Urakan virheitä, suunnitteluvirheitä sekä urakoitsijan korjausoikeus
Alla olevassa riidassa oli kysymys julkisivu-urakan virheistä. Urakoitsijan katsottiin olevan vastuussa niistä pääosin. Hovioikeus muutti tuomiota muutaman riitakohdan osalta urakoitsijan suuntaan. Mutta kokonaisuudessa urakoitsija hävisi riidan. Yhtenä keskeiseinä kysymyksenä oli se että urakoitsija väitti ilmoittaneensa olevansa valmis korjaamaan virheitä mutta ei voinut osoittaa tällaisen ilmoituksen olemassaoloa.
Virheistä:
Sokkelin yläpinta ja sokkelihalkaisu
Urakoitsijan on pitänyt ammattitaitonsa perusteella myös ymmärtää, että sokkelinhalkaisun jättäminen vajaaksi eristeistä johtaa kylmäsiltaan, joka on hyvän rakennustavan vastaista. Havaittuaan, että rakennekuva ja todellisuus eivät sokkelihalkaisun osalta vastaa toisiaan urakoitsijalla on ollut kaksi vaihtoehtoa - joko ilmoittaa tilaajalle, että tarvitaan uudet piirustukset jotta työ voidaan tehdä tai mikäli se on ilman uusia piirustuksia ja lisäkustannuksia mahdollista, tehdä työ hyvän rakennustavan
mukaisesti. Koska urakoitsija ei ole näin menetellyt, urakoitsija on kysymyksessä olevista virheistä vastuussa.
Sokkelin päälle asennettu huopa
Urakkasopimusten liitteenä olevan työselosteen mukaan huopa liimataan kauttaaltaan. Työvirhe ja urakoitsija vastaa.
Sokkelin maalipinta
Urakoitsija vastaa.
Mallin hyväksynnästä eri työvaiheista on jäänyt epäselväksi ja näyttämättä.
Vastaanottotarkastuksen merkitys
Riidatonta on, että kaikki urakat on otettu vastaan. Vastaanottotarkastuksessa urakkasopimuksen sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan yksilöitynä. Sopijapuolella ei ole myöhemmin oikeutta esittää vaatimuksia, joita ei ole esitetty vastaanottotarkastuksessa.
Kanteen perusteena olevat virheet ovat sellaisia, ettei niitä ole voitu havaita rakenteita avaamatta. Virheiden aiheuttamat oireet eli sokkeleiden maalin hilseily on ollut mahdollista havaita rakenteita avaamatta mutta hilseilyn syytä ei ole ollut mahdollista arvioida. Koska kysymys on piilevistä virheistä niihin perustuvien vaatimusten esittäminen ei ole ollut mahdollista vastaanottotarkastuksissa.
Takuuaika
Takuuaika on alkanut kunkin kantajan osalta vastaanottotarkastuksesta.
Koska kysymys on sokkeleiden maalivaurioita lukuun ottamatta ollut piilevistä virheistä niistä on ollut mahdotonta tehdä yksityiskohtaista reklamaatiota rakenteita purkamatta.
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomioita seuraavilta osin:
Sokkelin suojapellitys
Urakkasopimusten liitteenä olevien urakkaohjelmien ja työselostusten mukaan huovan eli kumibitumikermin alle asennetaan muovipinnoitettu tippapelti, joka kiinnitetään päältä proppaamalla betoniin ja alapuolella saumaamalla kitillä. Työselosteen liitteenä on kuva. Kuvan mukaan pelti on sokkelin päällä vaakatasossa.
Kirjallisina todisteina esitetyistä lukuisista valokuvista sekä katselmuspöytäkirjasta ilmenee, että pelti on suurelta osaltaan vaakatasossa tai rakennukseen päin viettävä. Lisäksi pellitys ei ole ulottunut tarpeeksi pitkälle sokkelin yli. Nämä seikat ilmenevät myös todistaja Kn ja Mn laatimista tarkastuspöytäkirjoista sekä heidän todistajakertomuksistaan ja todistaja Rn kertomuksesta. Myös muut asiasta kuullut henkilöt ovat kertoneet samalla tavalla. Mainittuja virheitä esiintyy laajalti ja kaikkien kantajien talojen kohdalla.
Vastaajayhtiö on vedonnut siihen, että pelti on asennettu tilaajan toimittaman kuvan mukaisesti ja tilaaja on sen vuoksi vastuussa siitä, jos työn tulos on huono.
RT Ohjetiedoston nro 80-10632 (Rakennusten suojapellitykset) mukaan pellitys tehdään suojattavasta alapuolisesta pinnasta noin 30 mm ulkonevaksi ja pellitys on tehtävä ulospäin kaltevaksi. Suositeltava kaltevuus on noin 30 astetta eikä alle 15 asteen kaltevuutta tulisi käyttää. Alustan tulee olla pellin kaltevuuteen tehty, tasainen ja sileä. Kaikki asiasta kuullut henkilöt ovat olleet sitä mieltä, että pellin tulee kallistua rakennuksesta pois päin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on selvää, että pellin asentaminen vaakatasoon ja rakennukseen päin kallistettuna on hyvän rakennustavan vastaista. Sillä seikalla kutsutaanko kyseistä peltiä tippapelliksi, suojapelliksi tai joksikin muuksi ei ole merkitystä. Koska kyseisen pellin tarkoituksena on ohjata vesi pois rakenteista voidaan myös pitää notoriseen seikkaan verrattavana sitä, ettei se voi olla kallistettuna rakennukseen päin.
Asiassa on riidatonta, että urakoissa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 (jälj. YSE). YSE 33 §:n mukaan urakoitsijalla on ollut velvollisuus ilmoittaa tilaajalle tämän antamissa määräyksissä havaitsemastaan virheellisyydetä, mikäli tällainen virhe voi
vaarantaa rakennustyön sopimuksen mukaisen täyttymisen. Urakkasopimus on täytettävä hyvää rakennustapaa noudattaen. Kun urakoitsija on havainnut, ettei peltiä voida kiinnittää rakennekuvasta ilmenevällä tavalla ilman, että pellin kallistuksesta tulee virheellinen ja hyvän rakennustavan vastainen, on urakoitsijan velvollisuutena ollut ilmoittaa tilaajalle havainnoistaan. Työn tekeminen tavalla, jonka urakoitsija on tiennyt johtavan virheelliseen ja hyvän rakennustavan vastaiseen työn lopputulokseen on myös ollut sopimussuhteissa yleisesti noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden vastaista. Urakoitsija on vastuussa virheestä.
Hovioikeuden mukaan:
Sokkelin suojapellityksen osalta kysymyksessä ei voida katsoa olleen urakoitsijan virhe siltä osin, kuin tippapelti on ollut kirjallisena todisteena esitetyn RAK-1 -piirustuksen mukaisesti vaakatasossa, jolloin seinän sisäpuolinen rakenne on vastannut tilaajan suunnitelmaa. Näyttämättä on jäänyt, että suunnitelma tippapellin osalta olisi ollut niin ilmeisesti hyvän rakennustavan vastainen, että vastuu tältä osin olisi siirtynyt urakoitsijalle. Virhe pellin osalta on käräjäoikeuden lausumin tavoin ollut kysymyksessä siltä osin, kuin pelti on viettänyt rakennukseen päin. Ottaen huomioon käräjäoikeuden tuomiossa selostetut sokkelihalkaisun villoituksen ja puhdistamisen sekä bitumikermihuovan kiinnittämisen virheet, tällä seikalla ei ole merkittävää vaikutusta virheiden määrään ja korjaamistarpeeseen.
Seinän lämmöneristeet korjaus vai muutostyö?
Usein urakan suoritushäiriöissä kiistellään siitä, onko kyseessä virheen korjaustyö vai suunnitelmien muutostyö.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa on riidatonta, että urakkasopimusten työselosteen mukaan sisäkuoren ja kantavan seinän päälle asennetaan täysin tiiviisti 125 mm paksu eriste ja sen päälle 45 mm paksu tuulensuojaeriste.Eristekerrosten saumat limitetään. Urakoitsijan vastuulla koska ei ole voitu osoittaa että suunnitelmia olisi valvojan toimesta tai muuten muutettu.
Käräjäoikeus arvioi Stonel-laattojen korjausta korjaustyöksi:
Urakoitsija on riidattomasti antanut korjaustarjouksen (28.5.2013) ennen kuin selvisi, että Stonel laattojen koko rivi piti poistaa korjauksia varten eikä vain puolikas. Todistaja Jokisen mukaan lisäkustannus tästä on 1.500 - 2.000 euroa taloa kohti. N on kertonut urakoitsijan tarjonneen korjauksen tekemisen paljon halvemmalla. Kantajien asiamies on kertonut pyytäneensä yhtiökohtaisesti yksilöityä kirjallista tarjousta urakoitsijalta mutta sellaista ei ollut toimitettu. N on käräjäoikeudessa kuultuna kertonut tehneensä istuntoa edeltävänä viikonloppuna tarjouslaskelman, jonka sisällön hän selosti. Selostuksesta huolimatta käräjäoikeus ei pysty varmuudella toteamaan mikä on tarjouksen sisältö eikä ainakaan sitä, että se olisi väitetyllä tavalla halvempi kuin tarjoukset, joiden nojalla korjaukset sittemmin toteutettiin.
Urakoitsija ei ole kustannuksellaan korjannut virheitä eikä ole myöskään näyttänyt tarjoutuneensa korjaamaan niitä virheiden laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Sen vuoksi tilaajilla on ollut oikeus korjauttaa urakoitsijan suorituksessa todetut virheet urakoitsijan kustannuksella.
YSE 43 §:n mukaan muutostyö on sellainen työ, joka ei sisälly alkuperäiseen urakkasopimukseen ja työ muuttaa urakkasopimuksessa sovitun suorituksen sisältöä tai se kohdistuu välittömästi urakkasopimuksen mukaiseen suoritukseen muuttamatta kuitenkaan sen sisältöä. Urakoitsija on velvollinen toteuttamaan tilaajan vaatimat muutostyöt, elleivät ne olennaisesti muuta urakoitsijan urakkasuoritusta toisen luontoiseksi.
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys urakan vastaanottamisen jälkeen urakkasuorituksessa todettujen virheiden korjaamisesta takuuaikana. Vaikka virheet on korjattu käyttäen eri rakennustapaa kuin alkuperäisissä urakkasopimuksissa, kysymys ei ole muutostyöstä vaan korjaustyöstä. Urakoitsijalla ei ole oikeutta saada korvausta vastuullaan olevien virheiden korjaamisesta.
Hovioikeus katsoi Stonel-laatat muutostyöksi:
Yleisten sopimusehtojen käsitteistön mukaan muutostyöllä tarkoitetaan sopimuksen mukaisten suunnitelmien muuttamisesta aiheutuvaa urakoitsijan suorituksen muutosta. Yleisten sopimusehtojen 44 §:n 2 momentin mukaisesti urakoitsijan tulee antaa rakennussuunnitelmien muutoksen vaikutuksesta urakkahintaan yksilöity tarjous tai eritelty laskelma. Muutostöissä noudatetaan sopimusasiakirjoissa määriteltyjä tai vastaavin perustein sovittuja hintoja.
