdosta Nxxxa kohtaan ollut esitetty vahingonkorvausvaatimusta, eikä Nxxx ollut
maksanut mitään autoilijalle, jonka auton päälle aita oli kaatunut. Dxxx on puolestaan todennut, ettei ollut tehnyt aitausta ja että aitauksen kulkuaukkoja ei aina oltu muistettu sulkea tai laittaa aitoihin jalustoja. Dxxx ei ollut tiennyt kuka oli maksanut aidan kaatumisesta aiheutuneet vahingot. Käräjäoikeus katsoo pienurakkasopimuksen, Byyyyyin ja Dxxxin kertomusten sekä aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen perusteella, että työmaan aitauksesta huolehtiminen oli ollut Nxxxn vastuulla ja että siinä oli ollut puutteita.
Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että aidan kaatumisesta aiheutetulla vahingolla ulkopuoliselle taholle ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.
Rakennustelineiden ja suojakaiteiden puute
Hyyy on väittänyt, että Nxxx oli kieltäytynyt suojakaiteiden ja rakennustelineiden käytöstä ja telineinä oli käytetty styrox-paalien päälle laitettuja lankkuja ja tikapuita oli käytetty siirryttäessä toiseen kerrokseen. Nxxxn mukaan suojakaiteita ja telineitä ei oltu toimitettu, vaikka se oli niitä Hyyy:ltä pyytänyt.
Dxxkkien asiassa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella ilmenee, että käytettävät suojakaiteet ja rakennustelineet olivat puuttuneet ainakin osaksi. Gxxxn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten perusteella työmaalle oli jossain vaiheessa hankittu telineet, mutta ne eivät olleet olleet paikalleen asennettavia telineitä, joissa olisi ollut viistotuet ja nousut. Ennen kyseisten telineiden tuloa, Nxxxn työntekijät olivat käyttäneet styroksipaaleja telineinä. Riidatonta asiassa on ollut se, että telineiden ja kaiteiden hankkiminen on ollut Hyyy:n vastuulla ja niiden asentaminen on kuulunut Nxxxlle. Erimielisyys telineiden ja kaiteiden osalta on ollut niiden puuttumisen syyssä eli onko telineiden ja kaiteiden puute johtunut siitä, että Nxxx ei ole pyytänyt tai suostunut käyttämään niitä vai eikö Hyyy ollut sellaisia pyynnöstä huolimatta toimittanut.
Riitaisen seikan osalta asiassa on esitetty näyttönä Gxxxn, Jyyyyyn, Byyyyyin ja Dxxxin kertomukset. Gxxx on kertonut, että vaikka hän oli ilmoittanut Byyyyyille kaiteiden ja telineiden tarpeesta ja niiden hankkiminen oli ollut Hyyy:n vastuulla, niitä ei oltu toimitettu. Sen sijaan Byyyyy on kertonut, että työmaa oli ollut vaarallinen, koska Nxxx ei ollut halunnut ottaa vastaan yksiäkään telineitä, vaikka Byyyyy oli asiasta huomauttanut, eikä suojakaiteita ollut laitettu paikoilleen, vaikka ne oli ollut työmaalla koko ajan.
Jyyyyylla oli puolestaan ollut tieto, että telineet olisivat olleet työmaalla alusta saakka ja niitä olisi voitu käyttää ensimmäisen kerroksen valun tukena. Dxxxin mukaan tehtaalta tulleita telineitä, joita olisi voitu käyttää seinien tuennassa, olisi voitu käyttää ensimmäistä kerrosta tehtäessä. Gxxxn, Xxxxxun, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten perusteella rakennusten toisessa kerroksessa on jonkinlaisia telineitä käytetty, jotka näkyvät Nxxxn kirjallisena todisteena 10 esitetyistä valokuvista.
Koska rakennustelineet olisivat helpottaneet työn tekemistä ja kaiteet puolestaan lisänneet työturvallisuutta, varsinkin rakennusten toisessa kerroksessa, käräjäoikeus ei pidä Byyyyyin, Dxxxin ja Jyyyyyn kertomuksia uskottavina, että Nxxx ei olisi halunnut ottaa vastaan tai asentaa yksiäkään sen työskentelyä helpottavia ja turvaavia telineitä tai kaiteita. Sen sijaan käräjäoikeus katsoo Gxxxn kertomuksen perusteella, että telineiden ja kaiteiden puuttuminen ei ole johtunut Nxxxsta, vaan Hyyy ei ole tilannut niitä Nxxxn pyynnöstä hllolimatta.
Johtopäätöstä tukee se seikka, että työmaalle on tullut rakennusten toisessa kerroksessa jonkinlaiset telineet. Ei ole perusteltua, että jos Nxxx ei olisi telineitä ollenkaan pyytänyt tai ei olisi suostunut niitä käyttämään, niin telineet olisi kuitenkin jossain vaiheessa hankittu ja asennettu. Tikapuiden käyttö ilmenee Nxxxn kirjallisen todisteen 8 valokuvasta ja liittyy käräjäoikeuden mukaan siihen, että telineitä ei ollut tilattu.
Tulityökortti
Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että telineiden ja suojakaiteiden puuttuminen ei ole johtunut Nxxxsta, vaan Hyyy:stä, joten kaiteiden ja aluksi telineiden puuttuminen ei voi oikeuttaa purkamiseenkaan. Koska urakan edetessä ja rakennusten toisessa kerroksessa Nxxxn kirjallisina todisteina esitetyistä valokuvista näkyviä telineitä on alettu käyttää, telineiden puuttuminen aluksi ei ole joka tapauksessa oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen joulukuussa.
Hyyy on väittänyt, että Nxxxn työntekijöillä ei ollut ollut tulityökorttia ja luvatonta tulityötä oli tehty jatkuvasti. Gxxxn, Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomukset osoittavat, että urakkasopimuksen aikana on ollut erimielisyyttä tulityökortin omaavan henkilön työskentelystä työmaalla. Gxxxn mukaan Byyyyy ei ole hyväksynyt Nxxxn esittämää henkilöä tekemään tulityötä. Byyyyy on puolestaan kertonut, että hän olisi voinut myöntää luvan, jos Gxxxn ehdottama kaveri olisi tullut työmaalle vahtimaan, mutta hän ei ollut nähnyt henkilöä työmaalla.
Byyyyy on kuitenkin kertonut, että hän oli päässyt Gxxxn kanssa asiassa sopimukseen siten, että Hyyy:n henkilö teki tulityöt, eikä asiasta aiheutunut kuluja Nxxxlle. Sopimus oli pitänyt. Gxxxn kertomus tukee Byyyyyin kertomusta. Myös Dxxx on kertonut, että lopulta oli päädytty siihen, että Hyyy hoiti itse asian ja Nxxxlta piti tulla jälkivalvonta. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että koska Hyyy ja Nxxx olivat päässeet urakan aikana sopimukseen tulitöiden tekemisestä ja sopimusta on noudatettu, tulityökorttiin liittyvä alkupeFxxxen erimielisyys ei ole oikeuttanut purkamiseen.
Virheellinen työskentely
Materiaalien tilausaikataulun riittämättömyys
Hyyy on väittänyt, että Nxxx oli tehnyt materiaalitilaukset liian myöhään siten, että niiden olisi tullut olla välittömästi paikalla. Urakkasopimuksen mukaan materiaalitarpeista piti ilmoittaa riittävällä varoajalla. Gxxx on kertonut, että hän oli ilmoittanut tarviketilaukset puhelimitse tai tekstiviestillä 3 - 4 päivää ennakkoon Byyyyyille, mutta materiaaleja oli jäänyt tilaamatta tai niitä oli toimitettu liian vähän. Nxxxn työntekijät olivat joutuneet välillä odottamaan materiaaleja viikkoja, mutta se, mitä oli voitu tehdä, oli tehty. Myös Xxxxxu on kertonut, että rakennustavaraa oli puuttunut. Byyyyy on puolestaan kertonut, että Hyyy oli joutunut tilaamaan tavaraa siten, kuin sen olisi pitänyt olla jo eilen paikalla. Nxxx oli valittanut, että se ei voinut tehdä töitä, koska tavaraa ei ollut, mutta tämä ei pitänyt paikkansa. Myös Dxxx on kertonut, että työmaalla o:i ollut materiaalia tehtäväksi ja täytetöitä olisi voitu tehdä.
Varsinaisen väitetyn materiaalien myöhäisen tilausaikataulun osalta asiassa ei ole esitetty muuta näyttöä kuin Gxxxn ja Byyyyyin eriävät kertomukset ja heidän kantojaan tukevat Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetyt Gxxxn ja Brunfeltdtin 12. ja 13.12.2013 lähettämät sähköpostiviestit. Muuten heidän lisäkseen Xxxxxu ja Dxxx ovat kertoneet työmaalla olleista tarvikkeista.
Dxxx ja Brunfelt ovat kertoneet aluksi ripeästi edenneestä urakasta ja siitä, että työmaalla on ollut tarvikkeita, joita olisi voitu työstää, mikä käräjäoikeuden mukaan puoltaa sitä, että materiaalia ei ole tilattu vasta tarvittaessa. Käräjäoikeus ei pidä Byyyyyin kertomusta uskottavana, että materiaalia ei olisi tilattu urakkasopimuksen edellyttämällä tavalla riittävän ajoissa, mutta tästä seikasta tietoisena Gxxx olisi kuitenkin ilmoittanut hänelle sähköpostitse, että yhtenä aikataulussa pysymisen ongelmana oli ollut tavarantoimitukseen liittyvät ongelmat. Näin ollen käräjäoikeus katsoo Gxxxn kertomuksen perusteella, että materiaalitilaukset on tehty urakkasopimuksen mukaisesti riittävän ajoissa, eikä oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ole ollut.
