Talopaketti toimitus ja sen purkaminen
Talopakettitoimituksissa noudatetaan kuluttajansuojalain 9 lukua taloelementin kauppa ja rakennusurakka. Lisäksi tulee täydentävänä noudatettavaksi rakentamista koskeva 8 luku. Talopakettitoimituksissa käytetään erilaisia sopimusehtoja mutta kuluttajasuojalain säännökset ovat pakottavia kuluttajien eduksi. Tyypillisesti talopakettiriidat koskeva toimituksen sisältöä ja aikataulua. Alla oli kysymys aikataulusta ja oliko kuluttajalla ollut oikeus purkaa sopimus. Osin kysymys oli myös toimituksen sisällöstä. Kun kuluttaja harkitsee toimitussopimuksen purkamista tarvitaan siihen olennainen syy. Tästä kuluttajalla on näyttötaakka ja siitä hyvä varmistua ennen purkamisen suorittamista koska perusteettomasta purkamisesta saattaa seurata vahingonkorvausvastuu urakoitsijalle. Tässä urakoitsijan olisi pitänyt huolehtia tarkemmin muutoksista ja uusista aikatauluista sopimisesta. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät urakoitsijan vahingonkorvausvaatimukset kun kuluttaja oli purkanut sopimuksen.
Toimitukseen sisältöön oli sovittu muutoksia ja niiden aikatauluvaikutuksesta oli erilaista viestintää.
Hovioikeuden perusteluista:
Hovioikeus toteaa, että työmaakokouksen pöytäkirjaan 30.1.2014 merkityn aikataulun sanamuotoa voidaan otsikkonsa ”tavoiteaikataulu” ja sisältönsä ”sisätyövalmius tulisi olla 28.2.2014 mennessä” puolesta pitää jossain määrin tulkinnallisena. Aikataulun sitovuutta ei ole täsmällisesti ilmaistu ja sen oikeudellinen velvoittavuus on jäänyt asiassa muutoinkin selvittämättä.
Riippumatta siitä, kuinka velvoittavana 30.1.2014 sovittua aikataulua on pidettävä, yhtiöllä on joka tapauksessa täytynyt jo tuolloin olla verraten luotettava käsitys siitä, minkä verran jäljellä oleva elementtitoimitus ja asennus tulevat todennäköisesti kestämään. Työmaakokouksessa 30.1.2014 esillä olleista määräpäivistä ilmenee yhtiön silloin pyrkineen siihen ja antaneen Bn ymmärtää, että se kykeni saattamaan toimituksen noin neljässä viikossa sellaiseen vaiheeseen, että kohteessa voitiin aloittaa sisätyöt. Vaikka yhtiön vetoamin tavoin lähtökohdaksi hyväksyttäisiinkin, että 30.1.2014 sovittu aikataulu olisi ollut luonteeltaan tavoitteellinen ja että yhtiöllä olisi ollut joidenkin töiden osalta oikeus kohtuulliseen lisäaikaan vielä 28.2.2014 jälkeenkin, hovioikeus katsoo, ettei kohtuullinen lisäaika tässä tapauksessa ole voinut kestää kovin kauan. Tätä puoltaa se, että yhtiö oli uudesta aikataulusta sovittaessa arvioinut koko jäljellä olevan toimituksen kestävän vain noin neljä viikkoa ja että toimitus oli vuoden 2013 aikana pääosin yhtiöstä johtuneista syistä jo huomattavasti myöhentynyt sovituista aikarajoista.
Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei uusi tavoiteaika ole voinut kestää ainakaan sopimuksen purkamiseen 7.4.2014 saakka.
Kun toimitus oli 30.1.2014 jälkeenkin edennyt vain hitaasti ja materiaalitoimitukset ja asennustyöt olivat olleet purkuhetkellä vielä suurelta osin tekemättä, hovioikeus katsoo, että jo toteutunut viivästys huomioon ottaen Blla on purkaessaan sopimuksen ollut painavia syitä olettaa, että yhtiö edelleen viivästyy olennaisesti toimituksessaan. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että viivästyksestä on aiheutunut Blle olennaista haittaa ja hänellä on ollut oikeus purkaa sopimus 7.4.2014 yhtiön viivästyksen takia.
Kuluttajasuojalain 9 luvun 10 § (5.1.1994/16):
Sopimuksen purku
Tilaaja saa purkaa sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos siitä aiheutuu hänelle olennaista haittaa. Jos sopimuksen kohteena olevat elementit on valmistettava tai hankittava erityisesti ostajaa varten hänen ohjeidensa tai toivomustensa mukaisesti eikä toimeksisaaja voi ilman huomattavaa tappiota käyttää niitä hyväkseen muulla tavoin, tilaaja ei saa purkaa sopimusta, ellei viivästys ole kestänyt yli 60 päivää. Tilaaja saa kuitenkin purkaa sopimuksen jo ennen kuin viivästys on kestänyt 60 päivää, jos hän joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen sen vuoksi, että hänen olisi pysyttävä sopimuksessa.
Jos viivästys koskee sellaista elementtiä, joka voidaan hankaluudetta korvata muualta hankittavalla vastaavalla tavaralla, tilaajalla on tältä osin oikeus purkaa sopimus 5 luvun 9 §:n mukaisin edellytyksin.
Jos toimeksisaaja viivästyy elementtien asennuksessa, tilaajalla on oikeus purkaa sopimus tältä osin 8 luvun 9 §:n mukaisin edellytyksin.
Jos on painavia syitä olettaa, että purkuun oikeuttava viivästys tapahtuu, tilaaja saa purkaa sopimuksen jo ennen kuin sovittu luovutusajankohta on käsillä.
Helsingin hovioikeus Tuomio
Antamispäivä 22.9.2016
Nro xxx
Diaarinumero
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Hyvinkään käräjäoikeus xxx nro xxx (liitteenä)
Asia Irtaimen kauppaan liittyvä riita
Valittaja Txx Ky
Vastapuoli HB
Asian käsittely hovioikeudessa
Pääkäsittely on toimitettu xxx.
Valitus
Txx Ky on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja että Txx Ky vapautetaan suorittamasta HBlle vakiokorvausta ja korvausta oikeudenkäyntikuluista. Lisäksi Txx Ky on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteensa mukaisesti vaatinut, että B velvoitetaan suorittamaan sille 2. toimitusmaksu laskun mukaan määrältään 36.557,36 euroa, ikkunoiden ja ovien hankintahinta 6.420 euroa sekä vahingonkorvauksena toimittamatta jääneiden toimitusosien kuuden prosentin suuruinen myyjäprovisio 4.098,86 euroa ja 15 prosentin suuruinen myyntikate 9.632,31 euroa kaikki määrät viivästyskorkoineen 30.5.2014 lukien. Vielä Txx Ky on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.
Blla ei ollut ollut oikeutta talotoimitusta koskevan sopimuksen purkamiseen Txx Ky:n viivästyksen perusteella. Yhtiö ei ollut viivästynyt suorituksessaan kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sopimuksen mukainen toimitusaika oli ollut luonteeltaan tavoitteellinen ja myös tammikuussa 2014 sovitut toimitusajat 28.2.2014 ja 31.5.2014 olivat olleet samalla tavalla luonteeltaan tavoitteellisia. Yhtiöllä oli ollut oikeus ylittää nämä määräajat kohtuullisella lisäajalla, koska talon rakennustyö oli ajoittunut talviolosuhteisiin, jotka olivat vaikeuttaneet yhtiön toimitusta. Sisäseinien tasoittaminen olisi joka tapauksessa ollut mahdollista aloittaa 28.2.2014.
Viivästys oli johtunut Bn vaatimista muutoksista sopimukseen koskien lämpimän ullakkotilan rakentamista ja yläpohjan eristemateriaalin vaihtamista ja viivästys oli näin ollen Bn vastuulla. Sanotuista syistä aiheutunut viivästys oli kestänyt useita viikkoja ja oli viivästyttänyt toimituksen valmistumista 30.1.2014 jälkeen. Yläpohjan eristemateriaalin vaihtaminen ei ollut ollut välttämätöntä rakennusmääräysten noudattamiseksi.
Purkamishetkellä sopimuksen mukaisesta toimituksesta oli ollut tekemättä noin yksi kolmasosa. Tuolloin jo tehdyn toimituksen arvo oli ollut noin 115.000 euroa. B oli siten saanut yhtiöltä vastikkeetta yli 35.000 euron suorituksen, jota hän ei ollut sopimuksen purkamisen jälkeen palauttanut yhtiölle. Toimitushintaan sisältynyt liiketaloudellinen hyöty oli ollut välitöntä arvoa Blle, koska rakennustoimituksiin ja -urakoihin sisältyi yleisesti vastaavansuuruinen myyntikate. Bn kaupanteon yhteydessä maksama 30.000 euron ennakkomaksu ei enää sopimusta purettaessa ollut ennakkoa suhteessa yhtiön työsuoritukseen.
B oli vaatinut toimitukseen tehtäväksi myös ovia ja ikkunoita koskevia muutoksia. Näistä muutoksista oli sovittu 13.6.2013 kaupantekotilaisuudessa ja tammikuussa 2014, jolloin B oli vahvistanut ikkunoiden ja ovien värit. Kysymys oli ollut tavanomaisesta toimitussisällöstä poikkeavasta ikkuna- ja ovitilauksesta. Yhtiö ei ollut toisaalta myöskään sitoutunut siihen, että toimitussisältö muodostuisi Saksassa valmistetuista ovista ja ikkunoista. Yhtiö ei ollut voinut hyödyntää Bn tilaamia yksilöllisesti valmistettuja ovia ja ikkunoita muissa toimituksissaan, ja ne olivat jääneet LI Ky:n varastoon.
Vastaus
HB on vaatinut, että valitus hylätään ja että Txx Ky velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.
Bla oli ollut kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:n nojalla oikeus purkaa sopimus yhtiön olennaista haittaa aiheuttaneen viivästyksen perusteella.
Tarjouksessaan 24.5.2013 ja sopimuksessa 13.6.2013 yhtiö oli sitoutunut kuuden viikon toimitusaikaan siitä lukien, kun tuotantopiirustukset oli hyväksytty. Yhtiö oli uudelleen sitoutunut kuuden viikon toimitusaikaan myös 17.10.2013, kun rakennusluvan saamisen ajankohta 7.11.2013 oli saatu tietoon. Yhtiön vastuulla olleet seinien rakennesuunnitelmat oli hyväksytty rakennusvalvonnassa vasta 12.2.2014. Katon rakennesuunnitelmia ei ollut tehty vielä silloin, kun B oli purkanut sopimuksen. Työmaakokouksessa 30.1.2014 oli sovittu toimitusajaksi 28.2.2014, jolloin rakennuksen oli määrä olla sisätyövalmis. Bn oli tullut päästä teettämään sisätöitä niin, että rakennusvalvonnan suorittama käyttöönottotarkastus voitiin pitää 31.5.2014. Talviolosuhteet olivat olleet tiedossa uudesta toimitusajasta sovittaessa, eivätkä ne olleet hidastaneet toimitusta, ja talviolosuhteiden aiheuttama viivästys oli joka tapauksessa ollut yhtiön vastuulla. B oli purkanut sopimuksen 7.4.2014, koska yhtiö ei ollut juurikaan edennyt toimituksessaan 28.2.2014 vallinneesta tilanteesta.
B ei ollut vaatinut sopimukseen tehtäväksi muutoksia, jotka olisivat hidastaneet toimitusaikataulua. Kauppasopimuksen 13.6.2013 mukaan rakennuksen runkorakenne tehtiin betonielementeistä. Kauppasopimusta tehtäessä oli myös päätetty, että yksi kolmesta terassinovesta korvataan ikkunalla ja suihkutilasta poistetaan ikkuna sekä että vain makuuhuoneen ikkunaan asennetaan rullaikkunaluukku. Ne eivät olleet muutoksia. B ei ollut tilannut yhtiöltä sen LI Ky:ltä tilaamia ovia ja ikkunoita, eikä yhtiö ollut maksanut tilaustaan LI Ky:lle. Yhtiö oli ollut tietoinen Bn autokatoksen ja varastorakennuksen rakentamista koskevista suunnitelmista jo myyntineuvotteluvaiheessa. Varaston suunnittelu ei ollut viivästyttänyt rakennusluvan hakemista. B ei ollut tilannut yhtiöltä ullakkotilaa ja yläpohjan lämmöneristystä koskenutta muutostyötä. Välipohjan rakenteen muuttaminen puurakenteesta betonirakenteeksi oli tehty yhtiöstä johtuvasta syystä.
B ei ollut saanut yhtiöltä suoritusta, jonka hän olisi ollut velvollinen palauttamaan. Yhtiön suorituksen arvo sopimuksen purkautuessa oli ollut valmiusastetodistuksen mukaisesti 36 % yhtiön toimituksen kokonaisarvosta eli noin 60.000 euroa. Yhtiö oli ollut velvollinen suorittamaan takaisin Blle tämän liikaa maksamana määränä yli 20.000 euroa. B oli kuitenkin tyytynyt käräjäoikeuden tuomioon, koska yhtiö oli todettu ulosotossa varattomaksi.
Todistelu
Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa IKta ja HBta sekä todistajina JPta, LAta, AHta, VVta ja IKta.
Hovioikeuden ratkaisu
Pääasia
Kysymyksenasettelu
Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko Blla ollut oikeus purkaa asianosaisten välinen talopakettitoimitusta koskeva sopimus 7.4.2014 myyjän Txx Ky:n viivästyksen vuoksi ja mikä on ollut yhtiön sopimuksen purkamiseen mennessä tekemän toimituksen arvo Blle. Lisäksi kysymys on siitä, onko B tilannut tavanomaisesta toimitussisällöstä poikkeavat ovet ja ikkunat ja onko hänellä siten velvollisuus korvata yksilöllisten ja sopimuksen purkautumisen vuoksi yhtiölle hyödyttömiksi jääneiden ovien ja ikkunoiden hankintahinta yhtiölle. Kysymys on vielä yhtiön sopimuksen purkamisen johdosta Blta vahingonkorvauksena vaatimista myyjäprovisiosta ja myyntikatteesta sekä Bn yhtiöltä sen viivästyksen perusteella vaatimasta vakiokorvauksesta.
Toimituksen viivästymisen syyt
Yhtiö on kaupan kohteena olleen talotoimituksen 30.1.2014 jälkeisen viivästyksen syynä vedonnut elementtien toimituksen ja asennuksen aikana vallinneisiin talviolosuhteisiin, jotka olivat hidastaneet työtä, sekä ullakkotilaa ja yläpohjan lämmöneristystä koskeviin muutostöihin.
Osapuolet ovat 30.1.2014 pidetyssä työmaakokouksessa sopineet talopakettitoimituksen ja -asennuksen uudesta tavoiteaikataulusta, jonka mukaan kohteen olisi tullut olla 28.2.2014 mennessä sellaisessa vaiheessa, että sisätyöt voitaisiin aloittaa. Hovioikeus katsoo, että työmaakokouksen ajankohta huomioon ottaen yhtiö on ollut mainitusta aikataulusta sopiessaan tietoinen vuodenajalle tyypillisistä olosuhteista ja niiden mahdollisista vaikutuksista yhtiön toimituksen toteutukseen. Yhtiö ei ole näyttänyt, että talvella 2014 vallinneet olosuhteet olisivat olleet vuodenaikaan nähden poikkeukselliset. Kun yhtiö on talviolosuhteisiin sisältyvistä taloelementtien toimitusta ja asennusta hidastavista tekijöistä huolimatta sopinut sanotusta tavoiteaikataulusta, viivästyksen ei voida katsoa vallinneiden talviolosuhteiden takia johtuneen yhtiöstä riippumattomasta tai muuten ennakoimattomasta syystä.
Pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti An kertoman mukaan aloituskokouksessa 26.11.2013 oli todettu, että yläpohjan lämmöneristyksen riittävyyttä piti selvittää lisää, jotta talon lämmöneristys täytti Suomen rakentamismääräyskokoelmassa edellytetyt arvot. Asianosaisten kertomuksista ilmenee, että lämmöneristyksen riittävyyttä selvitettäessä yläpohjan eristyksen toteuttamistapaa oli rakentamisvaiheessa jouduttu muuttamaan sen vuoksi, että taloon suunniteltu puurakenteinen välipohja oli toimittajan vaatimuksesta muutettu betoniseksi. Riittävän villaeristyksen asentaminen betonilaatan päälle olisi alentanut ullakon huonekorkeutta, mitä taas B ei ollut hyväksynyt. Hovioikeus katsoo, että kun kysymyksessä on ollut elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen sopimus, jossa tilaaja on saanut toi mittajalta tarvittavat suunnitelmat ja nimetyt pääsuunnittelijat, Blla on ollut oikeus luottaa siihen, että toimittajan vastuulla olevat suunnitelmat täyttävät asianmukaisen, Suomessa voimassa olevat rakentamismääräykset täyttävän lämmöneristyksen vaatimukset. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut sen johtopäätöksen osalta, ettei yhtiö ole näyttänyt Bn tilanneen ullakkotilaa ja yläpohjan eristystä koskeneita muutostöitä.
Niistä aiheutunut viivästys ei ole ollut Bn vastuulla tai hänen menettelystään johtunutta.
Bn oikeudesta purkaa sopimus
Taloelementtien kauppaan ja rakennusurakoihin sovellettavan kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan tilaaja saa purkaa taloelementtien kauppaa ja rakennusurakkaa koskevan sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos siitä aiheutuu hänelle olennaista haittaa.
Pykälän 4 momentin mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen jo ennen kuin sovittu luovutusajankohta on käsillä, jos tällä on painavia syitä olettaa, että purkuun oikeuttava viivästys tapahtuu.
Toimituksen viivästystä ja Bn purkuoikeutta arvioitaessa on keskeinen merkitys annettava sille, onko yhtiön ja Bn 30.1.2014 sopimaa uutta aikataulua pidettävä yhtiön kannalta sitovana vai luonteeltaan pelkästään tavoitteellisena, sekä onko yhtiöllä joka tapauksessa ollut oikeus ylittää sovittu aikataulu kohtuullisella lisäajalla.
Työmaakokouksen 30.1.2014 pöytäkirjassa tavoiteaikataulun osalta on kirjattu, että koko hanke on valmis lopputarkastuksineen viikolla 40/2014 ja että käyttöönottotarkastus tehdään 31.5.2014 mennessä. Lisäksi pöytäkirjan mukaan talopaketin toimitus asennuksineen eli sisätyövalmius tulisi olla 28.2.2014 mennessä.
K on yhtiön edustajana kertonut, että 30.1.2014 pidetyn työmaakokouksen pöytäkirjaan oli merkitty rakentamisen etenemisen vaiheet ja merkittävien osakohteiden valmistuminen. Hänen mukaansa B oli ymmärtänyt tammikuussa, että aikataulu oli ollut luonteeltaan tavoitteellinen. B oli itse laatinut työmaakokouksen pöytäkirjan.