Asiassa esitetty näyttö on osoittanut, että alkuperäinen suunnitelma RAK-1 ei ole ollut parhaiten toimiva yhdessä valitun tiiliverhouslaatan kanssa. Tätä on tukenut erityisesti jo se, että tilaajien taholta on urakoiden valmistuttua ja ongelmien ilmettyä esitetty neljä uutta suunnitelmaa kmjaustyöstä urakoitsijalle. Tilaajien on siten katsottava pyrkineen korjausten lisäksi löytämään alkuperäistä rakenneratkaisua toimivamman rakenteen, joka olisi paremmin yhteensopiva tiiliverhouslaatan ominaisuuksien kanssa. Tilaajat ovat olleet vastuussa suunnitelman toimivuudesta, joten tältä osin korjaustarve ei ollut aiheutunut urakoitsijan virheellisestä urakkasuorituksesta. Siltä osin kuin alkuperäistä suunnitelmaa on parannettu ja tilaajien on katsottava saaneen lopputuloksena toimivamman tai käyttöiältään pidemmän, tiiliverhouslaatan kanssa yhteensopivamman seinärakenteen, kysymys ei ole ollut vain korjaustyöstä vaan osin myös muutostyöstä.
Tässä tilanteessa korjaustöiden osuus eli urakoitsijan vastattavien korjauskustannusten määrä on arvioitava. Hovioikeus on ottanut arvioinnissa huomioon yhtäältä todistajien MJn ja SMn ylimalkaiset arviot, joiden mukaan alkuperäisen ja valitun korjaustavan kustannusten välillä ei olisi merkittävää eroa sekä toisaalta urakoitsijan antaman korjaustarjouksen (200 euroa/juoksumetri, alv 0) ja todistaja MRn kertoman siitä, että Stonel-laattaa oli asennettu tilaajille yhteensä noin 451 juoksumetrin matkalle. Kun virheitä oli ollut kohteessa kauttaaltaan, korjaustoimet on ollut perusteltua suorittaa kauttaaltaan. Hovioikeus arvioi urakoitsijan urakkasuorituksessaan tekemien virheiden yhteisiksi kokonaiskorjauskustannuksiksi kaikkien tilaajien osalta yhteensä 120.000 euroa (sisältää arvonlisäveron). Kullekin tilaajalle maksettava määrä lasketaan käräjäoikeuden tuomitsemien määrien mukaisessa suhteessa.
Yhteenveton urakoitsijan osittainen menestyminen hovioikeudessa ei muuttanut jutun lopputulosta olennaisesti. Urakoitsija hävisi jutun pääosin. Käräjäoikeuden tuomitsemat noin 170.000 euroa korvausta alennettiin hovioikeudessa noin 120.000 euroon ja urakoitsija joutui maksamaan oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa yhteensä noin 65.000 euroa.
Turun hovioikeus Tuomio Nro xxx
Antopäivä xxxx
Diaarinumero
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 27.11.2015 nroxxx (liitteenä)
Asia Valittaja Vastapuolet
Urakkasopimuksen suoritusrikkomus
Kunnostajat Oy
Asunto-osakeyhtiö JK
Asunto-osakeyhtiö JH
Asunto-osakeyhtiö JR
Asunto-osakeyhtiö JS
Seurakuntayhtymä
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
Kunnostajat Oy (jäljempänä "urakoitsija") on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja Kunnostajat Oy vapautetaan kaikesta tuomitusta korvausvelvollisuudesta tai että korvausten määriä ainakin alennetaan. Lisäksi Kunnostajat Oy on vaatinut, että vastapuolina olevat Asunto-osakeyhtiöt JK, JH, JR ja JS sekä Turun Seurakuntayhtymä ( jäljempänä tilaajat) velvoite taan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnostajat Oy:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa viivästyskorkoineen.
Perusteinaan Kunnostajat Oy on lausunut, että tilaajat olivat vastuussa suunnitelmien oikeellisuudesta ja suunnitelmien mukaisen rakenteen toimivuudesta. Alkuperäiset suunnitelmat ja materiaalivalinnat olivat virheelliset. Tilaajia edustaneen suunnittelijan olisi tullut havaita ja ilmoittaa virheellisestä työnsuoritustavasta urakoitsijalle. Uusien suunnitelmien ja korjausten osalta kysymys oli ollut tilaajien vastuulle kuuluvista muutostöistä, ei urakoitsijan vastuulla olevista työvirheiden korjauksista. Urakoitsija oli tarjoutunut korjaamaan havaitut työvirheet kustannuksellaan, mutta tilaajat olivat teettäneet työn toisella urakoitsijalla.
Vastaus
Asunto-osakeyhtiöt JK, JH, JR ja JS sekä Seurakuntayhtymä ovat käräjäoikeuden tuomion perusteluihin sekä käräjäoikeudessa esittämiinsä seikkoihin viitaten vaatineet, että valitus hylätään perusteettomana. Lisäksi tilaajat ovat vaatineet, että Kunnostajat Oy velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.
Todistelu hovioikeudessa
Sama todistelu kuin käräjäoikeudessa
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Rakennuksissa ilmenneet virheet
Esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, että rakennuksissa oli ollut käräjäoikeuden tuomion perusteluissa mainitut virheet seuraavin poikkeuksin ja täsmennyksin.
Sokkelin suojapellityksen osalta kysymyksessä ei voida katsoa olleen urakoitsijan virhe siltä osin, kuin tippapelti on ollut kirjallisena todisteena esitetyn RAK-1 -piirustuksen mukaisesti vaakatasossa, jolloin seinän sisäpuolinen rakenne on vastannut tilaajan suunnitelmaa. Näyttämättä on jäänyt, että suunnitelma tippapellin osalta olisi ollut niin ilmeisesti hyvän rakennustavan vastainen, että vastuu tältä osin olisi siirtynyt urakoitsijalle. Virhe pellin osalta on käräjäoikeuden lausumin tavoin ollut kysymyksessä siltä osin, kuin pelti on viettänyt rakennukseen päin. Ottaen huomioon käräjäoikeuden tuomiossa selostetut sokkelihalkaisun villoituksen ja puhdistamisen sekä bitumikermihuovan kiinnittämisen virheet, tällä seikalla ei ole merkittävää vaikutusta virheiden määrään ja korjaamistarpeeseen.
Seinän lämmöneristeiden osalta todistelutarkoituksessa kuultu MN sekä todistajat EJ ja JP ovat kertoneet, että kohteessa tilaajien suunnittelijana ja valvojana toiminut JK oli kahden talon julkisivukorjausten valmistuttua antanut ohjeen Stonel-laattojen takana olleiden alimpien villojen lyhentämisestä 20 millimetrillä. K oli kertomusten mukaan antanut ohjeen havaittuaan, että Stonel-laatat läpäisivät vettä enemmän kuin oli ennakkoon tiedossa, mistä syystä laattojen takana olleet villat olivat kastuneet alareunastaan. Kukaan osapuolista ei ole nimennyt kuultavaksi Kta. Vaikka esitetyn todistelun perusteella urakoitsija ei ole noudattanut kyseistä ohjetta edellä kuvatun sisältöisenä säännönmukaisesti, myös todistaja R on kertonut villojen olleen auki 10-50 millimetriä melkein järjestelmällisesti ja todistaja A on kertonut villojen olleen Stonel-laatan takana tummuneita ja imeneen kosteutta huovan päältä. Tähän nähden hovioikeus päätyy katsomaan, että näyttö osoittaa K antaneen kyseisen ohjeen. Hovioikeus toteaa, että Kn antaman ohjeen säännönmukainen noudattaminen olisi myös johtanut niin sanotun kylmäsillan muodostumiseen.
Tilaajien vedottua siihen, ettei Klla ole ollut valtuutta edellä tarkoitetun ohjeen antamiseen, hovioikeus lausuu seuraavan. Käräjäoikeuden selostamin tavoin asiassa riidattomasti noudatettavien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 60 §:n 1 kohdan mukaan rakennuttajan puolesta urakkasuoritusta valvovat rakennuttajan tähän tehtävään asettamat pätevät valvojat. Pykälän kohdan 2 mukaan rakennuskohteen suunnittelijat suorittavat laatimiensa suunnitelmien toteuttamisen yleisvalvontaa sekä suunnitelmia täydentävien ja täsmentävien ohjeiden antamista. Heillä ei ole oikeutta määrätä tai sopia muutoksista urakkaan. Hovioikeus toteaa, että villojen lyhentämisessä on ollut kysymys suunnitelmia täydentävästä ja täsmentävästä ohjeesta, eikä muutoksesta urakkaan. Näin ollen Klla on katsottava olleen oikeus ohjeen antamiseen. Edellä jo todetusti urakoitsija ei kuitenkaan ollut suorittanut työtä säännönmukaisesti Kn ohjetta noudattaen.
Edellä lausutuin täsmennyksin hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, että esitetty näyttökokonaisuus osoittaa rakennusten julkisivukorjauksissa olleen virheitä niin paljon ja laajalti, että korjaustyö on ollut perustelua suorittaa kauttaaltaan.
Valvonta
Kuten käräjäoikeus hovioikeus toteaa, että urakkasopimuksen liitteenä olevan urakkaohjelman mukaan rakennuttajan valvonta ei vähennä urakoitsijan laatuvastuuta. Näin ollen se, että valvojan on selvitetty tarkastaneen työmaalla peittoon meneviä rakenteita, ei ole vähentänyt urakoitsijan laatuvastuuta. Urakoitsijan on tullut toteuttaa rakennustyö sopimuksen edellyttämällä tavalla riippumatta siitä, sattuuko valvoja havaitsemaan tapahtuneita työvirheitä.
Urakoitsijan oikeus/velvollisuus korjata takuuaikaiset virheet
Asiassa esitetty näyttö ei tue Nn kertomaa siitä, että urakoitsija olisi ilmoittanut tilaajille halukkuudestaan virheiden oma-aloitteiseen korjaamiseen alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoo esitetyn todistelun perusteella näytetyksi, että urakoitsija on ennen suoritettuja korjauksia kiistänyt virheiden olemassaolon ja myöntynyt korjaamaan paikkakorjauksina ne kohdat, joissa maali oli sokkelin yläreunasta hilseillyt ja joissa oli ollut silmin nähtäviä vaurioita.
Koska rakennusvirheitä on osoitettu olevan urakan kohteessa kauttaaltaan, korjaus on ollut perusteltua suorittaa kauttaaltaan. Urakoitsija on yleisten sopimusehtojen 29 §:n mukaisesti velvollinen kustannuksellaan korjaamaan ne takuuaikana ilmenneet virheet, joita urakoitsija ei näytä hänestä riippumattomista syistä aiheutuneiksi.
Suunnitelmat sekä korjaus- ja muutostyöt
Yleisten sopimusehtojen käsitteistön mukaan muutostyöllä tarkoitetaan sopimuksen mukaisten suunnitelmien muuttamisesta aiheutuvaa urakoitsijan suorituksen muutosta. Yleisten sopimusehtojen 44 §:n 2 momentin mukaisesti urakoitsijan tulee antaa rakennussuunnitelmien muutoksen vaikutuksesta urakkahintaan yksilöity tarjous tai eritelty laskelma. Muutostöissä noudatetaan sopimusasiakirjoissa määriteltyjä tai vastaavin perustein sovittuja hintoja.
Asiassa esitetty näyttö on osoittanut, että alkuperäinen suunnitelma RAK-1 ei ole ollut parhaiten toimiva yhdessä valitun tiiliverhouslaatan kanssa. Tätä on tukenut erityisesti jo se, että tilaajien taholta on urakoiden valmistuttua ja ongelmien ilmettyä esitetty neljä uutta suunnitelmaa kmjaustyöstä urakoitsijalle. Tilaajien on siten katsottava pyrkineen korjausten lisäksi löytämään alkuperäistä rakenneratkaisua toimivamman rakenteen, joka olisi paremmin yhteensopiva tiiliverhouslaatan ominaisuuksien kanssa. Tilaajat ovat olleet vastuussa suunnitelman toimivuudesta, joten tältä osin korjaustarve ei ollut aiheutunut urakoitsijan virheellisestä urakkasuorituksesta. Siltä osin kuin alkuperäistä suunnitelmaa on parannettu ja tilaajien on katsottava saaneen lopputuloksena toimivamman tai käyttöiältään pidemmän, tiiliverhouslaatan kanssa yhteensopivamman seinärakenteen, kysymys ei ole ollut vain korjaustyöstä vaan osin myös muutostyöstä.
