Maankäyttö ja Rakennuslaki uudistuu aikaisintaan 2024

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Jan Alanco 1983 Forum

RAKENTAMISLAKI 2024

Uusi rakentamislaki hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 2022 ja tulee todennäköisesti voimaan 2024. Siinä on rakentamista koskevat normit. Nykyinen laki muuttuu alueidenkäyttölaiksi kun sinne jää muut kuin rakentamista koskeva normit (kaavoitus ym.).

Linkki hallituksen esitykseen

Uudella lailla tuotaisiin uusi toimija eli päävastuullinen toteuttaja rakennushankkeiden työmaille, jolla nostetaan rakentamisen laatua.

Mitä muuttuu?

Nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvattaiisiin yhdellä lupamuodolla eli rakentamisluvalla, joka helpottaisi lupamenettelyä vähäisemmissä projekteissa. Ympäristökysymyksiä korostettaisiin ja rakentamisen digitaalisia tietojärjestelmiä kehitettäisiin, jolla lisättäisiin rakennustiedon tiedonhallintaa valtakunnallisesti ja sitä kautta projekteihin. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkia muutettaisiin ja uusi toimielin tutkisi ja arvioisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden heidän osaamisensa perusteella, jolloin kunnilta poistuisi tämän arviointi.

Hallituksen esityksen mukaan :

Rakentamisen vastuuta täsmentävistä ehdotuksista merkityksellisin on päävastuullista toteuttajaa koskeva sääntely. Myös rakentamishankkeen kaikkien osapuolten myötävaikutusvelvollisuutta koskevalla uudella pykälällä tavoitellaan hankkeen laadukasta toteuttamista. Vastuun sääntelyllä tähdätään parempaan rakentamisen laatuun. Jos tavoite toteutuu, on sillä suuret myönteiset nettotalousvaikutukset kaikille osapuolille. Päävastuullisen toteuttajan vastuu kohdistuisi käytännön rakentamisen toteutukseen työmaalla. Muiden osapuolten vastuut säilyisivät ennallaan. Päävastuullisen toteuttajan vastuu olisi saman tyyppistä kuin eri toimijoiden vastuu on nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Rakennusvalvonnan kannalta tämä tarkoittaisi valvonnan lisääntymistä työmaalla, mikä vähentäisi muun muassa rakentamisessa tapahtuvien virheiden ja tätä kautta myös pitkällä aikavälillä sisäilmaongelmien määrää. Valvonnan lisääntyminen voisi tämän seurauksena myös vähentää esimerkiksi kosteus- ja homeongelmista johtuvien sairauslomien määrää ja mahdollisten korjauskustannusten määrää. Laadullisesti muutos voisi olla hieman kasvava virheiden määrän laskiessa. Lyhytaikaisina vaikutuksina voisivat suorat rakennuskustannukset nousta. Markkinadynamiikan kannalta vaikutukset olisivat positiiviset, koska kaikki toimijat joutuisivat sitoutumaan käytännön tasolla aiempaa tiukemmin tiettyyn vähimmäislaatutasoon.


Hakusanat: Maankäyttö- ja rakennuslaki, rakentamislaki, hallituksen esitys, rakentaminen, eduskunta, ympäristöministeriö