B on kertonut, että kyseessä oli ollut suunniteltu aikataulu eikä hän ollut ymmärtänyt aikataulua millään tavoin epämääräiseksi. Työmaakokouksessa oli oltu tosissaan ja kokouksen tarkoitus oli ollut, että aikataulut pitävät siitä eteenpäin. B on kertonut seuranneen huhtikuun alussa todenneensa, että taas oli pari kuukautta kulunut ilman, että rakentaminen olisi juurikaan edennyt. Edelleenkään ei ollut ollut mitään takeita siitä, että tammikuussa sovitut määräajat miltään osin toteutuisivat. Yhtiön kieltäydyttyä siinä tilanteessa hyväksymästä hänen ehdottamiaan sanktioita viivästyksen varalle, hän oli päättänyt purkaa sopimuksen.
Hovioikeus toteaa, että työmaakokouksen pöytäkirjaan 30.1.2014 merkityn aikataulun sanamuotoa voidaan otsikkonsa ”tavoiteaikataulu” ja sisältönsä ”sisätyövalmius tulisi olla 28.2.2014 mennessä” puolesta pitää jossain määrin tulkinnallisena. Aikataulun sitovuutta ei ole täsmällisesti ilmaistu ja sen oikeudellinen velvoittavuus on jäänyt asiassa muutoinkin selvittämättä.
Riippumatta siitä, kuinka velvoittavana 30.1.2014 sovittua aikataulua on pidettävä, yhtiöllä on joka tapauksessa täytynyt jo tuolloin olla verraten luotettava käsitys siitä, minkä verran jäljellä oleva elementtitoimitus ja asennus tulevat todennäköisesti kestämään. Työmaakokouksessa 30.1.2014 esillä olleista määräpäivistä ilmenee yhtiön silloin pyrkineen siihen ja antaneen Bn ymmärtää, että se kykeni saattamaan toimituksen noin neljässä viikossa sellaiseen vaiheeseen, että kohteessa voitiin aloittaa sisätyöt. Vaikka yhtiön vetoamin tavoin lähtökohdaksi hyväksyttäisiinkin, että 30.1.2014 sovittu aikataulu olisi ollut luonteeltaan tavoitteellinen ja että yhtiöllä olisi ollut joidenkin töiden osalta oikeus kohtuulliseen lisäaikaan vielä 28.2.2014 jälkeenkin, hovioikeus katsoo, ettei kohtuullinen lisäaika tässä tapauksessa ole voinut kestää kovin kauan. Tätä puoltaa se, että yhtiö oli uudesta aikataulusta sovittaessa arvioinut koko jäljellä olevan toimituksen kestävän vain noin neljä viikkoa ja että toimitus oli vuoden 2013 aikana pääosin yhtiöstä johtuneista syistä jo huomattavasti myöhentynyt sovituista aikarajoista.
Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei uusi tavoiteaika ole voinut kestää ainakaan sopimuksen purkamiseen 7.4.2014 saakka.
Kun toimitus oli 30.1.2014 jälkeenkin edennyt vain hitaasti ja materiaalitoimitukset ja asennustyöt olivat olleet purkuhetkellä vielä suurelta osin tekemättä, hovioikeus katsoo, että jo toteutunut viivästys huomioon ottaen Blla on purkaessaan sopimuksen ollut painavia syitä olettaa, että yhtiö edelleen viivästyy olennaisesti toimituksessaan. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että viivästyksestä on aiheutunut Blle olennaista haittaa ja hänellä on ollut oikeus purkaa sopimus 7.4.2014 yhtiön viivästyksen takia.
Yhtiön toimituksen arvo sopimuksen purkautuessa
Kuluttajansuojalain 9 luvun 12 §:n mukaan siinä tapauksessa, että tilaaja purkaa sopimuksen kokonaan tai osaksi eikä toimeksisaajan jo tekemää suoritusta voida palauttaa olennaisesti muuttumattomana tai ilman, että tilaajalle aiheutuu olennaista haittaa, toimeksisaajalla on oikeus saada suorituksestaan korvaus, joka vastaa sen arvoa tilaajalle.
Sopimuksen 7.4.2014 tapahtuneeseen purkamiseen mennessä B oli suorittanut yhtiölle ennakkomaksuna 30.000 euroa ja ensimmäisenä toimitusmaksuna 49.898 euroa, yhteensä 79.898 euroa. Koska yhtiö on vaatinut Blta korvausta sopimuksen purkautumisen perusteella, sillä on näyttötaakka sen purkautumiseen mennessä tekemän suorituksen arvosta Blle.
K on kertonut, että betonielementtien toimituksesta oli 7.4.2014 puuttunut ainoastaan ulkoeristeet ja että pelkästään Blle toimitettujen elementtien arvo oli ollut noin 91.000 euroa. Tähän määrään oli toimituksen arvoa laskettaessa vielä lisättävä myyntikate ja provisio.
Kohteen vastaavana työnjohtajana toimineen Hn laatiman valmiusastetodistuksen mukaan yhtiön talotoimitus oli ollut sopimuksen purkamisen aikaan 36 prosenttisen valmis. H on todistajana kertonut arvionsa perustuneen hänen tätä urakkaa koskeviin laskelmiinsa. Hän oli jaotellut erikseen yhtiön toimitukseen kuuluneiden rakennusosien hinnan ja laskenut kunkin osan prosenttiosuuden kokonaishinnasta. Sen jälkeen hän oli verran- nut kunkin asennetun osan valmiusastetta toimitukseen kuuluneeseen osuuteen ja prosenttiosuuksien perusteella laskenut koko toimituksen valmiusasteen. Hovioikeus toteaa, että Hn laatima valmiusastetodistus on koskenut vain yhtiön toimituksen, ei koko talon valmiusastetta.
Todistaja P on kertonut, ettei hän tiennyt tarkkaan mitä toimituskokonaisuuteen oli kuulunut. Talosta oli perustukset mukaan lukien ollut purkuhetkellä valmiina 50-60 prosenttia. Hän arvioi, että yhtiön toimituksen arvo purkuhetkellä oli ollut noin 60.000 – 70.000 euroa.
Todistaja V on kertonut, että hän oli talvella 2014 käynyt useasti työmaalla katsomassa toimituksen etenemistä, koska hänen oli ollut tarkoitus päästä tekemään siellä sisätöitä. Hänen käsityksensä mukaan toimituksen arvo sen keskeytyessä oli talon yksinkertainen perusmuoto huomioon ottaen ollut noin 30.000 – 40.000 euroa.
Hovioikeus katsoo edellä selostettujen todistajien lausumien perusteella vastoin Kn kertomusta jääneen näyttämättä, että yhtiön toimituksen arvo Blle olisi ylittänyt Bn jo maksamien suoritusten määrän yhtiölle. Tällä perusteella yhtiön vaatimus Bn velvoittamisesta suorittamaan 2. toimitusmaksu yhtiön esittämän laskun mukaan on hylättävä.
Ikkunoiden ja ovien hankintahinta
Yhtiön vaatiessa Blta korvausta yhtiön Bn tekemän sopimusmuutoksen perusteella LI Ky:ltä tilaamista ikkunoista ja ovista sillä on näyttötaakka sopimusmuutoksesta ja sen sisällöstä. B ja hänen avopuolisonsa todistaja K ovat hovioikeudessa kertoneet, samoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on merkitty, olleensa siinä käsityksessä, että yhtiö toimitti taloon sen tavanomaiseen toimitussisältöön kuuluneet saksalaiset ovet ja ikkunat. Koska yhtiö ei ole näyttänyt Bn tilanneen kanteessa tarkoitettuja ikkunoita ja ovia, yhtiön vaatimus koskien niiden hankintahintaa on hylättävä.
Vahingonkorvaukset ja vakiokorvaus
Bn oltua edellä katsotuin tavoin oikeutettu purkamaan sopimuksen yhtiön sopimuksen oikeudettomaan purkamiseen perustuneet vahingonkor- vausvaatimukset sekä yhtiön vaatimus sen vapauttamisesta suorittaa Blle viivästyksen perusteella vakiokorvausta on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Yhtiö on hävinnyt muutoksenhakunsa ja se on sen vuoksi velvollinen korvaamaan Bn oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa. Yhtiö on hyväksynyt Bn esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määräältään.
Tuomiolauselma
Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Txx Ky velvoitetaan suorittamaan Blle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 5.216,48 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali- tuksen tekemiseen päättyy 28.11.2016.
Helsingin hovioikeuden puolesta:
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos PS
hovioikeudenneuvos OM
hovioikeudenneuvos KV
Valmistelija:
viskaali SK
Ratkaisu on yksimielinen.
HYVINKÄÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Käräjätuomari TM
TUOMIO
Kantaja
TXX Ky
Vastaaja
HB
Asia
Irtaimen kauppaan liittyvä riita 4.7.2014
Riidattomat seikat
Osapuolet ovat kauppakirjalla 13.6.2013 sopineet talopakettitoimituksesta vastaajalle 170.007 euron kauppahinnalla osoitteeseen xxx.
Kaupan kohteena on ollut valmistalon taloelementtien toimitus ja asen¬ nus sekä talon rakennustyöt lukuunottamatta sisäpuolisia töitä (talon valmiusaste "I. Lukkovalmis").
Osapuolten kaupassa sopima (Liite: Kauppakirjan tarkennukset) "to¬ dennäköinen toimitusajankohta" on ollut viikko 40 (30.9 - 6.10.2013) edellyttäen, että elementtien tuotantopiirustukset hyväksytään vähin¬ tään kuusi viikkoa ennen toimitusta.
Osapuolet ovat kaupanteon yhteydessä ja toimituksen kuluessa sopi¬ neet muutoksista kauppahintaan, joiden perusteella lopullinen kauppa¬ hinta on ollut 165.378,60 euroa.
Vastaaja on toimituksen kuluessa maksanut kantajalle kauppahinnasta yhteensä 79.898 euroa.
Vastaaja on 7.4.2014 purkanut kaupan.
KANNE
Vaatimukset
Perusteet
Txx Ky on vaatinut, että HB velvoitetaan suorittamaan sille talokauppasopimukseen perustuvat saatavat
1)toimituslasku 36.557,36 euroa,
2)ikkunoiden ja terassin ovien hankintahinta 6.420 euroa,
3)myyjäprovisio 4.098,86 euroa ja
4)myyntikate 9.632,31 euroa,
kaikki määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 30.5.2014 lukien.
Lisäksi kantaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikulujen määrä on 19.390,40 euroa, joka koostuu asianajolaskusta 18.140,40 euroa (sis. alv) ja todistelukustannuksista 1.250 euroa (ei alv:a).
Tosiseikat
Kauppaa tehtäessä osapuolet ovat sopineet toimitusaikataulusta, että elementtitoimituksen jälkeiset asennus- ja rakennustyöt on ollut tarkoitus tehdä valmiiksi elementtitoimitusta seuraavien kolmen - neljän kuukauden kuluessa. Osapuolten sopima tavoiteajankohta elementtien toimittamiselle on ollut viikko 40 (30.9 - 6.10.2013).
Vastaaja on 13.6.2013 halunnut alkuperäiseen kantajan tarjoukseen sopimusmuutoksen, jossa toimitussisältö on vaihtunut puutalosta kivitaloksi. Toisin kuin vastaaja on nyt ilmoittanut käsityksenään, osapuolet eivät ole kaupassa 13.6.2013 sopineet, että kantajan koko toimitus olisi valmis jo viikolla 40, vaan siinä ajankohdassa on ollut kysymys ainoastaan elementtien toimittamisesta työmaalle.
Kantaja ei ole myöskään antanut vastaajan ymmärtää kauppaa teh¬ täessä, että koko toimitus olisi valmis jo viikolla 40. Vastaajan on täyty¬ nyt kaupan tehdessään ymmärtää, että toimitukseen kuuluneet asen¬ nus- ja rakennustyöt ovat edellyttäneet edellä mainittua kolmen - neljän kuukauden rakennusaikaa sen jälkeen, kun elementit on toimitettu työmaalle. Näitä töitä ei ole ollut edes mahdollista tehdä olennaisesti lyhyemmässä ajassa.
Toisin kuin vastaaja on nyt ilmoittanut käsityksenään, kauppakirjan mu¬ kainen kuuden viikon vähimmäisaika tuotantopiirustusten hyväksymi¬ sestä toimituksen tekemiseen on tarkoittanut vain sitä aikaa, joka on tarvittu elementtien valmistamiseen ja toimittamiseen työmaalle, eikä lainkaan elementtien asennustöiden ja muiden rakennustöiden tekemi¬ sen aikaa.
Vastaaja on vastannut rakennusluvan hakemisesta ja saamisesta talon rakentamiselle. Se on ollut edellytyksenä elementtien tuotantopiirustusten hyväksymiselle ja toimituksen aloittamiselle.
Vastaaja on vastannut rakennuksen sähkö- ja lvi-piirustusten tekemisestä. Lisäksi vastaaja on halunnut toimitukseen siihen kuulumattoman autokatosrakennuksen, mikä on edellyttänyt kantajalta uusien rakennuspiirustusten tekemistä.
Autokatosrakennuksen suunnitelmat ovat viivästyttäneet vastaajan vastuulla olleen rakennusluvan hakemista ja myöntämistä. Alkuperäisessä suunnitelmassa on ollut erillisen autokatosrakennuksen rakentaminen johon vastaaja ei ollut saanut suostumusta naapurikiinteistöltä. Vasta ¬ ja on halunnut sopimusmuutoksen. Taloon kiinni sijoitettavan autokatosrakennuksen suunnitteleminen on ollut vastaajan haluama ja vaatima muutos alkuperäiseen sopimukseen. Sitä koskeva uusi suunnittelu on viivästyttänyt rakennusluvan hakemista.
Rakennusluvan saaminen on viipynyt ja viivästyttänyt toimitusta. Rakennuslupa on myönnetty 7.11.2013, työmaan aloituskokous on pidetty sen jälkeen 26.11.2013 ja vastaaja on hyväksynyt toimituksen tuotanto¬ piirustukset 5.12.2013. Elementtitoimitus on ollut silloin määrä tehdä tuotantopiirustusten hyväksymisen jälkeen joulua edeltävällä viikolla.
Vastaaja on vastannut myös talon perustusten tekemisestä.
Joulua edeltävälle viikolle sovittu toimitus on keskeytynyt, koska talon perustukset oli valettu väärään paikkaan.
Tämän jälkeen vastaaja on 30.12.2013 ilmoittanut kantajalle, että nyt toimitus voidaan tehdä. Elementtitehdas oli ollut silloin loppiaiseen 2014 asti suljettuna, minkä vuoksi kantaja on toimittanut elementit työmaalle sen jälkeen heti, kun se oli ollut mahdollista. Kantaja on toimittanut elementit 20.1.2014.
Elementtien toimittamisen jälkeen osapuolet ovat pitäneet 30.1.2014 työmaakokouksen, jossa asennus- ja rakennustyön valmistumisen uudeksi tavoiteaikatauluksi on sovittu toukokuun 2014 loppu. Asennus- ja rakennustyöt ovat sen jälkeen edenneet sovitun uuden aikataulun mukaisesti.
Töiden etenemistä on hidastanut töiden ajoittuminen kylmään talviaikaan, mikä on vaikuttanut muun ohella betonin riittävään kovettumiseen. Kantaja oli sen vuoksi tarjoutunut betonivalutöiden helpottamiseksi huputtamaan työmaan, mutta vastaaja ei ollut halunnut sitä säästääkseen kustannuksissa.
Lisäksi töiden etenemistä on hidastanut, että vastaaja oli alkuvuonna 2014 ilmoittanut haluavansa lämpimän ullakon rakentamisen ja yläpohjan eristeeksi toisenlaisen eristeen, minkä vuoksi toimituksessa ei ollut voitu enää käyttää toimitukseen kuuluneita saksalaisen toimittajan kattotuoleja.
Rakennusmääräykset edellyttävät yläpohjan eristeeltä u-arvoa, jonka vähimmäisarvo on Oja enimmäisarvoon 0,6 W/m2K. Rakennusmääräyksiä koskevien vaatimusten mukainen energiatehokkuus on todistettava energiaselvityksellä ja sen perusteella laaditulla energiatodistuksella. Kantaja on noudattanut rakennuksen u-arvoa ja energiatehokkuutta koskevia voimassaolevia rakennusmääräyksiä sekä osapuolten asiaa koskevia sopimusehtoja.
Vastaaja on halunnut ja vaatinut sopimusmuutoksena rakennuksen yläpohjan eristeen (polyuretaani SPU-enste, Jossa alkuperäinen vertailuarvo (u-arvo) on muuttunut 0,12 arvoon 0,09) vaihdettavaksi, minkä seu¬ rauksena kattovasat ja muut kattorakenteet on jouduttu tilaamaan Suomesta, jotta yläpohjaan olisi ollut mahdollista asentaa vastaajan haluama eristys. Tässä vaiheessa kattovasat ovat olleet jo Saksassa valmiina toimitettavaksi Suomeen. Vastaajan sopimusmuutoksen seurauksena kattorakenteita koskevat suunnitelmat on jouduttu tekemään uudelleen, suorittamaan uudelleen rakenteiden tarkistusmittaukset sekä hakemaan kattorakenteiden valmistamiselle uusi tuotantolupa. Vastaajan sopimusmuutos on viivästyttänyt asennustyön ja talon rakentamistyön etenemistä huomattavalla tavalla, josta oikeudellinen vastuu on kokonaan vastaajalla.
Vastaaja on maalis- ja huhtikuun 2014 vaihteessa tiedustellut kantajalta töiden valmistumisen silloista aikataulua. Kantaja on 4.4.2014 selvittänyt vastaajalle, että työt valmistuvat viikolla 26 (23.6. - 29.6.2014), mikä ylitti muutamalla viikolla työmaakokouksessa 30.1.2014 sovitun uuden tavoiteaikataulun.
Sen jälkeen vastaaja on ilmoittanut kantajalle edellyttävänsä sopimussuhteen jatkamiseksi, että osapuolet sopivat sopimussakkoehdoista sen varalta, että töiden valmistuminen viivästyy. Kantaja ei ole hyväk¬ synyt sopimussakkoehdoista sopimista, koska kantaja ei ollut viivästynyt toimituksessa.
Vastaaja on 7.4.2014 ilmoittanut purkavansa sopimuksen luottamuspulan ja kantajan viivästyksen vuoksi. Kantaja on kiistänyt viivästyksen.
Kantaja on 2.5.2014 tehnyt vastaajalle sovintoehdotuksen asian ratkaisemiseksi. Vastaaja on kiistänyt kantajan käsityksen asiasta.
Vastaaja ei ole maksanut kantajan laskusaatavaa, joka on koskenut sopimuksen mukaista toimitusmaksua siitä asennustyöstä, jonka kantaja on tehnyt ennen vastaajan purkuilmoitusta. Laskusaatavan määrä on 36.557,36 euroa (kannevaatimus 1).