Tässä tilanteessa korjaustöiden osuus eli urakoitsijan vastattavien korjauskustannusten määrä on arvioitava. Hovioikeus on ottanut arvioinnissa huomioon yhtäältä todistajien MJn ja SMn ylimalkaiset arviot, joiden mukaan alkuperäisen ja valitun korjaustavan kustannusten välillä ei olisi merkittävää eroa sekä toisaalta urakoitsijan antaman korjaustarjouksen (200 euroa/juoksumetri, alv 0) ja todistaja MRn kertoman siitä, että Stonel-laattaa oli asennettu tilaajille yhteensä noin 451 juoksumetrin matkalle. Kun virheitä oli ollut kohteessa kauttaaltaan, korjaustoimet on ollut perusteltua suorittaa kauttaaltaan. Hovioikeus arvioi urakoitsijan urakkasuorituksessaan tekemien virheiden yhteisiksi kokonaiskorjauskustannuksiksi kaikkien tilaajien osalta yhteensä 120.000 euroa (sisältää arvonlisäveron). Kullekin tilaajalle maksettava määrä lasketaan käräjäoikeuden tuomitsemien määrien mukaisessa suhteessa.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen hyväksi ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan sama on voimassa, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisen oikeudenkäyntikulujen määrään. Saman luvun 16 §:n mukaan velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun.
Vaikka käräjäoikeuden tuomitsemia Kunnostajat Oy:n suoritettavien korvausten määriä on alennettu, käräjäoikeudessa olleiden oikeudenkäyn tikulujen korvausvelvollisuutta ei asian lopputulos huomioon ottaen ole perustetta muuttaa. Kunnostajat Oy on suurimmaksi osaksi hävinnyt
muutoksenhakunsa, mihin nähden se on velvollinen korvaamaan kolme neljäsosaa Asunto-osakeyhtiöiden JKn, JHn, JRn ja JSn sekä seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa.
Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.
Tuomiolauselma
Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan
Kunnostajat Oy:n maksettavaksi tuomittuja korvauksia asunto osakeyhtiöiden osalta alennetaan korjausurakan työstä, sokkelin maalauskorjauksesta, rakennuttamisesta ja valvonnasta sekä riskivakuutuslisistä käräjäoikeuden tuomitsemien sijasta ja seurakuntayhtymän osalta alennetaan levyele menteistä, korjausurakan työstä, materiaalikuluista, pellityksen materiaaleista ja työstä sekä kalustovuokrasta käräjäoikeuden tuomitseman sijasta:
Asunto-osakeyhtiö JKlle yhteensä 34.436,10 eurosta 23.511,38 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen,
Asunto-osakeyhtiö JHlle yhteensä 38.108,58 eurosta 26.018,77 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen,
Asunto-osakeyhtiö JRlle yhteensä 30.838,68 eurosta 21.055,22 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen,
Asunto-osakeyhtiö JSlle yhteensä 36.900,59 eurosta 25.194,01 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineenja
Seurakuntayhtymälle yhteensä 35.474,91 eurosta 24.220,62 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen.
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.
Kunnostajat Oy velvoitetaan suorittamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa
-Asunto-osakeyhtiö JKlle 3.084,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.
-Asunto-osakeyhtiö JHlle 3.084,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.
-Asunto-osakeyhtiö JRlle 3.084,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.
-Asunto-osakeyhtiö JSlle 3.084,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antami sesta lukien.
-Seurakuntayhtymälle 2.586,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.
Kunnostajat Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hovioikeudessa hylätään.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamal la vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheises ta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituk sen tekemiseen päättyy 31.3.2017.
Asian ovat ratkaisseet:
Esittelijä:
Ratkaisu on yksimielinen.
hovioikeudenneuvos JV
hovioikeudenneuvos TH
hovioikeudenneuvos RM
hovioikeuden esittelijä LH
VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS
3. osasto
Käräjätuomari AN
TUOMIO xxx
27.11.2015
Kantajat
Asunto-osakeyhtiö JK
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö JR
Asunto-osakeyhtiö JS
Seurakuntayhtymä
Vastaaja
Kunnostajat
Asia Vireille KANNE
Urakkasopimuksen suoritusrikkomus 23.9.2014
Vaatimukset
Asunto-osakeyhtiö JK on vaatinut, että Kunnostajat Oy velvoitetaan sille maksamaan
-korjausurakan työstä 31.899,99 euroa
-sokkelin maalauskorjauksesta 1.000 euroa
-rakennuttamisesta ja valvonnasta 1.468,16 euroa
-riskivakuutuslisästä 67,95 euroa
yhteensä 34.436,10 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
-oikeudenkäyntikuluista 11.342,93 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Asunto-osakeyhtiö JH on vaatinut, että Kunnostajat Oy velvoitetaan sille maksamaan
-korjausurakan työstä 33.599,99 euroa
-sokkelin maalauskorjauksesta 2.200 euroa
-rakennuttamisesta ja valvonnasta 2.236,34 euroa
-riskivakuutuslisästä 72,25 euroa
yhteensä 38.108,58 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
-oikeudenkäyntikuluista 10.840, 64 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Asunto-osakeyhtiö JR on vaatinut, että Kunnostajat Oy velvoitetaan sille maksamaan
-korjausurakan työstä 25.800 euroa
-sokkelin maalauskorjauksesta 2.900 euroa
-rakennuttamisesta ja valvonnasta 2.074,52 euroa
-riskivakuutuslisästä 64,16 euroa
yhteensä 30.838,68 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
- oikeudenkäyntikuluista 10.437,73 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Asunto-osakeyhtiö JS on vaatinut, että Kunnostajat Oy velvoitetaan sille maksamaan
-korjausurakan työstä 33.599,99 euroa
-sokkelin maalauskorjauksesta 1.000 euroa
-rakennuttamisesta ja valvonnasta 2.230,14 euroa
-riskivakuutuslisästä 70,46 euroa
yhteensä 36.900,59 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
-oikeudenkäyntikuluista 10.477,65 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Seurakuntayhtymä on vaatinut, että Kunnostajat Oy velvoitetaan sille maksamaan
-uusista levyelementeistä/Stonel 7.126,09 euroa
-korjausurakan työstä 25.896 euroa
-materiaalikuluista 707,99 euroa
-pellityksen materiaaleista ja työstä 946,91 euroa
-kalustovuokrista 797,92 euroa
yhteensä 35.474,91 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine
korkoineen 6.7.2014 lukien.
Lisäksi seurakuntayhtymä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 7.986,85 euroa korkoiain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Perusteet
Kantajayhtiöiden omistamat rakennukset sijaitsevat samassa pihapiirissä. Rakennukset ovat kutakuinkin saman ikäisiä ja rakennusten julkisivujen korjaus on toteutettu yhtenäisesti. Kantajayhtiöt kilpailuttivat julkisivujen uudistusurakan yhteisesti ja valitsivat kukin
Kunnostajat Oy:n julkisivukorjauksen urakoitsijaksi. Kukin kantajista teki oman urakkasopimuksen Kunnostajien kanssa. Urakat toteutettiin vuosien 2008 ja 2009 aikana.
Myöhemmin urakoitsijan urakkasuorituksessa ilmeni kaikkien kantajien osalta virheitä. Kantajat vaativat urakoitsijaa korjaamaan virheet kustannuksellaan mutta urakoitsija kiisti kantajien vaatimukset. Kantajat korjauttivat lopulta virheet ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja vaativat Kunnostajia korvaamaan korjauksista aiheutuneet kustannukset.
Kunnostajat ei ole suostunut kustannuksia korvaamaan.
Kysymys ei ole vastauksessa väitetyllä tavalla muutostyöstä vaan korjaustyöstä, joka on ollut tarpeen toteuttaa urakoitsijan virheellisen suorituksen vuoksi. Hyvän rakennustavan mukainen työntulos olisi ollut toteuttavissa myös vastaajan toimesta sovitun urakan puitteissa ilman, että kyseessä olisi ollut urakan aikainen muutos- tai lisätyö. Toteutettu korjaus ei ole ollut korjatun rakenteen osalta toteutukseltaan suurtöisempi tai kalliimpi.
Kaikkien kantajien osalta rakennuksissa on ilmennyt seuraavia virheitä urakkasuorituksessa:
1.Sokkelin suojapellitys
Sokkelin päälle asennetun pellin kallistus on väärä. Pelti on suurelta osin tasainen tai jopa sisäänpäin kalteva. Ulospäin viettäviltä osiltakaan kallistus ei ole miltään osin riittävä. Lisäksi pellityksen jatkuminen yli suojattavasta alapuolisesta pinnasta ei ole riittävä.
Urakka tuli muun muassa urakkaan sovellettavien YSE 1998-ehtojen perusteella suorittaa hyvää rakennustapaa noudattaen. Sokkelin päälle asennettavan pellityksen tulisi olla ulospäin kalteva, jotta varmistutaan veden poistumisesta rakenteista. Peltien väärä kallistus ei ole hyvän rakennustavan mukaista. Riippumatta siitä, kutsutaanko pellitystä tippa vai suojapelliksi, tulisi pellin joka tapauksessa olla ulospäin viettävä. Vesi on ohjattava rakenteesta pois eikä sen sisään.
Urakkasopimuksen liitteenä olevan ja urakkasuorituksessa noudatettavan suojapellitysohjeen mukaan pellitys on tehtävä ulospäin kaltevaksi noin 30 astetta. Alle 15 asteen kaltevuutta ei tulisi käyttää.
Väärin kallistetun pellin takia vesi ei poistu rakenteista, vaan kastelee eristeiden alaosat, valuu sokkelihalkaisuun ja vaurioittaa sokkelia.
Pellityksen riittämätön ulkonema lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta, kun vesi ei tipu pellistä maahan vaan alla olevaan seinään.
Kantajien ja urakoitsijan kesken urakkakohteessa 4.7.2012 järjestetyssä katselmuksessa osapuolet ovat yksimielisesti todenneet tuolloin havaitun sokkelin maalin irtoamisen johtuvan siitä, että sokkelin tippapellin kaltevuus on paikoin väärä sekä siitä, että bitumihuopa on irronnut ja vesi pääsee valumaan sokkelin eristeeseen. Osapuolet ovat olleet
yksimielisiä myös urakoitsijan virheiden korjaustavan suuntaviivoista. Urakoitsija on myöntänyt sokkelipellin lyhyyden olevan virhe.
Myöhemmin urakoitsija kiisti vastuunsa ja pellityksen olevan sopimuksen vastainen.
RAK-1-kuva ei sellaisenaan kuvaa kysymyksessä olevia kohteita, koska kuvan sokkelissa ei ole sokkelihalkaisua, vaikka kantajien rakennusten sokkeleissa sellainen on. Tämän havainnekuvan ja urakkakohteiden poikkeavuus on ollut urakoitsijan helposti havaittavissa.
Mikäli urakoitsija on myöhemmin väittämällään tavalla mieltänyt RAK-1-asiakirjan sellaisenaan velvoittavaksi ohjeeksi, urakoitsijan olisi havaittuaan mainitsemansa sokkelin ylläpinnan epätasaisuuden sekä vetoamansa asiakirjan ja kohteiden sokkelin väliset muut ristiriidat tullut toteuttaa työ tältä osin vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatettavaa menettelyä noudattaen hyvän ja kunnollisen työtuloksen aikaansaamiseksi (YSE 15 §). Asiasta olisi lisäksi tullut neuvotella tilaajan kanssa. Urakoitsijan olisi tullut valita toteutustapa, joka on hyvän rakennustavan mukainen. Urakoitsijan vetoama kuva ei oikeuta toteuttamaan pellitystä tavalla, jonka seurauksena vesi pääsee sokkelin rakenteisiin.