Puute materiaalin vastaanottamisen ohjeistuksessa
Hyyy on väittänyt, että kuljettajia ei oltu ohjeistettu lastin purkamisessa oikeaan paikkaan. Tältä osin asiassa on esitetty näyttönä Gxxxn, Jyyyyyn ja Dxxxin kertomukset. Gxxxn mukaan tavarat oli laitettu siihen järjestykseen, mikä sopi tekijöille parhaiten ja harkot oli purettu rakennuksen nro 3 viereen. Byyyyy oli kuitenkin myöhemmin käskenyt siirtää ne muualle. Jyyyyy ei ole kertonut sinänsä materiaalin vastaanoton ohjeistuksesta, vaan todennut, että tilaaja oli varannut työmaan vierestä alueen työmaalogistiikan osalta. Dxxx on kertonut asiasta Jyyyyyn kanssa yhtenevästi ja todennut lisäksi, että tavarat oli otettu vastaan talon välittömään läheisyyteen, eikä niiden siirto ollut takerrellut. Kulmaraudat oli Dxxxin mukaan viety maansiirtokoneella kauemmaksi ja hän oli huomauttanut Hyyy:tä raudoista. Muuta näyttöä asiaan liittyen ei ole esitetty. Edellä esitetyillä perusilla käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttöä materiaalin vastaanoton ohjeistuksen puutteesta, vaan ainoastaan kerrottu lähinnä, mihin materiaalit vastaanotettiin. Dxxx on lisäksi kertonut, että tavaroiden siirto ei ollut takerrellut. Näin ollen materiaalin vastaanottamisen ohjeistuksessa ei ole ollut puutetta, eikä oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ole ollut.
Gxxxn epäasiallinen käytös työmaalla
Hyyy on väittänyt, että Gxxx oli käyttäytynyt epäasiallisesti työmaalla. Gxxx on kertonut, että hän ei ollut saanut kielteistä palautetta.
Jyyyyy on kertonut Gxxxn epäasiallisesta sanomisesta urakkasopimuksen purkamisen jälkeen toimitetussa katselmuksessa. Jyyyyyn ja Dxxxin mukaan yhteistyö työmaalla ei ollut toiminut ja asiat oli tehty Nxxxn tahtomalla tavalla. Lisäksi Jyyyyy on kertonut, että työmaan naapureilta oli tullut palautetta ja Gxxx oli aiheuttanut työmaalla agressiivista ilmapiiriä uhittelemalla. Myös Dxxx on kertonut, että välillä Gxxxn kielenkäyttö oli mennyt överiksi. Muuta näyttöä epäasiallisesta käytöksestä ei ole esitetty. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyn henkilötodistelun perusteella, että, urakkasopimuksen voimassaoloaikana asiassa ei ole esitetty näyttöä sellaisesta Gxxxn epäasiallisesta käytöksestä, joka olisi voinut vaikuttaa Hyyy:n oikeuteen purkaa urakkasopimus. Näin ollen Hyyy:llä ei ole ollut oikeutta tällä perusteella purkaa urakkasopimusta.
Seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen
Hyyy on väittänyt, että seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen oli johtanut harkkojen lukkoliitospintojen jäätymiseen kosteuden takia, mikä oli aiheuttanut suuria työaikamenetyksiä ja tarpeetonta materiaalihukkaa. Materiaaliin oli aiheutunut myös kosteusvahinkoja. Väitteen osalta asiassa on esitetty eriäviä näkemyksiä siitä, tuliko harkot suojata.
Gxxx ja Lxxxxnen on kertoneet, että harkkoja ei ollut tarvinnut suojata, eikä niiden jäätyminen vahingoittanut pintoja. Lisäksi Gxxx on kertonut, että harkkojen suojaamattomuudesta ei ollut tullut materiaalihukkaa, eikä työn viivästymistä tai vahinkoja. Kyse oli ollut muutenkin Nxxxn menettelytavasta, joka ei kuulunut Hyyy:lle. Dxxx puolestaan on ollut sitä mieltä, että jos styrox jäätyi, niin harkot eivät enää menneet paikalleen. Myös Byyyyyin mukaan ulkona olevat materiaalit olisi tullut suojata. Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetystä sähköpostista ilmenee, että Brunfelt on todennut Gxxxlle 13.12.2013 lähettämässä sähköpostissa, että Nxxxn työntekijät olivat joutuneet turhaan puhdistamaan ja sulattamaan liitospintoja huomattavia tuntimääriä, mikä oli johtunut huonosta suojaamisesta.
Käräjäoikeus katsoo, että seinärakenteiden rakennusaikaisen suojauksen puuttuminen ei itsessään voi toimia purkuperusteena, vaan kyse on ollut Nxxxn vastuulle kuuluneesta toimintatavasta, joka ylipäätänsä on Gxxxn ja Lxxxxsen mukaan ollut sallittua. Se, jos harkkojen suojaamattomuudesta on aiheutunut Nxxxn työntekijöille ylimääräistä työtä esimerkiksi harkkojen sulattamisessa, on edelleenkin käräjäoikeuden mukaan Nxxxn vastuulle kuuluvaan työhön liittyvä seikka. Sen sijaan jos suojaamattomuudesta on aiheutunut materiaalihukkaa tai urakan valmistumisaikataulun pidentämistä, silloin asiaa on arvioitava mahdollisena purkuperusteena. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että suojaamattomuudesta olisi aiheutunut materiaalihukkaa tai lisäkustannuksia. Asiassa ei ole myöskään esitetty henkilötodistelua suojaamattomuudesta aiheutuneesta töiden viivästymisestä. Sen sijaan Nxxxn kirjallisena todisteena 9 esitetyssä Byyyyyin 13.12.2013 lähettämässä sähköpostissa Byyyyy on väittänyt, että materiaalin huono suojaaminen on rasittanut aikataulua muiden seikkojen ohella.
Käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä sen tueksi, että pelkästään materiaalin suojaamattomuuden takia
urakka-aikaa olisi jouduttu pidentämään. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että harkkojen suojaamattomuudesta ei
ole aiheutunut materiaalihukkaa tai urakan pidentämistä, eikä suojauksen puuttuminen ole oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen.
Rakennusvirheet
Seinien osavalu ja tuentojen puute sekä näihin liittyvät seinien suoruusongelmat ja kasausvirheet
Hyyy on väittänyt, että annettuja kokoonpano-ohjeita ei ollut noudatettu, vaan oli tehty seinien osavaluja, mikä oli mahdollistanut seinien kasausvirheet ja suoruusongelmat. Oikea betonointikorkeus olisi ollut 3 metriä. Lisäksi rakennuksen nro 3 toisen kerroksen virhe oli jouduttu korjaamaan ja rakennuksen nro 2 toisen kerroksen törkeästä huolimattomuudesta johtunut kantavan seinän valuvirheet oli jouduttu korjaamaan suurin kustannuksin. Myös rakennuksen seinäelementtejä oli jouduttu kokoonpanovirheen ja väärän valun vuoksi purkamaan suurin kustannuksin. Valuaikaisten tuentojen puute oli johtanut tilaajan toimesta tehtyihin takaisinkutsuihin ja jälkioikomisiin sekä valetut seinät oli jätetty heti valun jälkeen ilman mitään linjauksien tarkistamista. Edellä esitettyjen väitteiden johdosta käräjäoikeus katsoo, että asiassa on arvioitava, onko seinien osavaluja voitu tehdä ja onko valua tuettu sekä onko seinissä ollut kasausvirheitä tai suoruusongelmia. Käräjäoikeuden mukaan arvioitaviin seikkoihin liittyviä, väitettyjä korjaustoimenpiteitä on arvioitava vasta vastakanteen käsittelyn yhteydessä, koska asiassa ei ole väitetty, että urakkasopimuksen voimassaoloaikana työmaalla olisi purettu tai korjattu seiniä.
Byyyyy on kertonut, että harkkojen kokoamisessa ja betonin valamisessa ohjeita ei ollut otettu vastaan ja Nxxx oli käyttänyt 1 - 1,5 metrin betonointikorkeutta. Käytettäessä alle 3 metrin korkeutta virheiden määrä kasvoi, koska harkot eivät kasaantuneet ylempää. Nxxxn kirjallisena todisteena 13 esitetyn Thermotalo Oy:n ohjeen mukaan seinien rakentamisessa käytetyt harkot voitiin kasata siten, että betonointikorkeus on 1,5 - 3 metriä. Gxxx, Rxxxnen ja Lxxxxnen ovat puolestaan kertoneet, että 1,5 metrin betonointikorkeus on järkevä, koska silloin näkyi, miten betoni valui. Rxxxnen ja Lxxxxnen ovat lisäksi kertoneet, että 1,5 metrin korkeus oli senkin takia turvallinen, että valupaine ei muodostunut liian suureksi ja muotit pysyivät paremmin paikallaan, eivätkä seinät kallistuneet. Koska Nxxxn vastuulla on ollut työ, käräjäoikeus katsoo, että sillä on ollut oikeus päättää, miten työt tehdään, kunhan tapa on ollut ohjeiden ja määräysten mukainen.
Thermotalo Oy:n ohjeen sekä Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoo, että 1,5 metrin betonointikorkeus on ollut hyväksyttävä, eikä itse valitussa valukorkeudessa ole ollut virhettä, eikä kyseinen seikka ole oikeuttanut purkamiseen.