Saatava perustuu 2. toimitusmaksun mukaiseen laskutukseen (kantajan lasku 17.3.2014 nro 28, 39.694 euroa), josta kantaja on vähentänyt tekemättä jääneen eristystyön osuuden (39.694 euroa - 3.136,64 euroa). Osapuolet ovat sopineet toimituksen maksueristä työmaakokouksessa 30.1.2014. Sen mukaan puheena oleva 2. toimitusmaksu on tullut maksaa, kun betonielementit on asennettu eristyksineen. Kantaja on tehnyt 2. toimitusmaksun perusteena olevat työt lukuunottamatta eristysten asentamista. Saatava on erääntynyt vastaajan maksettavaksi viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun kantaja on kirjeellä 30.4.2014 esittänyt vastaajalle sitä koskevan maksuvaatimuksen. Kantaja vaatii saatavalle sen perusteella viivästyskorkoa 30.5.2014 lukien.
Kantaja on pyrkinyt rajoittamaan vahinkoa, joka kantajalle on aiheutunut siitä, että vastaaja on 7.4.2014 ilmoittanut purkavansa sopimuksen. Kantaja on pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään toimitus¬ tusta varten siihen mennessä tilaamaansa materiaalia muissa toimituksissa.
Kantaja ei kuitenkaan voi enää hyödyntää tätä toimitusta varten yksilöllisesti valmistettuja ikkunoita ja ovia muissa toimituksissaan. Kantajalle on aiheutunut siitä 6.420 euron kustannus (kannevaatimus 2). Vastaaja on halunnut taloon sanotun ikkuna- ja ovitoimituksen mukaiset ikkunat ja ovet sen sijasta, että kantaja olisi toimittanut vastaajalle toimitukseen sellaisenaan kuuluneet saksalaiset ikkunat ja ovet. Osapuolet ovat sopineet vastaajan haluamista ikkunoista ja ovista kauppakirjan 13.6.2013 tekemisen yhteydessä ja osapuolet ovat vahvistaneet tilauksen suullisesti 21.1.-22.1.2014. Kantaja on tammikuussa 2014 tilannut vastaajan haluamat ikkunat ja ovet erikseen suomalaiselta toimittajalta (tilausvahvistus 22.1.2014 tilauksesta 21.1.2014).
Kantaja on maksanut tilauksen määrän 6.420 euroa asianomaiselle toimittajalle.
Lisäksi kantaja ei ole vastaajan purkuilmoituksen vuoksi saanut myyjä¬ provisiota toimittamatta jääneestä osasta toimitusta. Provision määrä olisi'ollut 6 % toimittamatta jääneen toimituksen osan asiakashinnasta.
Toimittamatta jäänyttä toimituksen osaa vastaava hinta on ollut 68.314,28 euroa, joka koostuu 3. toimitusmaksusta ja loppumaksusta. Myyjäprovisio siitä määrästä olisi ollut 4.098,86 euroa (kannevaatimus 3).
Lisäksi kantaja ei ole samasta syystä saanut myyntikatetta toimittamat¬ ta jääneestä osasta toimitusta. Sen määrä olisi ollut 15 % toimittamatta jääneen toimituksen osan asiakashinnasta vähennettynä edellä maini¬ tun provision määrällä (68.314,28 euroa - 4.098,86 euroa). Myyntikatteen menetyksen määrä on siten 9.632,31 euroa (15 % 64.215,42 eu¬ rosta) (kannevaatimus 4).
Oikeudelliset perusteet
Kauppakirjan mukaiseen osapuolten väliseen sopimukseen sovelletaan kuluttajansuojalakia.
Taloelementtien kauppaa koskevan kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:n mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen toimittajan viivästyksen vuoksi, jos viivästyksestä aiheutuu tilaajalle olennaista haittaa.
Asennustyötä koskevan 8 luvun 9 §:n mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen toimittajan viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen.
Lisäksi jos toimittaja on jo suorittanut huomattavan osan tilauksesta, tilaajalla on 8 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan oikeus purkaa sopimus vain siltä osalta kuin tilaus on vielä suorittamatta. Toimittajalla on oi¬ keus saada tilaajalta maksusuoritus purkamiseen mennessä tehdystä asennustyöstä sekä korvaus toimituksesta, joka ei ole palautettavissa ilman olennaista haittaa.
Elementtitoimituksen tekeminen on sopimuksen mukaan edellyttänyt, että vastaaja on hyväksynyt elementtien tuotantopiirustukset vähintään kuusi viikkoa ennen toimitusta ja että työmaan perustukset ovat valmiina, mikä on toteutunut vasta 30.12.2013. Kantaja on tehnyt elementtien toimituksen sen jälkeen heti, kun se on ollut mahdollista.
Sen jälkeen kantaja on työmaakokouksessa 30.1.2014 sitoutunut asennus- ja rakennustöiden valmistumiseen 31.5.2014 mennessä. Kyseessä on ollut arvioon perustunut uusi tavoiteaikataulu, jonka kantaja on saanut ylittää kohtuullisella lisäajalla.
Työt ovat edenneet asianmukaisesti ja keskeytyksettä, mutta talviolosuhteet ovat hidastaneet asennustyötä. Kantajan 4.4.2014 vastaajalle ilmoittama viikolle 26 asti ulottuva työaikataulu on ollut kohtuullinen.
Näin ollen kun kantajan suorittama taloelementtien toimitus sekä asennus- ja talon rakennustyö olisi saatettu kokonaan valmiiksi kalenteriviikolla 26, joka ylittää muutamalla viikolla sovitun tavoiteajan, ei kantaja ei ole viivästynyt suorituksessaan.
Vastaaja on sen sijaan itse rikkonut sopimusta viivästymällä rakennusluvan hakemisessa ja perustusten tekemisessä, jotka ovat olleet edellytyksenä elementtitoimituksen tekemiselle ja sen jälkeisille asennus- ja rakennustöille.
Viivästymiset ovat erityisesti johtuneet vastaajan vaatimista sopimusmuutoksista, joita ovat erityisesti olleet lämpimän ullakon rakentaminen ja yläpohjan eristeen vaihtaminen toiseen materiaaliin. Vastaaja on vaatinut näiden muutöstöiden tekemistä vasta 30.1.2014.
Näin ollen vastaajalla ei ole ollut oikeutta purkaa sopimusta.
Kantaja on oikeutettu saamaan vastaajalta suorituksen sopimuksen mukaiselle laskusaatavalleen (kannevaatimus 1), korvauksen sopimuksen mukaisista yksilöllisistä ikkunoista ja ovista, joita kantaja ei voi hyö¬ dyntää muissa toimituksissa (kannevaatimus 2), sekä korvauksen sopimussuhteen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta (kannevaatimukset 3 ja 4).
Kannevaatimuksia vastaavat saatavat ovat vaatimusten esittämisen 30.4.2014 myötä erääntyneet maksettavaksi 30.5.2014, minkä vuoksi niille on maksettava viivästyskorkoa siitä lukien.
VASTAUS JA VASTAKANNE
Vastaus ja vaatimukset
HB on 22.8.2014 antamassaan vastauksessa vastustanut kannetta ja vaatinut, että se hylätään.
HB on 5.3.2015 nostamassaan vastakanteessa vaatinut, että Txx Ky velvoitetaan
- palauttamaan hänelle talopakettikaupasta liikaa maksamansa määrä
20.361,50 euroa,
- suorittamaan hänelle kuluttajansuojalain 9 luvun 9 §:n mukaisena va-
kiokorvauksena viivästyksestä 16.537,86 euroa ja
- korvaamaan hänelle talopakettitoimituksen viivästyksestä aiheutunut vahinko 3.066 euroa, mikäli se ei sisälly tuomittavan vakiokorvauksen määrään,
kaikki määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoi¬ neen siitä lukien, kun Txx Ky on saanut vastakanteen tiedoksi (6.3.2015).
Lisäksi vastaaja on vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vas¬ taajan oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut asiassa viivästyskorkoi¬ neen. Oikeudenkäyntikulujen määrä on 13.750,48 euroa, joka koostuu asianajolaskusta 12.650,48 euroa (sis. alv) ja todistelukustannuksista
1.100 (ei alv:a). Asianosaiskulujen määrä on 820 euroa, joka koostuu HBn ajankäytöstä 82 tunnin ajalta (a 10 euroa).
Vastauksen perusteet
Tosiseikat
Kauppakirjan 13.6.2013 mukaan kantajan koko toimituksen on tullut olla valmis kuuden viikon kuluessa tuotantopiirustusten hyväksymises¬ tä, jolloin tavoiteaika elementtien toimittamiselle ja sen jälkeisten kanta¬ jan tekemien asennus- ja rakennustöiden valmistumiselle on ollut viikko 40 (30.9 - 6.10.2013).
Osapuolet eivät ole kauppaa tehtäessä puhuneet tai sopineet mitään siitä, että elementtitoirnituksen jälkeisissä elementtien asennustöissä ja muissa kantajan toimitukseen kuuluneissa rakennustöissä voisi kulua aikaa jopa kolme - neljä kuukautta. Vastaaja on sen sijaan ollut kaupan tehdessään siinä käsityksessä, että kantajan toimituksen jälkeiset talon sisäpuoliset rakennustyöt voitaisiin aloittaa jo heti viikon 40 jälkeen, koska osapuolet ovat kaupassa sopineet kantajan toimitukselle kuuden viikon toimitusajan tuotantopiirustusten hyväksymisestä lukien. Kantaja on kaupassa sitoutunut sanottuun kuuden viikon toimitusaikaan.
Vastaajan tavoitteena kauppaa tehtäessä 13.6.2013 oli ollut, että koko talo olisi valmis kolmen - neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja on tehnyt oman toimituksensa valmiiksi viikon 40 kuluessa.
Kantajan on tullut kauppakirjan 13.6.2013 mukaan toimittaa vastaajalle rakennusluvan hakemista varten tarvittavat arkkitehtisuunnitelmat ja ta¬ lon energiatodistus sekä nimetä talon pääsuunnittelijat.
Kantaja on viivästynyt näiden sopimusvelvoitteiden täyttämisessä.
Kantajan toimittamat slovenialaisen arkkitehdin suunnitelmat eivät ol¬ leet täyttäneet suomalaisia rakennuslupasuunnitelmille asetettuja vaati¬ muksia, minkä vuoksi suomalainen arkkitehti oli korjannut suunnitelmia elokuussa 2013.
Rakennuslupahakemusta ei ollut voitu tehdä vielä senkään jälkeen, koska kantajan nimeämä arkkitehti oli 19.9.2013 ilmoittanut odottavan¬ sa vielä silloin tietoja rakennesuunnittelijalta. Vastaaja oli kuitenkin maksanut kantajalle toimituksen ennakkomaksun, koska kantaja oli vaatinut sitä ja ilmoittanut vastaajalle, että elementtien suunnittelu ei tehtaalla muuten etene. Vastaaja oli 1.10.2013 tiedustellut kantajalta elementtisuunnitelmien valmistumisesta, mutta kantaja ei ollut vastan¬ nut siihen mitään.
Rakennuslupahakemuksen tekemisen jälkeen 14.10.2013 oli ilmennyt, ett rakennuslupasuunnitelmien mukainen talo on 15 neliötä pienempi kuin sopimuksen mukainen talo, minkä vuoksi arkkitehti oli vielä korjan¬ nut suunnitelmat.
Rakennuslupa on näistä syistä myönnetty vasta 7.11.2013 eli huomat¬ tavasti myöhemmin kuin mikä oli ollut kauppakirjan mukainen koko toi¬ mituksen tavoiteaikataulu (viikko 40; 30.9 - 6.10.2013).
Vastaajan vastuulla olleet sähkö- ja lvi-piirustukset eivät ole viivästyttä¬ neet rakennusluvan hakemista. Näitä suunnitelmia ei jätetä rakennuslu¬ paa haettaessa rakennusvalvontaviranomaiselle. Myöskään autokatos¬ rakennuksen suunnitelmat ja niiden muutos ei ole viivästyttänyt raken¬ nusluvan hakemista ja sen saamista. Rakennusluvan hakeminen ja sen saaminen on viivästynyt kantajan vastuulle kuuluneiden syiden vuoksi.
Sen jälkeen kun vastaaja oli ilmoittanut, että elementit voidaan perus¬ tusten puolesta toimittaa työmaalle 30.12.2013, kantaja oli toimittanut elementit vasta 20.1.2014, vaikka kantaja oli luvannut tehdä toimituk¬ sen viikon kuluessa vastaajan sanotusta ilmoituksesta.
Kun kantajan toimitus oli viivästynyt pahoin, osapuolet ovat työmaako¬ kouksessa 30.1.2014 sopineet kantajan toimitukselle uuden tavoiteai¬ kataulun. Toisin kuin kantaja nyt ilmoittaa, osapuolet ovat silloin sopi¬ neet, että kantajan toimitus on valmis 28.2.2014 mennessä, eikä vasta 31.5.2014 mennessä. Vastaajan on ollut määrä päästä aloittamaan kantajan toimituksen jälkeiset sisätyöt rakennuksessa heti 28.2.2014 jälkeen siten, että rakennusvalvonnan tekemä talon käyttöönottotarkas¬ tus voitaisiin tehdä 31.5.2014 mennessä.
Toimitus ei ole kuitenkaan ollut 28.2.2014 mennessä vielä läheskään siinä kunnossa, että sisätyöt olisi voitu silloin aloittaa. Kantaja oli siihen mennessä nostanut ja valanut paikalleen vasta osan elementeistä.
Kaikki muut toimitukseen kuuluneet työt olivat olleet tekemättä.
Kantaja ei ollut myöskään tehnyt siihen mennessä kattorakenteiden suunnitelmia, minkä vuoksi kantaja ei ollut saanut hyväksytettyä niitä rakennusvalvonnassa, vaikka rakennusvalvonta oli edellyttänyt jo työ¬ maan aloituskokouksessa 26.11.2013, että yläpohjan eristepaksuus selvitetään. Yläpohjaan suunniteltu 240 millimetrin villaeriste ei ollut täyttänyt u-arvoa koskevia vaatimuksia. Silloin oli sovittu, että yläpohjan eristys toteutetaan toimitukseen kuuluneen eristemateriaalin sijasta SPU-eristeellä, mikä oli tyydyttänyt sellaisenaan rakennusvalvontaa.
Se ei ollut myöskään edellyttänyt muutoksia kattorakenteisiin, koska SPU-eriste olisi ollut asennettavissa kantajan toimituksen mukaiseen kattorakenteeseen sellaisenaan.
Toisin kuin kantaja nyt väittää, yläpohjan eristettä koskeva asia ei siis ole tullut esille vasta alkuvuonna 2014 ja yläpohjan eristeen vaihtami¬ nen SPU-eristeeseen ei ole myöskään edellyttänyt kantajalta uusien kattotuolien tilaamista.
Toisin kuin kantaja nyt väittää, vastaaja ei ole myöskään tilannut kantajalta muutoksia ullakon toteuttamiseen.
Kantaja ei ole joka tapauksessa sopimuksen purkamiseen mennessä toimittanut vastaajalle lämmöneristeitä, kattorakenteita eikä rakentanut ullakkotilaa, minkä vuoksi kantajan nyt väittämillä seikoilla ei ole asias¬ sa merkitystä.
Vastaaja olisi ollut oikeutettu keskeyttämään työt työmaalla, kunnes ra¬ kennesuunnitelmat on hyväksytty. Työmaakokouksessa 6.2.2014 oli kuitenkin sovittu, että työtä voidaan jatkaa, jotta tarvittavat valutyöt voi¬ daan tehdä lauhan sään aikana.
Maaliskuun 2014 loppuun mennessä kantaja oli asentanut paikalleen loput elementit, mutta kaikki muut toimitukseen kuuluneet työt ja mate¬ riaalitoimitukset olivat olleet tekemättä.
Vastaaja on 28.3.2014 pyytänyt kantajalta aikataulua siitä, milloin toimi¬ tus valmistuu. Toimitukseen kuuluneiden kattovasojen valmistaminen ei ollut vielä edes alkanut, koska kantajan mukaan niiden osalta oli puut¬ tunut tuotantolupa ja kantajalla oli tekemättä valujen jälkeen tarkistus¬ mittaukset.
Vastaaja on 1.4.2014 pyytänyt kantajalta luotettavaa aikataulusuunni¬ telmaa sillä uhalla, että vastaaja purkaa sopimuksen. Vastaaja on sil¬ loin ilmoittanut kantajalle, että toimitus oli kolme kuukautta myöhässä.
Kantaja on 4.4.2014 ilmoittanut kantajalle aikataulun, jonka vastaaja on hyväksynyt edellyttäen, että aikataulu pitää. Vastaaja on lisäksi edellyt¬ tänyt kantajalta aikataulun pitävyyden varmistamiseksi, että kantaja hy¬ väksyy 6.4.2014 vastaajan esittämät sanktiot viivästysten varalta ja me¬ nettelytavat työvaiheiden hyväksymiselle. Kantaja ei ole vastannut sii¬ hen, minkä vuoksi kantaja on 7.4.2014 purkanut sopimuksen kantajaa kohtaan kokemansa luottamuspulan ja kantajan toimituksen siihen mennessä toteutuneen viivästymisen ja myös jatkossa ennakoitavissa olleen lisäviivästymisen vuoksi.
Rakennustyön vastaava mestari on 10.4.2014 tarkastanut kantajan sii¬ hen mennessä tekemän toimituksen ja arvioinut sen valmiusasteen.
Hänen mukaansa toimituksessa on ollut useita puutteita tai vikoja. Val¬ miusastetodistuksen 12.8.2014 mukaan kantajan toimituksen valmius¬ aste on ollut toimituksen päättyessä vain 36 %.
Oikeudelliset perusteet
Vastaajalla on ollut kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:n mukaiset edellytykset purkaa sopimus kantajan viivästyksen vuoksi, koska viivästys on kestänyt sopimuksen purkamisen hetkellä jo pidempään kuin 60 päi¬ vää, viivästys on ollut olennainen ja siitä on aiheutunut vastaajalle olen¬ naista haittaa.
Kantaja on viivästynyt ensin rakennuslupahakemuksen edellyttämien suunnitelmien toimittamisessa, koska ne eivät ole olleet valmiita edes sopimuksen mukaiseen toimitusajankohtaan lokakuun 2013 alkuun mennessä.
Sen jälkeen kantaja on viivästynyt toimituksessa, koska kantaja ei ole tehnyt sitä sopimuksen mukaisessa kuudessa viikossa tuotantopiirustusten hyväksymisestä 5.12.2013.
Vastaajan vastuu viivästymisestä rajoittuu ainoastaan perustusten val¬ mistumisen viivästymiseen. Se on oikeuttanut kantajan enintään sitä viivästystä vastaavaan kahden viikon lisäaikaan toimituksen tekemises¬ sä.
Kantaja on viivästynyt edelleen siitäkin uudesta aikataulusta, joka oli sovittu työmaakokouksessa 30.1.2014 ja jonka mukaan kantajan toimi¬ tuksen olisi tullut olla valmis 28.2.2014 mennessä.