YSE 16 §:n poikkeavia olosuhteita koskevan sopimusehdon mukaan urakoitsijan olisi virheellisen ja hyvän rakennustavan vastaisen pellityksen toteuttamisen sijaan tullut pyytää katselmusta, jotta suunnitelmien ja todellisten olosuhteiden välinen poikkeama ja sen vaikutus urakkaan olisi voitu todeta. Urakoitsija on väittänyt, että ulospäin kallistetussa pellityksessä olisi ollut kyse urakkaan kuulumattomasta lisätyöstä. Näin ollen urakoitsijan olisi katselmuksen kautta tullut urakan aikana pyrkiä määrittelemään suunnitelmista poikkeavien todellisten olosuhteiden vaikutus urakkahintaan. Tällaista katselmusta urakoitsija ei ole pyytänyt, joten urakoitsija on menettänyt oikeuden vedota myöhemmin poikkeaviin olosuhteisiin.
Urakoitsijalla on myös YSE 33 §:n perusteella ollut velvollisuus ilmoittaa tilaajalle tilaajan antamissa määräyksissä havaitsemastaan virheellisyydestä, mikäli tällainen virhe voi vaarantaa rakennustyön sopimuksen mukaisen täyttymisen.
2.Sokkelin yläpinta ja sokkelihalkaisu
Sokkelihalkaisun eriste on laajoilta alueilta vajaa eli sokkelihalkaisun yläosa on tyhjä. Lisäksi sokkelin päällä on laajoilla alueilla purua, roskia tai epätasaisuutta.
Tyhjän tilan jättäminen eristetilaan on hyvän rakennustavan vastaista. Tyhjä tila toimii kylmäsiltana rakenteiden välillä.
Urakkasopimuksen työselostuksen kohdassa Esityöt on määritelty, että kantava seinä ja sokkelin yläreuna puhdistetaan irtonaisesta liasta huolellisesti ja ylimääräiset epätasaisuudet poistetaan. Sokkelin päälle ja sokkelihalkaisuun on jäänyt lähes kaikkialle runsaasti piikkausjätettä ja muuta irtonaista likaa. Kyse ei ole suunnitelmien arvioinnista, vaan urakoitsijan huolimattomuudesta. Mikään urakka-asiakirjoista ei oikeuttanut jättämään sokkelin päälle sekä sokkelihalkaisuun purua, roskia ja epätasaisuutta.
Suojapellitysohjeen mukaan alustan tulisi olla pellin kaltevuuteen tehty, tasainen ja sileä. Urakoitsijan tekemät pellitykset eivät täytä tätä edellytystä. Alustaa ei ole tehty pellin kaltevuuteen ja sokkelin yläpintaa ei ole puhdistettu ja tasoitettu. Sokkelin päälle asennetun huovan irtoaminen johtuu ainakin osittain sokkelin yläpinnalle jätetystä purkujätteestä ja muusta roskasta sekä sokkelin yläpinnan epätasaisuudesta. Bitumihuovan irtoaminen on yksi niistä tekijöistä, jotka ovat aiheuttaneet sokkelin kosteusvauriot. Sokkelin päälle jätetyissä irtonaisissa aineksissa ei ole kyse suunnitteluvirheestä, vaan huolimattomasta työn toteutuksesta.
Urakoitsija ei voi perustellusti väittää toteuttaneensa työtä suunnitelmien mukaisesti, sillä RAK-1-kuva ei sisältänyt sokkelihalkaisua.
3.Sokkelin päälle asennettu huopa
Huopa (=kumibitumikermi) on laajoilta alueilta osittain tai kokonaan irti alapuolisesta pinnasta ja suojapellistä sekä notkolla sokkelihalkaisun kohdalta. Paikoitellen huopa on irti ala- ja seinäpinnasta siten, että lämmöneristeet puristuvat kasaan.
Sopimuksen työselosteen mukaan sokkelin päälle tuli asentaa kumibitumikermi siten, että se nostetaan noin 20 cm seinälle. Kermi tuli liimata kauttaaltaan. Mikään urakka-asiakirjoista ei oikeuttanut toteuttamaan huovan kiinnitystä siten, että se on laajoilta alueilta osittain tai kokonaan irti alapuolisesta pinnasta ja suojapellistä.
Tiiliverhousohjeissa, joihin vastauksessa viitataan, ei ohjeista asentamaan huopa irtonaisena.
Irtonaisten huopien seurauksena vesi pääsee huovan alle sokkelihalkaisuun ja sokkeliin. Ongelmaa korostaa sokkelipellin väärä kallistus. Sokkelihalkaisun kohdalla olevien huovan notkelmien seurauksena vesi jää makaamaan notkelmiin, jossa se kastelee sokkelin yläpuolisia eristeitä ja pääsee valumaan huopien välisistä auenneista kohdista sokkelihalkaisuun ja sokkeliin. RAK-1-kuva ei sisältänyt sokkelihalkaisua eikä mikään urakka-asiakirjoista oikeuttanut asentamaan huopaa notkolle.
Siltä osin kuin huopa on irti alustasta ja seinästä, huopa puristaa lämmöneristeitä kasaan. RAK-1-kuvassa huopa on kiinni ala- ja seinäpinnassa siten, että lämmöneristeet eivät puristu kasaan.Lämmöneristeelle varattu tila jää liian pieneksi, mikä heikentää eristeen eristyskykyä.
4.Seinän lämmöneristeet
Eristeiden saumakohdissa sekä eristeiden ja seinärakenteen välissä on rakoja. Pehmeä eristevilla ja tuulensuojalevy ovat irti sokkelin
yläpinnasta. Tuulensuojalevyjen ja pehmeän eristevillan alalaidat ovat märkiä.
Urakkasopimuksen työselostuksen kohdan Levytystyö mukaan sisäkuoren tai kantavan seinän päälle asennetaan täysin tiiviisti 125 mm paksu eriste ja sen päälle 45 mm paksu tuulensuojaeriste. Eri eristekerrosten saumat limitetään.
Raot eristeiden ja muiden rakenteiden välissä sekä eristelevyjen väleissä aiheuttavat kylmäsiltoja rakenteeseen. Sokkelin päältä puuttuva kallistus aiheuttaa sen, että vesi ei poistu sokkelin päältä edes niissä kohdissa, joissa huopa ei ole notkolla, jolloin lämmöneristeet kastuvat ja pysyvät pitkään märkinä heikentäen eristeiden lämmöneristyskykyä.
5.Sokkelin maalipinta on paikoitellen vioittunut lähinnä seurauksena muista urakkasuorituksen virheistä.
Osa edellä selostetuista urakkasuorituksen virheistä on seurausta toisista virheistä. Yhdessä urakkasuorituksen virheet aiheuttavat liian suuren kosteusrasituksen sokkeliin sekä heikentävät olennaisesti rakenteiden lämmöneristyskykyä. Sokkelin altistuminen liialle kosteudelle vaurioittaa sokkelia. Liian heikko lämmöneristyskyky puolestaan aiheuttaa vetoa ja kylmyyttä alakerran asuntoihin.
Urakoitsija on myöntänyt virheet pellityksen väärän kallistuksen, pellityksen riittämättömän jatkumisen yli sokkelin ja huovan irtoamisen osalta. Korjauskatselmuksen 4.7.2012 pöytäkirjan mukaisesti riidatonta on ollut, että sokkelin maalivauriot ovat johtuneet sokkelin pellityksen väärästä kaltevuudesta, huovan irtoamisesta ja veden pääsystä sokkeliin. Urakoitsija on tuolloin myös myöntänyt sokkelipellin lyhyyden olevan virhe.
Valvonta ja hyväksynnät
Urakoitsija on vedonnut tilaajan suorittamaan töiden valvontaan ja väittänyt tilaajien hyväksyneen urakoitsijan virheellisiä toteutustapoja . Urakoitsija ei kuitenkaan ole yksilöinyt sitä koska, miten ja kenen toimesta virheellisten toteutustapojen hyväksyntä olisi tapahtunut.
Kantajat eivät ole hyväksyneet sopimuksen vastaisia työmalleja tai toteutustapoja, ei vastaajan väittämällä tavalla 22.4.2008 eikä muutoinkaan.
YSE 62 §:n mukaan tilaajan taholta tapahtuva valvonta ei rajoita eikä vähennä urakoitsijan sopimuksen mukaista vastuuta.
Tilaajan edustajaksi sopimuksissa on määritelty isännöitsijä ja minkään kantajan osalta isännöitsijä ei ole sopinut sopimuksen vastaisten toteutustapojen hyväksynnästä. Suunnittelijalla ei ole oikeutta määrätä tai sopia muutoksista urakkaan ellei tästä ole erikseen kirjallisesti sovittu.
Kaikki kantajat kiistävät väitteen siitä, että virheisiin olisi vedottu vasta takuuajan jälkeen. JSn osalta sokkelin maalivaurioita on havaittu ko vastaanottotarkastuksessa kuten myös takuutarkastuksessa .
Urakoitsija on näiden reklamaatioiden jälkeen korjannut sokkelin maalivaurioita mutta urakoitsija ei vapaudu virhevastuustaan pelkästään korjaamalla virheiden aiheuttamat vauriot.
JHn, JRn ja JKn osalta virheet on havaittu takuutarkastuksessa.
Maalivauriot aiheuttavia urakoitsijan suorituksen virheitä ei ole kyetty luonnollisestikaan kantajien puolelta yksilöimään haastehakemuksessa esitetyllä tarkkuudella ennen kuin tiiliverhousta on irrotettu ja virheellisesti toteutetut kohdat ovat olleet nähtävillä. Urakoitsija sen sijaan on ollut tietoinen töiden toteutustavasta ja/tai urakoitsijan olisi tullut ongelmien ilmettyä selvittää, mikä vauriot ja ongelmat on aiheuttanut ja korjata jo tuolloin urakkasuorituksensa virheet.
Seurakunnan osalta todetaan, että osapuolet ovat jo takuuaikana 4.7.2012 yhdessä todenneet urakkasuorituksen virheellisyyden ja ryhtyneet sopimaan korjauksen suuntaviivoista. Virheistä on lisäksi reklamoitu kirjeellä 31.8.2012.
Urakoitsija ei ole suostunut korjaamaan virheitään. Urakoitsija on ollut valmis korjaamaan virheet ainoastaan niiltä kohdin, missä oli jo ilmennyt sokkelin maalivaurioita. Tällainen korjaus ei olisi ollut hyväksyttävä, sillä urakoitsijan virheitä oli laajalti myös muilla alueilla. Urakoitsija teki tarjouksen korjaustöistä, mutta kyseinen tarjous ei tarkoita, että urakoitsija olisi ilmoittanut olevansa valmis korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan. Urakoitsijan tarjous oli epätarkka ja vaikeasti tulkittava. Tarjouksen perusteella oli kuitenkin todettavissa, että korjaustöiden teettäminen ulkopuolisella urakoitsijalla on kantajille edullisempaa kuin korjausten tekeminen vastaajayhtiön toimesta.
VASTAUS
Perusteet
Vastaaja on kiistänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään ja vaatinut sen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 31.340,94 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Kysymys on takuuajan vastuusta. Urakoitsijan suoritus on sopimuksenmukainen, mikä on todettu tilaajan ja urakoitsijan yhteisesti pitämässä vastaanottotarkastuksessa.
Takuuaikana urakoitsija on velvollinen ja myös oikeutettu korjaamaan suorituksessaan osoitetut virheet. Takuunantajalla on oikeus määrätä korjaustapa.
Kantajat eivät ole sallineet vastaajan tehdä korjaustyötä alkuperäisten sopimusasiakirjojen mukaisesti ja ovat sen vuoksi menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia vastaajaa vastaan.