Jyyyyy ja Byyyyy ovat kertoneet, että Nxxx ei ollut tehnyt harkkoihin tuentaa. Dxxx on kertonut, että hän oli joutunut puuttumaan seinien tekoon, koska niitä ei ollut Iinjattu ennen valua, vaan ne mutkittelivat, eikä tuentaa ollut ollut. Tuenta olisi tullut tehdä tehtaalta tulevalla tukitelineellä siten, että harkot pystyttiin kiinnittämään rautatankoon. Koska harkkoja ei oltu kasattu oikein, eikä tuentaa ollut,
muotit eivät olleet kestäneet valupainetta ja joka valussa oli melkein pullahtanut. Tuenta telineillä oli otettu käyttöön vasta talon toisessa kerroksessa ensimmäisen metrin jälkeen. Gxxxn mukaan Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä tuentakuvasta ilmeni, että harkot oli tuettu ennen betonin valamista ja tuenta oli tehty kuten oli: vaadittu.
Kuvassa ei Gxxxn mukaan ollut kyse seinän oikaisemisesta, eikä r betonia oltu valettu, koska harkkojen yläreunat olivat puhtaat. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyn henkilötodistelun perusteella, että harkot olisi tullut tukea ennen valua. Tuentatavan valinta on puolestaan kuulunut Nxxxlle. Käräjäoikeus ei pidä kuitenkaan Gxxxn kertomusta uskottavana sen osalta, että Hyyy:n kirjallisena todisteena esitetyssä tuentakuvassa olisi ollut kyse asianmukaisesta tuennasta. Asiassa ei ole Gxxxn kertomuksen lisäksi esitetty muuta näyttöä, että tuentaa olisi aluksi ollut. Dxxxin mukaan tuenta on otettu rakennuksen toisessa kerroksessa ensimmäisen metrin jälkeen käyttöön. Näin ollen käräjäoikeus katsoo Jyyyyyn, Byyyyyin ja Dxxxin kertomuksen perusteella, että tuentaa ei ollut tehty rakennusten ensimmäisessä kerroksessa ollenkaan, mutta Dxxxin kertomuksen perusteella harkkoja oli alettu tukea rakennuksen toisen kerroksen valuissa. Näin ollen Nxxx on toiminut virheellisesti jättäessään valut tukematta.
Väitetyn seinän kasausvirheen tueksi asiassa on esitetty Hyyy:n kirjallisena todisteen 4 valokuvat ikkuna-aukon yläpuolisesta palkista ja harkon väärästä kohdistumisesta, harkkojen sauman päättymisestä samaan punaisella ympyröityyn kohtaan sekä pilarin harkoista.
Dxxxin mukaan koska seinä oli valettu ja se oli alhaalta vino, niin ikkuna-aukon yläpuolisen palkin harkot eivät enää menneet ylhäältä kohdilleen, eikä useamman senttimetrin heitto hammastuksessa ollut hyväksyttävä. Myös Nxxxn kirjallisesta todisteesta 3 ja 4 ilmenee, että katselmuksessa virheeksi on merkitty huono harkkojen sovitus. Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen mukaan ikkuna-aukon yläpuoliseen palkkiin liittyvä harkkojen väliin jäävä ero olisi voitu korjata uretaanilla ja hammastusten tasaamisella, jolloin harkot olisivat olleet samassa linjassa. Heidän mukaansa myös harkkojen kokoamiseen liittynyt suora sauma oltiin voitu täyttää uretaanilla, eikä sillä näin ollut merkitystä harkkojen toimivuuden kannalta. Lxxxxnen on lisäksi todennut, että sillä laitettiinko harkot suoraan vai ristikkäin ei ollut merkitystä, koska kantava rakenne oli betonia. Gxxx on kertonut pilarikuvan osalta, että pilareita ei voinut kasata väärin ja koska pilareissa näkyivät harjateräkset, niin se tarkoitti, että pilari oli sellainen kun pitää ja betoni oli mennyt oikeaan paikkaan. Käräjäoikeus katsoo Hyyy:n esittämän ikkuna-aukon yläpuolista palkkia esittävän kuvan, katselmuspöytäkirjan ja Dxxxin kertomuksen perusteella, että kyseessä on ollut kasausvirhe, koska harkot eivät ole menneet yläosasta kohdilleen. Sen sijaan Lxxxxsen kertomuksen perusteella käräjäoikeus katsoo, että harkot on voitu koota saumaa kuvastavasta kuvasta näkyvällä tavalla ja Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen kertomusten perusteella, että harkkojen sauma on voitu täyttää uretaanilla. Pilareiden osalta käräjäoikeus katsoo Gxxxn kertomuksen perusteella, että niiden kokoamisessa ei ole ollut virhettä. Edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sillä perusteella, että harkot ovat päättyneet samaan kohtaan tai pilareihin liittyen ei ole ollut.
Jyyyyy, Dxxx ja Byyyyy ovat kertoneet, että seinät olivat viNxxx ja Dxxxin mukaan niiden suoruus ei täyttänyt määräyksiä. Jyyyyyn mukaan seiniä oli jouduttu purkamaan, koska harkot oli rakennettu vinoon. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva osoitti Jyyyyyn ja Dxxxin mukaan seinän vinoutta, koska näkyvät laudat osoittivat, että seinä oli vino ja sitä oli yritetty oikaista vetoliinoilla. Dxxxin ja Byyyyyin mukaan tuentakuva oli otettu valun jälkeen, mikä ilmeni betoniin työnnetyistä raudoista. Hyyy:n puolesta on myös vedottu, että sen kirjallisena todisteena 4 esitetyt taloa 2 koskevat kuvat osoittavat sisäseinän vinoutta. Dxxx on kertonut käyneensä joka valun jälkeen melkein päivittäin oikaisemassa seiniä.
Byyyyy on kertonut, että Dxxx oli tutkinut seiniä vatupassin kanssa ja todennut niiden olevan viNxxx. Dxxx oli korjannut seiniä itse tai sitten hän oli kutsunut Nxxxn työntekijöitä takaisin. Nxxxn työntekijät
olivat ilmoittaneet, että kuormaliinoilla voitiin kiskoa seinää sisäänpäin, mutta sillä ei sitä kuitenkaan saatu suoristettua tarpeeksi. Byyyyyin mukaan katselmuksessa seiniä ei oltu tarkastettu laitteilla. Dxxxin mukaan joku oli kyllä käyttänyt katselmuksessa kolmen metrin vatupassilla varustettua linjaria, mutta hänen mukaansa seinän suoruutta ei kyseisellä tavalla voinut kunnolla mitata.
Gxxx puolestaan on kertonut, ettei hän ollut tiennyt, että työntekijöitä olisi kutsuttu työmaalle takaisin seinien tuentojen puuttumisen johdosta, vaan jokainen valu oli käyty Dxxxin kanssa läpi 3 metrin linjarilla, eikä hänellä ollut ollut huomautettavaa. Gxxxn mukaan taloa 2 koskevissa seinän suoruuteen vedotuissa kuvissa ei ollut kyse Nxxxn työvaiheista, koska kyseessä oli ulkoseinän runkoeriste ja alumiinipintainen eriste. Gxxx on edelleen kertonut Rxxxsen mittailleen kohdetta katselmuksessa pistemäisesti. Myös Xxxxxu on kertonut, että valua tehtäessä ei ollut ollut ongelmia. Rxxxnen on kertonut, että hän oli mitannut seinien suoruuden katselmuksessa pitkällä vatupassilla ja seinien suoruus oli täyttänyt rakennusalan yleiset laatumääräykset.
Seinien vinokaltevuutta kohteessa ei ollut havaittu. Rxxxsen mukaan
Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä tuentakuvasta ei voinut päätellä, oliko seinä suora. Lxxxxsen kertomus tukee Rxxxsen kertomusta, koska hänen mukaansa katselmuksessa ei ollut havaittu seinien suoruudessa erikoisempia poikkeamia. Nxxxn kirjallisena todisteena 6 esitetystä Vanha Mestari Oy:n katselmuksen perusteella laaditusta lausunnosta ilmenee, että urakkaan kuuluvat rakennusosat täyttivät RYL:n mukaiset vaatimukset suoruudesta. Lausunnosta myös ilmenee, että Byyyyy oli yrittänyt osoittaa vatupassilla seinien olevan kallellaan ja niiden olevan RYL:n määräysten vastaisia.
Käräjäoikeus katsoo, että koska kirjallisena todisteena esitetyn Vanha Mestari Oy:n lausunnon on antanut FISE:n hyväksymä rakennustyönvalvoja, hänen asiantuntijana tekemille havainnoille on annettava merkittävä painoarvo. Samoin Rxxxsen näkemyksiä tukeneella Lxxxxsella on ollut FISE:n paikallisvalvojan pätevyys.
Käräjäoikeus ei pidä Byyyyyin kertomusta uskottavana siltä osin, että katselmuksessa Rxxxnen ei olisi käyttänyt seinien suoruutta tutkiessa vatupassia toisin kuin hän on itse kertonut. Käräjäoikeuden katsoo, että vatupassia käyttämällä seinien RYL:n mukainen suoruus on voitu todeta.