Kantajan esittämän viimeisimmän aikataulun mukaan toimitus olisi val¬ mistunut vasta kesäkuun 2014 lopussa.
Toimitus on sopimuksen purkamiseen mennessä viivästynyt olennai¬ sesti. Kantajan toimituksen valmiusaste on ollut silloin vasta 36 %.
Vastaajalla ei ole sopimuksen purkamisen johdosta maksuvelvollisuutta kantajaa kohtaan.
Lisäksi kannevaatimusta 1 vastaava lasku ei ole sopimuksen purkami¬ seen mennessä erääntynyt maksettavaksi, koska laskun maksamisen perusteena on ollut työmaakokouksen 30.1.2014 mukaan, että betoni¬ elementit on asennettu eristyksineen. Kantajan tekemästä asennukses¬ ta on puuttunut kokonaan eristykset vielä silloinkin, kun vastaaja on 7.4.2014 purkanut sopimuksen.
Kannevaatimusta 2 vastaavat ikkunat ja ovet eivät ole osapuolten sopi¬ muksen mukaisia vaan toisenlaisia, minkä vuoksi sitä vastaavalle saa¬ tavalle ei ole senkään vuoksi maksuperustetta. Toisin kuin kantaja väit¬ tää, vastaaja ei ole tilannut kantajalta erikseen niitä ikkunoita ja ovia, jotka kantaja on ilmoittamansa mukaan tammikuussa 2014 tilannut suomalaiselta toimittajalta. Kantaja ei myöskään ole näyttänyt maksa¬ neensa sen kannevaatimuksen 2 perusteena olevien ikkunoiden ja te¬ rassin ovien hankintahintaa.
Kanteessa ei ole yksilöity kannevaatimuksen 3 perustetta.
Kantajalle ei voi voinut syntyä toimituksesta mitään kannevaatimuksen 4 mukaista myyntikatetta, koska toimitus on viivästynyt pahasti.
Vastaaja on sopimuksen purkamiseen mennessä maksanut kantajalle toimituksesta 79.898 euroa, mikä ylittää toimituksen arvon purkamisen hetkellä.
Toimituksen lopullinen kauppahinta osapuolten sopimien muutosten jäl¬ keen olisi ollut 165.378,60 euroa, josta määrästä kantajan toimituksen 36 %:n valmiusastetta vastaava määrä on 59.536,50 euroa.
Sen perusteella vastaaja on maksanut toimituksesta kantajalle noin
20.00 euroa liikaa. Lisäksi vastaajalle on aiheutunut kantajan viiväs-
tyksestä kuluja ainakin neljän kuukauden ylimääräisiä vuokrakustan¬ nuksia vastaavat 3.060 euroa, kun talon valmistuminen on kantajan vii¬ västyksen vuoksi viivästynyt. Näillä perusteilla kantajalla ei voi olla toi¬ mituksestaan enää saatavaa vastaajalta.
Vastaaja ei ole joka tapauksessa myöskään saanut kantajan toimituk¬ sesta sopimuksen purkamisen johdosta sellaista etua tai hyötyä, joka ylittäisi arvoltaan sen 79.898 euron hinnan, jonka vastaaja on maksa¬ nut kantajan siihen mennessä tekemästä toimituksesta kantajalle. Sen vuoksi kantajalla ei voi olla sopimuksen purkamisen johdosta myös¬ kään edunpalautussaatavaa vastaajalta.
Vastakanteen perusteet
Tosiseikat
Sopimuksen mukainen talopakettitoimitus on viivästynyt olennaisesti. Sopimuksen mukainen alkuperäinen toimitusaika viikolla 40 (30.9 - 6.10.2013) ei ole toteutunut kantajan vastuulla olevista syistä. Kantaja ei ole tehnyt toimitusta myöskään sopimuksen mukaisessa kuuden vii¬ kon ajassa siitä, kun tuotantopiirustukset on hyväksytty 5.12.2013. Sen jälkeen kantaja on 30.1.2014 sitoutunut tekemään toimituksen 28.2.2014 mennessä (sisätyövalmius). Sekään ei ole toteutunut.
Vastaaja on purkanut sopimuksen viivästyksen perusteella 7.4.2014, jolloin kantajan siihen mennessä tekemän toimituksen valmiusaste on ollut 36 prosenttia. Tehdyn toimituksen arvo on ollut valmiusasteen pe¬ rusteella 59.536,50 euroa (36 % 165.378,60 eurosta). Vastaaja on si¬ ten maksanut kantajalle toimituksesta 20.361,50 euroa liikaa (79.898 euroa - 59.536,50 euroa).
Kun talon valmistuminen on kantajan viivästyksen vuoksi viivästynyt, vastaajalle on aiheutunut ylimääräisiä asunnon vuokrakuluja ainakin neljän kuukauden ajalta. Vastaaja on maksanut siltä ajalta vuokraa 766,50 euroa kuukaudessa eli yhteensä 3.066 euroa.
Oikeudelliset perusteet
Vastaaja on ollut kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:n nojalla oikeutettu purkamaan sopimuksen kantajan viivästyksen vuoksi.
Kantajan sopimuksen purkamiseen mennessä tekemän toimituksen arvo on ollut toimituksen valmiusasteen perusteella enintään 59.536,50 euroa. Kantaja on velvollinen maksamaan vastaajalle takaisin sen määrän ylittävän osuuden vastaajan sopimuksen purkamiseen men¬ nessä maksamasta kauppahinnasta.
Vastaaja on kuluttajansuojalain 9 luvun 11 §:n mukaan oikeutettu kor¬ vaukseen vahingosta, joka vastaajalle on aiheutunut kantajan viivästyk¬ sestä. Vastaajalle on aiheutunut viivästyksen johdosta vahinkoa ylimääräisistä asunnon vuokrakustannuksista.
Lisäksi vastaaja on kuluttajansuojalain 9 luvun 9 §:n nojalla oikeutettu vakiokorvaukseen viivästyksestä. Vakiokorvauksen määrä on ensim-
mäiseltä viivästyskuukaudelta 0,5 prosenttia viivästyneen toimituksen arvosta ja sen jälkeen 1 prosentti viivästyneen toimituksen arvosta kul¬ takin alkaneelta viivästysviikolta.
Vakiokorvauksen enimmäismäärä 10 prosenttia toimituksen kokonais¬ arvosta 165.378,60 eurosta eli 16.537,86 euroa on tullut täyteen, kun kantaja ei ole tehnyt toimitusta vuoden 2013 loppuun mennessä.
Jos katsotaan, että toimitus on viivästynyt vasta 28.2.2014 lukien, va¬ kiokorvauksen enimmäismäärä 10 prosenttia toimituksen tekemättä jääneestä arvosta 105.842,10 eurosta (165.378,60 - 59.536,50 euroa) eli 10.584,21 euroa on niin ikään tullut täyteen.
VASTAUS VASTAKANTEESEEN
Txx Ky on 20.3.2015 antamassaan vastauksessa kiistänyt vastakanteen sekä perusteeltaan että määrältään.
Vastauksen perusteet Vastaajan väite kantajan viivästymisestä taloelementtien toimittamista sekä asennus- ja talon rakennustyötä koskevasta sopimussuoritukses¬ ta sekä väite vastaajan liikamaksusta on kokonaan perusteeton.
Taloelementtien toimitus on sovittu sopimuksen mukaan arvioituna ai¬ katauluna (todennäköinen toimitusajankohta) tapahtuvaksi 6 viikkoa tuotantopiirustusten hyväksymisestä ja kalenteriviikolla 40/2013. Kun vastaajan vastuulla olevien sopimusmuutosten (mm. autokatosraken¬ nus), rakennusluvan hakemisen ja perustusten tekemisen viivästymis¬ ten vuoksi toimitus on saapunut työmaalle vasta 20.1.2014, osapuolet ovat sopineet 30.1.2014 pidetyssä työmaakokouksessa uudesta asen¬ nus- ja talon rakennustyötä koskevasta aikataulusta.
Kantaja ja vastaaja ovat 30.1.2014 sitoutuneet uuteen kokonaistoimi¬ tuksen valmistumista koskevaan arvioituun aikatauluun, jonka mukaan valmistumisajankohta oli 31.5.2014. Kun kantajan suorittama asennus¬ ja talon rakennustyö olisi saatettu kokonaan valmiiksi kalenteriviikolla 26, joka ylittää muutamalla viikolla sovitun tavoiteajan, kantaja ei ole viivästynyt suorituksessaan. Kantajalla on ollut oikeus ylittää sovittu valmistumisajankohta 31.5.2014 kohtuullisella lisäajalla, koska ajan¬ kohta on ollut luonteeltaan tavoitteellinen (arvioitu aika).
Lisäksi rakennuskohteen sisätyövalmius on saavutettu arvioajassa 28.2.2014, jolloin vastaaja olisi voinut halutessaan aloittaa seinien ta¬ soittamisen. Jos vastaaja olisi halunnut aloittaa sisätöiden tekemisen, elementteihin kiinnitetyt tuet olisi voitu purkaa välittömästi 28.2.2014.
Tämän lisäksi vastaajan rakennusmääräyksiin perustumattomat ylä¬ pohjan eristeeseen ja sen vertailuarvoon (u-arvo) liittyvät vaatimukset ja sopimusmuutokset ovat muuttaneet toimitusaikataulua, josta vastuu on kokonaan vastaajalla.
Vastaajan tekemä arvonmääritys on virheellinen, koska se perustuu ai¬ noastaan valmiusastetodistukseen ja siinä todettuihin lukuihin talon sen hetkisestä valmistumisen asteesta. Valmiusastetodistus ei suoraan osoita, mikä on kantajan työn ja toimituksen arvo sopimuksen purkautumishetkellä 7.4.2014 ja mikä on vastaajan kantajan suorituksesta saama taloudellinen hyöty. .
Vastaaja on maksanut sopimuksen purkautumishetkeen mennessä
kantajalle yhteensä 79.898 euroa (ennakkomaksu ja toimitusmaksu 1). Toimitusmaksua 2 koskevat työsuoritukset ovat olleet betonielement¬ tien asentamisen jälkeisiä eristystöitä lukuunottamatta 7.4.2014 suori¬ tettuna. Niitä koskeva lasku ja työn arvo on ollut määrältään 36.557,36 euroa.
Vastaajan maksamaa 79.898 euroa ja erääntynyttä saatavaa 36.557,36 euroa koskeva kantajan suoritus on eriteltynä seuraava:
- yläpohjat (ullakon lattia)
- ulkoseinät (lukuunottamatta lämmöneristettä)
- tilanjako-osat (betoniset sisäseinät)
- sähköosat ja sähköjärjestelmät
- hankkeen ja rakentamisen johtotehtävät ja työmaatehtävät
- suunnittelutehtävät (koko tuotantosuunnittelu ja rakennepiirustukset)
Vastaajan ennakkomaksun ja toimitusmaksu 1:n määrä 79.898 euroa ja toimitusmaksu 2:n määrä 36.557,36 euroa vastaavat kantajan teke¬ män työn ja toimituksen arvoa.
Kun kantaja ei ole viivästynyt sopimussuorituksessaan ja kantaja ei ole saanut liikamaksua vastaajalta, vastaajan maksusuorituksen palautta¬ miseen, vahingonkorvaukseen ja vakiokorvaukseen perustuvat vaati¬ mukset ovat perusteettomia.
RATKAISTAVAT SEIKAT JA NIITÄ KOSKEVA NÄYTTÖVELVOLLISUUS
1.Onko kantaja viivästynyt kaupan kohteena olleessa toimituksessa (elementtien toimittaminen + niiden asennus- ja rakennustyöt talon si¬ sätyövalmiuteen asti) olennaisesti vastaajasta riippumattomasta syys-
tä.?
Onko vastaaja oikeutettu kantajan viivästyksen johdosta vakiokorvaukseen ja onko vastaajalle aiheutunut kantajan viivästyksestä vakiokorvauksen määrän ylittävä vahinko?
Kantajalla on ollut näyttövelvollisuus toimituksensa oikea-aikaisuudesta siihen nähden, mitä toimitusajasta on kauppaa tehtäessä sovittu (kaup¬ pakirja 13.6.2013) tai sen jälkeen erikseen sovittu uudelleen (työmaa¬ kokous 30.1.2014).
Vastaajalla on ollut osaltaan näyttövelvollisuus toimituksen tekemisen edellytyksenä olleiden omien velvollisuuksiensa (sähkö- ja lvi-suunnitel¬ mien tekeminen, rakennusluvan hakeminen ja rakennuksen perustus¬ ten tekeminen) täyttämisestä, koska kantaja on väittänyt, että vastaaja on laiminlyönneillään viivästyttänyt toimituksen tekemistä.
Kantajalla on ollut näyttövelvollisuus siitä väitteestään, että vastaaja on tilannut toimitukseen sen kuluessa muutoksia, jotka ovat viivästyttäneet toimituksen tekemistä (poikkeava elementtimateriaali, poikkeava ikku¬ na- ja ovitilaus sekä poikkeava ullakkotilan välipohjan ja yläpohjan läm-
möneristys).
Vastaajalla on ollut näyttövelvollisuus kantajan viivästyksestä aiheututuneesta hinnan perusteesta ja määrästä siltä osalta kuin vahingon määrä ylittää vakIok0Nauksen määrän.
2. Onko kantajalla vastaajalta kannevaatimuksen 1 mukainen saatava 7.4.2014 mennessä tekemistään elementtien asennustöistä (2. toimi¬ tusmaksu vähennettynä lämmöneristyksen osuudella)?
Kantajalla on ollut näyttövelvollisuus siitä, että se ei ole saanut kantajal¬ ta vastiketta kannevaatimuksen 1 perusteena olevista asennustöistä, vaikka vastaaja on maksanut kantajalle toimituksesta 7.4.2014 men¬ nessä yhteensä 79.898 euroa (ennakkomaksu+ 1. toimitusmaksu).
3. Onko kantajalle aiheutunut sopimuksen purkamisesta 7.4.2014 kan¬ nevaatimuksen 2 mukainen ikkuna- ja ovitoimitusta koskeva vahinko (kantajan ikkuna- ja ovitilaus 21.1.2014)?
Kantajalla on ollut näyttövelvollisuus siitä, että vastaaja on tilannut kan¬ tajalta ikkuna- ja ovitoimituksen, joka ei ole sisältynyt kaupan kohteena olleen talotoimituksen tavanomaiseen sisältöön, ja että kantajalle on ai¬ heutunut siitä tilauksen hintaa vastaava vahinko.
4. Onko kantajalle aiheutunut sopimuksen purkamisesta 7.4.2014 kan¬ nevaatimusten 3 ja 4 mukaiset vahingot?
Kantajalla on ollut näyttövelvollisuus kaupan mukaista toimitusta vas¬ taavasta myyntiprovisiosta ja myyntikatteesta sekä niiden menettämi¬ sestä.
5. Onko vastaaja maksanut kantajan 7.4.2014 mennessä tekemästä toimituksesta enemmän kuin mikä on ollut vastaajan saaman toimituk¬ sen aNo vastaajalle.
Vastaajalla on ollut näyttövelvollisuus palautusvaatimuksen perustees¬ ta ja määrästä.
Kantajalla on ollut osaltaan näyttövelvollisuus siitä, että 7.4.2014 men¬ nessä tehty toimitus on vastannut arvoltaan ainakin vastaajan maksa¬ maa määrää 79.898 euroa.
TODISTELU
Kantajan todisteet
K1. kauppakirja xx
K2. työmaakokouksen 30.1.2014 pöytäkirja K3. kantajan sähköposti 4.4.2014 vastaajalle
K4. kantajan lasku 17.3.2014 nro 28 vastaajalle
K5. LI Ky:n tilausvahvistus kantajalle 22.1.2014 K6. kantajan vaatimuskirjelmä vastaajalle 30.4.2014
K7. Taloxxx-kustannusarvio
Vastaajan todisteet
V1. kauppakirja xx (= K1) ja kauppakirjan liitteenä oleva tarjous 24.5.2013
V2. kauppakirjan liitteenä oleva toimitus- ja rakennussisällöt 2/2012-
V3. työmaakokouksen 30.1.2014 pöytäkirja(= K2) V4. työmaakokouksen 6.2.2014 pöytäkirja
V5. LI Ky:n tilausvahvistus 22.1.2014 kantajalle(= K5)
V6. muistio runkourakan (= kantajan toimitus) tarkastuksesta 10.4.2014
V7. valmiusastetodistus 12.8.2014
V8. kantajan sähköposti 4.4.2014 vastaajalle(= K3)
V9. kantajan sähköposti 1.4.2014 vastaajalle
V10. rakennusvalvonnan aloituskokouksen 26.11.2013 pöytäkirja
V11. vastaajan sähköposti 22.10.2013 kantajalle
Kantajan henkilötodistelu
1. kantajan edustaja lK
2. vastaaja HB
3. todistaja JP
4. todistaja LA
Vaistaaja henkilötodistelu
1. vastaaja HB
2. todistaja IK
3. todistaja AH
4. todistaja VV
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Esitetty selvitys
Kaupan kohde ja sen mukaisen talotoimituksen sisältö
Kauppakirjan xx (K1, V1) mukaan vastaaja on ostanut kantajalta kantajan tarjouksen 24.5.2013 mukaisen toimituksen, jonka "toimi¬ tussisältö" on ollut "Lukkovalmis" viitaten tarjouksen liitteeseen 2.
Kaupan kohde on siis määritelty kauppakirjan liitteenä olevissa sopi¬ musasiakirjoissa, joita ovat kantajan mainittu tarjous 24.5.2013 (liite 1) ja Toimitus- ja rakennussisällöt 02/2012 -esite (liite 2).
Tarjouksen 24.5.2013 (V1) mukaan kaupan kohteena on ollut "arkkiteh¬ din valmistamien piirustusten mukainen valmistalo (liite 1)", jonka toimi¬ tuksen laajuus on ollut mainitun "toimitus- ja rakennussisällöt 02/2012 erittelyn (liite 2)" mukainen.
Tarjouksen liitteenä (liite 1) olevan pohjapiirroksen ja leikkauspiirroksen mukaan talo on yksikerroksinen. Talossa on harjakatto, jonka toinen lape on toista lapetta korkeammalla. Korkeamman lappeen alla on noin seisomakorkuinen (keskellä lapetta noin 180 cm) ullakkotila. Ullakko on varastotilaa.
Tarjouksen mukaan käsirahan maksamista vastaan "asiakas saa toi¬ mittajalta tarvittavat suunnitelmat ja nimetyt pääsuunnittelijat rakennusluvan hakemista varten".