Kantajien esittämät vaatimukset perustuvat töihin, jotka ovat luonteeltaan muutostöitä, joita vastaajalla on oikeus ja velvollisuus tehdä ja laskuttaa rakennusaikana YSE 43 §:n perusteella. Muutokset on selvästi osoitettava urakoitsijalle. Jos tilaaja ei ole osoittanut selvästi muutosta eikä urakoitsija ole sitä havainnut, on tilaajalla vastuu laiminlyönnistään. Sadeveden pääsy tuuletusväliin selvisi urakoitsijalle samanaikaisesti kuin tilaajan suunnittelijalle/valvojalle. Suunnittelijan/valvojan ammattipätevyys on korkeampi. Suunnittelija on toiminut alalla pitkään ja toteuttanut suunnitelmia ja valvontaa useissa vastaavanlaisissa kohteissa. Urakoitsijalla ei ollut mitään syytä epäillä suunnitelmia tai suunnittelijan pätevyyttä. Suunnitelmat on laadittu tiilirakenteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niitä noudattamalla vastaaja on tehnyt työnsä sopimuksen mukaisesti sekä hyvää rakennustapaa noudattaen.
Kantajien väittämissä virheissä on kysymys suunnitteluvirheestä, joka on johtunut Stonel-tiililaatan valmistajan antamista vääristä tiedoista.
Tilaajan palkkaama suunnittelija ei ollut ottanut huomioon, että ulkoseinään asennettujen Stonel- tiililaattojen läpi pääsee huomattavasti enemmän sadevettä verrattuna perinteiseen tiilimuuraukseen. Urakoitsija ei ole ollut tästä tietoinen eikä siten ole voinut havaita virheellisyyksiä tilaajan antamissa määräyksissä.
YSE 8 § 2 b)-kohdan perusteella kantajien myötävaikutusvelvollisuus on huolehtia että heidän toimittamiensa suunnitelmien sisältö täyttävät viranomaisten, lakien, asetusten, rakentamismääräysten ja muiden vastaavien säännösten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Sokkelin vedeneristyksen osalta tilaaja on toiminut myötävaikuttamisvelvollisuutensa vastaisesti.
Kantajayhtiöiden vastaanottotarkastuksissa urakka on hyväksytty vastaanotetuksi eikä kanteessa mainittuihin virheisiin ole vedottu. Kanteessa esitettyihin virheisiin on vedottu vasta takuuajan jälkeen. Virheisiin ei voi enää vedota.
Vastaaja olisi suostunut tekemään työn halvemmalla. Koska kantajat eivät sallineet vastaajan tehdä työtä ne ovat menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia vastaajaa kohtaan.
Vastaaja olisi suostunut tekemään työn halvemmalla. Koska seurakuntayhtymä ei sallinut vastaajan tehdä työtä se on menettänyt oikeutensa esittää vaatimuksia vastaajaa kohtaan.
Vesi ei ole päässyt rakenteisiin vastaajan tekemien rakenteiden kautta.
Ensimmäinen versio sokkelin vedeneristyksen muutostyöstä on 4.7.2012. Toinen versio muutostyön sisällöstä tuli 31.8.2012. Kolmas versio tuli 7.9.2012. Neljäs versio muutostyöstä 13.5.2013 on se, joka toteutettiin.
1.Sokkelin suojapellitys
Urakkasopimuksen mukaisessa ratkaisussa sokkeliliittymän vedeneristyksenä on bitumihuopa, jonka etureunaan on huovan alle asennettu noin 5 cm leveä tippapelti. RT-80-10632 suojapellityksien ohjetiedoston mukaan suojapellitys tehdään vedeneristyksen suojaamiseksi. Kyseinen tippapelti ei ole ohjetiedoston mukainen suojapelti, koska sitä ei ole suunniteltu eikä asennettu suojaamaan vedeneristystä eli bitumihuopaa.
Urakkasopimuksen liitteenä oleva suunnitelma RAK-1 kuvaa sokkelin päälle asennettua peltiä. Koska kysymyksessä on ollut kokonaishintainen pääurakka, ohjeellisia asiakirjoja ei ole olemassa. Se, että piirroksessa ei ole mittoja eikä muita yksityiskohtia on korjausrakentamisessa tavanomaista.
2.Sokkelin yläpinta ja sokkelihalkaisu
Sokkelin yläpinnalle ei ole urakkaan määrätty mitään käsittelyä ja urakkaraja oli kyseisessä kohdassa. Sokkelin yläpinta on epätasainen valun jäljiltä, kun taloja on rakennettu silloisin menetelmin ja laittein.
Sokkelin yläreuna on esityönä puhdistettu työselityksen mukaisesti ja ne on tilaajan puolesta tarkastettu ja hyväksytty.
3.Sokkelin päälle asennettu huopa
Alkuperäisten sopimusasiakirjojen mukaan bitumihuopa oli laitettu tekniseksi ratkaisuksi sokkelin päälle toimimaan rakenteen vedeneristäjänä. Rakenteesta on tehty malliasennus Jaaninsalpaan, joka hyväksyttiin 22.4.2008. Myöhemmin tehdyissä rakennuksissa
noudatettiin tätä mallia. Pelti tekee lämpötilan vaihteluiden takia liikkeitä ja irtoaa bitumihuovasta. Huopa irtoaa ajan myötä betonista ja eristeestä. Tästä aiheutuu kosteusrasitetta sokkeliin. Tämä sopimusasiakirjojen mukainen ratkaisu on sittemmin osoittautunut virheelliseksi. Kaikkien kolmentoista rakennuksen kaikissa sokkeleissa on tämä suunnitteluvirhe.
Huopa on irti vain 34,3 metrin matkalla. Kohdat, joissa huopa on irronnut liimauksestaan takuuaikana vastaaja on luvannut korjata takuuseen kuuluvana työnä.
4.Seinän lämmöneristeet
Kaikki seinäalueet on tarkastettu ja hyväksytty suunnittelijan/valvojan toimesta ennen eristeiden asennusta ja niiden asennuksen jälkeen, jonka jälkeen on saatu lupa asentaa julkisivun tiilielementit eristeiden eteen. Rakenne on otettu puutteitta vastaan vastaanottotarkastuksessa joten kantajat ovat menettäneet oikeutensa vedota virheeseen.
Eristeet asennetaan teräksisten pystykiskojen väliin päällekkäin. Eriste katkeaa aina pystykiskon kohdalla. Tämä on järjestelmään kuuluva ominaisuus.
Eristeet on asennettu suunnitelmien mukaisesti ja ne on tarkastettu järjestelmällisesti tilaajan toimesta työn aikana. Kaikki alueet tarkastettiin ja vasta tarkastuksen jälkeen oli lupa asentaa verhouslevyjä lämmöneristyksen eteen. Kohteesta saattaa löytyä vähäisessä määrin kohtia, joissa lämmöneriste on irti seinästä, koska eristeiden takana oleva betonipinta ei ole suora aikanaan tehtyjen rakennusvirheiden ja menetelmien sekä koneiden vuoksi. Suunnitelmissa ei ole vaadittu taustapinnan oikaisutyötä rappaamalla, jolloin saataisiin ulkopinta suoraksi sekä kauttaaltaan liittymäpinta tiiviiksi.
Eristeen kastumisesta ja jäätymisestä alareunastaan ei ole rakenteille vaaraa vaan siitä aiheutuu pieni lämmöneristyksen aleneminen, jonka vaikutus rakennuksen kokonaislämmöneristyskykyyn on lähes merkityksetön. Ongelma poistuu, kun villa kuivuu kosteusrasituksen poistuttua eli ongelma esiintyy sadekausina ja vain niillä alueilla, joilla viistosateet vaikuttavat voimakkaimmin.
5.Sokkelin maalipinta on paikoitellen vioittunut lähinnä seurauksena muista urakkasuorituksen virheistä.
Sokkelin maalivauriot ovat seurausta siitä, että sokkelin yläpään suunniteltu ratkaisu ei ole ollut toimiva ja/tai julkisivun läpi tuleva kosteusrasitus on suunniteltua voimakkaampi. Rakennuksien sokkeleissa on havaittavissa maalivaurioita myös muilla seinänosilla kuin tiilialueilla eivätkä kantajat ole selvittäneet näiden vaurioiden syytä.
Maalin irtoaminen tiilialueella voi johtua samasta syystä. Valvonta ja hyväksynnät
Koko hankeen osalta kantajien toimesta suoritettiin tavanomaista tarkempaa ja laajempaa työvalvontaa. Kohteen suunnittelija/valvoja kävi päivittäin työmaalla tarkastaen kulloinkin tehdyt työvaiheet. Projektia aloitettaessa valvoja ohjeisti työmaan vastaavan työnjohtajan sekä työmiehet, että mitään rakennetta ei saa peittää seuraavalla rakenteella ennen kuin hän on sen hyväksyttävästi tarkastanut ja näin meneteltiin.
TODISTELU
Kirjalliset todisteet 1. Pöytäkirja Stonel-korjauksen korjauskatselmuksesta 4.7.2012