Käräjäoikeus edelleen katsoo, että vaikka seinät eivät olisi olleet täysin suoria, niissä ei ole ollut rakennusvirhettä, jos ne ovat täyttäneet RYL:n määräykset. Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten tueksi seinien vinoudesta ja Dxxxin kertomukselle seinien vinouden olemiselle määräysten vastaisia ei ole esitetty mitään asiakirjanäyttöä. Käräjäoikeus katsoo, että talon nro 2 seinien vinoutta osoittavissa. kuvissa ei ollut Nxxxn vastuulle kuuluneen ulkokuoren teko. Myöskään Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetty tuentakuva ei käräjäoikeuden mukaan osoita, että seinän suoruus ei täytä RYL:n määräyksiä. Näin ollen käräjäoikeus ei pidä Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomuksia uskottavina, että seinät olisi rakennettu niin vinoiksi, etteivät ne täytä RYL:n määräyksiä. Johtopäätöstä tukee Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esitetty purkamisilmoitus, jossa Byyyyy on todennut, että suoranaisilta rakennusvirheiltä on vältytty. Jos väitetty seinien vinous olisi todettu, käräjäoikeus katsoo, että tällaisesta virheestä olisi mainittu purkuilmoituksessa. Näin ollen käräjäoikeus katsoo Gxxxn ja Lxxxxsen kertomusten perusteella, että seinien suoruudessa ei ole ollut erityisemmin virhettä. Edelleen erityisesti Rxxxsen kertomuksen sekä hänen katselmuksesta antaman Vanha Mestari Oy:n lausunnon
perusteella, käräjäoikeus katsoo, että seinien suoruus on täyttänyt RYL:n vaatimukset, eikä seinissä ole tältä osin ollut rakennusvirhettä. Näin ollen oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ei ole ollut.
Jyyyyy on kertonut, että Dxxx oli pyytänyt Nxxxa oikaisemaan seiniä valun jälkeen ja Byyyyyin mukaan seinien korjauksia oli tehty Dxxxin toimesta ja takaisinkutsusta. Dxxx on itse todennut joutuneensa puuttumaan seinien tekoon, koska niitä ei ollut linjattu ja niitä piti oikoa. Dxxxin mukaan hän oli soittanut kerran Gxxxlle ja pyytänyt työmiehiä oikaisemaan valua, mutta muut kerrat hän oli itse oikonut niitä. Gxxx puolestaan on kertonut, että hän ei ollut tiennyt, että työntekijöitä olisi jouduttu kutsumaan takaisin työmaalle, vaan jokainen valu oli käyty Dxxxin kanssa läpi, eikä hänellä ole ollut asiaan huomauttamista. Koska seinien suoruuden on todettu täyttävän edellä esitetyillä perusteilla RYL:n vaatimukset, käräjäoikeus ei pidä Hyyy:n väitettä linjauksien tarkastamattomuudesta uskottavana. Myös koska Dxxx on kertonut oikoneensa seiniä yhtä kertaa lukuunottamatta itse ja kerran soittaneensa Gxxxlle asiasta, eikä seinien suoruuden ole todettu olevan RYL:n vastaisia, käräjäoikeus katsoo, että Dxxxin väitetyillä oikaisuilla ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.
Anturaraudoitusten ja harjateräksen sitomattomuus
Hyyy on väittänyt, että anturaraudoitteet oli löydetty sitomattomina ja ensimmäisessä sokkelivalussa harjateräkset olivat olleet sitomatta, mutta asia oli korjattu huomautusten jälkeen. Gxxx on kertonut, että sitomattomia anturarautoja ei ollut voinut löytyä, koska ne olivat metrin syvyydessä. Jos sitomattomia rautoja oli ollut, niin työ oli ollut tältä osin kesken. Myöskään harjateräksiä ei ollut ollut sitomatta, eikä kukaan ollut asiasta huomauttanut. Jyyyyy on puolestaan kertonut, että pohjakatselmuksessa oli huomautettu sitomisesta ja hän oli huomauttanut Gxxxa raudoituksista, koska harjateräkset olivat olleet sitomatta juuri ennen betonin valua. Dxxx on kertonut, että työmaalla oli ollut jonkin verran sitomattomia raudoituksia ja Hyyy:n
puolelta oli havaittu, että osa raudoituksista puuttui. Kuitenkin Dxxxin mukaan sitomiset tehtiin pääsääntöisesti ennen valua ja keskustelun jälkeen ne oli sidottu, eikä mitään ollut jäänyt sitomatta. Byyyyyin kertoml,ls tukee Dxxxin kertomusta, koska Byyyyyinkin mukaan huomautusten jälkeen anturan harjateräkset korjattiin, eikä valamista ilman sidontaa ollut tapahtunut. Käräjäoikeus katsoo Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten pertJsteella, että työmaalla on ollut sitomattomia raudoituksia, mutta huomautusten jälkeen sitomiset oli tehty, eikä valua oltu tehty ilman sidontaa. Näin ollen koska valua ei ollut tapahtunut ilman sitomista ja virhe oli korjattu, käräjäoikeus katsoo, että anturaraudoitusten ja harjateräksen sitomattomuus urakan alussa ennen niiden korjausta ei ole oikeuttanut urakkasopimuksen purkamiseen joulukuussa.
Rakennuksen nro 2 betonoinnin vajaus
Hyyy on väittänyt, että rakennuksen nro 2. seinien betonoinnissa on ollut vajausta. Varsinaisesti kohteessa havaituista betonissa olevasta vajauksesta ovat kertoneet Jyyyyy, Dxxx ja Byyyyy.
Jyyyyyn ja Dxxxin mukaan vajaus oli havaittu erityisesti ikkuna-aukkojen pielissä. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetyistä valokuvista ilmenee seinässä ollut betonin vajaus. Käräjäoikeus katsoo Jyyyyyn, Dxxxin ja Byyyyyin kertomusten sekä kirjallisena todisteena esitettyjen valokuvien perusteella, että betonissa on ollut vajausta.
Gxxx on kertonut olleensa tietämätön betonoinnin vajauksesta ennen vastahaastehakemusta. Gxxxn kertomusta tukee Hyyy:n edustaja Byyyyyin kertomus, jonka mukaan kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat vajauksesta oli otettu Nxxxn edustajan läsnäolematta, eikä Byyyyy ollut ilmoittanut asiasta Nxxxlle ennen haastehakemusta.
Dxxxin kertomuksesta ilmenee, että betonissa olevat vajaukset on löydetty vasta kun seiniä oli alettu koputtelemaan sähkömiehen aloittaessa työnsä. Nxxxn kirjallisena todisteena 3 esitetyssä katselmuspöytäkirjassa ei ole mitään mainintaa betonissa havaitusta vajauksesta. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä ja erityisesti Dxxxin kertomuksen perusteella, että betonoinnin vajaus ei ole ollut asianosaisten tiedossa urakkasopimuksen purkuhetkellä, vaan se on ilmennyt vasta myöhemmin kun sähkötöitä on alettu tehdä.
Johtopäätöstä tukee Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esitetty purkuilmoitus, jossa on purkuhetkellä todettu, että suoranaisilta rakennusvirheiltä on vältytty. Näin ollen koska virhe ei ole ollut kenenkään tiedossa purkuhetkellä, urakkasopimusta ei ole voitu purkaa tällä perusteella.
Ontelolaattojen asennusvirhe alapintojen eritasoisuuden vuoksi
Hyyy on väittänyt, että ontelolaatat oli asennettu väärin, koska niiden alapinnat olivat jääneet eri tasolle. Nxxxn mukaan laatat asennettiin niin, että niiden yläpinnat olivat samassa tasossa ja alapinnat piti suunnitellun mukaan toteuttaa laskettuna, jolloin pienillä eroilla ei ollut merkitystä.
Gxxxn ja Liimaisen mukaan alaslasku voitiin ylipäätänsä tehdä, kun taas Jyyyyyn ja Byyyyyin mukaan laatat tuli asentaa siten, että niiden
alapinnat olivat samassa tasossa, eikä alaslaskua tehty. Asiassa on edellä esitettyjen väitteiden johdosta ratkaistava, mitä ontelolaattojen asentamisesta oli sovittu.
Gxxxn mukaan laattojen alapuolelle tuli viemäri tai ilmastointiputket, joten laattojen alapuolelle tehtiin alaslaskettu katto ja suoruus saatiin sen avulla. Byyyyy puolestaan on kertonut, että ontelolaattoja ei oltu tasattu alta, vaikka ontelolaatat oli pitänyt jättää tässä tapauksessa näkyviin. Byyyyyin mukaan virheen korjaamiseksi Dxxx oli ehdottanut suoraan Gxxxlle, että laatat laitettaisiin umpeen ja hän hankkisi tarvikkeet ja Nxxx tekisi työt, mutta Nxxx ei ollut tehnyt töitä.
Dxxx ei ole itse kertonut ontelolaattojen asentamisesta.
Suullisen näytön perusteella Gxxx ja Byyyyy ovat kertoneet ontelolaattojen asentamisesta siten ristiriitaisesti, että oliko niiden osalta sovittu alaslasketusta katosta vai ei. Byyyyyin kertomusta tukee Hyyy:n kirjallisena todisteena 1 esitetyn urakkasopimuksen liitteen nro 1, jonka mukaan ontelolaattojen osalta on todettu, että urakkaan kuului onteloasennus, raudoitus, betonointi, paikalla valukaistat ja rautapalkkiasennus. Sopimuksessa ei ole todettu mitään alaslasketusta katosta. Muusta henkilötodistelusta ei ilmene, mitä ontelolaattojen asentamisesta oli tässä tapauksessa sovittu. Uretaanivaahtoon liittyen Gxxxn ja Lxxxxsen mukaan ontelolaattojen väliin voitiin laittaa uretaania ja poistaa se, kun betoni oli kuivunut. Sen sijaan Jyyyyy ja Byyyyy ovat kertoneet, ettei laattojen väliin laitettu uretaania, mutta Byyyyyin mukaan jos vaahtoa oli laitettu, se voitiin kuitenkin myöhemmin poistaa.