Toimitus on edellyttänyt rakennuspaikalta "suunnitelman mukaan val¬ mistettua perustusta tai kellaria", jonka "toteutuksesta vastaå tilaaja",el- leivät osapuolet erikseen muuta sovi. · ·
Edelleen tarjouksen mukaan "kaupanteon jälkeen tehtävät toimitus- ja rakennussisältöä koskevat muutokset vaikuttavat suoraan hintaan" joko hintaa lisäävästi tai hyvityksenä kauppahinnasta. "Lopullinen maksetta¬ va hinta tarkistetaan viimeisessä suunnittelukokouksessa asiakkaan vahvistaessa allekirjoituksellaan varsinaiset tuotantopiirustukset. Ennen kuin kyseiset tuotantopiirustukset voidaan tehdä, talolle pitää olla myönnetty rakennuslupa."
Tarjous on edellyttänyt "toimitusta kuluvan vuoden aikana". Tarjouksen mukaan toimitusaika on ollut "kuusi viikkoa tuotantopiirustuksien hyväk¬ symisestä".
Tarjouksen on antanut kantajayhtiön edustajana JT Oy, joka on sittemmin jäljempänä todetulla tavalla toiminut työmaalla alkuvuonna 2014 kantajan lukuun toimitukseen kuuluneiden asennus- ja ra¬ kennustöiden pääurakoitsijana.
Tarjouksessa ja kauppakirjassa viitatun Toimitus- ja rakennussisällöt 02/2012 -esitteen (V2) mukaan kaupan rakennussisältönä ovat olleet "Lukkovalmis"-valmiusasteeseen (I/IV) sisältyvät asennus- ja rakennus¬ työt, joihin ovat kuuluneet elementtiulkoseinät (eristeineen), kattoraken¬ teet- ja eristeet, vesikate sadevedenpoistojärjestelmineen, sisäportaat ja sisäseinät, sisäänkäyntikatokset, välipohjat, ikkunat ja ovet sekä säh¬ kö- ja vesikalusteasennusten valmistelu ja tarvittavat telineet.
Lukkovalmis-valmiusasteen rakennussisällössä on siten ollut kysymys talon ulkoseinärungon (eristeineen ja julkisivurappauksineen), ullakon osalla olevan välipohjan ja talon katon (vesikatteineen ja ränneineen) rakentamisesta valmiiksi sekä lisäksi sisäseinien rakentamisesta.
Se on merkinnyt talon valmiiksi rakentamisen kannalta sitä, että talon rakentamista on ollut mahdollista jatkaa siitä valmiusasteesta sellaise¬ naan talon asuintilojen sisäpuolisilla rakennustöillä.
Lisäksi toimitussisältöön ovat esitteen mukaan kuuluneet talon arkki¬ tehtisuunnittelu sekä tarvittavat rakennus- ja tuotantopiirustukset.
Kauppakirjan liitteenä olevan "Kauppakirjan tarkennukset" -liitteen (K1, V1) mukaan osapuolet ovat lisäksi kaupanteossa 13.6.2013 sopineet erikseen tietyistä muutoksista toimitus- tai rakennussisältöön ja niiden vaikutuksesta kauppakirjan mukaiseen kauppahintaan (170.007 euroa).
Tarkennusten mukaan osapuolet ovat kaupanteossa sopineet, että ta¬ lon ulkoseinärunko tehdään betonielementeistä(+ 10.000 euroa), si¬ säänkäyntikatoksen räystästä pidennetään (+ 748 euroa) ja ovien ja ik¬ kunoiden toimitusta muutetaan ("vain yksi terassinovi ja ikkunamuutok¬ set (- 2.627 euroa), makuuhuoneen ikkunat rullaikkunaluukulla, sisäovi¬ toimitus ilman asennusta vakio-ovin(+ 1.260 euroa)").
Kauppahinnaksi on siten näiden muutosten myötä silloin tullut 179.388
euroa (170.007 + 10.000 + 748 -2.627 + 1.260).
Sanotun Toimitus- ia rakennussisällöt -esitteen mukaan kyseisen val¬ mistalon elementeistä rakennettavat ulkoseinät, katto ja välipohjat ovat puurakenteisia, jolloin lämmöneriste on puurakenteen sisällä (s. 4, koh¬ ta 1. Ulkoseinä, s. 6, kohdat 6. Kattorakenteet ja 7. Katon lämpöeristeet ja s. 9, kohta 15; Välipohja). Talon ikkunat ja terassiovet ovat talotoimit¬ tajan valmismalleja (s. 9, kohta 17. Ikkunat ja terassinovet).
HB, hänen puolisonsa IK ja kantajayhtiön toimi¬ tusjohtaja lK ovat kertoneet ulkoseinäelementtien vaihtamisesta betonisiin elementteihin, että B ja K olivat olleet kaupasta neuvoteltaessa kiinnostuneita puurakenteisen talon ohella myös kivirakenteisesta talosta. Sen vuoksi K oli tehnyt heille heidän muistamansa mukaan ennen kauppaa keväällä 2013 tarjouksen myös betonielementtirakenteisesta talotoimituksesta. He olivat saaneet samoihin aikoihin myös muilta toimittajilta useamman kilpailevan tarjouksen sekä puu- että kivirakenteisesta valmistalosta.
Kuten edellä on todettu Kauppakirjan tarkennukset -liitteestä, elementti¬ rakenteen vaihtamisesta oli sovittu kaupantekotilaisuudessa ja osapuo¬ let olivat neuvotelleet sen hintavaikutukseksi, että kauppahinta lisään¬ tyy sen johdosta 10.000 eurolla.
Kn mukaan hänen betonielementeistä haluamansa lisähinta olisi ollut 16.000 euroa, mutta hän oli suostunut alentamaan hinnan
10.000 euroon, koska kyseessä oli kantajayhtiön ensimmäinen betoni¬ elementeillä toteutettava valmistalokohde Suomessa ja siitä oli kanta¬ jalle hyötyä jatkomarkkinoinnissa. Lisäksi hinnan alentaminen oli ollut mahdollista, kun kantajan ei ollut tarvinnut käyttää kaupassa myynti¬ edustajaa ja kantaja oli siten välttynyt myyntiedustajalle kuuluvan myyntiprovision tilittämiseltä kauppahinnasta.
Betonielementtirakennetta koskeva muutos ei ollut kuitenkaan merkin¬ nyt muutosta edellä mainittuihin kauppakirjan liitteenä oleviin sopimus¬ asiakirjoihin, jotka ovat siis perustuneet puuelementtirakenteisen val¬ mistalon toimittamiseen. Kaupan kohteena ollut toimitus- ja rakennussi¬ sältö on ollut edelleen niiden mukainen.
Kn mukaan kantajayhtiö oli siihen mennessä vuonna 2013 myynyt vain puuelementtirakenteisia valmistaloja sopimusasiakirjojen mukaisen konseptin (Saksasta toimitettavat "H"-valmistalot) ja markkinointiaineiston puitteissa, minkä vuoksi kantajayhtiö oli tilannut tämän kohteen betonielementit toiselta elementtivalmistajalta kuin ta¬ vanomaiselta toimittajaltaan. Muutoin toimitus voitiin kuitenkin hänen mukaansa edelleen tehdä sanottua puuelementtitaloa koskevien sopi¬ musasiakirjojen mukaisesti.
K on lisäksi kertonut, että kun osapuolet olivat aikaisemmin vuonna 2013 keskustelleet tarjouksesta tai kaupasta, hän oli esitellyt Blle ja Klle kustannuslaskelmaohjelman, jolla oli ollut mahdollista arvioida ja laskea Bn koko talonrakennushankkeen kustannuksia ja siten myös kantajan valmistalotoimituksen kustannuksia osa¬ na rakennuttamisen kokonaiskustannuksia. Kyseessä oli internetissä käytettävissä oleva TP-niminen ohjelma.
Kantaja on esittänyt kyseisestä ohjelmasta T2000 -kustannusarvio¬ tulosteen 20.3.2015 (K7) osoittamaan Bn talohankkeen kustannuksia. Kn mukaan hän on tehnyt tulosteen mukaisen laskelman tosiasiassa jo vuonna 2013 kauppaa 13.6.2013 varten, vaikka laskelmaan on tulostunut nyt automaattisesti myöhempi tulostuspäivän 20.3.2015 päiväys. Hän on olettanut, että laskelma on ollut hänellä esillä myös kaupantekotilaisuudessa 13.6.2013, vaikka hän ei olekaan enää muistanut varmasti, onko se ollut silloin esillä tai onko sitä käyty silloin läpi. Hän on kertomansa mukaan lisännyt laskelmaan myös 13.6.2013 sovitun 10.000 euron lisäkustannuksen betonielementeistä kohtaan "Käyttäjän lisäämät kustannukset". Laskelmassa lukee siinä kohdassa 11.400 euroa.
B ja K eivät ole muistaneet, että kustannuslaskelmaa olisi ollut kaupasta neuvoteltaessa tai kaupanteossa 13.6.2013 esillä. Myös¬ kään jäljempänä mainittavalla LAlla ei ole ollut siitä muistikuvia. Bn ja Kn mukaan K oli aikaisemmin keväällä 2013 sinänsä maininnut heille asianomaisesta internetissä käytettävissä olevasta laskentaohjelmasta. He olivat silloin lyhyesti tutustuneet ohjelmaan, mutta sitä ei ollut kuitenkaan käytetty, kun kaupasta oli myöhemmin puhuttu tai neuvoteltu.
Kyseinen TP-ohjelma mainitaan sinänsä jäljempänä käsiteltävässä työmaakokouksen 30.1.2014 pöytäkirjassa, jonka mukaan kokouk¬ sessa "päädyttiin TP laskelmien perusteella (In tuloste 30.1.2014), että toimituksen kokonaisarvo asennuksineen olisi nyt n.
100.000 euroa", josta tulisi vielä vähentää "ulkoseinien eristeet, betoni¬ valut ja asennukset", joita ei ollut vielä toimitettu.
Asiassa on jäänyt epäselväksi, onko ja miten TP-ohjelma ollut mukana kauppaneuvotteluissa tai vaikuttamassa kaupan 13.6.2013 lo¬ pulliseen kauppahintaan ja mikä merkitys sillä tai kantajan ohjelmasta nyt esittämällä tulosteella (K7) voisi tässä asiassa olla. Tulosteesta ei ole sellaisenaan pääteltävissä kantajan 7.4.2014 mennessä tekemän toimituksen todellisia kustannuksia tai kantajan tekemän toimituksen arvoa vastaajalle.
Talotoimituksen toimitusaika
Kauppakirjan tarkennukset -liitteen (K1, V1) mukaan osapuolet ovat kaupanteossa 13.6.2013 sopineet erikseen toimitusajasta, että "sovittu todennäköinen toimitusajankohta" on sen vuoden viikko 40 ("KV 40/2013"). Tarkemman toimitusajankohdan osalta liitteessä on mainittu "tuotantopiirustusten hyväksyntä min. 6 vk ennen toimitusta" ja että "tehdas vahvistaa toimitusajankohdan tuotantopiirustusten hyväksymi¬ sen yhteydessä". Lisäksi osapuolet ovat sopineet, että "ostaja toimittaa sähkö- ja LVI-suunnitelmat".
Toimitusaikaa koskeva sopimusehto on siten ostajan kannalta vastan¬ nut edellä käsitellyn tarjouksen 24.5.2013 mukaista toimitusaikaa, joka
on ollut "kuusi viikkoa tuotantopiirustuksi n hyväksymisestä".
Kn mukaan hän oli kaupantekotilaisuudessa 13.6.2013 ilmoittanut Blle ja Klle, että talotoimitus saadaan mahdollisesti tehtyä valmiiksi vielä jouluun 2013 mennessä, jos rakennuslupahakemus aadaan tehtyä heti kaupan tekemisen jälkeen ennen kesälomia ja Bn talonrakennushanke etenee muutenkin optimaalisesti. Hän oli ilmoittanut myös, että jos rakennusluvan saaminen tai tuotantopiirustusten hyväksyminen viivästyvät, toimitusta ei saada tehtyä jouluun mennessä ja toimitus siirtyy seuraavalle vuodelle.
Hänen mukaansa kaupassa 13.6.2013 sovittu toimitusaika (viikko 40 ja aikaisintaan kuuden viikon kuluessa tuotantopiirustusten hyväksymi¬ sestä) on ollut ainoastaan tavoitteellinen ja se on sellaisenakin tarkoit¬ tanut vain elementtien toimittamista työmaalle. Se ei ole koskenut lain¬ kaan toimituksen rakennussisältöä eli elementtien asentamista paikoil¬ leen ja niiden jälkeisiä muita kauppaan kuuluneita rakennustöitä.
Valmistalotoimituksen "toimitussisältö" ja "rakennussisältö" ovat hänen mukaansa aina kaksi eri asiaa ja niille on eri toimitusajat. Kauppakirjan tarkennukset -liitteessä mainittu toimitusaika on siis hänen mukaansa koskenut vain toimitussisältöä eli valmistalon elementtien toimittamista työmaalle.
Elementtien valmistamiseen tehtaalla ja toimittamiseen tehtaalta työ¬ maalle kuluu hänen mukaansa yleensä sama noin muutaman viikon aika riippumatta siitä, ovatko elementit puu- vai betonirakenteisia. Sen vuoksi talon elementtirakenteen vaihtaminen betoniseksi ei ollut hänen mukaansa edellyttänyt, että toimitusajasta sovittaisiin toisin kuin puu¬ elementtitalon osalta.
Betonielementtirakenteisen talon asennus- ja rakennustöissä kuluu hä¬ nen mukaansa aikaa noin neljä kuukautta. Talviaikaan rakennusaika on yleensä vielä pidempi. Silloinkin, kun valmistalo rakennetaan puuele¬ menteistä, asennus- ja rakennustöissä kuluu aikaa yleensä noin kaksi kuukautta.
Hänen käsityksensä mukaan B ei ollut näin ollen voinut jäädä kau¬ pantekotilaisuudessa siihen käsitykseen toimitusajasta, että koko val¬ mistalotoimitus voisi olla valmis jo viikolla 40 tai myöskään kuudessa viikossa tuotantopiirustusten hyväksymisestä.
Talotoimituksen rakennussisällön valmistumisajankohdasta ei ole hä¬ nen mukaansa ylipäänsä sovittu kaupassa sitovasti mitään, koska niiltä osin osapuolilla oli ollut kauppaa tehtäessä ainoastaan tavoitteena, että toimitus voisi olla optimiolosuhteissa valmis jouluun 2013 mennessä.
Kauppaan kuuluneiden rakennustöiden valmistumisen ajankohta on hänen mukaansa jäänyt riippumaan täysin Bn talonrakennushankkeen yleisestä etenemisestä ja siitä, mihin vuodenaikaan asennus- ja rakennustöitä päästäisiin lopulta työmaalla tekemään.
B ja K eivät ole muistaneet, että K olisi kaupantekotilaisuudessa 13.6.2013 puhunut elementtien toimittamisen jälkeisten rakennustöiden kestosta edellä todetulla tavalla. He olivat olleet
sen sijaan siinä käsityksessä, että elementtitalon rungon pystyttäminen siihen liittyvine rakennustöineen on mahdollista tarjouksen mukaisessa kuuden viikon toimitusajassa siitä, kun elementtien tuotantopiirustukset hyväksytään. Kn muistaman mukaan myös heidän keväällä
2013 saamissaan muiden talopakettitoimittajien tarjouksissa toimitusai¬ ka oli ollut kestoltaan samaa luokkaa.
Rakennusarkkitehti LA oli ollut kaupantekotilaisuudessa 13.6.2013 läsnä, koska K oli pyytänyt saada käyttää tilaisuuteen An toimiston neuvotteluhuonetta ja osapuolet olivat pyytäneet Ata rakennushankkeen pääsuunnittelijaksi rakennusluvan hakemista varten. Hänen tehtäväkseen oli silloin sovittu, että K toimittaa hänelle tarvittavat rakennuspiirustukset rakennuslupahakemusta varten ja A tekee hakemukseen tarvittavan asemapiirroksen.
Kertomansa mukaan A ei ollut oman roolinsa vuoksi keskittynyt kaupantekotilaisuudessa siihen, mitä osapuolet olivat kaupanteossa mahdollisesti puhuneet kaupan kohteesta tai ehdoista, minkä vuoksi hänellä ei ole muistikuvia siitä, mikä oli ollut kaupan tarkempi sisältö tai toimitusaika tai mihin aineistoon kaupanteko oli perustunut.
Toimituksen alkaminen
A oli kertomansa mukaan saanut Klta slovenialaisen arkkitehdin tekemät talon rakennuspiirustukset elokuussa 2013, jolloin hänelle oli ilmennyt, että piirustukset eivät olleet sopineet sellaisinaan rakennuslupahakemuksen edellyttämiksi pääpiirustuksiksi.
Sen vuoksi A oli tehnyt talosta hakemusta varten myös pääpiirustukset sen lisäksi, että hän oli tehnyt edellä mainitun asemapiirroksen, joka oli ollut alunperin hänen tehtävänään. Hän oli tehnyt pääpiirustukset edellä mainittujen Klta saamiensa rakennuspiirustusten pohjalta.
Samalla A oli hakemusta varten selvittänyt Bn pyynnöstä mahdollisuutta toteuttaa tontille erillinen autokatosrakennelma lähelle tontin rajaa, mutta tontin rajanaapuri ei ollut suostunut siihen, minkä vuoksi B oli luopunut autokatoksesta ja A oli sen sijasta suunnitellut tontille talossa kiinni olevan varaston.
A oli jättänyt rakennuslupahakemuksen Espoon rakennusvalvontaan xx ja saanut tietää lupakäsittelijältä, että hakemus tultaisiin todennäköisesti käsittelemään ja ratkaisemaan 7.11.2013.
An mukaan autokatos- tai varastorakennuksen suunnittelu elo¬ syyskuussa 2013 rakennuslupapiirustusten tekemisen yhteydessä ei ollut viivästyttänyt hakemuksen tekemistä. Syynä sille, miksi hakemus¬ ta ei ollut mahdollista tehdä aikaisemmin, oli ollut, että talosta elokuus¬ sa 2013 saadut rakennuspiirustukset eivät olleet käyneet sellaisinaan rakennuslupapiirustuksiksi.
Hakemuksen tekemisen jälkeen Alle oli vielä ilmennyt, että hänen saamiensa rakennuspiirustusten pohjalta tehtyjen pääpiirustusten
mukainen talon pinta-ala oli ollut 15 neliömetriä talon todellista suunni¬ teltua kokoa pienempi, minkä vuoksi piirustukset oli tullut korjata. Hän oli tehnyt kiireellisesti uudet piirustukset ja toimittanut ne lupakäsitteli¬ jälle korvaamaan hakemuksen aikaisemmat piirustukset. Siitä ei ollut aiheutunut viipymää hakemuksen käsittelyaikaan, koska korjaus oli ol¬ lut mahdollista tehdä vielä sanotulla tavalla kesken hakemuksen käsit¬ telyn.