2. Suojapellitysohje (RT-80-10632, Rakennuksen suojapellitykset), sivut 1 ja 14-15
3. Urakkasopimus JK/Kunnostajat 7.3.2008
4. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja 14.10.2013
5. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 2, 25.11.2013
6. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 3, 26.11.2013
7. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 4, 3.12.2013
8. Sähköposti JM 23.8.2012
9. Reklamaatiokirje 31.8.2012
9a. Urakoitsijan vastine reklamaatioon 11.10.2012
10. Sähköpostikirjeenvaihtoa N/AA H urakoitsijan korjaustarjousta koskien (3 sähköpostiviestiä liitteineen)
11. Urakkasopimus JH/Kunnostajat 7.3.2008
12. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 5, 9.12.2013
13. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 6, 12.12.2013
14. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 7, 17.12.2013
15. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 8, 18.12.2013
16. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 9, 2.1.2014
17. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 10, 7.1.2014
21. Urakkasopimus JR/Kunnostajat 7.3.2008
22. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 11, 7.1.2014
23. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 12, 8.1.2014
24. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 13, 24.1.2014
25. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 14, 23.1.2014
29. Urakkasopimus JS/Kunnostajat 7.3.2008
30. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 15, 27.1.2014
31. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 16, 3.2.2014
32. P CM Oy, Tarkastuspöytäkirja nro 17, 3.2.2014
33. Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja 22.10.2008
34. Takuutarkastuspöytäkirja 11.10.2011 liitteineen
36. Urakkasopimus Jtie 30 Seurakuntayhtymä)/Kunnostajat 7.3.2008
37. Valokuvia, 46 kpl.
42. Sopimusasiakirja, aluekartta
43. Tavarantarkastuskertomus 19.4.2013
44. Sopimusasiakirjat: työselostuksen sivu 7, piirustukset RAK 1 ja RAK 1b (urakkasopimuksen liitteenä)
45. Aloituskokouspöytäkirja 4.4.2008, kohta "Rakennuttajan asiat"
46. Työmaakokous 18.4.2008, kohta "Urakoitsijan asiat"
47. Työmaapäiväkirjan sivu 22.4.2008 työnsuorituksen mallikatselmus
48. Työmaakokous 9.5.2008
49. Korjauskatselmus 4.7.2012 (muutostyön ensimmäinen versio)
50. Kantajien reklamaatiokirje 31.8.2012 (muutostyön toinen versio)
51. Seinän alaosan korjaus 7.9.2012 (muutostyön kolmas versio)
52. Muutostyön rakenneleikkaus ja työselostus 13.5.2013 (muutostyön neljäs versio)
53. Valokuvat sopimuksenmukaisesta rakenteesta
54. Valokuvat muutostyöstä
56. RakMK C3 Rakennuksen lämmöneristys, kohta 3.2.
57. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriö, s. 13-20 58. RT82-10510 Tiilirakenteet, RIL 85-1989 3,2,5
59. RunkoRYL 2000 411.431 Ulkoseinän muuraaminen
60. Rakennusmääräyskokoelma RakMK C2 Kosteus, kohta 4.2.1
61. RT 82-10510 Tiilirakenteet, Liittyminen perustukseen s. 8 kuva 13
62. Tiileritekninen opas 1, kuv sivu 2
63. BY 57 Eriste ja levyrappaus, bitumihuopakaista sivu 49
64. Stonel, suunnittelu- ja asennustyöohje, asennuskisko kuva, s. 12
65. Tutkimusselostus Nro VTT-S-06443-09, 21.12.2009
66. RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset, kuva 1:5, sivu 15 67. Tarjous 28.5.2013
68. Vauriokartoitus maaliskuussa 2013
69. Toteutuneet urakka-ajat
70. Valokuvakirja
71. Työmaakokouspöytäkirjat
72. Vastaanottotarkastuspöytäkirja
73. Takuutarkastuksen asukaskyselyt ja isännöitsijän lista
74. Takuutarkastuspöytäkirja
75. Työmaakokouspöytäkirjat
76. Vastaanottotarkastuspöytäkirja
77. Takuutarkastuksen asukaskyselyt
78. Takuutarkastuspöytäkirja
79. Stonel-korjauksen korjauskatselmus
80. JMn sähköposti
81. Takuuaikainen vakuus
82. Työmaakokouspöytäkirjat
83. Vastaanottotarkastuspöytäkirja
84. Takuutarkastuksen asukaskyselyt
85. Takuutarkastuspöytäkirja
86. Stonel-korjauksen korjauskatselmus
87. JMn sähköposti
88. Takuuaikainen vakuus
89. Työmaakokouspöytäkirjat
90. Vastaanottotarkastuspöytäkirja
91. Takuutarkastuksen asukaskyselyt
92. Takuutarkastuspöytäkirja
93. Stonel-korjauksen korjauskatselmus
94. JMn sähköposti
95. Takuuaikainen vakuus
Henkilötodistelu
1. JMn todistelutarkoituksessa
2. Todistaja LS
3. Todistaja JR
4. Todistaja MM
5. Todistaja MJ
6. Todistaja SM
7. Todistaja JA
8. Todistaja RK
9. MN todistelutarkoituksessa
10. Todistaja EJ
11. Todistaja JK
12. Todistaja MR
TUOMION PERUSTELUT
Asian taustaa
Kantajina olevien asunto-osakeyhtiöiden sekä seurakuntayhtymän rakennukset sijaitsevat samassa pihapiirissä ja julkisivujen uudistukset on toteutettu yhteisenä projektina. Kukin kantaja on 7.3.2008 solminut oman urakkasopimuksen vastaajayhtiön kanssa. Sopimukset ovat olennaisilta osiltaan samansisältöiset. Työt aloitettiin maaliskuussa 2008 As Oy JSn taloista ja viimeisenä tehtiin seurakuntayhtymän taloihin kohdistuvat työt, jotka valmistuivat 30.4.2010.
Vaatimusten määrät ovat riidattomia siten, että tehdyt korjaustyöt ovat maksaneet sen verran kuin kantajayhtiöt väittävät korjausten maksaneen.
Rakennuksissa ilmenneet virheet
Sokkelin suojapellitys
Urakkasopimusten liitteenä olevien urakkaohjelmien ja työselostusten mukaan huovan eli kumibitumikermin alle asennetaan muovipinnoitettu tippapelti, joka kiinnitetään päältä proppaamalla betoniin ja alapuolella saumaamalla kitillä. Työselosteen liitteenä on kuva. Kuvan mukaan pelti on sokkelin päällä vaakatasossa.
Kirjallisina todisteina esitetyistä lukuisista valokuvista sekä katselmuspöytäkirjasta ilmenee, että pelti on suurelta osaltaan vaakatasossa tai rakennukseen päin viettävä. Lisäksi pellitys ei ole ulottunut tarpeeksi pitkälle sokkelin yli. Nämä seikat ilmenevät myös todistaja Kn ja Mn laatimista tarkastuspöytäkirjoista sekä heidän todistajakertomuksistaan ja todistaja Rn kertomuksesta. Myös muut asiasta kuullut henkilöt ovat kertoneet samalla tavalla. Mainittuja virheitä esiintyy laajalti ja kaikkien kantajien talojen kohdalla.
Vastaajayhtiö on vedonnut siihen, että pelti on asennettu tilaajan toimittaman kuvan mukaisesti ja tilaaja on sen vuoksi vastuussa siitä, jos työn tulos on huono.
RT Ohjetiedoston nro 80-10632 (Rakennusten suojapellitykset) mukaan pellitys tehdään suojattavasta alapuolisesta pinnasta noin 30 mm ulkonevaksi ja pellitys on tehtävä ulospäin kaltevaksi. Suositeltava kaltevuus on noin 30 astetta eikä alle 15 asteen kaltevuutta tulisi käyttää. Alustan tulee olla pellin kaltevuuteen tehty, tasainen ja sileä. Kaikki asiasta kuullut henkilöt ovat olleet sitä mieltä, että pellin tulee kallistua rakennuksesta pois päin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on selvää, että pellin asentaminen vaakatasoon ja rakennukseen päin kallistettuna on hyvän rakennustavan vastaista. Sillä seikalla kutsutaanko kyseistä peltiä tippapelliksi, suojapelliksi tai joksikin muuksi ei ole merkitystä. Koska kyseisen pellin tarkoituksena on ohjata vesi pois rakenteista voidaan myös pitää notoriseen seikkaan verrattavana sitä, ettei se voi olla kallistettuna rakennukseen päin.
N, joka on vastaajayhtiön toimitusjohtaja on häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, ettei sokkelia määrätty työselostuksessa käsiteltäväksi millään tavalla. Pelti jäi alustan asennon mukaan vaakatasoon tai kallistui sisäänpäin pellin kiinnityksen vuoksi.
Työselosteuksesta ilmenevällä tekniikalla ei ole mahdollista saada peltiä kallistumaan rakennuksesta pois päin. Annettujen suunnitelmien ja rakennekuvien käyttökelpoisuutta tai soveltuvuutta kysymyksessä oleviin kohteisiin ei Nn mukaan urakoitsijan toimesta mietitty vaan niiden mukaan tehtiin työ asiaa sen enempää miettimättä.
Todistajana kuultu K oli vastaajayhtiön palveluksessa tekemässä nyt kysymyksessä olevia rakenteita eli muun muassa peltien asennusta. Hän arvioi olleensa tekemässä noin 10 prosenttia töistä mutta seurakuntayhtymän taloja hän ei ollut tekemässä. K ei ole nähnyt piirustuksia tai kuvia vaan työnjohtajana toiminut J ohjeisti työmiehiä. Työselostuksen mukaan tehtiin malli, joka käytiin hyväksyttämässä ja tämän yhden mallin perusteella tehtiin kaikki talot.
K on kertonut, ettei hän huomannut, että pelti olisi kallistunut sisäänpäin. Jos näin olisi käynyt hän olisi ottanut yhteyttä työjohtajaan asian korjaamiseksi. Pellin ei pidä kallistua sisään päin.
Asiassa on riidatonta, että urakoissa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 (jälj. YSE). YSE 33 §:n mukaan urakoitsijalla on ollut velvollisuus ilmoittaa tilaajalle tämän antamissa määräyksissä havaitsemastaan virheellisyydetä, mikäli tällainen virhe voi
vaarantaa rakennustyön sopimuksen mukaisen täyttymisen. Urakkasopimus on täytettävä hyvää rakennustapaa noudattaen. Kun urakoitsija on havainnut, ettei peltiä voida kiinnittää rakennekuvasta ilmenevällä tavalla ilman, että pellin kallistuksesta tulee virheellinen ja hyvän rakennustavan vastainen, on urakoitsijan velvollisuutena ollut ilmoittaa tilaajalle havainnoistaan. Työn tekeminen tavalla, jonka urakoitsija on tiennyt johtavan virheelliseen ja hyvän rakennustavan vastaiseen työn lopputulokseen on myös ollut sopimussuhteissa yleisesti noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden vastaista. Urakoitsija on vastuussa virheestä.
Sokkelin yläpinta ja sokkelihalkaisu
Urakkasopimusten liitteenä olevissa työselostuksissa todetaan esitöiden osalta, että tiiliseinä eristeineen ja vanhoine tiilisiteineen puretaan, kantava seinä ja sokkelin yläreuna puhdistetaan irtonaisesta liasta huolellisesti ja ylimääräiset betonikokkareet yms. epätasaisuudet poistetaan.
Kirjallisina todisteina esitetyistä lukuisista valokuvista ja todistaja Kn ja Mn laatimista tarkastuspöytäkirjoista sekä heidän todistajakertomuksistaan ilmenee, että sokkelihalkaisun eriste on laajoilla alueilla vajaa ja sokkelin päällä sekä sokkelihalkaisussa on kaikenlaista roskaa. Samalla tavalla ovat kertoneet myös todistajat J, M ja K asunto-osakeyhtiöiden talojen osalta sekä todistajat A ja K seurakuntayhtymän talojen osalta. Myös todistaja R on kertonut tarkastuksensa yhteydessä tehneensä samanlaiset havainnot.
Todistaja J on kertonut ohjeistaneensa työmiehiä poistamaan sokkelihalkaisussa olevan romun eikä hän tiennyt miksi sitä siltä siinä oli. Sokkelihalkaisua ei sen koommin mietitty vaikka ei sitä piirustuksissa ollutkaan. Työ oli mahdollinen toteuttaa kuvan mukaan sokkelihalkaisusta riippumatta, koska betonia oli myös halkaisun seinäpuolella.
N on kertonut, ettei valvojalta tullut mitään ohjeistusta vaikka tämäkin tiesi, ettei rakennekuvassa ollut sokkelihalkaisua. Tilaaja vastaa suunnitelmistaan eikä urakoitsijan asiana ole miettiä mitä tehdään, jos kuvat eivät vastaa todellisuutta. Tilaajan pitää tehdä tarvittavat muutokset suunnitelmiin.
Todistaja K on kertonut, ettei sokkelihalkaisusta ollut työjohtajan tai kenenkään muun kanssa erityisesti puhetta. Niissä kohdissa, joissa K huomasi eristeen olevan vajaa, hän lisäsi eristettä kylmäsillan välttämiseksi. Hän myös puhdisti sokkelin pintaa ja sokkelihalkaisua ennen kuin hän ryhtyi muihin työvaiheisiin. Kukaan ei ollut käskenyt Kta menettelemään näin vaan hän arvioi oman kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella näiden toimenpiteiden olevan välttämättömiä hyväksyttävän työtuloksen aikaansaamiseksi.
Todistaja Kn, Mn, Jn, Mn, An ja Kn kertomusten perusteella on selvitetty, että sokkelihalkaisua ei olisi saanut jäättää vajaaksi, vaan se olisi tullut täyttää tarvittaessa eristeellä. Tyhjä tila aiheuttaa kylmäsillan rakennukseen. Purkujätteen ja lian jättäminen sokkelin pinnalle ja sokkelihalkaisuun vaikeuttaa bitumihuovan kiinnittymistä alustaan.