Sen sijaan Gxxxn kertomusta alaslasketusta katosta tukevat Nxxxn kirjalliset todisteet 2, 3 ja 6. Työmaalla pidetystä katselmuspöytäkirjasta ei ilmene, että ontelolaatat olisi todettu väärin asennetuiksi, vaan on kirjattu ok toisin kuin esimerkiksi harkkojen huono sovitus on kirjattu ylös. Myöskään Vanha Mestari Oy:n raportissa ei ole mainintaa ontelolaattojen väärästä asentamisesta, vaikka ontelolaatoista on muuten lausuttu. Merkittävin seikka, joka puoltaa ontelolaattojen asentamisen virheettömyyttä ja alaslasketun katon hyväksyttävyyttä, on Byyyyyin antaman purkamisilmoituksen toteamus, että suoranaisilta rakennusvirheiltä on vältytty. Jos ontelolaatat olisi asennettu väärin, kyseessä olisi ollut rakennusvirhe, eikä käräjäoikeus pidä uskottavana, että sitä ei olisi mainittu purkamisilmoituksessa. Käräjäoikeus pitää Gxxxn kertomusta uskottavana Nxxxn kirjallisten todisteiden 2, 3 ja 6 johdosta ja katsoo näin Gxxxn kertomuksen ja sitä tukevien todisteiden perusteella, että ontelolaattojen asennuksessa ei ole tapahtunut virhettä, vaan laattojen välinen pieni korkeusero on sovittu tasattavaksi alaslasketulla katolla. Myöskin Gxxxn, Byyyyyin ja Lxxxxsen kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoo, että uretaanivaahtoa on voitu käyttää laattojen välissä, koska se voitiin poistaa betonin kuivuttua, eikä asiassa ole tältäkään osin virhettä. Urakkasopimusta ei ole voitu purkaa tällä perusteella.
Ikkuna- ja oviaukkojen alapintojen korjaus ja viimeistely
Hyyy:n on väittänyt, että ikkuna- ja oviaukkojen alapinnat on pitänyt korjata ja viimeistellä. Hyyy:n kirjallisena todisteena 4 esitetystä valokuvasta ilmenee, miltä erään aukon alareuna on näyttänyt. Muuta todistelua väitetystä virheestä ei ole esitetty. Sen sijaan Gxxx ja Xxxxxu ovat kertoneet, että työ oli ikkuna- ja oviaukkojen osalta ollut vielä kesken sopimuksen purkuhetkellä, joten virhettä ei ole ollut, vaan työ olisi ollut vuorossa vasta urakan loppuvaiheessa. Nxxxn kirjallisina todisteina 3 ja 4 esitetyt katselmuspöytäkirja ja sen selvitysosa tukevat Gxxxn ja Xxxxxun kertomusta, koska niistä ilmenee, että ikkuna- ja oviaukkojen alareunat olivat tasaamatta, koska työ kuului vasta viimeistelyvaiheeseen. Gxxxn ja Xxxxxun kertomusten sekä katselmuspöytäkirjan selvitysosan perusteella käräjäoikeus katsoo, että urakkasopimuksen purkamishetkellä työ ikkuna- ja oviaukkojen osalta on ollut kesken, eikä virhettä ole siten vielä purkuhetkellä voinut olla.
Johtopäätöstä tukee purkamisilmoituksen toteamus suoranaisten rakennusvirheiden välttymisestä. Näin ollen tällä perusteella urakkasopimusta ei ole voitu purkaa.
llmanvaihtoputkiaukkojen ylimääräiset avaukset
Hyyy on väittänyt, että Nxxxn työntekijät olivat jättäneet ohjeistuksen vastaisesti ilmanvaihtoputkiaukkojen paikat varaamatta betonoinnin yhteydessä. Nxxx puolestaan on väittänyt, että oli sovittu, että aukot tehdään myöhemmin, eikä Nxxxlla ollut asiasta piirustuksia. Niiltä osin kun paikat oli tiedetty, niin harkkoihin oli jätetty väli. Asiassa on näin ollen ratkaistava, mitä ilmanvaihtoputkiaukkopaikkojen tekemisestä oli sovittu.
Gxxx on kertonut, että aukot voitiin tehdä timanttiporauksella koska tahansa ja hän oli ilmoittanut, että henkilökohtaisesti poraa aukot, kun niiden tarkat paikat tulevat tietoon. Gxxxn mukaan hän ei olisi veloittanut porauksesta mitään. Oli sovittu, että tilaaja merkitsee seinään putken paikan, jos se oli tiedossa. Dxxx on kertonut, että hän oli käynyt merkitsemässä aukkojen paikkoja seiniin ja laittamassa valutoppareita, mutta hän ei ollut niitä aina ehtinyt merkitsemään, koska aamulla oli saatettu päättää, että kyseisenä päivänä valetaan. Gxxx oli ilmoittanut hänelle, että varauksia valuun ei keretä laittamaan, mutta hän voi porata reiät myöhemmin. Dxxx oli keskustellut tästä Hyyy:n kanssa ja se oli sopinut heille. Asiassa ei ole esitetty muuta näyttöä mitä ilmanvaihtoputkiaukkopaikkojen tekemisestä oli sovittu. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyllä perusteella, että asiassa oli päästy sopimukseen siitä, että Gxxx tekee timanttiporalla aukot myöhemmin, eikä olisi velottanut tästä mitään. Näin ollen ilmanvaihtoputkiaukkojen paikat oli voitu jättää varaamatta betonoinnin yhteydessä, eikä asiassa täten ole ollut kyse virheellisestä menettelystä, eikä urakkasopimusta ole voitu purkaa tällä perusteella.
Työn hidastaminen ja maksupostitaulukon mukaisiin töihin keskittyminen
Hyyy on väittänyt, että marraskuun lopussa Nxxxlla oli alkanut oma projekti Kytäjällä, minkä jälkeen työmiehet olivat istuneet autoissaan tekemättä mitään. Dxxkki materiaali oli ollut saatavilla työn jatkamiseksi, eikä Hyyy ollut tehnyt mitään piirustusmuutoksia. Lisäksi Hyyy on väittänyt, että tilaaja (WyOy) oli huomauttanut, että joulukuun alusta lähtien Nxxxn urakan edistyminen oli hidastunut huomattavasti ja
Nxxxn työmiehet eivät olleet suorittaneet mitään muita kuin maksupostitaulukon nimenomaisesti mainitsemia töitä. Dxxx oli soittanut Gxxxlle ja pyytänyt työntekijöitä työmaalle, koska työmaa seisoi ja urakanalaista työtä oli ollut tehtävissä.
Nxxx on puolestaan väittänyt, että töiden hidastuminen oli johtunut tavaran ja päivitettyjen, hyväksyttyjen piirustusten puutteesta.
Käräjäoikeus katsoo asiassa sinänsä olevan riidatonta, että töiden tekeminen on ennen urakkasopimuksen purkamista hidastunut. Edellä esitettyjen väitteiden johdosta asiassa on otettava kantaa hidastumisen syihin ja niiden merkitykseen purkamisoikeuden kannalta sekä töiden tekemiseen keskittyen maksupostijärjestelmässä nimenomaisesti esitettyihin töihin.
Nxxxn kirjallisina todisteina 9 - 11 esitetyistä sähköposti- ja tekstiviesteistä ilmenee, että joulukuun alusta purkamiseen asti Hyyy:n ja Nxxxn välillä on ollut erimielisyyttä piirustusmuutoksista, suullisesti vaadituista lisätöistä ja puuttuvasta materiaalista. Myös Dxxx on kertonut, että Hyyy:n ja Nxxxn välillä on ollut kiistaa jostain joulukuun alusta lähtien ja työnteko oli hidastunut. Gxxx on 4.12.2013 ilmoittanut tekstiviestillä Jyyyyylle, että ilman piirustuksia töitä ei voida jatkaa, eikä Byyyyy ollut suostunut antamaan muutostöitä kirjallisesti. Gxxxn mukaan Byyyyy oli ilmoittanut, että asialliset piirustukset tulevat, kun tulevat. Lisäksi Gxxx on ilmoittanut, että jos töitä ei voida jatkaa, niin työntekijät poistuvat työmaalta kunnes asiat ovat kunnossa. Gxxxn 8.12.2013 Byyyyyille ja Jyyyyylle lähettämästä sähköpostista ilmenee, että 5.12.2013 on pidetty palaveri, jossa on sovittu, että Hyyy toimittaa viikon 50 aikana työmaalle kaikki asialliset piirustukset ja detaljikuvat. Urakkaan kuuluvat työt suoritetaan olemassa olevien ja toimitettavien kuvien mukaisesti. Jos uudet piirustukset poikkeavat olemassaolevista, asiassa täytyy sopia kirjallisesti lisätöiden suorituksista. Poikkeuksia ei toteuteta ilman kirjallista työnselostusta ja maksusitoumusta. Jos tehtävät poikkeavat piirustuksista tai töitä ei ole mahdollista suorittaa piirustuksien mukaisesti, sovitaan asiasta
kirjallisesti erikseen ennen töiden suorittamista. Lisäksi sähköpostissa on ilmoitettu, että jos töiden kulku hidastuu tai pysähtyy kokonaan piirustuksien/materiaalien puuttumisen tai niiden puutteellisuuden takia ja työntekijöille ei ole muuta urakkaan kuuluvaa korvaavaa työsuoritusta, lopetetaan työnteko kunnes työmaalle on toimitettu asialliset ja täydelliset piirustukset tai kaikki materiaalit.
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei kiistetty, etteikö 5.12. olisi pidetty palaveria ja etteikö siellä olisi sovittu asioista edellä esityn mukaisesti. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että asianosaiset ovat sopineet, että Hyyy:n toimittaa viikon 50 aikana asialliset piirustukset ja ilman niitä tai tarvittavia materiaaleja taikka työmaalla olevaa muuta urakkaan kuuluvaa työtä, työnteko on voitu lopettaa.