Rakennuslupa oli saatu lupakäsittelijän ilmoittamassa ajassa xxx. An mukaan rakennuslupahakemuksen käsittely oli sujunut nopeasti, kun lupa oli saatu jo noin kuudessa viikossa hakemuksen tekemisestä. Espoon rakennusvalvonnassa hakemusten käsittely kestää yleensä kahdesta kolmeen kuukautta.
Osapuolet olivat jakaneet An pääsuunnittelijan tehtävästään las¬ kuttaman palkkion maksamisen keskenään siten, että kantaja oli vas¬ tannut niistä toimenpiteistä, jotka olivat koskeneet talon rakennuslupa¬ piirustuksia, ja vastaaja oli vastannut autokatos- tai varastorakennel¬ man suunnittelua koskevista toimenpiteistä.
Kustannusten jakaminen on käynyt ilmi myös työmaakokouksen 6.2.2014 pöytäkirjasta (V4) ja se on vastannut sitä, että toimitus- ja ra¬ kennussisällöt -esitteen (V2) mukaan rakennuspiirustukset ovat kuulu¬ neet toimituksen sisältöön.
Sähköpostin 22.10.2013 (V11) mukaan B on silloin lähettänyt kan¬ tajalle osapuolten siihen mennessä käymien keskustelujen perusteella ylöskirjaamansa aikataulun rakennusluvan hakemisesta ja saamisesta sekä elementtien toimituksesta ja sen jälkeisistä asennustöistä.
Aikataulun mukaan hän on silloin odottanut, että rakennuslupa myön¬ netään viimeistään 7.11.2013, elementtien tuotantopiirustukset tarkiste¬ taan viimeistään 21.11.2013 ja elementit toimitetaan työmaalle viimeis¬ tään 5.12.2013 (" 2 viikon sisällä tarkistuksesta"). Hän on aikataulun mukaan olettanut, että elementtien pystytys ja asennus saadaan tehtyä noin kuukaudessa siten, että talo olisi sisätyövalmis 10.1.2014 men¬ nessä.
B on lähettänyt sähköpostin uudelleen kantajalle 15.11.2013 ja pyytänyt kantajalta vahvistusta aikatauluun. K on vastannut viestiin ilmoittamalla, että elementtipiirustuksiin tehdään seuraavalla viikolla tarvittavat sähkö- ja muita asennuksia koskevat merkinnät, jotta ne voidaan toimittaa tehtaalle lisättäviksi piirustuksiin. Sieltä nämä tuo¬ tantopiirustukset palaavat osapuolten tarkistettavaksi ja hyväksyttäväk¬ si ja "elementit valmistetaan tehtaassa kahden viikon kuluessa" siitä.
Bn mukaan K on lähettänyt sanotun vastauksen hänelle 18.11.2013. Vastaus elementtien valmistamisesta kahden viikon kuluessa tuotantopiirustusten hyväksymisestä on vastannut likimain sitä, mitä B on kirjannut sähköpostin 22.10.2013 aikatauluun tuotantopiirustusten tarkistamisesta (21.11.2013) ja sen jälkeisestä elementtien valmistuksesta ja toimituksesta (5.12.2013).
Bn mukaan sähköpostiin 22.10.2013 kirjattu aikataulu on perustunut siihen mennessä käytyihin yhteisiin hankkeen aikataulua koskeviin neuvonpitoihin, joihin olivat osallistuneet osapuolet ja LA.
K on kiistänyt sopineensa Bn kanssa aikataulusta sähköpostista 22.10.2013 ilmenevän mukaisesti tai muutenkaan. Toimitukselle ei ollut hänen mukaansa myöskään syksyllä 2013 tai myöhemminkään sovittu osapuolten kesken sitovaa aikataulua.
Rakennusvalvonnan toimittaman rakennushankkeen aloituskokouksen 26.11.2013 pöytäkirjan (V10) mukaan rakennusvalvonta on edellyttä¬ nyt, että rakennushankkeen yhteydessä selvitetään vielä yläpohjan eristepaksuus / u-arvo. Samalla rakennusvalvonta on todennut, että ra¬ kennuslupa on lainvoimainen ja rakentaminen voidaan aloittaa.
Aloituskokoukseen osallistuneet B, A ja hankkeen vastaava työnjohtaja AH ovat kertoneet tästä yläpohjan u-arvoa koskevasta seikasta samoin, että se oli tullut esille kokouksen pitäneen ra¬ kennustarkastajan omasta aloitteesta. Tarkastaja oli kyseenalaistanut sen, riittääkö rakennuslupapiirustusten mukainen yläpohjan 240 milli¬ metrin villaeriste piirustusten mukaisen u-arvon saavuttamiseen, koska se määrä villaa ei ole yleensä Suomessa riittävä yläpohjan eristys.
Bn ja An mukaan osapuolten kesken oli sen jälkeen käyty keskustelua siitä, miten yläpohjan eristystä koskeva kysymys ratkaistaan. Lopulta oli ilmennyt, että villaeristeen korvaaminen SPU-eristeellä on ainoa mielekäs tapa saavuttaa oikea u-arvo lisäämättä yläpohjan eristepaksuutta ja vaikuttamatta sen myötä olennaisesti talon sisä- tai ulkomittoihin. Kun eristepaksuutta ja talon korkeutta ei ollut sen myötä tarpeen muuttaa, An ei ollut tarpeen muuttaa rakennuslupapiirus¬ tuksia.
Kn ja Bn mukaan kantaja oli ottanut esille myös mahdollisuuden kompensoida yläpohjan eristyksen riittämättömyyttä lisäämällä talon lämmöneristystä muualla rakenteissa siten, että talo voisi siten saavuttaa energiatodistuslaskelmissa riittävän energiatehokkuuden. Bn mukaan niiltä osin oli kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä muutoksia se olisi tosiasiassa edellyttänyt ja mitä se olisi merkinnyt talon sisätiloille ja huonepinta-alalle.
Sen vuoksi B ei ollut voinut suostua kompensaatiovaihtoehtoon. Kn mukaan se oli merkinnyt tosiasiassa sitä, että B oli edellyttänyt yläpohjan villaeristeen vaihtamista SPU-eristeeksi. B on kiistänyt määränneensä mitään yläpohjan eristeestä. Hän oli odottanut kantajalta ainoastaan, että kantaja toteuttaa yläpohjan eristyksen rakennusvalvontaa tyydyttävällä tavalla.
Kn mukaan hän oli pyytänyt elementtitehdasta kokeilemaan tehtaalla kattoelementtien mineraalivillaeristeen vaihtamista SPU-eris¬ televyihin. Se ei ollut onnistunut, koska kova eristelevy oli katkeillut, kun sitä oli yritetty asentaa villan tilalle valmiisiin elementteihin. Lisäksi eristelevyjä ei ollut mahdollista saada asennettua enää valmiisiin ele¬ mentteihin ilmatiiviisti. Näistä syistä hän oli myöhemmin kevättalvella 2014 kun kattorakenteen toteuttaminen oli ollut silloin ajankohtaista, ti¬ lannut kattotuolit saksalaisen elementtitehtaan sijasta Suomesta.
Aloituskokouksen jälkeen vasta ja oli joulukuussa 2013 teettänyt työ¬ maalla talon perustusten tekemisen. Perustukset oli tehnyt VV, jolta vastaaja oli vuonna 2013 tilannut perustusten ohella myös valmistalotoimituksen jälkeiset talon sisäpuoliset rakennustyöt. Kertomansa mukaan Vlla ei ollut ollut tarkempaa tietoa talotoimituksen sisällöstä tai aikataulusta, mutta hän oli ollut omista töistään so¬ piessaan siinä käsityksessä, että elementtien pystytys- ja asennustyö kestäisi noin kuukauden.
Perustusten valamisessa oli tapahtunut mittavirhe, jonka johdosta pe¬ rustus oli tullut talon yhdeltä sivulta 18 senttimetriä väärään paikkaan. Vastaava työnjohtaja H oli huomannut virheen. V oli korjannut virheen heti uudella valulla. Siihen oli kulunut aikaa kaksi työpäivää.
Kn mukaan kun hän oli saanut tietää perustuksen virheestä joulukuun puolivälissä työmaalla käydessään, hän oli heti peruuttanut elementtitoimituksen, joka oli ollut hänen mukaansa silloin jo valmiina saksalaisella elementtitehtaalla.
Kun hän oli myöhemmin joulukuun 2013 lopussa tilannut elementit uu¬ delleen tehtaalta, oli ilmennyt, että tehtaalla oli ollut vuodenvaihteen lo¬ ma-ajoista johtuen seisokkia siten, että elementit saatiin toimitettua työ¬ maalle ennakoitua myöhemmin vasta tammikuun loppupuolella. Kuten edellä on todettu, hänen mukaansa pientaloelementtien valmistamises¬ sa ja toimittamisessa tehtaalta työmaalle kestää yleensä vain muuta¬ man viikon.
Työmaakokouksen 30.1.2014 pöytäkirjan (K2, V3) mukaan osapuolet ovat silloin todenneet, että toimitusajaksi on alunperin (13.6.2013) so¬ vittu viikko 40 (30.9. - 6.10.2013), mutta rakennuslupa on saatu vasta 7.11.2013 ja sen jälkeinen rakennustöiden aloituskokous on pidetty 26.11.2013. Elementtien tuotantosuunnitelmat oli hyväksytty 5.12.2013, mutta sen jälkeistä elementtitoimitusta oli vastaajasta johtuvasta syystä siirretty 12.12.2013 siten, että toimitus oli vastaajan puolesta mahdollis¬ ta tehdä 30.12.2013 lukien.
Osapuolet ovat kokouksessa 30.1.2014 todenneet kantajan toimituksen senhetkisestä tilanteesta, että kantaja oli toimittanut betonielementit 20.1.2014 ja ne oli pystytetty seinien ja välipohjan osalta ajalla 20.1. - 22.1.2014.
Osapuolet ovat sopineet tavoiteaikatauluksi, että kantajan "talopaketin toimitus asennuksineen, eli sisätyövalmius, tulisi olla 28.2.2014 men¬ nessä".
Vastaajan koko talonrakennushankkeen tavoiteaikataulu on kokouksen aikaan ollut, että talon käyttöönottotarkastus tehdään 31.5.2014 men¬ nessä ja hanke on valmis lopputarkastuksineen viikolla 40/2014.
Osapuolet ovat kokouksessa todenneet, että rakennesuunnitelmat on ollut määrä hyväksyä rakennusvalvonnassa 5.2.2014, minkä vuoksi be¬ tonivaluja ei voida tehdä ennen sitä.
Muita rakenteiden osalta siihen mennessä keskeneräisiä tai muuttunei¬ ta seikkoja ovat pöytäkirjan mukaan olleet, että talon välipohja oli vaih¬ tunut betoniseksi kantajan toimesta, talon ullakon korkeus on tullut tar¬ kistaa ja yläpohjan eristemateriaalin vaihtamisen tai lisäeristämisen tar¬ ve_ on tullut selvittää. Toimitukseen on sellaisenaan sisältynyt yläpohjan ensteen osalta 240 millimetrin villaeriste.
Lisäksi pöytäkirjan mukaan vastaaja oli kokoukseen mennessä teetät¬ tänyt sähkö- ja lvi-suunnitelmat ja ne olivat olleet valmiina.
Osapuolet ovat pöytäkirjan mukaan myös todenneet ja sopineet ko¬ kouksessa toimituksen hinnan maksamisesta, että vastaaja oli siihen mennessä maksanut ennakkomaksun (n. 30.000 euroa) ja maksaa 1. toimitusmaksun (n. 50.000 euroa), kun kantaja on toimittanut vastaajal¬ le kokouksessa sovitun hyvityslaskun ja uuden laskun. Osapuolet ovat sopineet, että 2. toimitusmaksu (n. 40.000 euroa) maksetaan, kun beto¬ nielementit on asennettu eristyksineen ja 3. toimitusmaksu (n. 30.000 euroa) maksetaan, kun kaikki muut toimituksen elementit tai rakennus¬ osat on asennettu ja toimitettu. Loppumaksu (n. 30.000 euroa) on sovit¬ tu maksettavaksi, kun toimitus on kokonaisuudessaan valmistunut.
B on toiminut kokouksen 30.1.2014 sihteerinä ja tehnyt pöytäkirjan. K on kysyttäessä kertonut saaneensa pöytäkirjan Blta tiedoksi. Hän ei ole kommentoinut tai reklamoinut Blle pöytäkirjan sisällöstä.
Bn mukaan hän oli jäänyt kokouksen 30.1.2014 perusteella siihen käsitykseen, että siinä oli sovittu uusi kantajaa sitova toimitusaika kau¬ pan 13.6.2013 mukaisen talotoimituksen tekemiselle valmiiksi 28.2.2014 mennessä lukuunottamatta ulkoseinien julkisivurappausta, jonka tekemisestä oli sovittu erikseen, että se voitaisiin tehdä tarvittaes¬ sa vielä erikseen myöhemmin keväällä.
Kan mukaan kokouksessa ei ollut sovittu toimitusajasta vaan silloin oli ainoastaan asetettu tavoite sille, milloin vastaaja voi alkaa teettää talossa kantajan toimituksen jälkeisiä sisäpuolisia rakennustöitä. Hänen käsityksensä mukaan kantaja on voinut vielä 28.2.2014 jäl¬ keenkin tarvittaessa jatkaa talotoimitukseen kuuluneita töitä.
Kantajan käsityksen mukaan kokouksessa sovittu takaraja kantajan toi¬ mituksen valmistumiselle on ollut 28.2.2014 sijasta vasta käyttöönotto¬ tarkastuksen toimittamista koskeva tavoiteaika 31.5.2014.
K on kertonut pöytäkirjassa mainitusta välipohjan vaihtumisesta betoniseksi, että elementtitehdas oli halunnut toimittaa taloon be¬ tonisen välipohjan jäykistämään betonielementtirakennetta.
Bn ja Kn mukaan välipohjarakenteen vaihtuminen betoni¬ laattarakenteeseen oli tullut heidän tietoonsa vasta, kun ensimmäiset elementit oli toimitettu kohteelle (20.1.2014).
Kantajan toimitus- ja rakennussisällöt -esitteen (V2) mukaan talotoimi¬ tukseen oli kuulunut puurakenteinen välipohja. Sanottu yläpohjan 240
millimetrin villaeriste olisi ollut välipohjan puurakenteessa eli ullakon lat¬ tiassa (esitteen kohta 7, s. 6).
Jos.sama villaeriste olisi nyt haluttu asentaa edelleen välipohjaan, se olisi tullut betonilaatan päälle, jolloin ullakkotilan sisäkorkeus olisi ma¬ daltunut huomattavasti siitä, mikä sen tuli sopimusasiakirjojen mukaan olla (tarjouksen 24.5.2013 (V1) liitteen 1 leikkauspiirros).
Sen vuoksi K oli kertomansa mukaan ehdottanut Blle, että eriste asennettaisiin myös ullakon osalla kattoon kuten talon katon toisellakin lappeella. Se oli sopinut Bllle.
Kantajan mukaan siitä johtuu, että Bn on katsottava kokouksessa 30.1.2014 tilanneen kantajalta ullakon lämmöneristämistä koskevan olennaisen muutostyön, jonka toteuttaminen on sittemmin viivästyttänyt kantajan toimitusta. Kantajan mukaan B on silloin tilannut kantajalta kylmän ullakkotilan sijasta lämpimän ullakon, kun lämmöneriste on siirretty ullakon lattiasta kattoon.
B on kiistänyt tilanneensa kantajalta kokouksessa 30.1.2014 tai muussakaan yhteydessä muutosta välipohjaan tai ullakkotilaan. Läm¬ möneristyksen sijoittaminen välipohjan sijasta ullakon kattoon oli johtu¬ nut yksinomaan siitä, että lämmöneristys ei ollut enää asennettavissa betoniseen välipohjaan. Lisäksi ullakkotilaan ei ole joka tapauksessa tullut lämmitystä, joten se ei ole ollut lämmintä tilaa.
Seuraavan työmaakokouksen 6.2.2014 pöytäkirjan (V4) mukaan osa¬ puolet ovat silloin todenneet, että rakennesuunnitelmaa, jolle oli siis edellisen kokouksen 30.1.2014 pöytäkirjan mukaan määrä saada hy¬ väksyntä rakennusvalvonnalta 5.2.2014, ei ollut vielä rakennusvalvon¬ nassa hyväksytty. Sen vuoksi rakennesuunnittelijan on ollut määrä asioida rakennusvalvonnassa seuraavan kerran 12.2.2014. Betonivalu¬ ja ei ollut voitu tehdä ennen rakennesuunnitelman hyväksymistä ja sen jälkeistä raudoituskatselmusta.
Osapuolet ovat pöytäkirjan mukaan kokouksessa todenneet, että kan¬ taja jatkaa rakennustöitä siitä huolimatta, että rakennesuunnitelmia ei ollut vielä rakennusvalvonnassa hyväksytty.
Lisäksi kokoukseen 6.2.2014 mennessä ei ollut vielä ratkaistu aloitus¬ kokouksessa 26.11.2013 esille tullutta ja edellä sen yhteydessä käsitel¬ tyä kysymystä yläpohjan eristeestä. Riittävän eristeen osalta osapuol¬ ten käsityksenä on silloin ollut, että yläpohjaan tulisi asentaa sinne suunnitellun villaeristeen lisäksi vähintään 50 millimetrin SPU-eriste.
Kantaja on kokouksessa ilmoittanut, että kantajalla on jo valmiina va¬ rastossa kaupan mukaiset kattoelementit, joissa on 240 millimetrin vil¬ laeriste.
Pöytäkirjan mukaan osapuolet ovat kokouksessa sopineet, että kantaja vaihtaa yläpohjan 240 millimetrin villaeristeen SPU-eristeeksi ja jos se ei ole sellaisenaan mahdollista, korottaa yläpohjaa lisäeristeen asenta¬ miseksi.
Kuten edellä on selostettu, Kn mukaan elementtitehtaalla oli sittemmin osoittautunut, että valmiiden kattoelementtien villaeristettä ei ollut mahdollista saada enää vaihdettua sellaisenaan SPU-eristeeksi.
Pöytäkirjassa ei ole mainintoja siitä, että osapuolet olisivat kokoukses¬ sa 6.2.2014 sopineet erikseen muutoksista toimitusaikatauluun.
Kantajan talotoimitukseen kuuluneiden asennus- ja rakennustöiden pääurakoitsijan (JT Oy) edustaja JP on kertonut kuten kokouksessa 30.1.2014 on todettu, että elementtien asennustyö oli aloitettu työmaalla 20.1.2014 pystyttämällä seinäelementit ja välipohja.
Elementtien pystyttämisen jälkeinen raudoitustyö oli kuitenkin voitu tar¬ kastaa vastaavan mestarin ja rakennesuunnittelijan toimesta vasta 24.2.2014, koska rakennepiirustukset oli hyväksytty vasta siihen men¬ nessä. Raudoitukset oli saatu valettua tarkastuksen jälkeen 25.2.2014.