Urakkasuorituksen täyttämisen kannalta vailla merkitystä on se, miten purkujätteet ja roskat ovat joutuneet sokkelin päälle ja sokkelihalkaisuun. Vaikka roskat olisivat olleet siellä talojen valmistumisesta alkaen, on urakoitsija ollut velvollinen puhdistamaan sokkelin ja sokkelihalkaisun ennen muihin työvaiheisiin ryhtymistä. Urakoitsijan on pitänyt ammattitaitonsa perusteella myös ymmärtää, että sokkelinhalkaisun jättäminen vajaaksi eristeistä johtaa kylmäsiltaan, joka on hyvän rakennustavan vastaista. Havaittuaan, että rakennekuva ja todellisuus eivät sokkelihalkaisun osalta vastaa toisiaan urakoitsijalla on ollut kaksi vaihtoehtoa - joko ilmoittaa tilaajalle, että tarvitaan uudet piirustukset jotta työ voidaan tehdä tai mikäli se on ilman uusia piirustuksia ja lisäkustannuksia mahdollista, tehdä työ hyvän rakennustavan
mukaisesti. Koska urakoitsija ei ole näin menetellyt, urakoitsija on kysymyksessä olevista virheistä vastuussa.
Sokkelin päälle asennettu huopa
Samalla näytöllä, joka on esitetty sokkelin suojapellityksen ja sen yläpinnan sekä sokkelihalkaisun liittyvien virheiden osalta on näytetty toteen, että bitumikermihuopa on laajoilta alueiltaan osittain tai kokonaan irti alapuolisesta pinnasta ja suojapellistä sekä notkolla sokkelihalkaisun kohdalla. Paikoitellen huopa on irti ala- ja seinäpinnasta siten, että lämmöneristeet puristuvat kasaan. Kyseisiä virheitä on todettu kaikkien asunto-osakeyhtiöiden sekä seurakuntayhtymän osalta.
Urakkasopimusten liitteenä olevan työselosteen mukaan huopa liimataan kauttaaltaan. Todistajankertomusten perusteella huopa pysyy mahdollisesta kosteudesta riippumatta kiinni kun se on kunnolla kiinnitetty. Sokkelin pinnalle sekä sokkelihalkaisuun jätetty purkujäte on heikentänyt huovan kiinnittymistä. Valokuvista on myös havaittavissa, että joissakin paikoissa ei pellissä ole lainkaan näkyvissä kiinnitysaineen jäämiä.
Huovan ja pellin välistä on puutteellisen kiinnittämisen vuoksi päässyt vettä rakenteisiin. Virhe on urakoitsijan vastuulla.
Seinän lämmöneristeet
Kirjallisina todisteina esitetyistä lukuisista valokuvista, todistaja Kn ja Mn laatimista tarkastuspöytäkirjoista sekä heidän todistajakertomuksistaan ilmenee, että eristeiden saumakohdissa sekä eristeiden ja seinärakenteen välissä on rakoja, pehmeä eristevilla ja tuulensuojalevy eli kova villa ovat irti sokkelin yläpinnasta ja kummankin villan alalaidat ovat märkiä. Samalla tavalla ovat kertoneet myös todistajat J, M ja K asunto-osakeyhtiöiden talojen osalta sekä todistajat A ja K seurakuntayhtymän talojen osalta. Todistajien kertomusten perusteella lämmöneristeet on tältä osin asennettu virheellisesti ja hyvän rakennustavan vastaisesti.
N on häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että alkuperäisten suunnitelmien mukaan villojen piti olla huopaan asti kiinni. Ratkaisua kuitenkin muutettiin siinä vaiheessa, kun oli päästy taloihin 3 ja 4. Työmaakierroksen yhteydessä K ja J huomasivat, että sateen jälkeen valui paljon vettä ja villat olivat märkiä. Uusien ohjeiden mukaan villat piti leikata eikä niitä saanut enää laittaa kiinni huopaan asti vaan piti jättää tuuletusrako, jotta villat kuivuisivat eivätkä pääsisi jäätymään. liman ohjeistusta villoja ei olisi Nn mukaan lähdetty leikkaamaan. Kn ohjeita villojen tuuletusraoista kuitenkin noudatettiin johdonmukaisesti.
Todistaja J on kertonut, että työmaakierroksella Kn kanssa todettiin, että Stonel-laatta päästää paljon vettä läpi ja olisi hyvä nostaa villat muutaman sentin. K käski nostaa seinävillotukset 20 mm ylöspäin ja näin tehtiin sen jälkeen. K kävi jokaisen villotuksen läpi ennen kuin kohta peitettiin.
Todistaja K on kertonut, että puuttui paljon lämmöneristeitä. Suomen rakennusmääräyskokoelman ohjeissa on selvä määräys siitä, että eristeiden pitää täyttää koko sille varatun tilan, niiden tulee olla yhtenäiset ja kiinni lämpimässä pinnassa. Tuulensuojavilla oli pahimmillaan 140 mm vajaa ja sen alla oleva pehmeä villa oli pahimmillaan 70 mm vajaa. Kn mukaan ei ole perusteltua tehdä rakoa vaakasuunnassa tuuletusta varten vaan tuuletusraot kulkevat pystysuunnassa.
Asiassa on riidatonta, että urakkasopimusten työselosteen mukaan sisäkuoren ja kantavan seinän päälle asennetaan täysin tiiviisti 125 mm paksu eriste ja sen päälle 45 mm paksu tuulensuojaeriste.Eristekerrosten saumat limitetään.
Kanne on tältä osin kiistetty sillä perusteella, että valvojana toiminut K olisi käskenyt tehdä työn työselostuksesta poikkeavalla tavalla jättäen tuuletusrakoja.
K ei ole omassa todistajanlausunnossaan kertonut edellä mainittujen ohjeiden antamisesta mitään mutta sekä N että todistaja J ovat kertoneet ohjeistuksesta. Todistustaakka siitä, että urakoitsijalla on ollut peruste tehdä työsuoritus sopimuksesta poikkeavalla tavalla on tähän seikkaan vetoavalla urakoitsijalla.
Missään lukuisista työmaakokouspöytäkirjoista ei löydy merkintää suunnitelmien muutoksesta eristeen osalta eikä siitä, että työmaakierroksella olisi tehty sellaisia havaintoja, joista N ja J ovat kertoneet. Tuuletusrakojen jättäminen sillä tavalla kuin on tehty on useimpien todistajien kertomusten mukaan hyvän rakennustavan vastaista ja selvä virhe. Todistaja J on kertonut, että olisi ohjeistettu jättämään 20 mm:n raot ja että ohjeita noudatettiin johdonmukaisesti. Todistelusta kuitenkin ilmenee, että rakojen suuruus vaihteli. Todistaja M on todennut, että eristeessä jätetyissä raoissa ei löytynyt mitään kaavaa vaan ne vaikuttivat sattumanvaraisilta. Kun vielä otetaan huomioon, ettei K ole ollut urakkasopimuksen mukaan rakennussuunnitelmien muuttamiseen oikeutettu henkilö,
Nn ja todistaja Jn kertomukset eivät riitä näyttämään toteen vastaajayhtiön väitettä siitä, että työ olisi tehty suunnitelmista poiketen tilaajapuolelta tulleen ohjeistuksen perusteella. Urakoitsijan työsuorituksessa on virhe, josta tämä on vastuussa.
Sokkelin maalipinta
Asiassa on riidatonta, että sokkeleiden maalipinnat ovat paikoitellen vioittuneet. Käräjäoikeus pitää ilmeisenä, että maalin hilseily on johtunut kosteudesta, joka on päässyt rakenteisiin edellä selostettujen urakkasuorituksessa todettujen virheiden vuoksi. Maalin hilseily on lähinnä oire kyseisistä virheistä. Urakoitsija on vastuussa myös sokkelissa todetuista maalivaurioista.
Valvonta ja mallit
Vastaajayhtiö on väittänyt, että tilaajat ovat hyväksyneet eri työvaiheista tehdyt mallit ja lisäksi suunnittelija/valvoja on hyväksynyt työn toteutuksen, mitkä seikat vapauttavat urakoitsijan vastuusta mahdollisista virheistä.
Urakkasopimusten liitteenä olevassa urakkaohjelmassa todetaan valvonnan osalta, että rakennuttaja suorittaa laadunvalvontaa yleisten sopimusehtojen 59-62 §:n mukaisesti. Rakennuttajan valvonta ei vähennä urakoitsijan laatuvastuuta. Tilaaja esittää kirjallisesti urakoitsijalle toimivaltaiset edustajansa sekä rakennussuunnitelmien muuttamiseen oikeutetut henkilöt. Suunnittelijalla ei ole oikeutta määrätä tai sopia muutoksesta urakkaan, ellei tästä ole erikseen kirjallisesti sovittu.
Urakkasopimusten liitteenä olevassa työselostuksessa on määräys, jonka mukaan urakoitsija tekee työmallit ennen varsinaisten työvaiheiden aloitusta. Rakennuttaja hyväksyy mallit kirjallisesti/työmaakokouksissa ennen kuin varsinainen työ saadaan aloittaa.
Kaikissa asunto-osakeyhtiöitä koskevissa urakkasopimuksissa on todettu, että tilaajan edustajana toimii isännöitsijä JM. Valvontaa koskevan sopimusehdon mukaan tilaajan edustajana toimii isännöitsijä M ja valvonnan suorittaa Konsultointi Oy, jonka edustajana työmaalla on toiminut JK.
Seurakuntayhtymää koskevan urakkasopimuksen mukaan tilaajan edustajana toimii isännöitsijä LS. Valvonnan osalta urakkasopimus vastaa edellä mainittujen urakkasopimusten sisältöä.
M on häntä kuultaessa kertonut, ettei hänellä ole rakennusteknistä koulusta tai osaamista eikä hän muista osallistuneensa pelti- tai muihin mallikatselmuksiin. Myös S on kertonut, että valvoja hoiti projektin teknisen puolen. K ei ole omassa todistajankertomuksessaan kertonut mallikatselmuksista mitään. N on kertonut mallitarkastuksia tehdyn siten, että läsnä olivat tilaajien edustajat sekä K. Todistaja J on kertonut, että jos tehtiin malli soitettiin K, joka tuli ja hyväksyi sen tai antoi lisäohjeistusta. Myös pellistä ja huovasta oli tehty malli, jonka K oli hyväksynyt.
As Oy JSn työmaakokouksesta nro 2 (18.4.2008) pidetystä pöytäkirjasta löytyy merkintä "Peltikatselmus alkuviikosta". Otsikon "Valvojan asiat" alla on toteamus, että mallit tehtävä ja hyväksyttävä ennen kuin töitä jatketaan koko seinälle. Mainitun asunto-osakeyhtiön työmaapöytäkirjasta 22.4.2008 löytyy merkintä "peltimallit" kohdassa Aloitetut työvaiheet. Missään muualla työmaakokous- tai muissa pöytäkirjoissa ei löydy merkintää malleista, sellaisten hyväksymisestä tai niihin liittyvistä katselmuksista. Selvittämättä on jäänyt mihin pelteihin edellä mainitut pöytäkirjamerkinnät liittyvät.
Todistaja K on kertonut valmistaneensa mallin pellistä ja huovasta, joka katsastettiin ja hyväksyttiin. Muun henkilötodistelun perusteella ei voida tehdä varmuudella johtopäätöksiä siitä mitä malleja on tehty ja kuka on ne hyväksynyt. Todistaja Kn kertomuksen uskottavuutta tai Kn ammattitaitoa ei ole ilmennyt syytä epäillä ja käräjäoikeus pitää selvitettynä, että hän on mallin tehnyt kertomallaan tavalla. Käräjäoikeus pitää uskottavana, että malli on tehty hyvän rakennustavan mukaisesti, jolloin mitään syytä olla hyväksymättä se ei ole ollut. Siitä, että Kn tekemä malli on ollut oikein tehty ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että työ olisi kaikilta osin tehty mallin mukaisesti. Asiasta esitetyn näytön perusteella on selvää, ettei näin ole. Näyttämättä on jäänyt, että muita malleja olisi urakkasopimuksen tarkoittamalla tavalla tilaajan toimesta hyväksytty.