Käräjäoikeus katsoo kaikkien asiassa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella, että kohteessa oli vaadittu tehtäväksi töitä, jotka eivät olleet perustuneet rakennusvalvonnassa hyväksyttyihin rakennepiirustuksiin. Edellä esitetyt sähköpostiviestit ja Nxxxn kirjallisena todisteena 6 esitetty Vanha Mestarin lausunto tukevat johtopäätöstä. Byyyyy on myöntänyt 13.12.2013 Gxxxlle lähettämässä sähköpostissa, että rakennesuunnittelussa on ollut viivettä. Jyyyyyn ja Byyyyyin kertomusten mukaan tehtyjen muutosten johdosta Byyyyy oli piirtänyt/antanut ohjeita Nxxxn työntekijöille rakennesuunnittelijan ohjeiden perusteella, miten töitä tuli tehdä. Vasta myöhemmin oli saatu rakennusvalvonnasta hyväksytyt muutoskuvat, pilareiden osalta Byyyyyin mukaan 2014 helmikuussa. Nxxxn kirjallisena todisteena 12 esitetystä sähköpostista ilmenee, että kohteen piirtäjä Koivuniemi oli pyytänyt Rxxxseltä 22.1.2014 yhteystietoja, koska tiettyjen muutosten vuoksi suunnitelmat oli päivitettävä. Rxxxsen mukaan työt oli voitu keskeyttää siltä osin kuin niitä oli vaadittu tehtäväksi ilman hyväksyttyjä muutoskuvia, koska muuten olisi voitu myöhemmin väittää tehdyn töitä virheellisesti. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että Byyyyy on vaatinut Nxxxn työntekijöitä tekemään töitä rakennusvalvonnassa hyväksytyistä rakennuspiirustuksista poiketen ja koska urakkatyö tulee tehdä hyväksyttyjen piirustusten perusteella, eikä asiassa ole annettu piirustusten muutosvaatimuksia edes kirjallisesti, käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn työntekijöillä on ollut oikeus kieltäytyä Byyyyyin vaatimista rakennusvalvonnassa hyväksyttyjen rakennepiirustusten vastaisista töistä ja työt ovat hidastuneet näin hyväksyttävästä syystä.
Gxxx ja Xxxxxu ovat kertoneet, että tarvikkeiden saamisessa oli ollut viivettä, kun taas Jyyyyy ja Byyyyyin mielestä piirustusten odottamisen ei olisi tarvinnut hidastuttaa urakkaa, koska materiaalia oli muihin töihin. Lisäksi Dxxxin mukaan työmaalla olisi ollut joulukuussa täytetöitä tehtäväksi ja materiaalia oli myös. Nxxxn kirjallisena todisteena esitetystä 4.12. Gxxxn Jyyyyylle lähettämästä tekstiviestistä ilmenee, että Gxxx oli pyytänyt ristikoita kaksi viikkoa, mutta niitä ei oltu vieläkään tilattu. Myös 12.12. Gxxxn lähettämästä sähköpostista ilmenee hänen ilmoitukset materiaalien puutteesta. Byyyyy on itse todennut, että muoviharkkojen toimittamisessa oli ollut muutaman päivän viive. Asiassa ei ole esitetty Jyyyyy, Dxxxin ja Byyyyyin kertomuksia Nxxxn työntekijöiden autossa istumisesta lukuunottamatta näyttöä siitä, että työmaalla ei olisi ennen purkamista tehty töitä ollenkaan. Lisäksi Byyyyy on kertonut, että Hyyy oli saanut autossa istumisesta Nxxxlta hyvityslaskun. Käräjäoikeus katsoo Gxxxn, Xxxxxun ja Brunfeltin kertomusten sekä 4.12 ja 12.12. lähetettyjen sähköpostien perusteella, että materiaalin toimituksessa on esiintynyt puutteita, mutta töitä on kuitenkin tehty, mitä käräjäoikeuden mukaan osoittaa 13.12. ja 18.12. lähetettyjen viestien sisältö. Jos töitä ei olisi tehty ollenkaan, käräjäoikeus ei pidä uskottavana, että tästä merkittävästä seikasta ei olisi mainittu purkuilmoituksessa tai että urakkasopimuksen aikaa olisi pidennetty. Käräjäoikeus lisäksi toteaa, että asiassa ei ole esitetty
näyttöä töiden hidastumisesta Nxxxn Kytäjällä alkaneen urakan johdosta. Gxxx puolestaan on kertonut, että projekti Kytäjällä oli alkanut tammikuussa 2014 eli urakkasopimuksen purkamisen jälkeen.
Dxxx ja Byyyyy ovat kertoneet, että Nxxxn työntekijät olivat halunneet edistää isompia kokonaisuuksia ja keskittyä vain maksupostissa erikseen nimettyihin töihin. Koska Nxxx on vastannut urakkaan kuuluvan työn teosta, sillä on ollut käräjäoikeuden mukaan
myöskin oikeus päättää työskentelytavasta ja -järjestyksestä. Näin ollen Nxxxlla on ollut oikeus keskittyä töiden tekemiseen maksupostin mukaisesti ja tehdä täytetöitä myöhemmin, kun runko on saatu kasaan. Dxxxin kertomus tukee johtopäätöstä, koska hän on todennut, että jos urakkasopimus olisi pysynyt voimassa, niin maksupostijärjestyksellä ei olisi ollut merkitystä. :
'
Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että töiden
hidastuminen on johtunut hyväksyttävistä syistä eli hyväksyttyjen piirustusten puutteellisuudesta ja materiaalien toimittamisessa olleista viiveistä. Näin ollen töiden hidastuminen tai töiden tekemisen keskittyminen maksupostissa määriteltyihin eriin eivät ole oikeuttaneet urakkasopimuksen purkamiseen.
Kantelu rakennusvalvontaan
Urakkasopimuksen purkamisen jälkeen tehty kantelu rakennusvalvontaan, ei ole voinut olla purkamisperuste.
Todettujen virheiden vaikutus ja olennaisuus
Hyyy:n ja Nxxxn välisen pienurakkasopimuksen yleisten ehtojen 18 §:n mukaan tilaajalla eli Hyyy:llä on ollut oikeus purkaa sopimus muun muassa jos Nxxxn rakennustyö muodostuu rakennustavaroiden, rakennusosien tai työn osalta tahi muuten olennaisesti sopimuksen vastaiseksi.
Käräjäoikeus on katsonut edellä väitettyjen purkuperusteiden osalta, että urakassa on ollut Nxxxn vastuulla oleva virhe tai virheellinen menettely työmaa-aidan, harkkojen tuennan sekä seinän kasauksen osalta. Näin ollen asiassa on ratkaistava, ovatko edellä mainitut seikat kokonaisuudessaan sellaisia, että Nxxxn rakennustyö on muodostunut olennaisesti urakkasopimuksen vastaiseksi.
Byyyyy ja Dxxx ovat kertoneet huomauttaneensa aidasta ja Dxxx on kertonut sulkeneensa välillä itse aitoja. Byyyyy on kuitenkin kertonut, että aluehallintoviraston tarkastuksen ja huomautusten jälkeen aidat olivat olleet pääsääntöisesti kunnossa. Käräjäoikeus katsoo Byyyyyin kertomuksen perusteella, että aitauksessa on ollut huomautusten jälkeen vain vähäisiä ja yksittäisiä ongelmia ja urakkasopimuksen vastainen menettely aitauksen osalta on ollut vain vähäistä. Tuentojen puuttumissa oli ollut kyse Nxxxn vastuulle kuuluvasta menettelyvirheestä, joka Dxxxin mukaan oli korjaantunut rakennuksen toisen kerroksen ensimmäisen metrin jälkeen, kun telineet oli otettu käyttöön. Käräjäoikeuden mukaan tuennan puuttumisen olennaisuutta on arvioitava sen seurausten perusteella. Koska seinissä ei ole todettu RYL:n vastaista vinoutta, tuennan puute itsessään ei myöskään ole voinut olla olennainen virhe. Edelleen seinän kasausvirheen osalta Gxxxn, Rxxxsen ja Lxxxxsen kertomusten perusteella virhe olisi voitu korjata laittamalla uretaanivaahtoa väliin ja nupuja poistamalla. Käräjäoikeudella ei ole aihetta epäillä kertomusten uskottavuutta. Korjausmenetelmä on käräjäoikeuden mukaan vähäinen, joten ei itse virhekään voi siten olla olennainen. Nxxxn kirjallisena todisteena 2 esitetty purkamisilmoitus tukee johtopäätöstä, koska suoranaisilta rakennusvirheiltä on ilmoitettu vältytyn. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, ettei Nxxxn virheitä tai virheellistä menettelyä voida pitää kokonaisuutena arvioiden siten olennaisena, että Hyyy:llä olisi ollut oikeus purkaa urakkasopimus .
Kirjallinen purku-uhkainen ilmoitus ia mahdollisuus virheiden korjaamiseen · · · · · ·
Nxxx on väittänyt, että joka tapauksessa perusteita urakkasopimuksen purkamiselle ei ollut, koska jos virheitä ylipäätänsä oli ollut, niin sille ei ollut annettu mahdollisuutta niiden korjaamiseen. Hyyy on väittänyt, että Nxxxa oli huomautettu lukuisia kertoja virheistä.
Hyyy:n ja Nxxxn välisen urakkasopimuksen 18 §:n purkamista koskevista ehdoista ilmenee, että ennen sopimuksen purkamista sopijapuolen tulee kirjallisesti huomauttaa toiselle sopijapuolelle ja ilmoittaa urakkasopimuksen purkamisen uhasta ellei laiminlyöntiä kohtuullisessa ajassa korjata.