Sen jälkeen työmaalla oli Pn mukaan 3.3.3014 nostettu paikalleen vielä ullakon seinäelementit. Yläpohjaan oli lisäksi tehty korotusvalu. Sen jälkeen työmaalla oli tehty valumuotteja ja raudoituksia 6.3. -
7.3. ja 10.3. - 11.3.2014, minkä jälkeen P ei ollut enää tehnyt uusia rakennustöitä työmaalla. Hän oli käynyt työmaalla vielä 31.3.2014 purkamassa valumuotteja ja 8.4.2014 purkamassa elementtien asennustukia. Pn käsityksen mukaan seuraava työvaihe talon rakentamisessa olisi ollut kattotuolirakenteiden asentamisen tarkis¬ tusmittaus ja ikkunoiden asentaminen.
P ei ole kertomansa mukaan tiennyt siitä, mikä on ollut osapuolten sopima kantajan talotoimituksen tarkka sisältö tai osapuolten sopima toimitusaika. Hän oli kantajalta kuulemansa perusteella tiennyt töistä vain, että urakoitsijan tulisi tehdä kohteella elementtien asennus, katon rakennustyöt, lämmöneristystyöt ja ikkunoiden asennus.
Hänen mukaansa elementtikivitalon rakennusaika on elementtien osal¬ ta yleensä noin yhdestä kahteen kuukautta. Tässä kohteessa tarvittava rakennusaika on ollut niin ikään noin kaksi kuukautta. Rakentamista oli tosin aluksi tammikuussa 2014 vaikeuttanut kova pakkanen.
P on kysyttäessä arvioinut talon rakennustöiden valmiusasteeksi noin 60 % silloin, kun hän oli huhtikuussa 2014 lähtenyt työmaalta.
Hän oli kertomansa mukaan laskuttanut kantajalta työmaalla siihen mennessä tehdyistä rakennustöistä eli elementtien asentamisesta, rau¬ doittamisesta, valumuottien rakentamisesta ja valutöistä yhteensä noin
27.000 euroa. Hän oli tehnyt rakennustöitä työmaalla kantajalle tuntive¬ loituksella.
Vastaava työnjohtaja AH on kertonut samansuuntaisesti kuin P siitä, miten elementtien asennus- ja rakennustyö oli edennyt tammikuun 2014 lopusta lukien. Töiden etenemistä oli heti viivästyttänyt, että työmaan oli tullut odottaa hyväksyttyjä rakennesuunnitelmia. Silloin käytettävissä olleet rakennesuunnitelmat olivat olleet saksankielisiä. Talon seinäelementit ja välipohja oli pystytetty tammikuussa. Talon rakentaminen ei ollut hänen mukaansa juurikaan edennyt siitä tilanteesta siihen mennessä, kun talotoimittajan työt olivat 7.4.2014 päättyneet.
Hän on muistion 10.4.2014 (V6) mukaan tarkastanut silloin 10.4.2014 runkourakan rakennustöiden tilanteen työmaalla. Talon ulkoseinäele¬ mentit ovat olleet silloin asennettuna, mutta talosta on puuttunut vielä kattorakenne ja vesikatto kokonaisuudessaan ja samoin ikkunat, ovet ja väliseinät. Lisäksi ulkoseinistä on puuttunut vielä lämmöneristys ja julkisivurappaus.
Kaikki nämä 7.4.2014 puuttuneet rakennuksen osat ja rakennustyöt ovat edellä käsitellyn toimitus- ja rakennussisällöt -sopimusasiakirjan (V2) mukaan kuuluneet kantajan toimituksen sisältöön.
H on valmiusastetodistuksessa 12.8.2014 (V7) arvioinut näillä perusteilla kantajan toimituksen sisällön valmiusasteeksi 7.4.2014 noin 36 %.
Hän on kertonut samansuuntaisesti kuin V ja P myös siitä, että betonielementtitalon elementtien asennus kestää yleensä noin kuukauden riippuen keliolosuhteista, jotka vaikuttavat valutöiden tekemiseen. Puuelementtitalon elementtien asennusaika on yleensä noin puolet lyhyempi eli noin yhdestä kahteen viikkoa.
Kuten V ja P, myöskään H ei ollut alkuvuonna 2014 tiennyt, mitä osapuolet olivat sopineet rakennusajasta tai sen tavoitteista.
Laskun 17.3.2014 nro 28 (K4) mukaan kantaja on silloin laskuttanut vastaajalta "2. sopimusmaksun sopimuksen mukaan", jonka määrästä 39.694 eurosta kantaja on sittemmin vaatimuskirjeessä 30.4.2014 (K6) vähentänyt asentamatta jääneiden eristeiden arvon 3.136,64 euroa (Finnfoam EPS 200 mm, 188,5 neliömetriä x 16,64 neliömetriä).
Kuten edellä on todettu kokouksesta 30.1.2014, osapuolet ovat silloin sopineet, että 2. toimitusmaksu laskutetaan ja maksetaan, kun betoni¬ elementit on asennettu eristyksineen.
Sähköpostien 1.4.2014 (V9) mukaan B on silloin pyytänyt kantajalta aikataulusuunnitelmaa toimituksen tekemisestä. K on vastauksessaan siihen ilmoittanut toimittavansa Blle aikataulutuksen heti, kun se on kattovasojen valmistamisen edellyttämän valupintojen tarkistusmittauksen tekemisen jälkeen kantajalle mahdollista. Katto¬ vasoille ei ollut sen vuoksi ollut vielä toistaiseksi tuotantolupaa. K on ilmoittanut, että kattovasat saadaan kuitenkin valmistettua jo seuraavalla viikolla, jos tarkistusmittauksessa ei ilmene erityisiä poik¬ keavuuksia.
K on lisäksi samassa sähköpostissaan 1.4.2014 vaatinut laskun maksamista ja todennut, että vastaaja ei ollut huomautusajassa reklamoinut laskusta kantajalle. K lienee tarkoittanut siinä edellä mainittua laskua 17.3.2014, jonka eräpäivä on ollut 24.3.2014.
B on vastauksessaan siihen todennut ilmoittaneensa kantajalle heti lasku saatuaan, että se ei ole sovitun mukainen eikä sen vuoksi ajan¬ kohtainen. Lisäksi hän on ilmoittanut odottavansa vielä 4.4.2014 asti kantajalta "luotettavaa aikataulusuunnitelmaa jatkosta" ja että hän jou¬
tuu irtisanomaan osapuolten sopimuksen, jos kantaja ei voi luvata toi¬ mitusta kohtuullisessa ajassa.
Sähköpostin 4.4.2014 (K3, V8) mukaan K on silloin ilmoittanut Blle, että kantaja jatkaa toimitusta viikosta 17 (21.4. - 27.4.2014) lukien betonivalujen asennustukien ja valumuottien poistamisella ja eristeen kiinnityspintojen tasoittamisella. Kantajan mukaan kattorakenteet ja aluskate asennettaisiin viikolla 19, ikkunat ja ulko-ovet asennettaisiin viikolla 20 ja talon sisäpuolisia asennus- ja rakennustöitä tehtäisiin viikosta 21 lukien. Talon vesikate olisi asennettu viikolla 24 ja ulkoseinien rappaustyöt tehtäisiin valmiiksi viikolla 26 (23.6. - 29.6.2014).
Kantaja on lisäksi sähköpostissa ilmoittanut edellisessä sähköpostissa 1.4.2014 mainitusta tarkistusmittauksesta, että kantaja on tehnyt sen 3.4.2014 ja katon puuosien valmistuslupa-asia on nyt kunnossa.
Ulkoseinäelementtien eristystöiden osalta kantaja on ilmoittanut, että ne voidaan aloittaa, kun valujen tuennat ja puumuotit on poistettu ja va¬ lupurseet on eristeiden kiinnityspinnoilta poistettu.
Lisäksi kantaja on vaatinut vaatimuskirjeellä 30.4.2014 (K6) vastaajalta suoritusta tilausvahvistuksen 22.1.2014 (K5) mukaisesta kustannuk¬ sesta 6.420 euroa.
Tilausvahvistuksen mukaan kantaja on 21.1.2014 tilannut ikkuna- ja ovitoimittajalta 27.12.2013 päivätyn tarjouksen perusteella 13 ikkunaa ja kolme ovea.
K on kertonut tästä tilauksesta, että se on johtunut siitä, mitä osapuolet ovat kaupantekotilaisuudessa sopineet talon ikkunoista ja ovista ja mitä siitä on kirjattu edellä käsiteltyyn kauppakirjan tarken¬ nukset -liitteeseen ("vain yksi terassinovi ja ikkunamuutokset (- 2.627 euroa), makuuhuoneen ikkunat rullaikkunaluukulla, sisäovitoimitus il¬ man asennusta vakio-ovin(+ 1.260 euroa)").
Kn mukaan kantajan oli tullut tilata ikkunat suomalaiselta toimittajalta, koska toimitus- ja rakennussisällöt -esitteen (V2) mukaisiin talopakettiin kuuluneisiin saksalaisen toimittajan kääntökippi-ikkunoihin (esitteen kohdat 17 ja 17.4, s. 9-10) ei ollut mahdollista asentaa vastaajan haluamia sälekaihtimia. Saksalaisen toimittajan ikkunat ovat um¬ pioituja, minkä vuoksi niiden ikkunalasien väliin ei voida asentaa säle¬ kaihdinta.
Kn mukaan hän oli sopinut ikkuna- ja ovitilauksen sisällöstä vielä Bn kanssa suullisesti tarkemmin tammikuussa 2014 ennen tilauksen tekemistä.
Bn ja Kn mukaan B ei ollut kaupanteossa 13.6.2013 tai myöhemminkään halunnut tai tilannut talon ikkunoihin tai oviin muita muutoksia kuin ne, jotka on kirjattu kauppakirjan tarkennukset -liittee-
se n (K1, V1). B oli halunnut muihin ikkunoihin sälekaihtimet ja vain makuuhuoneen ikkunoihin talopakettiin kuuluneet rullaikkunaluukut (rollo), mistä oli sovittu kaupanteossa, mutta muita muutoksia ikku¬ noihin ei ollut tehty.
Kn mukaan talopakettiin kuulunut saksalaisen toimittajan kääntö¬ kippi-ikkunamalli oli ollut myös kaupasta neuvoteltaessa heidän nähtä¬ vänään Kn myyntitiloissa ja he olivat hyväksyneet sen.
Kn mukaan K ei ollut myöskään kauppaa tehtäessä tai sen jälkeenkään antanut heidän ymmärtää, että talopakettiin kuuluneeseen ikkunamalliin ei voitaisi asentaa sälekaihdinta ja että talon ikkunat tai ovet tulisi sen vuoksi tai jostain muusta syystä tilata muualta kuin kantajan tavanomaiselta toimittajalta.
Ikkunat ovat olleet työmaakokouksen 6.2.2014 pöytäkirjan (V4, s. 3) mukaan osapuolten kesken viimeksi esillä, kun osapuolet ovat kokouk¬ sessa sopineet vähennyksistä toimitusmaksuihin. Osapuolet ovat silloin todenneet, että vain kahdessa ikkunassa olisi rullaikkunaluukku ja muissa sälekaihdin, lukuunottamatta kahta ikkunaa, joissa ei olisi kum¬ paakaan. Osapuolet ovat sopineet niiltä osin, että ikkunoiden sälekaih¬ timista ei tule lisähintaa, koska niiden kustannus vastaa rullaikkuna¬ luukkujen kustannusta. Kahdesta ikkunasta, joihin ei tulisi kumpaakaan vaihtoehtoa, osapuolet ovat sopineet vähennettäväksi toimitushinnasta 150 euroa. Pöytäkirjassa ei ole mainintaa siitä, että kantaja oli jo tam¬ mikuussa 2014 tilannut ikkunat ja ovet suomalaiselta toimittajalta.
Kn mukaan tilauksen 21.1.2014 mukaiset ikkunat ja ovet ovat edelleen suomalaisen toimittajan varastossa, mutta kantaja on kuitenkin maksanut ne tilausvahvistuksen mukaisella hinnalla. Kn mukaan kantaja ei ole voinut toistaiseksi käyttää näitä ostamiaan ikkunoita ja ovia missään muussa talotoimituksessa.
K on lisäksi kertonut toimituksen kustannuksista sopimuksen purkamiseen 7.4.2014 mennessä, että kantajan siihen mennessä tekemä toimitus on vastannut likimain kahta kolmasosaa toimituksen kauppahinnasta. Hänen mukaansa kantajan siihen mennessä toimitta¬ mien taloelementtien myyntihinta (sis. alv) on ollut sellaisenaan arviolta
90.000 euroa.
Selvityksen arviointi ja johtopäätökset
Sen perusteella, mitä edellä käsitellyissä kaupan 13.6.2013 sopimusasiakirjoissa on mainittu toimitusajasta, mitä B ja K ovat kertoneet käsityksenään kaupan mukaisesta toimitusajasta, mitä osapuolet ovat sähköpostien mukaan lokakuussa 2013 keskustelleet toimituksen aikataulusta ja mitä V, P ja H ovat kertoneet pientalon betonielementtien asentamiseen yleensä tarvittavasta noin yhden - kahden kuukauden rakennusajasta, vastaaja on voinut jäädä työmaakokouksen 30.1.2014 jälkeen perustellusti siihen käsitykseen, että kantajan toimitus valmistuu 28.2.2014 mennessä, lukuunottamatta mahdollisesti ulkoseinien julkisivurappausta, joka voitaisiin tehdä tarvittaessa vasta myöhemminkin kevään 2014 kuluessa.
Kuten edellä on todettu kaupan kohteesta, kantajan toimituksessa on ollut kysymys nimenomaan sisätyövalmiusasteeseen asti rakennetusta ja sen lisäksi julkisivuiltaan ja vesikatoltaan valmiista talosta.
Kokoukseen 30.1.2014 mennessä talon asuinkerroksen ulkoseinäele¬ mentit ja välipohja ovat olleet paikalleen pystytettyinä (20.1. - 22.1.2014) ja asennus- ja rakennustöitä on ollut tarkoitus jatkaa siitä viipymättä elementtien raudoitus- ja valutöillä.
Näissä olosuhteissa kantajan olisi tullut viimeistään kokouksessa 30.1.2014, tai ainakin viipymättä sen jälkeen, kun kantaja oli saanut tie-· doksi Bn kokouksesta tekemän pöytäkirjan, oikaista vastaajan käsitys toimitusajasta, jos kantaja on pitänyt sitä silloin vääränä tai ainoastaan tavoitteellisena. Kun kantaja ei ole niin tehnyt, kantajan on katsottava vastaajaan nähden sitoutuneen siihen, että kaupan 13.6.2013 mukainen kantajan talotoimitus on sisätyövalmis 28.2.2014 mennessä.
Kun osapuolten on katsottava 30.1.2014 sopineen uudesta toimitus¬ ajasta siihen mennessä tapahtuneiden viivästymisten vuoksi, sillä ei ole asiassa merkitystä, mistä syistä kantaja on voinut lopulta aloittaa toimi¬ tuksen vasta 20.1.2014.
Pn ja Hn kertoman perusteella asiassa ei ole ilmennyt muuta ratkaisevaa syytä rakennustöiden viipymiselle helmikuussa 2014 kuin rakennusvalvonnan hyväksymien rakennepiirustusten puuttuminen. Sen vuoksi 20. - 22.1.2014 pystytettyjen elementtien raudoitukset oli voitu tarkastaa ja valaa vasta noin kuukautta myöhemmin helmikuun lopussa (24. - 25.2.2014).
Sopimusasiakirjojen mukaan rakennepiirustukset ovat kuuluneet kanta¬ jan toimitukseen kuten muutkin rakennuspiirustukset. Vastaajan erik¬ seen teettämät lvi- ja sähkösuunnitelmat olivat olleet joka tapauksessa valmiina jo kokoukseen 30.1.2014 mennessä.
Pn mukaan ullakon seinäelementit oli pystytetty vasta 3.3.2014. Talon rungosta oli ollut siten 28.2.2014 mennessä asennettuna vasta asuinkerroksen ulkoseinät ja ullakon kohdalla oleva välipohja.
Näin ollen kantajan toimituksen on katsottava viivästyneen 28.2.2014 mennessä olennaisesti siitä, missä vaiheessa toimituksen olisi tullut silloin olla.
Kantaja ei ole näyttänyt, että viivästys olisi johtunut vastaajan tekemistä sopimusmuutoksista, joita ovat kantajan mukaan olleet tavanomaisesta toimitussisällöstä poikennut 1) betonielementtirakenne ja 2) ikkuna- ja ovitilaus, jotka vastaaja on tilannut kauppaa tehtäessä 13.6.2013, sekä 3) vastaajan tontille suunnittelema autokatos- tai varastorakennus, joka on kantajan mukaan viivästyttänyt rakennusluvan hakemista ja saamis¬ ta syksyllä 2013, ja 4) ullakkotilaa ja yläpohjan lämmöneristystä koskeva muutostyö, jonka vastaaja on kantajan mukaan tilannut työmaakokouksessa 30.1.2014.
Ensinmainitusta toimitussisällöstä (betonielementit ja ikkuna- ja ovitarkennukset) on Kn, Bn ja Kn kertoman sekä kauppakirjan ("tarkennukset"-liite) mukaan siis sovittu jo silloin, kun kauppa on 13.6.2013 tehty.
Lisäksi kantaja on ilmoittamansa mukaan tilannut asianomaiset kau¬ panteossa 13.6.2013 sovitut ikkunat ja ovet talotoimitukseen jo tammi¬ kuussa 2014 (tilausvahvistus 22.1.2014 tilauksesta 21.1.2014) samoi¬ hin aikoihin, kun ensimmäinen elementtitoimitus on 20.1.2014 tehty.
Näin ollen näissä seikoissa ei voi olla kysymys sellaisista vasta myöhemmin sopimussuhteen tai toimituksen tekemisen kuluessa ilmen¬ neistä toimituksen sisällön muutoksista, joilla voisi olla merkitystä ar¬ vioitaessa kantajan viivästystä.
Rakennuslupahakemuksen tehneen An kertoman perusteella kantajan talotoimitukseen sisältymättömän autokatos- tai varastorakennuksen suunnittelu ei ollut viivästyttänyt rakennuslupahakemuksen tekemistä, koska lupaa ei ollut joka tapauksessa voitu hakea aikaisemmin kuin syyskuussa 2013 kantajan toimittamien rakennuspiirustusten puutteellisuuden vuoksi. Lupa oli sen jälkeen saatu lupakäsittelijän lu¬ paamassa ajassa (7.11.2013).
Näin ollen vastaajan syksyllä 2013 teettämän oman suunnittelutyön ei voida katsoa viivyttäneen kantajan toimituksen aloittamista. Kuten edel¬ lä on todettu, vastaajan teettämät lvi- ja sähkösuunnitelmat ovat myös olleet valmiina jo viimeistään kokoukseen 30.1.2014 mennessä.