Virheistä ilmoittaminen
Vastaanottotarkastuksen merkitys
Riidatonta on, että kaikki urakat on otettu vastaan. Vastaanottotarkastuksessa urakkasopimuksen sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan yksilöitynä. Sopijapuolella ei ole myöhemmin oikeutta esittää vaatimuksia, joita ei ole esitetty vastaanottotarkastuksessa.
Kanteen perusteena olevat virheet ovat sellaisia, ettei niitä ole voitu havaita rakenteita avaamatta. Virheiden aiheuttamat oireet eli sokkeleiden maalin hilseily on ollut mahdollista havaita rakenteita avaamatta mutta hilseilyn syytä ei ole ollut mahdollista arvioida. Koska kysymys on piilevistä virheistä niihin perustuvien vaatimusten esittäminen ei ole ollut mahdollista vastaanottotarkastuksissa.
Takuuaika
Takuuaika on alkanut kunkin kantajan osalta vastaanottotarkastuksesta.
Koska kysymys on sokkeleiden maalivaurioita lukuun ottamatta ollut piilevistä virheistä niistä on ollut mahdotonta tehdä yksityiskohtaista reklamaatiota rakenteita purkamatta.
As Oy JSn osalta takuuaika on ollut 22.10.2008 - 21.10.2011. Maalivaurioita sokkelissa on havaittu jo vastaaottotarkastuksessa ja niistä on kirjaus myös takuutarkastuspöytäkirjan liitteenä olevassa listassa. Reklamaatio on tehty ajoissa.
As Oy JRn takuuaika on ollut 16.6.2009 - 15.6.2012, As Oy JHn takuuaika on ollut 23.6.2009 - 22.6.2012 ja As Oy JKn takuuaika on ollut 15.7.2009 - 14.7.2012. Mainitun kolmen asunto-osakeyhtiön osalta on pidetty yhteinen takuutarkastus 10.5.2012. Pöytäkirjaan on kirjattu, että eteläseinällä sokkelin maali irtoaa kosteuden vuoksi ja liimattu huopa on irronnut sen alla olevasta pellistä. Virheistä on ilmoitettu takuuajan kuluessa ja siten ajoissa.
Seurakunta yhtymän osalta takuuaika on ollut 11.9.2009 - 10.9.2012. Reklamaatiokirjeessä 31.8.2012 on reklamoitu seuraavista virheistä: lattian kylmyys, sokkeliin asennettu bitumihuopa ei ole työselostuksen periaatepiirustuksen mukainen vaan huopa erkanee kantavasta seinästä kohti sokkelin ulkoreunaa eikä seinien alaosissa ole eristetä lainkaan ja huovan takana on vaakasuuntainen pitkä ilmatunneli, eristevillat eivät yllä asennettuun bitumihuopaan asti sokkelin päällä. Virheistä on ilmoitettu takuuajan kuluessa ja siten ajoissa.
Urakoitsijan oikeus/velvollisuus korjata takuuaikaiset virheet
Urakoitsijan vastuusta takuuaikana on määräyksiä asiassa sovellettavassa YSE:n 29 §:ssä, jonka mukaan urakoitsija vastaa suorituksensa sopimuksenmukaisuudesta takuuajan. Urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan ne urakkasuorituksessaan takuuaikana ilmenneet virheet, joita urakoitsija ei näytä hänestä riippumattomista syistä aiheutuneiksi. Takuuaikana sovelletaan käännettyä todistustaakkaa. Tilaajan tulee osoittaa kohteessa oleva puute ja urakoitsija on velvollinen korjaamaan sen. Urakoitsijan on vapautuakseen vastuusta näytettävä, että vika ei kuulu urakoitsijan vastuupiiriin. Jos virheen syy jää epäselväksi tai urakoitsija ei pysty näyttämään, ettei hän ole virheestä vastuussa, urakoitsija joutuu korvausvelvolliseksi. Korjausvelvollisuus kattaa kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia virheen ja sen vaikutusten poistamiseksi. Aiemmin lausutuilla perusteilla urakoitsija on vastuussa kanteessa esitetyistä virheistä.
Tilaajalla on oikeus urakoitsijan kustannuksella huolehtia urakoitsijan takuuvastuun piiriin kuuluvan virheen korjaamisesta, jos urakoitsija ei korjaa virhettä. Tilaajan on ilmoitettava kirjallisesti urakoitsijalle ennen kuin ryhtyy korjaustyöhön urakoitsijan kustannuksella. Urakoitsijalta on ensisijainen oikeus itse korjata takuuvastuulleen kuuluva virhe. Jos tilaaja ei salli urakoitsijan suorittaa korjausta, urakoitsijan korvausvastuu virheen korjauskustannusten osalta rajoittuu siihen, mitä kustannuksia urakoitsijalle itselleen olisi aiheutunut virheen korjaamisesta.
Korjauskatselmuksessa 4.7.2012 pidetyn pöytäkirjan mukaan, joka koskee kaikkia asunto-osakeyhtiöitä sekä seurakuntayhtymää korjaustavoista sovittiin muun muassa, että Stonel-levy irroitetaan ja kova villa leikataan vaakaan, jolloin voidaan tarkastaa ja korjata bitumihuovan kallistuma ulospäin kaltevaksi esimerkiksi kovan villan kanssa. Korjaukset tehdään niiltä alueilta, joissa on vaurioita. Pöytäkirjan mukaan tilaaja on sitä mieltä, että on korjattava kaikilta sivuilta, missä kallistus on väärään suuntaan.
Kaikkien kantajien yhteisessä 31.8.2012 päivätyssä reklamaatiokirjeessä on todettu, että 4.7.2012 pidetyssä kokouksessa on sovittu korjaustavasta. Tilaajien mielestä toteutettu korjaustapa ei kuitenkaan ollut sellainen kuin sovittiin. Reklamaatiokirjeessä vaaditaan, että kaikkien rakennusten julkisivujen Stonel-laattojen osalta alaosat on avattava ja korjattava oikein eikä vain siltä osalta, kuin maali irtoaa sokkelista. Kirjeen mukana on uusi piirustus, jonka mukaan työ vaaditaan tehtäväksi.
N on kertonut, että urakoitsija oli valmis kustannuksellaan tekemään korjaukset siltä osalta, kuin vaurioita oli havaittu ja sen mukaan, mitä oli 4.7.2012 sovittu. Urakoitsija ei enää suostunut korjaamaan kustannuksellaan sillä tavalla kuin reklamaatiokirjeessä 31.8.2012 vaadittiin, koska sen mukaiset korjaukset olivat jo muutostyötä, josta urakoitsijalla on oikeus saada korvaus.
Kaikki asiasta kuullut todistajat ovat kertoneet mielipiteenään, että korjaukset on tehty asianmukaisesti ja virheiden laadun edellyttämällä tavalla. Korjaaminen vain siltä osalta kuin vaurioita oli näkyvissä ei olisi ollut mahdollista. Korjauksissa käytetty rakennustapa ei ole ollut työläämpi tai kalliimpi kuin alkuperäisissä urakkasopimuksissa käytetty rakennustapa eikä myöskään johda tasonparannukseen verrattuna urakkasopimuksiin.
Urakoitsija on riidattomasti antanut korjaustarjouksen (28.5.2013) ennen kuin selvisi, että Stonel laattojen koko rivi piti poistaa korjauksia varten eikä vain puolikas. Todistaja Jokisen mukaan lisäkustannus tästä on 1.500 - 2.000 euroa taloa kohti. N on kertonut urakoitsijan tarjonneen korjauksen tekemisen paljon halvemmalla. Kantajien asiamies on kertonut pyytäneensä yhtiökohtaisesti yksilöityä kirjallista tarjousta urakoitsijalta mutta sellaista ei ollut toimitettu. N on käräjäoikeudessa kuultuna kertonut tehneensä istuntoa edeltävänä viikonloppuna tarjouslaskelman, jonka sisällön hän selosti. Selostuksesta huolimatta käräjäoikeus ei pysty varmuudella toteamaan mikä on tarjouksen sisältö eikä ainakaan sitä, että se olisi väitetyllä tavalla halvempi kuin tarjoukset, joiden nojalla korjaukset sittemmin toteutettiin.
Urakoitsija ei ole kustannuksellaan korjannut virheitä eikä ole myöskään näyttänyt tarjoutuneensa korjaamaan niitä virheiden laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Sen vuoksi tilaajilla on ollut oikeus korjauttaa urakoitsijan suorituksessa todetut virheet urakoitsijan kustannuksella.
YSE 43 §:n mukaan muutostyö on sellainen työ, joka ei sisälly alkuperäiseen urakkasopimukseen ja työ muuttaa urakkasopimuksessa sovitun suorituksen sisältöä tai se kohdistuu välittömästi urakkasopimuksen mukaiseen suoritukseen muuttamatta kuitenkaan sen sisältöä. Urakoitsija on velvollinen toteuttamaan tilaajan vaatimat muutostyöt, elleivät ne olennaisesti muuta urakoitsijan urakkasuoritusta toisen luontoiseksi.
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys urakan vastaanottamisen jälkeen urakkasuorituksessa todettujen virheiden korjaamisesta takuuaikana. Vaikka virheet on korjattu käyttäen eri rakennustapaa kuin alkuperäisissä urakkasopimuksissa, kysymys ei ole muutostyöstä vaan korjaustyöstä. Urakoitsijalla ei ole oikeutta saada korvausta vastuullaan olevien virheiden korjaamisesta.
Oikeudenkäyntikulut
Kunnostajat Oy on hävinnyt asian ja on velvollinen korvaamaan vastapuoltensa oikeudenkäyntikulut, jotka on määrällisesti myönnetty oikeaksi.
TUOMIOLAUSELMA Kunnostajat Oy velvoitetaan suorittamaan
Asunto-osakeyhtiö JKlle
- korjausurakan työstä 31.899,99 euroa
- sokkelin maalauskorjauksesta 1.000 euroa
- rakennuttamisesta ja valvonnasta 1.468,16 euroa
- riskivakuutuslisästä 67,95 euroa
yhteensä 34.436,10 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
- oikeudenkäyntikuluista 11.342,93 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Asunto-osakeyhtiö JHlle
- korjausurakan työstä 33.599,99 euroa
- sokkelin maalauskorjauksesta 2.200 euroa
- rakennuttamisesta ja valvonnasta 2.236,34 euroa
- riskivakuutuslisästä 72,25 euroa
yhteensä 38.108,58 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
- oikeudenkäyntikuluista 10.840, 64 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Asunto-osakeyhtiö JRlle
- korjausurakan työstä 25.800 euroa
- sokkelin maalauskorjauksesta 2.900 euroa
- rakennuttamisesta ja valvonnasta 2.074,52 euroa
- riskivakuutuslisästä 64,16 euroa
yhteensä 30.838,68 euroa korkolatn 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
- oikeudenkäyntikuluista 10.437,73 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Asunto-osakeyhtiö JSlle
- korjausurakan työstä 33.599,99 euroa
- sokkelin maalauskorjauksesta 1.000 euroa
- rakennuttamisesta ja valvonnasta 2.230,14 euroa
- riskivakuutuslisästä 70,46 euroa
yhteensä 36.900,59 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien, sekä
- oikeudenkäyntikuluista 10.477,65 euroa mainittuine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.
Seurakuntayhtymälle
- uusista levyelementeistä/Stonel 7.126,09 euroa
- korjausurakan työstä 25.896 euroa
- materiaalikuluista 707,99 euroa
- pellityksen materiaaleista ja työstä 946,91 euroa
- kalustovuokrista 797,92 euroa
yhteensä 35.474,91 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 6.7.2014 lukien sekä oikeudenkäyntikuluista 7.986,85 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.