Korkein oikeus on katsonut antamassaan ennakkoratkaisussa KKO 1998:75, että urakkasopimuksessa ollut viittaus rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin ja ehtojen erään kohdan mukaan oikeus sopimuksen purkamiseen jos urakoitsija ei rakennuttajan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa korjannut viivästystä, ei ollut sellainen muotovaatimus, jonka soveltamatta jättäminen yksinään tekisi purkamisen tehottomaksi, kun muutoin oli selvitetty, että urakoitsijan edustajaa oli toistuvasti huomautettu kyseisessä tapauksessa purkuperusteena olleesta viivästyksestä. Huomautukset oli tehty toistuvasti suullisesti todistajien läsnäollessa.
Gxxx on kertonut, että purkaminen oli tullut hänelle yllätyksenä, koska purkamista edeltävänä päivänä purkamisesta ei ollut ollut merkkiäkään, eikä hän ollut saanut palautetta virheistä. Myöskään Dxxx ei ollut huomauttanut hänelle työnlaadusta. Xxxxxun kertomus tukee Gxxxn kertomusta sen osalta, että työnlaadusta ei ollut valitettu. Edelleen Nxxxn kirjallisina todisteina esitetyt sähköpostiviestit tukevat näkemystä, että purku-uhasta ei ollut ilmoitettu, koska 13.12. Byyyyyin lähettämässä sähköpostissa hän oli ilmoittanut toivovansa, että urakka saadaan sovitusti päätökseen ja 18.12. Gxxxn Jyyyyylle lähettämän tekstiviestin mukaan Byyyyy oli esittänyt kyseisenä päivänä lisätyövaatimuksen.
Koska urakkasopimus oli tehty Hyyy:n ja Nxxxn välillä, käräjäoikeus katsoo, että Hyyy olisi täytynyt antaa purku-uhkainen laiminlyönnin korjauskehotus, ja Nxxxn olisi tullut laiminlyödä virheiden korjaukset, jotta urakkasopimus olisi voitu purkaa. Hyyy:n toimitusjohtaja Jyyyyy on todennut keskustelleensa Gxxxn kanssa vain muutaman kerran, aluksi raudoituksista huomauttaessaan ja 23.12. pidetyssä katselmuksessa.
Jyyyyy on todennut, että hän ei tiennyt, oliko Nxxx saanut korjata virheitään. Lisäksi Jyyyyyn mukaan sillä, että Dxxx ei enää lopulta hyväksynyt Nxxxa korjaamaan virheitä ja puutteita, eikä halunnut jatkaa Nxxxn kanssa, ei ollut purkamisen kannalta merkitystä, koska
kokonaisuudessaan oli perusteet sopimuksen purkamiselle. Hyyy:n työmaapäällikkö Byyyyy on puolestaan kertonut, että hän oli keskustellut Jyyyyyn kanssa, että sopimus piti purkaa, koska rakennuttajan edustaja eli Dxxx oli todennut, että kohde ei tule valmistumaan. Lisäksi Byyyyy on todennut, että hän ei ollut kysynyt Nxxxlta, voisiko se korjata virheitään, mutta Nxxx ei ollut myöskään ilmoittanut, että se haluaisi korjata asioita. Dxxx on puolestaan todennut, että hän oli huomauttanut töiden hidastumisesta Hyyy:lle, mutta ei ollut vaatinut urakkasopimuksen purkamista. Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty näyttöä Nxxxlle annetusta urakkasopimuksen yleisissä ehdoissa mainitusta kirjallisesta
purku-uhkaisesta korjauskehotuksesta ennen sopimuksen purkamista. Asiassa ei ole myöskään esitetty Gxxxn, Xxxxxun, Jyyyyyn, Dxxxin ja Brunfetin kertomusten perusteella KKO 1998:75 ratkaisun mukaisesti Hyyy:n edustajien taholta suullisesti Nxxxn edustajalle
purku-uhkaista korjauskehotusta tai toistuvia huomautuksia edellä todetuista virheistä. Näin ollen koska Hyyy ei ole antanut Nxxxlle purku-uhkaista korjauskehotusta tai toistuvia suullisia huomautuksia ennen sopimuksen purkamista, perustetta urakkasopimuksen purkamiselle ei ole joka tapauksessa tällä perusteella ollut.
Urakan valmiusaste 20.12.2013
Koska Nxxx on vaatinut sopimuksen perusteettoman purkamisen johdosta saamatta jääneen osuuden tehdyistä töistä, asiassa on ratkaistava, kuinka suuri osuus Hyyy:n ja Nxxxn urakkasopimuksesta oli tehty purkuhetkellä.
Dxxx on kertonut, että Hyyy:n vastuulla WyOy:n ja Hyyy:n välisessä urakkasopimuksessa oli ollut runko vesikattoon asti siten, että ikkunat ja ovet ovat paikallaan ja lämpö pysyy sisällä. Hyyy:n kirjallisina todisteina esitettyjen Hyyy:n ja Nxxxn sekä WyOy:n ja Hyyy:n välisiä urakkasopimuksia vertaamalla voidaan todeta, että edellä mainitut kaksi urakkasopimusta ovat olleet sisällöltään yhtenevät seinien sisäpuolista erillisrunkoa, rakennesuunnittelua ja muutamaa valua lukuunottamatta. Johtopäätöstä tukee myös Jyyyyyn kertomus, jonka mukaan urakkasopimukset olivat pääosin yhtenevät ja Byyyyyin kertomus, jonka mukaan urakat olivat Hyyy:lle kuuluvaa sisäkuoren tekoa lukuunottamatta samansisältöiset. Näin ollen edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn urakan valmistuessa runko olisi tullut
olla tehtynä vesikattoon asti ja lämmön olisi tullut pysyä sisällä.
Työmaalla on toimitettu 23.12.2013 katselmus, jossa on Xxxxxun kertomusta lukuunottamatta, esitetyn henkilötodistelun perusteella käyty läpi Nxxxn tehdyt ja tekemättömät työt sekä tarkastettu virheet ja arvioitu urakan valmiusaste. Hyyy on väittänyt, että tilaisuus ei ollut virallinen katselmus, koska Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan vastaavan työnjohtajan piti tilata viranomaiskatselmukset. Jyyyyy on todennut, että 23.12.2013 toimitettu tilaisuus ei ollut ollut virallinen katselmus, koska Gxxx oli kutsunut sen koolle, eikä vastaava työnjohtaja. Myös Rxxxnen kertonut, että Gxxx oli kutsunut katselmuksen. Byyyyyin mukaan hän oli saanut katselmuksesta ilmoituksen, eikä hänellä ollut ollut mitään sitä vastaan. Käräjäoikeus
katsoo edellä esitetyn perusteella, että kohteessa 23.12.2013 toimitetussa katselmuksessa ei ole ollut kyse viranomaiskatselmuksesta, koska Gxxx oli kutsunut sen koolle, eikä vastaava työnjohtaja. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty toimitetun Nxxxn urakkasopimuksen purkamisen jälkeen viranomaiskatselmusta tai muuta valmiusastetta selvittävää tilaisuutta ja koska 23.12. toimitetussa tilaisuudessa on ollut läsnä Hyyy:n, Nxxxn ja WW-lnvestin edustajat sekä konsultteina Lxxxxnen ja Rxxxnen, käräjäoikeus katsoo, että urakan valmiusasteen ja virheiden selvittämisen kannalta merkitystä ei ole sillä, että kyse ei ole ollut viranomaiskatselmuksesta. Näin ollen katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan arvioida urakan valmiusastetta sekä tehtyjä ja tekemättömiä töitä.
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on esitetty hyvin eriävät näkemykset urakan valmiusasteesta sopimuksen purkamishetkellä. Gxxxn ja Rxxxsen mukaan 80 prosenttia oli tehty, tai Rxxxsen mukaan ainakin 70 prosenttia oli tehty. Hän oli tehnyt johtopäätöksensä katselmuksessa olleiden asiakirjojen ja havaintojensa perusteella, mutta rakennuslupaa tai hyväksyttyjä rakennuskuvia ei ollut ollut. Gxxxn mukaan, jos tavaranpuutteita ei olisi ollut, urakka olisi kestänyt noin kaksi kuukautta. Lxxxxsen mukaan katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella 75 prosenttia oli tehty. Hyyy:n edustajien mukaan valmiusaste oli Jyyyyy mukaan ollut 20 prosenttia ja Byyyyyin mukaan 20 - 30 prosenttia. Jyyyyyn mukaan valmiusastetta osoitti Hyyy:n jatkamasta urakasta aiheutuneiden kustannusten määrä. Dxxxin mukaan, jos kaikki pääurakan työt olivat kuulunut Nxxxlle, niin urakasta oli tehty noin 30 prosenttia. Dxxxin ja Byyyyyin mukaan urakan suurimmat osat eli muun muassa ikkunat ja ovet, vesikatot, räystäät, ulkoportaat, osa rakenteista ja ulkovaraston kattorakenteet oli tekemättä.
Edellä esitetyn henkilötodistelun lisäksi urakan valmiusasteesta on Nxxxn kirjallisina todisteina 3 ja 4 esitetty katselmuspöytäkirja ja sen selvitysosa sekä Nxxxn kirjallisena todisteena 8 esittämä valokuvaliite työmaasta katselmuspäivänä. Lisäksi Hyyy:n kirjallisena todisteena 6 esitetty maksuerätaulukko kuvaa urakkaan kuuluvien töiden hintaa suhteessa koko urakkaan ja siten myös urakan valmiusastetta.