Kn, Bn ja Kn kertoman perusteella ullakkotilan välipohjanan lämmöneristystä koskeva muutos on johtunut siitä, että taloon on tullut kantajan toimituksen sisältöön kuuluneen puurakenteisen välipohjan (edellä käsitelty "toimitus- ja rakennussisällöt" -esite) sijasta betoninen välipohja.
Bn ja Kn kertoman perusteella tämä välipohjarakenteen muutos oli tullut heidän tietoonsa yllätyksenä vasta sen myötä, kun ensimmäinen elementtitoimitus oli saapunut työmaalle 20.1.2014.
Kn kertoman perusteella myöskään kantaja ei ollut ottanut välipohjarakenteen muuttumista huomioon kauppaa tehtäessä. Hänen mukaansa muutos oli johtunut siitä, että betonisten seinäelementtien toimittaja oli halunnut toimittaa taloon betonisen välipohjan jäykistä¬ mään runkorakennetta.
Puurakenteiseen välipohjaan kuulunutta 240 millimetrin villaeristystä ei ollut voitu asentaa betonilaatan päälle, koska se olisi madaltanut olen¬ naisesti ullakkotilan sopimuksen mukaista huonekorkeutta (tarjouksen 24.5.2013 liitteen 1 leikkauspiirros). Ainoana vaihtoehtona oli ollut sijoit¬ taa lämmöneristys myös ullakkotilan katon lappeen osalta kattoraken¬ teeseen kuten katon toisellakin lappeella. Osapuolet ovat kokouksessa 30.1.2014 sopineet, että niin toimitaan.
Näin ollen vastaajan ei voida katsoa tilanneen kantajalta tältäkään osal¬ ta lisä- tai muutostyötä siihen toimitukseen, josta osapuolet ovat sopi¬ neet kaupassa 13.6.2013. Yläpohjan lämmöneristyksen toteuttamisessa on ollut vastaajan kannalta kysymys kantajan toimitukseen kuuluneen asennus- tai rakennustyön tekemisestä.
Silloin kun vastaaja on 7.4.2014 ilmoittanut kantajalle purkavansa osa¬ puolten sopimuksen, talosta on ollut P ja Hn kertoman perusteella asennettuna edellä mainittujen 20.1. - 22.1.2014 toimitettujen asuinkerroksen ulkoseinien ja välipohjan lisäksi vain ullakon ulko¬ seinäelementit. Talosta oli silloin puuttunut edelleen kokonaan muun ohella kattorakenne sekä ulkoseinien lämmöneristys ja ikkunat ja ovet. Rakennustyö ei siten ollut siihen mennessä olennaisesti edistynyt siitä, mikä oli ollut toimituksen valmiusaste silloin, kun viivästys oli 28.2.2014 mennessä alkanut.
Vastaaja ei ole voinut silloin edelleenkään aloittaa talossa kantajan toi¬ mituksen jälkeisiä sisäpuolisia rakennustöitä, jotka vastaaja oli tilannut Valkoselta jo vuonna 2013. Kantajan tiedossa on kokouksen 30.1.2014 perusteella ollut, että vastaajan tavoitteena oli ollut saada talo käyttöön¬ ottovalmiiksi toukokuun 2014 loppuun mennessä. Kantajan sähköpos¬ tilla 4.4.2014 lupaaman uuden aikataulun mukaan katon rakennustyö olisi alkanut vasta viikolla 19 ja ikkunat ja ovet olisi asennettu viikolla 20, jolloin vastaaja olisi voinut aloittaa talon sisätyöt vasta aikaisintaan viikolla 21 (19.5. - 25.5.2014).
Kaupan 13.6.2013 kohteena ollutta taloelementtien kauppaa ja siihen liittyvää rakennusurakkaa koskevan kuluttajansuojalain 9 luvun 10 §:n mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos viivästyksestä aiheutuu tilaajalle olennaista haittaa tai jos hän joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen sen vuoksi, että hänen olisi py¬ syttävä sopimuksessa.
Edellä mainituilla perusteilla kantajan viivästys on ollut 7.4.2014 men nessä laadultaan 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennainen ja vastaaja on ollut sen vuoksi oikeutettu purkamaan kantajan toimitusta koskevan kaupan.
Sen vuoksi kantajan kanteen vahingonkorvausvaatimukset (3 ja 4) on hylättävä.
Vastaaja on kuluttajansuojalain 9 luvun 9 §:n nojalla oikeutettu vakio¬ korvaukseen kantajan viivästyksen johdosta. Vakiokorvauksen määrä on ensimmäisen viivästyskuukauden kultakin alkaneelta viivästysviikol¬ ta 0,5 prosenttia vastaavasta osasta hintaa ja sen jälkeen kultakin alka¬ neelta viivästysviikolta 1 prosentti vastaavasta osasta hintaa.
Vakiokorvauksen määrän laskemisen perusteena olevalla hinnalla tar¬ koitetaan sitä osaa kauppahinnasta, joka vastaa viivästynyttä suoritus¬ ta. Vakiokorvaus ei edellytä tilaajalta näyttöä viivästyksestä aiheutuneesta todellisesta vahingosta tai sen määrästä.
Vastaaja on maksanut kantajalle kauppahinnasta 165.378,60 eurosta viivästyksen alkamiseen 28.2.2014 mennessä yhteensä 79.898 euroa, josta määrästä noin 30.000 euroa on ollut kokouksen 30.1.2014 pöytä¬ kirjan mukaan toimituksen ennakkomaksua ja muu osa ensimmäistä toimitusmaksua.
Kauppahinnasta on näin ollen ollut 28.2.2014 laskuttamatta ja maksa¬ matta vielä 85.480,60 euroa.
Kuten edellä on todettu, kantaja oli toimittanut vastaajalle 28.2.2014 mennessä asuinkerroksen ulkoseinäelementit sekä välipohjan ja teettä¬ nyt niitä koskevat paikalleenasennustyöt eli raudoitus- ja valutyöt.
Muilta osin toimitus on ollut silloin tekemättä sekä puuttuvien seinäele¬ menttien ja kattorakenteiden että toimitukseen kuuluvien rakennustöi¬ den osalta.
Näin ollen vakiokorvauksen määrän laskemisen perusteena olevana viivästynyttä suoritusta vastaavana osana kauppahinnasta voidaan muun selvityksen puuttuessa pitää sellaisenaan viivästyksen alkaessa (28.2.2014) erääntymättä ollutta osaa kauppahinnasta eli 85.480,60 euroa.
Ensimmäisen viivästyskuukauden eli maaliskuun 2014 osalta vakiokor¬ vauksen määrä on siten 1,709,61 euroa (4 viikkoa x 0,5 % 85.480,60 eurosta) ja huhtikuun 2014 osalta kaupan purkamiseen 7.4.2014 asti laskettuna 854,81 euroa (1 viikko x 1 % 85.480,60 eurosta).
Saman 9 §:n 3 momentin mukaan tilaajalla on vakiokorvauksen lisäksi oikeus 11 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen siitä määrästä todellis¬ ta vahinkoaan, joka ylittää vakiokorvauksen määrän.
Sanotun 11 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos toimeksisaaja ei osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulko¬ puolella olevasta esteestä. Kantaja ei ole näyttänyt viivästyksen syyksi sellaista estettä.
Vastaajan mukaan hänelle on aiheutunut viivästyksestä ylimääräisiä vuokra-asumisen kustannuksia 766,50 euroa kuukaudessa, kun talo ei ole ollut rakennustöiden keskeneräisyyden vuoksi käyttöönotettavissa vastaajan ennakoimassa ajassa. Kantaja ei ole kyseenalaistanut vas¬ taajan ilmoittamaa vuokran määrää. Viivästysajalta 1.3. - 7.4.2014 voi¬ daan siten katsoa erääntyneen vuokrakustannuksia 1.533 euroa (2 kk).
Tämän jälkeiseltä ajalta (1.5.2014 - ) vastaaja ei ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa näytetyksi, että vuokrakustannukset ovat johtuneet yksinomaan kantajan viivästyksestä. Selvityksestä ei ole ollut arvioitavissa, milloin vastaaja olisi voinut muuttaa taloon, jos vii¬ västystä ei olisi tapahtunut ja vastaaja olisi voinut alkaa teettää kanta¬ jan toimitukseen kuulumattomia talon sisäpuolisia rakennustöitä vii¬ meistään 1.3.2014 lukien. Vastaajan tavoitteena on työmaakokoukses¬ sa 30.1.2014 ollut, että talon käyttöönottotarkastus voitaisiin tehdä 31.5.2014 mennessä.
Viivästysaikaa koskevan vahingon määrä 1.533 euroa sisältyy edellä todettuun vakiokorvauksen määrään (2.564,42 euroa).
Näin ollen vastaajan vastakanteen korvausvaatimuksesta hyväksytään vakiokorvausta vastaava määrä 2.564,42 euroa.
Kuluttajansuojalain 9 luvun 12 §:n mukaan jos tilaaja purkaa sopimuk¬ sen toimeksisaajan siihen mennessä tekemää suoritusta ei voida pa¬ lauttaa olennaisesti muuttumattomana tai ilman, että siitä aiheutuu ti¬ aajalle olennaista haittaa, toimeksisaajalla on sopimuksen purkamisen johdosta oikeus saada tekemästään suorituksesta korvaus, joka vastaa suorituksen arvoa tilaajalle.
Korvauksen perusteen ja määrän arvioinnissa on siten kysymys sopi¬ muksen purkamisen jälkeen tehtävästä osapuolten välisestä edunta¬ sauksesta, jolla pyritään siihen, että tilaaja ei saa sopimuksen purkami¬ sen johdosta toimeksisaajan kustannuksella perusteetonta etua toimek¬ sisaajan siihen mennessä tekemästä toimituksesta.
Pn kertoman perusteella taloon oli siis edellä käsitellyn viivästyksen alkamisen 28.2.2014 jälkeen asennettu vielä 3.3.2014 lukien ullak¬ kotilan seinäelementit ja tehty siihen liittyvät valutyöt. Talon rungon ja rakenteiden osalta seuraava työvaihe olisi ollut kattorakenteen asenta¬ minen ja katon rakentaminen vesikattotöineen.
Katon materiaalikustannusten osuus kaikista talotoimituksen elementti¬ ja materiaalikustannuksista olisi ollut merkittävä, koska Kn kertoman mukaan toimituksesta oli ollut 7.4.2014 tekemättä kustannuksiltaan vielä ainakin noin kolmannes. Mitään katon rakennusosista ei ollut vielä toimitettu työmaalle silloin, kun vastaaja oli 7.4.2014 purkanut kaupan.
Kn kertoman mukaan 7.4.2014 mennessä toimitettujen ele¬ menttitoimitusten myyntihinta olisi ollut sellaisenaan noin 90.000 euroa (sis. alv). Hänen mukaansa kantajan siihen mennessä tekemä toimitus oli vastannut kaikkiaan noin kahta kolmasosaa toimituksen kauppahin¬ nasta (165.378,60 euroa), jolloin tehdyn toimituksen hinta olisi ollut sel¬ laisenaan noin 109.000 euroa (sis. alv). Tehdyn toimituksen myyntiarvo kantajalle on sen perusteella ollut noin 83.000 euroa (109.000 - alv 24%).
Kuten edellä on todettu, vastaaja oli siihen mennessä maksanut kanta¬ jalle toimituksesta yhteensä yhteensä 79.898 euroa (sis. alv), josta määrästä noin 30.000 euroa on ollut ennakkomaksua ja muu osa mak¬ sua kantajan siihen mennessä tosiasiassa tekemästä toimituksesta.
Kantaja on sopimuksen purkamiseen mennessä 17.3.2014 laskuttanut kantajalta tehtyä toimitusta koskevana maksuna myös 39.694 euroa (sis. alv), vaikka laskutus on sisältänyt myös tekemättä olleen ulkosei¬ nien lämmöneristyksen osuuden. Sen materiaalikustannus olisi ollut kantajan laskusta myöhemmin tekemän vähennyksen mukaan 3.136,64 euroa. Asiassa ei ole ilmennyt, mikä olisi ollut eristyksen asentamista koskevan rakennustyön kustannus. Lasku 17.3.2014 on ollut väistämättä aiheeton ainakin myös eristyksen työkustannusten osalta.
Kantajan nyt vaatima toimitusmaksu, joka sisältää siis edelleen myös lämmöneristyksen toteutumattomat työkustannukset, vastaa joka tapauksessa määrältään likimain vastaajan maksaman ennakkomaksun (noin 30.000 euroa) määrää.
Lisäksi vastaajan toimituksesta maksama yhteismäärä on suuruusluo¬ kaltaan oikeassa suhteessa siihen, millainen myyntiarvo 7.4.2014 men¬ nessä tehdyllä toimituksella on Kn kertoman perusteella ollut kantajalle, kun otetaan huomioon myös, että myyntiarvon on katsottava sisältävän myös sen liiketaloudellisen edun tai hyödyn, jota kantaja on kaupassa tavoitellut.
Kantajan myynnissään tavoittelemalla liiketaloudellisella edulla tai hyö¬ dyllä ei ole ollut vastaajalle merkitystä, kun arvioidaan edellä mainitus¬ sa 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla nimenomaan sitä, mikä on ollut vastaa¬ jan 7.4.2014 mennessä kantajalta saaman materiaali- ja rakennustyö¬ toimituksen arvo vastaajalle.
Näin ollen esitetystä selvityksestä ei ole pääteltävissä, että kantaja ei ole saanut vastaajalta kaupan purkamiseen 7.4.2014 mennessä toimit¬ tamistaan ulkoseinäelementeistä, välipohjasta ja niiden asennustyöstä vastiketta, joka on likimain vastannut niiden arvoa vastaajalle.
Sen vuoksi kantajan laskusaatavaa koskeva kannevaatimus (1) hylätään näyttämättömänä.
Samoilla perusteilla vastaajan vastakanteen vaatimus toimituksesta liikaa maksamansa määrän palauttamisesta on hylättävä näyttämättö¬ mänä. Vastaaja on perustellut vaatimustaan sillä, että kantajan toimi¬ tuksen valmiusaste on ollut sitä koskevan arvion mukaan 7.4.2014 mennessä vain 36 %. Toimituksen rakennustekninen valmiusaste ei kuitenkaan sellaisenaan osoita tehdystä toimituksesta aiheutuneiden materiaali- ja työkustannusten määrää ja siten toimituksen arvoa vas¬ taajalle osana valmiiksi rakennettua taloa. Sen vuoksi asiaa on vastaa¬ jankin palautusvaatimuksen osalta arvioitava samoin perustein kuin edellä kantajan kannevaatimuksen osalta.
Sen perusteella, mitä edellä on selostettu osapuolten kauppaa tehtäes¬ sä 13.6.2013 tekemistä tarkennuksista valmistalon ikkuna- ja ovitoimi¬ tukseen ja mitä B ja K ovat kertoneet siitä, että he olivat olleet jatkuvasti siinä käsityksessä, että kantaja toimittaa taloon valmistalon tavanomaisen toimitussisällön mukaiset ikkunat ("toimitus- ja raken¬ nussisällöt" -esite) ja että B ei ollut kaupan tekemisen jälkeenkään tehnyt kantajalta siitä poikkeavaa tai uutta ikkuna- ja ovitilausta, kantaja ei ole näyttänyt, että vastaaja olisi tilannut kantajalta kannevaatimusta
(2) koskevat ikkunat ja ovet. Sen vuoksi vaatimus on hylättävä näyttämättömänä.
Oikeudenkäynnin kustannuksista vastaaminen
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka hä¬ viää asian, on velvollinen korvaamaan vastapuolensa kaikki tarpeelli¬ sista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Saman luvun 3 §:n mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi tai jos
osapuolen vaatimus hyväksytään vain osaksi, osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa toista osapuolta korvaamaan kuluja osaksi vastapuolelle. Jos kuitenkin sillä, minkä osapuoli on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, tai jos vaatimuksen hyväksymättä jäänyt osa koskee vain harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta osapuolten kulujen mää¬ rään, osapuolen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.
Kantajan kanne on hylätty, minkä johdosta vastaaja on oikeudenkäy¬ miskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla oikeutettu korvaukseen kanteen vas¬ tustamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.
Vastaajan vastakanne on hyväksytty viivästyskorvauksen perusteen osalta, mutta hylätty kauppahinnan palauttamista koskevilta osin, mikä puoltaa sitä mahdollisuutta, että vastaajan tulisi 3 §:n nojalla pitää ku¬ lunsa vahinkonaan vastakanteesta hyväksymättä jääneen osan osalta.
Toisaalta vastakanne on perustunut samoihin seikkoihin ja todisteluun kuin kanteen vastustaminen, minkä vuoksi vastakanteella ei ole ollut olennaista vaikutusta osapuolten oikeudenkäyntikulujen määrään. Kan¬ teen vastustamisen ja vastakanteen perusteena olleet kantajan viiväs¬ tys ja vastaajan oikeus kaupan purkamiseen ovat tulleet selvitetyiksi.
Näillä perusteilla käsillä ei ole syytä määrätä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta 1 §:n pääsäännöstä poiketen.
Vastaajan korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä ei ole ollut eri¬ mielisyyttä niiltä osin kuin kulut ovat aiheutuneet asianajo- ja todistelu¬ kustannuksista (yht. 13.750,48 euroa).
Kantaja on kiistänyt vastaajan korvausvaatimuksen määrän niiltä osin kuin se koskee vastaajan omaa työtä tai ajanhukkaa (a 10 euroa/tunti) enemmältä kuin 20 tunnilta (200 euroa). Kantajan kohtuulliseksi katso¬ masta enintään 20 tunnin työmäärästä tai ajanhukasta 13 tuntia on koskenut istuntoihin osallistumista ja 7 tuntia muuta oikeudenkäynnin edellyttämää ajankäyttöä.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetään näistä niin sanotuista asianosaiskuluista, että oikeudenkäyntikulujen korvaus¬ ta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle itselleen aiheutta¬ masta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.
Kun osapuoli on käyttänyt oikeudenkäynnissä avustajaa ja on sen johdosta saman 8 §:n mukaan oikeutettu sellaisenaan korvaukseen avustajan työstä ja ajankäytöstä aiheutuneista kustannuksista, asianosaisen oman työn korvaaminen ei kuitenkaan saa johtaa kahdenkertaiseen kulujen korvaukseen.
Näin ollen vastaajan korvausvaatimus on jäänyt selvittämättä edellä mainittua 20 tunnin työmäärää tai ajanhukkaa enemmän määrän osalta.
Oikeudenkäyntikulujen korvauksen määrä siten yhteensä 13.950,48 euroa, mikä määrä koostuu asianajokuluista 12.650,48 euroa, todistelukuluista 1.100 euroa ja asianosaiskuluista 200 euroa.
Txx Ky:n kanne hylätään.
Txx Ky velvoitetaan suorittamaan HBlle tämän vastakanteen johdosta vakiokorvauksena viivästyksestä 2.564,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.3.2015 lukien.
Txx Ky velvoitetaan suorittamaan HBle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 13.950,48 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.