Käräjäoikeus katsoo edellä esitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella, että suurimmat Nxxxn vastuulle urakkasopimukseen kuuluneet tekemättömät työt ovat liittyneet kattojen ja yläpohjien, väliseinien sekä ikkunoiden ja ovien puuttumiseen. Maksuerätaulukon mukaan väliseinien, vesikaton sekä ikkunoiden ja ovien tekemiseen käytettävän työn arvo on ollut 29.000 euroa. Myös jotain vähäistä muista vaiheista oli tekemättä, mutta käräjäoikeus katsoo, että osa 29.000 euroon kuuluneista kantavista väliseinistä on täytynyt olla tehtynä, koska rakennukset olivat jo toisen kerroksen korkeudessa. Kun otetaan huomioon Hyyy:n kirjallisena todisteena 1 esitetyn urakkasopimuksen liitteestä ilmenevät Nxxxn vastuulle kuuluneet työt ja edellä esitetyistä katselmusasiakirjoista ilmenevät tekemättömät työt sekä niiden maksuerätaulukosta ilmenevä arvo, käräjäoikeus katsoo, että urakan valmiusaste on ollut purkuhetkellä pitkälti Nxxxn ja Hyyy:n edustajien katselmuksessa esittämien näkemysten puolessa välissä. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että urakan valmiusaste purkuhetkellä on ollut 50 prosenttia. Johtopäätöstä tukee purkamishetken ajankohta urakkasopimuksesta ilmenevään koko urakan kestoon sekä Dxxxin näkemys, jonka mukaan hän oli ajatellut, että pääurakasta olisi vuoden vaihteeseen mennessä tehty 50 prosenttia.
Nxxxlle perusteettomasta urakkasopimuksen purkamisesta maksettavat korvaukset
Urakkasopimuksen valmiusastetta vastaavat saatavat
Koska käräjäoikeus on katsonut edellä esitetyillä perusteilla, että urakkasopimuksen valmiusaste on ollut 50 prosenttia urakkasopimuksen purkuhetkellä, Nxxxlla on oikeus saada sopimuksen mukaisesti kyseistä määrää vastaava osuus urakkasopimuksen kokonaishinnasta. Urakan hinta on ollut 60.000 euroa, joten 50 prosenttia vastaava osuus on 30.000 euroa. Koska määrästä on jo maksettu 17.000 euroa, maksamaton osuus on 13.000 euroa. Nxxxn kirjallisesta todisteesta 7 ilmenee, että sen urakkasopimuksen perusteella vaatima osuus koostuu 4.000 euron erääntyneestä laskusaatavasta ja loppuosa maksamattomasta urakkasopimuksen osuudesta. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla Nxxxlla on oikeus saada erääntyneen laskun nro 790 määränä 4.000 euroa ja maksamattomana osuutena tehdystä urakkasopimuksen mukaisesta työstä 9.000 euroa.
Nxxx on vaatinut edellä todetuille määrille viivästyskorkoa 23.12.2013 lukien, koska kyseessä on sen mukaan laskusaatava. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä on sinänsä laskusaatavat, mutta niiden eräpäiväksi on ilmoitettu Nxxxn kirjallisesta todisteesta 7 ilmenevän laskun mukaan 17.1.2014. Näin ollen viivästyskorkoa määrille on maksettava 17.1.2014 lukien.
Saamatta jäänyt yrittäjävoitto
Nxxx on lisäksi vaatinut suoritusta perusteetta tapahtuneen urakkasopimuksen katkeamisen aiheuttamana saamatta jääneenä yrittäjän voittona 3.000 euroa. Koska urakkasopimus on purettu perusteettomasti, Nxxxlla on oikeus saada korvaus myös purkamisen johdosta saamatta jääneestä yrittäjävoitosta. Yrittäjävoitto on Nxxxn mukaan ollut 25 prosenttia, jota voidaan käräjäoikeuden mukaan pitää kohtuullisena ja alalla käytössä olevana. Nxxx on vaatinut 3.000 euron korvausta sillä perusteella, että urakan valmiusaste olisi ollut 80 prosenttia ja saamatta jäänyt yrittäjän voitto on kohdistunut 20 prosentin osuuteen. Koska urakan valmiusasteeksi on todettu edellä esitetyillä perusteilla 50 prosenttia, urakasta on jäänyt toteutumatta 50 prosenttia, johon saamatta jäänyt yrittäjävoitto kohdistuu. Näin ollen saamatta jääneen voiton määrä on 7.500 euroa (0,5x60.000€x0,25).
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut. Vaatimistaakkaa koskevan säännöksen perusteella Nxxxlla ei 50 prosentin valmiusasteesta huolimatta kuitenkaan ole oikeutta saada korvausta saamatta jääneestä yritysvoitosta kuin vaatimansa 3.000 euroa. Määrälle on maksettava laillista korkoa haasteen tiedoksiannosta 10.3.2014 lukien.
Urakkaan kuulumattomat tuntityöt
Nxxx on vaatinut korvausta myös urakkaan kuulumattomista tuntitöistä 2.127 euroa, jotka perustuivat sen mukaan erikseen sovittuihin lisätöihin tai Hyyy:stä johtuneisiin odotustunteihin. Jotta vaaditut määrät voidaan velvoittaa korvattaviksi, asiassa on näytettävä, että lisätöiden maksamisesta ja odotustuntien korvaamisesta on sovittu Nxxxn ja Hyyy:n kesken.
Gxxxn ja Xxxxxun kertoman mukaan Byyyyy oli pyytänyt Nxxxn työntekijöitä tekemään urakkaan kuulumattomia lisätöitä sekä tavaran ja piirustusten puutteen johdosta oli syntynyt odotustunteja. Byyyyy ei ollut suostunut antamaan lisätöistä kirjallista määräystä eikä niistä ja odotustunneista oltu maksettu. Kertomuksia tukee Nxxxn kirjallinen todiste 10, jonka Byyyyy oli pyytänyt lisätöitä suullisesti, eikä Nxxx ollut suostunut niitä tekemään ilman kirjallista tilausta. Byyyyy on puolestaan kertonut, että lisätöistä esimerkiksi harkkojen kokoamisessa oli sovittu ja ne oli maksettu. Brunfeltin Gxxxlle 13.12.2013 lähettämästä sähköpostista ilmenee, että hänen mukaansa lisätyöt on korvattu täysimääräisesti lisälaskuissa. Myös jos odotustunteja oli ollut, niin ne oli maksettu.
Gxxxn mukaan Byyyyyin työmaalta purkupäivänä anastamat ja osittain kateisiin jääneet piirustukset ja sininen vihko vaikeuttivat odotus ja lisätunneista sopimisen näyttämistä. Byyyyy on kertonut palauttaneensa piirustukset katselmuspäivänä, eikä Dxxxin mukaan mitään sinistä vihkoa ole ollut. Dxxx ei ole tiennyt, oliko ylimääräisiä tuntitöitä syntynyt. Nxxxn kirjallisena todisteena 5 esitetystä tutkinnan päätöksestä ilmenee, että esitutkinta Byyyyyin anastamista asiakirjoista on päätetty, koska asiassa ei ole poliisin mukaan tapahtunut rikosta ja Byyyyy on palauttanut piirustukset Nxxxlle, eikä Byyyyyin mukaan papereiden joukossa ollut ollut työmaapäiväkirjaa. Käräjäoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä väitetystä anastetun työmaapäiväkirjan olemassa olosta tai sen sisällöstä.
Asiassa ei ole myöskään Gxxxn ja Xxxxxun kertomuksia lukuunottamatta esitetty näyttöä siitä, että Nxxxn ja Hyyy:n välillä olisi sovittu urakkaan kuulumattomien lisätöiden tekemisestä, joita ei olisi korvattu. Myöskään sovituista, mutta korvaamattomista odotustunneista ei ole esitetty edellä mainittua yksipuolista näyttöä lukuunottamatta näyttöä. Käräjäoikeus katsoo, että Nxxxn kirjallisena todisteena 7 esitetyt, Nxxxn tekemät laskut urakkaan kuulumattomista tuntitöistä eivät osoita, että niistä olisi sovittu Hyyy:n kesken. Näin ollen edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että urakkaan kuulumattomista tuntitöistä ei ole sovittu, eikä odotustunteja sovittu korvattaviksi, joten niiden perusteella esitetty korvausvaatimus on hylättävä.
Hyyy:n vastakanne
Hyyy on ilmoittanut vaativansa Nxxxlta korvausta vastakanteessa
yksilöityjä määriä sopimusperusteisena vahingonkorvauksena, koska urakkasopimus oli jouduttu purkamaan lukuisista aliurakkasopimuksen ja rakentamista koskevien määräysten vastaisesta toiminnasta johtuen.
Koska edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus on katsonut, että Hyyy:llä ei ole ollut oikeutta purkaa urakkasopimusta, näin ollen sillä ei ole myöskään oikeutta purkamisen perusteella vaadittuun sopimusperusteiseen vahingonkorvaukseen. Täten asiassa ei ole aihetta enemmän lausuman antamiseen Hyyy:n vastakanteen johdosta ja vastakanne on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Koska Hyyy on hävinnyt asian, se on velvollinen korvaamaan määrällisesti myöntämänsä Nxxxn oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Tuomiolauselma
Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle (sen vaatimukset enemmälti hyläten) erääntyneen laskun nro 790 määränä
4.000 euroa ja urakan maksamattomana osuutena 9.000 euroa, kummatkin määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 17.1.2014 lukien sekä saamatta jääneestä yritysvoitosta 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.3.2014 lukien.
Lisäksi Hyyy-Yhtiöt Oy velvoitetaan suorittamaan Nxxx Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 20.306 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Hyyy:n vastakanne ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.